Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa peruskoulutuksessa, VAKU 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa peruskoulutuksessa, VAKU 1"

Transkriptio

1 1 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa peruskoulutuksessa, VAKU 1 Opetussuunnitelma

2 2 1. AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVAN JA KUNTOUTTAVAN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN (VALMENTAVA I) TAVOITTEET JA KOULUTUKSEN MUODOSTUMINEN Koulutuksen tavoitteet ja tehtävät Koulutuksen muodostuminen ja rakenne Opintojen muodostuminen 3 2. KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät Opinto-ohjaus Työelämään valmentautuminen Projektit ja hankkeet Opetusjärjestelyt Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, HOPS Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) 9 3. OPINTOJEN TAVOITTEET, SISÄLTÖ JA ARVIOINTI Opiskeluvalmiudet Oppimaan oppiminen Viestintä ja vuorovaikutus Toinen kotimainen kieli ja/tai vieraat kielet Matematiikka Tietotekniikka Toimintakyvyn edistyminen Yhteiskunnassa toimiminen Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot Arkielämäntaidot Vapaa-aika Liikunta ja motoriset taidot Terveystieto Taide ja kulttuuri Ammatinvalinta ja työelämävalmiudet Ammatillisen koulutuksen tuntemus Työelämävalmiudet ja työelämään valmentautuminen Koulutusalakohtaiset valmentavat opinnot Koulutusalakohtaiset ammatillisiin opintoihin valmentavat opinnot Koulutusalakohtaiset työelämään valmentavat opinnot 27

3 Valinnaiset opinnot OPISKELIJAN ARVIOINTI Toimintakyvyn ja osaamisen tunnistaminen Osaamisen tunnustaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi KUNTOUTUMINEN YHTEISÖLLISYYS KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ OPISKELIJAHUOLTO JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ 33

4 1 1. AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVAN JA KUNTOUTTAVAN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN (VALMENTAVA I) TAVOITTEET JA KOULUTUKSEN MUODOSTUMINEN (Opetussuunnitelma hyväksytty Siika-Pyhäjokialueen kky, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä ) Jokilaaksojenkoulutuskuntayhtymässä valmentavaa koulutusta järjestetään ammatilliseen peruskoulutukseen (valmentava 1) sekä työhön ja itsenäiseen elämään (valmentava 2) valmentavana ja kuntouttavana opetuksena ja ohjauksena. Yhteisesti näistä koulutuksista käytetään jatkossa nimitystä valmentava koulutus. Koulutuksen tehtävänä on antaa vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi runsaasti erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille lisää valmiuksia, mahdollisuuksia ja edellytyksiä ammatilliseen peruskoulutukseen, työhön ja itsenäiseen elämään. Koulutuksen tehtävänä on toimia nivelvaiheen koulutuksena perusopetuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen välillä. Lisäksi koulutus tukee aikuisena vammautuneen tai sairastuneen opiskelijan uudelleen kouluttautumista ja siirtymistä takaisin työelämään tai koulutukseen. Valmentava koulutus toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kuntoutumista tukevien tahojen kanssa Koulutuksen tavoitteet ja tehtävät Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija kehittää koulutuksen aikana osaamistaan, hankkii ammatillisessa koulutuksessa, työelämässä ja itsenäisessä elämässä tarvitsemiaan valmiuksia sekä selkiyttää tulevaisuuden suunnitelmiaan. Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (valmentava koulutus) edistää erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tasavertaisuutta koulutuksessa, työelämässä ja hyvän elämän saavuttamisessa yhteiskunnan ja ympäröivän yhteisön jäsenenä. Koulutus tukee opiskelijan kokonaisvaltaista kasvua ja tasapainoista kehitystä hyödyntämällä elämänkaariajattelun periaatteita. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija osallistuu mahdollisimman itsenäisesti, pitkäjänteisesti ja vastuullisesti opiskeluunsa ja elämäänsä koskevaan suunnitteluun ja suunnitelmiensa toteuttamiseen. Tavoitteena on, että opiskelija kasvaa sisäiseen yrittäjyyteen eli yritteliääseen elämänasenteeseen ja haluaa kehittää itseään ja työskennellä tavoitteellisesti vahvuuksiaan hyödyntäen. Tavoitteena on myös kasvattaa opiskelijan rohkeutta kokeilla erilaisia asioita opiskelussa, työssä ja arjessa. Valmentavassa koulutuksessa kuntoutuminen ja opiskelu niveltyvät toisiinsa. Tarvittaessa kuntoutuminen integroituu joustavasti opiskelijan opiskelupäivään ja oppimiseen ja opetus tukee opiskelijan kuntoutumista. Edelleen koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijan opiskeluvalmiudet kehittyvät, ja hän osaa itsenäisesti ja tavoitteellisesti hankkia tietoja ja taitoja sekä hyödyntää monipuolisesti ja

5 2 kriittisesti erilaisia tietolähteitä. Hän löytää itselleen soveltuvan tavan työskennellä ja kykenee työskentelemään erilaissa ympäristöissä. Koulutuksen tavoitteena on myös, että opiskelijalla on mahdollisimman todenmukainen kuva työelämästä, erilaisista ammateista ja koulutuksen vaihtoehdoista. Hänelle myös selkiytyy käsitys vahvuuksistaan ja tuen tarpeistaan, joiden pohjalta hän pystyy arvioimaan ja rakentamaan omia ammatillisia jatkosuunnitelmiaan. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija luottaa omiin kykyihinsä, selviytyy päivittäisen elämän tilanteista ja kehittää arkielämässä tarvitsemiaan valmiuksia. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta käytetään jäljempänä ilmaisua työpaikalla tapahtuva työelämään valmentautuminen. Sen järjestämisessä toimitaan kuten lain 630/98, 16 :ssä on säädetty työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta Koulutuksen muodostuminen ja rakenne Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (valmentava I) opiskelijan keskeisenä tavoitteena on suuntautua koulutuksen jälkeen kiinnostustaan ja edellytyksiään vastaavaan ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä opiskelija valitaan valmentava I:n tai valmentava II:n opiskelijaksi. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä voi opiskelija siirtyä opintojensa kuluessa valmentava I:n opinnoista valmentava II:n opintoihin tai päinvastoin. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (valmentava I) opiskelija suuntautuu koulutuksen jälkeen kiinnostustaan ja edellytyksiään vastaavaan ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Koulutuksen laajuus on vähintään 20 opintoviikkoa ja enintään 40 opintoviikkoa. Erityisestä syystä opintojen laajuus voi olla enintään 80 opintoviikkoa. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (valmentava I) muodostuu valmentavista opinnoista, joilla tarkoitetaan opiskeluvalmiuksia, toimintakykyä sekä ammatinvalintaa ja työelämävalmiuksia tukevia opintoja. Opintoihin voi sisältyä myös koulutusalakohtaisia valmentavia opintoja, joilla tarkoitetaan koulutusalakohtaisia ammatillisiin opintoihin tai koulutusalakohtaisia työelämään valmentavia opintoja. Lisäksi opiskelijan opintoihin sisältyy valinnaisia opintoja. Valinnaiset opinnot tukevat opiskelijan ammatillista kasvua, hyvinvointia ja kuntoutumista. Opinnot tukevat koulutuksen nivelvaiheessa opiskelijaa, jolla ei ole vielä näkemystä ammatillisesta suuntautumisestaan eikä tarpeellista tietoa ammatillisista vaihtoehdoista tai omista vahvuuksistaan ja tuen tarpeistaan. Koulutusalakohtaiset valmentavat opinnot tukevat opiskelijaa kiinnostuksen ja motivaation mukaisiin koulutusalakohtaisiin ammatillisiin opintoihin tai koulutusalakohtaisiin työelä-

