Ajankohtaisia asioita ja lakiuudistuksia

Transkriptio

1 Ajankohtaisia asioita ja lakiuudistuksia Aarne Rajalahti Ts. kehittämistoiminnan johtaja Tienviittoja tulevaisuuteen,

2 Paljon rakenteellisia muutoksia meneillään Sote-palvelurakenneuudistus Sosiaalihuoltolaki Itsemääräämisoikeuslaki Vammaislainsäädännön uudistus YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointi Kehas-ohjelma

3 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen: Vammaiset mukaan palvelujen kehittämiseen ( ) "Meillä on parannettavaa asennoitumisessa asiakkaiden ja heidän omaistensa neuvontaan sekä mielipiteiden ja toiveiden kuulemiseen. Kun tukea ja palveluja räätälöidään joustavasti asiakkaiden ja omaisten toiveita kuunnellen, laitoshoidon ja muun kalleimman hoidon tarvetta voidaan vähentää. Näin saavutetaan myös kustannusten säästöjä. Palvelujen laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi on ehdottoman tärkeää, että palvelut suunnitellaan yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti. Vammaisen tarpeet, voimavarat, elämäntilanne ja tavoitteet on otettava huomioon.

4 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen: Vammaiset mukaan palvelujen kehittämiseen ( ) Asiakaslähtöinen palvelutoiminta vaatii, että päättäjillä ja ammattilaisilla on tietoa kuntalaisten ja asiakkaiden tarpeista. Vammaispalveluiden hyvä kehittäminen edellyttää asiakkaiden, vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä, aktiivista osallistumista palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Asiakas on aina subjekti, ei objekti. Asiakaskokemukselle ja -palautteelle on annettava vahvempi paino palvelutuotannon ohjaajana. Vammaispalvelujen tulee edistää vammaisten yhdenvertaisuutta sekä turvata heidän itsemääräämisoikeuttaan, välttämätöntä huolenpitoa ja osallisuutta yhteiskunnassa. Tavoitteena on eheä ja jatkuva palvelujen kokonaisuus, joka vastaa henkilön yksilöllisiin tarpeisiin

5 Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisinä tavoitteina ovat: vähentää eriarvoisuutta kohdentaa henkilöstövoimavarat yhdenvertaisesti vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja tarkoituksenmukaiseksi ja tasapainoiseksi palvelukokonaisuudeksi, joka mahdollistaa palvelujen uudenlaisen tuottamisen sekä toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne, joka tasapainottaa kustannuskehitystä Lähde: STM 2014

6 Lähde: STM 2014 Sote-uudistus

7 Uudistuva sosiaalihuoltolaki Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle Voimaan 4/2015. Tavoitteena on vahvistaa peruspalveluita ja vähentää kalliiden korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Sosiaalihuoltolaissa määriteltäisiin ne tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalipalveluja ja sosiaalihuoltoa järjestetään. Asiakkailla olisi oikeus niihin palveluihin, joilla turvataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja kehitys. Tavoitteena olisi mahdollisimman tehokas lyhytaikainen tuki. Kaikilla sosiaalihuollon asiakkailla olisi oikeus saada tarvittaessa arvio palvelutarpeesta sekä nimetty omatyöntekijä. Lähde: STM 2014

8 Uudistuva sosiaalihuoltolaki Yksi iso pyrkimys on siirtää perheitä lastensuojelun piiristä muun sosiaalihuollon syliin vahvistamalla avohuollon palveluita, kuten oikeutta kotipalveluun ja perhetyöhön ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lapsiperheillä olisi oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Sosiaalihuoltolailla pyritään varmistamaan palvelujen laatu. Kunnan sosiaalihuollon toimintayksiköiden pitäisi laatia omavalvontasuunnitelma, joka on julkisesti nähtävillä Lähde: STM 2014

9 Itsemääräämisoikeuslaki: Miksi lakia tarvitaan? Potilaan tai sosiaalihuollon asiakkaan perusoikeuksien rajoittamista koskeva lainsäädäntö on tällä hetkellä monilta osin puutteellista eikä vastaa perustuslain tai kansainvälisten sopimusten vaatimuksia Käytössä yksiköiden omia ohjeistuksia itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta tilanteissa, joissa se on katsottu välttämättömäksi -> käytännöt ja kulttuuri vaihtelevat Ei kokonaiskuvaa siitä, miten paljon rajoitustoimia käytetään

10 Keitä laki koskee? Niitä potilas- ja asiakasryhmiä, joiden kognitiivinen toimintakyky on alentunut. Henkilön itsemääräämiskyky olisi arvioitava, jos sen epäillään alentuneen pysyvästi, pitkäaikaisesti tai toistuvasti. Arvioiden mukaan rajoitustoimenpiteiden soveltamisalan piirissä olisi noin kehitysvammaista, muistisairasta ja joitakin aivovamman saaneita henkilöitä, joiden toimintakyky on alentunut. Erityisesti laki koskee sosiaali- ja terveydenhuollon ympärivuorokautisia asumis- ja laitospalveluja.

11 Lain tarkoitus ja soveltumisala 1. Vahvistaa itsemääräämisoikeutta 2. Ehkäistä ennalta rajoitustoimenpiteiden käyttöä 3. Turvata välttämätön hoito ja huolenpito 4. Varmistaa, että itsemääräämisoikeutta ja perusoikeuksia rajoitetaan vain silloin, kun se on välttämätöntä 5. Edistää turvallisuutta Lakia sovelletaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen kaikessa julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

12 Vammaislainsäädännön uudistaminen Yleiset palvelut ensisijaisia - ehdotus uudeksi sosiaalihuoltolaiksi korostaa tarvelähtöisyyttä, asiakasprosessin vahvistamista sekä palvelujen kokonaisuutta sekä asiakkaan edun ensisijaisuutta Vammaispalvelut edistävät vammaisten henkilöiden edellytyksiä elää ja toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa yhteiskunnassa sekä turvaavat vammaisten henkilöiden osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja välttämätöntä huolenpitoa sekä tarpeen mukaiset ja laadukkaat palvelut Soveltamisala: pitkäaikaisen vamman tai sairauden aiheuttamasta toimintarajoitteesta johtuvaan välttämättömään ja toistuvaan avun tai tuen tarpeeseen, jos muun lain nojalla ei saa riittäviä ja tarpeen mukaisia palveluja Lähde: Jaana Huhta / STM, 2014

13 Osallisuuden edistämisen keinot; tarjotin Henkilökohtainen apu Ohjaus ja valmennus Asumisen palvelujen kokonaisuus - asumisessa tarvittava apu sekä tuki esteettömään asumiseen - edellyttää hallintopäätöstä palvelujen kokonaisuudesta, jotta turvaa nykyisen palveluasumisen sisällön Lasten ja perheen palvelut - linkittyy muuhun lainsäädäntöön + vammaisten lasten tarvitsema erityinen tuki sekä lapsen asumisen ja hoidon toteuttaminen Lähde: Jaana Huhta / STM, 2014

14 Osallisuuden edistämisen keinot; tarjotin (2) Päiväaikainen toiminta - asiakkaiden vaativa ja monialainen avun tarve (vpl, kvl); pääosa nykyisestä työ- ja päivätoiminnasta (shl, kvl) valmisteilla olevaan lakiin heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalisesta kuntoutuksesta Liikkumisen palvelujen kokonaisuus Auton hankinnan tuen kokonaisuus Taloudellinen tuki (päivittäisessä suoriutumisessa tarvittaviin apuvälineisiin ) - pohdittava siirrot lääkinnälliseen kuntoutukseen - määrahasidonnainen Muut palvelut Lähde: Jaana Huhta / STM, 2014

15 YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Sopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille yhtäläiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää heidän synnynnäisen arvon kunnioittamista. Vammaisten ihmisten syrjinnän kieltäminen ja yhdenvertaisen kohtelun takaaminen kaikilla elämänalueilla. Edellyttää yleistä asennemuutosta ja sitoutumista edistämään stereotypioiden ja ennakkoluulojen poistamista sekä lisäämään tietoisuutta eri vammoista ja vammaisten henkilöiden positiivisesta vaikutuksesta yhteiskunnan monimuotoisuuteen. (UN, 2006, 4;8) Lähde: Yhdistyneet kansakunnat (2006) Vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus

16 YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus artikla Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet tunnustavat kaikkien vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen oikeuden elää yhteisössä, jossa heillä on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnan mahdollisuudet Vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä sen, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä Koko väestölle tarkoitetut yhteisön palvelut ja järjestelyt ovat vammaisten henkilöiden saatavissa yhdenvertaisesti muiden kanssa ja vastaavat heidän tarpeitaan

17 Valtioneuvoston Kehas- periaatepäätökset periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosille Tavoitteet: Vähentää laitospaikkoja nopeasti, suunnitellusti ja hallitusti sekä mahdollistaa muuttaminen lapsuudenkodeista tuottamalla kehitysvammaisten henkilöiden tarpeita ja toiveita vastaavia asumisratkaisuja ja tarjoamalla yksilöllisiä palveluja ja tukea tuottaa ohjelmakaudella yht kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa päätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan ei asu laitoksessa Luotava laitoshoitoa korvaavia yksilöllisiä palveluja kuntiin Toimenpiteet: Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen Palvelujen kehittäminen Laitosasumisen lakkauttaminen Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö

18 Kehitysvammaisten asumispalvelujen rakenne ja laitospaikat Sotkanet, 2014, tilanne kunkin vuoden lopussa Autetun asumisen asiakkaat Ohjatun asumisen asiakkaat Tuetun asumisen asiakkaat Yhteensä Laitokset Kehitysvammalaitosten kaikki asiakkaat Kehitysvammalaitosten pitkäaikaisasiakkaat Lähde: Raija Hynynen, YM 2014

19 Millaista tarvetta asumiselle ryhmäkoti, huone & wc+ yhteistilat asuntoryhmä (asunto + yhteis- ja henkilökunnan tiloja) erillinen asunto (yksiö, kaksio jne. tavallisessa asuntokannassa) Lähde: Raija Hynynen, YM 2014

20 Kiitos! Aarne Rajalahti, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Ts. kehittämistoiminnan johtaja Pinninkatu 51, Tampere Puh Tämän materiaalin omistaa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (KVPS). Materiaalia saa hyödyntää vain ei-kaupalliseen käyttöön. Materiaaleja ei saa muuttaa tai muunnella. Alkuperäisenä lähteenä on mainittava Kehitysvammaisten Palvelusäätiö.