ASIANTUNTIJOIDEN NÄKEMYKSIÄ UUSISTA TEKNOLOGIOISTA JA RISKEISTÄ. ARGUMENTOIVA DELFOI TUTKIMUS. Jenni Rantala, Kai Savolainen ja Marita Luotamo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIANTUNTIJOIDEN NÄKEMYKSIÄ UUSISTA TEKNOLOGIOISTA JA RISKEISTÄ. ARGUMENTOIVA DELFOI TUTKIMUS. Jenni Rantala, Kai Savolainen ja Marita Luotamo"

Transkriptio

1 ASIANTUNTIJOIDEN NÄKEMYKSIÄ UUSISTA TEKNOLOGIOISTA JA RISKEISTÄ. ARGUMENTOIVA DELFOI TUTKIMUS. Jenni Rantala, Kai Savolainen ja Marita Luotamo Työterveyslaitos Työympäristön kehittäminen, Uudet teknologiat ja riskit Loppuraportti TSR-hanke TYÖSUOJELURAHASTO TYÖTERVEYSLAITOS 2009

2 2 SISÄLLYS ESIPUHE 4 TIIVISTELMÄ 5 ABSTRACT 6 1 JOHDANTO 7 2 TEKNOLOGIA JA TULEVAISUUS Teknologian ennakointi Suomen teknologinen kehitys Hankkeeseen valittujen toimialojen kuvaus 10 3 TUTKIMUSASETELMA JA -MENETELMÄT Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset Delfoi-menetelmä Argumentoiva delfoi -menetelmä 17 4 HANKKEEN TOTEUTUS Delfoi-paneelin valinta Ensimmäinen kierros: asiantuntijoiden haastattelut Haastatteluaineiston analyysi Toinen kierros: kysely 22 5 ENSIMMÄISEN KIERROKSEN TULOKSET Teollisuudessa ja työssä tapahtuneet muutokset Työterveys ja turvallisuus Eri toimijat ja niiden roolit Uusiin teknologioihin liittyvät riskit Vastuu uusien teknologioiden riskeistä Uusien teknologioiden tutkimus ja käyttöönotto Riskikommunikaatio 33

3 3 6 TULEVAISUUDEN TUOTANTO JA RISKIT Elektroniikkateollisuus Elintarviketeollisuus Energiateollisuus Ionisoimatonta säteilyä hyödyntävät tekniikat Kemianteollisuus Kosmetiikkateollisuus Metalliteollisuus Paperiteollisuus Tekstiiliteollisuus Teollinen kierrätys Terveydenhuollon teknologia Tietoliikenneteollisuus 68 7 TULEVAISUUSKARTTA Teknologiaa ihmisten ja ympäristön ehdoilla Teknologia ensin! Ei uusia teknologioita ei riskejä? Taantuminen 75 8 POHDINTA Tulevaisuuden muutosvoimat Teknologioiden painopistealueet Entä riskit? Johtopäätökset Tutkimuksen arviointi Jatkotutkimusaiheita 85 LÄHTEET 87 LIITTEET Liite 1. Asiantuntijamatriisi Liite 2. Haastattelurunko Liite 3. Kyselyn toinen osio: Tulevaisuuskuvat Liite 4. Luettelo hankkeen julkaisuista

4 4 Esipuhe Tämä tutkimushanke toteutettiin vuosina Työterveyslaitoksen Uudet teknologiat ja riskit -tiimissä. Työsuojelurahasto on rahoittanut hankkeen. Kiitämme rahastoa tuesta, joka mahdollisti hankkeen toteutuksen. Teknologian kehityksen ennakoinnista (technological forecasting, technology foresight) on tullut yhä oleellisempi tulevaisuuden tutkimuksen osa-alue. Tulevaisuuden ennakoinnilla pyritään ensisijaisesti parantamaan valmiutta tulevaisuuden kohtaamiseen. Ennakointia tehdään Suomessa muun muassa yrityksissä, tutkimuslaitoksissa ja teollisuuden keskusjärjestöissä. Yleensä teknologian ennakointihankkeet keskittyvät teknologian kehitysnäkymien kartoitukseen. Tämän kartoituksen lisäksi on kuitenkin tärkeää toteuttaa myös teknologian arviointia, jossa otetaan huomioon teknologisen kehityksen yhteiskunnalliset vaikutukset. Teknologisen kehityksen vuoksi työympäristö on jatkuvassa muutostilassa. Tulevaisuudessa yhä useammat työntekijät joutuvat työpaikallaan ja työtehtävissään tekemisiin uusien teknologioiden kanssa. On tärkeää ennakoida liittyykö uusiin teknologioihin, prosesseihin tai tuotteisiin terveydellisiä riskejä työympäristössä tai lopputuotteissa. Siten teollisuus ja yritykset voivat taata sekä työntekijöidensä turvallisuuden että kuluttajien kannalta turvalliset tuotteet. Tämän hankkeen tarkoituksena oli luodata tulevaisuuden suomalaista työympäristöä ja sen teknologista kehitystä. Tarkastelun kohteena olivat pääasiassa uusien teknologioiden mahdollisesti aiheuttamat uudet mekaaniset, fysikaaliset, kemialliset tai biologiset riskit. Hanke oli ainutlaatuinen sen vuoksi, että teknologian ennakointihankkeissa ei ole aiemmin otettu näin laajasti huomioon työterveydellistä näkökulmaa. Hankkeen tuloksena saatiin asiantuntijapaneelin näkemys tulevaisuuden avainteknologioista sekä mahdollisista uusista työympäristön riskeistä. Hankkeen puitteissa käyty vilkas riskikeskustelu osoittaa, että teknologian ennakointitoiminnan rinnalla tarvitaan keskustelua myös siitä, mihin tavoitteisiin pyrimme tulevaisuudessa ja millaisten keinojen avulla voimme päästä näihin päämääriin. Tutkimushankkeen työryhmään kuuluivat Työterveyslaitoksen Uudet teknologiat ja riskit -tiimistä Kai Savolainen, Marita Luotamo (nyk. Euroopan Kemikaalivirasto), Jenni Rantala, Christina Rosenberg ja Leila Ahlström. Lisäksi työryhmään kuuluivat Työterveyslaitoksesta Timo Kauppinen, Pirjo Heikkilä, Anja Saalo, Eero Priha ja Ritva Luukkonen. Hankkeen kulkua ohjaavaan seurantaryhmään kuuluivat Ilkka Tahvanainen Työsuojelurahastosta, Jaakko Itäkannas ( asti) ja Lars-Mikael Bjurström ( alkaen) sosiaali- ja terveysministeriöstä, Raili Perimäki ja Timo Koskinen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöstä, Rauno Toivonen Elinkeinoelämän keskusliitosta, Ben I. Björkqvist Nokia Oyj:stä, Katriina Heikkilä Kemira Oy:stä ja Assi Weber ( asti) ja Anna Leinonen ( alkaen) Keskuslaboratorio Oy:stä. Tutkijat kiittävät ohjausryhmää aktiivisesta ja innostavasta työskentelystä hankkeen kuluessa. Helsingissä tutkijat

5 5 TIIVISTELMÄ Tausta ja tavoitteet Teknologian muutos on yhä kiihtyvämpää, ja teknologisen kehityksen vuoksi myös työympäristö on jatkuvassa muutostilassa. Uusien teknologioiden yleistymisestä huolimatta tietämyksemme niiden terveysvaikutuksista on puutteellinen. Esimerkiksi nanopartikkelien ominaisuudet läpäistä kehon eri kalvoja ovat herättäneet kysymyksiä. Yhä useammat työntekijät joutuvat uusien teknologioiden kanssa tekemisiin työpaikallaan, ja saattavat altistua niiden haitallisille terveysvaikutuksille. Tämän vuoksi on tärkeää luodata kehityksen suuntaa ja ennakoida liittyykö uusiin teknologioihin, prosesseihin tai tuotteisiin terveydellisiä riskejä työympäristössä tai lopputuotteissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia näkemyksiä asiantuntijoilla on uusien teknologioiden kehityksestä ja niiden vaikutuksesta työterveyteen ja turvallisuuteen sekä kartoittaa 12 toimialan tulevaisuusnäkymiä erityisesti uusien teknologioiden ja mahdollisten terveysriskien näkökulmasta. Hankkeessa keskityttiin uusien teknologioiden mahdollisesti aiheuttamiin uusiin mekaanisiin, fysikaalisiin, kemiallisiin tai biologisiin riskeihin. Tutkimusmenetelmä Hankkeessa sovellettiin kvalitatiivista argumentoiva delfoi menetelmää, jonka avulla pyritään löytämään vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityspolkuja sekä kokoamaan niitä tukevia ja vastustavia näkemyksiä. Tulevaisuuden teknologista kehitystä sekä mahdollisia terveysriskejä luodattiin 29 asiantuntijasta koostuvan paneelin arvioiden perusteella. Paneeli muodostui pääasiassa sekä työympäristöasiantuntijoista että teknologia-asiantuntijoista niin yrityksistä, työmarkkinajärjestöistä, viranomaisorganisaatioista kuin tutkimuslaitoksistakin. Hankkeeseen kuului kaksi kierrosta, joista ensimmäinen toteutettiin 29 asiantuntijan teemahaastatteluilla ja toinen kvalitatiivisen kyselyn avulla. Kyselyyn vastasi 22 panelistia. Haastatteluiden tarkoituksena oli hahmottaa tutkimuskenttää ja löytää oikeat aiheet toisen kierroksen kyselyä varten. Kysely perustui haastatteluaineistosta saatuihin tuloksiin, ja se koostui pääasiassa väittämistä. Kyselyyn sisällytettiin haastatteluissa esiin tulleita keskeisimpiä, mielenkiintoisimpia ja mielipiteitä jakavia väittämiä ja näkökulmia tulevaisuuden tuotannosta ja riskeistä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan esitettyjä väittämiä ja joko hyväksymään tai kumoamaan ne sekä perustelevan kannanottojaan. Keskeiset tulokset ja johtopäätökset Hankkeen päätulokset ovat: 1) nanoteknologian, bioteknologian sekä tieto- ja viestintäteknologian arvioitiin olevan tulevaisuuden avainteknologioita, 2) asiantuntijoiden näkemykset uusien teknologioiden terveysriskeistä jakautuivat niihin, joiden mukaan terveysriskit ovat todellinen uhka ja niihin, joiden mukaan terveysriskit eivät tule toteutumaan sekä 3) terveydelle haitallisimpina uusina teknologioina pidettiin nanoteknologiaa ja bioteknologiaa. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että teknologian kestävän kehityksen edellytyksiä ovat terveysvaikutusten tutkimus, tulevaisuuskeskustelu ja ennakointi, riskiviestintä huomioiden eri toimijoiden riskikäsitykset, avoimuus ja läpinäkyvyys, riskien hallinta yhteiskunnan kaikilla tasoilla sekä yhteistyö ja poikkitieteellisyys.

6 6 ABSTRACT Introduction and objectives The work environment is in a constant state of change due to technological development. Despite the fact that new technologies are emerging, our knowledge of their possible effects on human health is very limited. Nanotechnology, among others, has been of special interest. More and more employees are involved in new technologies in their workplace and can be exposed to their detrimental effects on health. It is therefore extremely important to explore the possible new risks caused by these new technologies and processes in the work environment. The objective of this study was to find out what kind of opinions experts have on the development of new technologies and their influence on occupational health and safety. Further, the aim was to probe the future scenarios of 12 industries from the perspective of new technologies and possible health risks. The study focused on mechanical, physical, chemical and biological risks caused by new technologies. Method This research project applied the qualitative argumentative delphi method which aims to explore all the alternative views on future development paths and gather opinions supporting or opposing them. Technological development and possible health risks were probed by expert panel which consisted of 29 experts. Besides the experts from enterprises, there were panellists from authorities, research institutes and labour market organizations. The panellists represented different points of view concerning the focus of the study, but mainly their expertise was in the field of occupational health and safety or new technologies. The study included two rounds. The first one was carried out by interviewing 29 panellists and the second one by applying a qualitative questionnaire. 22 panellists filled out the questionnaire. The purpose of the interviews was to probe the research field and find the right topics for the second round. The questionnaire was defined on the basis of the material collected from the first round, and it consisted mainly of statements about technological development and risks. The panellists were asked to evaluate the statements by deciding whether they approve or disapprove them. They were also asked to argue their evaluations. Main results and conclusions The main results of the study are: 1) The panellists evaluated that nanotechnology, biotechnology and information and communication technology are the future key technologies, 2) the panellists were divided into those who considered the possible health risks as an actual threat and into those who did not believe risks to realize and 3) nanotechnology and biotechnology were considered as the most detrimental to health. The main conclusion is that the research of health effects, technological forecasting and evaluation, risk communication including different risk perceptions, openness and transparency, risk management in all echelons of society and collaboration are the prerequisites of a sustainable development of technology.

7 7 1 JOHDANTO Teknologinen kehitys, tieteelliset läpimurrot ja kasvavat investoinnit uusiin teknologioihin ovat muuttamassa lähes kaikkia teollisuudenaloja. Uudet ja mahdollistavat teknologiat, kuten nanoteknologia ja bioteknologia, luovat täysin ennen näkemättömiä sovellus- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä kehitys on jo ollut nähtävissä kaikilla Suomen avainsektoreilla metsäteollisuudesta elektroniikkateollisuuteen. Spinverse Oy:n Tekesille tekemän selvityksen mukaan vuonna 2008 Suomessa toimi aktiivisesti 202 nanoteknologiayritystä, kun ensimmäisessä, vuonna 2004 tehdyssä tutkimuksessa yritysten määrä oli 61 (Tekes 2009). Teknologisen kehityksen vuoksi myös työympäristö on jatkuvassa muutostilassa. Yhä useammat työntekijät joutuvat uusien teknologioiden kanssa tekemisiin työpaikallaan. Uusien teknologioiden yleistymisestä huolimatta tietämyksemme niiden terveysvaikutuksista on puutteellinen. Erityisesti nanopartikkeleiden ominaisuudet, kuten solukalvon läpäisy tai pääsy hermosoluihin ovat herättäneet kysymyksiä maailmanlaajuisesti (mm. The National Institute for Occupational Safety and Health 2007; European Commission 2007; Schulte ym. 2008). Esimerkiksi tuotantotyöntekijöiden altistuminen nanopartikkeleille saattaa olla hyvinkin mittavaa. Tämän vuoksi on tärkeää seurata jatkuvasti kehityksen suuntaa ja luodata uusiin teknologioihin liittyviä terveys- ja ympäristöriskejä (Savolainen ym. 2006). Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Riskienseurantakeskus on toteuttanut vuonna 2006 päättyneen Riskiluotain-hankkeen. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää delfoi-menetelmää hyödyntäen aiheuttavatko tekniset innovaatiot tai sosiaaliset muutokset uusia tai hälyttäviä riskejä työelämässä. Tarkastelussa oli mukana niin fyysiset, kemialliset, biologiset, organisatoriset kuin sosiaalisetkin riskit. Vaikka tähän eurooppalaiseen kyselyyn osallistui myös muutamia suomalaisia asiantuntijatahoja, ei vastaavaa kattavaa selvitystä uusista ja laajenevista työympäristön riskeistä ole koskaan tehty suomalaisessa työympäristössä (European Agency for Safety and Health at Work 2005; 2007; 2009). Tämän Delfoi-Riskiluotain -hankkeen tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisilla työpaikoilla uusien teknologioiden ja tuotantoprosessien mahdollisesti aiheuttamia terveysriskejä. Hankkeessa keskityttiin uusien teknologioiden mahdollisesti aiheuttamiin uusiin mekaanisiin, fysikaalisiin, kemiallisiin tai biologisiin riskeihin. Tarkastelun ulkopuolelle jätettiin psykososiaaliset riskit sekä työhyvinvointiin ja työn mielekkyyteen liittyvät riskit. Voidaan olettaa, että uusilla teknologioilla on merkittäviä vaikutuksia myös viimeksi mainittuihin asioihin. Laajoina teemoina ne vaativat kuitenkin oman tutkimuksensa. Hankkeessa sovellettiin argumentoiva delfoi -menetelmää. Menetelmän mukaisesti tulevaisuuden teknologista kehitystä sekä mahdollisia terveysriskejä pyrittiin luotaamaan asiantuntijapaneelin arvioiden perusteella. Asiantuntijapaneeli muodostui pääasiassa teknologia- sekä työympäristöasiantuntijoista. Tarkastelun kohteeksi valittiin 12 toimialaa. Tavoitteena oli ensinnäkin kartoittaa toimialoittain tulevaisuuden teknologinen kehitys. Toisekseen hankkeessa kerättiin asiantuntijoiden arvioita siitä, mihin uusiin tekniikoihin tai prosesseihin saattaa liittyä terveys- tai turvallisuusriskejä. On tärkeää ennakoida liittyykö uusiin teknologioihin, prosesseihin tai tuotteisiin terveydellisiä riskejä työympäristössä tai lopputuotteissa. Siten teollisuus ja yritykset voivat taata sekä työntekijöidensä turvallisuuden että kuluttajien kannalta turvalliset tuotteet. Mikäli riskejä havaitaan, voidaan niihin reagoida ajoissa ja hallita riskit joko vähentämällä altistumista, muuttamalla tuotantoprosessia tai ottamalla havaitut vaarat ja riskit huomioon uusia prosesseja suunniteltaessa. Hankkeen tarkoituksena oli tuloksien mahdollisimman laaja sovellettavuus eri teollisuuden aloille ja eri kokoisille yrityksille.

8 8 Pyrkimyksenä oli myös tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Lisäksi hankkeen tuloksia on mahdollista käyttää uusien tutkimuskohteiden määrittelemisessä. Teknologian ennakointiprosessin avulla voidaan myös herättää laajempaa keskustelua teknologiseen kehitykseen liittyvistä uhkista sekä muistuttaa uusien teknologioiden asettamista haasteista yhteiskunnan eri osapuolille. Hankkeessa käytetään Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Riskiluotainhankkeen (2005) määritelmiä hälyttävälle, lisääntyvälle sekä uudelle riskille. Hälyttävä riski on mikä tahansa työympäristön aiheuttama riski, joka on sekä uusi että lisääntyvä. Uusi riski taas tarkoittaa, että riskiä ei ole tunnettu aikaisemmin. Uuden riskin luonteeseen kuuluu myös, että se on seurausta uusista prosesseista tai teknologioista, uudentyyppisistä työpaikoista taikka sosiaalisista tai organisationaalisista muutoksista. Se voi merkitä myös, että pitkään olemassa ollut riski on havaittu hiljattain tai että pitkään tiedossa ollut asia on paljastunut riskiksi. Riski lisääntyy sitä aiheuttavien vaarojen, altistumisen tai vaaratekijän vakavuuden kasvaessa (European Agency for Safety and Health at Work 2005). Tämän raportin luvussa kaksi käsitellään suomalaiseen teknologian ennakointiin liittyviä kysymyksiä sekä esitellään lyhyesti tarkastelun kohteena olevat 12 toimialaa. Kolmas luku käsittää tutkimusasetelman. Tässä yhteydessä esitellään tutkimuksen tavoitteet sekä hankkeessa sovellettu tutkimusmenetelmä. Seuraavaksi luvussa neljä käydään läpi hankkeen toteutus, muun muassa asiantuntijapaneelin kokoonpano, aineiston keräys sekä analysointi. Luvuissa viisi, kuusi ja seitsemän paneudutaan hankkeen tuloksiin. Viimeinen luku käsittää tulosten tarkastelun, johtopäätökset, tutkimuksen arvioinnin sekä tutkimuksen aikana ilmenneet jatkotutkimustarpeet.

9 9 2 TEKNOLOGIA JA TULEVAISUUS 2.1 Teknologian ennakointi Teknologian kehityksen ennakoinnista (technological forecasting, technology foresight) on tullut yhä oleellisempi tulevaisuuden tutkimuksen osa-alue. Ennakointia tehdään Suomessa muun muassa yrityksissä, tutkimuslaitoksissa ja teollisuuden keskusjärjestöissä. Euroopassa keskeinen toimija on Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen alaisuudessa toimiva tekniikan tulevaisuudentutkimuksen laitos. Sen tehtävänä on lisätä tietoutta teknologian kehityksen, talouden ja yhteiskunnan yhtymäkohdistä sekä edistää Euroopan unionin politiikan suunnittelua ja toteutusta (The Institute for Prospective Technological Studies 2008). Ennakointi- ja arviointitoimintaa kuvaava terminologia on varsin kirjavaa. Teknologian ennakointi ymmärretään yleensä teknologian kehitysnäkymien ja -haasteiden tulevaisuussuuntautuneeksi tarkasteluksi. Teknologian arviointi taas voidaan määritellä teknologian vaikutusten tulevaisuussuuntautuneeksi tarkasteluksi. Arvioinnin kohteena voivat olla niin taloudelliset, sosiaaliset kuin terveysvaikutuksetkin (Eerola & Väyrynen 2002). Tässä hankkeessa on piirteitä sekä ennakointi- että arviointitoiminnasta. Tulevaisuuden ennakoinnilla pyritään ensisijaisesti parantamaan valmiutta tulevaisuuden kohtaamiseen. Ennakoinnin avulla voidaan valmistautua tulevaan kehitykseen ja samalla pyrkiä asioiden aktiiviseen haltuunottoon, toisin sanoen tulevaisuuden tekemiseen. Tulevaisuuden käsikirjoitusta ei välttämättä ole vielä tehty, vaan ihmiset kirjoittavat sitä uudelleen jatkuvasti (Heinonen 2004). Teknologian muutos on yhä kiihtyvämpää, ja esimerkiksi asenteiden ja lainsäädännön kehitys seuraavat viiveellä tekniikan ja talouden kehitystä. Samalla kun ennakoidaan teknologian kehitystä, on tärkeää arvioida myös sen yhteiskunnallisia vaikutuksia (Heinonen 2004). Teknologian kehitys ja entistä kompleksisemmat järjestelmät nivoutuneina inhimilliseen työhön voivat tuoda mukanaan täysin uudenlaisia riskejä ja haasteita. Lisäksi Wilenius (2006) korostaa, että teknologian ennakoinnissa tulisi hyödyntää entistä enemmän kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Siten saataisiin lisää syvyyttä, jota tarvitaan yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten huomioimiseksi. Eerola ja Väyrynen (2002) ovat vertailleet suomalaista teknologian ennakointitoimintaa muiden Euroopan maiden vastaavaan toimintaan. He arvostelevat suomalaisten toteuttamia teknologioiden ennakointihankkeita liiallisesta teknologiaoptimismista. Uusiin teknologioihin liittyvien uhkien ja riskien kartoitusta ei yleensä sisällytetä tulevaisuustarkasteluihin. Ennakointihankkeilla ei ole myöskään tavoiteltu kriittisen teknologiakeskustelun aloittamista. Lisäksi suomalaisille teknologian ennakoimishankkeille on ominaista epäjatkuvuus. 2.2 Suomen teknologinen kehitys Suomi on teknologiapainoitteinen maa. Teknologian kehitykseen panostetaan, sillä sen uskotaan olevan talouskasvun ja hyvinvoinnin mahdollistaja. Uusia teknologioita kehitetään ja otetaan käyttöön muun muassa kustannusten vähentämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Teknologiastrategioille on usein ominaista vahva usko teknologioiden mahdollisuuksiin ja niiden kykyyn luoda hyvinvointia. Parhaimmillaan ne voivatkin parantaa elämisen laatua. Suomen teknologista kehitystä on viime aikoina ennakoitu muun muassa Tekesin (2005), Elinkeinoelämän keskusliiton (2006) ja Suomen Akatemian (2006) toimesta. Tekesin teknologiastrategiaprosessi on tuottanut kuvauksen niistä osaamistarpeista, joilla rakennetaan suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta ja joihin Tekesin käytössä olevin keinoin voidaan vastata. Tekesin laatima raportti Innovaatioista hyvinvointia. Painopisteet tulevaisuuden rakentamiseksi (2005) linjaa tulevaisuuden kehitystä vetävien teknologioiden painopistealueiksi tieto- ja viestintäteknologian, bioteknologian,

10 10 materiaaliteknologian ja nanoteknologian. Nämä valinnat perustuvat klustereiden ja toimialojen nopeimmin kasvavimpiin ja lupaavimpiin osiin. Tieto- ja viestintäteknologiassa sovellusalueina ovat erityisesti sulautettu älykkyys, saumaton viestintä, langattomuus, laajakaistainen tietoliikenne sekä ohjelmistointensiiviset tuotteet ja järjestelmät. Bioteknologian painotuksina taas ovat terveydenhoidon sovellukset, terveyttä edistävien elintarvikkeiden turvallinen tuotanto sekä bioteknologian ympäristö- ja luonnonvarasovellukset. Kehityssuuntina painotetaan systeemibiologiaa, bioprosessiteknologiaa sekä biotieteiden ja tieto- ja viestintäteknologioiden yhdistämistä (Tekes 2005). Materiaaliteknologian strategisissa sovelluksissa ovat keskeisiä jalostusarvon kasvattaminen, materiaalien toiminnallisuus, älykkyys ja yhteensopivuus sekä materiaalien elinkaari. Kehityssuunniksi vastaavasti esitetään materiaalien ominaisuuksien, rakenteen ja valmistuksen välisten riippuvuuksien hallintaa, pintojen hallintaa sekä materiaalien muotoilua. Viimeiseksi nanoteknologian sovellusalueina painotetaan innovatiivisia nanorakenteisia materiaaleja, nanoelektroniikan uusia rakenteita sekä nanosensoreita ja -aktuaattoreita (Tekes 2005). Tekesin strategiaa mukaillen Elinkeinoelämän keskusliitto nimeää Tulevaisuusluotainhankkeen loppuraportissa (2006) samat tulevaisuuden avainteknologiat. Raportissa korostetaan, että mahdollisuuksistaan huolimatta teknologia on kuitenkin aina vain väline, eikä niinkään edistyksen perimmäinen tarkoitus. Todellinen haaste nähdään siinä, kuinka hyvin teknologia mukautuu yhteiskuntaan ja ihmiseen sekä vastaa näiden tottumuksiin ja tarpeisiin. Teknologiaa ei enää käytetä tai kuluteta, vaan sen kanssa eletään ja sitä luodaan. Suomen Akatemian ja Tekesin yhteisessä FinnSight hankkeessa (2006) arvioidaan keskeisiä osaamisalueita, joiden kehittäminen on tärkeää tulevaisuuden menestyksen kannalta. Osaamisalueiksi muodostuivat muun muassa oppiminen ja oppimalla uudistuva yhteiskunta, hyvinvointi ja terveys, ympäristö ja energia sekä ymmärtäminen ja inhimillinen vuorovaikutus. Näin ollen arvio perustuu yhteiskunnallisiin lähtökohtiin eikä niinkään teknologiseen näkökulmaan. 2.3 Hankkeeseen valittujen toimialojen kuvaus Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena on 12 toimialaa. Toimialat on valittu yhteistyössä hankkeen ohjausryhmään kuuluvien asiantuntijoiden kanssa. Valinta on tehty perustuen asiantuntijoiden näkemyksiin siitä, mitkä alat ovat erityisesti teknologisten muutosvoimien kohteena tulevaisuudessa. Taulukko 1. Valitut toimialat Elektroniikkateollisuus Metalliteollisuus Elintarviketeollisuus Paperiteollisuus Energiateollisuus Tekstiiliteollisuus Ionisoimatonta säteilyä Teollinen kierrätys hyödyntävät tekniikat Kemianteollisuus Terveydenhuollon teknologia Kosmetiikkateollisuus Tietoliikenneteollisuus Toimialoissa esiintyy jonkin verran päällekkäisyyttä. Esimerkiksi kemianteollisuus ja kosmetiikkateollisuus liittyvät läheisesti toisiinsa, samoin elektroniikkateollisuus ja tietoliikenneteollisuus. Kyseinen jaottelu osoittautui hankkeen edetessä kuitenkin toimivaksi, joten siinä pitäydyttiin osittaisista päällekkäisyyksistä huolimatta.

11 11 Seuraavaksi valitut toimialat esitellään lyhyesti. Kuvauksessa keskitytään lähinnä jokaisen alan tulevaisuuden erityispiirteisiin. Kuvaukset perustuvat pääasiallisesti suomalaisten tahojen toteuttamiin teknologian ennakointi -raportteihin. Elektroniikkateollisuus Elektroniikan tulevaisuuden muutosvoimaksi voidaan nimetä konvergenssi eli tietoverkkojen, elektroniikan ja ohjelmistojen sulautuminen kaikkialle. Tuotteet muuttuvat älykkäiksi ja aktiivisiksi. Konvergenssin vaikutuksesta toimialarajat hämärtyvät muun muassa elektroniikka-alan ja paperiteollisuuden välillä (Tekes 2005). Esimerkiksi painettavaa elektroniikkaa pidetään lupaavana uutena suuntana. Painettavalla elektroniikalla tarkoitetaan elektronisen piirin painamista paperille tai muulle pinnalle sähköä johtavilla musteilla (Raivio ym. 2006). Teknologiateollisuus ry. on listannut raportissaan (Naumanen 2005) materiaalitekniikan kehityskohteita. Sen mukaan elektroniikka-alan tuotannon keskeisiä tulevaisuuden tavoitteita ovat muun muassa sähköisen luotettavuuden parantaminen ja miniatyrisointi. Uusia aihekokonaisuuksia ovat esimerkiksi tuotteiden käyttömukavuuden ja käytettävyyden parantaminen sekä ympäristömyötäisyyden kehittäminen. Materiaaleissa puolestaan korostuvat sähköiset, mekaaniset ja magneettiset ominaisuudet. Nanomateriaalien tutkimus ja kehitys on volyymiltaan laajin ja tieteelliseltä tasoltaan korkein elektroniikassa. Moderni integroitu elektroniikka perustuu materiaalien hallittuun käyttöön. Muun muassa tietokoneiden tehon jatkuva kasvu perustuu mikropiirien rakenteen jatkuvaan pienentämiseen. Hiilen nanomateriaalit, nanoputket tai nanonuput ovat mahdollisia tulevaisuuden muisti- ja suoritinpiirien materiaaleja (Itävaara ym. 2008). Elintarviketeollisuus Tekesin teknologiakatsauksen (Hjelt ym. 2002) mukaan elintarviketeollisuuden tulevaisuuden menestymisen reunaehtona on uusien teknologioiden ja innovaatioiden yhä parempi hyödyntäminen. Raportissa nostetaan esille tulevaisuuden mahdollisuutena erityisesti terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ainesosat sekä niiden ympärille syntyvä liiketoiminta. Pyrkimys terveellisiin elämäntapoihin ja sairauksien ennaltaehkäisyyn on voimistuva kansainvälinen trendi. Tämän lisäksi raportissa mainitaan tärkeänä tulevaisuuden tekijänä aktiiviset ja älykkäät pakkaukset. Nanoteknologiaa sekä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä voidaan kehittää uusia pakkausmateriaaleja ja parantaa muun muassa elintarvikkeiden turvallisuutta ja pakkauksien jäljitettävyyttä. Raportissa tuodaan esille myös bio- ja geeniteknologian hyödyntämisen merkitys tulevaisuudessa (Hjelt ym. 2002). Funktionaalisten elintarvikkeiden ja älykkäiden pakkausratkaisujen lisäksi elintarvikeklusterin strategisia osa-alueita ovat elintarvikkeiden turvallisuus, elintarvikeketjun hallinta ja kustannustehokkuus sekä palvelut. Paitsi terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa, myös peruselintarvikkeiden puhtaassa, turvallisessa ja tehokkaassa tuotannossa korostuu bioteknologisten menetelmien merkitys (Tekes 2005). Myös nanoteknologian arvioidaan olevan tärkeässä osassa. Arvion mukaan se tulee vaikuttamaan niin elintarvikkeiden alkutuotantoon, valmistukseen, pakkaamiseen, kuljetukseen kuin kulutukseenkin. Pakkauksien lisäksi sitä tullaan hyödyntämään muun muassa terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa (Nanoforum 2006; Itävaara ym. 2008). Lisäksi muun muassa vuonna 2008 perustettu Suomen Nanoselluloosakeskus tutkii nanofibrelleistä muodostuvien selluloosakuitujen soveltamista elintarvikkeissa (Suomen Nanoselluloosakeskus 2008).

12 12 Energiateollisuus Energiatalous on tällä hetkellä murrosvaiheessaan. Ympäristötietoisuus, energiansäästö ja yleisemmin ekotehokkuus ovat lähes kaikilla toimialoilla entistä vahvempia muutosvoimia (Tekes 2005). Fossiilisille polttoaineille etsitään aktiivisesti vaihtoehtoja, ja uusiutumattomien energianlähteiden käytöstä halutaan siirtyä kestävämpien ratkaisujen käyttöön. Ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden lisäksi muun muassa energian hinnannousu luo paineita energiantuotannon rakenteen muutokselle. Suomen Akatemian ja Tekesin Finnsight raportin (2006) mukaan energian tuotantojärjestelmään on ennakoitavissa muutoksia. Sähkön tuotannossa lisääntyy ydinvoiman käyttö, lisäksi maakaasun käyttö lyhyellä tähtäimellä. Biopolttoaineet kasvattavat osuuttaan liikenteen polttoaineista. Lisäksi tulevaisuuden energiateknologioina tuodaan esille aurinkokennot, polttokennot, vetyteknologia ja energian varastointi, joissa nanoteknologiaa hyödyntäen saatetaan tehdä tulevaisuudessa läpimurtoja. Energiateollisuus ry:n toimesta (2008) on selvitetty sähköntuotantoskenaarioita vuoteen Selvityksen taustalla vaikuttaa sähkön kulutuksen lisääntyminen tulevaisuudessa ja kasvava tarve uusille ratkaisuille. Skenaarioiden lähtökohtana pidetään Suomen sitoutumista yhdessä EU:n kanssa Kioton sopimukseen. Näiden kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä muutoksia energiantuotantorakenteessa. Raportissa kuvattujen sähköntuotantovaihtoehtojen perustana on uusiutuvan energian sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon koko potentiaalin hyödyntäminen Suomessa. Näiden lisäksi mainitaan kasvava tarve myös muulle uudelle sähköntuotantokapasiteetille. Ionisoimatonta säteilyä hyödyntävät tekniikat Ionisoimaton säteily jaetaan säteilyn aallonpituuden mukaan seuraaviin osa-alueisiin: ultraviolettisäteily, näkyvä valo, infrapuna- eli lämpösäteily, radiotaajuinen säteily sekä pientaajuiset ja staattiset sähkö- ja magneettikentät. Auringon ultraviolettisäteily, voimajohdot ja matkapuhelimet ovat yleisimpiä ionisoimattomalle säteilylle altistavia tekijöitä ympäristössämme. Sähkömagneettisten kenttien mahdollisia terveysvaikutuksia tutkitaan jatkuvasti (STUK 2005). Matkapuhelimien ja muiden langattomien viestinten voimakas yleistyminen on aiheuttanut huolta liittyen niiden lähettämään radiotaajuiseen säteilyyn ja sen mahdollisiin terveysriskeihin. Työympäristössä on myös lukuisia muita eri taajuuksilla toimivia sähkömagneettisten kenttien lähteitä, kuten hitsauslaitteistot, sähkönsiirtojohdot, varashälyttimet ja radio- ja televisiolähettimet. Tähänastisissa epidemiologisissa tutkimuksissa ei ole kuitenkaan havaittu, että sähkömagneettisille kentille altistumiseen liittyisi merkittäviä terveysongelmia. Toisaalta voimakkaimmin altistuvia ammattiryhmiä on tutkittu hyvin vähän (Hietanen ym. 2005). Kemianteollisuus Tekesin Innovaatioista hyvinvointia -raportin (2005) mukaan kemianteollisuudessa keskitytään tulevaisuudessa yhä enemmän toiminnallisiin ratkaisuihin ja kokonaisiin järjestelmiin yksittäisten tuotteiden sijasta. Ympäristöasiat sekä energia-, terveys- ja turvallisuuskysymykset tulevat entistä keskeisimmiksi. Lisäksi teollisuuden vastuu tuotteen elinkaaresta ja kasvava ekotehokkuuden vaatimus suuntaavat toimintaa. Raportissa tuodaan esille kemianteollisuuden tulevaisuuden haasteena materiaaliteknologian ratkaisujen kehittämisen liiketoiminnaksi. Painopisteinä älykkäissä ja toiminnallisissa materiaaleissa ovat älykkäät pakkaukset, biohajoavat materiaalit, terveydenhuollon biomateriaalit, uudet komposiittimateriaalit, erilaiset yhdistelmämateriaalit sekä pidemmällä aikavälillä nanorakenteiset materiaalit. Lisäksi kemianteknologia on vahvasti osallisena energiateollisuudessa tapahtuvaan kehitykseen.

13 13 Uudet polttoaineet, vetyteknologia, polttokennot ja biomassan hyödyntäminen tulevat ohjaamaan kemianteollisuuden toimintaa (Tekes 2005). Kemianteollisuuden tulevaisuuslinjaus hankkeessa (Meristö & Kettunen 2007) on hahmotettu asiantuntijavastaajien avulla muutostekijöitä, trendejä ja heikkoja signaaleja, jotka kuvaavat alan tulevaisuutta. Raportin mukaan vastaajat pitivät todennäköisimpänä epäjatkuvuuksien maailmaa. Tämän tulevaisuuskuvan mukaan maailmanlaajuiset konfliktit leimaavat arkipäivää, ja niinpä turvallisuuden varmistamisesta, analysoinnista ja mittaamisesta tulee kannattavaa liiketoimintaa. Energian ja raaka-aineiden saatavuus on pysyvä ongelma ja pyrkimys on löytää öljyä korvaavia raaka-aineita. Biojalostamoista tulee Suomen kemianteollisuuden uusi pohja. Kemia on olennainen osa uusien teknologioiden kehittämistä, ja tätä kautta kemianteollisuuden mahdollisuudet laajenevat olennaisesti tulevaisuudessa. Kosmetiikkateollisuus Suomalaisten kosmetiikan kulutus on kasvanut tasaisesti 1990-luvun puolivälistä asti. Vuonna 2007 kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden myynti kasvoi noin viisi prosenttia. Silloin keskimääräinen suomalainen kulutti näihin tuotteisiin 151 euroa. Edellisvuoteen nähden kulutus kasvoi seitsemän euroa. Kosmetiikan tuotannon ja kulutuksen kasvun arvioidaan jatkuvan edelleenkin (Teknokemian yhdistys 2008). Nanoteknologian avulla voidaan parantaa kosmetiikkatuotteiden ominaisuuksia. Esimerkiksi titaanioksidia ja sinkkioksidia käytetään jo laajasti muun muassa aurinkosuojavoiteissa (Itävaara ym. 2008). Lisäksi kosmetiikkateollisuus voi tulevaisuudessa luoda lisäarvoa tuotteilleen selluloosapohjaisten nanokuitujen avulla (Suomen Nanoselluloosakeskus 2008). Muita tulevaisuuden kehityssuuntauksia ovat muun muassa niin sanotun luonnonkosmetiikan kasvu sekä erilaisten ruoka-aineiden käyttö kosmetiikkatuotteissa (Finfood Luomu 2007). Metalliteollisuus Metalliteollisuus tulee hyödyntämään aikaisempaa enemmän tieto- ja viestintäteknologian sovelluksia. Tuotteet muuuttuvat älykkäiksi ja tuotetieto ohjaa valmistus- ja toimitusprosesseja sekä tuotteiden käyttöönottoon ja kierrätykseen liittyviä palveluja. Metalliteollisuutta vauhdittaa myös materiaaliteknologian kehitys. Sillä tulee olemaan suuri merkitys etenkin kierrätyksen ja ekotehokkuuden vaatimusten lisäännyttyä. Uudet materiaaliratkaisut, yhdistelmämateriaalit ja nanorakenteiset materiaalit ovat avainasemassa uudistuvassa metalliteollisuudessa (Tekes 2005). Suomen Akatemian ja Tekesin Finnsight raportin (2006) mukaan erilaiset pintatekniikat tulevat olemaan alue, jolla otetaan suuria edistysaskelia tulevaisuudessa. Metalliteollisuudelle erilaiset pinnoitukset tulevat olemaan entistä tärkeämpiä, sillä uusilla pintatekniikoilla voidaan tuottaa täysin uusia ominaisuuksia ja lisätä funktionaalisuutta. Nanoteknologialta odotetaan tällä alueella paljon. Paperiteollisuus Tulevaisuuden painopinnat ja materiaalit -hankkeen raportissa (Ahvenainen ym. 2007) tuodaan esille muutostrendejä, jotka tulevat vaikuttamaan voimakkaasti paperiteollisuuden tulevaisuuteen. Ensinnäkin viestinnän trendit haastavat paperin tulevaisuuden. Raportin mukaan viestinnän sähköistyessä ja digitalisoituessa paperiteollisuus saattaa reagoida panostamalla esimerkiksi älypaperin tai sähköisen paperin kehittämiseen ja tuotantoon. Lisäksi raportissa korostetaan pakkaamista, joka viestinnän tavoin yhdistää monta toimialaa. Juuri pakkauksiin tullaan ensimmäisten joukossa yhdistämään äly, esimerkiksi painettu elektroniikka ja sensorit. Myös kierrätys ja uudelleenkäyttö ovat raportin mukaan tulevaisuudessa avainasemassa (Ahvenainen ym. 2007).

14 14 Tekesin Innovaatioista hyvinvointia -raportissa (2005) korostetaan tieto- ja viestintäteknologian tuomien mahdollisuuksien lisäksi materiaali- ja nanoteknologian merkitystä. Materiaali- ja nanoteknologia paperinvalmistuksessa ja uusien paperituotteiden kehittämisessä ovat lupaavia tulevaisuuden osaamisalueita. Esimerkiksi selluloosapohjaisilla nanokuiduilla voidaan tulevaisuudessa muuttaa materiaalin rakennetta ja luoda siten täysin uudenlaisia sovelluksia ja tuotteita. Sovelluskohteita ovat esimerkiksi erikoispaperit, paperipinnoitteet, pakkaukset ja rakennusmateriaalit (Suomen Nanoselluloosakeskus 2008). Lisäksi bioteknologian kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia niin raaka-aineen hallintaan ja prosessien kehitykseen kuin kokonaan uusien tuotteiden kehittämiseenkin. Tekstiiliteollisuus Suomen tekstiiliteollisuus on läpikäynyt suuren murroksen viimeisen vuoden aikana. Valmistus- ja hankintatoimintaa on ulkoistettu voimakkaasti, ja työntekijöiden määrä on vähentynyt. Toisaalta jäljellä olevat yritykset ovat erikoistuneet ja niiden toiminta on kannattavaa. Esimerkiksi teknisten tekstiilien tuotanto on kasvanut (Salonen ym. 2007). Pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa suomalaisen tekstiilialan yrityksen on erikoistuttava. Tekstiili- ja vaatetusalan kehittämishanke Motex (Motex-kehittämishanke 2008) pyrkii parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta muun muassa uusia teknologioita ja innovaatioita hyödyntämällä. Väestön vanhetessa puettava teknologia, älytekstiilit ja muu funktionaalinen vaatetus tarjoavat kehittyvän ja kasvavan markkinan sekä kotimaassa että ulkomailla. Lisäksi väestön hoitotarpeen lisääntyminen, epidemiat sekä ilmansaasteiden ja allergioiden yleistyminen ovat lisänneet puhdastiloihin suunniteltujen teknisten erikoistekstiilien ja -asusteiden kysyntää eri puolilla maailmaa. Terveydenhuollon ohella myös muun muassa elektroniikka-, elintarvike- ja kemianteollisuus ovat kiinnostuneita vaativiin työympäristöihin soveltuvista suojavaatteista (Motex-kehittämishanke 2008). Teollinen kierrätys Materiaalien kierrätyksen ja uudelleenkäytön arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Tähän on syynä muun muassa raaka-aineiden väheneminen ja hintojen nouseminen. Materiaalien käytön tehostaminen on myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaista (Tekes 2005). Lisäksi muun muassa sähkö- ja elektroniikkaromun määrän on arvioitu kasvavan (Priha ym. 2006). Jäte muuttuu tulevaisuudessa yhä arvokkaammaksi materiaalivirraksi. Suurin osa tuotteista tulee kulkemaan kierrätysteollisuuden kautta takaisin valmistavaan teollisuuteen hyödynnettäväksi joko osina tai materiaaleina. Haluttuja jakeita tulevat olemaan etenkin metallit, paperit ja pahvi, rakennusjäte, autonromut sekä sähkö- ja elektroniikkaromu (Tekes 2005). Terveydenhuollon teknologia Lääketieteelliset magneettikuvaukset ovat yleistyneet nopeasti Suomessa. MRtekniikkaan perustuvaa kuvantamista tehdään runsaasti jo muissakin terveydenhuollon yksiköissä kuin yliopistollisissa keskussairaaloissa. Magneettitutkimuksen aiheuttamalla altistuksella staattiselle ja muuttuville magneettikentille voi olla fysiologisia vaikutuksia ihmiseen, ja sen vuoksi altistukselle on asetettu enimmäisarvot kansainvälisissä suosituksissa ja standardeissa (Huurto & Toivo 2000). Kuvantamislaitteita kehitetään jatkuvasti yhä tehokkaammiksi ja nopeammiksi. Jokinen ja Arkkio (2004) esittävät magneettikuvausalan tulevaisuuden tavoitteeksi kehittää kaksi

15 15 uuden sukupolven magneettikuvauslaitetta. Toisessa magneettikenttä synnytettäisiin korkean lämpötilan suprajohteella ja toisessa kestomagneeteilla. Tällä hetkellä potilaskäytössä ovat kolmen teslan kentänvoimakkuudella toimivat laitteet. Teknisen kehityksen arvellaan kuitenkin mahdollistavan tulevaisuudessa entistä voimakkaammilla kentänvoimakkuuksilla toimivien kuvantamislaitteiden käyttöönoton (Huurto & Toivo 2000). Lisäksi kehitystyön kohteena ovat esimerkiksi terahertsisäteilyä hyödyntävät sovellukset sekä molekulaarinen kuvantaminen. Tietoliikenneteollisuus Finnsight raportissa (Suomen Akatemia & Tekes 2006) arvioidaan tietoliikennetoimialan kehitystä vuoteen Raportin mukaan mobiilius lisääntyy väistämättä. Tietoliikenneverkot ja päätelaitteet yhdentyvät siten, että samoissa tietoverkoissa voi liikkua niin data, ääni kuin kuvakin. Vuoteen 2015 mennessä suurin osa puheesta kulkee dataverkoissa. Tämän kehityksen mahdollistaa muun muassa teknologian kehittyminen ja kaistan merkittävä kasvu. Lisäksi muistipiirien kapasiteetti kasvaa. Tekesin raportin (2005) mukaan oleellinen kehityssuunta on ensinnäkin konvergenssi, eli tietoverkkojen, elektroniikan ja ohjelmistojen sulautuminen kaikkialle. Laitteisiin sulautettujen prosessorien, muistien, antureiden ja ohjelmistojen määrä kasvaa edelleen voimakkaasti. Toisekseen tietoliikennetoimialan ja muiden toimialojen väliset rajat tulevat hämärtymään. Muun muassa erilaiset älykkäät järjestelmät ja tuotteet tulevat lisääntymään. Edellä kuvatun kaltainen kehitys edellyttää materiaalien tehokkuuden kasvattamista. Ratkaisuna saattaa olla nanoteknologian soveltaminen. Lisäksi sovellusten ekotehokkuus on keskeinen periaate kehitystyössä (Tekes 2005).

16 16 3 TUTKIMUSASETELMA JA -MENETELMÄT 3.1 Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset Tämän Delfoi-Riskiluotain -hankkeen tavoitteena oli kartoittaa tulevaisuuden työympäristöä ja sen mahdollisia uusia terveys- tai turvallisuusriskejä. Tarkastelun kohteena olivat pääasiassa uusien teknologioiden ja tuotantoprosessien mahdollisesti aiheuttamat terveysriskit. Tarkoituksena oli selvittää uusien teknologioiden mahdollisesti aiheuttamia uusia mekaanisia, fysikaalisia, kemiallisia tai biologisia riskejä. Tarkastelun ulkopuolelle jätettiin psykososiaaliset riskit sekä työhyvinvointiin ja työn mielekkyyteen liittyvät riskit. Voidaan olettaa, että uusilla teknologioilla on merkittäviä vaikutuksia myös viimeksi mainittuihin asioihin. Laajoina teemoina ne vaativat kuitenkin oman tutkimuksensa. Tutkimuksen tavoite jakautui kahdeksi tutkimuskysymykseksi. 1) Millaisia uusia teknologioita, tekniikoita ja tuotantoprosesseja hyödynnetään tulevaisuudessa valituilla toimialoilla? 2) Liittyykö uusiin teknologioihin, tekniikoihin tai tuotantoprosesseihin terveys- tai turvallisuusriskejä? Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tarkoituksena oli kartoittaa tulevaisuuden teknologista kehitystä hankkeeseen valitun 12 toimialan osalta. Tavoitteena oli ennakoida tulevaisuuden tuotantoa sekä pyrkiä tunnistamaan merkittävät kehityslinjat. Kartoituksessa pyrittiin huomioimaan tulevaisuudessa mahdollisesti sovellettavat uudet teknologiat, tekniikat ja tuotantoprosessit. Toisen tutkimuskysymyksen avulla pyrittiin hahmottamaan liittyykö tulevaisuudessa hyödynnettäviin uusiin teknologioihin, tekniikoihin tai tuotantoprosesseihin terveys- tai turvallisuusriskejä. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti uudet tai lisääntyvät terveysja turvallisuusriskit. Hankkeen tarkoituksena oli myös selvittää mitä uusia riskejä tulisi tutkia lisää. 3.2 Delfoi-menetelmä Ensimmäisen kerran delfoi-menetelmän (engl. delphi-method) käsitettä käytettiin Yhdysvalloissa 1950-luvulla salaisissa sotilasteknologiaa koskevissa tutkimuksissa. Rinnakkaisina suomenkielisinä käsitteinä on käytetty myös nimiä delfi- ja delphi-tekniikka (Kuusi 2002). Tässä työssä menetelmästä käytetään pelkästään käsitettä delfoimenetelmä. Linstonen ja Turoffin vuonna 1975 ilmestynyttä laajaa menetelmäteosta voidaan kutsua delfoi-menetelmän klassikoksi. He määrittelevät teoksen vuonna 2002 ilmestyneessä elektronisessa versiossa delfoin periaatteen seuraavasti: "Delfoi-tekniikkaa voidaan luonnehtia ryhmän kommunikaatioprosessin strukturointimenetelmäksi, jonka tarkoituksena on auttaa yksilöiden muodostamaa ryhmää kokonaisuutena käsittelemään mutkikasta ongelmaa" (Linstone & Turoff 2002). Delfoi-menetelmän avulla pyritään arvioimaan tulevan kehityksen mahdollisuuksia. Näin ollen se on eräs tulevaisuuden tutkimuksen menetelmistä. Delfoi-menetelmää voidaan myös kutsua asiantuntijamenetelmäksi. Tarkoituksena on kysyä asiantuntijoilta heidän subjektiivisia näkemyksiään siitä, millaisena he näkevät tulevaisuuden. Oletuksena on, että oman tiedon alansa kärjessä oleva asiantuntija pystyy ennakoimaan asioita paremmin kuin henkilö, jolla ei ole yhtä paljon tietoa kuin asiantuntijalla (Metsämuuronen 2000). Delfoi-menetelmässä muodostetaan asiantuntijoista koostuva paneeli, jonka ilmiötä koskevat kannanotot kerätään delfoi-prosessin avulla (Kuusi 2002).

17 17 Delfoi-menetelmällä voidaan sanoa olevan kolme keskeistä piirrettä: 1) Anonyymiys. Asiantuntijoiden kommentit pysyvät tunnistamattomina. Menetelmän piirteisiin kuuluu, että asiantuntijat ovat mukana omalla nimellään, mutta heidän näkemyksensä ja ajatuksensa on kuitenkin irroitettu henkilöstä. Tämä mahdollistaa vastaajan irtautumisen viiteryhmästään ja vastaamisen ilman, että vaarantaisi asiantuntija-asemansa (Kuusi 2001). 2) Monivaiheisuus. Delfoi-tekniikkaan kuuluu kaksi tai useampia kierroksia, joiden aikana asiantuntijat saavat mahdollisuuden muuttaa mielipiteitään tai täsmentää kannanottojaan. Samalla he voivat kommentoida muiden asiantuntijoiden näkemyksiä. Jatkokierroksilla kysymyksenasettelua syvennetään aiemmilla kierroksilla esitettyjen argumenttien perusteella (Kuusi 2001). 3) Palautteen antamisen mahdollisuus. Asiantuntijoiden mahdollisesti tekemät omien kannanottojensa korjaukset perustuvat toisilta asiantuntijoilta saatuun palautteeseen. Aiemmin menetelmässä painotettiin vastausten hajontatietoja, mutta nykyisin korostetaan useimmiten tekstikommenttien merkitystä (Kuusi 2001). Alunperin delfoi-menetelmällä pyrittiin saavuttamaan mielipiteiden yksimielisyys asiantuntijaryhmän keskuudessa. Tarkoituksena oli käydä kierroksia läpi niin monta kertaa, että asiantuntijoiden voitiin sanoa päässeen konsensukseen. Oletuksena oli, että arvioiden laatu paranee, kun asiantuntija voi muuttaa mielipidettään toisilta saadun palautteen ansiosta (Metsämuuronen 2000). Nykyisin yksimielisyyden vaatimuksesta on luovuttu, sillä se osoittautui menetelmän heikkoudeksi. Sen on katsottu olevan väkinäistä ja johtaneen tärkeän informaation katoamiseen (Kuusi 2002). Delfoi-menetelmää on kritisoitu myös siitä oletuksesta, että asiantuntijat käyttävät vastauksissaan parasta tietoaan. Koska näkemyksen esittäjää ei voida tunnistaa, saattaa häntä houkutella esittää kantoja, jotka muokkaavat yleistä mielipidettä hänen toivomaansa suuntaan (Kuusi 2002). Tämä liittyy läheisesti asiantuntijan edustamaan intressiryhmään ja se tulee ottaa huomioon tuloksia analysoidessa. Delfoi-menetelmää on käytetty erityisesti teknologian tulevan kehityksen arvioinnissa (Kuusi 1999). Sen sovellutukset eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään siihen. Delfoimenetelmällä on viime aikoina tutkittu niin julkista terveydenhuoltoa (Kuusi ym. 2006), työelämän, vapaa-ajan ja perheen yhteensovittamista (Moisio & Huuhtanen 2007) kuin tulevaisuuden energiavalintojakin (Kuusi ym. 2001). Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Riskiluotain-hanke on myös toteutettu delfoi-menetelmän avulla. Hankkeessa tarkasteltiin työelämän uusia ja lisääntyviä riskejä (European Agency for Safety and Health at Work 2005). Tutkimuksessa käsiteltiin kuitenkin osin jo olemassa olevia ja tunnistettuja riskejä, joten tarkastelukulmaltaan se eroaa tästä hankkeesta. 3.3 Argumentoiva delfoi -menetelmä Hanke toteutettiin Osmo Kuusen kehittämää argumentoiva delfoi -menetelmää soveltaen. Toisin kuin perinteinen delfoi-menetelmä, se ei pyri konsensukseen, vaan oleellista on löytää vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityspolkuja sekä koota niitä tukevia ja vastustavia näkemyksiä (Kuusi ym. 2001). Oleellinen ero perinteiseen delfoihin on se, että ensimmäinen kyselykierros toteutetaan haastattelemalla. Haastattelija voi esittää haastateltavalleen aikaisempien haastateltujen asiantuntijoiden näkemyksiä, kuitenkin niin, ettei heidän henkilöllisyytensä paljastu missään vaiheessa. Tällä tavoin varmistetaan panelistien argumentoinnin runsaus ja näkemysten monipuolisuus paremmin kuin perinteisellä menetelmällä (Kuusi ym. 2006). Tämä taas edistää seuraavien kierrosten keskustelun ja argumentoinnin syventymistä ja

18 18 tarkentumista. Lisäksi haastattelujen ansiosta saadaan vastaajakato minimoitua, jolloin paneelin edustavuus kyetään turvaamaan (Kuusi ym. 2001). Hankkeen toinen kierros on yleensä toteutettu kirjallisena kyselynä. Tutkimuksen toteuttajat eli niin sanotut delfoi-managerit muotoilevat ensimmäiseltä kierrokselta kerätyn aineiston pohjalta asiantuntijoiden näkemyksiä heijastelevia ratkaisuvaihtoehtoja sekä niihin liittyviä väittämiä ja näkökohtia. Ajatuksena väittämien muotoilussa ei ole hakea yksimielisyyttä vaan tuoda esiin niitä näkökohtia, joista panelistit ovat eri mieltä (Kuusi 2002). Kolmas kierros on yleensä toteutettu asiantuntijoiden tapaamisella. Tapaamisessa on arvioitu saatuja tuloksia, mutta tämän arvioinnin ei ole annettu vaikuttaa raportoitaviin toisen kierroksen tuloksiin. Kolmas kierros on kuitenkin oleellisesti auttanut toisen kierroksen tulosten tulkinnassa ja asettamisessa laajempiin puitteisiin (Kuusi 2002). Tässä hankkeessa toteutettiin vain ensimmäinen ja toinen kierros. Kuusi (2002) painottaa, että argumentoiva delfoi -menetelmää kuten muitakin asiantuntijamenetelmiä käytettäessä ratkaisevaa on asiantuntijoiden laatu eikä määrä. Sopiva asiantuntijoiden määrä on panelistia. Paneelia muodostettaessa tulisi ottaa huomioon muun muassa panelistien informaatiopolitiikka sekä asiantuntemuksen suuntautuminen, toisin sanoen onko se laajaa horisontaalista vai syvällistä vertikaalista. Panelistien valinnassa voidaan myös käyttää niin sanottua lumipallomenetelmää, jossa paneeliin kutsutut asiantuntijat nimeävät muita sopivia panelisteja. Argumentoiva delfoi -menetelmän menestyksekäs soveltaminen edellyttää Kuusen (2002) mukaan kuutta seikkaa. Ensinnäkin asiantuntijapaneelin valinnan tulee olla onnistunut. Toisekseen anonyymin argumumentoinnin tulisi keskittyä enemmän faktuaalisten argumenttien esittämiseen perustelemattomien mielipiteiden sijasta. Lisäksi delfoi-managereiden tulee onnistua löytämään mielekkäitä kysymyksenasetteluja. Neljäs seikka edellyttää jatkuvaa arviointia muun muassa tulevaisuusväitteiden toteutumisesta sekä niiden tärkeydestä, toivottavuudesta ja toteutumisen edellytyksistä ja esteistä. Lisäksi Kuusi tuo oleellisena esille saatujen relevanttien tulevaisuusargumenttien kokoamisen sähköisiin tietopankkeihin, sekä yleensäkin tuotetun aineiston käyttökelpoisuuden strategisessa päätöksenteossa. Menetelmä soveltuu hyvin heikkojen signaalien kartoittamiseen. Vuorovaikutus ihmisten kanssa on Hiltusen (2007) mukaan paras tapa havainnoida ja etsiä heikkoja signaaleja. Heikoilla signaaleilla (weak signals, early warning indicators) tarkoitetaan ilmiöitä, jotka ovat "oraalla" ja joilla ei ole yleensä ole selvästi tunnistettavaa menneisyyttä. Ne eivät ole aiemmin olleet olemassa tai ainakaan merkityksellisiä. Heikot signaalit ovat luonteeltaan ainutkertaisia. Heikon signaalin voi myös tunnistaa siitä, että se on usein kummajainen, outo, mahdollisesti naurettava ilmiö. Heikoista signaaleista voi muodostua trendi, jopa megatrendi (Mannermaa 2004). Hiljaisia signaaleja olivat muun muassa 1980-luvun alussa ympäristökysymykset ja 1990-luvun puolivälissä internetin kehitys. Ne ovat sittemmin muodostuneet erittäin merkittäviksi kehitykseen vaikuttaviksi tekijöiksi. Argumentoiva delfoi -menetelmässä on mahdollista tuoda yksittäisen panelistin havaitsemat heikot signaalit ja alan kehittämistavoitteet suuremman joukon arvioitaviksi. Nimenomaan heikkojen signaalien ajoissa kuuleminen, ymmärtäminen ja hyödyntäminen on ennakointia. Yksi heikko signaali ei välttämättä kerro mahdollisesta muutoksesta, mutta yhdistämällä useita heikkoja signaaleja toisiinsa, voidaan huomata nousevia trendejä (Metsämuuronen 2000).

19 19 4 HANKKEEN TOTEUTUS 4.1 Delfoi-paneelin valinta Asiantuntijoista koostuva paneeli koottiin harkinnanvaraisesti. Paneeli muodostui pääasiassa sekä työympäristöasiantuntijoista että teknologia-asiantuntijoista. Etukäteen asetettuna vaatimuksena haastateltavalle oli, että hänellä on usean vuoden työkokemus edellä mainitulta alueelta, hän on tiedonalansa kärjessä tai hän on osallistunut työympäristön tai teknologian kehittämisprojektiin. Henkilöt, joille lähetettiin haastattelupyyntö, valittiin seurantaryhmän suositusten, hankkeen vastuullisen tutkijan ja TTL:n tutkijoiden kokemusten perusteella, käyttäen internetiä teollisuuden kattojärjestöjen kautta sekä yritysten, yhdistysten ja tutkimuslaitosten internetsivujen tietoihin perustuen. Lisäksi Työterveyslaitoksen Koulutietokannan perusteella otettiin yhteyttä muutamaan henkilöön. Muutamille asiantuntijoille lähetettiin pyyntö hankkeeseen jo kutsuttujen asiantuntijoiden ehdotusten perusteella eli käyttäen niin sanottua lumipallomenetelmää. Panelisteja tavoiteltiin niin tutkimuslaitoksista, työmarkkinajärjestöistä, työsuojeluviranomaisista kuin yrityksistäkin. Mahdollisimman monipuolisen tarkastelun varmistamiseksi pyrittiin vastaajiksi saamaan hankkeeseen sisällytettyjen teollisuudenalojen edustajia, joilla on joko työturvallisuuden, työterveyden, prosessiteknologian tai kemikaalien asiantuntemusta. Esimerkiksi yrityksistä tavoiteltiin haastateltaviksi niin työterveyshuollon, työturvallisuuden kuin prosessitietoudenkin asiantuntijoita. Samoin esimerkiksi tutkimuslaitoksista oli mahdollista saada vastaajiksi näiden alojen osaajia. Haastateltavien valinnassa käytettiin apuna asiantuntijamatriisia (liite 1). Matriisin avulla pyrittiin varmistamaan ilmiön mahdollisimman monipuolinen tarkastelukulma ja asiantuntijavastaajien saaminen kaikilta teollisuudenaloilta. Syksyllä 2007 lähetettiin yhteensä 106 asiantuntijalle haastattelupyyntö sähköpostitse. Syksyn kuluessa muistutettiin 19 henkilöä, jotka eivät olleet vastanneet pyyntöön. Yhteensä 17 asiantuntijaa kieltäytyi osallistumisesta. Näistä neljä asiantuntijaa ilmoitti olevansa kiireisiä, ja seitsemän pyydettyä taas ei kokenut olevansa asiantuntemukseltaan soveltuva vastaajaksi. Kolme asiantuntijaa oli joko äitiyslomalla tai asui ulkomailla. Lisäksi kolme henkilöä ei kertonut syytä kieltäytymiseensä tai ehdotti toista henkilöä organisaatiostaan. Lopulliseksi ensimmäisen kierroksen haastatteluun lupautuneiden määräksi muodostui 29 asiantuntijaa. Haastatelluista 21 oli miehiä ja 8 naisia. Asiantuntijamatriisista (liite 1) ilmenee 29 haastattelun kattamat teollisuudenalat ja organisaatiotyypit. Asiantuntijat on merkitty matriisiin symbolein. Symboleita esiintyy matriisissa enemmän kuin haastateltuja oli. Tämä johtuu siitä, että moni haastateltavista seurasi usean teollisuudenalan kehitystä. Tällaista haastateltavaa edustava symboli sijoitettiin kaikkien niiden teollisuudenalojen kohdalle, joista hänellä oli tietämystä. Paneeliin kuului eniten yritysten edustajia, joita oli yhteensä 17. Työmarkkinajärjestöissä työskenteleviä asiantuntijoita oli kuusi, joista neljä työntekijäpuolelta ja kaksi työnantajapuolelta. Tutkimuslaitoksissa ja asiantuntijaorganisaatioissa työskenteleviä henkilöitä oli neljä sekä viranomaisten edustajia kaksi. Haastattelupyynnön mukana lähetettiin liitetiedostona tutkimussuunnitelman tiivistelmä ja haastattelurungon luonnos. Näin varmistettiin, että haastateltavilla on riittävästi tietoa hankkeesta ennen lupautumistaan. Delfoi-hankkeeseen osallistuminen oli täysin vapaaehtoista, joten vastaajiksi valikoituivat hankkeesta kiinnostuneet ja osallistumaan ehtivät henkilöt. Haastattelupyynnössä korostettiin haastatteluiden luottamuksellisuutta ja haastateltavien anonymiteettia. Oli oletettavaa, että asiantuntijat saattaisivat olla haluttomia osallistumaan hankkeeseen pelätessään, että teknologiaosaaminen tai muut

20 20 yrityssalaisuudet leviäisivät muiden tietoisuuteen. Anonyymeinä asiantuntijoiden ei myöskään tarvitse varoa kannanottoja, joita työnantaja ei mahdollisesti hyväksyisi (Linturi 2007). Yleensä argumentoiva delfoi -menetelmässä ilmoitetaan paneelin koostumus eli osallistuvien asiantuntijoiden nimet ja organisaatiot, vaikka asiantuntijat argumentoivatkin anonyymisti (Kuusi 1999). Tämän hankkeen paneelin koostumusta ei ilmoiteta. Asiantuntijoilla on täysi anonymiteetti, eikä heidän nimiään julkaista missään vaiheessa. Kuusen (1999) mukaan viestinnän avoimuuteen ja ryhmädynamiikkaan liittyvät ongelmat ratkaistaan parhaiten anonyymiuden avulla. Asiantuntijat ovat maantieteellisesti sijoittuneet eri puolille Suomea. Suurin osa asiantuntijoista oli pääkaupunkiseudulta (Helsinki, Espoo, Vantaa). Tämän lisäksi asiantuntijoita oli Oulusta, Tampereelta, Imatralta, Lappeenrannasta, Forssasta ja Lahdesta. 4.2 Ensimmäinen kierros: asiantuntijoiden haastattelut Ensimmäisen kierroksen tarkoituksena oli asiantuntijoiden teemahaastatteluiden perusteella hahmottaa tutkimuskenttää ja auttaa löytämään oikeat teemat toisen kierroksen kyselylomaketta varten. Haastatteluita tehtiin yhteensä 29. Näistä 28 tehtiin vuonna 2007 syyskuun ja marraskuun välisenä aikana. Viimeinen haastattelu tehtiin tammikuussa Haastattelut olivat yksilöhaastatteluita, sillä tarkoituksena oli kerätä asiantuntijoiden henkilökohtaisia näkemyksiä ja kokemuksia. Haastattelut tehtiin pääasiassa haastateltavan työpaikalla. Neljää asiantuntijaa haastateltiin Työterveyslaitoksen tiloissa Helsingissä. Kaikki haastattelut nauhoitettiin haastateltavien luvalla. Haastateltujen asiantuntijoiden nimikkeitä olivat muun muassa työterveyshoitaja, työsuojeluvaltuutettu, professori, teknologia-asiantuntija, development manager, turvallisuuspäällikkö, työympäristösihteeri ja tuotekehitysinsinööri. Haastattelutilanteiden tukena oli haastattelurunko (liite 2), johon haastattelija saattoi tukeutua tarvittaessa. Se muodostettiin osin kirjallisuuden, ja osin tutkijoiden ja ohjausryhmän näkemyksen perusteella. Vaikka haastattelut olivat vapaamuotoisia, haastattelurunkoon tukeutumalla voitiin varmistaa keskustelun pysyminen tutkimusteemassa. Haastattelut keskittyivät kuitenkin pääosin jokaisen asiantuntijan omaan asiantuntemusalueeseen ja niihin teemoihin, joista he olivat kiinnostuneimpia keskustelemaan. Ensimmäinen haastattelu toimi esihaastatteluna, sillä siten saatiin tarkastettua haastattelurungon toimivuus. Esihaastattelun perusteella ei ollut kuitenkaan syytä varsinaisesti muuttaa haastattelurunkoa, joten myös esihaastattelu sisällytettiin aineistoon. Tarkoituksena oli kartoittaa tulevaisuuden työympäristössä mahdollisesti esiintyviä riskejä asiantuntijoiden arvioiden perusteella. Haastattelurungon kysymykset käsittelivät tulevaisuudessa eri teollisuudenaloilla käytettäviä teknologioita, tekniikoita ja prosesseja (esim. Millaisia uusia teknologioita alallanne hyödynnetään tulevaisuudessa?). Haastatteluissa kartoitettiin myös kemikaalien käyttöä eri teollisuuden aloilla (Tuleeko tiettyjen kemikaalien määrä kasvamaan tulevaisuudessa?). Lisäksi kysyttiin asiantuntijoiden arviota uusien teknologioiden riskeistä (Miten todennäköisenä pidätte sitä, että uudet teknologiat tulevat aiheuttamaan uusia riskejä tulevaisuuden työympäristössä?) ja keskusteltiin muun muassa riskikommunikaatiosta (Onko nykyinen riskikommunikaatio riittävää?). Argumentoiva delfoi -menetelmän mukaisesti (Kuusi 1999) haastattelija esitti aika ajoin asiantuntijoille aikaisempien haastateltavien näkemyksiä. Tämä tehtiin säilyttäen asiantuntijoiden anonymiteetti, esimerkiksi esittämällä asia seuraavasti: "edellisissä haastatteluissa on arvioitu, että...". Tällä tavoin oli mahdollista motivoida haastateltavaa argumentoimaan omaa näkökantaansa. Haastattelut olivat hyvin antoisia. Useat haastateltavista olivat valmistautuneet haastatteluun pohtimalla pyynnön mukana lähetetyn haastattelurungon kysymyksiä jo etukäteen. Osa haastateltavista oli ennen haastattelua kysynyt sidosryhmiltään ja muilta

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanomateriaalit suomalaisissa työpaikoissa hyödyt ja haasteet Kai Savolainen Työterveyslaitos, Helsinki, 4.11.2015 2000-luku: Nanoteknologian sovellukset

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus 10.3.2011 Marja-Leena Järvinen STUKin toiminta-ajatus Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 24/09/2012 2 Nanoturvallisuus, osa uuden teknologian käyttöön liittyvien riskien tarkastelua Nanoskaalan

Lisätiedot

Jussi Eerikäinen, 2014

Jussi Eerikäinen, 2014 Ennakointi on kuin shakin peluuta. Pelaajan on ennakoitava vastustajan tulevia siirtoja ja tehtävä valintoja, jotka saattavat muuttua jo seuraavien siirtojen aikana. Tavoitteena, visiona, on vastustajan

Lisätiedot

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Kemikaaliriskien hallinta työssä ja REACH Tiina Santonen, tiimipäällikkö, Kemikaaliturvallisuus Kemikaaliriskien hallinta työpaikoilla Työturvallisuuslaki (738/2002) ja VNa 715/2001

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Osaamisen ennakoinnin viitekehys

Osaamisen ennakoinnin viitekehys Osaamisen ennakoinnin viitekehys Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin seminaari Paasitorni 10.2.2011 Prof. Pirjo Ståhle, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tulevaisuuden 11.2.2011 Pirjo

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

UUDET TEKNOLOGIAT - RISKEJÄ JA MAHDOLLISUUKSIA

UUDET TEKNOLOGIAT - RISKEJÄ JA MAHDOLLISUUKSIA UUDET TEKNOLOGIAT - RISKEJÄ JA MAHDOLLISUUKSIA Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 7 31.8.2016 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 7 UUDET TEKNOLOGIAT - RISKEJÄ JA MAHDOLLISUUKSIA Yleiskatsaus

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Palaute-Delfoi. Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen Yrjö Myllylä. Delfoi-paja, Mikkeli 8.2.

Palaute-Delfoi. Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen Yrjö Myllylä. Delfoi-paja, Mikkeli 8.2. Yrjö Myllylä Palaute-Delfoi Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 Delfoi-paja, Mikkeli 8.2.2008 Lähde: Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Tommi Toivonen Laboratorionjohtaja Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Sisältö Säteilyturvakeskuksen tehtävät Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Visionäärisellä johtamisella kohti tulevaa trendit ja heikot signaalit päätöksenteon tukena

Visionäärisellä johtamisella kohti tulevaa trendit ja heikot signaalit päätöksenteon tukena Visionäärisellä johtamisella kohti tulevaa trendit ja heikot signaalit päätöksenteon tukena Olli Hietanen KymiBusiness 2009 Kuusankoskitalo 28.10.2009 Johdatus tulevaisuusajatteluun Murrosajattelu uutta

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina Janne Peljo Sitra 5.10.2016 5 + 1 tärkeää Sitrasta 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, tutkija, visionääri,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 2/2015 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Tapaustutkimus: Shape Media

Tapaustutkimus: Shape Media 28.3.214 Tapaustutkimus: Shape Media Maija Federley, Minna Nors, Hanna Pihkola & Katri Behm Kestäviä palveluita käyttäjäymmärrykseen perustuen Mistä aiheutuvat merkittävimmät ympäristövaikutukset kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila, Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta Jaakko Nuutila, 6.10.2015 Osana kokonaisuutta Väitöstutkimus, jossa tarkastellaan luomuketjua osana suomalaista elintarvikejärjestelmää ja esitetään keinoja,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset 2015- Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos Ilmatieteen laitos Suomen ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valtion

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Nanoteknologiaa hyödyntävien yritysten edustajien riskikäsityksiä

Nanoteknologiaa hyödyntävien yritysten edustajien riskikäsityksiä Nanoteknologiaa hyödyntävien yritysten edustajien riskikäsityksiä Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön Työterveyslaitos 25.9.2012 Juho Pirinen, Projektipäällikkö Uudenmaan nanoteknologian osaamiskeskus

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

PERUSTEITA TEORIAA JA KÄYTÄNTÖÄ

PERUSTEITA TEORIAA JA KÄYTÄNTÖÄ TULEVAISUUSAJATTELUN PERUSTEITA TEORIAA JA KÄYTÄNTÖÄ Tampereen Kesäyliopiston ennakointiajokortti 11.9.2012 Petri Tapio Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutkimusryhmä FIDEA www.fidea.fi Tulevaisuudentutkimuksen

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yleisiä huomioita 2012 SSH-työohjelmasta Kohdennettu erityisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Turvallisuus-ohjelma Kansainvälistä liiketoimintaa turvallisuusratkaisuista

Turvallisuus-ohjelma Kansainvälistä liiketoimintaa turvallisuusratkaisuista Turvallisuus-ohjelma Kansainvälistä liiketoimintaa turvallisuusratkaisuista Tietoisku Kansallisessa turvallisuustutkimuksen päivässä 10.6.2010 Suvi Sundquist Ohjelman päällikkö Suomalaiset EU:n 7. puiteohjelmassaa

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin

Lisätiedot

Seuraaviin taulukoihin on koottu Metsäalan tulevaisuusfoorumin eri tilaisuuksista ja kirjallisista lähteistä keräämiä arvioita metsäalaan

Seuraaviin taulukoihin on koottu Metsäalan tulevaisuusfoorumin eri tilaisuuksista ja kirjallisista lähteistä keräämiä arvioita metsäalaan Metsäalaan vaikuttavat muutostekijät yhteenveto eri tilaisuuksista ja kirjallisista lähteistä kerätyistä aineistoista Anssi Niskanen Johtaja tulevaisuusfoorumi www.metsafoorumi.fi Aineisto Seuraaviin taulukoihin

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot