Lypsykarjanavetan rakennusprojektin ja tuotannon laajentamisen johtaminen

Transkriptio

1 TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 3/2011 (630) RAKENTAMINEN Lypsykarjanavetan rakennusprojektin ja tuotannon laajentamisen johtaminen Agrologit (YAMK) Mika Tiikkainen ja Reijo Virkkunen, yliopettaja Kalevi Paldanius, Savonia-amk sekä MMM, agronomit Janne Karttunen ja Eerikki Kaila, TTS Tuotanto uudessa navetassa on taloudellista syistä saatava täyteen vauhtiin nopeasti. Tämä edellyttää sitä, että karjanhoidosta vastaavat eivät ole polttaneet itseään loppuun tuotannon laajennus- ja navetan rakennusprojektin aikana. Karjan ja lisäpellon hankinta on aloitettava hyvissä ajoin ennen varsinaisen rakentamisen aloittamista. Kuva: Reijo Virkkunen Uuden navetan rakennusprojekti yhdistyy yleensä tuotannon samanaikaiseen laajentamiseen ja tilan töiden uudelleen organisointiin. Tilalla ennestään olevasta sekä muualta hankittavasta karjasta ja pelloista on huolehdittava hyvin koko rakennus- ja laajennusprojektin ajan. Navetan rakennusprojekti voidaan toteuttaa joko siten, että johdetaan projektia ja osallistutaan itse merkittävästi myös varsinaiseen rakentamiseen tai pelkästään keskitytään johtamiseen eli toimitaan rakennuttajana. Navetta voidaan myös ostaa kokonaisvastuurakentamiseen perustuvana urakkana. Rakennus- ja laajennusprojektien suurentuessa harvalla maatalousyrittäjällä on resursseja rakentaa itse uutta navettaansa. Myös rakennuttajana toimiminen vaatii runsaasti työaikaa ja erityisosaamista. Toisaalta se luo hyvät mahdollisuudet vaikuttaa tulevan työpaikan työoloihin ja toimintoihin. Oma työpanos ja menestyksekäs kilpailutus alentavat kustannuksia, ja sanktioehdot varmistavat tavaratoimitusten aikataulussa pysymistä. Yhä useampi maatalousyrittäjä päätyy hankkimaan uuden navetan valmiina. Tämä rakennusprojektin toteutustapa antaa hyvät mahdollisuudet huolehtia omasta jaksamisesta ja käynnistää tuotanto uudessa navetassa nopeasti täydellä teholla. Lisäksi tiedetään alusta alkaen projektin kattohinta, viivästymisen varalta on sanktioehdot ja työllä on takuu. Tässä tiedotteessa tarkastellaan uuden navetan rakennusprojektin toteuttamista- poja ja vaiheita sekä sen rinnalla toteutettavan tuotannon laajennusprojektin aikataulutusta. Projektien eri osakokonaisuuksia linkitetään toisiinsa siten, että rakennus- ja laajennushanke toteutuu joustavasti, tuotanto uudessa navetassa saadaan nopeasti täyteen vauhtiin ja hankkeesta aiheutuva taloudellinen rasitus on sekä ennakoitavissa että hallittavissa. Tiedote on tarkoitettu erityisesti tuotantonsa laajentamista ja uuden navetan hankkimista suunnitteleville maidontuottajille, mutta siitä hyötynevät myös muiden tuotantosuuntien tuottajat sekä maatalousneuvojat. Tiedote perustuu Savonia-ammattikorkeakoulussa vuonna 2010 laadittuun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön (Tiikkainen ja Virkkunen 2010), joka tehtiin tilaustyönä TTS:n tutkimushankkeeseen. Tiedotteen takakannessa on lisätietoja opinnäytetyöstä ja TTS:n tutkimuksesta.

2 KOLME TAPAA TOTEUTTAA RAKENNUSPROJEKTI Uusi lypsykarjanavetta ja myös muut maatilan tuotantorakennukset voidaan toteuttaa kolmella eri päätavalla: itse rakentaen, itse johtaen eli rakennuttaen tai ostamalla navetta kokonaisvastuurakentamiseen perustuvana urakkana (KVR-urakka), jolloin navetta ostetaan ns. avaimet käteen -periaatteella. Mikä rakentamistapa kannattaa sitten valita omalle tilalle? Tähän kysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta, koska kunkin rakentajan lähtökohdat ja valmiudet ovat omanlaisensa. Itselle sopivin tapa on valittava omien osaamis-, henkilö- ja talousresurssien sekä tarpeiden pohjalta. Ennen päätöstä toteutustavasta on syytä perehtyä kunkin rakentamistavan mahdollisuuksiin ja uhkiin. Itse toteutettu rakennusprojekti Menneinä vuosikymmeninä navettojen rakenne oli vielä verraten yksinkertainen ja niiden lehmäpaikkamäärä oli nykymittapuulla vaatimaton. Tällöin navetat tehtiin mahdollisimman pitkälle itse, korkeintaan muutaman ulkopuolisen työntekijän avustuksella. Nykyisin uudet pihattonavetat rakennetaan tyypillisesti noin lehmän kerranteissa ja navetoista on tullut sekä rakenteiltaan että tekniikaltaan monimutkaisia. Itse toteutettu rakennusprojekti vaatii maitotilan omistajilta vankkaa osaamista sekä rakentamisessa että rakennuttamisessa. Projektin johto on maidontuottajan vastuulla, jolloin taloudelliset ja tuotannolliset intressit yleensä pitävät hankkeen toteuttamistahdin mahdollisimman nopeana. Aliurakoitsijoiden kuten LVIS-asentajien (lämpö, vesi, ilmastointi ja sähkö) työt on saatava koordinoitua, kaikki merkittävät hankinnat kilpailutettua ja koko rakennusprojekti aikataulutettua ja johdettua. Samaan aikaan rakennusprojektin toteuttamisen kanssa on huolehdittava karjanhoito- ja peltoviljelytöistä. Jos samaan aikaan toimitaan itse yhtenä rakennusmiehenä muiden joukossa ja johdetaan koko hanketta itse, voidaan joutua tilanteeseen, jossa hankkeen eteneminen aikataulussa vaarantuu. Mikäli henkiset ja fyysiset voimavarat ehtyvät, on vaarana loppuun palaminen. Näin hankkeen valmistuminen voi viivästyä merkittävästi, mikä aiheuttaa rakennuskustannusten nousua sekä tuotannon kannattavuuden heikkenemistä. Itse toteutettu hanke tuo kuitenkin parhaimmillaan huomattavia kustannussäästöjä muihin rakentamistapoihin verrattuna, mutta epäonnistuessaan se voi syödä tilan toimintaedellytykset pitkälle tulevaisuuteen riskit ja mahdollisuudet on punnittava huolellisesti. Jos tilan rutiinitöiden ja rakentamisen yhteensovittaminen ei onnistu ja hanke viivästyy, tulee uuden navetan käyttöönottovaiheessa ongelmia tuotannon ylösajon suhteen muun muassa eläinmäärän lisäämisessä, poikimisten ajoittamisessa ja uuden tuotannon opettelussa. Tässä yhteydessä vaarantuu myös investoinnista aiheutuvien lainojen takaisinmaksujen suunnitellussa aikataulussa pysyminen. Jos viljelijä päättää osallistua varsinaisiin rakennustöihin, hänen kannattaa tarkkaan etukäteen miettiä, mihin töihin työpanoksensa käyttää. Oma työpanos kannattaa kohdentaa työvaiheisiin, joissa viljelijällä on eniten kokemusta ja omia resursseja ja jotka ajallisesti sopivat parhaiten tilan tuotantotöiden lomaan. Esimerkiksi maanrakennusja perustusvaiheisiin maatiloilta löytyy yleensä sekä kokemusta että kalustoa. Itse johtaen eli rakennuttaen Navettarakentamisessa on yleistynyt teollisuusrakentamisesta tuttu rakennuttamistapa, jossa investointi toteutetaan pilkkomalla se aliurakoihin, joiden valmistumista johdetaan itse eli rakennutetaan. Itse johdettu hanke suunnitellaan ammattisuunnittelijoiden kanssa yhteistyönä ja toteutetaan navettarakentamiseen perehtyneen kirvesmiesporukan avustuksella. Ali- tai osaurakoiden yhteensovittamisesta vastaa hankkeen toteuttaja eli rakennuttaja. Rakennuksen suunnittelusta päävastuu on rakennuttajan valitsemalla pääsuunnittelijalla. Rakennustyömaalla työtä ohjaa ja valvoo pääsääntöisesti rakennuttajan valitsema vastaava työnjohtaja. Kirvesmiesten työpanos tulee ohjata hankkeen etenemisen mukaan sellaisiin työkohteisiin, jotka edistävät rakennushanketta johdonmukaisesti ja investointi pysyy laaditussa aikataulussa. Toimittaessa itse rakennuttajana päävastuu hankkeesta on viljelijällä. Siksi on erityisen tärkeää, että hankkeesta vastaavalla viljelijällä on viimeisin tieto rakennuttamisesta sekä kilpailuttamisesta ja että hän osaa hyödyntää rakennusalan ammattilaisten suunnittelu- ja konsultointipalveluja. Toimimalla itse rakennuttajana voidaan päästä kustannussäästöihin verrattuna KVR-urakkaan, mutta tämä vaihtoehto vaatii osaavan porukan ja johtaminen tulee hallita hyvin, jotta laaditussa aikataulussa pysytään. Kustannussäästöjä syntyy vähäisempien tilan ulkopuolisille maksettujen palkkojen kautta, jos omalle työlle ei lasketa arvoa. Myös tietyt osaurakat, rakennustarvikkeet ja tuotantotekniikka voidaan saada halvemmalla perusteellisen kilpailuttamisen kautta. Kun rakennetaan itse tai toimitaan rakennuttajana, on erittäin tärkeää tehdä kirjalliset sanktioehdot tavarantoimittajien kanssa. Käytäntö on osoittanut, että sanktioiden pelko edistää tavarantoimittajien täsmällisyyttä. Kun toimitaan rakennuttajana ja johdetaan ulkopuolisia urakoitsijoita, jää rakennustyöltä pois takuu, jonka piiriin kuuluu rakennusvirheiden ja puutteiden korjaus. Rakennusaikana on tällöin itse valvottava työjälkeä ja osattava puuttua virheisiin ajoissa. Mikäli itsellä ei ole ammattitaitoa tähän, on syytä harkita ulkopuolisen asiantuntijan käyttöä. Toteutus KVR-urakkana KVR-urakassa eli kokonaisvastuurakentamiseen perustuvassa urakassa vastuu suunnittelusta, rakentamisesta ja projektin johtamisesta annetaan ulkopuoliselle rakennusliikkeelle. Tällöin projektista vastaa yleensä useita vastaavia projekteja läpikäynyt henkilö. Tilaaja eli maatalousyrittäjä kertoo tarpeensa toteuttajalle ja saa heti projektin alkuvaiheessa urakoitsijaa sitovan kustannusarvion sekä aikataulutuksen rakentamispäätöksen pohjaksi ja tilan toimintojen yhteensovittamiseksi. Vain KVR-urakassa voidaan projektille määrittää pitävä kattohinta. Tässä rakentamismenetelmässä toteutuvat hyvin myös kilpailutuksesta annetut vaatimukset. Rakennuttajalle eli maatalousyrittäjälle jää lähinnä laadun kontrollointi ja valvonta. KVR-urakoissa valvontaan voidaan palkata ulkopuolinen kokenut ammattihenkilö, joka toimii rakennuttajan edunvalvojana tarkastustilanteissa ja valvoo, että urakkasopimusta noudatetaan. KVR-urakoissa on rakennusprojektin viivästymisen varalta sakkoehdot. Rakennusliikkeen valinta hankkeen toteuttajaksi voi joissakin tapauksissa johtaa toiminnallisesti huonompaan lopputulokseen kuin viljelijän toimiessa itse rakennuttajana. Viljelijä tuntee parhaiten rakennuksen loppukäyttäjänä omat ja ympäristön asettamat vaatimukset. Urakoitsija voi joskus yrittää toteuttaa hankkeen täyttämällä vain minimitason vaatimukset rakennuksen suhteen. KVR-urakassa viljelijän on tiedettävä, mistä haluaa maksaa, jotta hän ei ole liikaa urakoitsijan johdateltavissa. 2

3 NAVETAN RAKENNUSPROJEK- TIN VAIHEET Riippumatta siitä, millä edellä mainituista menetelmistä tuotantorakennus rakennetaan, etenee sen rakennusprojekti aina samassa järjestyksessä. Kaikki alkaa suunnittelusta, josta voidaan erottaa omiksi osikseen esimerkiksi koti- ja ulkomailla tehtävät tilavierailut sekä muu tiedon ja kokemusten keruu mm. tuotantoeläinlääkäriä haastattelemalla, tuotantorakennuksen toiminnallisten yksityiskohtien suunnittelu sekä eritasoisten luonnostelmien ja rakennuspiirustusten laadinta. Tuotantorakennuksen suunnitteluvaiheeseen pätee hyvin 20/80-periaate: aktiiviseen suunnitteluun kulutetaan tai ainakin pitäisi kuluttaa 20 prosenttia koko rakennusprojektiin kuluvasta ajasta, mutta suunnitteluvaiheessa lyödään lukkoon 80 prosenttia rakennuskustannuksista. Kun rakentaminen on aloitettu, voidaan lopullisiin kustannuksiin vaikuttaa enää varsin rajallisesti. Oman tulevan työpaikan suunnitteluun ja siihen tulevien toiminnallisten ratkaisujen miettimiseen kannattaa todella panostaa aikaa ja vaivaa. Tuotantorakennuksen sijainnin valinta Uuden rakennuksen sijainti olemassa olevaan tilakeskukseen nähden on toiminnan kannalta erittäin tärkeä. Mikäli uusi rakennus tehdään liian lähelle entisiä rakennuksia, tulee tilakeskuksesta ahdas viimeistään seuraavan laajennuksen yhteydessä. On myös huomioitava moninkertainen liikenne entiseen toimintaan verrattuna. Lannan ja rehun ajo helposti moninkertaistuu, mikä asettaa uudet vaatimukset rakennuksen piha-alueille. Myös rahoittaja saattaa huomioida erilleen vanhasta tilakeskuksesta rakennetun uuden tuotantorakennuksen positiivisesti vakuuslaskelmissa. Erillään oleva navetta on mahdollista myydä ulkopuoliselle yrittäjälle, joka tekee rahoittajan riskistä pienemmän. Pinnan muoto ja maaperän rakenne ovat rakennuksen kustannusten kannalta huomioon otettava seikka. Kalteva rakennuspaikka voi tuoda ylimääräistä maansiirto- tai täyttötarvetta. Jouduttaessa louhimaan kalliota kustannukset voivat kohota vielä enemmän. Toisaalta kalliosta voidaan murskata soraa, jonka myynnillä voi kattaa ainakin osan kustannuksista. Jos maaperä on pehmeää, joudutaan paaluttamaan eli tukemaan rakennus betonipalkkien varaan. Maaperätutkimus, jolla selvitetään rakennuspaikan kantavuus, on syytä tehdä aina kun epäillään maaperän kantavuutta. Perustusten teko ja pohjan valaminen Pohjan kaivamisen sekä mahdollisen kallion louhimisen tai paalutuksen jälkeen rakennetaan perustukset navetalle ja tehdään sadevesi- sekä salaojajärjestelmät (kuva 1). Seuraavaksi asennetaan navetan kantavien rakenteiden perustukset ja rakennetaan lietekanaalit. Perustusvaiheen kesto on tyypillisesti korkeintaan kaksi kuukautta ja se riippuu muun muassa siitä, onko navetassa rakopalkki- vai kiinteäpohjaiset käytävät. Kiinteäpohjaisten käytävien etuna on nopea rakennusaika ja edullisemmat rakennuskustannukset, mutta ne vaativat todella luotettavan ja raskasrakenteisen lantaraapan. Rakopalkeista tehdyt käytävät voidaan pitää puhtaana joko kevytrakenteisella lantaraapalla, ajettavalla tai ohjastettavalla harjakoneella tai itsekulkevalla puhdistusrobotilla. Perustusvaiheen jälkeen aloitetaan navetan pohjan valaminen (kuva 2). Tässä vaiheessa on LVIS-urakoitsijoiden tehtävä valujen alle jäävät osat urakoistaan. Koko rakennusprojekti nopeutuu, jos valutyöt saadaan täysin valmiiksi seinien kiinnitysvaluja lukuun ottamatta ennen seinien asennuksen aloittamista. Avoimella rakennustyömaalla on helppo tuoda valmis betonimassa suurina erinä valettavaan kohteeseen, mikä nopeuttaa valutyötä. Kaikista hankalin tilanne on, jos osa pohjavaluista jää tehtäväksi vesikaton asentamisen jälkeen. Pohjan valaminen on rakennusprojektin raskain ja työläin vaihe. Seinien ja katon rakentaminen Navetan seinäelementit voivat olla betonia, puuta tai terästä. Elementit asennetaan anturalaattojen päälle (kuva 3). Seinät voidaan myös tehdä ns. pitkästä tavarasta paikan päällä. Navetan kantavina rakenteina voivat toimia joko elementtiseinät tai erilaiset nivelkehät ja kannatinpilarit, jolloin seinät voivat olla esimerkiksi kevytrakenteista verhoseinää. Nivelkehät tai kannatinpilarit Kuva 1. Perustusvaiheeseen kuuluu myös sadevesi- sekä salaojajärjestelmien teko. Perustusvaiheen kesto on tyypillisesti korkeintaan kaksi kuukautta. Kuva: Mika Tiikkainen Kuva 2. Perustusvaiheen päättää navetan pohjan ja mahdollisten lietekanaalien valaminen. Valutyö on rakennusprojektin raskain ja työläin vaihe. Kuva: Mika Tiikkainen Kuva 3. Navetan runkovaiheeseen kuuluu seinien ja katon rakentaminen. Runkovaiheen kesto on tyypillisesti kolmesta neljään kuukautta. Kuva: Mika Tiikkainen kiinnitetään pulttikiinnityksellä pilarianturoihin, jotka asennetaan lattiavalun alle. Navetan katto tehdään nykyisin usein liimapuupalkkien varaan, koska suurissa kohteissa palomääräykset estävät perinteisten kattoristikoiden käytön (kuva 4). Vesikate ja eristeet asennetaan joko suoraan liimapuupalkkien päälle tai liimapuiden ja katon väliin asennet- 3

4 tujen sekundääripalkkien päälle. Eristeenä käytetään polystyreenimuovia tai kivivillaa. Vesikatteena käytetään yleisesti peltiä tai valokatetta. Kattoasennuksen yhteydessä nostetaan paikoilleen valmiit päätykolmiot. Sisustus ja navetan koekäyttö Navetan sisustusvaihetta päästään toteuttamaan osittain jo kattoasennuksen aikana (kuva 5). Sisustukseen kuuluu muun muassa LVIS-työt mukaan lukien tietoteknisten järjestelmien vaatimat työt, pinnoitukset, kalustaminen, sosiaalitilojen ja maitohuoneen rakentaminen, kone- ja laiteasennukset, maalaukset sisällä ja ulkona, ikkunoiden ja ovien asennukset, loppuvalut ja muuraukset sekä rakennuksen yleinen Kuva 4. Navetan katto tehdään nykyisin usein liimapuupalkkien varaan, koska suurissa kohteissa palomääräykset estävät perinteisten kattoristikoiden käytön. Kuva: Mika Tiikkainen Kuva 5. Navetan sisustusvaihetta päästään toteuttamaan osittain jo kattoasennuksen aikana. Sisustusvaihe kestää tyypillisesti kolmesta neljään kuukautta. Kuva: Mika Tiikkainen Kuva 6. Navetan viimeistelytöihin kuuluu muun muassa maalaus, ikkunoiden ja ovien asennukset sekä rakennuksen yleinen viimeistely. Kokonaisuus on koekäytettävä ja rakennuksen loppukatselmus suoritettava hyväksyttävästi ennen eläinten sisälle ottoa. Kuva: Mika Tiikkainen viimeistely. Sisustustöistä osa kuten LVIS-työt kuuluvat aina kyseisiin töihin erikoistuneille ammattilaisille. Ennen kuin eläimet otetaan sisälle uuteen navettaan, kaikki koneet ja laitteet on koekäytettävä ja testattava. Myös rakennuksen loppukatselmus on suoritettava ennen rakennuksen käyttöönottoa. Navetan tulisi olla sisältä täysin valmis ennen käyttöönottoa, koska eläinten ollessa sisällä työ vaikeutuu ja eläimet häiriintyvät rakennustoimista. Navetan ulkopuolista viimeistelytyötä voi tarvittaessa jättää jonkin verran käyttöönoton jälkeen tehtäväksi (kuva 6). Tuotannon käynnistysvaiheeseen ja järjestelmien hienosäätöön kannattaa varata muutamia kuukausia. RAKENNUS- JA LAAJENNUSPROJEKTIN YHTEENSOVITTAMINEN Kuvaan 7 on koottu kaavamainen aikataulu tuotannon laajennus- ja navetan rakennusprojektille. Kuvassa on hahmoteltu projektien eri vaiheiden limittymistä toisiinsa. Aikataulu on yhteenveto viideltä lypsy- ja yhdeltä lihakarjatilalta kerätystä aineistosta. Oheiseen taulukkoon on koottu keskeisimmät laajennus- ja rakennusprojektiin liittyvät tiedot näiltä tiloilta. Käytännössä maitotilan laajennus- ja navetan rakennusprojektin kesto on kolmesta viiteen vuotta projektin hahmottamis- ja suunnitteluvaihe mukaan lukien. Yhteenvedossa aikajänne on neljä vuotta. Tarvittavat laskelmat, rahoitusneuvottelut ja lupaprosessit sujuvat kolmesta seitsemään kuukauden jaksossa, mutta rakentamisvaiheessa aikataulut ovat lähes identtiset rakennuttamistavasta riippumatta. Hahmottamis- ja suunnitteluvaihe Rakennus- ja laajennusprojektin yhteinen hahmottamis- ja suunnitteluvaihe on merkitty kuvaan 7 sinisellä värillä. Hankekokonaisuuden hahmottamiseen ja tilavierailuihin koti- ja ulkomailla kannattaa varata noin yksi vuosi. Aktiivinen suunnitteluvaihe kestää eri tiloilla erimittaisen ajan, eikä yhtä suositusaikaa voida antaa. Tämän tutkimuksen kohdetiloista ne, jotka olivat panostaneet suunnitteluvaiheeseen eniten, onnistuivat sekä rakennus- että käynnistämisvaiheessa parhaiten. Mitä syvällisemmin tilakäynneillä ja muuten perehdytään karjanhoitotöiden yksityiskohtiin ja navettojen rakenteisiin, sitä selvemmin tulevat työtä helpottavat yksityiskohdat esille ja näin ne saadaan mukaan myös omaan suunnitteluun ja toteutukseen. Huolellinen suunnittelu ja yksityiskohtien pohdinta vähentävät muutostöitä rakentamisen aikana ja rakenteellisia korjaustoimenpiteitä heti navetan valmistuttua. Kun hankkeen koko laajuus alkaa hahmottua, laaditaan esisuunnitelma, jonka perusteella haetaan ympäristölupa. Esisuunnitteluvaiheen alussa kannattaa ottaa yhteys myös rahoituslaitokseen, jonka kanssa käydään alustavat neuvottelut hankkeen taloudellisesta puolesta. Mikäli pankin kanssa käydyissä neuvotteluissa todetaan laajennusinvestoinnilla olevan taloudelliset edellytykset, siirrytään toiseen vaiheeseen, eli lopullisten rakennuspiirustusten laatimiseen. Tässä yhteydessä huomiota tulee kiinnittää myös peltoalan lisäystarpeeseen, on laadittava alustava suunnitelma eläinten hankkimiseksi ja aloitettava maitokiintiöiden hankinta voimassa olevien ehtojen mukaisesti. Lupien hankinta ja laitetoimittajien kilpailutus Rinnan suunnitteluvaiheen kanssa aloitetaan tarvittavien lupien hankinta sekä laitetoimittajien kilpailutus. Tämä vaihe on merkitty kuvaan 7 keltaisella värillä. Jos rakentamiseen tarvitaan ympäristölupa, on se syytä laittaa ajoissa vireille. Jos ympäristölupaa haetaan kunnalta, hakuprosessi kestää yleensä 1 2 kuukautta. Jos rakennus vaatii ympäristöluvan alueelliselta ympäristökeskukselta, hakuprosessi voi kestää 7 8 kuukautta. Kun lopulliset rakennuspiirustukset ovat valmiit, haetaan niiden perusteella kunnan tai kaupungin lupavi- 4

