1. YLEISPERUSTELUT. 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja palvelutarpeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. YLEISPERUSTELUT. 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet. 1.1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet"

Transkriptio

1 1 YLEISPERUSTELUT

2 2 1. YLEISPERUSTELUT 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja palvelutarpeet Jyväskylän väkiluvun kasvu on jatkunut voimakkaana jo kymmenen vuotta ja jatkuu edelleen. Asukkaiden lisääntymisen rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Demografinen huoltosuhde eli lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä pienin yli asukkaan kuntien vertailussa. Sen sijaan taloudellisella huoltosuhteella (muu väestö per työlliset) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä aiheutuu Jyväskylän opiskelijoiden ja työttömien suuresta määrästä, mikä puolestaan näkyy mm. keskitulojen tasossa ja heijastuu myös kuntatalouteen. Toisaalta on huomattava, että työllisten määrä on kehittynyt Jyväskylässä hyvin, ja taloudellinen huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa. Vertailutietoja kymmenestä suurimmasta kaupungista: Jyväskylä Kymmenen suurinta keskimäärin Helsinki, Espoo ja Vantaa Muut seitsemän suurinta Sataa työllistä kohden eläkeläisiä vuotiaita opiskelijoita työttömiä muita yhteensä Väkiluvun muutos 2002 (%) 0,9 0,8 1,1 0,6 Väkiluvun muutos 1-9/03 (%) 1,4 0,6 0,7 0,6 Kokonaistulojen muutos 2002(%) 5,2 4,2 3,5 4,5 Korkea-asteen koulutus 2001 (%) 30,2 28,7 33,4 26,6 Työpaikkojen muutos 2001 (%) 3,1 2,3 2,5 2,2 Työttömyysaste (%) 14,0 11,7 7,6 13,4 Vuosimuutos (%-yksikköä) -0,5-0,2 0,4-0,6 Toimeentulotukimenojen muutos 2002 (%) 0,7 2,5 6,4 0,8 Yhden henkilön talouksia 2002 (%) 44,6 42,2 38,3 43,9 Asuntotuotanto 2002 per henkeä 12,0 7,7 8,7 7,3 Kt-asuntojen hinnat 4-6/03 ( /m 2 )** Vuosimuutos (%) 7,3 6,7 4,5 7,7 Asuntojen vuokrat 4/03 ( /m 2 /kk)** 8,40 8,45 9,55 7,98 Vuosimuutos (%) 4,6 3,4 3,5 3,3 Lainat, emo 2001 ( /asukas) * = ennakkotieto, ** = keskimäärin, lähde: Tilastokeskus

3 3 Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina yhteensä 4.916:lla eli 6,5 prosenttia. Päivähoitoikäisten määrä väheni samana aikana 714:llä (-11,2 %), mutta määrä pysynee jatkossa ennallaan. Ala-asteikäiset vähenivät ko. jaksolla 113:lla eli parilla prosentilla, mutta vuosina vähennykseksi arvioidaan reilut 500 eli kymmenen prosenttia. Tämän jälkeen ryhmän koko vakiintunee. Vuoden 2002 lopulla vuotiaita oli eli 80 vähemmän kuin viisi vuotta aiemmin, mutta arvion mukaan heitä on vuonna 2010 yli 900 enemmän. Yli 75-vuotiaiden määrä on kasvanut vuosittain noin neljä prosenttia, mutta kasvu pienenee kunnes suuret ikäluokat tulevat ko. ikään. Työikäisten määrän arvioidaan kasvavan edelleen noin 800:lla vuodessa, ja näin Jyväskylän väkiluku olisi vuonna Tämä kaupungin oma arvio on noin neljä tuhatta suurempi kuin Tilastokeskuksen parin vuoden takainen ennuste, joka on jo ylitetty hengellä. Ero syntyy työikäisten ryhmässä, ja Tilastokeskuksen syntyvyysennuste näyttää hieman suurelta. Muilta osin näkemykset yhtyvät. Jyväskylän lapset ja arvio vuoteen vuotiaat vuotiaat Jyväskylän iäkkäät Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuotiaat Yli 75-vuotiaat

4 1.1.2 Jyväskylän kaupunkiseudun verkostokaupunkistrategia 4 Vuonna 2001 käynnistettiin aluekeskusohjelman kärkihankkeena elinkeinopolitiikkaa laajempi seutuyhteistyö. Verkostokaupunkihankkeesta tuli sittemmin elinkeinopolitiikkaa laaja-alaisemman seutuistumisen kokoava tunnus. Sille on laadittu strategia, jonka toteutus on käynnistetty. Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelman ydinalueen muodostavat vuoden 2004 alusta seudun yhdeksän kuntaa Hankasalmi, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen sekä kymmenentenä Suolahti. Jyväskylän seudun verkostokaupunki on kymmenen kunnan kumppanuuspohjainen yhteistyöverkosto, jonka yhteinen väestömäärä on runsaat Verkoston pienimmässä kunnassa on asukasta ja suurimmassa asukasta. Verkostokunnat ja asukasluvut Hankasalmi Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti Laukaa Muurame Petäjävesi Suolahti Toivakka Uurainen Yhteensä Verkostokaupungissa tavoitellaan seudun kuntien yhteistyötä toiminnoittain. Päämääränä on kuntayhteistyötä syvällisempi seutuyhteistyö. Laajempaa näkökulmaa puoltaa se, että korkeintaan viidennes paikalliseen elinvoimaan vaikuttavista voimavaroista on välittömästi kuntien ohjattavissa, neljä viidennestä on markkina- ja yhteisövoimilla. Seutukehittämisen perusstrategiana on, että kullekin toiminnolle haetaan mielekkäin organisointimalli, jonka tavoitteena on turvata hyvinvointiyhteiskunta paikallisesti uusissa oloissa. Peruspalvelujen tilauttaminen, organisoiminen ja laadun valvonta nähdään julkiselle sektorille delegoituina tehtävinä. Tehokkuus on sitä, että asiat tehdään parhaalla mahdollisella tavalla. Tehokas ratkaisu maksimoi hyvinvoinnin. Verkostokaupungissa keskeistä on yhteistyö, kumppanuudet, osaamisen hallinta ja parhaiden käytäntöjen jakaminen. Avaimena on kyky löytää uusia tapoja järjestää yhteisiä palveluja, jossa mukana on julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Lähtökohtana on hanke- ja toimintokohtaisesti parhaiden kumppanien löytäminen. Tavoitteena on luoda kehittämisjärjestelmä, joka ruokkii aloitteellisuutta, kokoaa toimijoita sekä henkisiä ja taloudellisia voimavaroja. Voimavaroja kokoamalla turvataan palvelujen järjestämisen tehokkuus ja käyttöaste, henkilöstön saatavuus ja osaavuus, palvelujen laadun kehittäminen, erikoisosaamisen hyödyntäminen, riittävä massa erityispalveluille ja mahdollisuus kilpailuttamisohjaukseen. Tehokkuustavoitteen ohella joissain tapauksissa kysymys on jopa palvelun säilymisestä. Voimavarojen yhdistämisellä ja toimintojen yhdentämisellä on mahdollisuus saavuttaa mittakaavaetuja tavoitteena parempi tuottavuus. Tavoitteena on myös synnyttää lisää palvelujen tuottajia, mikä mahdollistaa kilpailuttamisen ohjauskeinona.

5 5 Yhteistoiminta-alueet määrittyvät toiminnoittain ja eteneminen on vaiheittaista. Toimintojen organisoinnissa on useita vaihtoehtoja: kunta/-yhtymä (esim. asunto- ja tonttitarjonta, maankäytön suunnittelu), liikelaitos (kiinteistöpalvelut, työterveys), säätiö (päihdehuolto, kehitysvammapalvelut, työvalmennuspalvelut), osakeyhtiö (elinkeinopolitiikka, matkailu, jätehuolto, jätevedet). Elinkeinopolitiikkaa toteutetaan seudullisesti Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy:n ja Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n kautta. Päihdeongelmaisten asumispalvelut on ulkoistettu Jyväskylän Katulähetys ry:lle ja nuorten asumispalvelut Jyväskylän Seudun Nuorisoasunnot ry:lle. Säätiöratkaisut soveltuvat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon alueella sellaisiin erityispalveluihin, joissa yksi kunta on liian pieni palvelutuottaja ja joissa kolmannen sektorin toimijoilla on merkittävää osaamista ja kokemusperäistä tietoa. Liikelaitosmallia perustellaan kustannustehokkuuden ja laadun varmistamisen tavoittein. Osakeyhtiömallilla, esimerkkinä seudullinen elinkeinoyhtiö, tavoitellaan voimien koonnin ohella kunnallista joustavampia käytäntöjä seudullisen elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Yhdistyspohjaisella ratkaisulla on onnistuttu kanavoimaan toimijoiden tunnepääoma, soveltuvuus ja osaaminen paikallisten sosiaalisten ongelmien ratkaisuun sekä sitouttamaan toimijat laajemminkin toimintaan syrjäytymistä vastaan. Palvelutuotannon kehittämisen keskeisenä tavoitteena on luoda toimivat vuorovaikutuskanavat ja kehittämisverkostot alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien, teknologiayrittäjien sekä koulutuksen ja tutkimusorganisaatioiden välille. Tavoitteena on myös tarjota hyvinvointialan järjestöille tukea toiminnan laajentamiseksi ja monipuolistamiseksi niin, että niiden toiminta ylittää vuonna 2006 valtakunnallisen keskitason. Hanke linkittyy elimellisesti verkostokaupunkihankkeeseen. Verkostokaupunkihankkeessa kunnat ovat ilmaisseet halunsa vastata jo seutuistuneiden toimijoiden palvelutarpeisiin. Kuntien tavoitteena on turvata palveluiden rahoitusperusta muuttuvissa oloissa. Linkittämällä hyvinvointiteknologian mahdollisuudet verkostokaupungin tarpeisiin Jyväskylän seutu tahtoo kehittyä parhaaksi palveluiden järjestäjäksi yli rajojen Kaupungin hallinnon ja johtamisjärjestelmän uudistaminen Jyväskylän kaupungissa on käynnistynyt kehittämistyö, jonka tavoitteena on siirtyä uuteen organisaatiomalliin kunnallisvaalien jälkeisen valtuustokauden alkaessa vuonna Viimeksi organisaation kokonaistarkastelu on tehty 1990-luvun puolessa välissä. Kehittämistyön tavoitteena on koota hallintoa selkeämpiin kokonaisuuksiin ja parantaa toiminnan poliittista ja hallinnollista ohjausta. Samalla tuetaan toimintaorganisaatioiden itsenäisyyttä ja keskinäistä yhteistyötä. Lisäksi kannustetaan seudulliseen yhteistyöhön kuntien, yritysten, oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kehittämistyön tulisi vahvistaa verkostokaupunki-idean toteuttamista. Uudessa organisaatiomallissa pyritään tehostamaan hallinnon toimivuutta ja vaikuttamaan siihen, että kuntalaisten palvelut paranevat ja vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät. Uudistuksilla tuetaan myös kaupungin talouteen liittyviä tavoitteita. Lähtökohtana on, että henkilöstön irtisanomisia ja lomautuksia ei tehdä, mutta henkilöstöä voidaan kouluttaa uusiin tehtäviin. Organisaation uudistamisen lähtökohtana on kaksi perusmallia, joita molempia on käytössä vertailukaupungeissa. Apulaiskaupunginjohtajamalli perustuu siihen, että kaupunginhallituksen alainen johtaminen jaetaan kaupunginjohtajan ja yhden tai useamman apulaiskaupunginjohtajan kesken. Toimialajohtajamallissa ylimmän tason johtaminen tapahtuu kaupunginjohtajan ja muutamista itsenäisistä toimialoista vastaavien johtajien toimesta.

6 6 Hallinnon toimivuuden edellytys on, että virkaorganisaatio ja luottamushenkilöorganisaatio tukevat toisiaan. Tämän vuoksi molemmat ovat tarkastelun kohteena. Tavoitteena on selkeyttää poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden välistä työnjakoa ja vastuusuhteita. Erilliskysymyksenä kehittämistyön yhteydessä tutustutaan pormestarimallin eri vaihtoehtoihin. Kehittämistyötä ohjaa kaupunginhallitus, joka työstää uudistusta iltakouluissa ja seminaareissa. Kaupunki ei palkkaa hallinnon kokonaiskehittämiseen konsulttia. Ulkopuolista asiantuntemusta voidaan kyllä hankkia erikseen määritellyissä tehtävissä. Uusi organisaatio aloittaa toimintansa vuoden 2005 alussa Strategiset kehittämishankkeet 1. Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelma Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelman painopisteet ja tavoitteet vuosille hyväksyttiin syksyllä 2003 samansisältöisesti kymmenen kunnan päättävissä elimissä. Ohjelmaa toteutetaan kahdella kärkihankkeella. Osaamisesta liiketoimintaa - vision mukaisesti hyvinvointiteknologia ja -teollisuus ovat Jyväskylän seudun elinkeinotoiminnan yksi tukipilari ja kasvuala, ja Jyväskylän seutu on hyvinvointiteknologian liiketoiminnan kansainvälinen osaamisen keskus. Lähivuosien hankkeista mainittakoon hyvinvointiliiketoiminnan kehittämisohjelma, Wellness Dream Lab, Vitapolis- sekä Gerocenter -hankkeet. Verkostokaupunkihankkeessa kunnat ovat ilmaisseet halunsa vastata jo seutuistuneiden toimijoiden palvelutarpeisiin. Kuntien tavoitteena on turvata palveluiden rahoitusperusta muuttuvissa oloissa. Ohjelmaa hallinnoi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, joka ostaa ohjelmajohtajan palvelut Jyväskylän kaupungilta sekä hyvinvointiteknologian koordinointipalvelut Jyväskylän teknologiakeskukselta. 2. Seudullinen palvelujärjestelmien kehittäminen Tavoitteena on tiivistää seudullista yhteistyötä palvelujen tuottamisessa. Koulujen lisätilatarpeet ratkaistaan yhteisillä rakennushankkeilla. Uudistetaan päivähoidon organisointia siten, että muodostuu yhteinen alueellinen päiväkotiverkosto. Kirjastopalvelut järjestetään seudullisesti yhteisellä kirjastojärjestelmällä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan kehitellä seudullisiksi avoterveydenhuoltopalvelut esimerkkihankkeena Terveyskeskuksen avovastaanottotoiminnan uusi yhteistyömalli, TUUMA. Vastaavasti voidaan edetä perhe- ja sosiaalipalveluissa sekä seniori - ja terveyskeskussairaalapalveluissa. Ennaltaehkäisevä vanhustyö ja palveluohjaus Jyväskylän seudulla -hankkeella kehitetään ennaltaehkäisevää vanhustyötä luomalla käytäntöjä, jotka tukevat ikäihmisten itsenäistä selviytymistä ja suuntaavat palveluiden järjestämistä vastaamaan todellista palvelutarvetta. 3. Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelma Jyväskylän seutu osallistuu kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan vahvuusalueinaan paperinvalmistusteknologia, energia- ja ympäristöteknologia sekä informaatioteknologia. Vuoden 2003 alusta edellä mainittujen lisäksi nanoteknologiaa on alettu soveltamaan paperinvalmistus- sekä energia- ja ympäristöteknologioissa. Ohjelmaa hallinnoi Jyväskylän teknologiakeskus. 4. Verkostokaupunkikuntien työllisyyspolitiikka Tavoitteena on työllisyyspalvelujen seudullinen järjestäminen osana yhteisen strategian suuntaamana. Kuntien toimenpiteet ja tukijärjestelmät koordinoidaan seudullisesti tavoitteena samantasoiset palvelut asiakaslähtöisesti kunnasta riippumatta.

7 7 Työllisyyspalveluja ostetaan mm. Tekevä -säätiöltä, Jyväskylän Katulähetykseltä, Muuramen Monex -työpajalta sekä Laukaan Vatti -pajalta. Koordinointivastuu on Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluilla, joka tekee ostopalvelusopimukset muiden kuntien kanssa. Työvoiman palvelukeskus -hankkeen tavoitteena on seudullisin toimin vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä sekä lisätä pitkäaikaistyöttömien elämänhallintaa ja aktiivisuutta. Hankkeella pyritään nuorten työttömyyden vähentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä toimeentulotukiasiakkaiden määrän ja tukiriippuvuuden vähentämiseen. Työvoiman palvelukeskus on uusi yhteispalvelupiste, jossa ovat mukana kunnat, työvoimatoimisto ja Kela. Toiminta alkaa vuoden 2004 alusta. Jyväskylällä, Jyväskylän maalaiskunnalla ja Muuramella on yhteinen palvelupiste Jyväskylässä. Kuntien yhteinen sosiaalityöntekijä yhdessä työvoimaneuvojan kanssa tarjoaa palveluja Korpilahden, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten asukkaille. Kunnat ovat mukana myös Wire -toiminnassa sekä Räätälöidyt ratkaisut -projektissa. Jyväskylän työvoimatoimisto tarjoaa palvelunsa edellä mainituille kunnille sekä Laukaan työvoimatoimisto Laukaan ja Hankasalmen kunnille. Wire -projektia toteutetaan koko alueella. 5. Elävä kaupunkikeskusta ja valon kaupunki Jyväskylän kaupunkikeskusta on edelläkävijä, johon tullaan tutustumaan jopa maan rajojen ulkopuolelta. Keskusta-alueiden ainutlaatuisuuden korostaminen rakentaa Jyväskylän kaupunkikeskustasta dynaamisen kokonaisuuden. Samalla se vahvistaa keskusta-alueen vetovoimaa sekä positiivista mielikuvaa elävästä kaupunkikeskustasta monipuolisena palvelu- ja asuinalueena sekä maakunnan keskuksena. Kaupunki panostaa keskusta-alueeseen vahvistamalla eri keskustaalueiden ainutlaatuista identiteettiä ja luomalla toimintamahdollisuuksia yhteistyössä asukkaiden, liike-elämän, kiinteistönomistajien sekä muiden alueen toimijoiden kanssa. Valon kaupunki on pitkäjänteinen prosessi, jonka aikana kuntalaiset, kiinteistöjen omistajat, päätöksentekijät sekä eri yhteistyökumppanit tiedostavat valaistuksen merkityksen hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäjänä sekä kaupungin imagon kohottajana. Oheistapahtumat eivät saa aiheuttaa kaupungille ylimääräisiä kustannuksia. 6. Jelmun toimitilat Jelmun toimintaedellytykset selvitetään. 7. Palvelutuotannon tilojen käytön seudullinen tehostaminen Selvitetään seudullisesti keskeisten palvelujen (mm. koulut, päiväkodit, vanhuspalvelut, kirjastot, museot) tilojen käyttö ja tehdään suunnitelma, miten tiloja voidaan käyttää entistä tehokkaammin. Samassa yhteydessä selvitetään, miten uusissa investointihankkeissa seudullinen yhteiskäyttö otetaan huomioon. Kaupunki tiedustelee kuntien halukkuutta osallistua hankkeeseen. 8. Kaupungin luottamushenkilöhallinnon ja organisaatiorakenteen uudistaminen Vuoden 2004 aikana uudistetaan kaupungin hallintorakenne. Uudistus koskee sekä luottamushenkilö- että viranhaltijaorganisaatiota. Tarkoituksena on koota hallintoa ja parantaa toiminnan poliittista ja hallinnollista ohjausta. Poliittinen osallistuminen turvataan nykytasolla. 9. Kulttuuristrategia Kaupunki tekee yhdessä yhteistyötahojen kanssa kaupunkipolitiikkaan ja suunnitteluun liittyvän kulttuuristrategian, jossa etsitään uusia toimintatapoja ja -muotoja.

8 Sisäiset kehittämishankkeet 1. Sisäpostin- ja pientavarakuljetusten kehittäminen Kaupungin sisäpostin- ja pientavaroiden kuljetuksien logistista tehokkuutta kehitetään niin, että lukuisten erillisjärjestelmien sijaan muodostetaan yksi keskitetty järjestelmä, joka kattaa kaupungin toimipisteet. Sisäpostin lisäksi järjestelmään voidaan liittää myös ulos lähtevän postin kuljetukset Suomen Postin kuljetettavaksi. Myös osa pientavarakuljetuksista voidaan liittää säännölliseen postireititykseen. Postin kuljettamisesta ja lähettämisestä aiheutuvien kustannusten jakaminen tulee tapahtua oikeudenmukaisesti ottaen kuitenkin huomioon mahdollisesta jakamisesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset. Sisäposti- ja pientavarakuljetusjärjestelmien kokoamisesta ja palvelutoiminnasta vastaa Total Kiinteistöpalvelu vuoden 2004 alusta lukien. Keskitetyn järjestelmän arvioidaan vapauttavan eri yksiköiden henkilö- ja kalustoresursseja suunnattavaksi muuhun toimintaan. Uusi toimintamalli ei edellytä lisäresursseja Total Kiinteistöpalvelussa. Toiminnan kustannuskehitystä seurataan ja verrataan ulkoiseen palvelutuotantoon. Viimeistään kahden vuoden kuluessa palvelu on osin tai kokonaan mahdollista kilpailuttaa. 2. Autohankintojen toimintamalli Henkilö- ja pakettiauto-omaisuus sekä niiden hallinnointi keskitetään vuoden 2004 alusta lukien ALTEKin Autokeskukseen. Autokeskus kokoaa eri yksiköiden kuljetustarvesuunnitelmat sekä mahdolliset ajoneuvokalustoon liittyvät erikoisvaateet. Ajoneuvokaluston tasosta sekä hankinta- ja rahoitusratkaisuista tehdään erillinen omistajapäätös. ALTEKin Autokeskus koordinoi autopalveluja ja toimii kilpailutetun puitesopimuksen toimeenpanon toteuttajana. Puitesopimuksen kilpailuttamisen toteuttaa hankintakeskus. Uuteen puitesopimukseen siirrytään vaiheittain nykyisen autokannan poistuessa. Yksiköt eivät hanki eivätkä vuokraa ajoneuvoja, ellei konsernijohto anna siihen lupaa. Uusi toimintamalli ei edellytä lisäresursointia ALTEKissa. Palvelun kustannukset laskutetaan yksiköiltä. Uusi toimintamalli ei koske Keski-Suomen pelastuslaitoksen autokantaa. 3. Verkko-omaisuuden arvonmääritys Vesilaitoksen liiketoiminta-alueittainen omaisuuden arvonmääritys valmistuu vuoden 2003 lopulla. Sen perusteella arvioidaan vesilaitoksen taksarakenne ja sen uudistamisen tarve. Arvonmääritys on pohjana myös konsernin verkko-omaisuuden (vesi/lämpö/sähkö) kokonaistarkastelussa. Valmistelutyössä ovat mukana Vesilaitos ja Jyväskylän Energia Oy. 4. Liiketoimintastrategia Kaupungilla on vuoden 2004 alusta kaikkiaan seitsemän liikelaitosta. Liikelaitosohjauksesta vastaa konsernijohto. Ohjauksen sekä tilaaja- ja tuottajaroolien selkeyttämiseksi valmistellaan kaupungin liiketoimintastrategia. Strategiaan sisältyvä tuotantokapasiteetti- ja investointisuunnitelma tehdään verkostoyhteistyössä seudullisesti. 5. Toiminnan ohjaus- ja arviointijärjestelmän kehittäminen Kehitetään toimialoja koskeva ohjaus- ja arviointijärjestelmä, joka sisältää tavoite-, seuranta- ja raportointimenettelyt. Järjestelmällä tuetaan uutta organisaatiorakennetta ja uusien johtoryhmien toimintaa. Menettelyjen käyttöönotto varmistetaan järjestämällä koulutusta. 6. Konserttisali Konserttisalin paikkakysymys, rahoitus ja tavoiteaikataulu määritellään menossa olevien selvitysten valmistuttua.

9 9 7. Museoiden tilatarpeet Konserttisalin suunnitteluun liittyen joudutaan myös valtiontalon yhteyteen ajatellut taidemuseon tilat suunnittelemaan uudelleen. Samassa yhteydessä selvitetään myös muiden museoiden ja näyttelytilojen tehostamista. Asia saatetaan alkuvuodesta 2004 valtuuston käsittelyyn. 8. Kunnallisten palveluiden tuottaminen Kaupungin tarvitsema lisäkapasiteetti hankitaan markkinoilta, jos se on kilpailullisesti edullista. 9. Taloushallinnon keskittäminen Selvitetään taloushallinnon palveluiden järjestämisen vaihtoehdot ottaen huomioon kaupungin johtamisjärjestelmän kehitys. 10. Nuorisotoiminnan organisointi Tarkistetaan nuorisotoiminnan organisointi ja tehdään perusselvitys toimitiloista Kaupungin henkilöstöstrategia Kaupungin henkilöstöstrategian lähtökohtana on kaupungin visio ja palvelutuotannon strategia. Henkilöstöstrategia kertoo, millaista henkilöstöpolitiikkaa kaupunki noudattaa pyrkiessään saavuttamaan tavoitteensa. Henkilöstöstrategiassa otetaan huomioon yhteiskunnallinen kehitys, kaupungin taloudellinen tilanne ja henkilöstön tilaa koskevat selvitykset. Näiden pohjalta määritellään ne henkilöstöstrategian kehittämisalueet, joihin henkilöstöpoliittisia toimenpiteitä suunnataan. Kaupungin organisaatioiden tuloksellisuuden parantaminen on jatkuva haaste, johon vastataan kehittämällä tasapainoista tuloksellisuuden arviointia osaksi kaupungin johtamisjärjestelmää. Kokonaisvaltainen tuloksellisuusarviointi edellyttää työyhteisöissä neljän näkökulman tasapainoista huomioimista. Nämä näkökulmat ovat: vaikuttavuus/taloudellisuus, asiakaspalvelun laadukkuus ja asiakastyytyväisyys, prosessien sujuvuus ja henkilöstön aikaansaannoskyky. Palvelutuotannossa henkilöstön osuus on keskeinen. Tämän vuoksi henkilöstön aikaansaannoskyky nousee keskeiseksi osaksi tuloksellisuutta. Panostamalla aikaansaannoskykyyn rakennetaan pohjaa organisaation tulokselliselle toiminnalle myös tulevaisuudessa. Henkilöstöstrategiassa vahvistetaan henkilöstön aikaansaannoskykyyn liittyvät kehittämisalueet tuleville vuosille. Henkilöstöstrategia vuoteen 2005 Henkilöstöstrategian lähivuosien kehittämisalueita määriteltäessä on tarkasteltu erilaisia kaupunkia, työympäristöä ja henkilöstöä koskevia selvityksiä, sekä mietitty tulevaisuuden asettamia haasteita. Henkilöstötoimisto ja ammattijärjestöt ovat yhdessä hyväksyneet kehittämisalueiksi henkilöstövoimavarat, johtaminen, osaaminen, työssä jaksaminen sekä palkkauspolitiikka ja henkilöstön kannustaminen. Kehittämisalueet on hyväksytty kaupungin yhteistyötoimikunnassa. Henkilöstöstrategian kehittämisalueille on vahvistettu seuraavat tavoitteet: Meillä on tulevaisuudessa riittävä, ammattitaitoinen henkilöstö Kaupungin tavoitteena on saada palvelukseensa toimintoihin nähden riittävä, laadullisesti korkeatasoinen henkilöstö. Tulevaisuudessa kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kiristymään, joten kaupungin houkuttelevuus työnantajana täytyy varmistaa. Henkilöstövoimavarojen kohdentaminen ja mitoittaminen edellyttää henkilöstösuunnittelua, jota toteutetaan hallintokunnissa kiinteässä yhteydessä toiminnan ja talouden suunnittelun kanssa. Henkilöstövoimavarojen seurannan välineenä hyödynnetään henkilöstötilinpäätöksiä.

10 Johtamistapamme edistää työyhteisöjen toimivuutta ja tuloksellisuutta 10 Kannustavan ja innostavan ilmapiirin luominen työyhteisöihin edellyttää kaupungissa avointa, aitoon yhteistyöhön perustuvaa johtamisjärjestelmää. Johtamismenetelmien tulee antaa henkilöstölle liikkumatilaa ja tukea luovuutta. Ikäjohtaminen nousee työyhteisöissä yhä keskeisempään asemaan, joten eri-ikäisten työntekijöiden erilaisten vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen asettaa esimiehille suuria haasteita. Henkilöstömme on osaavaa ja muutoskykyistä Henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu osaamistarpeiden tarkasteluun, jossa yhdistetään yksilöiden ja tiimien tämän hetkinen sekä tulevaisuudessa tarvittava osaaminen. Erilaisilla kehittämis- ja koulutusjärjestelmillä sekä onnistuneilla rekrytoinneilla kehitetään henkilöstön osaamista haluttuun suuntaan. Ammatillisia valmiuksia ylläpidetään täydennyskoulutuksen avulla, minkä lisäksi työntekijöille luodaan mahdollisuudet oppia työssä. Esimiehen ja alaisen väliset suunnittelu- ja kehityskeskustelut käydään systemaattisesti. Henkilöstön työkyky säilyy hyvänä koko työuran Työkykyä ylläpitävän toiminnan avulla vahvistetaan henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista läpi työelämän. Henkilöstön ikääntyessä työkykyä ylläpitävän toiminnan merkitys tulee lähivuosina yhä korostumaan. Työkykyä ylläpitävä toiminta on liitetty yhdeksi keskeiseksi osaksi työyhteisöjen normaalia kehittämistoimintaa, jossa esimiesten sitoutumisella on tärkeä merkitys. Tykytoiminnalla tavoitellaan osaltaan henkilöstön sairauspoissaolojen vähenemistä sekä eläkkeellesiirtymisiän nostamista. Henkilöstön palkkaus ja kannustuskeinot ovat motivoivia ja oikeudenmukaisia Tasapuolisen ja oikeudenmukaisen palkkauksen tulee perustua työn ja tehtävien vaativuuteen, henkilökohtaiseen osaamiseen sekä tuloksellisuuteen. Palkkojen täytyy muuttua tehtävien mukaan ja olla kannustavia ja kilpailukykyisiä. Myös henkilöstöpalvelut vaikuttavat henkilöstön motivaatioon ja niitä tulee kehittää. Henkilöstöstrategian tavoitteet ovat pitkän aikavälin tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamiseen pyritään yhteistyötoimikunnan vuosittain hyväksymien kehittämistoimenpiteiden avulla Tavoitteet vuoden 2004 talousarviossa Strategiset tavoitteet Strategisten tavoitteiden avulla sopeudutaan toimintaympäristön muutoksiin ja tehdään valintoja tulevaisuuden vaihtoehdoista. Tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta ja toteutumista seurataan ja niistä raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy tavoitteet talousarvion käsittelyn yhteydessä, mutta ne eivät luonteensa mukaisesti ole yksityiskohdiltaan valtuustoon nähden sitovia. Kehittämistavoitteet Kehittämistavoitteiden avulla saavutetaan strategiset tavoitteet, kehitetään toimintaa ja viritetään organisaatiota. Sitovia kehittämistavoitteita syntyy konkreettisten päätösten kautta. Toiminnalliset tavoitteet Kuntalain tarkoittavat toiminnalliset tavoitteet eli palvelutavoitteet kuvaavat toiminnan merkitystä kaupunkilaisille. Ne kuvaavat tarpeen, panosten ja vaikutusten välistä suhdetta. Jos palvelutuotannon resursoinnissa tapahtuu muutoksia, tulisi sen vaikuttaa tavoitteisiin ja päinvastoin.

11 11 Toiminnallisia tavoitteita asetettaessa on pyrittävä kuvaamaan kuntalaisille tuotettua hyötyä esimerkiksi palvelujen tason ja saatavuuden avulla. Henkilöstöä, tiloja, laitteita ja muita resursseja, organisaatiota, määrärahojen käyttöä, toiminnan kehittämistä tai suoritteiden ja palvelujen määrää kuvaavat tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia vain poikkeustapauksessa. Tavoitteita seurataan ja niistä raportoidaan talousarviossa sekä kolmannesvuosiraporteissa ja tilinpäätöksen yhteydessä. Palvelutavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia ja ne asetetaan palveluja tuottaville hallintokunnille. Konsernihallinto tuottaa lähinnä sisäisiä palveluja ja vastaa yhdessä hallintokuntien kanssa koko konsernin strategisten ja kehittämistavoitteiden toteutumisesta. 1.2 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton mukaan ensi vuoden talouskehityksen ennakoidaan olevan hieman parempi kuin kuluvana vuonna. Kansainvälisen talouden arvioidaan vähitellen elpyvän ja vaikuttavan viennin ansiosta myös Suomen talouden kehitykseen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan tuotannon määrä lisääntyy ensi vuonna 2,4 %. Kansainvälisen kehityksen ohella tuloratkaisu on keskeisessä asemassa Suomen talouden kehityksen kannalta. Elvyttävä finanssipolitiikka ja palkansaajien ostovoiman arvioitu paraneminen sekä yritysten hintakilpailukyvyn säilyminen kohtuullisena ja matala korkotaso edesauttavat tuotannon kasvun vauhdittumista. Työttömien lukumäärä oli vuonna 2002 keskimäärin 237 tuhatta henkilöä, mikä merkitsi keskimäärin 9,1 % työttömyysastetta. Työttömien määrän arvioidaan tänä vuonna lisääntyvän niin, että keskimääräinen työttömyysaste on 9,3 %. Vuonna 2004 työttömänä arvioidaan olevan viime vuoden lukumäärä, joten työttömyysaste alenee tämänvuotisesta vain vähän. Yleisen hintatason kohoaminen on ollut kuluvana vuonna hyvin maltillista. Vuonna 2003 inflaatio jäänee yhteen prosenttiin. Yleinen arvio vuoden 2004 inflaatiosta on, että se jää yhteen prosenttiin tai sen alle. Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (% - muutos) Tuotanto ( määrä ) 1,2 2,2 1,2 2,4 Palkkasumma 6,5 3,0 3,4 3,8 Ansiotaso 4,5 3,5 3,9 3,4 Ansiotyöpanos 1,5 0,1-0,5 0,2 Inflaatio 2,6 1,6 1,2 0,7 ( % - yksikköä ) Työttömyysaste 9,1 9,1 9,3 9,1 Verot / BKT 45,7 45,8 44,6 44,0 Julkiset menot / BKT 49,1 50,0 50,6 50,5 Rahoitusjäämä / BKT 5,2 4,2 2,3 1,7 Julkinen velka / BKT 44,0 42,7 44,6 44,3 Vaihtotase / BKT 6,9 7,5 6,6 6,7 Euribor 3 kk, % 4,2 3,3 2,2 2,2 10 vuoden korko, % 5,0 5,0 3,9 4,5

12 1.3 Kuntatalouden näkymät vuosina Kunnallistalouden rahoitustilanne heikkenee Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan ( ) mukaan selvästi vuonna Vuoden 2004 jälkeen kuntien vuosikatteen arvioidaan vahvistuvan hitaasti vuoteen 2007 mennessä ja olevan keskimäärin 1,5 mrd. euroa. Vuosina kuntien vuosikate ei koko maan tasolla riitä arvioituihin noin 1,8 mrd. euron nettoinvestointeihin, ei edes käyttöomaisuuden poistojen rahoittamiseen. Kuntatalouden rahoituslaskelma on mekaaninen painelaskelma eikä siihen sisälly oletuksia talouden tasapainottamisesta esimerkiksi investointeja vähentämällä tai veroprosenttia korottamalla. Vuoteen 2007 mennessä kuntatalouden kehitys johtaa siihen, että kunnissa ja kuntayhtymissä tulee välttämättä tehdä ratkaisuja menojen kasvun hillitsemisestä, investointien määrästä, veroprosenteista, palvelurakenteesta ja kuntien välisestä yhteistyöstä. Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina (mrd. euroa ) Toimintatuotot 6,6 7,1 7,4 7,7 8,0 8,3 8,6 Toimintakulut -21,6-22,7-23,8-24,7-25,7-26,6 27,6 Toimintakate -15,0-15,8-16,4-17,1-17,7-18,3-19,0 Verotulot 14,1 14,1 13,5 13,5 14,0 14,4 15,0 Valtionosuudet 3,7 3,9 4,3 4,9 5,1 5,3 5,5 Rahoituserät, netto -0,8 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vuosikate 2,0 2,3 1,4 1,3 1,4 1,4 1,5 Poistot -1,5-1,6-1,6-1,6-1,6-1,7-1,7 Satunnaiset erät, netto 0,2 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Tilikauden tulos 0,7 1,0 0,0-0,1-0,0-0,1 0,0 2,5 Kuntien nettoinvestoinnit, poistot ja vuosikate Miljardia euroa 2,0 1,5 1,0 1,8 1,2 1,2 2,0 1,5 1,3 1,7 1,7 1,6 1,3 1,4 1,4 2,3 2,0 1,5 2,3 2,3 1,9 1,7 1,8 1,8 1,8 1,6 1,6 1,6 1,6 1,7 1,7 1,5 1,4 1,4 1,4 1,3 0,5 0, Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate Lähde: Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta

13 13 Investointien ennakointiin liittyy ongelmia. Investointien kokonaismäärän kehitys riippuu ennen kaikkea suurten kuntien omasta verotulokehityksestä. Sen ja erityisesti yhteisöveron ennakointi on vaikeaa. Satunnaisten nettotulojen arviointiin liittyvien vaikeuksien takia niiden suuruudeksi on laskelmassa oletettu 0,2 mrd. euroa. Pienten kuntien investointitaso tulee pysymään alhaisena mm. siksi, että osalla näistä kunnista vuosikate pysyy heikkona tai negatiivisena, jolloin lisävelkaantuminen investointien johdosta ei ole mahdollista. Laskelman mukaan lainakanta kasvaa hieman ja kassavarat supistuvat vuoteen 2007 mennessä. Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina ( mrd. euroa ) Vuosikate 2,0 2,3 1,4 1,3 1,4 1,4 1,5 Satunnaiset erät, netto 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Investoinnit, netto 2,3 2,3 1,9 1,7 1,8 1,8 1,8 Lainananto 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Antolainojen lyhennykset 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Lainojen lyhennykset 0,8 0,8 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 Rahoitusjäämä/-tarve -1,0-0,9-1,7-1,8-1,9-1,9-1,9 Bruttolainanotto 0,9 0,9 1,4 1,5 1,5 1,6 1,6 Lainakanta ,3 4,8 5,0 5,2 5,3 5,4 5,4 Kassavarat ,1 3,3 3,2 3,2 3,1 3,1 3,1 Nettovelka (lainat kassavarat) 1,2 1,5 1,8 2,0 2,1 2,3 2,3 Nettovelka, % BKT:stä 0,9 1,5 1,3 1,4 1,4 1,5 1,4 Bruttovelka, % BKT:stä 3,2 3,2 3,5 3,5 3,5 3,4 3,3 Toimintamenot, % BKT:stä 15,9 16,2 16,7 16,7 16,7 16,7 16, ,4 4,4 Kuntien lainakanta ja kassavarat Miljardia euroa 3,9 4,0 4,3 4,8 5,0 5,2 5,3 5,4 5, ,6 2,5 2,7 3,2 3,1 3,3 3,2 3,2 3,1 3,1 3, Kassavarat Lainakanta Lähde: Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta

14 Jyväskylän kaupungin talous Kunnanhallituksen on kuntalain 70 mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Kuntaliiton tilipäätössuosituksen mukaan talouden tasapainottamista koskeva esitys on tehtävä, jos tilikauden tulos poikkeaa olennaisesti siitä, mitä tilinpäätösvuotta seuraavan vuoden talousarviota ja -suunnitelmaa hyväksyttäessä oli tiedossa. Hallituksen on suosituksen mukaan otettava esityksessään kantaa kuluvan vuoden talousarvion muuttamiseen tai valmisteilla olevan talousarvion ja -suunnitelman perusteiden tarkistamiseen. Talouden tasapainotuksen käsittelyä vuoden 2002 tilinpäätöksen yhteydessä ei pidetty tarpeellisena, koska vuoden 2002 tulos oli ylijäämäinen ja kumulatiivista ylijäämää oli kertynyt 2,1 miljoonaa euroa. Myös vuoden 2003 tulos on talousarvion mukaan ylijäämäinen. Vuoden 2004 talousarviota laadittaessa tavoitteena on ollut talouden tasapainotus valtuuston hyväksymän vuosien taloussuunnitelman mukaisesti. Taloussuunnitelmassa vuoden 2004 tavoitteeksi asetettiin vuosikatteen nostaminen 21,9 miljoonaan euroon. Vuosien taloussuunnitelmassa aikaisemmin asettua vuosikatetavoitetta on jouduttu selvästi laskemaan. Vuosikate kattaa poistoista 54,2 % vuonna Taloussuunnitelman mukaan vuosikate ylittää poistojen määrän selvästi vasta vuonna Arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä kuntaliiton käyttämällä asteikolla kaupungin talouden voidaan katsoa olevan vuonna 2004 heikko ja tasapainossa vuonna Vuosien 2005 ja 2006 osalta asetettu vuosikatetavoite on taloussuunnitelman mukaan mahdollista saavuttaa siten, että käyttötalouden nettomenot jäädytetään vuoden 2004 tasolle. Tämä edellyttää toimintojen merkittävää tehostamista ja myös päätöksiä kaupungin tarjoamien palvelujen laajuudesta ja tasosta. Kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit säilyvät taloussuunnitelman mukaan koko suunnitelmakauden vuoden 2004 tasolla. 50 Nettoinvestoinnit, poistot ja vuosikate Miljoonaa euroa , , , , , , , ,4 29, , "Nettoinvestoinnit" Poistot Vuosikate

15 15 Valtionosuudet 9 % Lainanotto 8 % Tulot 2004 Muut tulot 2 % Investointitulot 2 % Käyttötulot 12 % Verotulot 46 % Liikelaitosten tulot 21 % Tekninen palvelukeskus 5 % Investointimenot 8 % Opetustoimi 10 % Menot 2004 Lainojen lyhennys 3 % Muut menot 2 % Sosiaali- ja terveystoimi 44 % Muut hallintokunnat 12 % Liikelaitosten menot 16 %

16 1.4.1 Alijäämän kattamisvelvollisuus 16 Laki kuntalain 65 ja 86 :n muuttamisesta (353/2000) tuli voimaan Muutokset koskivat kuntalain talousarvio ja -suunnitelmasäännöstä (65 :n 1 ja 2 momenttia) sekä kuntaa koskevien säännösten soveltamista kuntayhtymässä (86 ). 65 :n 2 momenttiin on otettu lisäsäännös, jonka mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Lakia sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001 valmisteltaviin talousarvioihin ja - suunnitelmiin sekä vuodelta 2001 laadittaviin tilinpäätöksiin. Talouden tasapainottamista koskevat säännökset kuntalaissa (365/1995) edellyttävät talousarvion ja -suunnitelman laatimista siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan (65 2 mom.). Lisäksi kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi (70 ). Lainmuutoksen tarkoituksena on hallituksen esityksen (HE 157/1999 vp) mukaan täydentää ja selkeyttää mainittuja säännöksiä erityisesti talousarvion ja -suunnitelman laatimista koskevilta osin. Talouden tasapainottamiselle osoitetaan laissa ulkoiseen kirjanpitoon perustuva arviointiperuste siten, että tasapainottamistarve määräytyy taseen osoittamasta ja talousarvion laadintavuonna kertyväksi arvioidusta alijäämästä. Alijäämän kumuloituminen taseeseen pyritään laissa estämään määrittelemällä täsmällisesti milloin kattamisvelvoite syntyy ja milloin ja missä yhteydessä toimenpiteet sen kattamiseksi tulee esittää. Alijäämän kattamista koskevaa sääntelyä ei sovelleta kuntayhtymässä. Kattamisvelvoite määräytyy tilinpäätöksen ja talousarvion alijäämistä. Katettavaa alijäämää määritettäessä otetaan huomioon sekä yli- että alijäämäiset erät jäljempänä mainituista tase- ja talousarvioeristä. Tilinpäätöksen alijäämällä tarkoitetaan alijäämää, joka saadaan laskemalla yhteen edellisen tilikauden taseen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä ja tilikauden yli-/alijäämä -erät. Talousarvion alijäämällä tarkoitetaan valtuuston hyväksymän, kuluvan vuoden talousarvion tuloslaskelmaosan viimeisen rivin osoittamaa alijäämää. Talousarviomuutokset otetaan huomioon yli-/ alijäämää määritettäessä. Alijäämän kattamistoimenpiteistä päättää valtuusto. Päätös tulee tehdä talousarviossa ja - suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä. Alijäämän kattaminen talousarviossa ja - suunnitelmassa osoitetaan valmisteltavan talousarviovuoden ja/tai sitä seuraavien suunnitteluvuosien tuloslaskelmaosan ylijäämillä. Suunnitteluvuosien yli-/alijäämäerien yhteenlasketun määrän tulee olla vähintään nolla sen jälkeen kun kertynyt alijäämä on katettu. Tämä tulkinta on johdettavissa 65 2 momentin säännöksestä, joka edellyttää taloussuunnitelman laatimista siten, että kunnan tehtävien hoitaminen turvataan. Nettovaikutukseltaan alijäämäinen tulossuunnitelma, joka johtaisi taloudellisen aseman olennaiseen heikkenemiseen suunnittelukaudella, ei täyttäisi mainitun säännöksen vaatimusta. Näin ollen ei voida pitää riittävänä, että suunnittelukauden jonakin tai joinakin vuosina osoitetaan ylijäämä, joka kattaa ennen suunnittelukautta kertyneen alijäämään, mutta taloussuunnitelma kokonaisuudessaan on alijäämäinen.

17 17 Jyväskylän kaupungin vuoden 2002 tilinpäätös osoitti yhteensä 2,1 miljoonan euron ylijäämää vuosilta Vuoden 2003 ylijäämäksi arvioidaan noin 5,5 miljoonaa euroa, joten kuntalain 65 :n 2 momentin mukainen taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää ei ole, ja ylijäämää on 7,6 milj. euroa. Vuoden 2004 talousarvioesityksen mukaisen 10,0 miljoonan euron alijäämän jälkeen jää kumulatiivista alijäämää 2,3 miljoonaa euroa. Tämä ja vuoden 2005 suunnitelman mukainen 1,5 miljoonan euron alijäämä katetaan suunnittelukauden viimeisen vuoden ylijäämällä, joka on 6,5 miljoonaa euroa Alijäämän kattamisvelvollisuus Miljoonaa euroa 7,6 Taloussuunnitelma 5 0 6,4 0,4 2,1 7,3 2,1 5,5-2,3-1,5 6,5 2, ,1-2,7-2,4-5,0-7,3-5,2-10,0-3, * 2004* 2005* 2006* Talousarvio Kumulatiivinen ali-/ylijäämä Tulossuunnitelma Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä tulossuunnitelmassa liikelaitokset lasketaan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talousarvion yhteydessä esitetään kaksi erilaista tulossuunnitelmaa, joista toisessa liikelaitokset on yhdistetty tilinpäätöksen tapaan ja toisessa ne ovat nettona eli rahoitustuotoissa näkyy vain niiltä perittävä sijoitetun pääoman tuotto. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyttää kokonaistaloudellista tulossuunnitelmaa.

18 Toimintatulot 18 Kaupungin käyttötulot kasvavat vuoden 2003 muutettuun talousarvioon verrattuna 15 % eli 21,9 miljoonaa euroa. KÄYTTÖTULOT euroa TP TA+M TAE Muutos TOIMIELIN % Konsernihallinto ,0 % Rakennusvalvonta ,5 % Ympäristötoimi ,2 % Sosiaali- ja terveystoimi ,1 % Opetustoimi ,0 % Kulttuuritoimi ,5 % Liikuntahallinto ,5 % Tekninen palvelukeskus ,7 % TEKPA - Myyntivoitot ,3 % Käyttötaloustulot % Tilapalvelu ,7 % Vesilaitos ,0 % Kylän Kattaus % K-S Pelastuslaitos % Altek % Työterveys ,9 % Total Kiinteistöpalvelu ,7 % Käyttötaloustulot % Organisaatiomuutokset Konsernihallinto Ruokapalvelu Asuntotoimi -231 Vertailukelpoiset tulot ,5 % Kulttuuritoimi Suomalainen konservatorio -900 Vertailukelpoiset tulot ,5 % Tekninen palvelukeskus Pelastuslaitos -926 Aluepelastus 0 Nuohous -314 Asuntotoimi 231 Altek Vertailukelpoiset tulot ,0 % TULOT YHTEENSÄ ,3 %

19 Toimintamenot 19 Käyttömenot kasvavat vuoden 2003 muutettuun talousarvioon verrattuna yhteensä 6,1 % eli 24,3 miljoonaa euroa. Käyttötalouden menojen kasvuun vaikuttavat merkittävimmät tekijät ovat palkkaus- ja kiinteistö- ja atk-menojen nousu. KÄYTTÖMENOT euroa TP TA+M TAE Muutos TOIMIELIN % Konsernihallinto ,4 % Rakennusvalvonta ,5 % Ympäristötoimi ,8 % Sosiaali- ja terveystoimi ,2 % Opetustoimi ,3 % Kulttuuritoimi ,3 % Liikuntahallinto ,7 % Tekninen palvelukeskus ,5 % Käyttötalousmenot ,9 % Tilapalvelu ,2 % Vesilaitos ,2 % Kylän Kattaus % K-S Pelastuslaitos % Altek % Työterveys ,9 % Total Kiinteistöpalvelu ,6 % Käyttötalousmenot ,1 % Organisaatiomuutokset Konsernihallinto Ruokapalvelu Asuntotoimi -186 Työllistäminen 459 Avustukset, Likes ja Kihu 112 Vertailukelpoiset menot ,9 % Ympäristötoimi Ympäristöjärjestelmä ja paikallisagenda 62 Vertailukelpoiset menot ,1 % Kulttuuritoimi Suomalainen konservatorio Vertailukelpoiset menot ,0 % Liikuntatoimi Avustukset, Likes ja Kihu -112 Vertailukelpoiset menot ,1 % Tekninen palvelukeskus Pelastuslaitos Aluepelastus, nettomenot Nuohous -314 Asuntotoimi 186 Altek Vertailukelpoiset menot ,7 % MENOT YHTEENSÄ ,3 %

20 Toimintakate 20 Käyttötalouden nettomenot kasvavat vuoden 2003 muutettuun talousarvioon verrattuna 2,4 miljoonaa euroa eli 0,9 %. KÄYTTÖTALOUS NETTO euroa TP TA+M TAE Muutos TOIMIELIN % Konsernihallinto ,4 % Rakennusvalvonta ,0 % Ympäristötoimi ,3 % Sosiaali- ja terveystoimi ,5 % Opetustoimi ,3 % Kulttuuritoimi ,3 % Liikuntahallinto ,4 % Tekninen palvelukeskus ,4 % Käyttötalous netto ,2 % Tilapalvelu ,5 % Vesilaitos ,7 % Kylän Kattaus 0 0 0,0 % K-S Pelastuslaitos % Altek % Työterveys % Total Kiinteistöpalvelu % Käyttötalousnetto ,9 % Organisaatiomuutokset Konsernihallinto Ruokapalvelu 0 Asuntotoimi 45 Työllistäminen 459 Avustukset, Likes ja Kihu 112 Vertailukelpoiset menot ,0 % Ympäristötoimi 839 Ympäristöjärjestelmä ja paikallisagenda 62 Vertailukelpoiset menot ,6 % Kulttuuritoimi Suomalainen konservatorio Vertailukelpoiset menot ,9 % Liikuntatoimi Avustukset, Likes ja Kihu -112 Vertailukelpoiset menot ,0 % Tekninen palvelukeskus Pelastuslaitos Aluepelastus Nuohous 0 Asuntotoimi -45 Altek 269 Vertailukelpoiset menot % NETTOMENOT YHTEENSÄ ,1 %

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 21.5.2015 1 VUODEN Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohtia Taseessa ylijäämää 3 050 944,03 Vuonna 2015 kuntien maksuosuudet eivät

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 1.6.2015 1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TULOSSUUNNITELMA TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE ilmoittaa, paljonko

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Uuden kunnan talousarvion suunnitteluohjeet. Työvaliokunta

Uuden kunnan talousarvion suunnitteluohjeet. Työvaliokunta Uuden kunnan talousarvion suunnitteluohjeet Työvaliokunta 26.5.2008 1 Vuoden 2009 talousarvion lähtökohdat 1/2 Järjestämissopimus: Kunnallisveroprosentti on vuonna 2009 18,5 % ja seuraavina vuosina veroprosentit

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Talousarvioinfo

Talousarvioinfo Talousarvioinfo 2016 16.10.2015 16.10.2015 1 Kaupunginjohtajan katsaus Referaatti vuoden 2016 talousarvio- ja suunnitelma 2017-2018 on valmisteltu maltillisen menokehityksen pohjalta palvelut turvaava

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kaupunginhallitus 319 11.10.2016 Kaupunginhallitus 377 29.11.2016 Valtuusto 60 15.12.2016 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1026/02.05/2016 KH 11.10.2016 319 Kaupunginhallitus on kokouksessaan

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.212 ALUSTAVA ARVIO Maakunnan talousarvio 212 ja toimintasuunnitelma 213 215 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.11.211 62. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje 1 (5) Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017 2018 taloussuunnitelma Laadintaohje Vuoden 2016 talousarvion laadintaohje on valmisteltu vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä vuoden 2015 puolivuotisraportin pohjalta.

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot