ROVANIEMEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS versio

Transkriptio

1 ROVANIEMEN KAUPUNKI versio

2 S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS KAUPUNGIN HALLINTO KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET VÄESTÖ, TYÖLLISYYS JA ELINKEINOT YMPÄRISTÖTEKIJÄT TALOUDELLINEN KEHITYS KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ KOKONAISTALOUDEN KEHITYS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISESTA TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTO JA VIRANOMAISTOIMINNOT ULKOINEN TARKASTUS JA ARVIOINTI HALLINTO JA VIRANOMAISPALVELUT ELINKEINO JA ALUEKEHITTÄMISPALVELUT LAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS ALUEELLISET PALVELUT LAPSIPERHEIDEN PALVELUT IKÄIHMISTEN PALVELUT TERVEYDENHUOLTOPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT SOSIAALIPALVELUT PERUSOPETUSPALVELUT LUKIOKOULUTUSPALVELUT MUUT KOULUTUSPALVELUT LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUT KULTTUURIPALVELUT LIIKUNTAPALVELUT NUORISOPALVELUT TEKNISET PALVELUT YMPÄRISTÖVALVONTA JA PELASTUSPALVELUT TUOTANTO OSASTOJEN TOIMINTA JA TALOUS HALLINTOPALVELUJEN TUOTANTO OSASTON TOIMINTA JA TALOUS TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA SIVISTYSPALVELUJEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS TULOSLASKELMA

3 TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA TEKNISEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA PERUSKUNNAN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU KAUPUNGINHALLITUS LIIKUNTALAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN JOHTOKUNTA SIVISTYSPALVELUJEN JOHTOKUNTA PERUSKUNNAN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU LIIKELAITOSTEN TOIMINTA JA TALOUS NAPAPIIRIN VESI TULOSLASKELMA NAPAPIIRIN VESI TULOSLASKELMA NAPAPIIRIN VESI INVESTOINNIT NAPAPIIRIN VESI TASE NAPAPIIRIN VESI RAHOITUSLASKELMA NAPAPIIRIN VESI TYÖTERVEYSLIIKELAITOS TULOSLASKELMA TYÖTERVEYSLIIKELAITOS TULOSLASKELMA TYÖTERVEYSLIIKELAITOS TASE TYÖTERVEYSLIIKELAITOS RAHOITUSLASKELMA TYÖTERVEYSLIIKELAITOS TILALIIKELAITOS TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS INVESTOINNIT TILALIIKELAITOS TASE TILALIIKELAITOS RAHOITUSLASKELMA TILALIIKELAITOS KOKO KAUPUNGIN TALOUS KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMA KOKO KAUPUNGIN TASE KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA KONSERNIN TULOSLASKELMA KONSERNIN TASE KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS NAPAPIIRIN RESIDUUM OY ROVANIEMEN ENERGIA OYJ ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY ROVANIEMEN KEHITYS OY YHDISTYKSET JA SÄÄTIÖT LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUSSÄÄTIÖ TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KOKO KAUPUNGIN LIITETIEDOT

4 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN LIITETIEDOT NAPAPIIRIN VESI TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT TYÖTERVEYSHUOLTO TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT TILALIIKELAITOS TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TILINPÄÄTÖKSESSÄ LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT KONSERNITASEEN LIITETIEDOT KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Käsittely: kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto

5 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2010 tilinpäätös on uuden Rovaniemen kaupungin tähän asti paras. Tilikauden tulos on + 8,8 milj.eur. ja vuosikate 22 milj. eur. Tilinpäätös varmistaa sen, että strategiselle yhdistymiselle yhdistymissopimuksessa asetetut tavoitteet toteutuivat uuden kaupungin tekemän päätöksen mukaisesti. Strategianmukainen yhdistymisen siirtymäkausi päättyi vuoden 2010 lopussa. Asukasmäärä tavoitteeksi asetettiin viisi vuotta sitten asukasta 2010 loppuun mennessä ja tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Rovaniemen asukasluku tilinpäätöshetkellä 2010 on Tavoitteeksi asetettiin myös 1000 nettotyöpaikan lisäys vuoden 2010 loppuun mennessä. Tämä tavoite täyttyi jo vuoden 2008 lopussa. Vuoden 2009 talouskriisin vaikutus työpaikkamäärän kehitykseen ei ole vielä täysin selvillä, mutta useat seikat viittaavat siihen, että Rovaniemen kaupunki on päässyt yhdistymissopimuksen mukaiseen tavoitteeseen. Kaupungin talouden tavoitteet asetettiin yhdistymissopimuksessa korkealle. Suunnittelukauden tulostavoite saavutettiin ja koko suunnittelukauden yhteenlaskettu tulos on 7,5 M positiivinen eikä kattamattomia alijäämiä taseessa ole. Kokonaisvelkamäärä kasvoi, mutta kääntyi laskuun vuonna On muistettava, että taloutta on jouduttu tasapainottamaan suunnittelukaudella kahdesti myös veroprosenttia korottamalla ja että valtion toimenpiteillä on ollut selvästi positiivinen vaikutus Rovaniemen kaupungin talouteen. Kaupungin tärkein tehtävän on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Palvelujen hyvästä saatavuudesta ja tasosta Rovaniemellä kertovat mm. asiakastyytyväisyyskyselyt, kouluterveystutkimus, ikäihmisten palvelututkimukset, hoitoon pääsyn ym. palvelumääräaikojen ja subjektiivisten oikeuksien toteutuminen sekä kulttuuripalvelujen hyvä saatavuus.. Palveluissa on toki myös kehittämiskohteita. Valtuuston hyväksymän työllisyysohjelman toteuttaminen tulee olemaan yksi keskeisistä lähivuosien tehtävistä. Hyvinvointia kuvaavat indikaattorit kertovat myös, että kaikkien hyvinvointi ei ole riittävällä tasolla. Tämän epäkohdan korjaamiseen tulee kaupungin entistä enemmän löytää konkreettisia toimia kaikkien kaupunkilaisten tasa arvoisen hyvinvoinnin toteuttamiseksi. Kaupungin kasvu on lisännyt palvelutarpeita. Kaupungin henkilöstö on pystynyt vastaamaan palvelutarpeiden kasvuun hyvin olemassa olevien rakenteiden puitteissa. Uuden kaupungin henkilöstötyövuosien määrä on lievästi alentunut, palvelutarpeet ovat kasvaneet. Olennainen muutos on tapahtunut henkilöstörakenteessa; hallinnon henkilöstön määrä on merkittävästi vähentynyt ja resursseja on voitu lisätä sinne, missä käsipareja on tarvittu lisää. Kaupunkistrategian henkilöstöosion tavoitteita vuodelle 2010 olivat johtamisen ja esimiestyön, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Kaikilla näillä osa alueilla päästiin edellisvuotta parempiin tuloksiin. Tuottavuudenkin kehittymisen kannalta on merkittävää, että sairauspoissaolojen määrä kääntyi laskuun. Toimintamenojen kasvu on pudonnut, jopa kuntien keskimääräisen tason alapuolelle. Kaupunki on onnistunut vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeeseen oman tuotannon ohella myös käyttämällä ulkopuolisia palvelutuottajia. Yhdistymisprosessi asetti henkilöstön suuren tehtävän eteen. Rakentavan keskustelun lisäksi aika ajoin on esitetty myös aiheetonta kritiikkiä. Olen vakuuttunut siitä, että Rovaniemen kaupungin henkilöstö on tehnyt ja tekee hyvällä ammattitaidolla sekä vahvalla asiantuntemuksella pyyteetöntä työtä palvellakseen kaupunkilaisia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Yhdistymisen siirtymävaiheen nyt päättyessä ja vuoden 2010 toiminnallisten ja taloudellisten tulosten ollessa tiedossa, Rovaniemen kaupungin koko henkilöstö ansaitsee suuren kiitoksen. Kaupunginhallitukselle tulen esittämään konkreettisen ehdotuksen henkilöstön palkitsemisesta. 5

6 Yhdistymisen siirtymävaiheen päättyessä on katse suunnattava taas eteenpäin. Talouden näkökulmasta eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen linjauksilla tulee olemaan erittäin suuri merkitys kuntien toimintaan ja talouteen. On syytä tarkoin analysoida tulevan hallituksen ohjelma ja sen vaikutukset Rovaniemen kaupungille. Vasta sen jälkeen on syytä lopullisesti rakentaa seuraavan suunnittelukauden toimintaa ja taloutta. Puhtaalta pöydältä ei tietenkään lähdetä: meillä on hyvät valtuustolinjaukset jo olemassa. Talouden pitäminen nykytasolla edellyttää valtuuston päättämän tuottavuusohjelman toimeenpanoa. Keskeistä tulee olemaan tukipalvelujen uudelleen organisointi, palvelumarkkinoiden hyödyntäminen ja palveluverkon uudistaminen siten, että palvelut voidaan tuottaa tehokkaammin ja rakenteisiin sidottu kiinteiden kulujen kasvu pysäyttää. Kaupungin edelleen kehittymisen kannalta on tärkeää, että kaupunginvaltuuston hyväksymä kaavoitusohjelma toteutuu aikataulun mukaisesti. Kaupungin kasvua tuetaan kaavoituksella ja vilkas rakentamisen vauhti säilyy. Ydinkeskustan aluetta on kehitettävä mm. voimakkaaseen asuntokysyntään vastaamalla siten. että monipuolisia tontteja on olemassa usean vuoden tarpeet huomioon ottaen. Maaseutualueiden rakentaminen kysynnän mukaan on toteutettava jo olemassa olevaa kunnallistekniikkaa hyödyntäen. Elinkeinoelämän ja matkailun kasvumahdollisuuksia on tuettava valtuuston hyväksymän Rovaniemen elinkeinojen kehittämisohjelman toteutuksen kautta. Lappia on vahvistettava Arktisen alueen toimijana ja kansainvälisen mielenkiinnon yhä vahvempi suuntautuminen pohjoiseen on hyödynnettävä myös Rovaniemellä. Viimeiset viisi vuotta ovat olleet monin tavoin haasteellisia, mutta myös myönteisen kehityksen aikaa Rovaniemellä. Vuoden 2010 tilinpäätös antaa Rovaniemelle hyvän lähtökohdan rakentaa kaupunkilaisten perushyvinvointia tulevaisuuden muuttuvissakin olosuhteissa. Haasteita toki on odotettavissa ja muutoksia tullaan tarvitsemaan mm. palvelurakenteiden uudistamisessa. Rovaniemellä Mauri Gardin 6

7 2 KAUPUNGIN HALLINTO 2.1 KAUPUNGINVALTUUSTO Rovaniemen kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kertomusvuonna kaupunginvaltuusto kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 130 asiaa. Valtioneuvoston päätettyä kesäkuussa 2005 lakkauttaa Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen maalaiskunta ja perustaa tilalle uusi Rovaniemen kaupunki alkaen, uudessa Rovaniemen kaupungissa toimitettiin kuntajakolain 25 :n 1 momentin mukaisesti ylimääräiset kuntavaalit Vaaleissa valittiin sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti 75 jäseninen valtuusto. Sisäasianministeriön päätöksen mukaisesti 75 jäseninen valtuusto valittiin myös valtuustokaudelle Valtuusto v. 2010: Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtaja Autto Heikki Ruotsalainen Ari Ojala Niemelä Johanna Huttunen Jaakko Jäsenet Ahokas Pertti KESK Ahola Johannes KESK Ahtinen Seppo KESK Airaksinen Maarit KOK Alaoja Kaarlo KOK Ansala Liisa KESK Arponen Sari VIHR Aspegren Leena KESK Autti Oskari PS Autto Heikki KOK Brunni Antti*) VIHR Haapala Heikki KOK Haapala Vesa KESK Haimakainen Pentti VAS Harju Autti Esko KESK Harju Autti Leena KOK Helistekangas Erkki KD Honkavuori Aimo KOK Huhtala Jarmo SDP Huttunen Jaakko VAS Hänninen Sari VIHR Inkeröinen Juhani KESK Jakonen Ari Pekka KOK Juopperi Katri VAS Juuruspolvi Juhani KOK Jänkälä Aarne KESK Jääskeläinen Leena KOK Karvo Seija KESK Karvo Ulla KOK Kerola Raili KOK Keskiniva Matti KESK Kontiola Lasse KESK Koskiniemi Hemmo PS Kunnari Anneli SDP Kuulasmaa Antti KOK Laakkonen Mika KOK Laukkanen Veteläinen Marja Riitta SDP Liikkanen Antti SDP Liinamaa Riitta SDP Mattanen Juhani VAS Miettunen Raimo KD Myöhänen Minna VAS Mäntymäki Tuula KESK Mäyrä Jukka KOK Nenonen Pirita PS Niemi Yrjö KESK Nätynki Aatos VAS Ojala Niemelä Johanna Ovaskainen Hannu KESK Paksuniemi Sulo SDP Pekkala Markku KOK Poranen Heikki KOK Portti Jaakko VAS Rapo Mikko SDP Rautava (entinen Kaakkurivaara) VIHR Riepula Esko SDP Rissanen Reino SDP Tuuli Rontti Nelly*) VIHR Rundgren Marjo SDP Ruotsalainen Ari KESK Saarijärvi Veli KESK Salmi Taina KESK Savolainen Nina VIHR SDP 7

8 Simola Jari KOK Sulasalmi Reijo SDP Suoraniemi (entinen Heikkilä) Terhi Tapio Riku KESK Tennilä Eini Marja VAS Tennilä Esko Juhani VAS Trög Sakari KESK Törmänen Timo VIHR Ulmanen Eero VAS Viitala Susanna KESK Väistö Kai KESK Ylihurula Eeva KESK Ylipulli Sari VIHR SDP *) Antti Brunni luopui jäsenyydestään. Hänet korvasi Nelly Rontti. 8

9 2.2 KAUPUNGINHALLITUS Rovaniemen kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitus kokoontui kertomusvuonna 26 kertaa ja käsitteli 413 asiaa. Kaupunginhallitus v. 2010: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Trög Sakari Sulasalmi Reijo Kuulasmaa Antti Jäsenet Airaksinen Maarit KOK Harju Autti Leena KOK Juuruspolvi Juhani KOK Kontiola Lasse KESK Kunnari Anneli SDP Kuulasmaa Antti KOK Mattanen Juhani VAS Myöhänen Minna VAS Mäntymäki Tuula KESK Rundgren Marjo SDP Sulasalmi Reijo SDP Tapio Riku KESK Trög Sakari KESK Törmänen Timo VIHR Viitala Susanna KESK Äänestysaktiivisuuden kehitys on ollut seuraava: Kunnallisvaalit (valtuustokausi ) Ylimääräiset kunnallisvaalit (valtuustokausi ) Kunnallisvaalit (valtuustokausi ) Rovaniemen mlk Rovaniemen kpi uusi Rovaniemi Rovaniemi Äänestysprosentti (%) 54,4 51,9 56,2* 58,1 Lähde: vaalit.fi ja *kunnat.net 9

10 2.3 KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO Rovaniemen kaupungin hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen perustuu sopimusohjausjärjestelmään, jossa palvelusopimuksilla määritellään järjestettävien, tuotettavien tai ostettavien palvelujen laatu, määrä ja hinta. Sopimusohjauksessa organisaatio jaetaan hallintoorganisaatioon ja palveluorganisaatioon, joiden kesken tehtävillä palvelusopimuksilla toimintaa ohjataan. Molemmissa organisaatioissa on sekä luottamus että henkilöstöorganisaatiot. Luottamushenkilöorganisaatio on esitetty kuviossa 1 ja henkilöstöorganisaatiot osastoineen kuvioissa 2 ja 3. Hallinto organisaatio vastaa demokraattisesta päätöksenteosta ja toiminnan yhteiskunnallisesta ohjaamisesta sekä palvelujen järjestämisestä kuntalaisten perusoikeuksien ja palvelutarpeiden mukaisesti. Palveluorganisaatio tuottaa tai hankkii hallinto organisaation kanssa hyväksymänsä palvelusopimuksen mukaiset palvelut. Sopimusohjausmenettely on kaupungin palvelu ja hallinto organisaatioiden välinen yhteistoimintajärjestelmä, jonka tavoitteena on kaupungin rahoitusmahdollisuuksien mukaiset, kuntalaisten hyvinvoinnin turvaavat palvelumarkkinat L U O T T A M U S H E N K I L Ö O R G A N I S A A T I O KAUPUNGINVALTUUSTO HALLINTO ORGANISAATIO PALVELUORGANISAATIO Nuorisovaltuusto Nuorisohallitus Perusturvaltk Perusturvajaosto Keskusvaaliltk Elinkeinojaosto Tarkastusltk, JHTT tilintarkastaja KAUPUNGINHALLITUS Sosiaali ja terveyspalvelujen johtokunta Koulutusltk Koulujen johtokunnat Kulttuuriltk Kylien neuvottelukunta Maaseutultk PALVELU SOPIMUS Sivistyspalvelujen johtokunta Tekninen johtokunta tekninen tuotanto Napapiirin Vesi liikelaitos Liikuntaltk Nuorisoltk Yläkemijoen alueltk Tekninenltk Tiejaosto Ympäristöltk Tilaliikelaitoksen johtokunta Työterveysliikelaitoksen johtokunta Kuvio 1. Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio v

11 Hallinto organisaatioon kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat ja jaostot sekä toimielinten päätöksiä valmistelevat, esittelevät ja täytäntöönpanosta vastaavat viranhaltijat. Henkilöstöorganisaatio on seuraava: HENKILÖSTÖORGANISAATIO HALLINTO TARKASTUSLAUTAKUNTA KAUPUNGIN JOHTAJA TARKASTUS PÄÄLLIKKÖ SISÄINEN TARKASTAJA APULAISKAUPUNGIN JOHTAJA APULAISKAUPUNGIN JOHTAJA Vastuualue: Vastuualue: Ulkoinen tarkastus ja arviointi Sisäinen valvonta STRATEGINEN HALLINTO OSASTO Vastuualueet: HYVINVOINTIPALVELUT OSASTO Vastuualueet: TEKNISET PALVELUT OSASTO Vastuualueet: Konsernihallinto Konsernitalous ja suunnittelu Elinkeinoasiat ja aluekehittäminen Perusturva Koulutus ja Yläkemijoen aluepalvelut Kulttuuri Nuoriso ja liikunta Maankäyttö Yhdyskuntatekniikka Ympäristönvalvonta Kuvio 2. Rovaniemen kaupungin hallinto organisaatio v Hallinto organisaatio vastaa demokraattisen päätöksentekojärjestelmän toimivuudesta, kuntalaisten osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä, kaupungin tiedottamistehtävistä sekä kaupungin yleishallinnosta. Hallinto organisaatio vastaa kaupungin strategisesta suunnittelusta ja toimeenpanosta. 11

12 Palveluorganisaatio tuottaa tai hankkii hallinto organisaation kanssa hyväksymänsä palvelusopimuksen mukaiset palvelut. Palveluorganisaatioon kuuluvat ne osastot, jotka kattavat pääsääntöisesti palvelutoiminnasta saadulla sisäisellä tulorahoituksella toiminnastaan aiheutuvat kulut. Palveluorganisaation muodostavat sosiaali ja terveyspalvelujen johtokunta, sivistyspalvelujen johtokunta ja tekninen johtokunta. Lisäksi palveluorganisaatioon kuuluu Tilaliikelaitos, Työterveyspalvelut liikelaitos ja kaupunginhallituksen alaisuudessa toimiva hallintopalvelujen tuotanto osasto. Palveluorganisaation henkilöstöorganisaatio on seuraava: Kuvio 3. Rovaniemen kaupungin palveluorganisaatio vuonna 2010 Palveluorganisaatioon kuuluvien tuotanto osastojen toiminta on esitelty tarkemmin luvussa 6.2 Tuotanto osastojen toiminta ja talous, liikelaitosten toiminta on esitelty tarkemmin luvussa 7 Liikelaitosten toiminta ja talous. 12

13 2.4 KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE ROVANIEMEN KAUPUNGIN KONSERNIRAKENNE OMISTUS TILIKAUDEN VOITTO/ TAPPIO TASE (%) ( ) ( ) TYTÄRYHTEISÖT Kiinteistö Oy Hallankaikko 100,00 19, ,83 Kiinteistö Oy Rovaniemen Poropeukalo 100, , ,58 Rovaniemen Energia Oy 100, , ,12 Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 100, , ,68 Kiinteistö Oy Rakan Veteraanit 98,40 0, ,58 Napapiirin Residuum Oy 90, , ,33 Rovaniemen Kehitys Oy 90, , ,72 Napapiirin Jäähalli Oy 90, , ,23 As Oy Viirinkankaantie ,30 0, ,99 Kiinteistö Oy Monitoritalo 66, , ,85 Rovaniemen Klubikiinteistö Oy 52, , ,67 Kiinteistö Oy Lappi Areena 71, , ,27 KUNTAYHTYMÄT Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 75, , ,97 Lapin sairaanhoitopiirin ky 53, , ,58 Ounastähti kehittämiskuntayhtymä 42, , ,40 Lapin liitto ky 29, , ,66 Kolpeneen Palvelukeskuksen ky 17, , ,00 OSAKKUUSYHTEISÖT LapIT Oy 33, , ,86 Rovakaira Oy 39, , ,08 Saarenhelmi Kiinteistö Oy 36,80 296, ,93 Arktikum Palvelu Oy 33, , ,74 Liike Jaako Kiinteistö Oy 32, , ,99 Rovaniemen Pohjanpuistikon autotalo Oy 26, , ,09 Tuovilankulma As Oy 20,00 20, ,04 Liisankumpu Kiinteistö Oy 33,30 13, ,46 YHTEISYHTEISÖT Kiinteistö Oy Arctic Centre 50, , ,53 YHDISTYKSET JA SÄÄTIÖT Lapin alueteatteriyhdistys ry määräysv , ,00 Rovaniemen kylien kehittämissäätiö määräysv , ,41 Rovaniemen monitoimikeskussäätiö määräysv , ,02 13

14 Kuvio 4. Konsernin rakenne

15 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3.1 VÄESTÖ, TYÖLLISYYS JA ELINKEINOT Väestökehitys Rovaniemen kaupungin väestökehitys on jatkunut myönteisenä vuodesta 2003 lähtien. Uuden Rovaniemen kaupungin aikainen keskimääräinen väestönkasvu on ollut n. 450 asukasta vuodessa. Esimerkiksi Alueiden käytön strategiassa, jossa tavoitteena oli 3000 asukkaan lisäys vuoteen 2015, asetettu väestötavoite on saavutettu jo vuonna Kuntien yhdistymisellä on kiistämättä ollut merkityksensä kunnan vetovoimaisuuden lisääntymisenä. Vuonna 2010 väkiluku kasvoi 230 henkilöä. Kasvua selittää syntyneiden enemmyys verrattuna kuolleisiin ja muuttoliikkeen nettolisäys. Syntyneiden enemmyys on jatkunut kauan. Rovaniemelle on aiheutunut muuttotappiota kotimaan muuttoliikkeessä (kuntaan muuttaneet ja kunnasta poismuuttaneet). Tarkastelukaudella ulkomaisessa muuttoliikkeessä (maahanmuutto ja maastamuutto) Rovaniemi sai muuttovoittoa. Ulkomaan muuttovoittoa selittää etenkin kaukomuutto Rovaniemelle. Taulukko 1. Väestönmuutokset ROVANIEMEN KAUPUNKI (kuntien yhdistyminen ) Elävänä syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Ulkomainen nettomuutto Kokonaisnettomuutto Väkiluvun korjaus Väestö Muutos edelliseen vuoteen Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2010 tiedot ovat ennakkotietoja lukuun ottamatta väkilukua, joka on Tilinpäätöslaskelmissa on käytetty ennakkoväkilukua, joka oli Taulukossa 2 on kuvattu Rovaniemen kaupungin toteutunut ikärakenne v

16 Taulukko 2. Väestön ikärakenne ROVANIEMEN KAUPUNKI (kuntien yhdistyminen ) Väestön ikärakenne (31.12) yli Yhteensä Lähde: Tilastokeskus. Väestön ikärakenteen kehitykselle kaupunki ei ole asettanut erillisiä tavoitteita. Vanhimpien ikäluokkien määrän ja osuuden kasvu on jatkunut ja jatkuu edelleen tulevinakin vuosina. Yhdyskunta ja palvelurakenteen näkökulmasta on merkittävää, että Rovaniemen kaupungin alueella on kyliä, joissa 75 vuotiaiden tai sitä vanhempien osuus on yli 30 % koko väestöstä. Taulukko 3. Väestö suuralueittain kaupungissa Muutos % 2009 % Rovaniemen keskus ,9 85,6 Sodankyläntien suuralue ,3 1,2 Ounasjoen suuralue ,1 3,8 Alakemijoen suuralue ,0 4,9 Ranuantien suuralue ,2 1,1 Yläkemijoen suuralue ,9 2,6 Tuntematon ,7 0,8 Yhteensä Vuoden 2010 tiedot julkaistaan huhtikuussa. Lähde: Tilastokeskus Väestön keskittymiskehitys näyttää edelleen uuden Rovaniemen alueella jatkuvan. Väestöstä jo lähes 90 % asuu Rovaniemen keskuksen suuralueella. Tämä näkyy myös taajamarakenteen eheytymisenä, mutta myös kylien suhteellisen aseman heikentymisenä. Tosin muutokset eivät ole juurikaan vaikuttaneet kylien palvelurakenteeseen. 16

17 Elinkeinorakenne ja työllisyys Taulukko 4. Työpaikat työnantajasektorin mukaan Rovaniemen kaupungissa vuosina kpl % kpl % kpl % Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yksityinen sektori Tuntematon Yrittäjät Työpaikat / alueella työssäkäyvät yhteensä Lähde: Tilastokeskus Taulukko 5. Työpaikat toimialoittain Rovaniemen kaupungissa v Maa, metsä ja kalatalous Kaivostoiminta; Sähkö, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi, viemäri ja jätehuolto Teollisuus Rakentaminen Tukku ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys ja sosiaalipalv Muut palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä Lähde: Tilastokeskus. Huom. Toimialaluokitus on muuttunut, joten aikaisemmat vuodet eivät ole vertailukelpoisia. Rovaniemen elinkeinorakenne on palveluvaltainen: v työpaikoista 81,9 % (20 348) sijoittui palvelualalle. Teollisuuden osuus oli 14,8 % (3667). Teollisuuden toimiala sisältää teollisuuden, rakentamisen, kaivostoiminnan, sähkö kaasu ja lämpöhuollon, sekä vesi, viemäri ja jätehuollon. Maa, metsä ja kalatalouden osuus työpaikoista oli 2,5 % (619). (Lähde: Lapin liitto ja Tilastokeskus) Yhdistyneen Rovaniemen yhtenä tavoitteena on ollut yrityskannan kasvu eli toimia siten, että yritystoiminnalle saadaan tuotettua hyvät puitteet ja osoittaa hyviä sijoituskohteita. Vuoden 2005 lopussa yrityskannan koko oli 2707 yritystä. Vuoden 2009 lopussa yrityskannan koko oli Tavoite on toteutunut hyvin yhdistyminen vuosina. 17

18 Taulukko 6. Rovaniemen työlliset, työttömät ja työllisyysaste ikäluokittain v Ikä Väkiluku Työlliset Työttömät Työllisyysaste % , , , , , , , , , ,7 Yhteensä ,8 Lähde: Tilastokeskus. Työpaikkaluku v on ennakkotieto Vuonna 2008 työpaikkoja oli ja työllisyysaste oli 61,3 %. Vuonna 2009 työpaikkoja oli eli 532 vähemmän kuin v Työllisyysaste on puolestaan laskenut 0,5 prosenttiyksikköä. Taloudellinen taantuma näkyy vuoden 2009 työllisyysluvuissa. Jos tarkastellaan pidemmän aikavälin kehitystä, niin monet indikaattorit (yrityskanta, syntyneet työpaikat, aloittaneet ja lopettaneet yritykset) osoittavat, että Rovaniemen kehitys on ollut monessa suhteessa positiivista. Rovaniemen kilpailukyky, elinkeinoelämä ja rakentaminen ovat kehittyneet suotuisasti. Taulukko 7. Rovaniemen työttömyys Vuonna Työttömiä Työttömyys % 12,4 12,3 13,9 13,2 Nuoret (alle 25 vuotiaat työttömät) Pitkäaikaistyöttömät (yli vuoden työttömänä olleet) Lähde: Työ ja elinkeinoministeriö Vuonna 2010 työttömyysprosentti laski hiukan, mutta oli yhä vuosien 2007 ja 2008 tasoa korkeampi. Työttömiä nuoria oli tammikuussa 2010 yhteensä 833. Keskimääräinen luku tippui kuitenkin 712 nuoreen, sillä vuoden 2010 neljän viimeisen kuukauden aikana työttömänä oli keskimäärin 572 alle 25 vuotiasta. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi selvästi vuonna Lapin työ ja elinkeinotoimistoissa (TE toimistoissa) oli vuonna 2010 keskimäärin työtöntä työnhakijaa kuukautta kohden. Nuorten työttömien määrä Lapissa oli puolestaan 1684 ja pitkäaikaistyöttömien Työttömien osuus työvoimasta oli 13,7 %. (Lähde: Lapin ELY keskus) 18

19 3.2 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot ympäristöstä. Näitä tunnuslukuja on esitetty toisaalla tilinpäätöskertomuksessa, mm. tuloskorttien yhteydessä. Kunnan on lisäksi sisällytettävä toimintakertomukseen kuvaus niistä ympäristötekijöistä, jotka vaikuttavat olennaisesti kunnan taloudelliseen tulokseen tai asemaan tai toiminnan kehitykseen. Ympäristöasiat ovat kunnassa merkityksellisiä johtuen ensisijassa siitä, että kunta toimii alueellaan ympäristöviranomaisena ja joutuu valvomaan myös muita toimijoita lupa ja valvontaviranomaisena. Ympäristöasiat ovat merkityksellisiä myös kriisinkestävän yhdyskuntarakenteen edistämisen näkökulmasta. Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen tarkoittaa, että myös ympäristöriskit on tunnistettava. Ympäristöasioista tarvitaan tietoa sekä oman toiminnan että viranomaistehtävien osalta, jotta pidemmällä aikavälillä ympäristötoimenpiteet ja rahankäyttö voidaan tehdä ympäristöä ja kustannuksia säästävästi. Tiedolla on merkitystä myös ympäristöriskien hallinnassa. Kuntia suositetaan myös laatimaan osana tilinpäätöstä erillinen ympäristöraportti. Toistaiseksi Rovaniemen kaupungissa ei tällaista raporttia ole nähty tarpeelliseksi laatia. Ympäristövaikutuksia toki arvioidaan mm. suurten investointi ja kaavoitushankkeiden yhteydessä ja ympäristöön liittyviä riskejä kartoitetaan osana riskien kartoitusta. Toimintavuodelta 2010 ei ole raportoitavissa sellaisia ympäristötekijöitä, jotka olisivat vaikuttaneet oleellisesti kunnan taloudelliseen tulokseen tai asemaan tai toiminnan kehitykseen. 19

20 3.3 TALOUDELLINEN KEHITYS Vuonna 2008 käynnistynyt maailmanlaajuinen talouskiriisi saavutti pohjakosketuksen vuonna 2009, jolloin kansantuotteemme laski 8 prosenttia. Talous kääntyi uuteen nousuun vuonna 2010 elpyvän viennin vauhdittamana. Vaikka pahimmasta on selvitty, jäi taantumasta julkiseen talouteen merkittävä kestävyysvaje, jota paikataan vielä vuosia eteenpäin. Talouden taantumaa hoidettiin velkarahalla ja samaan aikaan taloutta rasittivat julkisen talouden raskas palvelurakenne ja ikäsidonnaisten menojen voimakas kasvu, joka jatkuu edelleen. Kuntatalouden näkymät vuonna 2010 Vuoden 2010 talousennusteita leimasi realistinen varovaisuus. Erityisesti verotulojen kasvu haluttiin varmistaa veronkorotuksilla, joita kunnat tekivät 510 miljoonan edestä. Kunnat myös säästivät henkilöstömenoissa satoja miljoonia euroja ja ottivat lisää lainaa yli miljardin euron vuosivauhdilla. Valtio tuki kuntataloutta vuositasolla 800 miljoonalla eurolla. Hyvä tulos kunnissa onkin useiden toimien yhteisvaikutusta. Suurin merkitys lienee kuitenkin hyvällä talouskasvulla ja sen mukanaan tuomalla kaikki arviot ylittäneellä verotulojen kasvulla. Kuntatalouden tila on viime vuodet pysynyt jatkuvasti kireänä, nimellinen kunnallisveroaste on kohonnut vuosittain ja lainakanta on viimeisen 10 vuoden aikana 2½ kertaistunut. Suurin selittäjä on velvoitteiden lisääntyminen, kustannusten nopea nousu ja heikko tuottavuuskehitys. Hyvinvointipalvelujen tuotannon rakenteet eivät ole muuttuneet riittävästi tehtävien lisääntyessä. Tämän seurauksena kuntaalan menojen kasvu on ollut muuta kansantaloutta nopeampaa ja henkilöstön määrä on kasvanut jatkuvasti. Kunnat ovat paikatakseen tulorahoitusvajettaan myyneet viime vuonna omaisuuttaan ja ulkoistaneet liikelaitoksiaan 1,2 miljardin euron edestä. Tästä huolimatta kuntien tulorahoitusvaje vuoden 2010 lopussa oli arviolta 9 miljardia euroa ja se kasvaa edelleen. Menot kasvavat koko ajan tuloja nopeammin ja kuntien velkaantuminen jatkuu, ellei päätöksiä mittavista menoleikkauksista saada tehtyä. Vuoden 2010 hyvästä tuloksesta huolimatta kunnissa ollaan alijäämän syvyyden ja velan kasvun kannalta hyvin samanlaisessa tilanteessa kuin 1990 luvun alussa. Rovaniemen kaupungin taloudellinen kehitys vuonna 2010 Rovaniemen viides toimintavuosi oli taloudellinen menestys. Lamavuoteen varautuminen yhdistettynä uuteen nousukauteen toi kaupungille sen toiminnan ajan parhaan tuloksen. Rovaniemen kaupunki varautui lamavuoteen tiukalla menobudjetilla ja veronkorotuksilla. Kunnallisveroprosenttia korotettiin 0,5 % yksikköä ja kiinteistöveroista korotettiin yleistä ja voimalaitosveroa 0,35 % yksikköä. Verotulotilityksiä saatiin 199,3 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 12,4 miljoonaa euroa eli 6,7 %. Ilman verokorotuksia kasvu olisi ollut 2,9 %. Alkuperäisen talousarvion laadinnan pohjana olleissa ennusteissa varauduttiin enintään nollakasvuun. Verorahoituksen tilitykset olivat yhteensä 282,2 milj. euroa, josta kunnan verotulot olivat 199,3 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 83,0 miljoonaa euroa. Verorahoitus kasvoi 20 miljoonaa euroa eli 7,6 prosenttia. Kaupungin kunnallisverotulo oli 170,1 miljoonaa euroa (kasvu 4,7 prosenttia), kiinteistövero 21,8 miljoonaa euroa (kasvu 15,5 prosenttia) ja yhteisövero 7,3 miljoonaa euroa (kasvu 36 prosenttia). Verotulot kokonaisuutena kasvoivat 6,7 prosenttia ja valtionosuudet 10 prosenttia. Valtionosuuksien kasvua selittävät kirjaustavan muutos ja valtion merkittävät mm. verotulohuojennuksia koskevat kunnille tulleet kompensaatiot. Todellisuudessa valtionosuudet ovat kasvaneet enintään kustannustason nousun suhteessa. Koko kaupungin toimintakate oli 263,4 miljoonaa euroa. Alkuperäisessä talousarviossa toimintakatteelle tavoiteltiin enintään kolmen prosentin kasvua. Talousarviota muutettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla tehtiin teknisiä korjauksia mm. valtionosuuksien kirjaustavan muutoksen johdosta. Tämän jälkeen hyväksytty toimintakatteen kasvu oli 4,8 prosenttia. Toisessa talousarvionmuutoksessa valtuusto päätti lisämäärärahoista, joilla turvattiin riittävä palvelujen tarjonta mm. päivähoidossa. Tämän muutoksen jälkeen toimintakatteen kasvurajaksi tuli 6,6 %. Toteutunut kasvu tilinpäätöksessä oli 5,4 %. Kun huomioidaan talousarvion myötä tulleet kirjaustavan muutokset, jää reaalikasvuksi 4,3 %. Tavoitteeseen nähden toimintakate (nettomenot) kasvoi siis reilun prosentin verran liikaa, mutta kyettiin kattamaan hyvällä verorahoituksen kasvulla. Toimintamenojen reaalikasvu oli 3,3 prosenttia ja toimintatulot vähenivät yhden prosentin verran. 20

21 Tilinpäätösvuoden vuosikate oli 22,4 miljoonaa euroa ja kattoi 165 prosenttia tilikauden 13,5 miljoonan euron poistoista ja 120,7 prosenttia nettoinvestoinneista. Investointeja toteutettiin 18,1 miljoonan edestä. Kaupungin kokonaismenot vuonna 2010 olivat 360 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma oli 388,5 miljoonaa euroa. Kattamatonta alijäämää kaupungilla ei ole. Kaupungin lainakanta kääntyi laskuun vuonna Uusia lainoja nostettiin 10 miljoonaa euroa ja vanhoja lyhennettiin 11,1 miljoonaa, jolloin lainakanta väheni 1,1 miljoonan euron verran. Kaupungin yhteinen lainakanta liikelaitosten kanssa on 75,3 miljoonaa euroa eli euroa /asukas. Lainakanta on alle maan keskitason. Kaupungin omavaraisuusaste 65,4 prosenttia, suhteellinen velkaantuneisuus 38,9 prosenttia ja lainanhoitokate 1,8, osoittavat kuitenkin sen, että Rovaniemen kaupunki omaa edelleenkin vain tyydyttävän lainanhoitokyvyn. Merkittävää parannusta edelliseen vuoteen on tunnusluvuissa kuitenkin havaittavissa. Kaupungin maksuvalmius tilinpäätöspäivänä oli 35 päivää. Kaikki Rovaniemen kaupunkikonserniin kuuluvat merkittävät tytäryhtiöt tekivät tavoitettaan paremman, positiivisen tuloksen. Lisäksi yhtiöt hoitivat velvoitteensa emolle ja toteuttivat investointinsa ilman kaupungin lisäsijoituksia. Koko Rovaniemi konsernin tilikauden tulos oli 23,2 miljoonaa euroa. Ylijäämää tilinpäätössiirtojen jälkeen kirjattiin 16,6 miljoonaa euroa. Kattamatonta alijäämää konsernilla ei ole. Vuosikate oli 50,5 miljoonaa euroa ja se kattoi 186 prosenttia poistoista. Koko konsernin lainakanta oli 144 miljoonaa euroa eli euroa /asukas. Lainakanta aleni edellisestä vuodesta 2,2 miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 58 prosenttia ja suhteellinen velkaantuneisuus 45 prosenttia. Molemmat tunnusluvut kehittyivät parempaan suuntaan. Taseen loppusumma oli 565,6 miljoonaa euroa. Yhteenvetoa Vuoden 2010 talousarviota laadittiin kunnissa vailla minkäänlaista varmuutta verorahoituksesta. Valtionosuuspakettia uudistettiin ja lopulliset kuntakohtaiset tiedot saatiin vasta talousarviovuoden käynnistyttyä. Verotuloennusteita ei valtakunnassa osannut laatia kukaan. Talouden voimakas noususuhdanne vuoden keskivaiheilla yllätti kaikki asiantuntijat, ja loppuvuodesta päiviteltiin erityisesti kuntien ennakoitua huomattavasti parempaa taloustilannetta. Lama sivuutettiin velkarahalla ja veronkorotuksilla, mutta sen tuomat laskut maksetaan tulevina vuosina tiukalla tuottavuusohjelmalla, jonka valtio ulottaa jokaiseen kuntaan ja veronmaksajaan. Kunnissa onkin pidettävä päät kylmänä. On maltettava suunnitella asiat huolella ja käytettävä jokainen euro vielä nykyistäkin tarkemmin. Työtä tekijöille tulevina vuosina varmasti riittää. Kokonaisuutena talousarviovuodesta 2010 voidaan todeta, että se oli yllätysten vuosi. 21

22 4 KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN VISIO LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ROVANIEMI ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS ARVOT Rovaniemen kaupungin arvot ovat yhteisöllisyys, luovuus, ympäristötietoisuus ja vastuullisuus. Kaupungin toiminnassa arvot tarkoittavat seuraavaa: LUOVUUS: VASTUULLISUUS: YHTEISÖLLISYYS: YMPÄRISTÖTIETOISUUS: Arvostamme jatkuvaa kehittämistä. Etsimme uusia tapoja toimia tavoitteena tasapainoinen ja kestävä muutos. Toimimme tavalla, joka uudistaa ja voimistaa kuntaamme. Hyödynnämme rohkeasti toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman. Asetamme asukkaiden hyvinvoinnin, alueen elinkeinoelämän menestymisen ja kestävän kehityksen edistämisen kaiken toiminnan lähtökohdaksi. Toimimme pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Kannamme yhteisvastuuta, mutta kannustamme myös omavastuisuuteen. Edistämme yhtäläisiä hyvän elämän mahdollisuuksia. Toimimme luottamusta, turvallisuutta ja tasa arvoisuutta edistäen. Arvostamme avoimuutta, yhdessä tekemistä ja kansalaiskeskustelua. Rakennamme kumppanuutta ja verkostoidumme. Hyväksymme erilaisuuden. Toimimme ympäristötietoisesti. Turvaamme myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti hyvään elämään tasapainoisella ja kestävällä muutoksella. Arvostamme historiaamme ja kulttuuriamme ja ympäristöämme. MENESTYSTEKIJÄT Menestystekijät ovat niitä asioita tai tavoitteita, joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta kaupunki kehittyy vision ja strategisten päämäärien suuntaan. Menestystekijät on jaoteltu neljään eri näkökulmaan. I II III IV ASUKKAIDEN JA YRITYSTEN NÄKÖKULMA 1. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen 2. Yritysten ja Rovaniemen alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen TALOUDEN NÄKÖKULMA 3. Kaupungin talouden tasapainoisuus 4. Kaupunkikonsernin tuloksellisuus 5. Palvelujärjestelmän tuloksellisuus RAKENTEIDEN JA PROSESSIEN NÄKÖKULMA 6. Asiakas ja palveluprosessien sujuvuus ja laatu 7. Ohjausjärjestelmän toimivuus HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 8. Johtamisen, henkilöstöpolitiikan, henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen 22

23 I ASUKKAIDEN JA YRITYSTEN NÄKÖKULMA 1. ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ASUKKAIDEN JA YRITYSTEN NÄKÖKULMA Arviointikohde Lapset, nuoret ja perheet: Tavoitetaso Mittari/tietolähde Lapsiperheiden hyvinvointi Hyvinvointi lisääntyy verrattuna aikaisempaan ja suhteessa vertailukaupunkeihin Hyvinvointikatsauksen mittarit Rovaniemellä on panostettu erityisesti ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Kunnan kustantamaa kodinhoitoapua vuonna 2006 sai 152 lapsiperhettä. Vuonna 2008 lapsiperheiden määrä oli 187 ja vuonna 2009 jo 244. Rovaniemen kaupungin kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus on pysynyt edellisen vuoden tasosta ja osuus on pienempi kuin joissain vertailukunnissa. Perhesijoitusten määrä kaikista sijoituksista on Rovaniemellä kasvanut, mikä on ollut myös tavoitteena. Nuorten hyvinvointi Terveydentila ja terveystottumukset paranevat Kouluterveyskyselyn tulokset (v.2010 ja v.2012) Kouluterveyskyselyn tuottamia ilonaiheita (peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla, lukion 1.ja 2. luokkalaisilla ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla): koulukiusatuksi joutuminen vähentyi, päivittäin koettu väsymys vähentyi, liikunnan harrastaminen vapaa ajalla lisääntyi, päivittäinen tupakointi vähentyi, humalajuominen vähentyi, kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi, koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi, koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi, kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi Nuorten työmarkkinatilanne Nuorisotyöttömien määrä ja osuus ikäluokasta laskee (taso määritellään laadittavassa työllisyysohjelmassa) Nuorisotyöttömien määrä ja osuus ikäluokasta Alle 25 vuotiaita työttömiä oli keskimäärin kuukaudessa 712. Prosenttiosuus työttömistä keskimäärin 18.7 %. Vastaavat luvut vuonna 2009 olivat 647 / 16.6 %. Työikäiset: Pitkäaikaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee (taso määritellään laadittavassa työllisyysohjelmassa) Pitkäaikaistyöttömien määrä Pitkäaikaistyöttömiä oli keskimäärin kuukaudessa 787 eli työttömistä keskimäärin 21,0 %. Vastaavat luvut vuonna 2009 olivat 647 / 16.6 %. 23

24 Työikäisten terveydentila Pitkäaikaissairastavuus vähenee Kansantautien summaindeksi Vakioimaton: 2009: 107,2 2008: 105,8 Vakioitu: 2009: 118,2 2008: 117,8 Ikäihmiset: Ikäihmisten hyvinvointi Hyvinvointi lisääntyy verrattuna aikaisempaan ja suhteessa vertailukaupunkeihin Hyvinvointikatsauksen mittarit Senioribarometri ( yli 65 v); Vastaajista pääosa asuu omakotitalossa (48%) ja kerrostalossa (38%) Kerrostalossa asuvista 23 % asuu hissittömässä talossa Yli 80 vuotiaista asuu 21 % hissittömissä kerrostaloissa (7 vastaajaa) Turvalliseksi kokee olonsa lähes 90 % vastaajista Nettiä käyttää yli 65 vuotiaista yli puolet ja yli 80 vuotiaistakin yli 25 % Onnellisuutta ja iloa tuovat Terveystilanteen ja arjesta selviytymisen merkitys nousee iän myötä, terveystilanne ylivoimaisesti tärkein yli 80 vuotiailla Sosiaalisten suhteiden merkitys pienenee iän myötä, silti erittäin tärkeitä Lapset ja lastenlapset Parisuhde Huolista ja murheista Oma ja läheisen ihmisen terveys suurimmat huolenaiheet, niiden osalta ei merkittäviä eroja ikäryhmien välillä Kuntapalvelujen heikentyminen huolettaa ikäryhmää vuotiaita, ei vanhempia 10 %:lla yli 80 vuotiaista ei ole huolia eikä murheita Yli 80 vuotiaista viiden vuoden kuluessa 75 % arvioi asuvansa omassa kodissa vuotiaista viiden vuoden kuluessa 17 % arvioi vaihtavansa asuin aluetta Ikäihmisten toimintakyky 90 % asuu kotona Kotona asuvat yli 75 v. vastaavasta ikäluokasta 88,6 % 2009; 89,2 % 24

25 Asuminen ja maankäyttö Asumisviihtyvyys ja yhdyskuntatekniset palvelut Asumisviihtyvyys ja yhdyskuntateknisten palvelujen taso on hyvä (vähintään 3, kun asteikko on 1 5) Asukaskysely kaudella Tyytyväisyys on säilynyt tavoitetasolla lukuun ottamatta katujen hoitoa ja kunnossapitoa. Kaavoitusohjelma Maankäytön suunnittelu on ennakoivaa Kaavoitusohjelman toteutuminen/ kaavoituskatsaus KV:n hyväksymä kaavoitusohjelma ohjaa merkittävien kaavojen laatimista. Kaavoituskatsauksessa on koottu vuosille kaavoitusohjelmassa osoitetut merkittävät kaavahankkeet. Kaavoituskatsausta ja kaavoitusohjelmaa noudatetaan. Hyväksytyt kaavat: Tekla 3 kpl KV 14 kpl Voimaan kuulutetut kaavat: 16 kpl Vireille laitetut yleis ja asemakaavat: 20 kpl Vireillä olevat kaavat (tilanne ): 99 kpl ASUKKAIDEN JA YRITYSTEN NÄKÖKULMA 2. YRITYSTEN JA ROVANIEMEN ALUEEN KILPAILUKYVYN JA ELINVOIMAN VAHVISTAMINEN Arviointikohde Tavoitetaso Mittari/tietolähde Yritysten innovaatiotoiminta Tekesin rahoituksen määrä yrityksille ja organisaatioille kasvaa 10 % vuosittain verrattuna vuoden 2009 tasoon ( ) Tekes rahoitus /ELY tilastot 204 %, 2,93 milj. Yritysten kansainvälistyminen Yritysten viennin arvo kasvaa vuoteen 2013 mennessä keskim. 5 % vuosittain (v arvio = 140 m ) Viennin arvo / tullin tilastot Rovaniemeläisten yritysten viennin arvo oli vuonna 2010 yht. 175 milj. euroa. Kasvua vuoden 2009 lukuun oli 10 %. Kansainväliset yöpymisvuorokaudet lisääntyvät km. 5 % vuosittain (v arvio = kvyöpymistä) Kansainväliset yöpymisvuorokaudet lisääntyivät v yht. 7,9 % Yritystoiminta Yritysten nettomäärä kasvaa keskimäärin 4 % vuosittain 25 Yritysten nettomäärä/ Lapin suhdannekatsaus ja Patenttija rekisterihallituksen tilastot 94 kpl vuonna kpl vuonna 2010 kasvu 43,6 %

26 Kaikkien toimialojen liikevaihto kasvaa vuosittain nopeammin kuin Suomessa keskimäärin Liikevaihdon määrän kasvu / Lapin suhdannekatsaus ja tilastokeskus Tilanne tammi toukokuu 2010 Rovaniemellä +1,2%, Suomessa +5,3 % Teollisuus ja liiketonttien luovutus Teollisuus ja liiketonttien hakemisesta luovuttamiseen kuluva aika on max. 3 kk Tonttihakemuksen käsittelyaika Seurantajärjestelmä rakenteilla. Toteutuneet tonttihakemusten käsittelyajat hakemuksesta vuokrauspäätökseen: 2 10 kk Kuntaimago Rovaniemi sijoittuu imagoltaan 10 parhaan kunnan joukkoon yli asukkaan kuntajoukossa Taloustutkimuksen kuntaimagotutkimus Taloustutkimus on muuttanut kuntatutkimuksen kohderyhmää, tietoa ei ole saatavissa Työllisyystilanne Työttömyysaste on enintään 10 %. v.2013 Työttömyysaste/ ELY tilastot Joulukuu ,7 % Työttömyysaste keskimäärin 13.2 % / työttömänä kuukausittain keskimäärin henkilöä. Vastaava luku vuonna 2009 oli 13.9 % / keskimäärin Työllisyysaste on 61,9 %:iin vuoteen 2013 mennessä Työllisyysaste/ ELY tilastot Vuonna ,8 % Vuoden 2010 tilasto päivitetään keväällä. Työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välinen suhdeluku pienenee (lähtötilanne Rovaniemellä joulukuu 2009 = 11,5) ELY tilastot Joulukuu 2010 suhdeluku 9,1 26

27 II TALOUDEN NÄKÖKULMA 3. KAUPUNGIN TALOUDEN TASAPAINOISUUS Arviointikriteeri Tavoitetaso Mittari/tietolähde TALOUDEN NÄKÖKULMA Toimintamenojen = nettomenot Suunnittelukaudella euromääräisesti alle verorahoituksen kasvun Toimintakate TP ,7 M TP ,4 M Verorahoituksen kasvu 19,9 M kattoi toimintakatteen kasvun 13,6 M. Investointirasitus Omarahoitus suunnittelukaudella yli 100 % Vuosikate/nettoinvestoinnit TP ,4 % TP ,8 % Vuosikate 22,4 M kattoi nettoinvestoinnit 18,1 M Lainarasitus Kokonaislainamäärä voi kasvaa enintään taloussuunnitelmassa arvioidun määrän Kokonaislainamäärä TP ,4 M TP ,3M Lainakanta on vähentynyt 1,1 M edelliseen vuoteen verrattuna. Kehityssuunta on oikea. 4. KAUPUNKIKONSERNIN TULOKSELLISUUS TALOUDEN NÄKÖKULMA Arviointikriteeri Tavoitetaso Mittari/tietolähde Tytäryhtiöiden kannattavuus Tilikauden tulos on vuosittain positiivinen Tilikauden toiminnallinen tulos Kaikki merkittävät yhtiöt tekivät tavoitettaan paremman positiivisen tuloksen. Tytäryhtiöiden riskitaso Tytäryhtiöiden omavaraisuusaste yli 30 % Tytäryhtiöiden omavaraisuusaste Tytäryhtiöiden omavaraisuusaste parani ed. vuoteen verrattuna, mutta on edelleen alle 30 % keskimäärin. Konsernin kannattavuus Konsernitulos on vuosittain positiivinen Tilikauden toiminnallinen tulos TP ,8 M TP ,2 M Konsernitulos oli 23,2 M ja parani edelliseen vuoteen verrattuna 10,4 M Konsernin lainataso Konsernin lainamäärä alenee nykyisestä tasosta 148,9 M Konsernin lainamäärä TP ,2 M TP ,0 M Konsernin kokonaislainamäärä oli 144,0 M ja aleni edelliseen vuoteen verrattuna 2,2 M Konsernin riskitaso Omavaraisuusaste yli 60 % Konsernin omavaraisuusaste TP % TP % Konsernin omavaraisuusaste oli 58 % ja parani edelliseen vuoteen verrattuna yhdellä prosenttiyksiköllä. 27

28 5. PALVELUJÄRJESTELMÄN TULOKSELLISUUS Arviointikriteeri Tavoitetaso Mittari/tietolähde TALOUDEN NÄKÖKULMA Kokonaistuottavuuden kehitys Lautakuntien määrärahat pysyvät vuosittain valtuuston hyväksymän määrärahakehyksen mukaisina. Määrärahan käytön toteutuma Määrärahojen käyttö oli 99,2 %. Rahat riittivät kaikilla lautakunnilla. Lautakuntien tilaamat palvelusuoritemäärät/palvelukokonaisuudet toteutuvat palvelusopimusten mukaisina. Lautakuntien tilaamat palvelusuoritteet/ toteutuneet palvelusuoritteet Lautakuntien tilaamien palvelujen toteutuma on vähintään 100 %. Liikelaitosten, taseyksiköiden ja osastojen tulokset ovat vuosittain ylijäämäiset. Liikelaitosten, taseyksiköiden, osastojen yhteenlaskettu tulos Yhteenlaskettu tulos oli ylijäämäinen. 28

29 III RAKENTEIDEN JA PROSESSIEN NÄKÖKULMA 6. ASIAKAS JA PALVELUPROSESSIEN SUJUVUUS JA LAATU RAKENTEIDEN JA PROSESSIEN NÄKÖKULMA Arviointikohde Tavoitetaso Mittari/tietolähde Palvelujärjestelmän toimivuus Subjektiiviset oikeudet toteutuvat Selvitys subjektiivisten oikeuksien toteutumisesta eri tehtäväalueilla (mm. avovastaanotto, päivähoito, toimeentulotuki, vammaispalvelut jne.) Yhteydensaannissa terveyskeskukseen ollut ajoittain vaikeuksia, hoitoon pääsy on toteutunut jokseenkin lain määräaikojen puitteissa. Lastensuojeluilmoitusten käsittelyajat: Ilmoituksia yhteensä 696 kpl 1 7 pv 88% (611 kpl) 8 20 pv 9 % (61 kpl) pv1,4% (10 kpl) yli 30 pv 2 % ( 14 kpl) Päivähoitopaikka on voitu myöntää asetettujen aikarajojen puitteissa 75 vuotta täyttäneiden sosiaalipalveluiden palvelutarpeen arviointi toteutunut lain mukaan Toimeentulotukilaki 14 ja 14 a : Toimeentulotuen kiireellisten tilanteiden käsittely on toteutunut lain edellyttämällä tavalla. Muissa kuin kiireellisissä tilanteissa on toimeentulotukihakemusten käsittely toteutunut keskimäärin 94 % vaihteluvälin ollessa %. Henkilökohtainen asiointiaika on järjestynyt lain edellyttämällä tavalla. Vammaispalvelut: vammaispalveluissa palveluiden ja tukitoimien selvittäminen on aloitettu 90 %:ssa tapauksista 7 vrk:n sisällä yhteydenotosta; päätös on annettu 100 %:sti kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. 29