5 Projek Tammi Helmi Maalis Huh Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huh Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huh Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huh Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Ajatus investoinnista, tutustumis- ja hahmo amisvaihe Suunni eluvaihe Luvat, kilpailutus Rakentaminen Tuotannon laajennus Kuva 7. Tutkimuksen kohdetiloilla toteutettujen rakennus- ja laajennusprojektien perusteella laadittu yhteenveto maitotilan tuotannon laajentamisen ja uuden navetan rakennusprojektin aikataulusta. Kuvan Esisuunnitelma/rakennuspiirustukset Ympäristölupa Tarvi avat laskelmat Rahoitusneuvo elu pankin kanssa Rahoitushakemus (ELY-keskus), hakemuksen käsi ely Rakennuslupa Kilpailutus Pohjatyöt Rakennusvaihe (runko) Rakennusvaihe (sisustus) Navetan käy ööno ovaihe Tilan töiden uudelleen organisoin Lisäpeltojen ja -rehujen hankinta Eläinaineksen hankinta Tuotannon ylösajo Kiin öiden hankinta aikajänne on neljä vuotta. Suunnilleen sen verran kannattaa varata aikaa hallittuun tuotannon laajentamiseen ja töiden uudelleen organisointiin, navetan rakennusprojektin suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä tuotannon saattamiseen täyteen vauhtiin. Alkuperäinen kuva: Mika Tiikkainen ja Reijo Virkkunen, muokkaus Janne Karttunen ja Eerikki Kaila 5

6 Taulukko 1. Keskeisiä laajennus- ja rakennusprojektiin liittyviä tietoja viideltä lypsykarja- ja yhdeltä lihakarjatilalta, jotka olivat Savonia-amk:ssa tehdyn opinnäytetyön kohdetiloja. Uuden navetan varsinainen rakennusaika eli aikaväli pohjatöiden aloittamisesta navetan käyttöönottoon on kunkin tilan kohdalla sulkeissa. Maitotila, jonka töistä vastaa pariskunta ennen ja jälkeen projektin. Navetta vaihtui parsinavetasta lypsyasemalliseen pihattoon, jonka rakentamiseen (4 10/2007) osallistuttiin itse 1. Lehmämäärä kasvoi 18:sta 36:een ja nuorkarjamäärä 16:sta 40:een. Kokonaispeltoala säilyi ennallaan 43 hehtaarissa, mutta nurmiala kasvoi. Koneyhteistyö on laajaa myös projektin jälkeen. Ei ulkoistettuja töitä. Maitotila (ennen maitoyhtymä), jonka töistä pariskunnan lisäksi vastaa palkattu työntekijä (entinen yhtymän osakas) sekä viljelijän isä kone- ja korjaustöissä. Navetta säilyi robottipihattona. Rakentamiseen (4 9/2005) osallistuttiin itse 1. Lehmä- ja nuorkarjamäärät kasvoivat molemmat 40:stä 80:een. Peltoala kasvoi 104:sta 130 hehtaariin. Puinti on ulkoistettu ja yhteiskoneita on jonkin verran. Maitotila, jonka töistä vastasi ennen viljelijä ja hänen vanhempansa. Nyt töistä vastaa pariskunta sekä oppisopimustyöntekijä ja viljelijän isä auttaa sesonkiaikaan. Navetta vaihtui parsinavetasta robottipihattoon, joka rakennutettiin (4/2005 3/2006) 2. Lehmämäärä kasvoi 26:stä 80:een ja nuorkarjamäärä 23:sta 70:ään. Peltoala kasvoi 59:stä 135 hehtaariin ja muutettiin kokonaan nurmelle. Töitä ulkoistettiin ja yhteiskoneita käytetään jonkin verran. Lihakarjatila, jonka töistä vastasi viljelijä ja työntekijä ennen ja jälkeen projektin. Pihatto rakennutettiin (5 11/2005) 1. Vanha navetta muutettiin alkukasvatustilaksi. Nautamäärä kasvoi 150:sta 370:aan ja peltoala kasvoi 67:stä 190 hehtaariin. Töitä on ulkoistettu tai tehdään yhteiskalustolla. Maitotila, jonka töistä vastaa pariskunnan lisäksi palkattu työntekijä. Navetta vaihtui parsinavetasta lypsyasemalliseen pihattoon, joka hankittiin KVR-urakkana (5/2007 1/2008) 3. Lehmämäärä kasvoi 30:sta 93:een ja nuorkarjamäärä 30:sta 90:ään suuri osa nuorkarjasta hoidetaan vanhassa navetassa. Peltoala kasvoi 70:stä 97 hehtaariin. Nurmen suojavilja korjataan nykyisin kokoviljasäilörehuna. Maitotila, jonka töistä vastasi viljelijä ennen ja jälkeen projektin. Vanhemmat auttavat sesonkitöissä. Navetta vaihtui parsinavetasta lypsyasemalliseen pihattoon, joka hankittiin KVRurakkana (3 12/2007) 1. Lehmämäärä kasvoi 13:sta 24:een ja nuorkarjamäärä viidestä 26:een. Peltoala säilyi ennallaan 32 hehtaarissa ja muutettiin kokonaan nurmelle. Urakoitsija tekee rehuviljaseoksen. 1 TTS:n Viljelijä rakennuttaa -sivustoa ei hyödynnetty rakennusprojektissa, koska sen olemassaolosta ei ollut tietoa. 2 Viljelijä rakennuttaa-sivusto todettiin hyväksi, mutta sen sisältö ei kaikilta osin vastannut omia ajatuksia. 3 Viljelijä rakennuttaa-sivustoa hyödynnettiin runsaasti. Kuva 8. Tuotantoa voimakkaasti laajennettaessa joudutaan ostamaan nuorkarjaa ja lypsäviä lehmiä. Niille voidaan ostaa tai vuokrata tilapäisiä kasvatustiloja ja -palveluita. Jos maitotilalla halutaan keskittyä vain lypsylehmien hoitoon, voidaan nuorkarjan kasvatus ulkoistaa pysyvästi ns. hiehohotelleihin. Niiden käyttö on alkanut yleistyä maassamme. Kuva: Janne Karttunen ranomaiselta rakennuslupa. Samanaikaisesti hankehakemus jätetään paikalliseen ELY-keskukseen (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). Rakennuslupaprosessin kesto riippuu mm. kunnan koosta ja on keskimäärin 2 3 kuukautta lupa-asiakirjojen ollessa kunnossa. Rakennuslupa on voimassa myöntöhetkestä viisi vuotta. Rakennusluvan kestoon voi hakea tarvittaessa yhden lisävuoden. Rakennuksen loppukatselmus on pyydettävä rakennusvalvontaviranomaiselta ennen rakennusluvan voimassaoloajan päättymistä. Haettaessa investointitukea rakentamiseen ELY-keskukselta on teetettävä maatilan liiketoimintasuunnitelma, jonka avulla tarkastellaan hankkeen taloudellista kannattavuutta. Vuonna 2010 maatalouden investointitukihakemuksia sai jättää kolmessa vaiheessa. Kuvassa 7 vuoden ensimmäinen hakuaika alkoi tammikuussa, toinen hakuaika alkoi huhtikuussa ja kolmas hakuaika oli syksyllä. Kunkin hakuajan jälkeinen käsittelyaika on myös kuvattu samalla pylväällä. Rahoitushakemukset käsitellään siten, että edellisen hakukierroksen hakemuksista on päätös ennen seuraavan hakukierroksen loppumista. Vuonna 2011 investointihakemuksia voi jättää neljässä vaiheessa. Lopullisen kustannusarvion ja tuotannon laajentamisesta aiheutuvien muiden kustannusten ollessa selvillä käydään pankin kanssa loppuun myös hankkeen suunnitteluvaiheessa aloitetut lainaneuvottelut. Isoissa investoinneissa lopullisen päätöksen hankkeen rahoituksesta tekee yleensä pankin johtokunta. Johtokunta kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa. Tarvittaviin lopullisiin rahoitusneuvotteluihin ja päätöksiin kannattaa varata aikaa kolmesta viiteen kuukautta. Kun rahoitushakemukset on jätetty ELY-keskukseen, voidaan aloittaa ehdollinen kilpailutus tavara- ja laitetoimittajien kanssa. Samanaikaisesti on toteutettava suunnitelmaa eläinten lisäämiseksi, rehuhuollon vaatimia toimenpiteitä ja maitokiintiön hankintaa. Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen tilalla on viisi vuotta aikaa hankkia tuotannon vaatima maitokiintiö joko hallinnolta tai tilojen välisellä kaupalla ja viljelijän on sitouduttava tämä hankinta tekemään. Rakentajan omalla vastuulla voidaan aloittaa myös tontin raivaaminen ja mahdolliset maansiirtotyöt tontilla. Varsinaisiin rakennustöihin ei saa ryhtyä ennen myönteistä tukipäätöstä. Rakentamistyö katsotaan aloitetuksi, kun valutyöt on aloitettu. Mikäli rakennuksilla aloitetaan valutyöt ennen myönteistä päätöstä, rahoitushakemus hylätään. Varsinainen rakentaminen Rakennusvaihe on merkitty kuvaan 7 vihreällä värillä. Rakennusvuotena pohjatyöt vievät noin kuukauden ajan. Suurimmat maansiirtotyöt ja varsinkin louhinta voi olla tarkoituksenmukaista tehdä jo edellisenä kesänä tai syksynä. Navetan runkovaiheen pystytys kestää kolmesta neljään kuukautta. Kattoasennuksen aikana pystytään aloittamaan myös sisustusvaihe. Runko- ja sisustusvaihe kestävät normaalisti noin 6 8 kuukautta. Tuotannon käynnistysvaiheeseen kannattaa varata kahdesta neljään kuukautta, jona aikana koneet ja 6

7 Kuva 9. PTT:n laskelmien mukaan lypsyn automatisoinnista aiheutuu noin tuhannen euron lisäkustannus lehmäpaikkaa kohti verrattuna asemalypsyjärjestelmän ja kokoomatilan hankkimiseen. TTS:n laskelmien mukaan lehmäpaikan hintaan vaikuttaa ratkaisevasti lehmäpaikkojen kokonaismäärä ja nuorkarjan sijoituspaikka. Kuva: Janne Karttunen jos vaihtoehtona olisi investointi edellä mainittuihin koneisiin. Eläinaineksen lisäyksen suunnittelu on aloitettava siinä vaiheessa, kun laajennus- ja rakennusprojektin koko on selvillä (kuva 8). Eläinten hankinta on hyvä aloittaa noin kaksi vuotta ennen rakennusprojektin valmistumista. Riittävän eläinmäärän saaminen uuteen tuotantorakennukseen on navetan toimivuuden kannalta elintärkeää. Yleensä navetat valmistuvat myöhään syksyllä, joten riittävä lämmön tuotto taataan, kun navetta saadaan nopeasti täyteen. Eläinmäärän lisääminen ennen uuden rakennuksen käyttöönottoa on myös taloudellisesti yleensä kannattavaa. Tällöin muuten eteen tulevat suuret eläinaineksen ostot navetan käyttöönottovaiheessa eivät rasita tilan maksuvalmiutta ja tilan kehittämiseen voidaan satsata heti tuotannon käynnistymisen jälkeen. Uusi tuotanto vaatii jatkuvaa kehitystä ja panostusta, jotta rakennuksen potentiaali tulee hyödynnettyä täysimittaisesti. Nykyaikainen tuotantotekniikka ja nykyiset tuotantorakennukset luovat uusia mahdollisuuksia tuotannon kehittämiseen sekä laajentamiseen ja näin ollen tilojen elinvoimaisuudelle. Tuotantoa laajentavan tilan on tällä hetkellä sitouduttava hankkimaan maitokiintiöitä siten, että lupahakemuksessa edellytetty tilakohtainen maitokiintiö tulee olla tilan hallinnassa viimeistään laitteet saadaan toimimaan ja eläimet tottuvat uuteen tuotantoympäristöön. Uusi tuotantorakennus pitäisi saada täyteen tuotantoon mahdollisimman nopeasti, viimeistään vuoden kuluttua sen käyttöönotosta. Nopea käynnistys ja tuotantokapasiteetin täysi hyödyntäminen ovat tarpeen, kun ensimmäiset rakennuslainojen lyhennyserät tulevat maksuun kahden vuoden kuluttua lainan nostosta. Valmiudet tuotannon nopeaan ylösajoon navetan valmistumisen jälkeen vaihtelivat tutkimuksen kohdetiloilla. Jotta investointi saadaan nopeasti hyödynnettyä, on tuotannon nopea ylösajo keskeinen ja kokemusten mukaan lisähuomiota vaativa osa laajennus- ja rakennusprojektia. Rakennusprojektin jälkeen voidaan teettää uusi maksuvalmiuslaskelma toteutuneiden rakennuskustannusten perusteella. Ajantasaistettu tieto helpottaa suunnitelmien tekoa lähitulevaisuudessa ja laskelmien päivitys helpottaa tilan maksuvalmiuden kehittymisen ennakointia. Lisäpeltojen, eläinten ja kiintiöiden hankinta Tuotannon laajennukseen liittyvät vaiheet kuvaan 7 punaisella merkityt lisäpeltojen, eläinaineksen ja maitokiintiöiden hankinnat tapahtuvat samaan aikaan rakennusprojektin eri vaiheiden kanssa. Tuotantoa laajennettaessa joudutaan yleensä hankkimaan lisäpeltoa riittävän nurmisadon turvaamiseksi ja tarvittavan lannanlevitysalan saamiseksi. Peltoa voidaan raivata tai ostaa omaksi, vuokrata tai hankkia sopimuspeltoja. Vuokrapeltojen tuet ja sadon saa vuokraaja, mutta sopimuspeltojen tuet jäävät peltojen omistajalle. Nurmen tuotantoa voimaperäistämällä pystytään lähes kaikilla tiloilla lisäämään nurmisatoa ilman viljelyalan lisäämistä. Eläimille käytettävissä olevaa nurmisatoa voidaan kasvattaa mm. parantamalla maan rakennetta ja vesitaloutta, tarkentamalla kalkitusta, lannoitusta ja kasvinsuojelua sekä mm. minimoimalla nurmirehun korjuu-, säilöntä- ja ruokintatappioita. Nurmialaa ja rehusatoa voidaan myös lisätä luopumalla omasta viljantuotannosta ja korjaamalla nurmen uudistuksessa käytettävä suojavilja kokoviljasäilörehuna. Samalla voidaan luopua leikkuupuimurista ja viljan kuivauksesta. Tämä on erityisen järkevää, YHTEENVETO Tuotantoaan laajentaneilta karjatiloilta tässä ja aiemmissa tutkimuksissa (mm. Karttunen ja Lätti 2009b, Latvala ja Pyykkönen 2010) kerättyjen kokemuksien mukaan ainakin seuraaviin asioihin kannattaa paneutua erityisen huolellisesti tuotantoa laajennettaessa ja uuden navetan hankkimista suunniteltaessa: 1. Ennakkosuunnitteluun ja navettojen tilaratkaisuihin tutustumiseen sekä koti- että ulkomailla kannattaa käyttää runsaasti aikaa. Samalla tulee harkita huolellisesti, mikä on omalle tilalle realistinen tuotannon laajuus, navettatyyppi ja siihen tuleva tuotantotekniikka (kuva 9). 2. Riittävän aikaisessa vaiheessa tulee käydä alustavat rahoitusneuvottelut ja rahoituslaskelmat, jotta nähdään, onko hanke toteuttamiskelpoinen sekä tilan että rahoittajan kannalta. 3. Rakennuttamistavan valinnassa pitää arvioida realistisesti se, mihin oma työpanos ja osaaminen riittävät. Mitä suurempi rakennusprojekti on, sitä järkevämpi vaihtoehto on KVR-urakka, jolloin voimavarat voi keskittää tuotannon laajennukseen. 4. Eläinten, peltojen ja kiintiöiden hankinta sekä töiden uudelleen organisointi on aloitettava hyvissä ajoin ennen varsinaisen rakentamisen aloittamista. Suunnittele huolella, missä määrin käytät tilojen välisen yhteistyön eri muotoja, töiden ulkoistamista tai palkkatyövoimaa tai kaikkia edellä mainittuja. 5. Nopea tuotannon käynnistäminen ja vakiintuminen helpottaa talouden hallintaa. Investoinnin käyttöönoton jälkeen maksuvalmiuslaskelman päivittäminen auttaa talouden suunnittelussa. 7

8 Hinta 8,20 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L , ISSN (Painettu), ISSN (Verkkojulkaisu), Oy Fram Ab, Vaasa 2011 LISÄTIETOA TÖIDEN ORGANISOIN- TIIN JA NAVETAN SUUNNITTELUUN Kaila, E., Malin, A. ja Lybeck, T Navetan huoltotilojen suunnittelu. Työtehoseuran maataloustiedote (583) s. Karttunen, J. ja Lätti, M. 2009a. Tehokkuutta ja hyvinvointia lypsykarjatiloille. TTS tutkimuksen tiedote. Luonnonvara-ala: maatalous (611) s. Karttunen, J. ja Lätti, M. 2009b. Karjanhoitotöiden työnmenekki ja työn tuottavuus laajentavilla maidontuotantotiloilla. TTS tutkimuksen tiedote. Luonnonvara-ala: maatalous (614) s. Karttunen, J. ja Tuure, V-M Töiden organisointi maatalousyrityksissä. TTS tutkimuksen tiedote. Luonnonvara-ala: maatalous (607) 4. 8 s. Kivinen, T., Kaustell, K.O., Hakkarainen, K., Tuure, V-M., Karttunen, J. ja Hurme, T Lypsykarjapihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot. MTT:n selvityksiä s. Saatavilla: pdf/mtts137.pdf Latvala, T. ja Pyykkönen, P Kotieläinrakennusten kustannukset ja töiden organisointi. PTT työpapereita s. Saatavilla: tp122_ pdf Malin, A. ja Alkula, R Maatilan työ- vaatetila. Työtehoseuran kotitaloustiedote (609) 9. 8 s. Tiikkainen, M. ja Virkkunen, R Laajentavien nautatilojen tuotantorakennuksen rakennusprojektin vaiheistus ja johtaminen. Ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyö. Savonia ammattikorkeakoulu. 77 s. Saatavilla: theseus.fi/bitstream/handle/10024/26198/ Tiikkainen_Mika_Virkkunen_Reijo. pdf?sequence=1 Viljelijä rakennuttaa -sivusto. Tietopaketti maatilarakentamisesta ja erityisesti rakennushankkeen johtamisesta. Saatavilla vain Internetistä: LISÄTIETOA TUTKIMUKSESTA Tämä tiedote perustuu Savonia-ammattikorkeakoulussa vuonna 2010 tehtyyn ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön, jonka laativat agrologit (YAMK) Mika Tiikkainen ja Reijo Virkkunen ja jota ohjasivat yliopettajat Kalevi Paldanius, Kati Partanen ja Risto Kauppinen. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia käytännönläheisiä malleja, joiden avulla maatalousyrittäjää ohjataan ennakoimaan ja johtamaan kertaluonteista ja yrittäjän hyvinvoinnin kannalta kauaskantoista maataloustuotantoa koskevaa muutostilannetta uuden tuotantorakennuksen rakennusprojektia ja samaan aikaan toteutettavaa tuotannon laajentamista. Opinnäytetyössä tehtiin TTS:n asettamien kysymysten pohjalta strukturoidut teemahaastattelut viidellä yläsavolaisella lypsykarja- ja yhdellä lihakarjatilalla. Tiloilla oli laajennettu tuotantoa ja toteutettu navetan rakennusprojekti viiden vuoden sisällä. Nauhoitetut ja myöhemmin litteroidut haastattelut tehtiin tilakäyntien yhteydessä. Tilakäynneillä kerättiin myös kuvamateriaalia uudesta tuotantorakennuksesta. Tiloilta saatiin kirjallinen lupa tutkimukselle ja kuvien käytölle. Opinnäytetyö tehtiin tilaustyönä TTS:n tutkimushankkeeseen Maatalousyrittäjän Vuosikello, jonka rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahasto. TTS:n tutkijat Janne Karttunen ja Eerikki Kaila vastaavat kyseisestä tutkimushankkeesta ja viime kädessä myös tämän tiedotteen sisällöstä. Tiedotteen sisältöä on erikoisosaamisalueensa osalta kommentoinut rakennusinsinööri Reijo Mustonen ProAgria Etelä-Karjalasta. Tämä tiedote on vapaasti saatavissa pdf-muodossa TTS:n ylläpitämältä Viljelijä rakennuttaa -sivustolta, joka päivitetään keväällä Maatalousyrittäjän Vuosikello -hankkeessa laaditaan atk-pohjainen kalenteri, joka tukee maatalousyrityksen johtamiseen ja töiden organisointiin liittyvää päätöksentekoa. Tutkimushanke päättyy syksyllä 2011, jolloin Vuosikello laitetaan TTS:n kotisivuille vapaaseen käyttöön. Mika Tiikkainen, Reijo Virkkunen, Kalevi Paldanius, Janne Karttunen ja Eerikki Kaila Management of a dairy barn construction project and production extension project The project of building a new dairy barn usually involves the simultaneous extension of production and rearranging of work in the farm. All these call for careful planning. Good care must be taken of the farm s cattle and fields, throughout the construction and extension project. The dairy barn construction project can be implemented either by personally managing the project and contributing actively to the actual construction work or by focusing on management tasks only. The dairy barn can also be purchased on the turnkey principle. However, as construction and extension projects become more extensive and complicated, few milk producers have the resources to construct new dairy barns on their own. Acting as the manager of construction project, in turn, requires a lot of working time and special expertise, though in that case the milk producer has the possibility to influence his/her working conditions and the functions of the workplace. Costs can be reduced through one s own work and successful competitive tendering, and sanction terms ensure that building materials etc. are delivered according to schedule. However, a growing number of milk producers decide to purchase the dairy barn on the turnkey principle. This way of implementing the construction project enables them to ensure that they can cope with the project personally and to start production in the new dairy barn quickly and at full capacity. In addition, the project s price ceiling is known from the very start, sanction terms are in place for delays, and a warranty is given for the work. This publication discusses ways of implementing a dairy barn construction project, the stages of the project, and the scheduling of the simultaneous production extension project. The release is based on a master s thesis completed at Savonia University of Applied Sciences in 2010, and was commissioned for a TTS research project. Käännös/Translation: AAC GLOBAL OY TTS - TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI Rajamäki, Finland tel asiakaspalvelu@tts.fi 8