6 3 mään valmentaviin opintoihin. Koulutusalakohtaisten koulutukseen valmentavien opintojen jälkeen opiskelijan tavoitteena on ammatillisen perustutkinnon suorittaminen. Koulutusalakohtaisten työelämään valmentavien opintojen jälkeen opiskelijan tavoitteena on työllistyminen Opintojen muodostuminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, (80) ov (valmentava I) opintojen tarkemmat sisällöt määräytyvät opiskelijan osaamisen ja tarpeiden mukaisesti. Opinnot kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS). Taulukko 1. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, (80) ov (valmentava I) opintojen muodostuminen. OPINNOT Opiskeluvalmiudet 5 14 ov Toimintakyvyn edistyminen 8-14 ov Ammatinvalinta ja työelämävalmiudet 6-18 ov Oppimaan oppiminen Viestintä ja vuorovaikutus Toinen kotimainen kieli ja/tai vieraat kielet Matematiikka Tietotekniikka Yhteiskunnassa toimiminen Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot Arkielämäntaidot Vapaa-aika Liikunta ja motoriset taidot Terveystieto Taide ja kulttuuri valmenta- Koulutusalakohtaiset vat opinnot 0-10 ov Ammatillisen koulutuksen tuntemus Työelämävalmiudet ja työelämään valmentautuminen Koulutusalakohtaiset ammatillisiin opintoihin valmentavat opinnot Koulutusalakohtaiset työelämään valmentavat opinnot Valinnaiset opinnot 1-4 ov.

7 4 2. KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN Valmentava koulutus toteutetaan pienryhmissä. Opetus on soveltuvin osin kokonaisopetusta, jolloin ei ole selkeitä oppiaineiden välisiä rajoja. Kokonaisopetuksessa opiskelu voi olla esimerkiksi projektioppimista. Projektissa toimiessaan opiskelija voi oppia hyvin erilaisia koulutuksensa tavoitteena olevia taitoja kuten vuorovaikutus-, ongelmanratkaisuja kädentaitoja. Mikäli opintoihin sisältyy koulutusalakohtaisia valmentavia opintoja, joilla tarkoitetaan koulutusalakohtaisia ammatillisiin opintoihin tai koulutusalakohtaisia työelämään valmentavia opintoja toteutetaan ne henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) mukaisesti, jolloin myös eri oppiaineiden rajat tulevat esiin. Valinnaisiin opintoihin voi sisältyä myös ammatillisia opintoja eri linjoilta. Kuvio 1. Esimerkkejä opintojen etenemisestä 20 ov Opiskeluvalmiudet 5 ov Toimintakyvyn edistyminen 8 ov Ammatinvalinta- työelämävalmiudet 6 ov Valinnaiset opinnot 1 ov 40 ov Opiskeluvalmiudet 9 ov edis- Toimintakyvyn tyminen 10 ov Ammatinvalinta- työelämävalmiudet 14 ov Valinnaiset opinnot 2 ov Koulutusalakohtaiset valmentavat opinnot 5 ov 2.1. Oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät Oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja opetusjärjestelyt vaihtelevat opintojen eri vaiheiden ja opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ja eri yksiköiden tarjonnan mukaan kulloinkin mielekkäällä tavalla. Turvallinen, kannustava ja innostava oppimisympäristö on olennainen oppimista edistävä tekijä, joka tukee opiskelijan kehittymistä vastuuntuntoiseksi ja velvollisuuksistaan huolehtivaksi kansalaiseksi ja työyhteisön jäseneksi. Oppimisympäristöt vaihtelevat yksiköittäin ja toimipisteittäin sen mukaan millaisia mahdollisuuksia ympäröivä yhteisö tarjoaa opiskelussa hyödynnettäväksi.

8 5 Oppimisympäristöinä voivat olla varsinaisten luokkatilojen lisäksi esimerkiksi erilaiset oppilaitoksen tilat (kuten atk-luokat, liikunta- ja kuntosalit, keittiöt, työsalit), erilaiset yhteiskunnan palvelupisteet (esim. Kela, työvoimatoimisto ja terveyskeskus) sekä muut julkiset tilat ja paikat (kuten kirjasto, teatteri, museo, ravintola, kahvila, urheilukenttä ja luontopolku jne.). Erilaiset verkkoympäristöt (esim. Internet, Moodle ja sosiaalisen median sivustot) voivat myös olla tärkeitä oppimisympäristöjä, joita tulee käyttää tilanteeseen ja opiskeltavaan aiheeseen liittyen kulloinkin mielekkäällä tavalla. Lisäksi oppimisympäristöissä huolehditaan asianmukaisista, yksilöllistä työskentelytiloista varusteineen ja apuvälineineen. Työelämään valmentavat työpaikat kotimaassa ja ulkomailla esim. nuorten työpajat ovat tärkeitä oppimisympäristöjä samoin kuin koko oppilaitosta ympäröivä yhteiskunta erilaisine opintokäyntikohteineen. Edelleen opiskelijan koti, asumisyksiköt ja julkinen liikenne muodostavat tärkeitä oppimisympäristöjä valmentavan koulutuksen opiskelijoille. Opetusmenetelmiä käytetään laajasti ja monipuolisesti opiskelijaryhmän tilanne ja tavoitteet sekä opiskelijan kyvyt ja HOPS:n tavoitteet huomioon ottaen. Tekemällä oppiminen, selkeät ja toistuvat ohjeet, erilaiset työtavat ja opiskelijan jatkuva ohjaaminen sekä suoritusten seuranta ja jatkuva palautteen antaminen ovat opetuksessa oleellisia. Opetusmenetelminä käytetään mm. kokonaisopetusta tekemällä oppimista - toiminnallista ja työvalaista työskentelyä - työpajatyöskentelyä - työpaikalla tapahtuva oppimista yhdessä oppimista pari- ja ryhmätyöskentelyä keskusteluryhmiä projekteja pelejä opiskelijan oppimisprosessin tukemista eri tavoin (esim. pienin askelin etenemistä, toistoja ja kertauksia, opetuksen ja tehtävien rytmitystä, vaiheistamista ja osittamista, kokemuksellisuutta, osaamisen näyttämistä eri tavoilla, puhe- ja lukiopetusta havainnollistamista (esim. isot kirjasinkoot, värit, kuvat, kuviot, kertomukset ja selkeä yleiskieli) tietotekniikan hyödyntämistä oppimisessa (esim. erilaiset verkkoympäristöt ja ohjelmat sekä pelit) luovien menetelmien käyttämistä, kuten - kuvataide - musiikki - draama - tarinalliset menetelmät opetuksen eriyttämistä, esim. - tehtävien määrän ja vaikeustason vaihtelemista - tilaratkaisujen ja pienryhmien muodostamista - ohjaajan kanssa opiskelemista

9 6 Kokonaisopetuksen menetelmä on keskeinen lähestymistapa opetuksessa ja ohjauksessa. Uutta asiaa opiskeltaessa yhdistetään useiden eri opintojen näkökulmia saman teeman ympärille. Esimerkiksi ruoan valmistamisessa yhdistyy arkielämäntaitojen ja itsenäisen asumisen valmiuksien, matematiikan, terveystiedon, viestinnän ja vuorovaikutuksen, liikunnan ja motoristen taitojen ja vieraan kielen opiskelu. Näkökulmia voidaan lisätä opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi opiskelija työstää itselleen opiskelunsa aikana porfolion (kansion), johon hän kerää erilaisia tehtäviä, valokuvia, ohjeita, työselostuksia, kirjoitelmia jne. eri yhteyksissä opiskelemistaan asioista. Portfoliota työstetään eri oppiaineiden tunneilla ja se kootaan yhteen luokanvalvojan ohjauksessa sekä ATK:n tunteja hyödyntäen. Portfolion tavoitteet määräytyvät opiskelijan HOPS:n tavoitteiden perusteella Opinto-ohjaus Valmentavassa koulutuksessa opinto-ohjauksella on erityinen asema. Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus on nivelvaiheen koulutusta, jossa tulee kiinnittää huomiota paljon tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintojen tukemiseen. Opiskelija tarvitsee yksilöllistä opinto-ohjausta hakeutuessaan koulutukseen, opintojen aikana sekä laadittaessa jatkosuunnitelmia, joten valmentavassa koulutuksessa opinto-ohjausta järjestetään opiskelijan yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen opiskelun aloitusta ja sen aikana. Opiskelijan tulee tietää koulutukseen sisältyvät opinnot ja niiden valinnan mahdollisuudet. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössään, osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa ja tuotoksiaan. Hän osaa suunnitella ainakin ohjattuna opintonsa, laatia henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa yhteistyössä opettajan kanssa ja ottaa vastuun opinnoistaan. Hän osaa seurata opintojensa etenemistä ja hakea tukea opintojensa suunnitteluun. Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja ja tunnistaa opiskeluunsa ja elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea niihin tukea. Lisäksi tavoitteena on oppia käyttämään yhteiskunnan tarjoamia opiskelijahuollon palveluita ja muita ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. Mikäli opiskelija on alaikäinen tai hänellä on edunvalvoja, opiskelijan luokanvalvoja neuvottelee em. asioista vanhempien/edunvalvojan kanssa ja informoi heitä ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelijan opintojen etenemisestä. Ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki oppilaitoksen opettajat sekä muut ohjauksesta vastuulliset. Valmentavassa koulutuksessa opinto-ohjaaja vastaa ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja järjestämisestä. Päävastuu opinto-ohjauksen toteuttamisesta on kuitenkin opiskelijan luokanvalvojalla. Hänen tehtävänsä on ohjata ja motivoida opiskelijaa opinnoissa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittämään oppimisen valmiuksiaan. Siika- Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymässä on opinto-ohjaussuunnitelma, jossa kuvataan ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjako. Siinä määritellään, miten ja minkälaista tukea opiskelija saa ohjaustoimintaan osallistuvilta. Siinä määritellään myös miten yhteistyötä tehdään oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa. Opiskelijahuoltosuunnitelma on osa ohjaussuunnitelmaa.

10 7 Opinto-ohjausta järjestetään opintoihin liittyvänä, henkilökohtaisena, ryhmäohjauksena ja muuna ohjauksena. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelunsa tueksi ja valintojen tekemiseen, jotta hän kykenee suunnittelemaan opiskelujensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä koko koulutuksen ajan. Opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä huoltajien kanssa Työelämään valmentautuminen Valmentavassa koulutuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä suoritettavia opintoja kutsutaan työpaikalla tapahtuvaksi työelämään valmentautumiseksi. Sen järjestämisessä tulee soveltuvin osin noudattaa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 5, VNA muutos 603/2005, 3 ja 5 ) on säädetty ottaen huomioon opiskelijan edellytykset työpaikalla työskentelyyn sekä yksilöllinen ohjauksen ja tuen tarve. Työelämään valmentautumista ohjaavat Siika- Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymän Työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen ja työelämään valmentautumisen toteuttamissuunnitelman valmentavaa koulutusta koskevat osat soveltuvin osin. Työelämään valmentautuminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työelämään valmentautumisjaksot toteutetaan opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisina laajuudeltaan ja sisällöltään. Jakso pyritään toteuttamaan koulun ulkopuolisissa työpaikoissa, mutta opiskelija voi suorittaa jakson myös oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin. Työelämään valmentautumisen aikana kartoitetaan myös opiskelijan tarvitsemia tukitoimia työllistymisessä ja työn tekemisessä, mikä edellyttää yhteistyötä paikallisten viranomaisten ja eri toimijatahojen kanssa. Valmentavassa koulutuksessa on erityisen tärkeää opettajan ja työelämän edustajien välinen yhteistyö. Opettajien tulee yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa varmistaa työelämään valmentautumisen laatu, jotta opiskelija saavuttaa sille asetetut tavoitteet. On tärkeää, että opiskelija saa myönteistä, rakentavaa ja realistista palautetta työelämältä jatkosuunnitelmien tueksi. Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 19, 28 ) ja voimassa olevissa työturvallisuussäädöksissä on säädetty, työturvallisuusasioissa noudatetaan seuraavaa: Sopimuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista on varmistettava, että opiskelijalla on edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen (myös silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa) Projektit ja hankkeet Valmentavassa koulutuksessa tehdään mahdollisuuksien mukaan erilaisia projekteja ja osallistutaan erilaisiin hankkeisiin. Ne voivat olla esimerkiksi erilaisten tilaisuuksien järjestämistä, teema- ja toimintapäiviä (esimerkiksi avoimet ovet, syysmarkkinat ja myyjäiset), kilpailuja ja yritysten tilaustöitä. Silloin opiskelu on tekemällä oppimista, ratkaisujen etsimistä ja yhdessä toimimista, yhteistoiminnallista oppimista. Valmentavassa koulutuksessa voidaan osallistua myös kansainvälisiin projekteihin.

11 Opetusjärjestelyt Ryhmäytyminen ja HOPS:n/HOJKS:n laatiminen Valmentavassa koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijaryhmän ryhmäytymiseen, toisiinsa ja opettajaan tutustumiseen. Syksyllä koulun alkaessa luokanvalvojan johdolla pidetään ns. ryhmäytymisjakso, jolloin opiskelijat tutustuvat opiskelijatovereihin, opettajiin, ohjaajiin ja oppilaitokseen. Tällöin suoritetaan ns. alkuhaastattelu ja aloitetaan HOJKS:n ja HOPS:n työstäminen. Jakson tavoitteena on ryhmään tutustuminen, yhteishengen luominen ja oman paikan löytäminen sekä turvallinen olo ryhmässä ja oppilaitoksessa. Tutustumismenetelminä käytetään ryhmätehtäviä, pelejä, retkiä, erilaisia suunnistuksia lähiympäristöön sekä muita toiminnallisia tehtäviä. Opiskelun alkuvaiheessa aloitetaan myös toimintakyvyn kartoitus, jota ryhmäytymistehtävät osaltaan palvelevat. Opiskelija ja opettaja kartoittavat opiskelijan elämäntilannetta ja tukitarpeita sekä opintojen tavoitteita ryhmäytymisjakson aikana. Ne kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS) ja henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS). Ryhmäytymisjakson aikana alkaa oppimaan oppimisen kurssi, jolloin opiskelija ryhtyy miettimään opintojensa tavoitteita ja työstää opettajansa ohjaamana omaa HOPSiaan. Ryhmäytymisjaksolla hyödynnetään myös viestintä ja vuorovaikutuskurssin sisältöjä ja pyritään toteuttamaan näin kokonaisopetuksen ideaa. Pidennetty opiskeluaika Mikäli opiskelija joutuu esim. sairausloman takia olemaan runsaasti pois opiskelun aikana, voidaan hänen opiskeluaikaansa pidentää enintään vuodella. Esityksen opiskeluajan pidentämisestä voi tehdä opiskelija, luokanvalvoja, opinto-ohjaaja, kuraattori tai muut opiskelijahuoltoryhmän henkilöt. Lukiopetus Mikäli opiskelijan lukemis- ja kirjoittamistaidoista ei ole saatavilla riittävää tietoa ennen opintojen aloitusta, lukitaidot kartoitetaan ryhmäytymisjakson ja opintojen aikana, mikäli tarvetta ilmenee. Kartoitusten tai aiempien tutkimustietojen perusteella mietitään tarvittavia tukitoimia opetukseen ja jatko-opintoihin. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset apuvälineet, selkokielisten tai kuvallisten ohjeiden käyttäminen sekä lisäajan ja ohjauksen antaminen tehtävien tekemiseen. Lukiopetus voi olla yksilö- tai pienryhmäopetusta tai samanaikaisopetusta. Ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa opiskelijan itsetuntoa oppijana sekä ohjata häntä omien vahvuuksiensa hyödyntämisessä. Usein lukivaikeudet ovat osa laajempaa oppimisen ongelmaa, mikä huomioidaan kokonaisvaltaisesti opetusjärjestelyissä. Ohjaaja Opiskelijan tukena luokanvalvojan kanssa yhdessä toimii tarvittaessa ryhmäkohtainen ja/tai henkilökohtainen ohjaaja. Asuminen, vapaa-aika ja harrastukset Opiskelua tukevat asumiseen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvät järjestelyt esimerkiksi asumisvalmennus, erilaiset iltakerhot ja vapaa-ajan ohjelmat. Myös asuntolassa työskentelee opiskelijoiden tukena ohjaajia mm. aamu- ja iltatoimissa sekä omien asioiden hoitamisessa.

12 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, HOPS Valmentava koulutus on tarkoitettu erityisopetusta tarvitseville opiskelijoille, joille laaditaan aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (L 630/1998, 20 ). Lisäksi valmentavan koulutuksen lähtökohtana ovat opiskelijan yksilölliset tarpeet. Opintojen laajuus ja sisältö suunnitellaan yksilöllisesti ja joustavasti ja laaditaan opiskelijalle hänen henkilökohtaiset tavoitteensa sisältävä henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). HOJKS sisältää aina myös HOPS:n. Valmentavassa koulutuksessa laadittavassa HOJKS:ssa noudatetaan Siika- Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymän HOJKS:n ohjeistusta Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Valmentava koulutus on tarkoitettu erityisopetusta tarvitseville opiskelijoille, joille laaditaan aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (L 630/1998, 20 ). Suunnitelman tulee sisältää (A 811/1998, 8 mukaan): suoritettava koulutus opetuksessa noudatettavat opetussuunnitelman perusteet koulutuksen laajuus opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS) opiskelijan saamat erityiset opetus- ja opiskelijahuollon palvelut muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet sekä erityisopetuksen perustelut. HOJKS laaditaan opiskelijan, huoltajien, opetus- ja opiskelijahuollon henkilöstön sekä opiskelijan asioita hoitavien kotikunnan viranomaisten sekä kuntoutus- ja tukiverkoston kanssa yhteistyössä. Nivelvaiheesta riippuen verkostoon voi kuulua opiskelijan lähettävän tai vastaanottavan tahon toimijoita. Henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan sisältyy henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa on määritelty opintojen tavoitteet, sisällöt, toteutus ja laajuus. Opiskelijan edistymistä tulee seurata koulutuksen aikana, ja henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia on muutettava tarpeen mukaan Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Valmentavan koulutuksen lähtökohtana ovat opiskelijan tarpeet. Opintojen laajuus ja sisältö suunnitellaan yksilöllisesti ja joustavasti. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, HOPS, on työväline yksilöllisen oppimispolun toteutuksessa ja seurannassa. Tavoitteena on, että ammatillinen peruskoulutus tai työhön sijoittuminen ovat tarkoituksenmukaisia. HOPS sisältyy aina HOJKS:iin.

13 10 Suunnittelussa otetaan huomioon opiskelijan nykytilanne, koulutustausta, koulutustarpeet ja kehittymismahdollisuudet sekä kuntoutumisen tarpeet. Näitä ovat mm. opiskelijan vahvuudet ja osaaminen, opiskelijan omat tavoitteet, oppimisvalmiudet ja oppimisvaikeudet, arkielämän hallintaan liittyvät tuen tarpeet sekä muut tuen tarpeet. Samoin selvitetään opiskelijan aikaisempi osaaminen käyttämällä luotettavia arviointimenetelmiä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. Opiskelijaa ohjataan myös tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä. Opiskelija sitoutuu ja motivoituu henkilökohtainen opiskelusuunnitelman toteuttamiseen koulutuksen ajaksi. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan osallistuvat opettaja tai opettajat ja tarvittaessa opinto-ohjaaja sekä muut tahot opiskelijan kanssa yhdessä neuvotellen. Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat, ajoitus sekä opintojen arviointi. Laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat tekijät tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)sisältää opiskelijan opintojen tavoitteet opintojen laajuudet ja sisällöt opintojen toteutusmenetelmät sekä oppimisympäristöt opintojen ajoituksen ja opinnoissa etenemisen oppimisen ja osaamisen arvioinnin opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen työhön ja/tai ammatilliseen koulutukseen valmentautumisen paikat ja ajat ja tarvittavat tukitoimet opintojen seurannan järjestäminen ja siitä vastaavat henkilöt yhteistyön suunnitelman jatkosuunnitelman. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan sekä tarvittaessa tarkennetaan ja muutetaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Opiskelija ja opettajat arvioivat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamisen mahdolliset esteet.

14 11 Taulukko 2. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) keskeiset sisällöt HOJKS = Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma - opetussuunnitelman peruste - erityiset opetus- ja opiskelijahuollon palvelut - muut henkilökohtaiset palvelut ja -tukitoimet - erityisopetuksen peruste HOPS = Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma - opintojen tavoitteet - opintojen laajuudet ja sisällöt - opintojen toteutusmenetelmät sekä oppimisympäristöt - oppimisen ja osaamisen arviointi - yhteistyön suunnitelma - jatkosuunnitelma 3. OPINTOJEN TAVOITTEET, SISÄLTÖ JA ARVIOINTI Valmentavan koulutuksen lähtökohtana ovat opiskelijan tarpeet. Opintojen tavoitteet, sisältö ja laajuus valitaan ja suunnitellaan opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti ja opintojen arviointi toteutetaan suhteutettuna tavoitteisiin yksilöllisesti ja joustavasti Opiskeluvalmiudet Oppimaan oppiminen Tavoitteet Opiskelija saavuttaa opiskelussaan, työssään ja arkielämässään tarvittavat valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Opiskelija saavuttaa opiskelutaidot, jotka tukevat opintoja valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa ja joiden avulla hän voi jatkaa opintojaan ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opiskelija sitoutuu opiskeluun ja löytää motivaation opiskeluunsa. Opiskelija oppii asettamaan omia tavoitteitaan ja työskentelemään tavoitteellisesti. Opiskelija tunnistaa oman oppimisensa vahvuuksia sekä kehittämishaasteita löytää itselleen sopivia opiskelutekniikoita ja oppimistyylejä tuntee erilaisia tapoja opiskella ja hankkia tietoa itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti osaa käyttää ammatillisissa peruskoulutuksessa tai työssä tarvittavia opiskelu- ja ongelmanratkaisutaitoja arvioi ja kehittää omia opiskelutaitojaan.

15 12 Sisältöjä oppiminen ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä oppimistyylit opiskelu- ja ongelmaratkaisutaidot itsetuntemus, omat kyvyt ja vahvuudet opiskelutekniikat (opiskeluun sitoutuminen ja opiskelumotivaatio ) omat tavoitteet ja tavoitteellinen työskentely (HOPS:n työstäminen) Toteuttamistapoja yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely toiminnalliset tehtävät opiskelutekniikoiden harjoituksia (esim. miellekartta, luetun ymmärtämisen keinot) omaa oppimista ja oppimistapaa selvittäviä harjoituksia (esim. oppimistyylitestit) oppimispäiväkirjan kirjoittaminen Oppimateriaaleja yksiköiden opiskelijanoppaat yksiköiden www-sivut opetussuunnitelma oppimistyylitestit nuorten ja aikuisten lukimateriaali internetpalvelut sanoma- ja aikakauslehdet kirjallisuus ja elokuvat Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Oppimisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, oppimispäiväkirja, havainnointi Osaamisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, oppimispäiväkirja, havainnointi, portfolio Viestintä ja vuorovaikutus Tavoitteet Opiskelija viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa itselle soveltuvimpia kommunikointikeinoja käyttäen arkielämän, ammatillisen peruskoulutuksen ja työelämän edellyttämällä tavalla. Opiskelija osaa toimia vastavuoroisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa osaa ilmaista itseään suullisesti ja/tai kirjallisesti arkielämän ja ammatillisen peruskoulutuksen aloittamisen ja työelämän edellyttämällä tavalla löytää oman ilmaisunsa vahvuudet ja uskaltautuu kokeilemaan uusia ilmaisumuotoja

16 13 ymmärtää suullista ja/tai kirjallista viestintää ammatillisten opintojen ja työelämän edellyttämällä tavalla osaa hyödyntää erilaisia viestintävälineitä ammatillisen peruskoulutuksen ja arkielämän edellyttämällä tavalla. Sisältöjä vuorovaikutustavat ja kommunikointimenetelmät vuorovaikutuksen osatekijät (olemus, puhe, asia, kuuntelu jne.) viestintä /kommunikaatio ryhmässä käytännön vuorovaikutus- ja viestintätilanteet (ryhmätyöt, julkiset kulkuneuvot, juhlat, opintomatkat ja niissä käyttäytyminen) asioimistilanteiden käyttäytymissäännöt luetun ymmärtäminen sähköinen ja kirjallinen viestintä äidinkielen/suomen kielen perusteet esiintyminen (esim. omien/ryhmän töiden ja/tai suunnitelmien esittäminen muulle ryhmälle) mediakasvatus Toteuttamistapoja kokonaisopetus toiminnalliset tehtävät yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely ryhmätyöt ja/tai pelit projektit luetun ymmärtämisen keinojen harjoittelu oppimispäiväkirjan kirjoittaminen mediakasvatus Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Osaamisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, oppimispäiväkirja, havainnointi, jatkuva näyttö, tehtävien palaute, portfolio Oppimisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, oppimispäiväkirja, havainnointi, portfolio Toinen kotimainen kieli ja/tai vieraat kielet Tavoitteet Opiskelija kehittää kielitaitoaan siten, että hän voi hyödyntää sitä arkielämässä, ammatillisessa peruskoulutuksessa ja työelämässä. Opiskelija tuottaa ja vastaanottaa viestejä ymmärrettävästi toisella kotimaisella kielellä ja/tai vieraalla kielellä

17 14 osaa käyttää kielitaitoaan siten, että voi aloittaa ammatillisen peruskoulutuksen ymmärtää kielitaidon ja kansainvälistymisen merkityksen muuttuvassa maailmassa hyödyntää kielitaitoaan arkielämän toiminnoissa. Sisältöjä Ruotsi ja/ tai englanti arkielämässä ja/ tai työelämässä tarvittavat taidot tiedon hankkiminen ja välittäminen suullisesti ja/tai kirjallisesti kommunikointi (esim. tervehtiminen, itsensä esittely, neuvon kysyminen, työohjeen lukeminen/kirjoittaminen jne.) ja käytännön tilanteissa asiointi omien edellytystensä mukaisesti Toteuttamistapoja kokonaisopetus ja opettajien yhteistyö (esim. tehtävien tarkistaminen ja antaminen portfolioon liitettäväksi) /kielten opettajan tunnit toiminnalliset tehtävät yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Oppimisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, oppimispäiväkirja, havainnointi Osaamisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, oppimispäiväkirja, havainnointi, suulliset ja kirjalliset tehtävät/kokeet, portfolio Matematiikka Tavoitteet Opiskelija kehittää matemaattisia taitojaan siten, että hän voi hyödyntää niitä arkielämässä, ammatillisessa peruskoulutuksessa ja työelämässä. Opiskelija osaa käyttää matematiikan perustaitoja siten, että voi aloittaa ammatillisen peruskoulutuksen osaa työelämässä tarvittavia matematiikan käytännön taitoja osaa hyödyntää matematiikan taitojaan arkielämän toiminnoissa. Sisältöjä peruslaskutoimitukset laskujärjestys rahan arvo ja käyttö aika ammatillisen peruskoulutuksen ja/tai työelämän aloittain painottuvat taidot hops:n mukaan: esim. mittayksiköt ja suureet sekä yleisimpien mittavälineiden käyttö, geometrian peruskäsitteet ja arjen sovellukset, prosenttilaskenta soveltuvien apuvälineiden käyttö, esim. laskin ja/tai tietokone

18 15 Toteuttamistapoja kokonaisopetus laskuharjoitukset toiminnalliset menetelmät ja käytännön harjoitukset, esimerkiksi mittaaminen, kaupassa asiointi ja viikkobudjetin tekeminen työkorttien laskeminen, reseptimuunnosten tekeminen tms. muiden opiskeluun liittyvien laskutoimitusten hyödyntäminen harjoituksissa Oppimateriaaleja erilaiset oppikirjat (peruskoulun, mukautetut, ammatillisen koulutuksen) tehtävät ja ohjelmat tietokoneella laskin mittausvälineet havaintovälineet ja mallit (palikat, kymmenjärjestelmävälineet, geolauta jne.) pelit Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Oppimisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, oppimispäiväkirja, havainnointi, lähtötasotestit Osaamisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, oppimispäiväkirja, havainnointi, jatkuva näyttö, tehtävät/kokeet, portfolio, jossa matematiikan osio Tietotekniikka Tavoitteet Opiskelija kehittää tietoteknisiä taitojaan siten, että hän voi hyödyntää niitä arkielämässä, ammatillisessa peruskoulutuksessa ja työelämässä. Opiskelija osaa käyttää tietokoneen perustoimintoja ymmärtää tietotekniikan merkityksen arkielämässä ja yksilöllisenä apuvälineenään osaa ammatillisen peruskoulutuksen aloittamisessa tarvittavien ja työelämässä yleisesti käytössä olevien ohjelmien perusteet osaa käyttää turvallisesti tietoverkkoa ja hyödyntää sitä opiskelussa ja arkielämässä. Sisältöjä oppilaitoksen koneisiin ja oheislaitteisiin tutustuminen (esim. muistitikku, tulostin) sähköpostin ja Wilman käyttö moodlen käyttö ohjelmien perusteet (esim. tekstinkäsittely, esitysohjelmat, taulukkolaskenta, kuvankäsittely, jne.) omien edellytystensä mukaisesti tietoverkon turvallinen käyttö (netiketti) digikuvaus

19 16 Toteuttamistapoja yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely toiminnalliset tehtävät, esimerkiksi oman kalenterin, lehden tai ammattiesityksen työstäminen portfolion kokoaminen (opintomatkojen tai muiden kuvien käsittely, eri aineiden kirjoitelmat ja tehtävät, oppimispäiväkirjan kirjoittaminen jne.) Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Oppimisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, oppimispäiväkirja, havainnointi Osaamisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, oppimispäiväkirja, havainnointi, jatkuva näyttö, kirjalliset ja suulliset tehtävät, portfolion työstäminen (myös muiden aineiden osalta) 3.2. Toimintakyvyn edistyminen Yhteiskunnassa toimiminen Tavoitteet Opiskelija tuntee oman elämäntilanteensa kannalta keskeiset yhteiskunnan palvelut ja osaa hyödyntää niitä. Opiskelija tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa ja osaa toimia vastuullisen yhteiskunnan jäsenenä. Opiskelija osallistuu ja vaikuttaa oman lähiyhteisönsä päätöksentekoon sekä perehtyy kuluttajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Opiskelijan tiedot omasta ja muista kulttuureista lisääntyvät ja hän oppii ymmärtämään kulttuurien monimuotoisuutta. Opiskelija tuntee yhteiskunnan toimintoja ja palvelujärjestelmää sekä hyödyntää palveluja omassa elämässään toimii omien oikeuksien ja velvollisuuksien mukaisesti osallistuu oman lähiyhteisönsä toimintaan ja päätöksentekoon toimii kuluttajan oikeuksien ja velvollisuuksien edellyttämällä tavalla arvostaa omaa ja muiden kulttuuria ja ymmärtää kansainvälisyyden merkityksen hankkii ja hyödyntää tietoja omasta tai itselleen vieraista kulttuureista. Sisältöjä yhteiskunnan palvelut ja niiden käyttäminen, esim. posti, pankki, kela, kauppa, terveydenhuolto, työvoimahallinto, verovirasto kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet sekä hyvät tavat omassa yhteisössä (oppilaitoksen järjestyssäännöt) yhteiskunnan päätöksenteko ja ajankohtaisten asioiden seuraaminen (uutiset, vaalit) suomalainen kulttuuri ja muihin kulttuureihin tutustuminen

20 17 kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet (esim. asuminen, ostaminen, maksaminen, valitukset) Toteuttamistapoja yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely luokkamuotoinen opetus opetusfilmit toiminnalliset tehtävät ja harjoitukset opintokäynnit esim. pankki, kela, työvoimatoimisto viranomaisten vierailut oppilaitoksessa, esim. verovirkailija, kelan virkailija teemapäivät, esim. opiskelupaikkakunnan esittely ( Ihmeen hyvä Haapavesi ) sanomalehtien ja uutisten seuraaminen Oppimateriaaleja uutiset (eri viestintävälineet), selkouutiset kuluttajaviraston materiaalit (www.kuluttajavirasto.fi) internet av-materiaali lehdet (esim. Kuluttaja), esitteet (esim. Jokamiehen oikeudet) jne kirjat Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Oppimisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, oppimispäiväkirja, havainnointi Osaamisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, oppimispäiväkirja (esim. opintokäyntien kuvaus) ja portfolioon liittäminen Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot Tavoitteet Opiskelija ottaa vastuuta omaa elämäänsä koskevista ratkaisuista. Opiskelija vaikuttaa omaan elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa positiivisella tavalla. Opiskelija arvioi oman ikävaiheensa mukaisesti toimintakykyään ja elämäntilannettaan. Opiskelija rakentaa realistista ja myönteistä minäkuvaa sekä vahvistaa itsetuntoaan. Opiskelija osaa toimia erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Opiskelija kartoittaa ja tunnistaa elämäntilannettaan, toimintakykyään ja sosiaalista toimintaympäristöään tunnistaa omia vahvuuksiaan, voimavarojaan ja kehittämistarpeitaan hahmottaa omaa erityisen tuen tarvettaan ja osaa tarvittaessa pyytää apua vahvistaa omaa itsetuntoaan toimii vuorovaikutteisesti ja rakentavasti erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa

21 18 käyttäytyy suvaitsevasti ja ymmärtävästi muita kohtaan arvostaa itseään sekä muita henkilöitä tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä. Sisältöjä minäkuva, identiteetti, itsetunto elämänkaari persoonallisuus itsetuntemus vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot, ryhmässä toimiminen toisen ihmisen arvostaminen ja tasavertainen kohtelu erilaisuuden hyväksyminen tapakasvatus: asiallinen ja tilanteen mukainen käytös omat voimavarat ja toimintakyky Toteuttamistapoja yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely luento-opetus toiminnalliset harjoitukset, tehtävät ja luova toiminta, esimerkiksi tarinalliset menetelmät ja elämyspedagogiikka keskustelut esimerkiksi luokanvalvojan, kuraattorin tai psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa pedagoginen draama ja keskustelu oman elämänkaaren piirtäminen ja/tai kirjoittaminen Oppimateriaaleja opetuspelit ja filmit tunne- ja vahvuuskortit toiminnallisia harjoituksia, esimerkiksi Aalto, M Ryppäästä ryhmäksi. Turvallisen ryhmän rakentaminen. Tammer-Paino Oy ja Helenius, E., Rautava, M. & Tuovinen, R Eväitä elämään. Keinoja nuorten elämäntaitojen vahvistamiseksi. Juva: WSOY. verkkomateriaaleja, esim. Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Oppimisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, oppimispäiväkirja Osaamisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, jatkuva näyttö (tehtävien tekeminen, työskentelyyn osallistuminen) oppimispäiväkirja, havainnointi, tehtävien liittäminen portfolioon Arkielämäntaidot Tavoitteet Opiskelija selviytyy arkielämään ja asumiseen liittyvistä jokapäiväisistä toimistaan mahdollisimman itsenäisesti.

22 19 Opiskelija suunnittelee ja valmistaa kykyjensä mukaisesti terveellistä sekä taloudellista kotiruokaa sekä edistää omaa hyvinvointiaan oikeiden ruokailutottumusten avulla huolehtii henkilökohtaisesta hygieniastaan, pukeutumisestaan ja muusta ulkoisesta olemuksestaan pitää yllä vuorokausirytmiä, seuraa ajankäyttöään ja noudattaa aikatauluja luo itselleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön ja pitää siitä huolta käyttää rahaa mahdollisimman itsenäisesti sekä tekee arkielämään ja itsenäiseen asumiseen liittyviä ostoksia käyttää tarvittaessa apuvälineitä jokapäiväisissä toimissa liikkuu itsenäisesti ja käyttää liikennevälineitä. Sisältöjä ruoanvalmistus ja kotitaloustyöt (terveellinen ruokavalio, ruoan suunnittelu, hankinta ja valmistus) ajankäyttö, aikataulujen noudattaminen ja vuorokausirytmi omasta itsestä huolehtiminen, henkilökohtainen hygienia ja sään/tilanteenmukainen pukeutuminen asuinviihtyvyys, mahdollisimman itsenäinen liikkuminen, matkustaminen eri kulkuvälineillä oma rahatalous (tulot, menot) kestävä kehitys Toteuttamistapoja yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely käytännön harjoitukset (esim. ruoanvalmistus- ja keittiötyöt, siivous, pyykinpesu ja - silitys asumisvalmennus ja kotityöt verkkoympäristön ja internetin tietokantojen hyödyntäminen oman budjetin laatiminen Oppimateriaaleja portfolion koonnissa Rahankäytön opas (Kuluttajavirasto ja selkokeskus) oppikirjat, esim. Göös, Riitta-Liisa. Arkielämän ABC. Opetushallitus Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Oppimisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, oppimispäiväkirja Osaamisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, jatkuva näyttö (tehtävien tekeminen, työskentelyyn osallistuminen), havainnointi, tehtävien liittäminen portfolioon

23 Vapaa-aika Tavoitteet Opiskelija tuntee erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja osaa viettää vapaa-aikaansa omaa hyvinvointiaan edistävällä tavalla. Opiskelija hyödyntää harrastuksia ja vapaa-aikaansa oman hyvinvointinsa edistämiseksi ja sosiaalisten suhteiden luomiseksi tutustuu erilaisiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin osaa valita itselleen sopivan harrastuksen ymmärtää vapaa-ajan merkityksen työn ja opiskelun vastapainona. Sisältöjä oppilaitoksen vapaa-ajan toiminnat opiskelupaikkakunnan harrastusmahdollisuuksiin tutustuminen harrastustoimintaan osallistuminen (esim. harrastuspassi) muut vapaa-ajan viettotavat (nuorisotalot, seurakunnat, musiikkitapahtumat, taidenäyttelyt, museot, kuntopolut, hiihtoladut jne) vapaa-ajan ihmissuhteet median hallittu käyttö ohjelmoimaton vapaa-ajan vietto, rauhoittuminen Toteuttamistapoja yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely ohjatut tutustumiskäynnit lähiympäristön tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin tutustuminen opiskelupaikkakunnan vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin itsenäinen osallistuminen johonkin säännöllisesti toistuvaan harrasteryhmään, josta kerätään harrastuspassiin suorituksia Oppimateriaaleja kirjallisuus ja lehdet, äänikirjat ja dvd:t verkkoympäristö, esim. harrastusvälineet esim. liikuntaan, käsitöihin tai musiikkiin Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Oppimisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, oppimispäiväkirja Osaamisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, jatkuva näyttö (harrastuksiin ja/ai vapaa-ajantapahtumiin osallistuminen), harrastuspassin tai muun dokumentoinnin liittäminen portfolioon

24 Liikunta ja motoriset taidot Tavoitteet Opiskelija edistää liikunnan avulla terveellistä ja aktiivista elämäntapaa ymmärtäen liikunnan merkityksen toiminta- ja työkyvylle. Opiskelija selviytyy jokapäiväisistä karkea- ja hienomotorista toiminnoista itselle soveltuvalla tavalla. Opiskelija tutustuu monipuolisesti terveyttä, psyykkistä vireystilaa ja hyvinvointia edistävään liikuntaan ylläpitää ja kohottaa fyysistä toimintakykyään liikunnan avulla ymmärtää ergonomian merkityksen omalle terveydelleen valitsee itselleen sopivia liikuntalajeja, joiden kautta hän saa elämyksiä ja myönteisiä onnistumisen kokemuksia omaksuu liikunnan osaksi elämäntapaansa hahmottaa ja hallitsee kehonsa eri osat ja niiden toiminnan osaa tarvittaessa hyödyntää apuvälineitä motorisissa taidoissa ja liikkumisessa. Sisältöjä eri liikuntalajeihin tutustuminen arjen hyötyliikunta liikunnallinen elämäntapa ergonomia omassa työskentelyssä ja liikkumisessa lihashuolto retkeily ja ulkoilu Toteuttamistapoja yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely pelit, kuntosali, uinti, pyöräily retkeily ja ulkoilu karkea- ja hienomotoriset harjoitukset rentoutus- ja musiikkiäänitteet Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Oppimisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, oppimispäiväkirja Osaamisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, jatkuva näyttö (osallistuminen ja aktiivisuus kykyjen mukaan), portfolio Terveystieto Tavoitteet Opiskelija omaksuu terveyttä, psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia ja kuntoutumista tukevan elämäntavan.

25 22 Opiskelija edistää ravinnon, liikunnan, unen ja terveellisten elämäntapojen avulla omaa hyvinvointiaan huolehtii omasta terveydestään ja psyykkisestä sekä fyysisestä hyvinvoinnistaan osaa toimia psyykkistä hyvinvointiaan edistävällä tavalla käyttää omaa terveyttään ja kuntoutumistaan tukevia terveydenhuollon palveluita osaa toimia vastuullisesti ihmissuhteissaan. Sisältöjä terveyttä edistävät ja haittaavat elämäntavat ruokavalion, rentoutumisen ja levon merkitys hyvinvoinnille päihde- ja tupakkatietous omasta hyvinvoinnista ja kuntoutuksesta huolehtiminen opiskelijaterveydenhuolto /terveydenhuoltopalvelut seksuaalikasvatus ja itsemääräämisoikeus hyvät ihmissuhteet Toteuttamistapoja luokkamuotoisen opetuksen lisäksi yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely testien ja tehtävien tekeminen omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyen teemapäivät projekti- ja ryhmätyöt tutustuminen opiskelijaterveydenhuoltoon ja/tai terveyskeskukseen Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Oppimisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, oppimispäiväkirja, havainnointi Osaamisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, jatkuva näyttö (osallistuminen ja aktiivisuus, kirjalliset/suulliset tehtävät), portfolio Taide ja kulttuuri Tavoitteet Opiskelija saa monipuolisia taidekokemuksia ja tutustuu itselle sopivin menetelmin taiteen erilaisiin ilmenemismuotoihin. Opiskelija hyödyntää omassa elämässään taidetta ja käyttämään kulttuuripalveluja. Opiskelija osallistuu omista lähtökohdistaan oman koti- tai oppilaitosyhteisönsä ympäristön kehittämiseen tai uudistamiseen löytää uusia tapoja ilmaista itseään, ajatuksiaan ja tunteitaan esim. musiikin, liikkeen ja tanssin, draaman, sanataiteen tai kuvataiteen keinoin hyödyntää taidetta ja kulttuuripalveluja omassa elämässään. Sisältöjä

26 23 taide- ja kulttuuritapahtumiin (esim. taidenäyttelyt, museot, urheilutapahtumat, konsertit, teatteri, elokuvat) osallistuminen itsensä ilmaiseminen taiteen avulla (esim. kädentaidot, sanataide, kuvataide, musiikki, draama) Toteuttamistapoja yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely kokonaisopetus toiminnalliset menetelmät ja luovatoiminta opintokäynnit taidekirjoihin tutustuminen klassisen musiikin levyraati/runoraati Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Oppimisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, oppimispäiväkirja Osaamisen arviointi: Itsearviointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, jatkuva näyttö (osallistuminen ja aktiivisuus kykyjen mukaan), portfolio 3.3. Ammatinvalinta ja työelämävalmiudet Ammatillisen koulutuksen tuntemus Tavoitteet Opiskelija hankkii monipuolisen kuvan ammatillisen koulutuksen eri vaihtoehdoista ja pystyy niiden pohjalta laatimaan omia jatkosuunnitelmiaan. Opiskelija tuntee erilaisten ammattialojen koulutusta ja pystyy selkiyttämään omia tavoitteitaan suhteessa niiden vaatimuksiin on perehtynyt käytännössä yhden tai useamman ammatillisen koulutusalan ammattitaitovaatimuksiin ja opintojen sisältöihin tunnistaa omia ammatillisia vahvuuksiaan ja edellytyksiään sekä arvioi soveltuvuuttaan ammatillisiin opintoihin laatii itselleen jatkosuunnitelman ja hakeutuu omien tavoitteittensa ja edellytystensä mukaiseen ammatilliseen peruskoulutukseen yhteistyössä tukiverkostonsa kanssa. Sisältöjä eri ammatillisten koulutusalojen opinnot ja ammattitaitovaatimuksiin tutustuminen (esim. puu-, rakennus- ja metalliala, ompelu-, kudonta-, huovutus- ja muut käsi- ja taideteollisuusalan opinnot, tieto- ja viestintätekniikka tai puutarha-, ravitsemus- ja keittiöala) opiskelijan hops:n mukaisesti opintokäynnit eri oppilaitoksiin ja työpaikkoihin koulutuskokeilut ammatinvalinnanohjaus opinto-ohjaus

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Liikunta, liikkuminen ja motoriset taidot n osaamista verrataan laadittuihin opiskelijan keskusteluissa, oppimistehtävillä, portfolioilla tai projekteilla. vertais n itsearviointi

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS

OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS OPETUSSUUNNI TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS LAO C74/2015 LAMO C62/2015 UOPI C20/2015 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Opetussuunnitelma 1 (7) Sisällys 1 Valitsit

Lisätiedot

Koulutuskeskus Sedu OPETUSSUUNNITELMA Sedu-Spurtti. Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa peruskoulutuksessa (Valmentava I)

Koulutuskeskus Sedu OPETUSSUUNNITELMA Sedu-Spurtti. Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa peruskoulutuksessa (Valmentava I) Koulutuskeskus Sedu OPETUSSUUNNITELMA 2011 Sedu-Spurtti Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa peruskoulutuksessa (Valmentava I) Hyväksytty 18.4.2012 Vips päätös 82/2012, Reija Lepola

Lisätiedot

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus. Ammatillisen peruskoulutuksen peruste

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus. Ammatillisen peruskoulutuksen peruste Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus Ammatillisen peruskoulutuksen peruste Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus: Ammatillisen peruskoulutuksen peruste Koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS

TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS Versio 22.1.2015 Koulutuksen perusteet TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS Määräys xx/011/2015 Sisältö JOHDANTO... 1 1 TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS JA SEN MUODOSTUMINEN...

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

1. VALMENTAVAN JA KUNTOUTTAVAN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET... 4

1. VALMENTAVAN JA KUNTOUTTAVAN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET... 4 2 SISÄLLYS. VALMENTAVAN JA KUNTOUTTAVAN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET... 4 2. KOULUTUKSEN ARVOLÄHTÖKOHDAT JA OPPIMISKÄSITYS... 6 3 YHTEISET PAINOTUKSET JA KAIKILLE YHTEINEN YDINOSAAMINEN...

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 1 Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (Valmentava II) Opetussuunnitelma 2 1 TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVAN JA KUNTOUTTAVAN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN (VALMENTAVA

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus -yleisiä lähtökohtia opetussuunnitelmatyöhön

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus -yleisiä lähtökohtia opetussuunnitelmatyöhön Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus -yleisiä lähtökohtia opetussuunnitelmatyöhön 3.- 4.12.2009 Helsinki, Opetushallitus Anne Mårtensson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

Musiikkialan perustutkinto

Musiikkialan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelman yhteinen osa SISÄLLYS 1.Opetussuunnitelma ja sen soveltaminen 1 1.1 Kuopion konservatorio 1 1.2 Kuopion konservatorion arvot 1 2. Kuopion konservatorion ammatillinen

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA ov. VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA v AVA koulutus

OPETUSSUUNNITELMA ov. VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA v AVA koulutus OPETUSSUUNNITELMA 20-40 ov VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA v. 2010 AVA koulutus Salpauksen johtokunnan hyväksymä 10.5.2011 Voimassa toistaiseksi alkaen 1.8.2010

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamispisteet 15 Opetussuunnitelma Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin urheiluopisto Tanssijantyö musiikkiteatterissa - josta Näyttö- 5 työssäopp. jaos 24.2.2015

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira)

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto Hyväksytty: 2 Sisällys... 1 JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA OPS, Iisalmen lukiokymppi 18.6.2014 1/5 IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA Sisältö: 1) Yleistä...1 2) Tavoitteet...1 3) Opiskelijaksi ottamisen perusteet ja hakeminen...2 4) Opintojen sisältö...2

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä työskentelemällä yrityksessä, jossa valmistetaan ja kehitetään sulautettuja järjestelmiä.

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija Asiakkaiden avustaminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee oman työnsä palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan. toimii eri-ikäisten ja toimintakyvyltään

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot