1. YLEISPERUSTELUT. 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja palvelutarpeet

Transkriptio

1 1 YLEISPERUSTELUT

2 2 1. YLEISPERUSTELUT 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja palvelutarpeet Jyväskylän väkiluvun kasvu on jatkunut voimakkaana jo kymmenen vuotta ja jatkuu edelleen. Asukkaiden lisääntymisen rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Demografinen huoltosuhde eli lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä pienin yli asukkaan kuntien vertailussa. Sen sijaan taloudellisella huoltosuhteella (muu väestö per työlliset) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä aiheutuu Jyväskylän opiskelijoiden ja työttömien suuresta määrästä, mikä puolestaan näkyy mm. keskitulojen tasossa ja heijastuu myös kuntatalouteen. Toisaalta on huomattava, että työllisten määrä on kehittynyt Jyväskylässä hyvin, ja taloudellinen huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa. Vertailutietoja kymmenestä suurimmasta kaupungista: Jyväskylä Kymmenen suurinta keskimäärin Helsinki, Espoo ja Vantaa Muut seitsemän suurinta Sataa työllistä kohden eläkeläisiä vuotiaita opiskelijoita työttömiä muita yhteensä Väkiluvun muutos 2002 (%) 0,9 0,8 1,1 0,6 Väkiluvun muutos 1-9/03 (%) 1,4 0,6 0,7 0,6 Kokonaistulojen muutos 2002(%) 5,2 4,2 3,5 4,5 Korkea-asteen koulutus 2001 (%) 30,2 28,7 33,4 26,6 Työpaikkojen muutos 2001 (%) 3,1 2,3 2,5 2,2 Työttömyysaste (%) 14,0 11,7 7,6 13,4 Vuosimuutos (%-yksikköä) -0,5-0,2 0,4-0,6 Toimeentulotukimenojen muutos 2002 (%) 0,7 2,5 6,4 0,8 Yhden henkilön talouksia 2002 (%) 44,6 42,2 38,3 43,9 Asuntotuotanto 2002 per henkeä 12,0 7,7 8,7 7,3 Kt-asuntojen hinnat 4-6/03 ( /m 2 )** Vuosimuutos (%) 7,3 6,7 4,5 7,7 Asuntojen vuokrat 4/03 ( /m 2 /kk)** 8,40 8,45 9,55 7,98 Vuosimuutos (%) 4,6 3,4 3,5 3,3 Lainat, emo 2001 ( /asukas) * = ennakkotieto, ** = keskimäärin, lähde: Tilastokeskus

3 3 Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina yhteensä 4.916:lla eli 6,5 prosenttia. Päivähoitoikäisten määrä väheni samana aikana 714:llä (-11,2 %), mutta määrä pysynee jatkossa ennallaan. Ala-asteikäiset vähenivät ko. jaksolla 113:lla eli parilla prosentilla, mutta vuosina vähennykseksi arvioidaan reilut 500 eli kymmenen prosenttia. Tämän jälkeen ryhmän koko vakiintunee. Vuoden 2002 lopulla vuotiaita oli eli 80 vähemmän kuin viisi vuotta aiemmin, mutta arvion mukaan heitä on vuonna 2010 yli 900 enemmän. Yli 75-vuotiaiden määrä on kasvanut vuosittain noin neljä prosenttia, mutta kasvu pienenee kunnes suuret ikäluokat tulevat ko. ikään. Työikäisten määrän arvioidaan kasvavan edelleen noin 800:lla vuodessa, ja näin Jyväskylän väkiluku olisi vuonna Tämä kaupungin oma arvio on noin neljä tuhatta suurempi kuin Tilastokeskuksen parin vuoden takainen ennuste, joka on jo ylitetty hengellä. Ero syntyy työikäisten ryhmässä, ja Tilastokeskuksen syntyvyysennuste näyttää hieman suurelta. Muilta osin näkemykset yhtyvät. Jyväskylän lapset ja arvio vuoteen vuotiaat vuotiaat Jyväskylän iäkkäät Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuotiaat Yli 75-vuotiaat

4 1.1.2 Jyväskylän kaupunkiseudun verkostokaupunkistrategia 4 Vuonna 2001 käynnistettiin aluekeskusohjelman kärkihankkeena elinkeinopolitiikkaa laajempi seutuyhteistyö. Verkostokaupunkihankkeesta tuli sittemmin elinkeinopolitiikkaa laaja-alaisemman seutuistumisen kokoava tunnus. Sille on laadittu strategia, jonka toteutus on käynnistetty. Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelman ydinalueen muodostavat vuoden 2004 alusta seudun yhdeksän kuntaa Hankasalmi, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen sekä kymmenentenä Suolahti. Jyväskylän seudun verkostokaupunki on kymmenen kunnan kumppanuuspohjainen yhteistyöverkosto, jonka yhteinen väestömäärä on runsaat Verkoston pienimmässä kunnassa on asukasta ja suurimmassa asukasta. Verkostokunnat ja asukasluvut Hankasalmi Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti Laukaa Muurame Petäjävesi Suolahti Toivakka Uurainen Yhteensä Verkostokaupungissa tavoitellaan seudun kuntien yhteistyötä toiminnoittain. Päämääränä on kuntayhteistyötä syvällisempi seutuyhteistyö. Laajempaa näkökulmaa puoltaa se, että korkeintaan viidennes paikalliseen elinvoimaan vaikuttavista voimavaroista on välittömästi kuntien ohjattavissa, neljä viidennestä on markkina- ja yhteisövoimilla. Seutukehittämisen perusstrategiana on, että kullekin toiminnolle haetaan mielekkäin organisointimalli, jonka tavoitteena on turvata hyvinvointiyhteiskunta paikallisesti uusissa oloissa. Peruspalvelujen tilauttaminen, organisoiminen ja laadun valvonta nähdään julkiselle sektorille delegoituina tehtävinä. Tehokkuus on sitä, että asiat tehdään parhaalla mahdollisella tavalla. Tehokas ratkaisu maksimoi hyvinvoinnin. Verkostokaupungissa keskeistä on yhteistyö, kumppanuudet, osaamisen hallinta ja parhaiden käytäntöjen jakaminen. Avaimena on kyky löytää uusia tapoja järjestää yhteisiä palveluja, jossa mukana on julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Lähtökohtana on hanke- ja toimintokohtaisesti parhaiden kumppanien löytäminen. Tavoitteena on luoda kehittämisjärjestelmä, joka ruokkii aloitteellisuutta, kokoaa toimijoita sekä henkisiä ja taloudellisia voimavaroja. Voimavaroja kokoamalla turvataan palvelujen järjestämisen tehokkuus ja käyttöaste, henkilöstön saatavuus ja osaavuus, palvelujen laadun kehittäminen, erikoisosaamisen hyödyntäminen, riittävä massa erityispalveluille ja mahdollisuus kilpailuttamisohjaukseen. Tehokkuustavoitteen ohella joissain tapauksissa kysymys on jopa palvelun säilymisestä. Voimavarojen yhdistämisellä ja toimintojen yhdentämisellä on mahdollisuus saavuttaa mittakaavaetuja tavoitteena parempi tuottavuus. Tavoitteena on myös synnyttää lisää palvelujen tuottajia, mikä mahdollistaa kilpailuttamisen ohjauskeinona.

5 5 Yhteistoiminta-alueet määrittyvät toiminnoittain ja eteneminen on vaiheittaista. Toimintojen organisoinnissa on useita vaihtoehtoja: kunta/-yhtymä (esim. asunto- ja tonttitarjonta, maankäytön suunnittelu), liikelaitos (kiinteistöpalvelut, työterveys), säätiö (päihdehuolto, kehitysvammapalvelut, työvalmennuspalvelut), osakeyhtiö (elinkeinopolitiikka, matkailu, jätehuolto, jätevedet). Elinkeinopolitiikkaa toteutetaan seudullisesti Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy:n ja Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n kautta. Päihdeongelmaisten asumispalvelut on ulkoistettu Jyväskylän Katulähetys ry:lle ja nuorten asumispalvelut Jyväskylän Seudun Nuorisoasunnot ry:lle. Säätiöratkaisut soveltuvat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon alueella sellaisiin erityispalveluihin, joissa yksi kunta on liian pieni palvelutuottaja ja joissa kolmannen sektorin toimijoilla on merkittävää osaamista ja kokemusperäistä tietoa. Liikelaitosmallia perustellaan kustannustehokkuuden ja laadun varmistamisen tavoittein. Osakeyhtiömallilla, esimerkkinä seudullinen elinkeinoyhtiö, tavoitellaan voimien koonnin ohella kunnallista joustavampia käytäntöjä seudullisen elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Yhdistyspohjaisella ratkaisulla on onnistuttu kanavoimaan toimijoiden tunnepääoma, soveltuvuus ja osaaminen paikallisten sosiaalisten ongelmien ratkaisuun sekä sitouttamaan toimijat laajemminkin toimintaan syrjäytymistä vastaan. Palvelutuotannon kehittämisen keskeisenä tavoitteena on luoda toimivat vuorovaikutuskanavat ja kehittämisverkostot alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien, teknologiayrittäjien sekä koulutuksen ja tutkimusorganisaatioiden välille. Tavoitteena on myös tarjota hyvinvointialan järjestöille tukea toiminnan laajentamiseksi ja monipuolistamiseksi niin, että niiden toiminta ylittää vuonna 2006 valtakunnallisen keskitason. Hanke linkittyy elimellisesti verkostokaupunkihankkeeseen. Verkostokaupunkihankkeessa kunnat ovat ilmaisseet halunsa vastata jo seutuistuneiden toimijoiden palvelutarpeisiin. Kuntien tavoitteena on turvata palveluiden rahoitusperusta muuttuvissa oloissa. Linkittämällä hyvinvointiteknologian mahdollisuudet verkostokaupungin tarpeisiin Jyväskylän seutu tahtoo kehittyä parhaaksi palveluiden järjestäjäksi yli rajojen Kaupungin hallinnon ja johtamisjärjestelmän uudistaminen Jyväskylän kaupungissa on käynnistynyt kehittämistyö, jonka tavoitteena on siirtyä uuteen organisaatiomalliin kunnallisvaalien jälkeisen valtuustokauden alkaessa vuonna Viimeksi organisaation kokonaistarkastelu on tehty 1990-luvun puolessa välissä. Kehittämistyön tavoitteena on koota hallintoa selkeämpiin kokonaisuuksiin ja parantaa toiminnan poliittista ja hallinnollista ohjausta. Samalla tuetaan toimintaorganisaatioiden itsenäisyyttä ja keskinäistä yhteistyötä. Lisäksi kannustetaan seudulliseen yhteistyöhön kuntien, yritysten, oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kehittämistyön tulisi vahvistaa verkostokaupunki-idean toteuttamista. Uudessa organisaatiomallissa pyritään tehostamaan hallinnon toimivuutta ja vaikuttamaan siihen, että kuntalaisten palvelut paranevat ja vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät. Uudistuksilla tuetaan myös kaupungin talouteen liittyviä tavoitteita. Lähtökohtana on, että henkilöstön irtisanomisia ja lomautuksia ei tehdä, mutta henkilöstöä voidaan kouluttaa uusiin tehtäviin. Organisaation uudistamisen lähtökohtana on kaksi perusmallia, joita molempia on käytössä vertailukaupungeissa. Apulaiskaupunginjohtajamalli perustuu siihen, että kaupunginhallituksen alainen johtaminen jaetaan kaupunginjohtajan ja yhden tai useamman apulaiskaupunginjohtajan kesken. Toimialajohtajamallissa ylimmän tason johtaminen tapahtuu kaupunginjohtajan ja muutamista itsenäisistä toimialoista vastaavien johtajien toimesta.

6 6 Hallinnon toimivuuden edellytys on, että virkaorganisaatio ja luottamushenkilöorganisaatio tukevat toisiaan. Tämän vuoksi molemmat ovat tarkastelun kohteena. Tavoitteena on selkeyttää poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden välistä työnjakoa ja vastuusuhteita. Erilliskysymyksenä kehittämistyön yhteydessä tutustutaan pormestarimallin eri vaihtoehtoihin. Kehittämistyötä ohjaa kaupunginhallitus, joka työstää uudistusta iltakouluissa ja seminaareissa. Kaupunki ei palkkaa hallinnon kokonaiskehittämiseen konsulttia. Ulkopuolista asiantuntemusta voidaan kyllä hankkia erikseen määritellyissä tehtävissä. Uusi organisaatio aloittaa toimintansa vuoden 2005 alussa Strategiset kehittämishankkeet 1. Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelma Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelman painopisteet ja tavoitteet vuosille hyväksyttiin syksyllä 2003 samansisältöisesti kymmenen kunnan päättävissä elimissä. Ohjelmaa toteutetaan kahdella kärkihankkeella. Osaamisesta liiketoimintaa - vision mukaisesti hyvinvointiteknologia ja -teollisuus ovat Jyväskylän seudun elinkeinotoiminnan yksi tukipilari ja kasvuala, ja Jyväskylän seutu on hyvinvointiteknologian liiketoiminnan kansainvälinen osaamisen keskus. Lähivuosien hankkeista mainittakoon hyvinvointiliiketoiminnan kehittämisohjelma, Wellness Dream Lab, Vitapolis- sekä Gerocenter -hankkeet. Verkostokaupunkihankkeessa kunnat ovat ilmaisseet halunsa vastata jo seutuistuneiden toimijoiden palvelutarpeisiin. Kuntien tavoitteena on turvata palveluiden rahoitusperusta muuttuvissa oloissa. Ohjelmaa hallinnoi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, joka ostaa ohjelmajohtajan palvelut Jyväskylän kaupungilta sekä hyvinvointiteknologian koordinointipalvelut Jyväskylän teknologiakeskukselta. 2. Seudullinen palvelujärjestelmien kehittäminen Tavoitteena on tiivistää seudullista yhteistyötä palvelujen tuottamisessa. Koulujen lisätilatarpeet ratkaistaan yhteisillä rakennushankkeilla. Uudistetaan päivähoidon organisointia siten, että muodostuu yhteinen alueellinen päiväkotiverkosto. Kirjastopalvelut järjestetään seudullisesti yhteisellä kirjastojärjestelmällä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan kehitellä seudullisiksi avoterveydenhuoltopalvelut esimerkkihankkeena Terveyskeskuksen avovastaanottotoiminnan uusi yhteistyömalli, TUUMA. Vastaavasti voidaan edetä perhe- ja sosiaalipalveluissa sekä seniori - ja terveyskeskussairaalapalveluissa. Ennaltaehkäisevä vanhustyö ja palveluohjaus Jyväskylän seudulla -hankkeella kehitetään ennaltaehkäisevää vanhustyötä luomalla käytäntöjä, jotka tukevat ikäihmisten itsenäistä selviytymistä ja suuntaavat palveluiden järjestämistä vastaamaan todellista palvelutarvetta. 3. Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelma Jyväskylän seutu osallistuu kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan vahvuusalueinaan paperinvalmistusteknologia, energia- ja ympäristöteknologia sekä informaatioteknologia. Vuoden 2003 alusta edellä mainittujen lisäksi nanoteknologiaa on alettu soveltamaan paperinvalmistus- sekä energia- ja ympäristöteknologioissa. Ohjelmaa hallinnoi Jyväskylän teknologiakeskus. 4. Verkostokaupunkikuntien työllisyyspolitiikka Tavoitteena on työllisyyspalvelujen seudullinen järjestäminen osana yhteisen strategian suuntaamana. Kuntien toimenpiteet ja tukijärjestelmät koordinoidaan seudullisesti tavoitteena samantasoiset palvelut asiakaslähtöisesti kunnasta riippumatta.

7 7 Työllisyyspalveluja ostetaan mm. Tekevä -säätiöltä, Jyväskylän Katulähetykseltä, Muuramen Monex -työpajalta sekä Laukaan Vatti -pajalta. Koordinointivastuu on Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluilla, joka tekee ostopalvelusopimukset muiden kuntien kanssa. Työvoiman palvelukeskus -hankkeen tavoitteena on seudullisin toimin vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä sekä lisätä pitkäaikaistyöttömien elämänhallintaa ja aktiivisuutta. Hankkeella pyritään nuorten työttömyyden vähentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä toimeentulotukiasiakkaiden määrän ja tukiriippuvuuden vähentämiseen. Työvoiman palvelukeskus on uusi yhteispalvelupiste, jossa ovat mukana kunnat, työvoimatoimisto ja Kela. Toiminta alkaa vuoden 2004 alusta. Jyväskylällä, Jyväskylän maalaiskunnalla ja Muuramella on yhteinen palvelupiste Jyväskylässä. Kuntien yhteinen sosiaalityöntekijä yhdessä työvoimaneuvojan kanssa tarjoaa palveluja Korpilahden, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten asukkaille. Kunnat ovat mukana myös Wire -toiminnassa sekä Räätälöidyt ratkaisut -projektissa. Jyväskylän työvoimatoimisto tarjoaa palvelunsa edellä mainituille kunnille sekä Laukaan työvoimatoimisto Laukaan ja Hankasalmen kunnille. Wire -projektia toteutetaan koko alueella. 5. Elävä kaupunkikeskusta ja valon kaupunki Jyväskylän kaupunkikeskusta on edelläkävijä, johon tullaan tutustumaan jopa maan rajojen ulkopuolelta. Keskusta-alueiden ainutlaatuisuuden korostaminen rakentaa Jyväskylän kaupunkikeskustasta dynaamisen kokonaisuuden. Samalla se vahvistaa keskusta-alueen vetovoimaa sekä positiivista mielikuvaa elävästä kaupunkikeskustasta monipuolisena palvelu- ja asuinalueena sekä maakunnan keskuksena. Kaupunki panostaa keskusta-alueeseen vahvistamalla eri keskustaalueiden ainutlaatuista identiteettiä ja luomalla toimintamahdollisuuksia yhteistyössä asukkaiden, liike-elämän, kiinteistönomistajien sekä muiden alueen toimijoiden kanssa. Valon kaupunki on pitkäjänteinen prosessi, jonka aikana kuntalaiset, kiinteistöjen omistajat, päätöksentekijät sekä eri yhteistyökumppanit tiedostavat valaistuksen merkityksen hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäjänä sekä kaupungin imagon kohottajana. Oheistapahtumat eivät saa aiheuttaa kaupungille ylimääräisiä kustannuksia. 6. Jelmun toimitilat Jelmun toimintaedellytykset selvitetään. 7. Palvelutuotannon tilojen käytön seudullinen tehostaminen Selvitetään seudullisesti keskeisten palvelujen (mm. koulut, päiväkodit, vanhuspalvelut, kirjastot, museot) tilojen käyttö ja tehdään suunnitelma, miten tiloja voidaan käyttää entistä tehokkaammin. Samassa yhteydessä selvitetään, miten uusissa investointihankkeissa seudullinen yhteiskäyttö otetaan huomioon. Kaupunki tiedustelee kuntien halukkuutta osallistua hankkeeseen. 8. Kaupungin luottamushenkilöhallinnon ja organisaatiorakenteen uudistaminen Vuoden 2004 aikana uudistetaan kaupungin hallintorakenne. Uudistus koskee sekä luottamushenkilö- että viranhaltijaorganisaatiota. Tarkoituksena on koota hallintoa ja parantaa toiminnan poliittista ja hallinnollista ohjausta. Poliittinen osallistuminen turvataan nykytasolla. 9. Kulttuuristrategia Kaupunki tekee yhdessä yhteistyötahojen kanssa kaupunkipolitiikkaan ja suunnitteluun liittyvän kulttuuristrategian, jossa etsitään uusia toimintatapoja ja -muotoja.

8 Sisäiset kehittämishankkeet 1. Sisäpostin- ja pientavarakuljetusten kehittäminen Kaupungin sisäpostin- ja pientavaroiden kuljetuksien logistista tehokkuutta kehitetään niin, että lukuisten erillisjärjestelmien sijaan muodostetaan yksi keskitetty järjestelmä, joka kattaa kaupungin toimipisteet. Sisäpostin lisäksi järjestelmään voidaan liittää myös ulos lähtevän postin kuljetukset Suomen Postin kuljetettavaksi. Myös osa pientavarakuljetuksista voidaan liittää säännölliseen postireititykseen. Postin kuljettamisesta ja lähettämisestä aiheutuvien kustannusten jakaminen tulee tapahtua oikeudenmukaisesti ottaen kuitenkin huomioon mahdollisesta jakamisesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset. Sisäposti- ja pientavarakuljetusjärjestelmien kokoamisesta ja palvelutoiminnasta vastaa Total Kiinteistöpalvelu vuoden 2004 alusta lukien. Keskitetyn järjestelmän arvioidaan vapauttavan eri yksiköiden henkilö- ja kalustoresursseja suunnattavaksi muuhun toimintaan. Uusi toimintamalli ei edellytä lisäresursseja Total Kiinteistöpalvelussa. Toiminnan kustannuskehitystä seurataan ja verrataan ulkoiseen palvelutuotantoon. Viimeistään kahden vuoden kuluessa palvelu on osin tai kokonaan mahdollista kilpailuttaa. 2. Autohankintojen toimintamalli Henkilö- ja pakettiauto-omaisuus sekä niiden hallinnointi keskitetään vuoden 2004 alusta lukien ALTEKin Autokeskukseen. Autokeskus kokoaa eri yksiköiden kuljetustarvesuunnitelmat sekä mahdolliset ajoneuvokalustoon liittyvät erikoisvaateet. Ajoneuvokaluston tasosta sekä hankinta- ja rahoitusratkaisuista tehdään erillinen omistajapäätös. ALTEKin Autokeskus koordinoi autopalveluja ja toimii kilpailutetun puitesopimuksen toimeenpanon toteuttajana. Puitesopimuksen kilpailuttamisen toteuttaa hankintakeskus. Uuteen puitesopimukseen siirrytään vaiheittain nykyisen autokannan poistuessa. Yksiköt eivät hanki eivätkä vuokraa ajoneuvoja, ellei konsernijohto anna siihen lupaa. Uusi toimintamalli ei edellytä lisäresursointia ALTEKissa. Palvelun kustannukset laskutetaan yksiköiltä. Uusi toimintamalli ei koske Keski-Suomen pelastuslaitoksen autokantaa. 3. Verkko-omaisuuden arvonmääritys Vesilaitoksen liiketoiminta-alueittainen omaisuuden arvonmääritys valmistuu vuoden 2003 lopulla. Sen perusteella arvioidaan vesilaitoksen taksarakenne ja sen uudistamisen tarve. Arvonmääritys on pohjana myös konsernin verkko-omaisuuden (vesi/lämpö/sähkö) kokonaistarkastelussa. Valmistelutyössä ovat mukana Vesilaitos ja Jyväskylän Energia Oy. 4. Liiketoimintastrategia Kaupungilla on vuoden 2004 alusta kaikkiaan seitsemän liikelaitosta. Liikelaitosohjauksesta vastaa konsernijohto. Ohjauksen sekä tilaaja- ja tuottajaroolien selkeyttämiseksi valmistellaan kaupungin liiketoimintastrategia. Strategiaan sisältyvä tuotantokapasiteetti- ja investointisuunnitelma tehdään verkostoyhteistyössä seudullisesti. 5. Toiminnan ohjaus- ja arviointijärjestelmän kehittäminen Kehitetään toimialoja koskeva ohjaus- ja arviointijärjestelmä, joka sisältää tavoite-, seuranta- ja raportointimenettelyt. Järjestelmällä tuetaan uutta organisaatiorakennetta ja uusien johtoryhmien toimintaa. Menettelyjen käyttöönotto varmistetaan järjestämällä koulutusta. 6. Konserttisali Konserttisalin paikkakysymys, rahoitus ja tavoiteaikataulu määritellään menossa olevien selvitysten valmistuttua.

9 9 7. Museoiden tilatarpeet Konserttisalin suunnitteluun liittyen joudutaan myös valtiontalon yhteyteen ajatellut taidemuseon tilat suunnittelemaan uudelleen. Samassa yhteydessä selvitetään myös muiden museoiden ja näyttelytilojen tehostamista. Asia saatetaan alkuvuodesta 2004 valtuuston käsittelyyn. 8. Kunnallisten palveluiden tuottaminen Kaupungin tarvitsema lisäkapasiteetti hankitaan markkinoilta, jos se on kilpailullisesti edullista. 9. Taloushallinnon keskittäminen Selvitetään taloushallinnon palveluiden järjestämisen vaihtoehdot ottaen huomioon kaupungin johtamisjärjestelmän kehitys. 10. Nuorisotoiminnan organisointi Tarkistetaan nuorisotoiminnan organisointi ja tehdään perusselvitys toimitiloista Kaupungin henkilöstöstrategia Kaupungin henkilöstöstrategian lähtökohtana on kaupungin visio ja palvelutuotannon strategia. Henkilöstöstrategia kertoo, millaista henkilöstöpolitiikkaa kaupunki noudattaa pyrkiessään saavuttamaan tavoitteensa. Henkilöstöstrategiassa otetaan huomioon yhteiskunnallinen kehitys, kaupungin taloudellinen tilanne ja henkilöstön tilaa koskevat selvitykset. Näiden pohjalta määritellään ne henkilöstöstrategian kehittämisalueet, joihin henkilöstöpoliittisia toimenpiteitä suunnataan. Kaupungin organisaatioiden tuloksellisuuden parantaminen on jatkuva haaste, johon vastataan kehittämällä tasapainoista tuloksellisuuden arviointia osaksi kaupungin johtamisjärjestelmää. Kokonaisvaltainen tuloksellisuusarviointi edellyttää työyhteisöissä neljän näkökulman tasapainoista huomioimista. Nämä näkökulmat ovat: vaikuttavuus/taloudellisuus, asiakaspalvelun laadukkuus ja asiakastyytyväisyys, prosessien sujuvuus ja henkilöstön aikaansaannoskyky. Palvelutuotannossa henkilöstön osuus on keskeinen. Tämän vuoksi henkilöstön aikaansaannoskyky nousee keskeiseksi osaksi tuloksellisuutta. Panostamalla aikaansaannoskykyyn rakennetaan pohjaa organisaation tulokselliselle toiminnalle myös tulevaisuudessa. Henkilöstöstrategiassa vahvistetaan henkilöstön aikaansaannoskykyyn liittyvät kehittämisalueet tuleville vuosille. Henkilöstöstrategia vuoteen 2005 Henkilöstöstrategian lähivuosien kehittämisalueita määriteltäessä on tarkasteltu erilaisia kaupunkia, työympäristöä ja henkilöstöä koskevia selvityksiä, sekä mietitty tulevaisuuden asettamia haasteita. Henkilöstötoimisto ja ammattijärjestöt ovat yhdessä hyväksyneet kehittämisalueiksi henkilöstövoimavarat, johtaminen, osaaminen, työssä jaksaminen sekä palkkauspolitiikka ja henkilöstön kannustaminen. Kehittämisalueet on hyväksytty kaupungin yhteistyötoimikunnassa. Henkilöstöstrategian kehittämisalueille on vahvistettu seuraavat tavoitteet: Meillä on tulevaisuudessa riittävä, ammattitaitoinen henkilöstö Kaupungin tavoitteena on saada palvelukseensa toimintoihin nähden riittävä, laadullisesti korkeatasoinen henkilöstö. Tulevaisuudessa kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kiristymään, joten kaupungin houkuttelevuus työnantajana täytyy varmistaa. Henkilöstövoimavarojen kohdentaminen ja mitoittaminen edellyttää henkilöstösuunnittelua, jota toteutetaan hallintokunnissa kiinteässä yhteydessä toiminnan ja talouden suunnittelun kanssa. Henkilöstövoimavarojen seurannan välineenä hyödynnetään henkilöstötilinpäätöksiä.

10 Johtamistapamme edistää työyhteisöjen toimivuutta ja tuloksellisuutta 10 Kannustavan ja innostavan ilmapiirin luominen työyhteisöihin edellyttää kaupungissa avointa, aitoon yhteistyöhön perustuvaa johtamisjärjestelmää. Johtamismenetelmien tulee antaa henkilöstölle liikkumatilaa ja tukea luovuutta. Ikäjohtaminen nousee työyhteisöissä yhä keskeisempään asemaan, joten eri-ikäisten työntekijöiden erilaisten vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen asettaa esimiehille suuria haasteita. Henkilöstömme on osaavaa ja muutoskykyistä Henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu osaamistarpeiden tarkasteluun, jossa yhdistetään yksilöiden ja tiimien tämän hetkinen sekä tulevaisuudessa tarvittava osaaminen. Erilaisilla kehittämis- ja koulutusjärjestelmillä sekä onnistuneilla rekrytoinneilla kehitetään henkilöstön osaamista haluttuun suuntaan. Ammatillisia valmiuksia ylläpidetään täydennyskoulutuksen avulla, minkä lisäksi työntekijöille luodaan mahdollisuudet oppia työssä. Esimiehen ja alaisen väliset suunnittelu- ja kehityskeskustelut käydään systemaattisesti. Henkilöstön työkyky säilyy hyvänä koko työuran Työkykyä ylläpitävän toiminnan avulla vahvistetaan henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista läpi työelämän. Henkilöstön ikääntyessä työkykyä ylläpitävän toiminnan merkitys tulee lähivuosina yhä korostumaan. Työkykyä ylläpitävä toiminta on liitetty yhdeksi keskeiseksi osaksi työyhteisöjen normaalia kehittämistoimintaa, jossa esimiesten sitoutumisella on tärkeä merkitys. Tykytoiminnalla tavoitellaan osaltaan henkilöstön sairauspoissaolojen vähenemistä sekä eläkkeellesiirtymisiän nostamista. Henkilöstön palkkaus ja kannustuskeinot ovat motivoivia ja oikeudenmukaisia Tasapuolisen ja oikeudenmukaisen palkkauksen tulee perustua työn ja tehtävien vaativuuteen, henkilökohtaiseen osaamiseen sekä tuloksellisuuteen. Palkkojen täytyy muuttua tehtävien mukaan ja olla kannustavia ja kilpailukykyisiä. Myös henkilöstöpalvelut vaikuttavat henkilöstön motivaatioon ja niitä tulee kehittää. Henkilöstöstrategian tavoitteet ovat pitkän aikavälin tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamiseen pyritään yhteistyötoimikunnan vuosittain hyväksymien kehittämistoimenpiteiden avulla Tavoitteet vuoden 2004 talousarviossa Strategiset tavoitteet Strategisten tavoitteiden avulla sopeudutaan toimintaympäristön muutoksiin ja tehdään valintoja tulevaisuuden vaihtoehdoista. Tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta ja toteutumista seurataan ja niistä raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy tavoitteet talousarvion käsittelyn yhteydessä, mutta ne eivät luonteensa mukaisesti ole yksityiskohdiltaan valtuustoon nähden sitovia. Kehittämistavoitteet Kehittämistavoitteiden avulla saavutetaan strategiset tavoitteet, kehitetään toimintaa ja viritetään organisaatiota. Sitovia kehittämistavoitteita syntyy konkreettisten päätösten kautta. Toiminnalliset tavoitteet Kuntalain tarkoittavat toiminnalliset tavoitteet eli palvelutavoitteet kuvaavat toiminnan merkitystä kaupunkilaisille. Ne kuvaavat tarpeen, panosten ja vaikutusten välistä suhdetta. Jos palvelutuotannon resursoinnissa tapahtuu muutoksia, tulisi sen vaikuttaa tavoitteisiin ja päinvastoin.

11 11 Toiminnallisia tavoitteita asetettaessa on pyrittävä kuvaamaan kuntalaisille tuotettua hyötyä esimerkiksi palvelujen tason ja saatavuuden avulla. Henkilöstöä, tiloja, laitteita ja muita resursseja, organisaatiota, määrärahojen käyttöä, toiminnan kehittämistä tai suoritteiden ja palvelujen määrää kuvaavat tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia vain poikkeustapauksessa. Tavoitteita seurataan ja niistä raportoidaan talousarviossa sekä kolmannesvuosiraporteissa ja tilinpäätöksen yhteydessä. Palvelutavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia ja ne asetetaan palveluja tuottaville hallintokunnille. Konsernihallinto tuottaa lähinnä sisäisiä palveluja ja vastaa yhdessä hallintokuntien kanssa koko konsernin strategisten ja kehittämistavoitteiden toteutumisesta. 1.2 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton mukaan ensi vuoden talouskehityksen ennakoidaan olevan hieman parempi kuin kuluvana vuonna. Kansainvälisen talouden arvioidaan vähitellen elpyvän ja vaikuttavan viennin ansiosta myös Suomen talouden kehitykseen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan tuotannon määrä lisääntyy ensi vuonna 2,4 %. Kansainvälisen kehityksen ohella tuloratkaisu on keskeisessä asemassa Suomen talouden kehityksen kannalta. Elvyttävä finanssipolitiikka ja palkansaajien ostovoiman arvioitu paraneminen sekä yritysten hintakilpailukyvyn säilyminen kohtuullisena ja matala korkotaso edesauttavat tuotannon kasvun vauhdittumista. Työttömien lukumäärä oli vuonna 2002 keskimäärin 237 tuhatta henkilöä, mikä merkitsi keskimäärin 9,1 % työttömyysastetta. Työttömien määrän arvioidaan tänä vuonna lisääntyvän niin, että keskimääräinen työttömyysaste on 9,3 %. Vuonna 2004 työttömänä arvioidaan olevan viime vuoden lukumäärä, joten työttömyysaste alenee tämänvuotisesta vain vähän. Yleisen hintatason kohoaminen on ollut kuluvana vuonna hyvin maltillista. Vuonna 2003 inflaatio jäänee yhteen prosenttiin. Yleinen arvio vuoden 2004 inflaatiosta on, että se jää yhteen prosenttiin tai sen alle. Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (% - muutos) Tuotanto ( määrä ) 1,2 2,2 1,2 2,4 Palkkasumma 6,5 3,0 3,4 3,8 Ansiotaso 4,5 3,5 3,9 3,4 Ansiotyöpanos 1,5 0,1-0,5 0,2 Inflaatio 2,6 1,6 1,2 0,7 ( % - yksikköä ) Työttömyysaste 9,1 9,1 9,3 9,1 Verot / BKT 45,7 45,8 44,6 44,0 Julkiset menot / BKT 49,1 50,0 50,6 50,5 Rahoitusjäämä / BKT 5,2 4,2 2,3 1,7 Julkinen velka / BKT 44,0 42,7 44,6 44,3 Vaihtotase / BKT 6,9 7,5 6,6 6,7 Euribor 3 kk, % 4,2 3,3 2,2 2,2 10 vuoden korko, % 5,0 5,0 3,9 4,5

12 1.3 Kuntatalouden näkymät vuosina Kunnallistalouden rahoitustilanne heikkenee Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan ( ) mukaan selvästi vuonna Vuoden 2004 jälkeen kuntien vuosikatteen arvioidaan vahvistuvan hitaasti vuoteen 2007 mennessä ja olevan keskimäärin 1,5 mrd. euroa. Vuosina kuntien vuosikate ei koko maan tasolla riitä arvioituihin noin 1,8 mrd. euron nettoinvestointeihin, ei edes käyttöomaisuuden poistojen rahoittamiseen. Kuntatalouden rahoituslaskelma on mekaaninen painelaskelma eikä siihen sisälly oletuksia talouden tasapainottamisesta esimerkiksi investointeja vähentämällä tai veroprosenttia korottamalla. Vuoteen 2007 mennessä kuntatalouden kehitys johtaa siihen, että kunnissa ja kuntayhtymissä tulee välttämättä tehdä ratkaisuja menojen kasvun hillitsemisestä, investointien määrästä, veroprosenteista, palvelurakenteesta ja kuntien välisestä yhteistyöstä. Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina (mrd. euroa ) Toimintatuotot 6,6 7,1 7,4 7,7 8,0 8,3 8,6 Toimintakulut -21,6-22,7-23,8-24,7-25,7-26,6 27,6 Toimintakate -15,0-15,8-16,4-17,1-17,7-18,3-19,0 Verotulot 14,1 14,1 13,5 13,5 14,0 14,4 15,0 Valtionosuudet 3,7 3,9 4,3 4,9 5,1 5,3 5,5 Rahoituserät, netto -0,8 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vuosikate 2,0 2,3 1,4 1,3 1,4 1,4 1,5 Poistot -1,5-1,6-1,6-1,6-1,6-1,7-1,7 Satunnaiset erät, netto 0,2 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Tilikauden tulos 0,7 1,0 0,0-0,1-0,0-0,1 0,0 2,5 Kuntien nettoinvestoinnit, poistot ja vuosikate Miljardia euroa 2,0 1,5 1,0 1,8 1,2 1,2 2,0 1,5 1,3 1,7 1,7 1,6 1,3 1,4 1,4 2,3 2,0 1,5 2,3 2,3 1,9 1,7 1,8 1,8 1,8 1,6 1,6 1,6 1,6 1,7 1,7 1,5 1,4 1,4 1,4 1,3 0,5 0, Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate Lähde: Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta

13 13 Investointien ennakointiin liittyy ongelmia. Investointien kokonaismäärän kehitys riippuu ennen kaikkea suurten kuntien omasta verotulokehityksestä. Sen ja erityisesti yhteisöveron ennakointi on vaikeaa. Satunnaisten nettotulojen arviointiin liittyvien vaikeuksien takia niiden suuruudeksi on laskelmassa oletettu 0,2 mrd. euroa. Pienten kuntien investointitaso tulee pysymään alhaisena mm. siksi, että osalla näistä kunnista vuosikate pysyy heikkona tai negatiivisena, jolloin lisävelkaantuminen investointien johdosta ei ole mahdollista. Laskelman mukaan lainakanta kasvaa hieman ja kassavarat supistuvat vuoteen 2007 mennessä. Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina ( mrd. euroa ) Vuosikate 2,0 2,3 1,4 1,3 1,4 1,4 1,5 Satunnaiset erät, netto 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Investoinnit, netto 2,3 2,3 1,9 1,7 1,8 1,8 1,8 Lainananto 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Antolainojen lyhennykset 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Lainojen lyhennykset 0,8 0,8 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 Rahoitusjäämä/-tarve -1,0-0,9-1,7-1,8-1,9-1,9-1,9 Bruttolainanotto 0,9 0,9 1,4 1,5 1,5 1,6 1,6 Lainakanta ,3 4,8 5,0 5,2 5,3 5,4 5,4 Kassavarat ,1 3,3 3,2 3,2 3,1 3,1 3,1 Nettovelka (lainat kassavarat) 1,2 1,5 1,8 2,0 2,1 2,3 2,3 Nettovelka, % BKT:stä 0,9 1,5 1,3 1,4 1,4 1,5 1,4 Bruttovelka, % BKT:stä 3,2 3,2 3,5 3,5 3,5 3,4 3,3 Toimintamenot, % BKT:stä 15,9 16,2 16,7 16,7 16,7 16,7 16, ,4 4,4 Kuntien lainakanta ja kassavarat Miljardia euroa 3,9 4,0 4,3 4,8 5,0 5,2 5,3 5,4 5, ,6 2,5 2,7 3,2 3,1 3,3 3,2 3,2 3,1 3,1 3, Kassavarat Lainakanta Lähde: Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta

14 Jyväskylän kaupungin talous Kunnanhallituksen on kuntalain 70 mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Kuntaliiton tilipäätössuosituksen mukaan talouden tasapainottamista koskeva esitys on tehtävä, jos tilikauden tulos poikkeaa olennaisesti siitä, mitä tilinpäätösvuotta seuraavan vuoden talousarviota ja -suunnitelmaa hyväksyttäessä oli tiedossa. Hallituksen on suosituksen mukaan otettava esityksessään kantaa kuluvan vuoden talousarvion muuttamiseen tai valmisteilla olevan talousarvion ja -suunnitelman perusteiden tarkistamiseen. Talouden tasapainotuksen käsittelyä vuoden 2002 tilinpäätöksen yhteydessä ei pidetty tarpeellisena, koska vuoden 2002 tulos oli ylijäämäinen ja kumulatiivista ylijäämää oli kertynyt 2,1 miljoonaa euroa. Myös vuoden 2003 tulos on talousarvion mukaan ylijäämäinen. Vuoden 2004 talousarviota laadittaessa tavoitteena on ollut talouden tasapainotus valtuuston hyväksymän vuosien taloussuunnitelman mukaisesti. Taloussuunnitelmassa vuoden 2004 tavoitteeksi asetettiin vuosikatteen nostaminen 21,9 miljoonaan euroon. Vuosien taloussuunnitelmassa aikaisemmin asettua vuosikatetavoitetta on jouduttu selvästi laskemaan. Vuosikate kattaa poistoista 54,2 % vuonna Taloussuunnitelman mukaan vuosikate ylittää poistojen määrän selvästi vasta vuonna Arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä kuntaliiton käyttämällä asteikolla kaupungin talouden voidaan katsoa olevan vuonna 2004 heikko ja tasapainossa vuonna Vuosien 2005 ja 2006 osalta asetettu vuosikatetavoite on taloussuunnitelman mukaan mahdollista saavuttaa siten, että käyttötalouden nettomenot jäädytetään vuoden 2004 tasolle. Tämä edellyttää toimintojen merkittävää tehostamista ja myös päätöksiä kaupungin tarjoamien palvelujen laajuudesta ja tasosta. Kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit säilyvät taloussuunnitelman mukaan koko suunnitelmakauden vuoden 2004 tasolla. 50 Nettoinvestoinnit, poistot ja vuosikate Miljoonaa euroa , , , , , , , ,4 29, , "Nettoinvestoinnit" Poistot Vuosikate

15 15 Valtionosuudet 9 % Lainanotto 8 % Tulot 2004 Muut tulot 2 % Investointitulot 2 % Käyttötulot 12 % Verotulot 46 % Liikelaitosten tulot 21 % Tekninen palvelukeskus 5 % Investointimenot 8 % Opetustoimi 10 % Menot 2004 Lainojen lyhennys 3 % Muut menot 2 % Sosiaali- ja terveystoimi 44 % Muut hallintokunnat 12 % Liikelaitosten menot 16 %

16 1.4.1 Alijäämän kattamisvelvollisuus 16 Laki kuntalain 65 ja 86 :n muuttamisesta (353/2000) tuli voimaan Muutokset koskivat kuntalain talousarvio ja -suunnitelmasäännöstä (65 :n 1 ja 2 momenttia) sekä kuntaa koskevien säännösten soveltamista kuntayhtymässä (86 ). 65 :n 2 momenttiin on otettu lisäsäännös, jonka mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Lakia sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001 valmisteltaviin talousarvioihin ja - suunnitelmiin sekä vuodelta 2001 laadittaviin tilinpäätöksiin. Talouden tasapainottamista koskevat säännökset kuntalaissa (365/1995) edellyttävät talousarvion ja -suunnitelman laatimista siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan (65 2 mom.). Lisäksi kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi (70 ). Lainmuutoksen tarkoituksena on hallituksen esityksen (HE 157/1999 vp) mukaan täydentää ja selkeyttää mainittuja säännöksiä erityisesti talousarvion ja -suunnitelman laatimista koskevilta osin. Talouden tasapainottamiselle osoitetaan laissa ulkoiseen kirjanpitoon perustuva arviointiperuste siten, että tasapainottamistarve määräytyy taseen osoittamasta ja talousarvion laadintavuonna kertyväksi arvioidusta alijäämästä. Alijäämän kumuloituminen taseeseen pyritään laissa estämään määrittelemällä täsmällisesti milloin kattamisvelvoite syntyy ja milloin ja missä yhteydessä toimenpiteet sen kattamiseksi tulee esittää. Alijäämän kattamista koskevaa sääntelyä ei sovelleta kuntayhtymässä. Kattamisvelvoite määräytyy tilinpäätöksen ja talousarvion alijäämistä. Katettavaa alijäämää määritettäessä otetaan huomioon sekä yli- että alijäämäiset erät jäljempänä mainituista tase- ja talousarvioeristä. Tilinpäätöksen alijäämällä tarkoitetaan alijäämää, joka saadaan laskemalla yhteen edellisen tilikauden taseen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä ja tilikauden yli-/alijäämä -erät. Talousarvion alijäämällä tarkoitetaan valtuuston hyväksymän, kuluvan vuoden talousarvion tuloslaskelmaosan viimeisen rivin osoittamaa alijäämää. Talousarviomuutokset otetaan huomioon yli-/ alijäämää määritettäessä. Alijäämän kattamistoimenpiteistä päättää valtuusto. Päätös tulee tehdä talousarviossa ja - suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä. Alijäämän kattaminen talousarviossa ja - suunnitelmassa osoitetaan valmisteltavan talousarviovuoden ja/tai sitä seuraavien suunnitteluvuosien tuloslaskelmaosan ylijäämillä. Suunnitteluvuosien yli-/alijäämäerien yhteenlasketun määrän tulee olla vähintään nolla sen jälkeen kun kertynyt alijäämä on katettu. Tämä tulkinta on johdettavissa 65 2 momentin säännöksestä, joka edellyttää taloussuunnitelman laatimista siten, että kunnan tehtävien hoitaminen turvataan. Nettovaikutukseltaan alijäämäinen tulossuunnitelma, joka johtaisi taloudellisen aseman olennaiseen heikkenemiseen suunnittelukaudella, ei täyttäisi mainitun säännöksen vaatimusta. Näin ollen ei voida pitää riittävänä, että suunnittelukauden jonakin tai joinakin vuosina osoitetaan ylijäämä, joka kattaa ennen suunnittelukautta kertyneen alijäämään, mutta taloussuunnitelma kokonaisuudessaan on alijäämäinen.

17 17 Jyväskylän kaupungin vuoden 2002 tilinpäätös osoitti yhteensä 2,1 miljoonan euron ylijäämää vuosilta Vuoden 2003 ylijäämäksi arvioidaan noin 5,5 miljoonaa euroa, joten kuntalain 65 :n 2 momentin mukainen taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää ei ole, ja ylijäämää on 7,6 milj. euroa. Vuoden 2004 talousarvioesityksen mukaisen 10,0 miljoonan euron alijäämän jälkeen jää kumulatiivista alijäämää 2,3 miljoonaa euroa. Tämä ja vuoden 2005 suunnitelman mukainen 1,5 miljoonan euron alijäämä katetaan suunnittelukauden viimeisen vuoden ylijäämällä, joka on 6,5 miljoonaa euroa Alijäämän kattamisvelvollisuus Miljoonaa euroa 7,6 Taloussuunnitelma 5 0 6,4 0,4 2,1 7,3 2,1 5,5-2,3-1,5 6,5 2, ,1-2,7-2,4-5,0-7,3-5,2-10,0-3, * 2004* 2005* 2006* Talousarvio Kumulatiivinen ali-/ylijäämä Tulossuunnitelma Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä tulossuunnitelmassa liikelaitokset lasketaan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talousarvion yhteydessä esitetään kaksi erilaista tulossuunnitelmaa, joista toisessa liikelaitokset on yhdistetty tilinpäätöksen tapaan ja toisessa ne ovat nettona eli rahoitustuotoissa näkyy vain niiltä perittävä sijoitetun pääoman tuotto. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyttää kokonaistaloudellista tulossuunnitelmaa.

18 Toimintatulot 18 Kaupungin käyttötulot kasvavat vuoden 2003 muutettuun talousarvioon verrattuna 15 % eli 21,9 miljoonaa euroa. KÄYTTÖTULOT euroa TP TA+M TAE Muutos TOIMIELIN % Konsernihallinto ,0 % Rakennusvalvonta ,5 % Ympäristötoimi ,2 % Sosiaali- ja terveystoimi ,1 % Opetustoimi ,0 % Kulttuuritoimi ,5 % Liikuntahallinto ,5 % Tekninen palvelukeskus ,7 % TEKPA - Myyntivoitot ,3 % Käyttötaloustulot % Tilapalvelu ,7 % Vesilaitos ,0 % Kylän Kattaus % K-S Pelastuslaitos % Altek % Työterveys ,9 % Total Kiinteistöpalvelu ,7 % Käyttötaloustulot % Organisaatiomuutokset Konsernihallinto Ruokapalvelu Asuntotoimi -231 Vertailukelpoiset tulot ,5 % Kulttuuritoimi Suomalainen konservatorio -900 Vertailukelpoiset tulot ,5 % Tekninen palvelukeskus Pelastuslaitos -926 Aluepelastus 0 Nuohous -314 Asuntotoimi 231 Altek Vertailukelpoiset tulot ,0 % TULOT YHTEENSÄ ,3 %

19 Toimintamenot 19 Käyttömenot kasvavat vuoden 2003 muutettuun talousarvioon verrattuna yhteensä 6,1 % eli 24,3 miljoonaa euroa. Käyttötalouden menojen kasvuun vaikuttavat merkittävimmät tekijät ovat palkkaus- ja kiinteistö- ja atk-menojen nousu. KÄYTTÖMENOT euroa TP TA+M TAE Muutos TOIMIELIN % Konsernihallinto ,4 % Rakennusvalvonta ,5 % Ympäristötoimi ,8 % Sosiaali- ja terveystoimi ,2 % Opetustoimi ,3 % Kulttuuritoimi ,3 % Liikuntahallinto ,7 % Tekninen palvelukeskus ,5 % Käyttötalousmenot ,9 % Tilapalvelu ,2 % Vesilaitos ,2 % Kylän Kattaus % K-S Pelastuslaitos % Altek % Työterveys ,9 % Total Kiinteistöpalvelu ,6 % Käyttötalousmenot ,1 % Organisaatiomuutokset Konsernihallinto Ruokapalvelu Asuntotoimi -186 Työllistäminen 459 Avustukset, Likes ja Kihu 112 Vertailukelpoiset menot ,9 % Ympäristötoimi Ympäristöjärjestelmä ja paikallisagenda 62 Vertailukelpoiset menot ,1 % Kulttuuritoimi Suomalainen konservatorio Vertailukelpoiset menot ,0 % Liikuntatoimi Avustukset, Likes ja Kihu -112 Vertailukelpoiset menot ,1 % Tekninen palvelukeskus Pelastuslaitos Aluepelastus, nettomenot Nuohous -314 Asuntotoimi 186 Altek Vertailukelpoiset menot ,7 % MENOT YHTEENSÄ ,3 %

20 Toimintakate 20 Käyttötalouden nettomenot kasvavat vuoden 2003 muutettuun talousarvioon verrattuna 2,4 miljoonaa euroa eli 0,9 %. KÄYTTÖTALOUS NETTO euroa TP TA+M TAE Muutos TOIMIELIN % Konsernihallinto ,4 % Rakennusvalvonta ,0 % Ympäristötoimi ,3 % Sosiaali- ja terveystoimi ,5 % Opetustoimi ,3 % Kulttuuritoimi ,3 % Liikuntahallinto ,4 % Tekninen palvelukeskus ,4 % Käyttötalous netto ,2 % Tilapalvelu ,5 % Vesilaitos ,7 % Kylän Kattaus 0 0 0,0 % K-S Pelastuslaitos % Altek % Työterveys % Total Kiinteistöpalvelu % Käyttötalousnetto ,9 % Organisaatiomuutokset Konsernihallinto Ruokapalvelu 0 Asuntotoimi 45 Työllistäminen 459 Avustukset, Likes ja Kihu 112 Vertailukelpoiset menot ,0 % Ympäristötoimi 839 Ympäristöjärjestelmä ja paikallisagenda 62 Vertailukelpoiset menot ,6 % Kulttuuritoimi Suomalainen konservatorio Vertailukelpoiset menot ,9 % Liikuntatoimi Avustukset, Likes ja Kihu -112 Vertailukelpoiset menot ,0 % Tekninen palvelukeskus Pelastuslaitos Aluepelastus Nuohous 0 Asuntotoimi -45 Altek 269 Vertailukelpoiset menot % NETTOMENOT YHTEENSÄ ,1 %