Asumisen arkea ja unelmia Potilaasta kansalaiseksi laitoksesta omaan kotiin Kajaani 23/8 2012

Transkriptio

1 Asumisen arkea ja unelmia Potilaasta kansalaiseksi laitoksesta omaan kotiin Kajaani 23/ Vammaisasiamies/funktionshinderombudsman Tukholman kaupunki

2 Tukholman vammaisasiamies - työtehtävät 1. Tiedon välittäminen. Alaa koskevien tapahtumien ja päätöksien seuraaminen ja informaation välittäminen sekä kaupungin päätöselimiin että työntekijöille. 2. Toiminnan seuraaminen. Jokavuotinen raportti kaupunginhallitukselle sisältäen toimintakertomuksen, selonteon vammaisalan puutteista Tukholmassa sekä asiaan kuuluvat parannusehdotukset. 3. Vammaisten foorumi. Neuvonanto, informaatio ja ohjaaminen yksityisille ja vammaisyhdistyksille. 4. Yhteistyö valtiollisten viranomaisen, maakäräjien sekä kunnan eri toiminta-alojen kanssa. Hyvien yhteistyöolosuhteiden kehittäminen Tukholman kaupungin ja vammaisyhdistysten välillä. Stadsledningskontoret

3 Sisällöstä Laitosten poistaminen kuinka se onnistui Ruotsissa/Tukholmassa Ruotsin tilanne vammaishuollon alalla

4 Vastuutasot vammaishuollon alalla Valtio eläkkeet, sair-vakuutustuki, myös korvaus/henkilökohtainen avustaja Maakäräjät (landstinget) sairaanhoito, kuntoutus, erikoistuki-centrat Kunnat sosiaalitoimi, asuminen ja päivätoiminta/työtoiminta

5 Idiootista kansalaiseksi kehitysvammaista laitoksissa (valtion vastuu) 2000 Viimeisten laitospaikkojen poistaminen kansalaisella on kehitysvamma ryhmäasunnoissa tai sitä vastaavissa asunnoissa

6 Päätökset laitoksien poistamisesta 1967 Omsorgslagen/Huoltolaki Pyrkimys siirtymisestä laitoksista avoimiin tukitoimiin Vastuu valtiolta aluehallinnolle/maakäräjät/läänit 1994 Lagen om Stöd och service till vissa funktionshindrade (LSS) ja Lagen om införande av LSS- vammaishuoltoreformi Vastuu aluehallinnolta/maakäräjiltä kunnille Kehitysvammalaitokset poistettava vuoteen 2000 mennessä

7 Lagen om avveckling av specialsjukhus och vårdhem 1997 kehitystyön nopeuttamiseksi Yhä käytössä olevat 52 kehitysvammalaitosta ( noin 1000 asuinpaikkaa) on poistettava vuoteen 2000 mennessä Kehitysvammaisten erityissairaalat on poistettava välittömästi v 1997 Yhteiset suunnitelmat (kunnat ja maakäräjät) Sosiaalihallitukselle, selvitys kuinka laitospaikat korvataan vuoteen 2000 mennessä Erityislupa toiminnan jatkamisesta 1/ jälkeen (tarvittiin neljälle pienemmälle laitokselle LSS-lain mukaisten asuntojen valmistuessa)

8 Yhteiskunnan tuki kehitysvammaisille henkilöille vuodesta 1994 Hälso- och sjukvårdslagen (HSL) terv- ja sair.hoitolaki (aluehallinto/maakäräjät) Sairaanhoito, kotisairaanhoito, kuntoutustoimenpiteet, apuvälineet, tulkinta Socialtjänstlagen (SoL ) sosiaaliturvalaki (kunnat) Taloudellinen ja sosiaalinen tuki Lagen om stöd och service till vissa funktionshindrade (LSS) plusslag/lisälaki (kunnat) 10 erityisoikeutta vaikeasti vammaisille henkilöille

9 Socialtjänstlagen (SoL) Sosiaaliturvalaki Vammaishuoltoa koskeva tuki: Lapset ja nuoret -turvallisten ja hyvien kasvuolosuhteiden sekä erityisen tuen ja avun tarpeen tyydyttäminen. Toimintarajoitteiset ihmiset - fyysisesti, psyykkisesti tai muista syistä toimintarajoitteisten ihmisten on voitava osallistua yhteiskuntaelämään ja elää muiden ihmisten tavoin. Heille on tarjottava mielekästä työtä/ harrastettavaa. Heidän on saatava asua kunkin yksittäisen henkilön omakohtaisia tarpeita vastaavasti.

10 Lagen om stöd och service till vissa funktionshindrade 1994 (LSS) LSS-laki säätää oikeudet seuraaville vammaisryhmille (personkrets): 1. Henkilöt joilla on kehitysvamma, autismi, autismikirjoa vastaava vamma 2. Henkilöt joilla on aikuisiässä esiintynyt aivovaurio/-vamma 3. Henkilöt joilla on suuri, pysyvä fyysinen tai psyykkinen vamma joka ei johdu normaalista vanhentumisesta mutta aiheuttaa suuret/huomattavat vaikeudet jokapäiväisissä toiminnoissa ja johtaa monipuolisen tuen tarpeeseen

11 Laatuvaatimukset asumisessa 1985 Valtion tuki asuntojen tuottamiseen vaati täysimittaisen asunnon ryhmäasunnossa; Oma asunto, noin 40 m2, keittomahdollisuudet ja kylpyhuone. Pienet asuntoyksiköt LSS - Täysimittainen oma asunto, korkeintaan 5-6 asuntoa samassa ryhmässä jossa on myös yhteiset tilat. Ryhmäasunto ei saa olla kategoria-rakennuksissa kuten sairaalat, hoivakodit ym. Useita ryhmäasuntoja ei saa esiintyä samassa rakennuksessa tai porttikäytävässä. Ryhmäasuntojen on oltava normaalin tavallisen asuinympäristön yhteydessä.

12 Avuntarpeen määrittely Virkamies määrittelee avun tarpeen korkeintaan vuodeksi Tarvetaso määrää korvaustason (Rkr)tuottajalle. Huom. määrittelyinstrumentit jatkuvassa kehitysvaiheessa. Ei kriteeriä diagnoosin mukaan, sosiaalipalvelualan lakitulkinta säätelee avun määrän STADSLEDNINGSKONTORET

13 Ryhmäasunnnot kehitysvauhti Vuosi Asuntomäärä ( ) Valtion tukea koskevat laatuvaatimukset LSS-laki -94, uudet laatuvaatimukset

14 Laitoksista yhteiskuntaan kuka vastusti? Henkilökunta - työolojen muutos, epävarmuus Kehitysvammaiset - epävarmuus Perhe/omaiset/läheiset ja vammaisjärjestöt - pelko ja epävarmuus Naapurit, muut kansalaiset - ennakkoluulot, negatiivinen suhtautuminen

15 Muutosten vastustamisesta

16 Henkilökunta Laitostausta Koulutusvaatimukset Uudet työ- ja toimitavat Uusi ideologia Potilaasta kansalaiseksi Ekspertistä tukihenkilöksi

17 Elämänlaatu vertauksia 2010 Kehitysvammaisen elintaso keskivertoruotsalaiseen verrattuna huomattavasti alhaisempi: Taloudellinen tilanne Kolulustaso Työelämään osallistuminen Vapaa-ajan sisältö Terveydentila Poikkeus Asumisen laatu sisältäen TV ja puhelinyhteys muihin verrattavissa (Tietokone- ja internet mahdollisuudet; suuri ero muihin kansalaisiin verrattuna)

18 Tukitoimet vammaisille Tukholmassa 2011 Lähes 8000 henkilöä saa vammaishuollon tukitoimia 4700 saa LSS-tukimuotoja, kunnan vastuu (exkl valtiollinen henkilökohtainen avustaja, jota saa noin 1000 henkilöä Tukholmassa ja noin koko maassa) 3300 saa SoL-tukimuotoja joista noin 2000 koskee sosiaalipsykiatrian tukitoimintaa Ryhmäasunnot 1070 asuntoa LSS-ryhmäasunnoissa ja 450 asuntoa SOL-asumismuodoissa Tulevat tarpeet: yli 500 uutta LSS-asuntoa vuoteen noin 500 uutta SoLtukiasuntoa Työ- ja päivätoimintapaikat 60 kunnallista työkeskusta/työnantajaa, 80 yksityistä työkesk/työnantajaa Tulevat tarpeet: enemmän yksilöllistä ja työlinjalle suuntautuvaa toimintaa tavallisilla työpaikoilla

19 Kustannukset (v 2009) Koko sosiaalitoimen kustannuksista: 26 % koko sosiaalitoimen kustannuksista Ruotsin kunnissa koskee vammaishuollon tukitoimia (43,7 mrd kr) Koko yhteiskunnan vammaisalan kustannuksista : 20 % terveyden ja sairaanhoitolain ja sosiaalihuoltolain säätämä tuki 80 % LSS-tuki ( sisältäen myös valtiollinen henkilökohtainen avustaja-tuki) 40 % koko vammaistoimialan kustannuksista koskee LSS-asumistukimuotoja Asumiskustannukset per asunto: Keskimääräinen kustannus, asuminen LSS kr/vuosi Keskimääräinen kustannus, asuminen SoL kr/vuosi Lähde Socialstyrelsen

20 Ajankohtaista Valinnanvapausreformi: lisääntyykö asiakkaan valinnanmahdollisuus? Kilpailuttaminen: parantuuko palvelujen laatu ja tehostuuko toiminta? Laatukysymykset; mitä sisältyy hyvään elämänlaatuun? Kustannukset; mikä korvaus maksetaan palvelujen tuottajalle?

21 Kokemukset Vaikeudet Ennakkoluulot Asenteiden muuttaminen lainsäädännön mukaisesti Ilonaiheet Elämän laatu kehitysvammaisille ja läheisilleen Kaikki näkyvät katukuvassa ja yhteiskunnassa Haasteet Uudet sukupolvet uudet tarpeet Kustannukset: kuka maksaa ja miten paljon? Henkilökunta: mistä henkilökunta ja mitkä ammattivaatimukset? Mitä sisältyy lain säätämään hyvään laatuun? Miten järjestää tehokas toiminnan ja laadun seuranta?

22 Reformien toteuttaminen = ainutlaatuinen suhtautumisen muutos kehitysvammaiseen henkilöön Ennen Pilkattu Piilotettu Pelätty Nyt Täysiarvoinen kunnioitettu kansalainen yhteiskunnan keskuudessa jolla on lakisääteiset oikeudet hyvään elämänlaatuun

23 Vammaispoliittiset tavoitteet Ruotsissa v UK sopimus, vammaisen henkilön ihmisoikeudet, vuodesta 2009 Valtiolliset tavoitteet: Työvoimapolitiikka - mahdollisuudet työelämään Koulutoimi - mahdollisuudet koulutukseen Sosiaalipolitiikka - tietoisuus tukitoimien tehokkuudesta Kansanterveyspolitiikka terveydentilan taso Fyysinen esteettömyys Esteettömät kuljetustoimet IT-politiikka - esteetön kommunikaatio, media ja e-palvelut Kulttuuri, media ja urheilu - tarjontaa kaikille Oikeuslaitos ja siirtolaispolitiikka - tietoisuus erityistarpeista Kuluttajapolitiikka tuotteet ja palvelut sopivaksi kaikille

24 Seitsemän priorisoitua toimintaalaa Tukholmassa Fyysinen esteettömyys 2. Informaatio ja kommunikaatio 3. Tietoisuus ja kohtaaminen/suhtautuminen 4. Koulutoimi lapset, nuoret ja aikuiset 5. Palkkatyö ja työtoiminta 6. Asuminen 7. Vapaa-aika, kulttuuri ja urheilu SIDAN 24

25 Vastuu kaikilla lautakunnilla ja liikelaitoksilla Kaupungin Budgetti 2012 määrää toimintaa pyrkimysten mukaisesti Kaikkien esitettävä vähintään kolme konkreettista aktiviteettia per toimintaalue olojen parantamiseksi Aktiviteetit päätettävä yhteistyössä vammaisneuvostojen kanssa

26 Kiitos ja menestystä uudistustyössänne!! SIDAN 26