EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely:"

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM RMO Puumalainen Markku JULKINEN Asia Portugalin lainoitusohjelma Kokous Euroryhmä, Talous ja rahoitusasiat neuvosto Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: Utunnus / Etunnus: Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Ecofinneuvoston on määrä käsitellä Portugalin talouden vakautusohjelmaa ja siihen liittyvää lainoitusta pyrkimyksenään saavuttaa asiasta poliittinen yhteisymmärrys ja tehdä päätös rahoitusavun myöntämisestä Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta annetun neuvoston asetuksen N:o 407/2010 nojalla. Asia nousee esille myös Ecofinneuvostoa edeltävässä euroryhmän kokouksessa, jossa pyritään poliittiseen yhteisymmärrykseen Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) aktivoimisesta Portugalin lainoittamiseksi. Jäljempänä esitetyt Suomen kannat pätevät yhtäläisesti sekä Ecofinneuvoston että euroryhmän kokouksessa. Asiakirjat: Portugalin EU/IMF vakautusohjelmaa koskevat luonnosasiakirjat. Komission ehdotusta neuvoston päätökseksi ei ole vielä käytettävissä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Neuvoston Portugalia koskevan päätöksen osalta oikeusperustana on neuvoston asetus N:o 407/2010 ja päätöksentekomenettelynä tavanomainen määräenemmistö. Euroopan rahoitusvakausvälineen aktivoinnin osalta kyse on ERVVpuitesopimukseen perustuvasta, euromaiden keskenään tekemästä päätöksestä, jolla ei ole EUoikeusperustaa. ERVV:n aktivointi vaatii euromaiden yksimielisen tuen.

2 2(9) Käsittelijä(t): VM, valtiosihteeri kansliapäällikkönä sijainen, avs Martti Hetemäki, p VM / RMO, yj. Pentti Pikkarainen, nvm Markku Puumalainen (p ), lsn Seppo Tanninen, fn Heikki Solttila VM / KVS, nvm Martti Salmi (p ) Suomen kanta/ohje: Suomi pitää Portugalin pyyntöä rahoitusavun saamiseksi ja Euroopan talouden vakautusmekanismin aktivoimiseksi lainan myöntämiseksi Portugalille perusteltuna, jotta vältettäisiin maan valtion ajautuminen kassakriisiin, jonka seuraukset Euroopan rahoitusmarkkinoilla olisivat erittäin vaikeasti ennakoitavia. Portugalin valtion maksukyvyttömyys heijastuisi todennäköisesti välittömästi myös markkinoiden suhtautumiseen Espanjaan, joka on alkuvuoden 2011 aikana onnistunut palauttamaan sijoittajien luottamusta politiikkatoimillaan. Riski hyvin epävakaan markkinakehityksen kierteen syntymiselle negatiivisine vaikutuksineen kokonaistaloudelliselle kehitykselle etenkin euroalueella olisi tässä vaihtoehdossa ilmeinen. Hallitus arvioi, että Portugalin vakautusohjelma on tavoitteiltaan realistinen ja sen avulla Portugalin paluu rahoitusmarkkinoille voi onnistua. Suomi korostaa sijoittajavastuun johdonmukaisesti vahvistamista tukijärjestelyissä. Suomi hyväksyy Portugalin lainoitusohjelman edellyttäen seuraavaa: Suomi asettaa ehdoksi, että Portugali käynnistää neuvottelut yksityisten lainanantajiensa kanssa näiden pysymiseksi maassa vastineeksi ohjelmasta, samalla tavalla kuin pysyvän Euroopan vakausmekanismin (EVM) ehtoihin on kirjattu. Suomi asettaa ehdoksi, että Portugali varmistaa EUmaiden lainojen takaisinmaksua myymällä omaisuuttaan. Suomi pitää perusteltuna, että lainan myöntämiseen Portugalille osallistuvat kaikki Euroopan talouden vakauttamismekanismin osat eli ERVM, ERVV sekä IMF omalla osuudellaan. Valtiontakauksen myöntämisestä Portugalin lainoituksen edellyttämälle ERVV:n varainhankinnalle päättää eduskunta. Mikäli suuri valiokunta päätyy tukemaan tässä muistiossa esitettyä toimintalinjaa, tulee hallitus antamaan asiaa koskevan tiedonannon eduskunnalle ensi tilassa. Suomella on tarkasteluvarauma valtiontakauksen myöntämistä ERVV:n kautta koskevaan euromaiden päätökseen siihen asti, kunnes eduskunnan päätöksentekoprosessi on saatettu päätökseen. Valtioneuvosto painottaa, että Portugalille annetaan tässä yhteydessä lainaa, jonka Portugalin tulee maksaa takaisin sovittavan ohjelman mukaisesti.

3 3(9) Pääasiallinen sisältö: Portugalin lainoitusohjelma Portugalin heikko talouskehitys ja sen näkymät, julkisen talouden jatkuvat alijäämät, valtion kassatilanteen kriisiytyminen sekä huono yleinen markkinatilanne valtionlainamarkkinoilla johtivat siihen, että Portugalin hallitus esitti 6 päivänä huhtikuuta 2011 Euroopan unionille ja Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) pyynnön vakautusohjelman käynnistämisestä ja siihen liittyvästä rahoitustuesta. Portugalin hallituksen ja opposition sekä Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja IMF:n neuvottelujen tuloksena on päädytty 3 päivä toukokuuta päivättyyn luonnokseen vakautusohjelmasta, sen tavoitteista ja rahoituksesta. Portugalin toimenpiteet ennen kriisiä Portugali on esitellyt toukokuussa 2010 julkaistujen toimien lisäksi useita toimenpidekokonaisuuksia julkisen talouden tervehdyttämiseksi ja talouden kilpailukyvyn parantamiseksi. Toukokuussa 2010 ilmoitettiin aiempaa kunnianhimoisemmista julkisen talouden alijäämätavoitteista: 7,3 prosenttia vuonna 2010 ja 4,6 prosenttia vuonna Aiemmat tavoitteet olivat 8,3 prosenttia ja 6,6 prosenttia. Heinäkuussa Portugali ilmoitti pyrkivänsä poistamaan liiallisen alijäämän vuotta liiallisen alijäämän prosessissa sovittua aikaisemmin ja alijäämätavoitteiksi päätettiin 3 prosenttia bruttokansantuotteesta 2012 ja 2 prosenttia Joulukuussa esiteltiin toimia, joihin kuuluivat muun muassa uusi budjettikehikko, joka määrittelee vuosineljännestavoitteet kaikille ministeriöille, lisätoimet siltä varalta, että tavoitteita ei saavuteta ja itsenäisen julkisen talouden neuvoston perustaminen valvomaan finanssipoliittisen suunnitelman toteutumista. Työmarkkinauudistuksista voidaan mainita muutokset palkkojen määräytymisjärjestelmään, irtisanomiskorvauksiin ja palkkausirtisanomisprosesseihin. Työmarkkinauudistuksista on keskusteltu pitkin kevättä 2011 työmarkkinaosapuolten kanssa. Viime vuoden osalta alijäämätavoitteen saavuttamista pidettiin pitkään todennäköisenä, mutta korjaukset, jotka Eurostatin vaatimuksesta jouduttiin tekemään (kahden miljardin euron pääomaruiske BPNpankkiin sekä mahdollisesti myös nyt varallisuutena pidettyjen 500 miljoonan euron lainojen uudelleenluokitteleminen kaatumisen partaalla oleviin joukkoliikenneyhtiöihin), nostivat alijäämän 9,1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Portugali ilmoitti uusista lisätoimista alijäämätavoitteen saavuttamiseksi maaliskuun alkupuolella, jotka Eurooppaneuvosto hyväksyi 11 päivänä maaliskuuta Komissio ja EKP toivottivat ne tervetulleiksi ja kannatettaviksi. Näiden toimien alijäämää alentava vaikutus olisi tänä vuonna ollut 0,8 prosenttia bruttokansantuotteesta ja niistä merkittävimmät olivat säästöt terveydenhuollon hallinnollisissa ja operointikuluissa, valtion omistamien yritysten kulujen vähentäminen, sosiaalisten etuuksien tiukentaminen sekä pääomamenojen vähentäminen ja tulojen lisääminen mm. julkisten kiinteistöjen myynnillä. Lisäksi esiteltiin vuosille 2012 ja 2013 menoleikkauksia ja tulojen lisäyksiä, jotta aiemmin ilmoitetut alijäämätavoitteet (3 prosenttia ja 2 prosenttia bruttokansantuotteesta) saavutettaisiin. Menopuolen toimista merkittävimmät olivat julkisen sektorin palkkojen jäädytys, sosiaalituen ja eläkkeiden indeksoinnin jäädyttäminen, kulujen vähentäminen

4 4(9) lääkkeissä ja julkisen terveyden huollon alajärjestelmissä, kouluverkon tiivistäminen ja paikallishallintojen ja itsenäisten alueiden tulonsiirtojen vähentäminen. Tulopuolella mm. rajoitettiin ja muutettiin veroetuja ja vähennyksiä tulo ja yritysverotuksessa, rationalisoitiin ALVrakennetta ja päivitettiin valmisteveroja. Alijäämää pienentävien toimien lisäksi pakettiin sisältyi rakennetoimia. Rakenneuudistuksia tehostetaan seuraavilla alueilla: kotimaisen säästämisen edistäminen ja kotitalouksien velkaantumisen vähentäminen, työmarkkinat, oikeusjärjestelmä, vuokramarkkinat ja urbaaniuudistaminen (urban renovation), energiasektori, terveydenhuolto, kuljetus, palvelut ja kilpailu. Osalle näistä alueista on esitetty hyvinkin konkreettisia toimia (esim. muutokset irtisanomiskorvauksiin), osalle joulukuussa esitettyjen toimien toimeenpanoa ja osan kohdalla toimet eivät olleet vielä kovin spesifioituja. Portugalin parlamentti hylkäsi kuitenkin esitetyn paketin 23 päivänä maaliskuuta, minkä seurauksena pääministeri Socratesin hallitus erosi. Poliittinen erimielisyys ei koskenut niinkään sopeutuksen määrällisiä tavoitteita, vaan sopeutustoimien painotusta ja sisältöä. Kriisin kärjistyminen Maaliskuun vakautusohjelman hylkääminen, hallituksen eroaminen, valtion kassatilanne ja Portugalin valtionlainojen ongelmallinen markkinatilanne johtivat siihen, että Portugalin hallituksen oli 6 päivänä huhtikuuta ilmoitettava hakevansa rahoitustukea Euroopan unionista, euroalueelta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta. Portugali on nyt tilanteessa, jossa se tarvitsee valtion kassatilanteen takia välttämättömästi ja nopeasti ulkopuolista rahoitustukea. Valtiolla erääntyy maksettavaksi kesäkuun puolivälissä 4,9 miljardin euron pitkäaikainen joukkolaina, jonka lisäksi tiedossa on heinä ja elokuussa yli 4 miljardin euron arvosta erääntyviä lyhytaikaisia velkasitoumuksia jatkuvan alijäämärahoituksen lisäksi. Portugalin valtion nopeasti laskeneet luottoluokitukset ovat tehneet rahoituksen hankkimisen markkinoilta entistä vaikeammaksi. Ilman ulkopuolista rahoitustukea on todennäköistä, että valtio ei kykene suoriutumaan täysimääräisesti kaikista lähikuukausien velvoitteistaan. Tällä olisi tämän hetkisessä herkässä markkinatilanteessa hyvin epäsuotuisia vaikutuksia laajemmaltikin euroalueen rahoitusmarkkinoilla. Portugalin talouden vakautusohjelma Portugalin hallitus ja EU/EKP/IMF troikka ovat päässeet yhteisymmärrykseen vakautusohjelman tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä. Myös Portugalin oppositio on hyväksynyt ohjelman tavoitteet ja sisällön. Tämä on erittäin tärkeää, koska maassa pidetään kesäkuun alussa parlamenttivaalit ja tällä hetkellä on epävarmaa, kenen johdolla uusi hallitus tullaan muodostamaan. Ohjelmaan sisältyvän EU/IMF tukirahoituksen määrä on 78 miljardia euroa kolmen vuoden aikana. Tämän hetken tiedon mukaan rahoitus jakaantuisi siten, että Euroopan rahoitusvakausmekanismi (ERVM) kattaa siitä 26 miljardia euroa, Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) 26 miljardia euroa ja IMF 26 miljardia euroa. Ohjelmaan sisältyvät erilliset tavoiteosiot koskien finanssipolitiikkaa, rahoitussektorin sääntelyä ja valvontaa, julkisen sektorin rakennemuutostoimia, työmarkkinoita ja koulutusta, hyödyke ja palvelumarkkinoita, asuntomarkkinoita sekä yleistä toimintaympäristöä. Ohjelmaan kuuluu myös valtion yhtiöiden yksityistämisohjelma.

5 5(9) Ohjelman keskeisinä tavoitteina on ensinnäkin pyrkiä parantamaan Portugalin talouden kilpailukykyä, jonka on nähty olevan yksi tärkeimmistä syistä nykyisin kriisin taustalla. Portugalin kriisin suurena ongelmana on monista rakenteellisista jäykkyyksistä johtuva talouden alhainen tuottavuus ja heikko talouskasvu. Ohjelmassa rakenneuudistuksilla onkin keskeinen sija (työmarkkinoiden joustot, valtion osuuden keventäminen taloudessa, yksityistäminen, julkisen hallinnon uudistaminen ml. alue ja paikallishallinto, oikeuslaitoksen reformi, kilpailu, julkiset hankinnat, yritysympäristö). Toisena keskeisenä tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden vaje ja velkakehitys. Ohjelmaluonnoksessa mainitaan, että toimenpiteiden avulla julkisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy laskevalle uralle vuodesta 2013 alkaen. Viime vuonna Portugalin velkasuhde oli tarkistettujen tietojen mukaan 93 prosenttia, joka oli lähellä Irlannin vastaavaa (96 prosenttia), mutta selvästi alempi kuin Kreikalla (143 prosenttia). Kolmantena keskeisenä tavoitteena on tukea pankkisektoria tarvittaessa ohjelmaan kuuluvalla 12 miljardin euron määrärahalla, minkä lisäksi valtio varautuu antamaan ohjelman ulkopuolella pankkien varainhankinnan takauksia 35 miljardilla eurolla. Rakennemuutostoimet Portugalin rakenneuudistusten tarve on tunnustettu jo pitkään niin maan sisällä kuin ulkona. Joitain askeleita on otettu Sócratesin hallitusten aikana, mutta tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi. Esimerkiksi työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen on aina ollut liian herkkä poliittinen kysymys. Nyt ulkoa tulevan paineen alla sen toteuttaminen käy mahdolliseksi. Keväällä hallitus sai jonkinlaisen yhteisymmärryksen työmarkkinajärjestöjen kesken uudistuksen elementeistä. Sopeutusohjelman toimet on tältä osin tarkoitus rakentaa tämän alustavan työmarkkinasopimuksen varaan. Julkisen sektorin osalta tavoitteena on toiminnan tehokkuuden lisääminen (taloushallinto, raportointi ja seuranta mm. verohallinnossa ja valtionyhtiöissä). Useiden arvioiden mukaan Portugalin julkinen sektori on hyvin tehoton ja raskas kokonaistalouteen nähden. PPPinvestointihankkeiden osalta suoritetaan kriittinen arviointi EU:n ja IMF:n toimesta. Uudet PPP infrastruktuurihankkeet pannaan jäihin ja paljon julkisuudessa ollut Lissabonin ja Madridin välisen TGVhankkeen valmistelu keskeytetään ainakin 2014 asti. Portugalin PPPpolitiikasta on tarkoitus suorittaa kokonaisvaltainen arvio. Valtionyhtiöiden toimintakuluja leikataan 15 prosenttia tämän vuoden loppuun mennessä 2009 keskimääräiseen tasoon verrattuna. Valtionyhtiöistä laaditaan kattava selvitys ja niille asetetaan aiempaa selvästi tiukemmat velkakatot 2012 alkaen. Verohallinto, tulli ja valtion ICTtoiminto tullaan yhdistämään yhdeksi yksiköksi. Alueja paikallishallinnon rakennetta tullaan järjestämään uudelleen ja hallinnollisten yksiköiden määrää vähentämään. Hallitus nopeuttaa olemassa olevaa yksityistämisohjelmaansa. Kuluvan vuoden loppuun mennessä pyritään saamaan kaksi energiayhtiötä EDP ja REN myytyä. Myös valtion omistama lentoyhtiö TAP on myynnissä. Nykyisessä suunnitelmassa ajatuksena oli myydä yhtiöistä vähemmistöosuuksia, nyt ne niiden koko osakekanta on myynnissä. Ensi vuonna laitetaan kaksi valtion suuryhtiötä lisää myyntiin ja maaliskuussa on tarkoitus päivittää koko privatisointiohjelma. Lisäksi laaditaan luettelo kuntien ja

6 6(9) aluehallintojen omaisuudesta. Tavoitteena tällä hetkellä on saada yksityistämisestä tuloja noin 5,5 miljardia euroa. Ohjelmaluonnoksessa listataan myös lukuisia tarkemmin yksilöimättömiä toimenpiteitä terveydenhuollon, asuntomarkkinoiden, energiamarkkinoiden ja yritysten toimintaympäristön osalta. Finanssipolitiikka Julkisen talouden menosäästöjen ja tulojen lisäämistoimien avulla alijäämä pyritään painamaan kuluvan vuoden 10 miljardista eurosta noin 7,6 miljardiin euroon 2012, runsaaseen 5 miljardiin euroon 2013 ja noin 4,5 miljardiin euroon Karkeasti laskettuna noin yksi kolmasosa sopeutuksesta tulee verotulojen kasvusta ja kaksi kolmasosaa menosäästöistä. Viime vuonna julkisen sektorin alijäämä oli Eurostatin tarkistettujen lukujen mukaan 15,8 miljardia euroa, eli 9,1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kokonaissopeutus euroissa on siis neljässä vuodessa 11,3 miljardia, joka vastaa noin 6,5 prosenttia vuoden 2010 bruttokansantuotteesta. EU/IMF ohjelmassa on julkisen talouden vajesuhteen saamiselle 3 prosenttiin vuosi enemmän aikaa kuin parlamentin maaliskuussa hylkäämässä vakautusohjelmassa. Tavoitteen siirtyminen johtuu aiempia arvioita suuremmasta alijäämästä vuonna Tänä vuonna julkisen talouden alijäämätavoite suhteessa bruttokansantuotteen arvoon on 5,9 prosenttia. Tähän on tarkoitus päästä toteuttamalla kuluvalle vuodelle hyväksytty budjetti sekä keväällä Portugalin hallituksen päättämät lisätoimet. Asiakirjan mukaan ohjelmassa ei tälle vuodelle ole määritelty erityisiä lisätoimia. Portugali on jo tänä vuonna ottanut käyttöön säästötoimia mukaan lukien valtion virkamiesten palkkojen 5 prosentin leikkaus ja arvonlisäveron korotus. Uudet sopeutustoimet painottuvat vuosille 2012 ja Ensi vuonna alijäämätavoite on 4,5 prosenttia ennakoidusta bruttokansantuotteesta ja vuonna prosenttia. Menosäästöt kohdistuvat hyvin laajasti julkisen sektorin eri lohkoille. Ohjelmassa merkittävinä säästökohteina mainitaan valtionhallinnon toimintojen tehostaminen, koko julkisen sektorin palkkasumman kasvun pysäyttäminen suhteessa kansantuotteeseen ja julkishallinnon työvoiman vähentäminen sisäänoton rajoittamisen kautta valtiolla prosentti ja paikallishallinnossa kaksi prosenttia vuodessa Terveydenhuollossa, koulutuksessa ja valtionyhtiöiden kuluissa nähdään myös merkittäviä säästökohteita. Julkishallinnon palkat jäädytetään vuosiksi 2012 ja Myös eläkkeet matalimpia lukuun ottamatta pysyvät vuoden 2011 tasolla vuonna 2012 ja yli 1500 euron kuukausieläkkeitä leikataan tietyn progression mukaan. Tuloja on tarkoitus kerätä lisää pitkälti laajentamalla veropohjia yhteisö ja henkilöverotuksessa. Esimerkiksi yhteisöverotuksessa poistetaan kaikki alennetut verokannat ja vähennyseriä. Myös kiinteistöverotuksessa tullaan poistamaan erilaiset poikkeussäännöt. Arvonlisäveroastetta ei tulla nostamaan, mutta poikkeuksia vähennetään ja verotuksen rakennetta muutetaan siirtämällä hyödykkeitä ja palveluja alemmista alvkannoista korkeampiin. Valmisteveroja tullaan nostamaan mm. tupakan osalta. Veronkierron kitkemisestä arvioidaan saatavan vähintään 175 miljoonaa euroa lisätuloja.

7 Rahoitussektori 7(9) Pankkien pääomatukeen varataan ohjelmassa 12 miljardia euroa. Ohjelman lisäksi valtio varaa 35 miljardia euroa pankkien varainhankinnan takauksia varten. Portugalilaiset pankit eivät tällä hetkellä saa markkinoilta rahoitusta. Pankkien tulee saavuttaa ensisijaisella pääomalla mitattuna 9 prosentin vakavaraisuus 2011 loppuun mennessä ja 10 prosentin vakavaraisuus 2012 loppuun mennessä. Pankkien tulee kesäkuun 2011 loppuun mennessä esittää suunnitelma, miten pääomitus hoidetaan. Lähtökohtana on, että pankit hoitavat pääomituksensa itse ja markkinaehtoisesti. Pankit tulevat olemaan keskuspankin tehostetun valvonnan kohteena etenkin pääoman riittävyyden osalta. Pankkien tulee myös kesäkuun loppuun mennessä toimittaa keskuspankille suunnitelma keskipitkän aikavälin varainhankinnastaan. Jos edellä mainittuja vakavaraisuustavoitteita ei saavuteta pankkien omin toimin, valtio sijoittaa tarvittavat varat, mutta siten, että vanhoilla omistajilla säilyy kontrolli pankista. Ajatuksena on korostaa valtion tilapäistä roolia omistajana ja heti kun pankin tilanne vakautuu, valtio myy sijoituksensa takaisin. Valtio omistaa tällä hetkellä jo Portugalin suurimman pankin (Caixa Geral de Depositos), josta on tarkoitus myydä sen henkivakuutusliiketoiminta. Myös sen syliin ajautunut pienehkö pankki (BPN) myydään. Valtion mahdollinen tulo omistajaksi portugalilaisiin yksityispankkeihin tarkoittaa muutoksia ja rajoituksia pankin hallinnointiin sekä tervehdyttämissuunnitelman tekemistä komissiolle valtionapusäädösten mukaisesti. Vanhojen omistajien asema muutoin pysyy ennallaan ja heillä on etuoikeus lunastaa valtion omistamat osakkeet takaisin pankin toiminnan vakauduttua. Arvio ohjelmasta Rahoitusmarkkinoilla Portugalin ohjelmaluonnos on otettu pääasiassa myönteisesti vastaan, mikä heijastui Portugalin korkojen ja luottoriskilisien laskuna ohjelman keskeisten elementtien tultua julkisuuteen. Rahoituksen määrä vastaa pitkälti odotuksia ja julkisen talouden sopeutustavoitteet on arvioitu realistisiksi. Markkinoille on tärkeää, että vältetään yllätyksiä ja ainakin toistaiseksi tässä on onnistuttu. Ohjelman finanssipoliittiset tavoitteet eivät ainakaan luonnosmuodossaan vaikuta liian tiukoilta tai löysiltä ja siinä puututaan monissa kohdin myös Portugalin talouden perusongelmiin, jotka ovat heikko tuottavuus ja kilpailukyky. Sopeutusohjelmissa tärkeä piirre on niiden realistisuus, jolloin valtion paluu markkinoille voisi onnistua ohjelman loppuvaiheessa tai heti sen päätyttyä. Ohjelman aikaansaaminen on Portugalin valtion kassatilanteen takia välttämätöntä. Sen hyväksymiseen ja toteutumiseen liittyy kuitenkin selkeitä epävarmuustekijöitä, jotka ovat jarruttaneet korkojen laskua. Yksi keskeisimmistä liittyy talouden yleiseen kehityskuvaan. Taloudellinen tilanne ja lähinäkymät Portugalin talouden lähinäkymät ovat hyvin haasteelliset. Jo hallituksen maaliskuun vakautusohjelman yhteydessä esitetyt päivitetyt talousennusteet viittasivat taantumaan tänä vuonna. EU/IMF vakautusohjelmassa arvioidaan talouden supistuvan tänä vuonna kaksi prosenttia ja vuonna 2012 vielä 1,8 prosenttia. Paluu kasvuuralle tapahtuisi vasta vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla. Työttömyysaste kohoaisi ohjelman

8 8(9) taustaennusteiden mukaan keskimäärin lähes 13 prosenttiin vuonna 2012 ennen kuin alkaisi talouden elpymisen myötä asteittain laskea. Ohjelmaluonnoksessa arvioidaan, että finanssipoliittiset toimet ja talouden kääntyminen kasvuun tulisivat vakauttamaan julkisen velan suhteen bruttokansantuotteeseen noin prosentin tasolle, joka olisi vähemmän kuin esimerkiksi Italialla (119 prosenttia) oli vuoden 2010 lopussa. Portugalin suurimmat pankit tekivät viime vuonna selvästi voitolliset tulokset ja olivat vuoden 2010 lopussa hyvin varautuneet luottotappioiden kasvuun. Pankkien ongelmina ovat Portugalin valtion luottokelpoisuus sekä maan talouden heikot näkymät. Näidenkin syiden takia ne eivät saa markkinoilta rahoitusta, vaan ovat joutuneet kääntymään eurojärjestelmän puoleen talletukset ylittävässä varainhankintatarpeessaan. Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta 12. ja Suuri valiokunta Käsittely Euroopan parlamentissa: Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: Portugalin lainoitusohjelman Suomeen kohdistuvat taloudelliset vaikutukset riippuvat ohjelman mitoituksen ohella täysin ratkaisevasti siitä, maksaako Portugali lainansa takaisin sovitun aikataulun mukaisesti vai ei. Jos takaisinmaksu tapahtuu sovitussa aikataulussa, jäävät Suomeen kohdistuvat taloudelliset vaikutukset hyvin vähäisiksi, liittyen lähinnä lainaohjelmapäätösten valmistelun hallinnollisiin kustannuksiin Suomessa. Jos lainoitusohjelman päätösvaiheessa sen sijaan päädytään tilanteeseen, jossa Portugali on kykenemätön suoriutumaan lainoitusohjelmansa takaisinmaksusta ajallaan, voivat järjestelyn taloudelliset vaikutukset muodostua hyvin merkittäviksi niin Suomessa, kuin muissakin takaajina toimivissa EUjäsenmaissa. Jos esimerkiksi ERVV:n antama lainapääoma jäisi lopullisesti maksamatta takaisin osittain tai kokonaan, kärsisi takaajana toiminut Suomi vastaavan suuruisen taloudellisen tappion. Vastuun suuruus on ERVM:n osalta laskennallisesti noin 1,6 % lainan suuruudesta (Suomen maksuosuus EU:n omista varoista, joka vaihtelee vuosittain; vastaisi noin 416 miljoonaa euroa) ja ERVV:n osalta 1,93 % sen varainhankinnasta lainaa varten (Euroopan keskuspankin pääomaavaimen mukainen suhteellinen osuus pois lukien

9 9(9) Kreikan, Irlannin ja Portugalin osuudet, joita ei lasketa tässä tilanteessa mukaan), joka vastaisi noin 502 miljoonaa euroa annettavan nettolainan pääomasta. Suomelle aiheutuvan vastuun osalta on huomioitava, että ERVV:lle taattava määrä muodostuu varainhankinnan pääomasta, sen koroista ja kuluista lisättynä 20 prosentin ylitakauksella, minkä johdosta takauksen loppusumma on selvästi suurempi kuin pääomaavaimen mukainen osuus Portugalille lopulta ohjautuvasta lainoituksesta. Kokonaisvastuu on arviolta noin miljoona euroa. IMF:n osalta Suomen laskennallinen vastuu on IMF:n nykyisten hallinnollisten päätösten perusteella 0,53 % lainan suuruudesta (joka vastaisi noin 138 miljoonaa euroa). Portugalista tulisi ERVV:n kohdalla Irlannille myönnettävän lainoituksen osalta väistyvä takaaja. Tämän takia Suomen osuus ERVV:n Irlannin lainoituksen varainhankinnasta nousisi uusien erien osalta 1,88 %:sta 1,93 %:iin. Suomen takausosuus Irlantia varten tehtävästä varainhankinnan pääomasta nousi noin 507,5 miljoonasta eurosta noin 518,6 miljoonaan euroon ja kokonaisvastuut vastaavasti noin 741 miljoonasta eurosta 781 miljoonaan euroon. Edellä todettuihin summiin liittyviä riskejä voidaan verrata niihin seurauksiin, joita Suomelle todennäköisesti aiheutuisi laajamittaisen rahoitusmarkkinahäiriön toistumisesta samaan tapaan kuin vuosina Tässä yhteydessä on perusteltua huomioida kaikki ne vaikutukset, joita edellisessä finanssi ja talouskriisillä oli Suomen talouden, työllisyyden ja julkisen velan kehitykseen. Tämän riskin toteutumisen todennäköisyyttä on kuitenkin äärimmäisen vaikea arvioida. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: Asiasanat Hoitaa VM Tiedoksi

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut

Lisätiedot

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelma 14.8.2015

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelma 14.8.2015 Kreikan talouden III rahoitustukiohjelma Ohjelman tavoite Kreikan kolmas ohjelma on pitkälti jatkoa ensimmäisessä ja toisessa ohjelmissa aloitetuille uudistuksille Lyhyen aikavälin tavoitteena on palauttaa

Lisätiedot

Kreikka II paketin pääkohdat

Kreikka II paketin pääkohdat Kreikka II paketin pääkohdat 1) Lähtökohdat 2) Sopeutusohjelma 2012-20 3) Lainaohjelma 2012-14 4) Vastuiden ja riskien rajaaminen Päivitetty 24.2.2012 1. Kreikka II paketin lähtökohdat Kreikalle luotava

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille

Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille Selvitys 1 (5) VM/1405/03.04.01.00/2012 24.8.2012 Valtioneuvoston oikeuskansleri Selvityspyyntönne 13.8.2012 Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille Valtioneuvoston oikeuskansleri on 13.8.2012 pyytänyt

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

HE 337/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle

HE 337/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle HE 337/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.5.2010 KOM(2010) 2010 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2012 COM(2012) 792 final 2012/0367 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Suomen taloudelliset sitoumukset ja vastuut EU:n talouskriisiin liittyen 2008 alkaen sekä arvioita niiden riskeistä

Suomen taloudelliset sitoumukset ja vastuut EU:n talouskriisiin liittyen 2008 alkaen sekä arvioita niiden riskeistä VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 13.12.2011 Suomen taloudelliset sitoumukset ja vastuut EU:n talouskriisiin liittyen 2008 alkaen sekä arvioita niiden riskeistä Suomen valtio on osallistunut vuonna 2008 alkaneen

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Euroalueen vakausyksikkö Ohjelman eteneminen Kreikan 3. ohjelmasta päätettiin 19.8.2015 Lyhyen aikavälin tavoitteet: Palauttaa luottamus

Lisätiedot

Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen

Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen Valtiosihteeri Jouni Hakala Uudenkaupungin kauppakamariosaston ja Ukipolis Oy:n seminaari 17.1.2012, Uusikaupunki 1. Talouden päähaasteet ja

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2015

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 29.1.2016 Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2015 Suomen valtio on Euroopan unionin (EU)

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Lähestysmistapa Kolme rajoitetta Panttaamattomuussitoumuslausekkeen

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Euroalueen vakaus ja Kreikan III ohjelma

Euroalueen vakaus ja Kreikan III ohjelma Euroalueen vakaus ja Kreikan III ohjelma Euroalueen vakausyksikkö Valtiovarainvaliokunta Euroalueen vakausyksikkö Euroalueen talousnäkymät Euroalueella talouksien toipuminen velka- ja finanssikriisistä

Lisätiedot

Euroalueen vakaudenhallinta ja rahoitustukiohjelmat. Finanssineuvos Pekka Morén

Euroalueen vakaudenhallinta ja rahoitustukiohjelmat. Finanssineuvos Pekka Morén Euroalueen vakaudenhallinta ja rahoitustukiohjelmat Finanssineuvos Pekka Morén 1) Miten vakaudenhallinta on organisoitu? 2) Mitä rahoitustukiohjelmilla on saatu aikaan? 3) Vaikutukset Suomen kannalta 4)

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217 RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Asiakirjapyyntö koskien Kreikan hyväksymistä mukaan rahaliitto Emuun. Asiakirjapyyntö koskien Suomen ja Kreikan välistä vakuussopimusta

Asiakirjapyyntö koskien Kreikan hyväksymistä mukaan rahaliitto Emuun. Asiakirjapyyntö koskien Suomen ja Kreikan välistä vakuussopimusta 1(7) VM/330/07.01.01.00/2012 Asiakirjapyyntö koskien Kreikan hyväksymistä mukaan rahaliitto Emuun 16.02.2012 VM/407/07.01.01.00/2012 Asiakirjapyyntö koskien Suomen ja Kreikan välistä vakuussopimusta VM/408/07.01.01.00/2012

Lisätiedot

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2013

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 31.1.2014 Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2013 Suomen valtio on Euroopan unionin (EU)

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815}

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.11.2014 C(2014) 8815 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} FI FI KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014,

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015 Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT)

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Taustaa Kestävyysvaje tulevaisuuden haasteena ja nyt tehtävien

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut EKP:n päätöksenteko Lähde: EKP:n kotisivut 1. Riippumattomuus Poliittinen riippumattomuus EKP:n riippumattomuus edistää hintavakauden säilymistä. Havainto perustuu laajaan teoreettiseen analyysiin sekä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,2 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet

Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet Kaupunginhallitus 428 17.11.2014 Kaupunginhallitus 32 26.01.2015 Kaupunginhallitus 126 30.03.2015 Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet 849/72.722/2012 KAUPHALL 17.11.2014 428

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot

Euroopan talouden vakauttamisen yhteydessä esiintyvien termien selityksiä

Euroopan talouden vakauttamisen yhteydessä esiintyvien termien selityksiä Euroopan talouden vakauttamisen yhteydessä esiintyvien termien selityksiä Euro Euro on 17 EU-maan yhteinen valuutta, joka on maksuvälineenä Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 30.6.2014

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 30.6.2014 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 18.8.2014 Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 30.6.2014 Suomen valtio on Euroopan unionin (EU)

Lisätiedot

EU:n VAKAUSJÄRJESTELYT JA SUOMI - mitä, miksi ja millä osuudella?

EU:n VAKAUSJÄRJESTELYT JA SUOMI - mitä, miksi ja millä osuudella? VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kansainvälisten asioiden sihteeristö Nvm. Martti Salmi 8.4.2011 EU:n VAKAUSJÄRJESTELYT JA SUOMI - mitä, miksi ja millä osuudella? Kuinka suuria Suomen kokonaisvastuut ovat? Seuraavassa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2014

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2014 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 2.2.2015 Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2014 Suomen valtio on Euroopan unionin (EU)

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi a a s 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Syyskuun aikataulu 31.8. 8.9. 9. 10.9 28.9. 30.9. Kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanon päälinjat

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot