ASIANTUNTIJOIDEN NÄKEMYKSIÄ UUSISTA TEKNOLOGIOISTA JA RISKEISTÄ. ARGUMENTOIVA DELFOI TUTKIMUS. Jenni Rantala, Kai Savolainen ja Marita Luotamo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIANTUNTIJOIDEN NÄKEMYKSIÄ UUSISTA TEKNOLOGIOISTA JA RISKEISTÄ. ARGUMENTOIVA DELFOI TUTKIMUS. Jenni Rantala, Kai Savolainen ja Marita Luotamo"

Transkriptio

1 ASIANTUNTIJOIDEN NÄKEMYKSIÄ UUSISTA TEKNOLOGIOISTA JA RISKEISTÄ. ARGUMENTOIVA DELFOI TUTKIMUS. Jenni Rantala, Kai Savolainen ja Marita Luotamo Työterveyslaitos Työympäristön kehittäminen, Uudet teknologiat ja riskit Loppuraportti TSR-hanke TYÖSUOJELURAHASTO TYÖTERVEYSLAITOS 2009

2 2 SISÄLLYS ESIPUHE 4 TIIVISTELMÄ 5 ABSTRACT 6 1 JOHDANTO 7 2 TEKNOLOGIA JA TULEVAISUUS Teknologian ennakointi Suomen teknologinen kehitys Hankkeeseen valittujen toimialojen kuvaus 10 3 TUTKIMUSASETELMA JA -MENETELMÄT Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset Delfoi-menetelmä Argumentoiva delfoi -menetelmä 17 4 HANKKEEN TOTEUTUS Delfoi-paneelin valinta Ensimmäinen kierros: asiantuntijoiden haastattelut Haastatteluaineiston analyysi Toinen kierros: kysely 22 5 ENSIMMÄISEN KIERROKSEN TULOKSET Teollisuudessa ja työssä tapahtuneet muutokset Työterveys ja turvallisuus Eri toimijat ja niiden roolit Uusiin teknologioihin liittyvät riskit Vastuu uusien teknologioiden riskeistä Uusien teknologioiden tutkimus ja käyttöönotto Riskikommunikaatio 33

3 3 6 TULEVAISUUDEN TUOTANTO JA RISKIT Elektroniikkateollisuus Elintarviketeollisuus Energiateollisuus Ionisoimatonta säteilyä hyödyntävät tekniikat Kemianteollisuus Kosmetiikkateollisuus Metalliteollisuus Paperiteollisuus Tekstiiliteollisuus Teollinen kierrätys Terveydenhuollon teknologia Tietoliikenneteollisuus 68 7 TULEVAISUUSKARTTA Teknologiaa ihmisten ja ympäristön ehdoilla Teknologia ensin! Ei uusia teknologioita ei riskejä? Taantuminen 75 8 POHDINTA Tulevaisuuden muutosvoimat Teknologioiden painopistealueet Entä riskit? Johtopäätökset Tutkimuksen arviointi Jatkotutkimusaiheita 85 LÄHTEET 87 LIITTEET Liite 1. Asiantuntijamatriisi Liite 2. Haastattelurunko Liite 3. Kyselyn toinen osio: Tulevaisuuskuvat Liite 4. Luettelo hankkeen julkaisuista

4 4 Esipuhe Tämä tutkimushanke toteutettiin vuosina Työterveyslaitoksen Uudet teknologiat ja riskit -tiimissä. Työsuojelurahasto on rahoittanut hankkeen. Kiitämme rahastoa tuesta, joka mahdollisti hankkeen toteutuksen. Teknologian kehityksen ennakoinnista (technological forecasting, technology foresight) on tullut yhä oleellisempi tulevaisuuden tutkimuksen osa-alue. Tulevaisuuden ennakoinnilla pyritään ensisijaisesti parantamaan valmiutta tulevaisuuden kohtaamiseen. Ennakointia tehdään Suomessa muun muassa yrityksissä, tutkimuslaitoksissa ja teollisuuden keskusjärjestöissä. Yleensä teknologian ennakointihankkeet keskittyvät teknologian kehitysnäkymien kartoitukseen. Tämän kartoituksen lisäksi on kuitenkin tärkeää toteuttaa myös teknologian arviointia, jossa otetaan huomioon teknologisen kehityksen yhteiskunnalliset vaikutukset. Teknologisen kehityksen vuoksi työympäristö on jatkuvassa muutostilassa. Tulevaisuudessa yhä useammat työntekijät joutuvat työpaikallaan ja työtehtävissään tekemisiin uusien teknologioiden kanssa. On tärkeää ennakoida liittyykö uusiin teknologioihin, prosesseihin tai tuotteisiin terveydellisiä riskejä työympäristössä tai lopputuotteissa. Siten teollisuus ja yritykset voivat taata sekä työntekijöidensä turvallisuuden että kuluttajien kannalta turvalliset tuotteet. Tämän hankkeen tarkoituksena oli luodata tulevaisuuden suomalaista työympäristöä ja sen teknologista kehitystä. Tarkastelun kohteena olivat pääasiassa uusien teknologioiden mahdollisesti aiheuttamat uudet mekaaniset, fysikaaliset, kemialliset tai biologiset riskit. Hanke oli ainutlaatuinen sen vuoksi, että teknologian ennakointihankkeissa ei ole aiemmin otettu näin laajasti huomioon työterveydellistä näkökulmaa. Hankkeen tuloksena saatiin asiantuntijapaneelin näkemys tulevaisuuden avainteknologioista sekä mahdollisista uusista työympäristön riskeistä. Hankkeen puitteissa käyty vilkas riskikeskustelu osoittaa, että teknologian ennakointitoiminnan rinnalla tarvitaan keskustelua myös siitä, mihin tavoitteisiin pyrimme tulevaisuudessa ja millaisten keinojen avulla voimme päästä näihin päämääriin. Tutkimushankkeen työryhmään kuuluivat Työterveyslaitoksen Uudet teknologiat ja riskit -tiimistä Kai Savolainen, Marita Luotamo (nyk. Euroopan Kemikaalivirasto), Jenni Rantala, Christina Rosenberg ja Leila Ahlström. Lisäksi työryhmään kuuluivat Työterveyslaitoksesta Timo Kauppinen, Pirjo Heikkilä, Anja Saalo, Eero Priha ja Ritva Luukkonen. Hankkeen kulkua ohjaavaan seurantaryhmään kuuluivat Ilkka Tahvanainen Työsuojelurahastosta, Jaakko Itäkannas ( asti) ja Lars-Mikael Bjurström ( alkaen) sosiaali- ja terveysministeriöstä, Raili Perimäki ja Timo Koskinen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöstä, Rauno Toivonen Elinkeinoelämän keskusliitosta, Ben I. Björkqvist Nokia Oyj:stä, Katriina Heikkilä Kemira Oy:stä ja Assi Weber ( asti) ja Anna Leinonen ( alkaen) Keskuslaboratorio Oy:stä. Tutkijat kiittävät ohjausryhmää aktiivisesta ja innostavasta työskentelystä hankkeen kuluessa. Helsingissä tutkijat

5 5 TIIVISTELMÄ Tausta ja tavoitteet Teknologian muutos on yhä kiihtyvämpää, ja teknologisen kehityksen vuoksi myös työympäristö on jatkuvassa muutostilassa. Uusien teknologioiden yleistymisestä huolimatta tietämyksemme niiden terveysvaikutuksista on puutteellinen. Esimerkiksi nanopartikkelien ominaisuudet läpäistä kehon eri kalvoja ovat herättäneet kysymyksiä. Yhä useammat työntekijät joutuvat uusien teknologioiden kanssa tekemisiin työpaikallaan, ja saattavat altistua niiden haitallisille terveysvaikutuksille. Tämän vuoksi on tärkeää luodata kehityksen suuntaa ja ennakoida liittyykö uusiin teknologioihin, prosesseihin tai tuotteisiin terveydellisiä riskejä työympäristössä tai lopputuotteissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia näkemyksiä asiantuntijoilla on uusien teknologioiden kehityksestä ja niiden vaikutuksesta työterveyteen ja turvallisuuteen sekä kartoittaa 12 toimialan tulevaisuusnäkymiä erityisesti uusien teknologioiden ja mahdollisten terveysriskien näkökulmasta. Hankkeessa keskityttiin uusien teknologioiden mahdollisesti aiheuttamiin uusiin mekaanisiin, fysikaalisiin, kemiallisiin tai biologisiin riskeihin. Tutkimusmenetelmä Hankkeessa sovellettiin kvalitatiivista argumentoiva delfoi menetelmää, jonka avulla pyritään löytämään vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityspolkuja sekä kokoamaan niitä tukevia ja vastustavia näkemyksiä. Tulevaisuuden teknologista kehitystä sekä mahdollisia terveysriskejä luodattiin 29 asiantuntijasta koostuvan paneelin arvioiden perusteella. Paneeli muodostui pääasiassa sekä työympäristöasiantuntijoista että teknologia-asiantuntijoista niin yrityksistä, työmarkkinajärjestöistä, viranomaisorganisaatioista kuin tutkimuslaitoksistakin. Hankkeeseen kuului kaksi kierrosta, joista ensimmäinen toteutettiin 29 asiantuntijan teemahaastatteluilla ja toinen kvalitatiivisen kyselyn avulla. Kyselyyn vastasi 22 panelistia. Haastatteluiden tarkoituksena oli hahmottaa tutkimuskenttää ja löytää oikeat aiheet toisen kierroksen kyselyä varten. Kysely perustui haastatteluaineistosta saatuihin tuloksiin, ja se koostui pääasiassa väittämistä. Kyselyyn sisällytettiin haastatteluissa esiin tulleita keskeisimpiä, mielenkiintoisimpia ja mielipiteitä jakavia väittämiä ja näkökulmia tulevaisuuden tuotannosta ja riskeistä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan esitettyjä väittämiä ja joko hyväksymään tai kumoamaan ne sekä perustelevan kannanottojaan. Keskeiset tulokset ja johtopäätökset Hankkeen päätulokset ovat: 1) nanoteknologian, bioteknologian sekä tieto- ja viestintäteknologian arvioitiin olevan tulevaisuuden avainteknologioita, 2) asiantuntijoiden näkemykset uusien teknologioiden terveysriskeistä jakautuivat niihin, joiden mukaan terveysriskit ovat todellinen uhka ja niihin, joiden mukaan terveysriskit eivät tule toteutumaan sekä 3) terveydelle haitallisimpina uusina teknologioina pidettiin nanoteknologiaa ja bioteknologiaa. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että teknologian kestävän kehityksen edellytyksiä ovat terveysvaikutusten tutkimus, tulevaisuuskeskustelu ja ennakointi, riskiviestintä huomioiden eri toimijoiden riskikäsitykset, avoimuus ja läpinäkyvyys, riskien hallinta yhteiskunnan kaikilla tasoilla sekä yhteistyö ja poikkitieteellisyys.

6 6 ABSTRACT Introduction and objectives The work environment is in a constant state of change due to technological development. Despite the fact that new technologies are emerging, our knowledge of their possible effects on human health is very limited. Nanotechnology, among others, has been of special interest. More and more employees are involved in new technologies in their workplace and can be exposed to their detrimental effects on health. It is therefore extremely important to explore the possible new risks caused by these new technologies and processes in the work environment. The objective of this study was to find out what kind of opinions experts have on the development of new technologies and their influence on occupational health and safety. Further, the aim was to probe the future scenarios of 12 industries from the perspective of new technologies and possible health risks. The study focused on mechanical, physical, chemical and biological risks caused by new technologies. Method This research project applied the qualitative argumentative delphi method which aims to explore all the alternative views on future development paths and gather opinions supporting or opposing them. Technological development and possible health risks were probed by expert panel which consisted of 29 experts. Besides the experts from enterprises, there were panellists from authorities, research institutes and labour market organizations. The panellists represented different points of view concerning the focus of the study, but mainly their expertise was in the field of occupational health and safety or new technologies. The study included two rounds. The first one was carried out by interviewing 29 panellists and the second one by applying a qualitative questionnaire. 22 panellists filled out the questionnaire. The purpose of the interviews was to probe the research field and find the right topics for the second round. The questionnaire was defined on the basis of the material collected from the first round, and it consisted mainly of statements about technological development and risks. The panellists were asked to evaluate the statements by deciding whether they approve or disapprove them. They were also asked to argue their evaluations. Main results and conclusions The main results of the study are: 1) The panellists evaluated that nanotechnology, biotechnology and information and communication technology are the future key technologies, 2) the panellists were divided into those who considered the possible health risks as an actual threat and into those who did not believe risks to realize and 3) nanotechnology and biotechnology were considered as the most detrimental to health. The main conclusion is that the research of health effects, technological forecasting and evaluation, risk communication including different risk perceptions, openness and transparency, risk management in all echelons of society and collaboration are the prerequisites of a sustainable development of technology.

7 7 1 JOHDANTO Teknologinen kehitys, tieteelliset läpimurrot ja kasvavat investoinnit uusiin teknologioihin ovat muuttamassa lähes kaikkia teollisuudenaloja. Uudet ja mahdollistavat teknologiat, kuten nanoteknologia ja bioteknologia, luovat täysin ennen näkemättömiä sovellus- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä kehitys on jo ollut nähtävissä kaikilla Suomen avainsektoreilla metsäteollisuudesta elektroniikkateollisuuteen. Spinverse Oy:n Tekesille tekemän selvityksen mukaan vuonna 2008 Suomessa toimi aktiivisesti 202 nanoteknologiayritystä, kun ensimmäisessä, vuonna 2004 tehdyssä tutkimuksessa yritysten määrä oli 61 (Tekes 2009). Teknologisen kehityksen vuoksi myös työympäristö on jatkuvassa muutostilassa. Yhä useammat työntekijät joutuvat uusien teknologioiden kanssa tekemisiin työpaikallaan. Uusien teknologioiden yleistymisestä huolimatta tietämyksemme niiden terveysvaikutuksista on puutteellinen. Erityisesti nanopartikkeleiden ominaisuudet, kuten solukalvon läpäisy tai pääsy hermosoluihin ovat herättäneet kysymyksiä maailmanlaajuisesti (mm. The National Institute for Occupational Safety and Health 2007; European Commission 2007; Schulte ym. 2008). Esimerkiksi tuotantotyöntekijöiden altistuminen nanopartikkeleille saattaa olla hyvinkin mittavaa. Tämän vuoksi on tärkeää seurata jatkuvasti kehityksen suuntaa ja luodata uusiin teknologioihin liittyviä terveys- ja ympäristöriskejä (Savolainen ym. 2006). Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Riskienseurantakeskus on toteuttanut vuonna 2006 päättyneen Riskiluotain-hankkeen. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää delfoi-menetelmää hyödyntäen aiheuttavatko tekniset innovaatiot tai sosiaaliset muutokset uusia tai hälyttäviä riskejä työelämässä. Tarkastelussa oli mukana niin fyysiset, kemialliset, biologiset, organisatoriset kuin sosiaalisetkin riskit. Vaikka tähän eurooppalaiseen kyselyyn osallistui myös muutamia suomalaisia asiantuntijatahoja, ei vastaavaa kattavaa selvitystä uusista ja laajenevista työympäristön riskeistä ole koskaan tehty suomalaisessa työympäristössä (European Agency for Safety and Health at Work 2005; 2007; 2009). Tämän Delfoi-Riskiluotain -hankkeen tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisilla työpaikoilla uusien teknologioiden ja tuotantoprosessien mahdollisesti aiheuttamia terveysriskejä. Hankkeessa keskityttiin uusien teknologioiden mahdollisesti aiheuttamiin uusiin mekaanisiin, fysikaalisiin, kemiallisiin tai biologisiin riskeihin. Tarkastelun ulkopuolelle jätettiin psykososiaaliset riskit sekä työhyvinvointiin ja työn mielekkyyteen liittyvät riskit. Voidaan olettaa, että uusilla teknologioilla on merkittäviä vaikutuksia myös viimeksi mainittuihin asioihin. Laajoina teemoina ne vaativat kuitenkin oman tutkimuksensa. Hankkeessa sovellettiin argumentoiva delfoi -menetelmää. Menetelmän mukaisesti tulevaisuuden teknologista kehitystä sekä mahdollisia terveysriskejä pyrittiin luotaamaan asiantuntijapaneelin arvioiden perusteella. Asiantuntijapaneeli muodostui pääasiassa teknologia- sekä työympäristöasiantuntijoista. Tarkastelun kohteeksi valittiin 12 toimialaa. Tavoitteena oli ensinnäkin kartoittaa toimialoittain tulevaisuuden teknologinen kehitys. Toisekseen hankkeessa kerättiin asiantuntijoiden arvioita siitä, mihin uusiin tekniikoihin tai prosesseihin saattaa liittyä terveys- tai turvallisuusriskejä. On tärkeää ennakoida liittyykö uusiin teknologioihin, prosesseihin tai tuotteisiin terveydellisiä riskejä työympäristössä tai lopputuotteissa. Siten teollisuus ja yritykset voivat taata sekä työntekijöidensä turvallisuuden että kuluttajien kannalta turvalliset tuotteet. Mikäli riskejä havaitaan, voidaan niihin reagoida ajoissa ja hallita riskit joko vähentämällä altistumista, muuttamalla tuotantoprosessia tai ottamalla havaitut vaarat ja riskit huomioon uusia prosesseja suunniteltaessa. Hankkeen tarkoituksena oli tuloksien mahdollisimman laaja sovellettavuus eri teollisuuden aloille ja eri kokoisille yrityksille.

8 8 Pyrkimyksenä oli myös tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Lisäksi hankkeen tuloksia on mahdollista käyttää uusien tutkimuskohteiden määrittelemisessä. Teknologian ennakointiprosessin avulla voidaan myös herättää laajempaa keskustelua teknologiseen kehitykseen liittyvistä uhkista sekä muistuttaa uusien teknologioiden asettamista haasteista yhteiskunnan eri osapuolille. Hankkeessa käytetään Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Riskiluotainhankkeen (2005) määritelmiä hälyttävälle, lisääntyvälle sekä uudelle riskille. Hälyttävä riski on mikä tahansa työympäristön aiheuttama riski, joka on sekä uusi että lisääntyvä. Uusi riski taas tarkoittaa, että riskiä ei ole tunnettu aikaisemmin. Uuden riskin luonteeseen kuuluu myös, että se on seurausta uusista prosesseista tai teknologioista, uudentyyppisistä työpaikoista taikka sosiaalisista tai organisationaalisista muutoksista. Se voi merkitä myös, että pitkään olemassa ollut riski on havaittu hiljattain tai että pitkään tiedossa ollut asia on paljastunut riskiksi. Riski lisääntyy sitä aiheuttavien vaarojen, altistumisen tai vaaratekijän vakavuuden kasvaessa (European Agency for Safety and Health at Work 2005). Tämän raportin luvussa kaksi käsitellään suomalaiseen teknologian ennakointiin liittyviä kysymyksiä sekä esitellään lyhyesti tarkastelun kohteena olevat 12 toimialaa. Kolmas luku käsittää tutkimusasetelman. Tässä yhteydessä esitellään tutkimuksen tavoitteet sekä hankkeessa sovellettu tutkimusmenetelmä. Seuraavaksi luvussa neljä käydään läpi hankkeen toteutus, muun muassa asiantuntijapaneelin kokoonpano, aineiston keräys sekä analysointi. Luvuissa viisi, kuusi ja seitsemän paneudutaan hankkeen tuloksiin. Viimeinen luku käsittää tulosten tarkastelun, johtopäätökset, tutkimuksen arvioinnin sekä tutkimuksen aikana ilmenneet jatkotutkimustarpeet.

9 9 2 TEKNOLOGIA JA TULEVAISUUS 2.1 Teknologian ennakointi Teknologian kehityksen ennakoinnista (technological forecasting, technology foresight) on tullut yhä oleellisempi tulevaisuuden tutkimuksen osa-alue. Ennakointia tehdään Suomessa muun muassa yrityksissä, tutkimuslaitoksissa ja teollisuuden keskusjärjestöissä. Euroopassa keskeinen toimija on Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen alaisuudessa toimiva tekniikan tulevaisuudentutkimuksen laitos. Sen tehtävänä on lisätä tietoutta teknologian kehityksen, talouden ja yhteiskunnan yhtymäkohdistä sekä edistää Euroopan unionin politiikan suunnittelua ja toteutusta (The Institute for Prospective Technological Studies 2008). Ennakointi- ja arviointitoimintaa kuvaava terminologia on varsin kirjavaa. Teknologian ennakointi ymmärretään yleensä teknologian kehitysnäkymien ja -haasteiden tulevaisuussuuntautuneeksi tarkasteluksi. Teknologian arviointi taas voidaan määritellä teknologian vaikutusten tulevaisuussuuntautuneeksi tarkasteluksi. Arvioinnin kohteena voivat olla niin taloudelliset, sosiaaliset kuin terveysvaikutuksetkin (Eerola & Väyrynen 2002). Tässä hankkeessa on piirteitä sekä ennakointi- että arviointitoiminnasta. Tulevaisuuden ennakoinnilla pyritään ensisijaisesti parantamaan valmiutta tulevaisuuden kohtaamiseen. Ennakoinnin avulla voidaan valmistautua tulevaan kehitykseen ja samalla pyrkiä asioiden aktiiviseen haltuunottoon, toisin sanoen tulevaisuuden tekemiseen. Tulevaisuuden käsikirjoitusta ei välttämättä ole vielä tehty, vaan ihmiset kirjoittavat sitä uudelleen jatkuvasti (Heinonen 2004). Teknologian muutos on yhä kiihtyvämpää, ja esimerkiksi asenteiden ja lainsäädännön kehitys seuraavat viiveellä tekniikan ja talouden kehitystä. Samalla kun ennakoidaan teknologian kehitystä, on tärkeää arvioida myös sen yhteiskunnallisia vaikutuksia (Heinonen 2004). Teknologian kehitys ja entistä kompleksisemmat järjestelmät nivoutuneina inhimilliseen työhön voivat tuoda mukanaan täysin uudenlaisia riskejä ja haasteita. Lisäksi Wilenius (2006) korostaa, että teknologian ennakoinnissa tulisi hyödyntää entistä enemmän kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Siten saataisiin lisää syvyyttä, jota tarvitaan yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten huomioimiseksi. Eerola ja Väyrynen (2002) ovat vertailleet suomalaista teknologian ennakointitoimintaa muiden Euroopan maiden vastaavaan toimintaan. He arvostelevat suomalaisten toteuttamia teknologioiden ennakointihankkeita liiallisesta teknologiaoptimismista. Uusiin teknologioihin liittyvien uhkien ja riskien kartoitusta ei yleensä sisällytetä tulevaisuustarkasteluihin. Ennakointihankkeilla ei ole myöskään tavoiteltu kriittisen teknologiakeskustelun aloittamista. Lisäksi suomalaisille teknologian ennakoimishankkeille on ominaista epäjatkuvuus. 2.2 Suomen teknologinen kehitys Suomi on teknologiapainoitteinen maa. Teknologian kehitykseen panostetaan, sillä sen uskotaan olevan talouskasvun ja hyvinvoinnin mahdollistaja. Uusia teknologioita kehitetään ja otetaan käyttöön muun muassa kustannusten vähentämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Teknologiastrategioille on usein ominaista vahva usko teknologioiden mahdollisuuksiin ja niiden kykyyn luoda hyvinvointia. Parhaimmillaan ne voivatkin parantaa elämisen laatua. Suomen teknologista kehitystä on viime aikoina ennakoitu muun muassa Tekesin (2005), Elinkeinoelämän keskusliiton (2006) ja Suomen Akatemian (2006) toimesta. Tekesin teknologiastrategiaprosessi on tuottanut kuvauksen niistä osaamistarpeista, joilla rakennetaan suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta ja joihin Tekesin käytössä olevin keinoin voidaan vastata. Tekesin laatima raportti Innovaatioista hyvinvointia. Painopisteet tulevaisuuden rakentamiseksi (2005) linjaa tulevaisuuden kehitystä vetävien teknologioiden painopistealueiksi tieto- ja viestintäteknologian, bioteknologian,

10 10 materiaaliteknologian ja nanoteknologian. Nämä valinnat perustuvat klustereiden ja toimialojen nopeimmin kasvavimpiin ja lupaavimpiin osiin. Tieto- ja viestintäteknologiassa sovellusalueina ovat erityisesti sulautettu älykkyys, saumaton viestintä, langattomuus, laajakaistainen tietoliikenne sekä ohjelmistointensiiviset tuotteet ja järjestelmät. Bioteknologian painotuksina taas ovat terveydenhoidon sovellukset, terveyttä edistävien elintarvikkeiden turvallinen tuotanto sekä bioteknologian ympäristö- ja luonnonvarasovellukset. Kehityssuuntina painotetaan systeemibiologiaa, bioprosessiteknologiaa sekä biotieteiden ja tieto- ja viestintäteknologioiden yhdistämistä (Tekes 2005). Materiaaliteknologian strategisissa sovelluksissa ovat keskeisiä jalostusarvon kasvattaminen, materiaalien toiminnallisuus, älykkyys ja yhteensopivuus sekä materiaalien elinkaari. Kehityssuunniksi vastaavasti esitetään materiaalien ominaisuuksien, rakenteen ja valmistuksen välisten riippuvuuksien hallintaa, pintojen hallintaa sekä materiaalien muotoilua. Viimeiseksi nanoteknologian sovellusalueina painotetaan innovatiivisia nanorakenteisia materiaaleja, nanoelektroniikan uusia rakenteita sekä nanosensoreita ja -aktuaattoreita (Tekes 2005). Tekesin strategiaa mukaillen Elinkeinoelämän keskusliitto nimeää Tulevaisuusluotainhankkeen loppuraportissa (2006) samat tulevaisuuden avainteknologiat. Raportissa korostetaan, että mahdollisuuksistaan huolimatta teknologia on kuitenkin aina vain väline, eikä niinkään edistyksen perimmäinen tarkoitus. Todellinen haaste nähdään siinä, kuinka hyvin teknologia mukautuu yhteiskuntaan ja ihmiseen sekä vastaa näiden tottumuksiin ja tarpeisiin. Teknologiaa ei enää käytetä tai kuluteta, vaan sen kanssa eletään ja sitä luodaan. Suomen Akatemian ja Tekesin yhteisessä FinnSight hankkeessa (2006) arvioidaan keskeisiä osaamisalueita, joiden kehittäminen on tärkeää tulevaisuuden menestyksen kannalta. Osaamisalueiksi muodostuivat muun muassa oppiminen ja oppimalla uudistuva yhteiskunta, hyvinvointi ja terveys, ympäristö ja energia sekä ymmärtäminen ja inhimillinen vuorovaikutus. Näin ollen arvio perustuu yhteiskunnallisiin lähtökohtiin eikä niinkään teknologiseen näkökulmaan. 2.3 Hankkeeseen valittujen toimialojen kuvaus Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena on 12 toimialaa. Toimialat on valittu yhteistyössä hankkeen ohjausryhmään kuuluvien asiantuntijoiden kanssa. Valinta on tehty perustuen asiantuntijoiden näkemyksiin siitä, mitkä alat ovat erityisesti teknologisten muutosvoimien kohteena tulevaisuudessa. Taulukko 1. Valitut toimialat Elektroniikkateollisuus Metalliteollisuus Elintarviketeollisuus Paperiteollisuus Energiateollisuus Tekstiiliteollisuus Ionisoimatonta säteilyä Teollinen kierrätys hyödyntävät tekniikat Kemianteollisuus Terveydenhuollon teknologia Kosmetiikkateollisuus Tietoliikenneteollisuus Toimialoissa esiintyy jonkin verran päällekkäisyyttä. Esimerkiksi kemianteollisuus ja kosmetiikkateollisuus liittyvät läheisesti toisiinsa, samoin elektroniikkateollisuus ja tietoliikenneteollisuus. Kyseinen jaottelu osoittautui hankkeen edetessä kuitenkin toimivaksi, joten siinä pitäydyttiin osittaisista päällekkäisyyksistä huolimatta.

11 11 Seuraavaksi valitut toimialat esitellään lyhyesti. Kuvauksessa keskitytään lähinnä jokaisen alan tulevaisuuden erityispiirteisiin. Kuvaukset perustuvat pääasiallisesti suomalaisten tahojen toteuttamiin teknologian ennakointi -raportteihin. Elektroniikkateollisuus Elektroniikan tulevaisuuden muutosvoimaksi voidaan nimetä konvergenssi eli tietoverkkojen, elektroniikan ja ohjelmistojen sulautuminen kaikkialle. Tuotteet muuttuvat älykkäiksi ja aktiivisiksi. Konvergenssin vaikutuksesta toimialarajat hämärtyvät muun muassa elektroniikka-alan ja paperiteollisuuden välillä (Tekes 2005). Esimerkiksi painettavaa elektroniikkaa pidetään lupaavana uutena suuntana. Painettavalla elektroniikalla tarkoitetaan elektronisen piirin painamista paperille tai muulle pinnalle sähköä johtavilla musteilla (Raivio ym. 2006). Teknologiateollisuus ry. on listannut raportissaan (Naumanen 2005) materiaalitekniikan kehityskohteita. Sen mukaan elektroniikka-alan tuotannon keskeisiä tulevaisuuden tavoitteita ovat muun muassa sähköisen luotettavuuden parantaminen ja miniatyrisointi. Uusia aihekokonaisuuksia ovat esimerkiksi tuotteiden käyttömukavuuden ja käytettävyyden parantaminen sekä ympäristömyötäisyyden kehittäminen. Materiaaleissa puolestaan korostuvat sähköiset, mekaaniset ja magneettiset ominaisuudet. Nanomateriaalien tutkimus ja kehitys on volyymiltaan laajin ja tieteelliseltä tasoltaan korkein elektroniikassa. Moderni integroitu elektroniikka perustuu materiaalien hallittuun käyttöön. Muun muassa tietokoneiden tehon jatkuva kasvu perustuu mikropiirien rakenteen jatkuvaan pienentämiseen. Hiilen nanomateriaalit, nanoputket tai nanonuput ovat mahdollisia tulevaisuuden muisti- ja suoritinpiirien materiaaleja (Itävaara ym. 2008). Elintarviketeollisuus Tekesin teknologiakatsauksen (Hjelt ym. 2002) mukaan elintarviketeollisuuden tulevaisuuden menestymisen reunaehtona on uusien teknologioiden ja innovaatioiden yhä parempi hyödyntäminen. Raportissa nostetaan esille tulevaisuuden mahdollisuutena erityisesti terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ainesosat sekä niiden ympärille syntyvä liiketoiminta. Pyrkimys terveellisiin elämäntapoihin ja sairauksien ennaltaehkäisyyn on voimistuva kansainvälinen trendi. Tämän lisäksi raportissa mainitaan tärkeänä tulevaisuuden tekijänä aktiiviset ja älykkäät pakkaukset. Nanoteknologiaa sekä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä voidaan kehittää uusia pakkausmateriaaleja ja parantaa muun muassa elintarvikkeiden turvallisuutta ja pakkauksien jäljitettävyyttä. Raportissa tuodaan esille myös bio- ja geeniteknologian hyödyntämisen merkitys tulevaisuudessa (Hjelt ym. 2002). Funktionaalisten elintarvikkeiden ja älykkäiden pakkausratkaisujen lisäksi elintarvikeklusterin strategisia osa-alueita ovat elintarvikkeiden turvallisuus, elintarvikeketjun hallinta ja kustannustehokkuus sekä palvelut. Paitsi terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa, myös peruselintarvikkeiden puhtaassa, turvallisessa ja tehokkaassa tuotannossa korostuu bioteknologisten menetelmien merkitys (Tekes 2005). Myös nanoteknologian arvioidaan olevan tärkeässä osassa. Arvion mukaan se tulee vaikuttamaan niin elintarvikkeiden alkutuotantoon, valmistukseen, pakkaamiseen, kuljetukseen kuin kulutukseenkin. Pakkauksien lisäksi sitä tullaan hyödyntämään muun muassa terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa (Nanoforum 2006; Itävaara ym. 2008). Lisäksi muun muassa vuonna 2008 perustettu Suomen Nanoselluloosakeskus tutkii nanofibrelleistä muodostuvien selluloosakuitujen soveltamista elintarvikkeissa (Suomen Nanoselluloosakeskus 2008).

12 12 Energiateollisuus Energiatalous on tällä hetkellä murrosvaiheessaan. Ympäristötietoisuus, energiansäästö ja yleisemmin ekotehokkuus ovat lähes kaikilla toimialoilla entistä vahvempia muutosvoimia (Tekes 2005). Fossiilisille polttoaineille etsitään aktiivisesti vaihtoehtoja, ja uusiutumattomien energianlähteiden käytöstä halutaan siirtyä kestävämpien ratkaisujen käyttöön. Ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden lisäksi muun muassa energian hinnannousu luo paineita energiantuotannon rakenteen muutokselle. Suomen Akatemian ja Tekesin Finnsight raportin (2006) mukaan energian tuotantojärjestelmään on ennakoitavissa muutoksia. Sähkön tuotannossa lisääntyy ydinvoiman käyttö, lisäksi maakaasun käyttö lyhyellä tähtäimellä. Biopolttoaineet kasvattavat osuuttaan liikenteen polttoaineista. Lisäksi tulevaisuuden energiateknologioina tuodaan esille aurinkokennot, polttokennot, vetyteknologia ja energian varastointi, joissa nanoteknologiaa hyödyntäen saatetaan tehdä tulevaisuudessa läpimurtoja. Energiateollisuus ry:n toimesta (2008) on selvitetty sähköntuotantoskenaarioita vuoteen Selvityksen taustalla vaikuttaa sähkön kulutuksen lisääntyminen tulevaisuudessa ja kasvava tarve uusille ratkaisuille. Skenaarioiden lähtökohtana pidetään Suomen sitoutumista yhdessä EU:n kanssa Kioton sopimukseen. Näiden kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä muutoksia energiantuotantorakenteessa. Raportissa kuvattujen sähköntuotantovaihtoehtojen perustana on uusiutuvan energian sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon koko potentiaalin hyödyntäminen Suomessa. Näiden lisäksi mainitaan kasvava tarve myös muulle uudelle sähköntuotantokapasiteetille. Ionisoimatonta säteilyä hyödyntävät tekniikat Ionisoimaton säteily jaetaan säteilyn aallonpituuden mukaan seuraaviin osa-alueisiin: ultraviolettisäteily, näkyvä valo, infrapuna- eli lämpösäteily, radiotaajuinen säteily sekä pientaajuiset ja staattiset sähkö- ja magneettikentät. Auringon ultraviolettisäteily, voimajohdot ja matkapuhelimet ovat yleisimpiä ionisoimattomalle säteilylle altistavia tekijöitä ympäristössämme. Sähkömagneettisten kenttien mahdollisia terveysvaikutuksia tutkitaan jatkuvasti (STUK 2005). Matkapuhelimien ja muiden langattomien viestinten voimakas yleistyminen on aiheuttanut huolta liittyen niiden lähettämään radiotaajuiseen säteilyyn ja sen mahdollisiin terveysriskeihin. Työympäristössä on myös lukuisia muita eri taajuuksilla toimivia sähkömagneettisten kenttien lähteitä, kuten hitsauslaitteistot, sähkönsiirtojohdot, varashälyttimet ja radio- ja televisiolähettimet. Tähänastisissa epidemiologisissa tutkimuksissa ei ole kuitenkaan havaittu, että sähkömagneettisille kentille altistumiseen liittyisi merkittäviä terveysongelmia. Toisaalta voimakkaimmin altistuvia ammattiryhmiä on tutkittu hyvin vähän (Hietanen ym. 2005). Kemianteollisuus Tekesin Innovaatioista hyvinvointia -raportin (2005) mukaan kemianteollisuudessa keskitytään tulevaisuudessa yhä enemmän toiminnallisiin ratkaisuihin ja kokonaisiin järjestelmiin yksittäisten tuotteiden sijasta. Ympäristöasiat sekä energia-, terveys- ja turvallisuuskysymykset tulevat entistä keskeisimmiksi. Lisäksi teollisuuden vastuu tuotteen elinkaaresta ja kasvava ekotehokkuuden vaatimus suuntaavat toimintaa. Raportissa tuodaan esille kemianteollisuuden tulevaisuuden haasteena materiaaliteknologian ratkaisujen kehittämisen liiketoiminnaksi. Painopisteinä älykkäissä ja toiminnallisissa materiaaleissa ovat älykkäät pakkaukset, biohajoavat materiaalit, terveydenhuollon biomateriaalit, uudet komposiittimateriaalit, erilaiset yhdistelmämateriaalit sekä pidemmällä aikavälillä nanorakenteiset materiaalit. Lisäksi kemianteknologia on vahvasti osallisena energiateollisuudessa tapahtuvaan kehitykseen.

13 13 Uudet polttoaineet, vetyteknologia, polttokennot ja biomassan hyödyntäminen tulevat ohjaamaan kemianteollisuuden toimintaa (Tekes 2005). Kemianteollisuuden tulevaisuuslinjaus hankkeessa (Meristö & Kettunen 2007) on hahmotettu asiantuntijavastaajien avulla muutostekijöitä, trendejä ja heikkoja signaaleja, jotka kuvaavat alan tulevaisuutta. Raportin mukaan vastaajat pitivät todennäköisimpänä epäjatkuvuuksien maailmaa. Tämän tulevaisuuskuvan mukaan maailmanlaajuiset konfliktit leimaavat arkipäivää, ja niinpä turvallisuuden varmistamisesta, analysoinnista ja mittaamisesta tulee kannattavaa liiketoimintaa. Energian ja raaka-aineiden saatavuus on pysyvä ongelma ja pyrkimys on löytää öljyä korvaavia raaka-aineita. Biojalostamoista tulee Suomen kemianteollisuuden uusi pohja. Kemia on olennainen osa uusien teknologioiden kehittämistä, ja tätä kautta kemianteollisuuden mahdollisuudet laajenevat olennaisesti tulevaisuudessa. Kosmetiikkateollisuus Suomalaisten kosmetiikan kulutus on kasvanut tasaisesti 1990-luvun puolivälistä asti. Vuonna 2007 kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden myynti kasvoi noin viisi prosenttia. Silloin keskimääräinen suomalainen kulutti näihin tuotteisiin 151 euroa. Edellisvuoteen nähden kulutus kasvoi seitsemän euroa. Kosmetiikan tuotannon ja kulutuksen kasvun arvioidaan jatkuvan edelleenkin (Teknokemian yhdistys 2008). Nanoteknologian avulla voidaan parantaa kosmetiikkatuotteiden ominaisuuksia. Esimerkiksi titaanioksidia ja sinkkioksidia käytetään jo laajasti muun muassa aurinkosuojavoiteissa (Itävaara ym. 2008). Lisäksi kosmetiikkateollisuus voi tulevaisuudessa luoda lisäarvoa tuotteilleen selluloosapohjaisten nanokuitujen avulla (Suomen Nanoselluloosakeskus 2008). Muita tulevaisuuden kehityssuuntauksia ovat muun muassa niin sanotun luonnonkosmetiikan kasvu sekä erilaisten ruoka-aineiden käyttö kosmetiikkatuotteissa (Finfood Luomu 2007). Metalliteollisuus Metalliteollisuus tulee hyödyntämään aikaisempaa enemmän tieto- ja viestintäteknologian sovelluksia. Tuotteet muuuttuvat älykkäiksi ja tuotetieto ohjaa valmistus- ja toimitusprosesseja sekä tuotteiden käyttöönottoon ja kierrätykseen liittyviä palveluja. Metalliteollisuutta vauhdittaa myös materiaaliteknologian kehitys. Sillä tulee olemaan suuri merkitys etenkin kierrätyksen ja ekotehokkuuden vaatimusten lisäännyttyä. Uudet materiaaliratkaisut, yhdistelmämateriaalit ja nanorakenteiset materiaalit ovat avainasemassa uudistuvassa metalliteollisuudessa (Tekes 2005). Suomen Akatemian ja Tekesin Finnsight raportin (2006) mukaan erilaiset pintatekniikat tulevat olemaan alue, jolla otetaan suuria edistysaskelia tulevaisuudessa. Metalliteollisuudelle erilaiset pinnoitukset tulevat olemaan entistä tärkeämpiä, sillä uusilla pintatekniikoilla voidaan tuottaa täysin uusia ominaisuuksia ja lisätä funktionaalisuutta. Nanoteknologialta odotetaan tällä alueella paljon. Paperiteollisuus Tulevaisuuden painopinnat ja materiaalit -hankkeen raportissa (Ahvenainen ym. 2007) tuodaan esille muutostrendejä, jotka tulevat vaikuttamaan voimakkaasti paperiteollisuuden tulevaisuuteen. Ensinnäkin viestinnän trendit haastavat paperin tulevaisuuden. Raportin mukaan viestinnän sähköistyessä ja digitalisoituessa paperiteollisuus saattaa reagoida panostamalla esimerkiksi älypaperin tai sähköisen paperin kehittämiseen ja tuotantoon. Lisäksi raportissa korostetaan pakkaamista, joka viestinnän tavoin yhdistää monta toimialaa. Juuri pakkauksiin tullaan ensimmäisten joukossa yhdistämään äly, esimerkiksi painettu elektroniikka ja sensorit. Myös kierrätys ja uudelleenkäyttö ovat raportin mukaan tulevaisuudessa avainasemassa (Ahvenainen ym. 2007).

14 14 Tekesin Innovaatioista hyvinvointia -raportissa (2005) korostetaan tieto- ja viestintäteknologian tuomien mahdollisuuksien lisäksi materiaali- ja nanoteknologian merkitystä. Materiaali- ja nanoteknologia paperinvalmistuksessa ja uusien paperituotteiden kehittämisessä ovat lupaavia tulevaisuuden osaamisalueita. Esimerkiksi selluloosapohjaisilla nanokuiduilla voidaan tulevaisuudessa muuttaa materiaalin rakennetta ja luoda siten täysin uudenlaisia sovelluksia ja tuotteita. Sovelluskohteita ovat esimerkiksi erikoispaperit, paperipinnoitteet, pakkaukset ja rakennusmateriaalit (Suomen Nanoselluloosakeskus 2008). Lisäksi bioteknologian kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia niin raaka-aineen hallintaan ja prosessien kehitykseen kuin kokonaan uusien tuotteiden kehittämiseenkin. Tekstiiliteollisuus Suomen tekstiiliteollisuus on läpikäynyt suuren murroksen viimeisen vuoden aikana. Valmistus- ja hankintatoimintaa on ulkoistettu voimakkaasti, ja työntekijöiden määrä on vähentynyt. Toisaalta jäljellä olevat yritykset ovat erikoistuneet ja niiden toiminta on kannattavaa. Esimerkiksi teknisten tekstiilien tuotanto on kasvanut (Salonen ym. 2007). Pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa suomalaisen tekstiilialan yrityksen on erikoistuttava. Tekstiili- ja vaatetusalan kehittämishanke Motex (Motex-kehittämishanke 2008) pyrkii parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta muun muassa uusia teknologioita ja innovaatioita hyödyntämällä. Väestön vanhetessa puettava teknologia, älytekstiilit ja muu funktionaalinen vaatetus tarjoavat kehittyvän ja kasvavan markkinan sekä kotimaassa että ulkomailla. Lisäksi väestön hoitotarpeen lisääntyminen, epidemiat sekä ilmansaasteiden ja allergioiden yleistyminen ovat lisänneet puhdastiloihin suunniteltujen teknisten erikoistekstiilien ja -asusteiden kysyntää eri puolilla maailmaa. Terveydenhuollon ohella myös muun muassa elektroniikka-, elintarvike- ja kemianteollisuus ovat kiinnostuneita vaativiin työympäristöihin soveltuvista suojavaatteista (Motex-kehittämishanke 2008). Teollinen kierrätys Materiaalien kierrätyksen ja uudelleenkäytön arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Tähän on syynä muun muassa raaka-aineiden väheneminen ja hintojen nouseminen. Materiaalien käytön tehostaminen on myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaista (Tekes 2005). Lisäksi muun muassa sähkö- ja elektroniikkaromun määrän on arvioitu kasvavan (Priha ym. 2006). Jäte muuttuu tulevaisuudessa yhä arvokkaammaksi materiaalivirraksi. Suurin osa tuotteista tulee kulkemaan kierrätysteollisuuden kautta takaisin valmistavaan teollisuuteen hyödynnettäväksi joko osina tai materiaaleina. Haluttuja jakeita tulevat olemaan etenkin metallit, paperit ja pahvi, rakennusjäte, autonromut sekä sähkö- ja elektroniikkaromu (Tekes 2005). Terveydenhuollon teknologia Lääketieteelliset magneettikuvaukset ovat yleistyneet nopeasti Suomessa. MRtekniikkaan perustuvaa kuvantamista tehdään runsaasti jo muissakin terveydenhuollon yksiköissä kuin yliopistollisissa keskussairaaloissa. Magneettitutkimuksen aiheuttamalla altistuksella staattiselle ja muuttuville magneettikentille voi olla fysiologisia vaikutuksia ihmiseen, ja sen vuoksi altistukselle on asetettu enimmäisarvot kansainvälisissä suosituksissa ja standardeissa (Huurto & Toivo 2000). Kuvantamislaitteita kehitetään jatkuvasti yhä tehokkaammiksi ja nopeammiksi. Jokinen ja Arkkio (2004) esittävät magneettikuvausalan tulevaisuuden tavoitteeksi kehittää kaksi

15 15 uuden sukupolven magneettikuvauslaitetta. Toisessa magneettikenttä synnytettäisiin korkean lämpötilan suprajohteella ja toisessa kestomagneeteilla. Tällä hetkellä potilaskäytössä ovat kolmen teslan kentänvoimakkuudella toimivat laitteet. Teknisen kehityksen arvellaan kuitenkin mahdollistavan tulevaisuudessa entistä voimakkaammilla kentänvoimakkuuksilla toimivien kuvantamislaitteiden käyttöönoton (Huurto & Toivo 2000). Lisäksi kehitystyön kohteena ovat esimerkiksi terahertsisäteilyä hyödyntävät sovellukset sekä molekulaarinen kuvantaminen. Tietoliikenneteollisuus Finnsight raportissa (Suomen Akatemia & Tekes 2006) arvioidaan tietoliikennetoimialan kehitystä vuoteen Raportin mukaan mobiilius lisääntyy väistämättä. Tietoliikenneverkot ja päätelaitteet yhdentyvät siten, että samoissa tietoverkoissa voi liikkua niin data, ääni kuin kuvakin. Vuoteen 2015 mennessä suurin osa puheesta kulkee dataverkoissa. Tämän kehityksen mahdollistaa muun muassa teknologian kehittyminen ja kaistan merkittävä kasvu. Lisäksi muistipiirien kapasiteetti kasvaa. Tekesin raportin (2005) mukaan oleellinen kehityssuunta on ensinnäkin konvergenssi, eli tietoverkkojen, elektroniikan ja ohjelmistojen sulautuminen kaikkialle. Laitteisiin sulautettujen prosessorien, muistien, antureiden ja ohjelmistojen määrä kasvaa edelleen voimakkaasti. Toisekseen tietoliikennetoimialan ja muiden toimialojen väliset rajat tulevat hämärtymään. Muun muassa erilaiset älykkäät järjestelmät ja tuotteet tulevat lisääntymään. Edellä kuvatun kaltainen kehitys edellyttää materiaalien tehokkuuden kasvattamista. Ratkaisuna saattaa olla nanoteknologian soveltaminen. Lisäksi sovellusten ekotehokkuus on keskeinen periaate kehitystyössä (Tekes 2005).

16 16 3 TUTKIMUSASETELMA JA -MENETELMÄT 3.1 Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset Tämän Delfoi-Riskiluotain -hankkeen tavoitteena oli kartoittaa tulevaisuuden työympäristöä ja sen mahdollisia uusia terveys- tai turvallisuusriskejä. Tarkastelun kohteena olivat pääasiassa uusien teknologioiden ja tuotantoprosessien mahdollisesti aiheuttamat terveysriskit. Tarkoituksena oli selvittää uusien teknologioiden mahdollisesti aiheuttamia uusia mekaanisia, fysikaalisia, kemiallisia tai biologisia riskejä. Tarkastelun ulkopuolelle jätettiin psykososiaaliset riskit sekä työhyvinvointiin ja työn mielekkyyteen liittyvät riskit. Voidaan olettaa, että uusilla teknologioilla on merkittäviä vaikutuksia myös viimeksi mainittuihin asioihin. Laajoina teemoina ne vaativat kuitenkin oman tutkimuksensa. Tutkimuksen tavoite jakautui kahdeksi tutkimuskysymykseksi. 1) Millaisia uusia teknologioita, tekniikoita ja tuotantoprosesseja hyödynnetään tulevaisuudessa valituilla toimialoilla? 2) Liittyykö uusiin teknologioihin, tekniikoihin tai tuotantoprosesseihin terveys- tai turvallisuusriskejä? Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tarkoituksena oli kartoittaa tulevaisuuden teknologista kehitystä hankkeeseen valitun 12 toimialan osalta. Tavoitteena oli ennakoida tulevaisuuden tuotantoa sekä pyrkiä tunnistamaan merkittävät kehityslinjat. Kartoituksessa pyrittiin huomioimaan tulevaisuudessa mahdollisesti sovellettavat uudet teknologiat, tekniikat ja tuotantoprosessit. Toisen tutkimuskysymyksen avulla pyrittiin hahmottamaan liittyykö tulevaisuudessa hyödynnettäviin uusiin teknologioihin, tekniikoihin tai tuotantoprosesseihin terveys- tai turvallisuusriskejä. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti uudet tai lisääntyvät terveysja turvallisuusriskit. Hankkeen tarkoituksena oli myös selvittää mitä uusia riskejä tulisi tutkia lisää. 3.2 Delfoi-menetelmä Ensimmäisen kerran delfoi-menetelmän (engl. delphi-method) käsitettä käytettiin Yhdysvalloissa 1950-luvulla salaisissa sotilasteknologiaa koskevissa tutkimuksissa. Rinnakkaisina suomenkielisinä käsitteinä on käytetty myös nimiä delfi- ja delphi-tekniikka (Kuusi 2002). Tässä työssä menetelmästä käytetään pelkästään käsitettä delfoimenetelmä. Linstonen ja Turoffin vuonna 1975 ilmestynyttä laajaa menetelmäteosta voidaan kutsua delfoi-menetelmän klassikoksi. He määrittelevät teoksen vuonna 2002 ilmestyneessä elektronisessa versiossa delfoin periaatteen seuraavasti: "Delfoi-tekniikkaa voidaan luonnehtia ryhmän kommunikaatioprosessin strukturointimenetelmäksi, jonka tarkoituksena on auttaa yksilöiden muodostamaa ryhmää kokonaisuutena käsittelemään mutkikasta ongelmaa" (Linstone & Turoff 2002). Delfoi-menetelmän avulla pyritään arvioimaan tulevan kehityksen mahdollisuuksia. Näin ollen se on eräs tulevaisuuden tutkimuksen menetelmistä. Delfoi-menetelmää voidaan myös kutsua asiantuntijamenetelmäksi. Tarkoituksena on kysyä asiantuntijoilta heidän subjektiivisia näkemyksiään siitä, millaisena he näkevät tulevaisuuden. Oletuksena on, että oman tiedon alansa kärjessä oleva asiantuntija pystyy ennakoimaan asioita paremmin kuin henkilö, jolla ei ole yhtä paljon tietoa kuin asiantuntijalla (Metsämuuronen 2000). Delfoi-menetelmässä muodostetaan asiantuntijoista koostuva paneeli, jonka ilmiötä koskevat kannanotot kerätään delfoi-prosessin avulla (Kuusi 2002).

17 17 Delfoi-menetelmällä voidaan sanoa olevan kolme keskeistä piirrettä: 1) Anonyymiys. Asiantuntijoiden kommentit pysyvät tunnistamattomina. Menetelmän piirteisiin kuuluu, että asiantuntijat ovat mukana omalla nimellään, mutta heidän näkemyksensä ja ajatuksensa on kuitenkin irroitettu henkilöstä. Tämä mahdollistaa vastaajan irtautumisen viiteryhmästään ja vastaamisen ilman, että vaarantaisi asiantuntija-asemansa (Kuusi 2001). 2) Monivaiheisuus. Delfoi-tekniikkaan kuuluu kaksi tai useampia kierroksia, joiden aikana asiantuntijat saavat mahdollisuuden muuttaa mielipiteitään tai täsmentää kannanottojaan. Samalla he voivat kommentoida muiden asiantuntijoiden näkemyksiä. Jatkokierroksilla kysymyksenasettelua syvennetään aiemmilla kierroksilla esitettyjen argumenttien perusteella (Kuusi 2001). 3) Palautteen antamisen mahdollisuus. Asiantuntijoiden mahdollisesti tekemät omien kannanottojensa korjaukset perustuvat toisilta asiantuntijoilta saatuun palautteeseen. Aiemmin menetelmässä painotettiin vastausten hajontatietoja, mutta nykyisin korostetaan useimmiten tekstikommenttien merkitystä (Kuusi 2001). Alunperin delfoi-menetelmällä pyrittiin saavuttamaan mielipiteiden yksimielisyys asiantuntijaryhmän keskuudessa. Tarkoituksena oli käydä kierroksia läpi niin monta kertaa, että asiantuntijoiden voitiin sanoa päässeen konsensukseen. Oletuksena oli, että arvioiden laatu paranee, kun asiantuntija voi muuttaa mielipidettään toisilta saadun palautteen ansiosta (Metsämuuronen 2000). Nykyisin yksimielisyyden vaatimuksesta on luovuttu, sillä se osoittautui menetelmän heikkoudeksi. Sen on katsottu olevan väkinäistä ja johtaneen tärkeän informaation katoamiseen (Kuusi 2002). Delfoi-menetelmää on kritisoitu myös siitä oletuksesta, että asiantuntijat käyttävät vastauksissaan parasta tietoaan. Koska näkemyksen esittäjää ei voida tunnistaa, saattaa häntä houkutella esittää kantoja, jotka muokkaavat yleistä mielipidettä hänen toivomaansa suuntaan (Kuusi 2002). Tämä liittyy läheisesti asiantuntijan edustamaan intressiryhmään ja se tulee ottaa huomioon tuloksia analysoidessa. Delfoi-menetelmää on käytetty erityisesti teknologian tulevan kehityksen arvioinnissa (Kuusi 1999). Sen sovellutukset eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään siihen. Delfoimenetelmällä on viime aikoina tutkittu niin julkista terveydenhuoltoa (Kuusi ym. 2006), työelämän, vapaa-ajan ja perheen yhteensovittamista (Moisio & Huuhtanen 2007) kuin tulevaisuuden energiavalintojakin (Kuusi ym. 2001). Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Riskiluotain-hanke on myös toteutettu delfoi-menetelmän avulla. Hankkeessa tarkasteltiin työelämän uusia ja lisääntyviä riskejä (European Agency for Safety and Health at Work 2005). Tutkimuksessa käsiteltiin kuitenkin osin jo olemassa olevia ja tunnistettuja riskejä, joten tarkastelukulmaltaan se eroaa tästä hankkeesta. 3.3 Argumentoiva delfoi -menetelmä Hanke toteutettiin Osmo Kuusen kehittämää argumentoiva delfoi -menetelmää soveltaen. Toisin kuin perinteinen delfoi-menetelmä, se ei pyri konsensukseen, vaan oleellista on löytää vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityspolkuja sekä koota niitä tukevia ja vastustavia näkemyksiä (Kuusi ym. 2001). Oleellinen ero perinteiseen delfoihin on se, että ensimmäinen kyselykierros toteutetaan haastattelemalla. Haastattelija voi esittää haastateltavalleen aikaisempien haastateltujen asiantuntijoiden näkemyksiä, kuitenkin niin, ettei heidän henkilöllisyytensä paljastu missään vaiheessa. Tällä tavoin varmistetaan panelistien argumentoinnin runsaus ja näkemysten monipuolisuus paremmin kuin perinteisellä menetelmällä (Kuusi ym. 2006). Tämä taas edistää seuraavien kierrosten keskustelun ja argumentoinnin syventymistä ja

18 18 tarkentumista. Lisäksi haastattelujen ansiosta saadaan vastaajakato minimoitua, jolloin paneelin edustavuus kyetään turvaamaan (Kuusi ym. 2001). Hankkeen toinen kierros on yleensä toteutettu kirjallisena kyselynä. Tutkimuksen toteuttajat eli niin sanotut delfoi-managerit muotoilevat ensimmäiseltä kierrokselta kerätyn aineiston pohjalta asiantuntijoiden näkemyksiä heijastelevia ratkaisuvaihtoehtoja sekä niihin liittyviä väittämiä ja näkökohtia. Ajatuksena väittämien muotoilussa ei ole hakea yksimielisyyttä vaan tuoda esiin niitä näkökohtia, joista panelistit ovat eri mieltä (Kuusi 2002). Kolmas kierros on yleensä toteutettu asiantuntijoiden tapaamisella. Tapaamisessa on arvioitu saatuja tuloksia, mutta tämän arvioinnin ei ole annettu vaikuttaa raportoitaviin toisen kierroksen tuloksiin. Kolmas kierros on kuitenkin oleellisesti auttanut toisen kierroksen tulosten tulkinnassa ja asettamisessa laajempiin puitteisiin (Kuusi 2002). Tässä hankkeessa toteutettiin vain ensimmäinen ja toinen kierros. Kuusi (2002) painottaa, että argumentoiva delfoi -menetelmää kuten muitakin asiantuntijamenetelmiä käytettäessä ratkaisevaa on asiantuntijoiden laatu eikä määrä. Sopiva asiantuntijoiden määrä on panelistia. Paneelia muodostettaessa tulisi ottaa huomioon muun muassa panelistien informaatiopolitiikka sekä asiantuntemuksen suuntautuminen, toisin sanoen onko se laajaa horisontaalista vai syvällistä vertikaalista. Panelistien valinnassa voidaan myös käyttää niin sanottua lumipallomenetelmää, jossa paneeliin kutsutut asiantuntijat nimeävät muita sopivia panelisteja. Argumentoiva delfoi -menetelmän menestyksekäs soveltaminen edellyttää Kuusen (2002) mukaan kuutta seikkaa. Ensinnäkin asiantuntijapaneelin valinnan tulee olla onnistunut. Toisekseen anonyymin argumumentoinnin tulisi keskittyä enemmän faktuaalisten argumenttien esittämiseen perustelemattomien mielipiteiden sijasta. Lisäksi delfoi-managereiden tulee onnistua löytämään mielekkäitä kysymyksenasetteluja. Neljäs seikka edellyttää jatkuvaa arviointia muun muassa tulevaisuusväitteiden toteutumisesta sekä niiden tärkeydestä, toivottavuudesta ja toteutumisen edellytyksistä ja esteistä. Lisäksi Kuusi tuo oleellisena esille saatujen relevanttien tulevaisuusargumenttien kokoamisen sähköisiin tietopankkeihin, sekä yleensäkin tuotetun aineiston käyttökelpoisuuden strategisessa päätöksenteossa. Menetelmä soveltuu hyvin heikkojen signaalien kartoittamiseen. Vuorovaikutus ihmisten kanssa on Hiltusen (2007) mukaan paras tapa havainnoida ja etsiä heikkoja signaaleja. Heikoilla signaaleilla (weak signals, early warning indicators) tarkoitetaan ilmiöitä, jotka ovat "oraalla" ja joilla ei ole yleensä ole selvästi tunnistettavaa menneisyyttä. Ne eivät ole aiemmin olleet olemassa tai ainakaan merkityksellisiä. Heikot signaalit ovat luonteeltaan ainutkertaisia. Heikon signaalin voi myös tunnistaa siitä, että se on usein kummajainen, outo, mahdollisesti naurettava ilmiö. Heikoista signaaleista voi muodostua trendi, jopa megatrendi (Mannermaa 2004). Hiljaisia signaaleja olivat muun muassa 1980-luvun alussa ympäristökysymykset ja 1990-luvun puolivälissä internetin kehitys. Ne ovat sittemmin muodostuneet erittäin merkittäviksi kehitykseen vaikuttaviksi tekijöiksi. Argumentoiva delfoi -menetelmässä on mahdollista tuoda yksittäisen panelistin havaitsemat heikot signaalit ja alan kehittämistavoitteet suuremman joukon arvioitaviksi. Nimenomaan heikkojen signaalien ajoissa kuuleminen, ymmärtäminen ja hyödyntäminen on ennakointia. Yksi heikko signaali ei välttämättä kerro mahdollisesta muutoksesta, mutta yhdistämällä useita heikkoja signaaleja toisiinsa, voidaan huomata nousevia trendejä (Metsämuuronen 2000).

19 19 4 HANKKEEN TOTEUTUS 4.1 Delfoi-paneelin valinta Asiantuntijoista koostuva paneeli koottiin harkinnanvaraisesti. Paneeli muodostui pääasiassa sekä työympäristöasiantuntijoista että teknologia-asiantuntijoista. Etukäteen asetettuna vaatimuksena haastateltavalle oli, että hänellä on usean vuoden työkokemus edellä mainitulta alueelta, hän on tiedonalansa kärjessä tai hän on osallistunut työympäristön tai teknologian kehittämisprojektiin. Henkilöt, joille lähetettiin haastattelupyyntö, valittiin seurantaryhmän suositusten, hankkeen vastuullisen tutkijan ja TTL:n tutkijoiden kokemusten perusteella, käyttäen internetiä teollisuuden kattojärjestöjen kautta sekä yritysten, yhdistysten ja tutkimuslaitosten internetsivujen tietoihin perustuen. Lisäksi Työterveyslaitoksen Koulutietokannan perusteella otettiin yhteyttä muutamaan henkilöön. Muutamille asiantuntijoille lähetettiin pyyntö hankkeeseen jo kutsuttujen asiantuntijoiden ehdotusten perusteella eli käyttäen niin sanottua lumipallomenetelmää. Panelisteja tavoiteltiin niin tutkimuslaitoksista, työmarkkinajärjestöistä, työsuojeluviranomaisista kuin yrityksistäkin. Mahdollisimman monipuolisen tarkastelun varmistamiseksi pyrittiin vastaajiksi saamaan hankkeeseen sisällytettyjen teollisuudenalojen edustajia, joilla on joko työturvallisuuden, työterveyden, prosessiteknologian tai kemikaalien asiantuntemusta. Esimerkiksi yrityksistä tavoiteltiin haastateltaviksi niin työterveyshuollon, työturvallisuuden kuin prosessitietoudenkin asiantuntijoita. Samoin esimerkiksi tutkimuslaitoksista oli mahdollista saada vastaajiksi näiden alojen osaajia. Haastateltavien valinnassa käytettiin apuna asiantuntijamatriisia (liite 1). Matriisin avulla pyrittiin varmistamaan ilmiön mahdollisimman monipuolinen tarkastelukulma ja asiantuntijavastaajien saaminen kaikilta teollisuudenaloilta. Syksyllä 2007 lähetettiin yhteensä 106 asiantuntijalle haastattelupyyntö sähköpostitse. Syksyn kuluessa muistutettiin 19 henkilöä, jotka eivät olleet vastanneet pyyntöön. Yhteensä 17 asiantuntijaa kieltäytyi osallistumisesta. Näistä neljä asiantuntijaa ilmoitti olevansa kiireisiä, ja seitsemän pyydettyä taas ei kokenut olevansa asiantuntemukseltaan soveltuva vastaajaksi. Kolme asiantuntijaa oli joko äitiyslomalla tai asui ulkomailla. Lisäksi kolme henkilöä ei kertonut syytä kieltäytymiseensä tai ehdotti toista henkilöä organisaatiostaan. Lopulliseksi ensimmäisen kierroksen haastatteluun lupautuneiden määräksi muodostui 29 asiantuntijaa. Haastatelluista 21 oli miehiä ja 8 naisia. Asiantuntijamatriisista (liite 1) ilmenee 29 haastattelun kattamat teollisuudenalat ja organisaatiotyypit. Asiantuntijat on merkitty matriisiin symbolein. Symboleita esiintyy matriisissa enemmän kuin haastateltuja oli. Tämä johtuu siitä, että moni haastateltavista seurasi usean teollisuudenalan kehitystä. Tällaista haastateltavaa edustava symboli sijoitettiin kaikkien niiden teollisuudenalojen kohdalle, joista hänellä oli tietämystä. Paneeliin kuului eniten yritysten edustajia, joita oli yhteensä 17. Työmarkkinajärjestöissä työskenteleviä asiantuntijoita oli kuusi, joista neljä työntekijäpuolelta ja kaksi työnantajapuolelta. Tutkimuslaitoksissa ja asiantuntijaorganisaatioissa työskenteleviä henkilöitä oli neljä sekä viranomaisten edustajia kaksi. Haastattelupyynnön mukana lähetettiin liitetiedostona tutkimussuunnitelman tiivistelmä ja haastattelurungon luonnos. Näin varmistettiin, että haastateltavilla on riittävästi tietoa hankkeesta ennen lupautumistaan. Delfoi-hankkeeseen osallistuminen oli täysin vapaaehtoista, joten vastaajiksi valikoituivat hankkeesta kiinnostuneet ja osallistumaan ehtivät henkilöt. Haastattelupyynnössä korostettiin haastatteluiden luottamuksellisuutta ja haastateltavien anonymiteettia. Oli oletettavaa, että asiantuntijat saattaisivat olla haluttomia osallistumaan hankkeeseen pelätessään, että teknologiaosaaminen tai muut

20 20 yrityssalaisuudet leviäisivät muiden tietoisuuteen. Anonyymeinä asiantuntijoiden ei myöskään tarvitse varoa kannanottoja, joita työnantaja ei mahdollisesti hyväksyisi (Linturi 2007). Yleensä argumentoiva delfoi -menetelmässä ilmoitetaan paneelin koostumus eli osallistuvien asiantuntijoiden nimet ja organisaatiot, vaikka asiantuntijat argumentoivatkin anonyymisti (Kuusi 1999). Tämän hankkeen paneelin koostumusta ei ilmoiteta. Asiantuntijoilla on täysi anonymiteetti, eikä heidän nimiään julkaista missään vaiheessa. Kuusen (1999) mukaan viestinnän avoimuuteen ja ryhmädynamiikkaan liittyvät ongelmat ratkaistaan parhaiten anonyymiuden avulla. Asiantuntijat ovat maantieteellisesti sijoittuneet eri puolille Suomea. Suurin osa asiantuntijoista oli pääkaupunkiseudulta (Helsinki, Espoo, Vantaa). Tämän lisäksi asiantuntijoita oli Oulusta, Tampereelta, Imatralta, Lappeenrannasta, Forssasta ja Lahdesta. 4.2 Ensimmäinen kierros: asiantuntijoiden haastattelut Ensimmäisen kierroksen tarkoituksena oli asiantuntijoiden teemahaastatteluiden perusteella hahmottaa tutkimuskenttää ja auttaa löytämään oikeat teemat toisen kierroksen kyselylomaketta varten. Haastatteluita tehtiin yhteensä 29. Näistä 28 tehtiin vuonna 2007 syyskuun ja marraskuun välisenä aikana. Viimeinen haastattelu tehtiin tammikuussa Haastattelut olivat yksilöhaastatteluita, sillä tarkoituksena oli kerätä asiantuntijoiden henkilökohtaisia näkemyksiä ja kokemuksia. Haastattelut tehtiin pääasiassa haastateltavan työpaikalla. Neljää asiantuntijaa haastateltiin Työterveyslaitoksen tiloissa Helsingissä. Kaikki haastattelut nauhoitettiin haastateltavien luvalla. Haastateltujen asiantuntijoiden nimikkeitä olivat muun muassa työterveyshoitaja, työsuojeluvaltuutettu, professori, teknologia-asiantuntija, development manager, turvallisuuspäällikkö, työympäristösihteeri ja tuotekehitysinsinööri. Haastattelutilanteiden tukena oli haastattelurunko (liite 2), johon haastattelija saattoi tukeutua tarvittaessa. Se muodostettiin osin kirjallisuuden, ja osin tutkijoiden ja ohjausryhmän näkemyksen perusteella. Vaikka haastattelut olivat vapaamuotoisia, haastattelurunkoon tukeutumalla voitiin varmistaa keskustelun pysyminen tutkimusteemassa. Haastattelut keskittyivät kuitenkin pääosin jokaisen asiantuntijan omaan asiantuntemusalueeseen ja niihin teemoihin, joista he olivat kiinnostuneimpia keskustelemaan. Ensimmäinen haastattelu toimi esihaastatteluna, sillä siten saatiin tarkastettua haastattelurungon toimivuus. Esihaastattelun perusteella ei ollut kuitenkaan syytä varsinaisesti muuttaa haastattelurunkoa, joten myös esihaastattelu sisällytettiin aineistoon. Tarkoituksena oli kartoittaa tulevaisuuden työympäristössä mahdollisesti esiintyviä riskejä asiantuntijoiden arvioiden perusteella. Haastattelurungon kysymykset käsittelivät tulevaisuudessa eri teollisuudenaloilla käytettäviä teknologioita, tekniikoita ja prosesseja (esim. Millaisia uusia teknologioita alallanne hyödynnetään tulevaisuudessa?). Haastatteluissa kartoitettiin myös kemikaalien käyttöä eri teollisuuden aloilla (Tuleeko tiettyjen kemikaalien määrä kasvamaan tulevaisuudessa?). Lisäksi kysyttiin asiantuntijoiden arviota uusien teknologioiden riskeistä (Miten todennäköisenä pidätte sitä, että uudet teknologiat tulevat aiheuttamaan uusia riskejä tulevaisuuden työympäristössä?) ja keskusteltiin muun muassa riskikommunikaatiosta (Onko nykyinen riskikommunikaatio riittävää?). Argumentoiva delfoi -menetelmän mukaisesti (Kuusi 1999) haastattelija esitti aika ajoin asiantuntijoille aikaisempien haastateltavien näkemyksiä. Tämä tehtiin säilyttäen asiantuntijoiden anonymiteetti, esimerkiksi esittämällä asia seuraavasti: "edellisissä haastatteluissa on arvioitu, että...". Tällä tavoin oli mahdollista motivoida haastateltavaa argumentoimaan omaa näkökantaansa. Haastattelut olivat hyvin antoisia. Useat haastateltavista olivat valmistautuneet haastatteluun pohtimalla pyynnön mukana lähetetyn haastattelurungon kysymyksiä jo etukäteen. Osa haastateltavista oli ennen haastattelua kysynyt sidosryhmiltään ja muilta

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka

RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka Tutkimusseminaari 9.5.2006 Innopoli 2, Espoo Martti Korkiakoski Tekes Finnish Funding Agency for Technology and Innovation Tekesin

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Teknologian ennakointi

Teknologian ennakointi Teknologian ennakointi 7307050 Hypermedian jatko-opintoseminaari Outi Laitinen Automaatio- ja säätötekniikan laitos Puh: 3115 3555 Email: outi.laitinen@tut.fi Esityksen sisältö: Teknologian ennakointi

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015

Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Miksi Nanoturvallisuus-teema? Teollisten nanomateriaalien tekniikkapotentiaali

Lisätiedot

Mitä apua arvoketjuajattelusta

Mitä apua arvoketjuajattelusta Missä arvoketjuissa puu voi menestyä tulevaisuudessa? Taru Peltola taru.peltola@joensuu.fi 1 Mitä apua arvoketjuajattelusta? 2 Tulevaisuusfoorumin arvoketjuselvitys 3 Konkreettisia esimerkkejä ja tuloksia

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanomateriaalit suomalaisissa työpaikoissa hyödyt ja haasteet Kai Savolainen Työterveyslaitos, Helsinki, 4.11.2015 2000-luku: Nanoteknologian sovellukset

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK

Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen - vihreän talouden osaamisketjut työpaja 2/2 6.5.2015 Tapani Pöykkö Tiekartta HAMKin biotalouteen Strateginen pa osaajat,

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 24/09/2012 2 Nanoturvallisuus, osa uuden teknologian käyttöön liittyvien riskien tarkastelua Nanoskaalan

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM Johdanto Metsäteollisuuden toimintaympäristö on pysyvästi muuttunut Viimeisen viiden vuoden aikana yritykset tehneet monia

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto IT goes Industry 27.11.2015 Pekka Ala Pietilä staattisesta kilpailukyvystä dynaamiseen Talouden ja yhteiskunnan evoluutio > Suomen uudistumisvauhti 26.11.2015

Lisätiedot

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003 DELFOI I Tuloksia Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Kansallinen bioteknologiastrategia, Annika Mäyrä Verso Oy

Kansallinen bioteknologiastrategia, Annika Mäyrä Verso Oy Kansallinen bioteknologiastrategia, mistä on kyse? Annika Mäyrä Verso Oy Mitä on bioteknologia Bioteknologia on elävien organismien, niiden osien tai ominaisuuksien hyödyntämistä tuotteissa, tuotantoprosesseissa

Lisätiedot

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Klusterianalyysi-työkirja

Klusterianalyysi-työkirja Analyysin laatijat (yhteystietoineen): Version päiväys: 2000 KLATYÖKIRJA.RTF Klusterianalyysi-työkirja Saatesanat Käsillä on työkirja klusterianalyysin laatimiseksi pitäen silmällä erityisesti osaamistarpeiden

Lisätiedot

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea 3.4.2014 Länsi-Uudenmaan sparrausfoorumi 4, Siuntio OLEMMEKO NYT TAITEKOHDASSA? Energiakriisit

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Kuntien tietotekniikkakartoitus 2013, julkaisuseminaari 23.4

Kuntien tietotekniikkakartoitus 2013, julkaisuseminaari 23.4 Kuntien tietotekniikkakartoitus 2013, 23.4 Avoin lähdekoodi Avoin data Prosessien ja palveluiden kehittäminen Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Avoimen lähdekoodin käyttö kunnissa Avoimen lähdekoodin

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Tutkimuksen näkökulmia

Tutkimuksen näkökulmia Tutkimuksen näkökulmia Materiaalitehokkuus yrityksissä -seminaari Torstai 11.4.2013, Lahden Urheilukeskus Tampereen teknillinen yliopisto, Materiaaliopin laitos Tohtorikoulutettava Tiina Malin (DI) Esityksen

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Metsäteollisuus on tärkeää Suomelle - nyt ja tulevaisuudessa 50 sellu- ja paperitehdasta sekä noin 200 muuta jalostustehdasta

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Nanoteknologiaa hyödyntävien yritysten edustajien riskikäsityksiä

Nanoteknologiaa hyödyntävien yritysten edustajien riskikäsityksiä Nanoteknologiaa hyödyntävien yritysten edustajien riskikäsityksiä Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön Työterveyslaitos 25.9.2012 Juho Pirinen, Projektipäällikkö Uudenmaan nanoteknologian osaamiskeskus

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulu. Tekniikan ala

Lahden ammattikorkeakoulu. Tekniikan ala Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala 1 2. joulukuuta 2013 Polymeeri- ja kuitutekniikka Materiaalitekniikan toinen ydinosaamisvaihtoehto Laaja-alainen polymeeripohjaisten materiaalien opiskelukokonaisuus,

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Seuraavaksi aiheena: Mikä? Puiteohjelmien kunniakas historia Miksi? Kenelle Horisontti 2020 sopii? Mitä? Horisontin hankerahoituksen filosofia ja

Lisätiedot

15.11.2012 ProSuomi-projektin päätösseminaari Maija Pohjakallio, Katme Consulting Oy

15.11.2012 ProSuomi-projektin päätösseminaari Maija Pohjakallio, Katme Consulting Oy 15.11.2012 ProSuomi-projektin päätösseminaari Maija Pohjakallio, Katme Consulting Oy TAVOITTEET JA MENETELMÄT työssä tarkasteltu laadullisia osaamistarpeita ennakoinnin näkökulmasta (aikajänne 5-10 v)

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Olli Dahl, alto yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Puunjalostustekniikan laitos, Espoo Bioreducer-seminaari Oulussa 19.9.2013 Sisällys Metsäbiomassan

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot