ASUMISPALVELUJA KEHITYSVAMMAISILLE. Kuntainfo / Merja Paavola

Transkriptio

1 ASUMISPALVELUJA KEHITYSVAMMAISILLE Kuntainfo / Merja Paavola

2 Kehitysvammaisten asumisen haasteet Suomessa noin kehitysvammaista, joista Noin asuu vanhempien / omaisten luona, joista noin puolet aikuisia kehitysvammaisia Laitoksissa noin 2000 Ryhmä- ja palveluasunnoissa asuu runsaat 9000 Perhehoitokodeissa noin 1200 Tukiasunnoissa tai itsenäisesti runsaat 3000 henkilöä

3 Lähtökohtana perus- ja ihmisoikeudet Suomen perustuslaki YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus (Vammaissopimus) -> kv > Artikla 19 velvoittaa valtiota varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat valita asuinpaikkansa, asuinmuotonsa ja asuinkumppaninsa aivan kuten muutkin ihmiset voivat tehdä Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO (2010) -> Hallitusohjelmassa mm. VAMPO:n toimeenpanon jatkaminen, erityisinä kohteina säädösmuutosten valmistelu ja voimaansaattaminen

4 Vammaislainsäädännön kehittäminen Vpl + Kvl > tavoite vammaisten henkilöiden erityispalveluja koskeva laki Lakien lopullista yhteensovittamista osaltaan viivyttänyt sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön valmistelun siirtyminen Mm. linjaukset sosiaalihuollon erityispalvelujen järjestämisvastuusta sekä erityishuoltopiirien asemasta -> merkittäviä myös vammaispalvelujen järjestämisvastuiden selkiyttämisen ja lakien yhdistämisen kannalta.

5 Valtioneuvoston (VN) periaatepäätös Pitkäaikaisen laitosasumisen purkaminen Kotona asuvat aikuiset kehitysvammaiset Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa asumistarvekartoitus ja alueellinen suunnitelma (09/2010) Valtakunnallinen suunnitelma ilmestynee kevään 2012 aikana

6 Avainkäsitteet ASUNTO HENKILÖKOHTAINEN TUKI -Laatukriteerit henkilökohtaisille tiloille. -Laatukriteerit yhteistiloille. -Laatukriteerit sijainnille ja kulkuyhteyksille. - Uusien asumismuotojen kehittäminen. -Henkilökohtainen tuki 1) jokapäiväisen elämän toiminnoissa, 2) valinnoissa ja päätöksenteossa ja 3) sosiaalisessa liittymisessä. -Voidaan organisoida eri tavoin. -Käyttäjälähtöinen tuen tarpeen arviointi ja palvelusuunnittelu. -Riittävän ja osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen.

7 Asunto Asunto on enemmän kuin huone. Asunnossa on oma avain, postilaatikko/luukku, ovikello oma nimi ovessa oma eteinen keittiö/keittonurkkaus kylpyhuone makuuhuone/makuualkovi olohuone/oleskelutila varastotila

8 Henkilökohtainen tuki HENKILÖ- KOHTAINEN TUKI MIHIN TUKEA? -KODIN ASKAREET -VAPAA-AIKA -RAHAN KÄYTTÖ -SOSIAALISET SUHTEET -LIIKKUMINEN -TERVEYS, PÄÄTÖKSENTEKO -PALVELUJEN SUUNNITTELU MISSÄ LAAJUUDESSA? -Jatkuva/ajoittainen/tilapäinen Tuen määrä: -Elintärkeä -Laaja/merkittävä -Kohtalainen -Matala MITEN ORGANISOITU? -Palveluina annettava tuki -Omat ihmissuhteet

9 Mihin tukea? 1) Jokapäiväiset tarpeet tuki kodin askareissa, hlökoht. hygieniasta huolehtimisessa, terveydentilan seurannassa, turvallisuuden varmistamisessa, sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä, vapaa-ajan vietossa ja harrastuksissa sekä työnteossa ja opiskelussa 2) Kehitysvammaisuudesta johtuvat erityistarpeet apu informaation ymmärtämisessä, tuki päätöksenteossa, palvelujen suunnittelussa ja uusien asioiden oppimisessa sekä kommunikaatiossa 3) Monitahoiset tarpeet aiheutuvat kehitysvammasta ja siihen yhdistyvistä muista vaikeuksista, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmista tai dementiasta

10 Missä laajuudessa tukea tarvitaan? Elintärkeä/Erittäin vahva tuki: ilman tukea henkilöllä hengenvaara tai vakava hyväksikäytön mahdollisuus Kattava/Laaja-alainen tuki: henkilö ei kykene itsenäisesti huolehtimaan hyvinvoinnistaan, tarvitsee tukea kaikilla/lähes kaikilla elämän alueilla, oman elämän ja elinympäristön kontrollointi mahdollista vain osittain Kohtalainen/Osittainen tuki: henkilöllä tuentarvetta useissa itsestä huolehtimiseen liittyvissä asioissa tai kotitalousrutiineissa, useilla työn tai opiskelun osa-alueilla, tuentarve korostuu muutosten tai kriisien yhteydessä Matala/Lyhytaikainen tuki: tuentarvetta joissakin itsestä huolehtimiseen liittyvissä asioissa tai kotitalousrutiineissa, joillakin työn tai opiskelun osa-alueilla, tuentarve usein lyhytaikaista

11 KEHITYSVAMMAISTEN ASUMINEN SATAKUNNASSA Satakunnassa asuu tällä hetkellä noin 1600 kehitysvammaista ihmistä Heistä 184:llä avohuollossa asuvalla (kodeissa) on asumisen tarve 1-5 vuoden sisällä. Tämän lisäksi laitosasumisen purkamisen velvoitteet (94 -> 55-60) Tästä asumisen tarpeesta on pois suljettu Rauma, jolla on oma strategia kehitysvammaisten asumiseen. Lisäksi pois suljettuina ovat Punkalaidun ja Sastamala. Yhteensä noin 250 kehitysvammaista. Vanhempien kodeista muuttavien asumisen ja yht.kunnan jäsenenä Va

12 Asumisen tilanne ja asiakasmäärät Antinkartanon kuntoutuskeskus 120 pitkäaikaisasukkaat 94 henkilöä - pitkäaikaiset kuntoutujat -> noin 75 kehitysvammaista Asumispalvelut 156 Muu asuminen 180 (perhehoito ja Kamu-tupa) Yhteensä 456 henkilöä

13 Laitoshoidon ja asumispalvelujen kehitys laitoshoito autettu asuminen ohjattu asuminen tuettu asuminen

14 Asumistarpeen määrä alueittain Porin seutu (Pori, Luvia, Merikarvia, Noormarkku, Pomarkku, Ulvila) yht. 687 kehitysvammaista. Asumistarve aikajanalla heti ja yli viisi vuotta on 216 henkilöllä ja tarve tästä määrästä aikajanalla 1vuotta 5 vuotta on 72 henkilöllä.

15 Asumistarpeen määrä alueittain Keski-Satakunta (Harjavalta, Kokemäki, Nakkila, Eurajoki, Huittinen, Kiikoinen) yht. 302 kehitysvammaista. Asumistarve aikajanalla heti ja yli viisi vuotta on 105 henkilöllä ja tarve tästä määrästä aikajanalla 1vuotta 5 vuotta on 56 henkilöllä.

16 Asumistarpeen määrä alueittain Posa (Honkajoki, Kankaanpää, Karvia, Siikainen, Jämijärvi) + Lavia mukana. Yht. 161 kehitysvammaista. Asumistarve aikajanalla heti ja yli viisi vuotta on 81 henkilöllä ja tarve tästä määrästä aikajanalla 1vuotta 5 vuotta on 25 henkilöllä.

17 Asumistarpeen määrä alueittain Pyhäjärviseutu (Eura, Köyliö, Säkylä) yht. 195 kehitysvammaista. Asumistarve aikajanalla heti ja yli viisi vuotta on 56 henkilöllä ja tarve tästä määrästä aikajanalla 1vuotta 5 vuotta on 30 henkilöllä.

18 Asumisen tarve Alueellisesti suurin tarve Porin yta-alueella, seuraavaksi Keski-Satakunta, Pyhäjärviseutu ja Pohjois-Satakunta (PoSa) Laitoksesta vahvasti tuettuun avohuollon asumiseen 3 asukasta / vuosi = 18 asukasta ohjelmakaudella Poistuma laitoshoidosta vuosina arvioidaan olevan yhteensä 45 asukasta Laitoksessa vuonna 2015 noin 55 pitkäaikaisasukasta Yhteensä noin 150:lle satakuntalaiselle kehitysvammaiselle henkilölle kohdennettua uutta asumisratkaisua ohjelmakaudella.

19 Kuntien osallistuminen suunnitelman toteuttamiseen: Pori ja Rauma ovat ottaneet selkeän kannan järjestää kehitysvammaisten asuminen omana palvelutuotantona avohuollosta tuleville henkilöille Porin yta-alueella tarve on 72 henkilöllä + runsas tilapäishoidon tarve Pori ja Rauma suunnittelevat sekä uudistuotantoa että peruskorjauksia ja rakennusten käyttötarkoitusten muutoksia Pitkäaikaisen laitosasumisen hajauttamiseen Pori ja Rauma eivät arvionsa mukaan kykene osallistumaan

20 Asumismuodot avohuollossa / 3 pääratkaisua Asunto kehitysvammaisten asumisyksikössä (Kajastus ja Joenhelmi), muissa huoneita saniteettitiloilla (Ns. kahden oven periaate) Asuntoryhmä, joka koostuu asunnoista samassa talossa tai lähitaloissa ja joiden asukkailla on yhteinen palvelu- tai tukipiste (Tuki-Ovi ja Peräsimentie + osittain muu tukiasuminen) Yksittäinen tukiasunto, joka on tavallinen vuokra-asunto ja johon asukkaalle tuodaan tarvittavat palvelut tai hän saa ne muualta (Tuki-Ovi)

21 Kiinteistö Oy Satakruunu Satakunnan sairaanhoitopiirin omistama tytäryhtiö Aloitti toimintansa Hoitaa asumisyksiköiden rakennuttamisen yhdessä Satakunnan YH-rakennuttaja Oy:n kanssa Kokemukset yksiköiden rakentamisesta, hallinnoinnista ja isännöinnistä ovat hyvät Sosiaalipalvelut vuokralaisena, palvelujen tuottajana

22 Kiinteistö Oy Satakruunu / asumisyksiköt Ourinkoto (Pori) 1960 (nyk. Peräsimentie) Liinahaka (Pori) 1985 Lukkalankoto (Eura) 1986 (lop ) Huhkolankoto (Huittinen) 1987 Hakuninkoto (Harjavalta) 1988 Nahkuri (Ulvila) 1991 Lumisuo (K:pää) 1992 Kepolankoto (Köyliö) 2004 Arantilankoto (Nakkila) 2007 Arantilanrivi (Nakkila) 2007 (nyk. Tuki-Ovi) Naskali (Ulvila) 2009

23 Kiinteistö Oy Satakruunu / asumisyksiköt Kajastus (K:mäki) Joenhelmi (E:joki) Huittisten as.yks. 04/ /2013 Porin as.yks Yht. 14 asumisyksikköä + Ravaninkoto (Ulvila AK) 1988

24 Asumispalvelujen lisääminen ARA haussa olleista Porin ja Säkylän asumisyksiköistä päätökset > Poriin 15 paikkainen yksikkö (Kaivokatu 9) -> rakentaminen (laitosyksikön siirto) Säkylä (Sivarinkuja) jäi hyllylle Seuraavat?? Vuoden 2012 uudet ARA haut 11/2012? Uudisrakentaminen ja perusparannuskohteet -> Säkylä, Antinkartanon A-talo, uusi kohde? ARA hakuun tarvitaan tontti, luonnokset ja kust.laskelma Ennen 05/2012 alueneuvotteluja

25 ARA:n investointiavustukset Naskali (v.2009) 35% Kajastus (Kokemäki) 40% Eurajoki 40% Huittinen 45% Keh.vamm.asuminen 40-50% + korkotukilaina

26 ARA:n avustusvaraukset Yli 4100 erityisryhmien vuokra-asunnon rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja hankintaan (kv 495) Tukea haettiin 7200 asuntoon Avustusvaraus voitiin antaa noin puolelle (57%) haetuista asunnoista Hankevalinnassa painottuivat erilaiset vanhusväestöön liittyvät hankkeet (vrt. Porin yksikkö) Hankkeiden avustusmäärä noin 129 Me Korkotukilainan määrä noin 309 Me

27 Tarvitaan Uusia ARA:n tukemia ryhmäkoteja (autetut asuntolat) vaikeavammaisten laitosasumisen hajauttamiseksi sekä avohuollosta asumispalveluihin siirtymiseksi (15 paikkaisia / 3 soluisia) Yksilöllisten asumisratkaisujen ennakkoluulotonta lisäämistä ja kehittämistä Noin asuntoa per vuosi seuraavien 10 vuoden aikana (Satakunta) Kuntien olemassa olevan kiinteistömassan kartoittamista kehitysvammaisten asumiseen sekä siihen liittyvien perusparannustarpeiden kartoittamista ja toteuttamista Yhteistyöstä ja työnjaosta sopimista kaikkien toimijoiden kesken. Mm. asumisen kehittäminen ja sen koordinointi jatkossa? Suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta Avohuollon palvelujen kehittämistä (vrt. asunto ja henkilökohtainen tuki)

28 KIITOS!