1. YLEISPERUSTELUT. 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja palvelutarpeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. YLEISPERUSTELUT. 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet. 1.1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet"

Transkriptio

1 1 YLEISPERUSTELUT

2 2 1. YLEISPERUSTELUT 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja palvelutarpeet Jyväskylän väkiluvun kasvu on jatkunut voimakkaana jo kymmenen vuotta ja jatkuu edelleen. Asukkaiden lisääntymisen rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Demografinen huoltosuhde eli lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä pienin yli asukkaan kuntien vertailussa. Sen sijaan taloudellisella huoltosuhteella (muu väestö per työlliset) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä aiheutuu Jyväskylän opiskelijoiden ja työttömien suuresta määrästä, mikä puolestaan näkyy mm. keskitulojen tasossa ja heijastuu myös kuntatalouteen. Toisaalta on huomattava, että työllisten määrä on kehittynyt Jyväskylässä hyvin, ja taloudellinen huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa. Vertailutietoja kymmenestä suurimmasta kaupungista: Jyväskylä Kymmenen suurinta keskimäärin Helsinki, Espoo ja Vantaa Muut seitsemän suurinta Sataa työllistä kohden eläkeläisiä vuotiaita opiskelijoita työttömiä muita yhteensä Väkiluvun muutos 2002 (%) 0,9 0,8 1,1 0,6 Väkiluvun muutos 1-9/03 (%) 1,4 0,6 0,7 0,6 Kokonaistulojen muutos 2002(%) 5,2 4,2 3,5 4,5 Korkea-asteen koulutus 2001 (%) 30,2 28,7 33,4 26,6 Työpaikkojen muutos 2001 (%) 3,1 2,3 2,5 2,2 Työttömyysaste (%) 14,0 11,7 7,6 13,4 Vuosimuutos (%-yksikköä) -0,5-0,2 0,4-0,6 Toimeentulotukimenojen muutos 2002 (%) 0,7 2,5 6,4 0,8 Yhden henkilön talouksia 2002 (%) 44,6 42,2 38,3 43,9 Asuntotuotanto 2002 per henkeä 12,0 7,7 8,7 7,3 Kt-asuntojen hinnat 4-6/03 ( /m 2 )** Vuosimuutos (%) 7,3 6,7 4,5 7,7 Asuntojen vuokrat 4/03 ( /m 2 /kk)** 8,40 8,45 9,55 7,98 Vuosimuutos (%) 4,6 3,4 3,5 3,3 Lainat, emo 2001 ( /asukas) * = ennakkotieto, ** = keskimäärin, lähde: Tilastokeskus

3 3 Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina yhteensä 4.916:lla eli 6,5 prosenttia. Päivähoitoikäisten määrä väheni samana aikana 714:llä (-11,2 %), mutta määrä pysynee jatkossa ennallaan. Ala-asteikäiset vähenivät ko. jaksolla 113:lla eli parilla prosentilla, mutta vuosina vähennykseksi arvioidaan reilut 500 eli kymmenen prosenttia. Tämän jälkeen ryhmän koko vakiintunee. Vuoden 2002 lopulla vuotiaita oli eli 80 vähemmän kuin viisi vuotta aiemmin, mutta arvion mukaan heitä on vuonna 2010 yli 900 enemmän. Yli 75-vuotiaiden määrä on kasvanut vuosittain noin neljä prosenttia, mutta kasvu pienenee kunnes suuret ikäluokat tulevat ko. ikään. Työikäisten määrän arvioidaan kasvavan edelleen noin 800:lla vuodessa, ja näin Jyväskylän väkiluku olisi vuonna Tämä kaupungin oma arvio on noin neljä tuhatta suurempi kuin Tilastokeskuksen parin vuoden takainen ennuste, joka on jo ylitetty hengellä. Ero syntyy työikäisten ryhmässä, ja Tilastokeskuksen syntyvyysennuste näyttää hieman suurelta. Muilta osin näkemykset yhtyvät. Jyväskylän lapset ja arvio vuoteen vuotiaat vuotiaat Jyväskylän iäkkäät Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuotiaat Yli 75-vuotiaat

4 1.1.2 Jyväskylän kaupunkiseudun verkostokaupunkistrategia 4 Vuonna 2001 käynnistettiin aluekeskusohjelman kärkihankkeena elinkeinopolitiikkaa laajempi seutuyhteistyö. Verkostokaupunkihankkeesta tuli sittemmin elinkeinopolitiikkaa laaja-alaisemman seutuistumisen kokoava tunnus. Sille on laadittu strategia, jonka toteutus on käynnistetty. Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelman ydinalueen muodostavat vuoden 2004 alusta seudun yhdeksän kuntaa Hankasalmi, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen sekä kymmenentenä Suolahti. Jyväskylän seudun verkostokaupunki on kymmenen kunnan kumppanuuspohjainen yhteistyöverkosto, jonka yhteinen väestömäärä on runsaat Verkoston pienimmässä kunnassa on asukasta ja suurimmassa asukasta. Verkostokunnat ja asukasluvut Hankasalmi Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti Laukaa Muurame Petäjävesi Suolahti Toivakka Uurainen Yhteensä Verkostokaupungissa tavoitellaan seudun kuntien yhteistyötä toiminnoittain. Päämääränä on kuntayhteistyötä syvällisempi seutuyhteistyö. Laajempaa näkökulmaa puoltaa se, että korkeintaan viidennes paikalliseen elinvoimaan vaikuttavista voimavaroista on välittömästi kuntien ohjattavissa, neljä viidennestä on markkina- ja yhteisövoimilla. Seutukehittämisen perusstrategiana on, että kullekin toiminnolle haetaan mielekkäin organisointimalli, jonka tavoitteena on turvata hyvinvointiyhteiskunta paikallisesti uusissa oloissa. Peruspalvelujen tilauttaminen, organisoiminen ja laadun valvonta nähdään julkiselle sektorille delegoituina tehtävinä. Tehokkuus on sitä, että asiat tehdään parhaalla mahdollisella tavalla. Tehokas ratkaisu maksimoi hyvinvoinnin. Verkostokaupungissa keskeistä on yhteistyö, kumppanuudet, osaamisen hallinta ja parhaiden käytäntöjen jakaminen. Avaimena on kyky löytää uusia tapoja järjestää yhteisiä palveluja, jossa mukana on julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Lähtökohtana on hanke- ja toimintokohtaisesti parhaiden kumppanien löytäminen. Tavoitteena on luoda kehittämisjärjestelmä, joka ruokkii aloitteellisuutta, kokoaa toimijoita sekä henkisiä ja taloudellisia voimavaroja. Voimavaroja kokoamalla turvataan palvelujen järjestämisen tehokkuus ja käyttöaste, henkilöstön saatavuus ja osaavuus, palvelujen laadun kehittäminen, erikoisosaamisen hyödyntäminen, riittävä massa erityispalveluille ja mahdollisuus kilpailuttamisohjaukseen. Tehokkuustavoitteen ohella joissain tapauksissa kysymys on jopa palvelun säilymisestä. Voimavarojen yhdistämisellä ja toimintojen yhdentämisellä on mahdollisuus saavuttaa mittakaavaetuja tavoitteena parempi tuottavuus. Tavoitteena on myös synnyttää lisää palvelujen tuottajia, mikä mahdollistaa kilpailuttamisen ohjauskeinona.

5 5 Yhteistoiminta-alueet määrittyvät toiminnoittain ja eteneminen on vaiheittaista. Toimintojen organisoinnissa on useita vaihtoehtoja: kunta/-yhtymä (esim. asunto- ja tonttitarjonta, maankäytön suunnittelu), liikelaitos (kiinteistöpalvelut, työterveys), säätiö (päihdehuolto, kehitysvammapalvelut, työvalmennuspalvelut), osakeyhtiö (elinkeinopolitiikka, matkailu, jätehuolto, jätevedet). Elinkeinopolitiikkaa toteutetaan seudullisesti Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy:n ja Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n kautta. Päihdeongelmaisten asumispalvelut on ulkoistettu Jyväskylän Katulähetys ry:lle ja nuorten asumispalvelut Jyväskylän Seudun Nuorisoasunnot ry:lle. Säätiöratkaisut soveltuvat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon alueella sellaisiin erityispalveluihin, joissa yksi kunta on liian pieni palvelutuottaja ja joissa kolmannen sektorin toimijoilla on merkittävää osaamista ja kokemusperäistä tietoa. Liikelaitosmallia perustellaan kustannustehokkuuden ja laadun varmistamisen tavoittein. Osakeyhtiömallilla, esimerkkinä seudullinen elinkeinoyhtiö, tavoitellaan voimien koonnin ohella kunnallista joustavampia käytäntöjä seudullisen elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Yhdistyspohjaisella ratkaisulla on onnistuttu kanavoimaan toimijoiden tunnepääoma, soveltuvuus ja osaaminen paikallisten sosiaalisten ongelmien ratkaisuun sekä sitouttamaan toimijat laajemminkin toimintaan syrjäytymistä vastaan. Palvelutuotannon kehittämisen keskeisenä tavoitteena on luoda toimivat vuorovaikutuskanavat ja kehittämisverkostot alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien, teknologiayrittäjien sekä koulutuksen ja tutkimusorganisaatioiden välille. Tavoitteena on myös tarjota hyvinvointialan järjestöille tukea toiminnan laajentamiseksi ja monipuolistamiseksi niin, että niiden toiminta ylittää vuonna 2006 valtakunnallisen keskitason. Hanke linkittyy elimellisesti verkostokaupunkihankkeeseen. Verkostokaupunkihankkeessa kunnat ovat ilmaisseet halunsa vastata jo seutuistuneiden toimijoiden palvelutarpeisiin. Kuntien tavoitteena on turvata palveluiden rahoitusperusta muuttuvissa oloissa. Linkittämällä hyvinvointiteknologian mahdollisuudet verkostokaupungin tarpeisiin Jyväskylän seutu tahtoo kehittyä parhaaksi palveluiden järjestäjäksi yli rajojen Kaupungin hallinnon ja johtamisjärjestelmän uudistaminen Jyväskylän kaupungissa on käynnistynyt kehittämistyö, jonka tavoitteena on siirtyä uuteen organisaatiomalliin kunnallisvaalien jälkeisen valtuustokauden alkaessa vuonna Viimeksi organisaation kokonaistarkastelu on tehty 1990-luvun puolessa välissä. Kehittämistyön tavoitteena on koota hallintoa selkeämpiin kokonaisuuksiin ja parantaa toiminnan poliittista ja hallinnollista ohjausta. Samalla tuetaan toimintaorganisaatioiden itsenäisyyttä ja keskinäistä yhteistyötä. Lisäksi kannustetaan seudulliseen yhteistyöhön kuntien, yritysten, oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kehittämistyön tulisi vahvistaa verkostokaupunki-idean toteuttamista. Uudessa organisaatiomallissa pyritään tehostamaan hallinnon toimivuutta ja vaikuttamaan siihen, että kuntalaisten palvelut paranevat ja vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät. Uudistuksilla tuetaan myös kaupungin talouteen liittyviä tavoitteita. Lähtökohtana on, että henkilöstön irtisanomisia ja lomautuksia ei tehdä, mutta henkilöstöä voidaan kouluttaa uusiin tehtäviin. Organisaation uudistamisen lähtökohtana on kaksi perusmallia, joita molempia on käytössä vertailukaupungeissa. Apulaiskaupunginjohtajamalli perustuu siihen, että kaupunginhallituksen alainen johtaminen jaetaan kaupunginjohtajan ja yhden tai useamman apulaiskaupunginjohtajan kesken. Toimialajohtajamallissa ylimmän tason johtaminen tapahtuu kaupunginjohtajan ja muutamista itsenäisistä toimialoista vastaavien johtajien toimesta.

6 6 Hallinnon toimivuuden edellytys on, että virkaorganisaatio ja luottamushenkilöorganisaatio tukevat toisiaan. Tämän vuoksi molemmat ovat tarkastelun kohteena. Tavoitteena on selkeyttää poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden välistä työnjakoa ja vastuusuhteita. Erilliskysymyksenä kehittämistyön yhteydessä tutustutaan pormestarimallin eri vaihtoehtoihin. Kehittämistyötä ohjaa kaupunginhallitus, joka työstää uudistusta iltakouluissa ja seminaareissa. Kaupunki ei palkkaa hallinnon kokonaiskehittämiseen konsulttia. Ulkopuolista asiantuntemusta voidaan kyllä hankkia erikseen määritellyissä tehtävissä. Uusi organisaatio aloittaa toimintansa vuoden 2005 alussa Strategiset kehittämishankkeet 1. Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelma Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelman painopisteet ja tavoitteet vuosille hyväksyttiin syksyllä 2003 samansisältöisesti kymmenen kunnan päättävissä elimissä. Ohjelmaa toteutetaan kahdella kärkihankkeella. Osaamisesta liiketoimintaa - vision mukaisesti hyvinvointiteknologia ja -teollisuus ovat Jyväskylän seudun elinkeinotoiminnan yksi tukipilari ja kasvuala, ja Jyväskylän seutu on hyvinvointiteknologian liiketoiminnan kansainvälinen osaamisen keskus. Lähivuosien hankkeista mainittakoon hyvinvointiliiketoiminnan kehittämisohjelma, Wellness Dream Lab, Vitapolis- sekä Gerocenter -hankkeet. Verkostokaupunkihankkeessa kunnat ovat ilmaisseet halunsa vastata jo seutuistuneiden toimijoiden palvelutarpeisiin. Kuntien tavoitteena on turvata palveluiden rahoitusperusta muuttuvissa oloissa. Ohjelmaa hallinnoi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, joka ostaa ohjelmajohtajan palvelut Jyväskylän kaupungilta sekä hyvinvointiteknologian koordinointipalvelut Jyväskylän teknologiakeskukselta. 2. Seudullinen palvelujärjestelmien kehittäminen Tavoitteena on tiivistää seudullista yhteistyötä palvelujen tuottamisessa. Koulujen lisätilatarpeet ratkaistaan yhteisillä rakennushankkeilla. Uudistetaan päivähoidon organisointia siten, että muodostuu yhteinen alueellinen päiväkotiverkosto. Kirjastopalvelut järjestetään seudullisesti yhteisellä kirjastojärjestelmällä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan kehitellä seudullisiksi avoterveydenhuoltopalvelut esimerkkihankkeena Terveyskeskuksen avovastaanottotoiminnan uusi yhteistyömalli, TUUMA. Vastaavasti voidaan edetä perhe- ja sosiaalipalveluissa sekä seniori - ja terveyskeskussairaalapalveluissa. Ennaltaehkäisevä vanhustyö ja palveluohjaus Jyväskylän seudulla -hankkeella kehitetään ennaltaehkäisevää vanhustyötä luomalla käytäntöjä, jotka tukevat ikäihmisten itsenäistä selviytymistä ja suuntaavat palveluiden järjestämistä vastaamaan todellista palvelutarvetta. 3. Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelma Jyväskylän seutu osallistuu kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan vahvuusalueinaan paperinvalmistusteknologia, energia- ja ympäristöteknologia sekä informaatioteknologia. Vuoden 2003 alusta edellä mainittujen lisäksi nanoteknologiaa on alettu soveltamaan paperinvalmistus- sekä energia- ja ympäristöteknologioissa. Ohjelmaa hallinnoi Jyväskylän teknologiakeskus. 4. Verkostokaupunkikuntien työllisyyspolitiikka Tavoitteena on työllisyyspalvelujen seudullinen järjestäminen osana yhteisen strategian suuntaamana. Kuntien toimenpiteet ja tukijärjestelmät koordinoidaan seudullisesti tavoitteena samantasoiset palvelut asiakaslähtöisesti kunnasta riippumatta.

7 7 Työllisyyspalveluja ostetaan mm. Tekevä -säätiöltä, Jyväskylän Katulähetykseltä, Muuramen Monex -työpajalta sekä Laukaan Vatti -pajalta. Koordinointivastuu on Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluilla, joka tekee ostopalvelusopimukset muiden kuntien kanssa. Työvoiman palvelukeskus -hankkeen tavoitteena on seudullisin toimin vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä sekä lisätä pitkäaikaistyöttömien elämänhallintaa ja aktiivisuutta. Hankkeella pyritään nuorten työttömyyden vähentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä toimeentulotukiasiakkaiden määrän ja tukiriippuvuuden vähentämiseen. Työvoiman palvelukeskus on uusi yhteispalvelupiste, jossa ovat mukana kunnat, työvoimatoimisto ja Kela. Toiminta alkaa vuoden 2004 alusta. Jyväskylällä, Jyväskylän maalaiskunnalla ja Muuramella on yhteinen palvelupiste Jyväskylässä. Kuntien yhteinen sosiaalityöntekijä yhdessä työvoimaneuvojan kanssa tarjoaa palveluja Korpilahden, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten asukkaille. Kunnat ovat mukana myös Wire -toiminnassa sekä Räätälöidyt ratkaisut -projektissa. Jyväskylän työvoimatoimisto tarjoaa palvelunsa edellä mainituille kunnille sekä Laukaan työvoimatoimisto Laukaan ja Hankasalmen kunnille. Wire -projektia toteutetaan koko alueella. 5. Elävä kaupunkikeskusta ja valon kaupunki Jyväskylän kaupunkikeskusta on edelläkävijä, johon tullaan tutustumaan jopa maan rajojen ulkopuolelta. Keskusta-alueiden ainutlaatuisuuden korostaminen rakentaa Jyväskylän kaupunkikeskustasta dynaamisen kokonaisuuden. Samalla se vahvistaa keskusta-alueen vetovoimaa sekä positiivista mielikuvaa elävästä kaupunkikeskustasta monipuolisena palvelu- ja asuinalueena sekä maakunnan keskuksena. Kaupunki panostaa keskusta-alueeseen vahvistamalla eri keskustaalueiden ainutlaatuista identiteettiä ja luomalla toimintamahdollisuuksia yhteistyössä asukkaiden, liike-elämän, kiinteistönomistajien sekä muiden alueen toimijoiden kanssa. Valon kaupunki on pitkäjänteinen prosessi, jonka aikana kuntalaiset, kiinteistöjen omistajat, päätöksentekijät sekä eri yhteistyökumppanit tiedostavat valaistuksen merkityksen hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäjänä sekä kaupungin imagon kohottajana. Oheistapahtumat eivät saa aiheuttaa kaupungille ylimääräisiä kustannuksia. 6. Jelmun toimitilat Jelmun toimintaedellytykset selvitetään. 7. Palvelutuotannon tilojen käytön seudullinen tehostaminen Selvitetään seudullisesti keskeisten palvelujen (mm. koulut, päiväkodit, vanhuspalvelut, kirjastot, museot) tilojen käyttö ja tehdään suunnitelma, miten tiloja voidaan käyttää entistä tehokkaammin. Samassa yhteydessä selvitetään, miten uusissa investointihankkeissa seudullinen yhteiskäyttö otetaan huomioon. Kaupunki tiedustelee kuntien halukkuutta osallistua hankkeeseen. 8. Kaupungin luottamushenkilöhallinnon ja organisaatiorakenteen uudistaminen Vuoden 2004 aikana uudistetaan kaupungin hallintorakenne. Uudistus koskee sekä luottamushenkilö- että viranhaltijaorganisaatiota. Tarkoituksena on koota hallintoa ja parantaa toiminnan poliittista ja hallinnollista ohjausta. Poliittinen osallistuminen turvataan nykytasolla. 9. Kulttuuristrategia Kaupunki tekee yhdessä yhteistyötahojen kanssa kaupunkipolitiikkaan ja suunnitteluun liittyvän kulttuuristrategian, jossa etsitään uusia toimintatapoja ja -muotoja.

8 Sisäiset kehittämishankkeet 1. Sisäpostin- ja pientavarakuljetusten kehittäminen Kaupungin sisäpostin- ja pientavaroiden kuljetuksien logistista tehokkuutta kehitetään niin, että lukuisten erillisjärjestelmien sijaan muodostetaan yksi keskitetty järjestelmä, joka kattaa kaupungin toimipisteet. Sisäpostin lisäksi järjestelmään voidaan liittää myös ulos lähtevän postin kuljetukset Suomen Postin kuljetettavaksi. Myös osa pientavarakuljetuksista voidaan liittää säännölliseen postireititykseen. Postin kuljettamisesta ja lähettämisestä aiheutuvien kustannusten jakaminen tulee tapahtua oikeudenmukaisesti ottaen kuitenkin huomioon mahdollisesta jakamisesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset. Sisäposti- ja pientavarakuljetusjärjestelmien kokoamisesta ja palvelutoiminnasta vastaa Total Kiinteistöpalvelu vuoden 2004 alusta lukien. Keskitetyn järjestelmän arvioidaan vapauttavan eri yksiköiden henkilö- ja kalustoresursseja suunnattavaksi muuhun toimintaan. Uusi toimintamalli ei edellytä lisäresursseja Total Kiinteistöpalvelussa. Toiminnan kustannuskehitystä seurataan ja verrataan ulkoiseen palvelutuotantoon. Viimeistään kahden vuoden kuluessa palvelu on osin tai kokonaan mahdollista kilpailuttaa. 2. Autohankintojen toimintamalli Henkilö- ja pakettiauto-omaisuus sekä niiden hallinnointi keskitetään vuoden 2004 alusta lukien ALTEKin Autokeskukseen. Autokeskus kokoaa eri yksiköiden kuljetustarvesuunnitelmat sekä mahdolliset ajoneuvokalustoon liittyvät erikoisvaateet. Ajoneuvokaluston tasosta sekä hankinta- ja rahoitusratkaisuista tehdään erillinen omistajapäätös. ALTEKin Autokeskus koordinoi autopalveluja ja toimii kilpailutetun puitesopimuksen toimeenpanon toteuttajana. Puitesopimuksen kilpailuttamisen toteuttaa hankintakeskus. Uuteen puitesopimukseen siirrytään vaiheittain nykyisen autokannan poistuessa. Yksiköt eivät hanki eivätkä vuokraa ajoneuvoja, ellei konsernijohto anna siihen lupaa. Uusi toimintamalli ei edellytä lisäresursointia ALTEKissa. Palvelun kustannukset laskutetaan yksiköiltä. Uusi toimintamalli ei koske Keski-Suomen pelastuslaitoksen autokantaa. 3. Verkko-omaisuuden arvonmääritys Vesilaitoksen liiketoiminta-alueittainen omaisuuden arvonmääritys valmistuu vuoden 2003 lopulla. Sen perusteella arvioidaan vesilaitoksen taksarakenne ja sen uudistamisen tarve. Arvonmääritys on pohjana myös konsernin verkko-omaisuuden (vesi/lämpö/sähkö) kokonaistarkastelussa. Valmistelutyössä ovat mukana Vesilaitos ja Jyväskylän Energia Oy. 4. Liiketoimintastrategia Kaupungilla on vuoden 2004 alusta kaikkiaan seitsemän liikelaitosta. Liikelaitosohjauksesta vastaa konsernijohto. Ohjauksen sekä tilaaja- ja tuottajaroolien selkeyttämiseksi valmistellaan kaupungin liiketoimintastrategia. Strategiaan sisältyvä tuotantokapasiteetti- ja investointisuunnitelma tehdään verkostoyhteistyössä seudullisesti. 5. Toiminnan ohjaus- ja arviointijärjestelmän kehittäminen Kehitetään toimialoja koskeva ohjaus- ja arviointijärjestelmä, joka sisältää tavoite-, seuranta- ja raportointimenettelyt. Järjestelmällä tuetaan uutta organisaatiorakennetta ja uusien johtoryhmien toimintaa. Menettelyjen käyttöönotto varmistetaan järjestämällä koulutusta. 6. Konserttisali Konserttisalin paikkakysymys, rahoitus ja tavoiteaikataulu määritellään menossa olevien selvitysten valmistuttua.

9 9 7. Museoiden tilatarpeet Konserttisalin suunnitteluun liittyen joudutaan myös valtiontalon yhteyteen ajatellut taidemuseon tilat suunnittelemaan uudelleen. Samassa yhteydessä selvitetään myös muiden museoiden ja näyttelytilojen tehostamista. Asia saatetaan alkuvuodesta 2004 valtuuston käsittelyyn. 8. Kunnallisten palveluiden tuottaminen Kaupungin tarvitsema lisäkapasiteetti hankitaan markkinoilta, jos se on kilpailullisesti edullista. 9. Taloushallinnon keskittäminen Selvitetään taloushallinnon palveluiden järjestämisen vaihtoehdot ottaen huomioon kaupungin johtamisjärjestelmän kehitys. 10. Nuorisotoiminnan organisointi Tarkistetaan nuorisotoiminnan organisointi ja tehdään perusselvitys toimitiloista Kaupungin henkilöstöstrategia Kaupungin henkilöstöstrategian lähtökohtana on kaupungin visio ja palvelutuotannon strategia. Henkilöstöstrategia kertoo, millaista henkilöstöpolitiikkaa kaupunki noudattaa pyrkiessään saavuttamaan tavoitteensa. Henkilöstöstrategiassa otetaan huomioon yhteiskunnallinen kehitys, kaupungin taloudellinen tilanne ja henkilöstön tilaa koskevat selvitykset. Näiden pohjalta määritellään ne henkilöstöstrategian kehittämisalueet, joihin henkilöstöpoliittisia toimenpiteitä suunnataan. Kaupungin organisaatioiden tuloksellisuuden parantaminen on jatkuva haaste, johon vastataan kehittämällä tasapainoista tuloksellisuuden arviointia osaksi kaupungin johtamisjärjestelmää. Kokonaisvaltainen tuloksellisuusarviointi edellyttää työyhteisöissä neljän näkökulman tasapainoista huomioimista. Nämä näkökulmat ovat: vaikuttavuus/taloudellisuus, asiakaspalvelun laadukkuus ja asiakastyytyväisyys, prosessien sujuvuus ja henkilöstön aikaansaannoskyky. Palvelutuotannossa henkilöstön osuus on keskeinen. Tämän vuoksi henkilöstön aikaansaannoskyky nousee keskeiseksi osaksi tuloksellisuutta. Panostamalla aikaansaannoskykyyn rakennetaan pohjaa organisaation tulokselliselle toiminnalle myös tulevaisuudessa. Henkilöstöstrategiassa vahvistetaan henkilöstön aikaansaannoskykyyn liittyvät kehittämisalueet tuleville vuosille. Henkilöstöstrategia vuoteen 2005 Henkilöstöstrategian lähivuosien kehittämisalueita määriteltäessä on tarkasteltu erilaisia kaupunkia, työympäristöä ja henkilöstöä koskevia selvityksiä, sekä mietitty tulevaisuuden asettamia haasteita. Henkilöstötoimisto ja ammattijärjestöt ovat yhdessä hyväksyneet kehittämisalueiksi henkilöstövoimavarat, johtaminen, osaaminen, työssä jaksaminen sekä palkkauspolitiikka ja henkilöstön kannustaminen. Kehittämisalueet on hyväksytty kaupungin yhteistyötoimikunnassa. Henkilöstöstrategian kehittämisalueille on vahvistettu seuraavat tavoitteet: Meillä on tulevaisuudessa riittävä, ammattitaitoinen henkilöstö Kaupungin tavoitteena on saada palvelukseensa toimintoihin nähden riittävä, laadullisesti korkeatasoinen henkilöstö. Tulevaisuudessa kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kiristymään, joten kaupungin houkuttelevuus työnantajana täytyy varmistaa. Henkilöstövoimavarojen kohdentaminen ja mitoittaminen edellyttää henkilöstösuunnittelua, jota toteutetaan hallintokunnissa kiinteässä yhteydessä toiminnan ja talouden suunnittelun kanssa. Henkilöstövoimavarojen seurannan välineenä hyödynnetään henkilöstötilinpäätöksiä.

10 Johtamistapamme edistää työyhteisöjen toimivuutta ja tuloksellisuutta 10 Kannustavan ja innostavan ilmapiirin luominen työyhteisöihin edellyttää kaupungissa avointa, aitoon yhteistyöhön perustuvaa johtamisjärjestelmää. Johtamismenetelmien tulee antaa henkilöstölle liikkumatilaa ja tukea luovuutta. Ikäjohtaminen nousee työyhteisöissä yhä keskeisempään asemaan, joten eri-ikäisten työntekijöiden erilaisten vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen asettaa esimiehille suuria haasteita. Henkilöstömme on osaavaa ja muutoskykyistä Henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu osaamistarpeiden tarkasteluun, jossa yhdistetään yksilöiden ja tiimien tämän hetkinen sekä tulevaisuudessa tarvittava osaaminen. Erilaisilla kehittämis- ja koulutusjärjestelmillä sekä onnistuneilla rekrytoinneilla kehitetään henkilöstön osaamista haluttuun suuntaan. Ammatillisia valmiuksia ylläpidetään täydennyskoulutuksen avulla, minkä lisäksi työntekijöille luodaan mahdollisuudet oppia työssä. Esimiehen ja alaisen väliset suunnittelu- ja kehityskeskustelut käydään systemaattisesti. Henkilöstön työkyky säilyy hyvänä koko työuran Työkykyä ylläpitävän toiminnan avulla vahvistetaan henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista läpi työelämän. Henkilöstön ikääntyessä työkykyä ylläpitävän toiminnan merkitys tulee lähivuosina yhä korostumaan. Työkykyä ylläpitävä toiminta on liitetty yhdeksi keskeiseksi osaksi työyhteisöjen normaalia kehittämistoimintaa, jossa esimiesten sitoutumisella on tärkeä merkitys. Tykytoiminnalla tavoitellaan osaltaan henkilöstön sairauspoissaolojen vähenemistä sekä eläkkeellesiirtymisiän nostamista. Henkilöstön palkkaus ja kannustuskeinot ovat motivoivia ja oikeudenmukaisia Tasapuolisen ja oikeudenmukaisen palkkauksen tulee perustua työn ja tehtävien vaativuuteen, henkilökohtaiseen osaamiseen sekä tuloksellisuuteen. Palkkojen täytyy muuttua tehtävien mukaan ja olla kannustavia ja kilpailukykyisiä. Myös henkilöstöpalvelut vaikuttavat henkilöstön motivaatioon ja niitä tulee kehittää. Henkilöstöstrategian tavoitteet ovat pitkän aikavälin tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamiseen pyritään yhteistyötoimikunnan vuosittain hyväksymien kehittämistoimenpiteiden avulla Tavoitteet vuoden 2004 talousarviossa Strategiset tavoitteet Strategisten tavoitteiden avulla sopeudutaan toimintaympäristön muutoksiin ja tehdään valintoja tulevaisuuden vaihtoehdoista. Tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta ja toteutumista seurataan ja niistä raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy tavoitteet talousarvion käsittelyn yhteydessä, mutta ne eivät luonteensa mukaisesti ole yksityiskohdiltaan valtuustoon nähden sitovia. Kehittämistavoitteet Kehittämistavoitteiden avulla saavutetaan strategiset tavoitteet, kehitetään toimintaa ja viritetään organisaatiota. Sitovia kehittämistavoitteita syntyy konkreettisten päätösten kautta. Toiminnalliset tavoitteet Kuntalain tarkoittavat toiminnalliset tavoitteet eli palvelutavoitteet kuvaavat toiminnan merkitystä kaupunkilaisille. Ne kuvaavat tarpeen, panosten ja vaikutusten välistä suhdetta. Jos palvelutuotannon resursoinnissa tapahtuu muutoksia, tulisi sen vaikuttaa tavoitteisiin ja päinvastoin.

11 11 Toiminnallisia tavoitteita asetettaessa on pyrittävä kuvaamaan kuntalaisille tuotettua hyötyä esimerkiksi palvelujen tason ja saatavuuden avulla. Henkilöstöä, tiloja, laitteita ja muita resursseja, organisaatiota, määrärahojen käyttöä, toiminnan kehittämistä tai suoritteiden ja palvelujen määrää kuvaavat tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia vain poikkeustapauksessa. Tavoitteita seurataan ja niistä raportoidaan talousarviossa sekä kolmannesvuosiraporteissa ja tilinpäätöksen yhteydessä. Palvelutavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia ja ne asetetaan palveluja tuottaville hallintokunnille. Konsernihallinto tuottaa lähinnä sisäisiä palveluja ja vastaa yhdessä hallintokuntien kanssa koko konsernin strategisten ja kehittämistavoitteiden toteutumisesta. 1.2 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton mukaan ensi vuoden talouskehityksen ennakoidaan olevan hieman parempi kuin kuluvana vuonna. Kansainvälisen talouden arvioidaan vähitellen elpyvän ja vaikuttavan viennin ansiosta myös Suomen talouden kehitykseen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan tuotannon määrä lisääntyy ensi vuonna 2,4 %. Kansainvälisen kehityksen ohella tuloratkaisu on keskeisessä asemassa Suomen talouden kehityksen kannalta. Elvyttävä finanssipolitiikka ja palkansaajien ostovoiman arvioitu paraneminen sekä yritysten hintakilpailukyvyn säilyminen kohtuullisena ja matala korkotaso edesauttavat tuotannon kasvun vauhdittumista. Työttömien lukumäärä oli vuonna 2002 keskimäärin 237 tuhatta henkilöä, mikä merkitsi keskimäärin 9,1 % työttömyysastetta. Työttömien määrän arvioidaan tänä vuonna lisääntyvän niin, että keskimääräinen työttömyysaste on 9,3 %. Vuonna 2004 työttömänä arvioidaan olevan viime vuoden lukumäärä, joten työttömyysaste alenee tämänvuotisesta vain vähän. Yleisen hintatason kohoaminen on ollut kuluvana vuonna hyvin maltillista. Vuonna 2003 inflaatio jäänee yhteen prosenttiin. Yleinen arvio vuoden 2004 inflaatiosta on, että se jää yhteen prosenttiin tai sen alle. Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (% - muutos) Tuotanto ( määrä ) 1,2 2,2 1,2 2,4 Palkkasumma 6,5 3,0 3,4 3,8 Ansiotaso 4,5 3,5 3,9 3,4 Ansiotyöpanos 1,5 0,1-0,5 0,2 Inflaatio 2,6 1,6 1,2 0,7 ( % - yksikköä ) Työttömyysaste 9,1 9,1 9,3 9,1 Verot / BKT 45,7 45,8 44,6 44,0 Julkiset menot / BKT 49,1 50,0 50,6 50,5 Rahoitusjäämä / BKT 5,2 4,2 2,3 1,7 Julkinen velka / BKT 44,0 42,7 44,6 44,3 Vaihtotase / BKT 6,9 7,5 6,6 6,7 Euribor 3 kk, % 4,2 3,3 2,2 2,2 10 vuoden korko, % 5,0 5,0 3,9 4,5

12 1.3 Kuntatalouden näkymät vuosina Kunnallistalouden rahoitustilanne heikkenee Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan ( ) mukaan selvästi vuonna Vuoden 2004 jälkeen kuntien vuosikatteen arvioidaan vahvistuvan hitaasti vuoteen 2007 mennessä ja olevan keskimäärin 1,5 mrd. euroa. Vuosina kuntien vuosikate ei koko maan tasolla riitä arvioituihin noin 1,8 mrd. euron nettoinvestointeihin, ei edes käyttöomaisuuden poistojen rahoittamiseen. Kuntatalouden rahoituslaskelma on mekaaninen painelaskelma eikä siihen sisälly oletuksia talouden tasapainottamisesta esimerkiksi investointeja vähentämällä tai veroprosenttia korottamalla. Vuoteen 2007 mennessä kuntatalouden kehitys johtaa siihen, että kunnissa ja kuntayhtymissä tulee välttämättä tehdä ratkaisuja menojen kasvun hillitsemisestä, investointien määrästä, veroprosenteista, palvelurakenteesta ja kuntien välisestä yhteistyöstä. Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina (mrd. euroa ) Toimintatuotot 6,6 7,1 7,4 7,7 8,0 8,3 8,6 Toimintakulut -21,6-22,7-23,8-24,7-25,7-26,6 27,6 Toimintakate -15,0-15,8-16,4-17,1-17,7-18,3-19,0 Verotulot 14,1 14,1 13,5 13,5 14,0 14,4 15,0 Valtionosuudet 3,7 3,9 4,3 4,9 5,1 5,3 5,5 Rahoituserät, netto -0,8 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vuosikate 2,0 2,3 1,4 1,3 1,4 1,4 1,5 Poistot -1,5-1,6-1,6-1,6-1,6-1,7-1,7 Satunnaiset erät, netto 0,2 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Tilikauden tulos 0,7 1,0 0,0-0,1-0,0-0,1 0,0 2,5 Kuntien nettoinvestoinnit, poistot ja vuosikate Miljardia euroa 2,0 1,5 1,0 1,8 1,2 1,2 2,0 1,5 1,3 1,7 1,7 1,6 1,3 1,4 1,4 2,3 2,0 1,5 2,3 2,3 1,9 1,7 1,8 1,8 1,8 1,6 1,6 1,6 1,6 1,7 1,7 1,5 1,4 1,4 1,4 1,3 0,5 0, Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate Lähde: Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta

13 13 Investointien ennakointiin liittyy ongelmia. Investointien kokonaismäärän kehitys riippuu ennen kaikkea suurten kuntien omasta verotulokehityksestä. Sen ja erityisesti yhteisöveron ennakointi on vaikeaa. Satunnaisten nettotulojen arviointiin liittyvien vaikeuksien takia niiden suuruudeksi on laskelmassa oletettu 0,2 mrd. euroa. Pienten kuntien investointitaso tulee pysymään alhaisena mm. siksi, että osalla näistä kunnista vuosikate pysyy heikkona tai negatiivisena, jolloin lisävelkaantuminen investointien johdosta ei ole mahdollista. Laskelman mukaan lainakanta kasvaa hieman ja kassavarat supistuvat vuoteen 2007 mennessä. Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina ( mrd. euroa ) Vuosikate 2,0 2,3 1,4 1,3 1,4 1,4 1,5 Satunnaiset erät, netto 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Investoinnit, netto 2,3 2,3 1,9 1,7 1,8 1,8 1,8 Lainananto 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Antolainojen lyhennykset 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Lainojen lyhennykset 0,8 0,8 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 Rahoitusjäämä/-tarve -1,0-0,9-1,7-1,8-1,9-1,9-1,9 Bruttolainanotto 0,9 0,9 1,4 1,5 1,5 1,6 1,6 Lainakanta ,3 4,8 5,0 5,2 5,3 5,4 5,4 Kassavarat ,1 3,3 3,2 3,2 3,1 3,1 3,1 Nettovelka (lainat kassavarat) 1,2 1,5 1,8 2,0 2,1 2,3 2,3 Nettovelka, % BKT:stä 0,9 1,5 1,3 1,4 1,4 1,5 1,4 Bruttovelka, % BKT:stä 3,2 3,2 3,5 3,5 3,5 3,4 3,3 Toimintamenot, % BKT:stä 15,9 16,2 16,7 16,7 16,7 16,7 16, ,4 4,4 Kuntien lainakanta ja kassavarat Miljardia euroa 3,9 4,0 4,3 4,8 5,0 5,2 5,3 5,4 5, ,6 2,5 2,7 3,2 3,1 3,3 3,2 3,2 3,1 3,1 3, Kassavarat Lainakanta Lähde: Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta

14 Jyväskylän kaupungin talous Kunnanhallituksen on kuntalain 70 mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Kuntaliiton tilipäätössuosituksen mukaan talouden tasapainottamista koskeva esitys on tehtävä, jos tilikauden tulos poikkeaa olennaisesti siitä, mitä tilinpäätösvuotta seuraavan vuoden talousarviota ja -suunnitelmaa hyväksyttäessä oli tiedossa. Hallituksen on suosituksen mukaan otettava esityksessään kantaa kuluvan vuoden talousarvion muuttamiseen tai valmisteilla olevan talousarvion ja -suunnitelman perusteiden tarkistamiseen. Talouden tasapainotuksen käsittelyä vuoden 2002 tilinpäätöksen yhteydessä ei pidetty tarpeellisena, koska vuoden 2002 tulos oli ylijäämäinen ja kumulatiivista ylijäämää oli kertynyt 2,1 miljoonaa euroa. Myös vuoden 2003 tulos on talousarvion mukaan ylijäämäinen. Vuoden 2004 talousarviota laadittaessa tavoitteena on ollut talouden tasapainotus valtuuston hyväksymän vuosien taloussuunnitelman mukaisesti. Taloussuunnitelmassa vuoden 2004 tavoitteeksi asetettiin vuosikatteen nostaminen 21,9 miljoonaan euroon. Vuosien taloussuunnitelmassa aikaisemmin asettua vuosikatetavoitetta on jouduttu selvästi laskemaan. Vuosikate kattaa poistoista 54,2 % vuonna Taloussuunnitelman mukaan vuosikate ylittää poistojen määrän selvästi vasta vuonna Arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä kuntaliiton käyttämällä asteikolla kaupungin talouden voidaan katsoa olevan vuonna 2004 heikko ja tasapainossa vuonna Vuosien 2005 ja 2006 osalta asetettu vuosikatetavoite on taloussuunnitelman mukaan mahdollista saavuttaa siten, että käyttötalouden nettomenot jäädytetään vuoden 2004 tasolle. Tämä edellyttää toimintojen merkittävää tehostamista ja myös päätöksiä kaupungin tarjoamien palvelujen laajuudesta ja tasosta. Kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit säilyvät taloussuunnitelman mukaan koko suunnitelmakauden vuoden 2004 tasolla. 50 Nettoinvestoinnit, poistot ja vuosikate Miljoonaa euroa , , , , , , , ,4 29, , "Nettoinvestoinnit" Poistot Vuosikate

15 15 Valtionosuudet 9 % Lainanotto 8 % Tulot 2004 Muut tulot 2 % Investointitulot 2 % Käyttötulot 12 % Verotulot 46 % Liikelaitosten tulot 21 % Tekninen palvelukeskus 5 % Investointimenot 8 % Opetustoimi 10 % Menot 2004 Lainojen lyhennys 3 % Muut menot 2 % Sosiaali- ja terveystoimi 44 % Muut hallintokunnat 12 % Liikelaitosten menot 16 %

16 1.4.1 Alijäämän kattamisvelvollisuus 16 Laki kuntalain 65 ja 86 :n muuttamisesta (353/2000) tuli voimaan Muutokset koskivat kuntalain talousarvio ja -suunnitelmasäännöstä (65 :n 1 ja 2 momenttia) sekä kuntaa koskevien säännösten soveltamista kuntayhtymässä (86 ). 65 :n 2 momenttiin on otettu lisäsäännös, jonka mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Lakia sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001 valmisteltaviin talousarvioihin ja - suunnitelmiin sekä vuodelta 2001 laadittaviin tilinpäätöksiin. Talouden tasapainottamista koskevat säännökset kuntalaissa (365/1995) edellyttävät talousarvion ja -suunnitelman laatimista siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan (65 2 mom.). Lisäksi kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi (70 ). Lainmuutoksen tarkoituksena on hallituksen esityksen (HE 157/1999 vp) mukaan täydentää ja selkeyttää mainittuja säännöksiä erityisesti talousarvion ja -suunnitelman laatimista koskevilta osin. Talouden tasapainottamiselle osoitetaan laissa ulkoiseen kirjanpitoon perustuva arviointiperuste siten, että tasapainottamistarve määräytyy taseen osoittamasta ja talousarvion laadintavuonna kertyväksi arvioidusta alijäämästä. Alijäämän kumuloituminen taseeseen pyritään laissa estämään määrittelemällä täsmällisesti milloin kattamisvelvoite syntyy ja milloin ja missä yhteydessä toimenpiteet sen kattamiseksi tulee esittää. Alijäämän kattamista koskevaa sääntelyä ei sovelleta kuntayhtymässä. Kattamisvelvoite määräytyy tilinpäätöksen ja talousarvion alijäämistä. Katettavaa alijäämää määritettäessä otetaan huomioon sekä yli- että alijäämäiset erät jäljempänä mainituista tase- ja talousarvioeristä. Tilinpäätöksen alijäämällä tarkoitetaan alijäämää, joka saadaan laskemalla yhteen edellisen tilikauden taseen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä ja tilikauden yli-/alijäämä -erät. Talousarvion alijäämällä tarkoitetaan valtuuston hyväksymän, kuluvan vuoden talousarvion tuloslaskelmaosan viimeisen rivin osoittamaa alijäämää. Talousarviomuutokset otetaan huomioon yli-/ alijäämää määritettäessä. Alijäämän kattamistoimenpiteistä päättää valtuusto. Päätös tulee tehdä talousarviossa ja - suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä. Alijäämän kattaminen talousarviossa ja - suunnitelmassa osoitetaan valmisteltavan talousarviovuoden ja/tai sitä seuraavien suunnitteluvuosien tuloslaskelmaosan ylijäämillä. Suunnitteluvuosien yli-/alijäämäerien yhteenlasketun määrän tulee olla vähintään nolla sen jälkeen kun kertynyt alijäämä on katettu. Tämä tulkinta on johdettavissa 65 2 momentin säännöksestä, joka edellyttää taloussuunnitelman laatimista siten, että kunnan tehtävien hoitaminen turvataan. Nettovaikutukseltaan alijäämäinen tulossuunnitelma, joka johtaisi taloudellisen aseman olennaiseen heikkenemiseen suunnittelukaudella, ei täyttäisi mainitun säännöksen vaatimusta. Näin ollen ei voida pitää riittävänä, että suunnittelukauden jonakin tai joinakin vuosina osoitetaan ylijäämä, joka kattaa ennen suunnittelukautta kertyneen alijäämään, mutta taloussuunnitelma kokonaisuudessaan on alijäämäinen.

17 17 Jyväskylän kaupungin vuoden 2002 tilinpäätös osoitti yhteensä 2,1 miljoonan euron ylijäämää vuosilta Vuoden 2003 ylijäämäksi arvioidaan noin 5,5 miljoonaa euroa, joten kuntalain 65 :n 2 momentin mukainen taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää ei ole, ja ylijäämää on 7,6 milj. euroa. Vuoden 2004 talousarvioesityksen mukaisen 10,0 miljoonan euron alijäämän jälkeen jää kumulatiivista alijäämää 2,3 miljoonaa euroa. Tämä ja vuoden 2005 suunnitelman mukainen 1,5 miljoonan euron alijäämä katetaan suunnittelukauden viimeisen vuoden ylijäämällä, joka on 6,5 miljoonaa euroa Alijäämän kattamisvelvollisuus Miljoonaa euroa 7,6 Taloussuunnitelma 5 0 6,4 0,4 2,1 7,3 2,1 5,5-2,3-1,5 6,5 2, ,1-2,7-2,4-5,0-7,3-5,2-10,0-3, * 2004* 2005* 2006* Talousarvio Kumulatiivinen ali-/ylijäämä Tulossuunnitelma Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä tulossuunnitelmassa liikelaitokset lasketaan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talousarvion yhteydessä esitetään kaksi erilaista tulossuunnitelmaa, joista toisessa liikelaitokset on yhdistetty tilinpäätöksen tapaan ja toisessa ne ovat nettona eli rahoitustuotoissa näkyy vain niiltä perittävä sijoitetun pääoman tuotto. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyttää kokonaistaloudellista tulossuunnitelmaa.

18 Toimintatulot 18 Kaupungin käyttötulot kasvavat vuoden 2003 muutettuun talousarvioon verrattuna 15 % eli 21,9 miljoonaa euroa. KÄYTTÖTULOT euroa TP TA+M TAE Muutos TOIMIELIN % Konsernihallinto ,0 % Rakennusvalvonta ,5 % Ympäristötoimi ,2 % Sosiaali- ja terveystoimi ,1 % Opetustoimi ,0 % Kulttuuritoimi ,5 % Liikuntahallinto ,5 % Tekninen palvelukeskus ,7 % TEKPA - Myyntivoitot ,3 % Käyttötaloustulot % Tilapalvelu ,7 % Vesilaitos ,0 % Kylän Kattaus % K-S Pelastuslaitos % Altek % Työterveys ,9 % Total Kiinteistöpalvelu ,7 % Käyttötaloustulot % Organisaatiomuutokset Konsernihallinto Ruokapalvelu Asuntotoimi -231 Vertailukelpoiset tulot ,5 % Kulttuuritoimi Suomalainen konservatorio -900 Vertailukelpoiset tulot ,5 % Tekninen palvelukeskus Pelastuslaitos -926 Aluepelastus 0 Nuohous -314 Asuntotoimi 231 Altek Vertailukelpoiset tulot ,0 % TULOT YHTEENSÄ ,3 %

19 Toimintamenot 19 Käyttömenot kasvavat vuoden 2003 muutettuun talousarvioon verrattuna yhteensä 6,1 % eli 24,3 miljoonaa euroa. Käyttötalouden menojen kasvuun vaikuttavat merkittävimmät tekijät ovat palkkaus- ja kiinteistö- ja atk-menojen nousu. KÄYTTÖMENOT euroa TP TA+M TAE Muutos TOIMIELIN % Konsernihallinto ,4 % Rakennusvalvonta ,5 % Ympäristötoimi ,8 % Sosiaali- ja terveystoimi ,2 % Opetustoimi ,3 % Kulttuuritoimi ,3 % Liikuntahallinto ,7 % Tekninen palvelukeskus ,5 % Käyttötalousmenot ,9 % Tilapalvelu ,2 % Vesilaitos ,2 % Kylän Kattaus % K-S Pelastuslaitos % Altek % Työterveys ,9 % Total Kiinteistöpalvelu ,6 % Käyttötalousmenot ,1 % Organisaatiomuutokset Konsernihallinto Ruokapalvelu Asuntotoimi -186 Työllistäminen 459 Avustukset, Likes ja Kihu 112 Vertailukelpoiset menot ,9 % Ympäristötoimi Ympäristöjärjestelmä ja paikallisagenda 62 Vertailukelpoiset menot ,1 % Kulttuuritoimi Suomalainen konservatorio Vertailukelpoiset menot ,0 % Liikuntatoimi Avustukset, Likes ja Kihu -112 Vertailukelpoiset menot ,1 % Tekninen palvelukeskus Pelastuslaitos Aluepelastus, nettomenot Nuohous -314 Asuntotoimi 186 Altek Vertailukelpoiset menot ,7 % MENOT YHTEENSÄ ,3 %

20 Toimintakate 20 Käyttötalouden nettomenot kasvavat vuoden 2003 muutettuun talousarvioon verrattuna 2,4 miljoonaa euroa eli 0,9 %. KÄYTTÖTALOUS NETTO euroa TP TA+M TAE Muutos TOIMIELIN % Konsernihallinto ,4 % Rakennusvalvonta ,0 % Ympäristötoimi ,3 % Sosiaali- ja terveystoimi ,5 % Opetustoimi ,3 % Kulttuuritoimi ,3 % Liikuntahallinto ,4 % Tekninen palvelukeskus ,4 % Käyttötalous netto ,2 % Tilapalvelu ,5 % Vesilaitos ,7 % Kylän Kattaus 0 0 0,0 % K-S Pelastuslaitos % Altek % Työterveys % Total Kiinteistöpalvelu % Käyttötalousnetto ,9 % Organisaatiomuutokset Konsernihallinto Ruokapalvelu 0 Asuntotoimi 45 Työllistäminen 459 Avustukset, Likes ja Kihu 112 Vertailukelpoiset menot ,0 % Ympäristötoimi 839 Ympäristöjärjestelmä ja paikallisagenda 62 Vertailukelpoiset menot ,6 % Kulttuuritoimi Suomalainen konservatorio Vertailukelpoiset menot ,9 % Liikuntatoimi Avustukset, Likes ja Kihu -112 Vertailukelpoiset menot ,0 % Tekninen palvelukeskus Pelastuslaitos Aluepelastus Nuohous 0 Asuntotoimi -45 Altek 269 Vertailukelpoiset menot % NETTOMENOT YHTEENSÄ ,1 %

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

1.1.1 Mahdollisuuksien ja haasteiden toimintaympäristö

1.1.1 Mahdollisuuksien ja haasteiden toimintaympäristö 1 YLEISPERUSTELUT 2 1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Jyväskylän kaupunkistrategia 1.1.1 Mahdollisuuksien ja haasteiden toimintaympäristö Suuria seutukuntia vertailtaessa kehitys on ollut 1990-luvun puolivälin jälkeen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

1. YLEISPERUSTELUT. 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet. 1.1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet

1. YLEISPERUSTELUT. 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet. 1.1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet 1 YLEISPERUSTELUT 2 1. YLEISPERUSTELUT 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 1.1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet Jyväskylän väkiluvun kasvu on jatkunut voimakkaana jo kymmenen vuotta ja jatkuu

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson 10.6.2013 1 TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson KUNTALEHTI 1993 Suomi ja kadonneet miljardit Uusilla valtuustoilla shokkialku Kunnanjohtajat vapaata riistaa Kuntaliitto

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

1. YLEISPERUSTELUT. 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet. 1.1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet

1. YLEISPERUSTELUT. 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet. 1.1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet 1 YLEISPERUSTELUT 2 1. YLEISPERUSTELUT 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 1.1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet Jyväskylän väkiluvun kasvu on jatkunut voimakkaana jo kymmenen vuotta ja jatkuu

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot