EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely:

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM RMO Puumalainen Markku JULKINEN Asia Portugalin lainoitusohjelma Kokous Euroryhmä, Talous ja rahoitusasiat neuvosto Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: Utunnus / Etunnus: Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Ecofinneuvoston on määrä käsitellä Portugalin talouden vakautusohjelmaa ja siihen liittyvää lainoitusta pyrkimyksenään saavuttaa asiasta poliittinen yhteisymmärrys ja tehdä päätös rahoitusavun myöntämisestä Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta annetun neuvoston asetuksen N:o 407/2010 nojalla. Asia nousee esille myös Ecofinneuvostoa edeltävässä euroryhmän kokouksessa, jossa pyritään poliittiseen yhteisymmärrykseen Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) aktivoimisesta Portugalin lainoittamiseksi. Jäljempänä esitetyt Suomen kannat pätevät yhtäläisesti sekä Ecofinneuvoston että euroryhmän kokouksessa. Asiakirjat: Portugalin EU/IMF vakautusohjelmaa koskevat luonnosasiakirjat. Komission ehdotusta neuvoston päätökseksi ei ole vielä käytettävissä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Neuvoston Portugalia koskevan päätöksen osalta oikeusperustana on neuvoston asetus N:o 407/2010 ja päätöksentekomenettelynä tavanomainen määräenemmistö. Euroopan rahoitusvakausvälineen aktivoinnin osalta kyse on ERVVpuitesopimukseen perustuvasta, euromaiden keskenään tekemästä päätöksestä, jolla ei ole EUoikeusperustaa. ERVV:n aktivointi vaatii euromaiden yksimielisen tuen.

2 2(9) Käsittelijä(t): VM, valtiosihteeri kansliapäällikkönä sijainen, avs Martti Hetemäki, p VM / RMO, yj. Pentti Pikkarainen, nvm Markku Puumalainen (p ), lsn Seppo Tanninen, fn Heikki Solttila VM / KVS, nvm Martti Salmi (p ) Suomen kanta/ohje: Suomi pitää Portugalin pyyntöä rahoitusavun saamiseksi ja Euroopan talouden vakautusmekanismin aktivoimiseksi lainan myöntämiseksi Portugalille perusteltuna, jotta vältettäisiin maan valtion ajautuminen kassakriisiin, jonka seuraukset Euroopan rahoitusmarkkinoilla olisivat erittäin vaikeasti ennakoitavia. Portugalin valtion maksukyvyttömyys heijastuisi todennäköisesti välittömästi myös markkinoiden suhtautumiseen Espanjaan, joka on alkuvuoden 2011 aikana onnistunut palauttamaan sijoittajien luottamusta politiikkatoimillaan. Riski hyvin epävakaan markkinakehityksen kierteen syntymiselle negatiivisine vaikutuksineen kokonaistaloudelliselle kehitykselle etenkin euroalueella olisi tässä vaihtoehdossa ilmeinen. Hallitus arvioi, että Portugalin vakautusohjelma on tavoitteiltaan realistinen ja sen avulla Portugalin paluu rahoitusmarkkinoille voi onnistua. Suomi korostaa sijoittajavastuun johdonmukaisesti vahvistamista tukijärjestelyissä. Suomi hyväksyy Portugalin lainoitusohjelman edellyttäen seuraavaa: Suomi asettaa ehdoksi, että Portugali käynnistää neuvottelut yksityisten lainanantajiensa kanssa näiden pysymiseksi maassa vastineeksi ohjelmasta, samalla tavalla kuin pysyvän Euroopan vakausmekanismin (EVM) ehtoihin on kirjattu. Suomi asettaa ehdoksi, että Portugali varmistaa EUmaiden lainojen takaisinmaksua myymällä omaisuuttaan. Suomi pitää perusteltuna, että lainan myöntämiseen Portugalille osallistuvat kaikki Euroopan talouden vakauttamismekanismin osat eli ERVM, ERVV sekä IMF omalla osuudellaan. Valtiontakauksen myöntämisestä Portugalin lainoituksen edellyttämälle ERVV:n varainhankinnalle päättää eduskunta. Mikäli suuri valiokunta päätyy tukemaan tässä muistiossa esitettyä toimintalinjaa, tulee hallitus antamaan asiaa koskevan tiedonannon eduskunnalle ensi tilassa. Suomella on tarkasteluvarauma valtiontakauksen myöntämistä ERVV:n kautta koskevaan euromaiden päätökseen siihen asti, kunnes eduskunnan päätöksentekoprosessi on saatettu päätökseen. Valtioneuvosto painottaa, että Portugalille annetaan tässä yhteydessä lainaa, jonka Portugalin tulee maksaa takaisin sovittavan ohjelman mukaisesti.

3 3(9) Pääasiallinen sisältö: Portugalin lainoitusohjelma Portugalin heikko talouskehitys ja sen näkymät, julkisen talouden jatkuvat alijäämät, valtion kassatilanteen kriisiytyminen sekä huono yleinen markkinatilanne valtionlainamarkkinoilla johtivat siihen, että Portugalin hallitus esitti 6 päivänä huhtikuuta 2011 Euroopan unionille ja Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) pyynnön vakautusohjelman käynnistämisestä ja siihen liittyvästä rahoitustuesta. Portugalin hallituksen ja opposition sekä Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja IMF:n neuvottelujen tuloksena on päädytty 3 päivä toukokuuta päivättyyn luonnokseen vakautusohjelmasta, sen tavoitteista ja rahoituksesta. Portugalin toimenpiteet ennen kriisiä Portugali on esitellyt toukokuussa 2010 julkaistujen toimien lisäksi useita toimenpidekokonaisuuksia julkisen talouden tervehdyttämiseksi ja talouden kilpailukyvyn parantamiseksi. Toukokuussa 2010 ilmoitettiin aiempaa kunnianhimoisemmista julkisen talouden alijäämätavoitteista: 7,3 prosenttia vuonna 2010 ja 4,6 prosenttia vuonna Aiemmat tavoitteet olivat 8,3 prosenttia ja 6,6 prosenttia. Heinäkuussa Portugali ilmoitti pyrkivänsä poistamaan liiallisen alijäämän vuotta liiallisen alijäämän prosessissa sovittua aikaisemmin ja alijäämätavoitteiksi päätettiin 3 prosenttia bruttokansantuotteesta 2012 ja 2 prosenttia Joulukuussa esiteltiin toimia, joihin kuuluivat muun muassa uusi budjettikehikko, joka määrittelee vuosineljännestavoitteet kaikille ministeriöille, lisätoimet siltä varalta, että tavoitteita ei saavuteta ja itsenäisen julkisen talouden neuvoston perustaminen valvomaan finanssipoliittisen suunnitelman toteutumista. Työmarkkinauudistuksista voidaan mainita muutokset palkkojen määräytymisjärjestelmään, irtisanomiskorvauksiin ja palkkausirtisanomisprosesseihin. Työmarkkinauudistuksista on keskusteltu pitkin kevättä 2011 työmarkkinaosapuolten kanssa. Viime vuoden osalta alijäämätavoitteen saavuttamista pidettiin pitkään todennäköisenä, mutta korjaukset, jotka Eurostatin vaatimuksesta jouduttiin tekemään (kahden miljardin euron pääomaruiske BPNpankkiin sekä mahdollisesti myös nyt varallisuutena pidettyjen 500 miljoonan euron lainojen uudelleenluokitteleminen kaatumisen partaalla oleviin joukkoliikenneyhtiöihin), nostivat alijäämän 9,1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Portugali ilmoitti uusista lisätoimista alijäämätavoitteen saavuttamiseksi maaliskuun alkupuolella, jotka Eurooppaneuvosto hyväksyi 11 päivänä maaliskuuta Komissio ja EKP toivottivat ne tervetulleiksi ja kannatettaviksi. Näiden toimien alijäämää alentava vaikutus olisi tänä vuonna ollut 0,8 prosenttia bruttokansantuotteesta ja niistä merkittävimmät olivat säästöt terveydenhuollon hallinnollisissa ja operointikuluissa, valtion omistamien yritysten kulujen vähentäminen, sosiaalisten etuuksien tiukentaminen sekä pääomamenojen vähentäminen ja tulojen lisääminen mm. julkisten kiinteistöjen myynnillä. Lisäksi esiteltiin vuosille 2012 ja 2013 menoleikkauksia ja tulojen lisäyksiä, jotta aiemmin ilmoitetut alijäämätavoitteet (3 prosenttia ja 2 prosenttia bruttokansantuotteesta) saavutettaisiin. Menopuolen toimista merkittävimmät olivat julkisen sektorin palkkojen jäädytys, sosiaalituen ja eläkkeiden indeksoinnin jäädyttäminen, kulujen vähentäminen

4 4(9) lääkkeissä ja julkisen terveyden huollon alajärjestelmissä, kouluverkon tiivistäminen ja paikallishallintojen ja itsenäisten alueiden tulonsiirtojen vähentäminen. Tulopuolella mm. rajoitettiin ja muutettiin veroetuja ja vähennyksiä tulo ja yritysverotuksessa, rationalisoitiin ALVrakennetta ja päivitettiin valmisteveroja. Alijäämää pienentävien toimien lisäksi pakettiin sisältyi rakennetoimia. Rakenneuudistuksia tehostetaan seuraavilla alueilla: kotimaisen säästämisen edistäminen ja kotitalouksien velkaantumisen vähentäminen, työmarkkinat, oikeusjärjestelmä, vuokramarkkinat ja urbaaniuudistaminen (urban renovation), energiasektori, terveydenhuolto, kuljetus, palvelut ja kilpailu. Osalle näistä alueista on esitetty hyvinkin konkreettisia toimia (esim. muutokset irtisanomiskorvauksiin), osalle joulukuussa esitettyjen toimien toimeenpanoa ja osan kohdalla toimet eivät olleet vielä kovin spesifioituja. Portugalin parlamentti hylkäsi kuitenkin esitetyn paketin 23 päivänä maaliskuuta, minkä seurauksena pääministeri Socratesin hallitus erosi. Poliittinen erimielisyys ei koskenut niinkään sopeutuksen määrällisiä tavoitteita, vaan sopeutustoimien painotusta ja sisältöä. Kriisin kärjistyminen Maaliskuun vakautusohjelman hylkääminen, hallituksen eroaminen, valtion kassatilanne ja Portugalin valtionlainojen ongelmallinen markkinatilanne johtivat siihen, että Portugalin hallituksen oli 6 päivänä huhtikuuta ilmoitettava hakevansa rahoitustukea Euroopan unionista, euroalueelta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta. Portugali on nyt tilanteessa, jossa se tarvitsee valtion kassatilanteen takia välttämättömästi ja nopeasti ulkopuolista rahoitustukea. Valtiolla erääntyy maksettavaksi kesäkuun puolivälissä 4,9 miljardin euron pitkäaikainen joukkolaina, jonka lisäksi tiedossa on heinä ja elokuussa yli 4 miljardin euron arvosta erääntyviä lyhytaikaisia velkasitoumuksia jatkuvan alijäämärahoituksen lisäksi. Portugalin valtion nopeasti laskeneet luottoluokitukset ovat tehneet rahoituksen hankkimisen markkinoilta entistä vaikeammaksi. Ilman ulkopuolista rahoitustukea on todennäköistä, että valtio ei kykene suoriutumaan täysimääräisesti kaikista lähikuukausien velvoitteistaan. Tällä olisi tämän hetkisessä herkässä markkinatilanteessa hyvin epäsuotuisia vaikutuksia laajemmaltikin euroalueen rahoitusmarkkinoilla. Portugalin talouden vakautusohjelma Portugalin hallitus ja EU/EKP/IMF troikka ovat päässeet yhteisymmärrykseen vakautusohjelman tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä. Myös Portugalin oppositio on hyväksynyt ohjelman tavoitteet ja sisällön. Tämä on erittäin tärkeää, koska maassa pidetään kesäkuun alussa parlamenttivaalit ja tällä hetkellä on epävarmaa, kenen johdolla uusi hallitus tullaan muodostamaan. Ohjelmaan sisältyvän EU/IMF tukirahoituksen määrä on 78 miljardia euroa kolmen vuoden aikana. Tämän hetken tiedon mukaan rahoitus jakaantuisi siten, että Euroopan rahoitusvakausmekanismi (ERVM) kattaa siitä 26 miljardia euroa, Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) 26 miljardia euroa ja IMF 26 miljardia euroa. Ohjelmaan sisältyvät erilliset tavoiteosiot koskien finanssipolitiikkaa, rahoitussektorin sääntelyä ja valvontaa, julkisen sektorin rakennemuutostoimia, työmarkkinoita ja koulutusta, hyödyke ja palvelumarkkinoita, asuntomarkkinoita sekä yleistä toimintaympäristöä. Ohjelmaan kuuluu myös valtion yhtiöiden yksityistämisohjelma.

5 5(9) Ohjelman keskeisinä tavoitteina on ensinnäkin pyrkiä parantamaan Portugalin talouden kilpailukykyä, jonka on nähty olevan yksi tärkeimmistä syistä nykyisin kriisin taustalla. Portugalin kriisin suurena ongelmana on monista rakenteellisista jäykkyyksistä johtuva talouden alhainen tuottavuus ja heikko talouskasvu. Ohjelmassa rakenneuudistuksilla onkin keskeinen sija (työmarkkinoiden joustot, valtion osuuden keventäminen taloudessa, yksityistäminen, julkisen hallinnon uudistaminen ml. alue ja paikallishallinto, oikeuslaitoksen reformi, kilpailu, julkiset hankinnat, yritysympäristö). Toisena keskeisenä tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden vaje ja velkakehitys. Ohjelmaluonnoksessa mainitaan, että toimenpiteiden avulla julkisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy laskevalle uralle vuodesta 2013 alkaen. Viime vuonna Portugalin velkasuhde oli tarkistettujen tietojen mukaan 93 prosenttia, joka oli lähellä Irlannin vastaavaa (96 prosenttia), mutta selvästi alempi kuin Kreikalla (143 prosenttia). Kolmantena keskeisenä tavoitteena on tukea pankkisektoria tarvittaessa ohjelmaan kuuluvalla 12 miljardin euron määrärahalla, minkä lisäksi valtio varautuu antamaan ohjelman ulkopuolella pankkien varainhankinnan takauksia 35 miljardilla eurolla. Rakennemuutostoimet Portugalin rakenneuudistusten tarve on tunnustettu jo pitkään niin maan sisällä kuin ulkona. Joitain askeleita on otettu Sócratesin hallitusten aikana, mutta tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi. Esimerkiksi työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen on aina ollut liian herkkä poliittinen kysymys. Nyt ulkoa tulevan paineen alla sen toteuttaminen käy mahdolliseksi. Keväällä hallitus sai jonkinlaisen yhteisymmärryksen työmarkkinajärjestöjen kesken uudistuksen elementeistä. Sopeutusohjelman toimet on tältä osin tarkoitus rakentaa tämän alustavan työmarkkinasopimuksen varaan. Julkisen sektorin osalta tavoitteena on toiminnan tehokkuuden lisääminen (taloushallinto, raportointi ja seuranta mm. verohallinnossa ja valtionyhtiöissä). Useiden arvioiden mukaan Portugalin julkinen sektori on hyvin tehoton ja raskas kokonaistalouteen nähden. PPPinvestointihankkeiden osalta suoritetaan kriittinen arviointi EU:n ja IMF:n toimesta. Uudet PPP infrastruktuurihankkeet pannaan jäihin ja paljon julkisuudessa ollut Lissabonin ja Madridin välisen TGVhankkeen valmistelu keskeytetään ainakin 2014 asti. Portugalin PPPpolitiikasta on tarkoitus suorittaa kokonaisvaltainen arvio. Valtionyhtiöiden toimintakuluja leikataan 15 prosenttia tämän vuoden loppuun mennessä 2009 keskimääräiseen tasoon verrattuna. Valtionyhtiöistä laaditaan kattava selvitys ja niille asetetaan aiempaa selvästi tiukemmat velkakatot 2012 alkaen. Verohallinto, tulli ja valtion ICTtoiminto tullaan yhdistämään yhdeksi yksiköksi. Alueja paikallishallinnon rakennetta tullaan järjestämään uudelleen ja hallinnollisten yksiköiden määrää vähentämään. Hallitus nopeuttaa olemassa olevaa yksityistämisohjelmaansa. Kuluvan vuoden loppuun mennessä pyritään saamaan kaksi energiayhtiötä EDP ja REN myytyä. Myös valtion omistama lentoyhtiö TAP on myynnissä. Nykyisessä suunnitelmassa ajatuksena oli myydä yhtiöistä vähemmistöosuuksia, nyt ne niiden koko osakekanta on myynnissä. Ensi vuonna laitetaan kaksi valtion suuryhtiötä lisää myyntiin ja maaliskuussa on tarkoitus päivittää koko privatisointiohjelma. Lisäksi laaditaan luettelo kuntien ja

6 6(9) aluehallintojen omaisuudesta. Tavoitteena tällä hetkellä on saada yksityistämisestä tuloja noin 5,5 miljardia euroa. Ohjelmaluonnoksessa listataan myös lukuisia tarkemmin yksilöimättömiä toimenpiteitä terveydenhuollon, asuntomarkkinoiden, energiamarkkinoiden ja yritysten toimintaympäristön osalta. Finanssipolitiikka Julkisen talouden menosäästöjen ja tulojen lisäämistoimien avulla alijäämä pyritään painamaan kuluvan vuoden 10 miljardista eurosta noin 7,6 miljardiin euroon 2012, runsaaseen 5 miljardiin euroon 2013 ja noin 4,5 miljardiin euroon Karkeasti laskettuna noin yksi kolmasosa sopeutuksesta tulee verotulojen kasvusta ja kaksi kolmasosaa menosäästöistä. Viime vuonna julkisen sektorin alijäämä oli Eurostatin tarkistettujen lukujen mukaan 15,8 miljardia euroa, eli 9,1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kokonaissopeutus euroissa on siis neljässä vuodessa 11,3 miljardia, joka vastaa noin 6,5 prosenttia vuoden 2010 bruttokansantuotteesta. EU/IMF ohjelmassa on julkisen talouden vajesuhteen saamiselle 3 prosenttiin vuosi enemmän aikaa kuin parlamentin maaliskuussa hylkäämässä vakautusohjelmassa. Tavoitteen siirtyminen johtuu aiempia arvioita suuremmasta alijäämästä vuonna Tänä vuonna julkisen talouden alijäämätavoite suhteessa bruttokansantuotteen arvoon on 5,9 prosenttia. Tähän on tarkoitus päästä toteuttamalla kuluvalle vuodelle hyväksytty budjetti sekä keväällä Portugalin hallituksen päättämät lisätoimet. Asiakirjan mukaan ohjelmassa ei tälle vuodelle ole määritelty erityisiä lisätoimia. Portugali on jo tänä vuonna ottanut käyttöön säästötoimia mukaan lukien valtion virkamiesten palkkojen 5 prosentin leikkaus ja arvonlisäveron korotus. Uudet sopeutustoimet painottuvat vuosille 2012 ja Ensi vuonna alijäämätavoite on 4,5 prosenttia ennakoidusta bruttokansantuotteesta ja vuonna prosenttia. Menosäästöt kohdistuvat hyvin laajasti julkisen sektorin eri lohkoille. Ohjelmassa merkittävinä säästökohteina mainitaan valtionhallinnon toimintojen tehostaminen, koko julkisen sektorin palkkasumman kasvun pysäyttäminen suhteessa kansantuotteeseen ja julkishallinnon työvoiman vähentäminen sisäänoton rajoittamisen kautta valtiolla prosentti ja paikallishallinnossa kaksi prosenttia vuodessa Terveydenhuollossa, koulutuksessa ja valtionyhtiöiden kuluissa nähdään myös merkittäviä säästökohteita. Julkishallinnon palkat jäädytetään vuosiksi 2012 ja Myös eläkkeet matalimpia lukuun ottamatta pysyvät vuoden 2011 tasolla vuonna 2012 ja yli 1500 euron kuukausieläkkeitä leikataan tietyn progression mukaan. Tuloja on tarkoitus kerätä lisää pitkälti laajentamalla veropohjia yhteisö ja henkilöverotuksessa. Esimerkiksi yhteisöverotuksessa poistetaan kaikki alennetut verokannat ja vähennyseriä. Myös kiinteistöverotuksessa tullaan poistamaan erilaiset poikkeussäännöt. Arvonlisäveroastetta ei tulla nostamaan, mutta poikkeuksia vähennetään ja verotuksen rakennetta muutetaan siirtämällä hyödykkeitä ja palveluja alemmista alvkannoista korkeampiin. Valmisteveroja tullaan nostamaan mm. tupakan osalta. Veronkierron kitkemisestä arvioidaan saatavan vähintään 175 miljoonaa euroa lisätuloja.

7 Rahoitussektori 7(9) Pankkien pääomatukeen varataan ohjelmassa 12 miljardia euroa. Ohjelman lisäksi valtio varaa 35 miljardia euroa pankkien varainhankinnan takauksia varten. Portugalilaiset pankit eivät tällä hetkellä saa markkinoilta rahoitusta. Pankkien tulee saavuttaa ensisijaisella pääomalla mitattuna 9 prosentin vakavaraisuus 2011 loppuun mennessä ja 10 prosentin vakavaraisuus 2012 loppuun mennessä. Pankkien tulee kesäkuun 2011 loppuun mennessä esittää suunnitelma, miten pääomitus hoidetaan. Lähtökohtana on, että pankit hoitavat pääomituksensa itse ja markkinaehtoisesti. Pankit tulevat olemaan keskuspankin tehostetun valvonnan kohteena etenkin pääoman riittävyyden osalta. Pankkien tulee myös kesäkuun loppuun mennessä toimittaa keskuspankille suunnitelma keskipitkän aikavälin varainhankinnastaan. Jos edellä mainittuja vakavaraisuustavoitteita ei saavuteta pankkien omin toimin, valtio sijoittaa tarvittavat varat, mutta siten, että vanhoilla omistajilla säilyy kontrolli pankista. Ajatuksena on korostaa valtion tilapäistä roolia omistajana ja heti kun pankin tilanne vakautuu, valtio myy sijoituksensa takaisin. Valtio omistaa tällä hetkellä jo Portugalin suurimman pankin (Caixa Geral de Depositos), josta on tarkoitus myydä sen henkivakuutusliiketoiminta. Myös sen syliin ajautunut pienehkö pankki (BPN) myydään. Valtion mahdollinen tulo omistajaksi portugalilaisiin yksityispankkeihin tarkoittaa muutoksia ja rajoituksia pankin hallinnointiin sekä tervehdyttämissuunnitelman tekemistä komissiolle valtionapusäädösten mukaisesti. Vanhojen omistajien asema muutoin pysyy ennallaan ja heillä on etuoikeus lunastaa valtion omistamat osakkeet takaisin pankin toiminnan vakauduttua. Arvio ohjelmasta Rahoitusmarkkinoilla Portugalin ohjelmaluonnos on otettu pääasiassa myönteisesti vastaan, mikä heijastui Portugalin korkojen ja luottoriskilisien laskuna ohjelman keskeisten elementtien tultua julkisuuteen. Rahoituksen määrä vastaa pitkälti odotuksia ja julkisen talouden sopeutustavoitteet on arvioitu realistisiksi. Markkinoille on tärkeää, että vältetään yllätyksiä ja ainakin toistaiseksi tässä on onnistuttu. Ohjelman finanssipoliittiset tavoitteet eivät ainakaan luonnosmuodossaan vaikuta liian tiukoilta tai löysiltä ja siinä puututaan monissa kohdin myös Portugalin talouden perusongelmiin, jotka ovat heikko tuottavuus ja kilpailukyky. Sopeutusohjelmissa tärkeä piirre on niiden realistisuus, jolloin valtion paluu markkinoille voisi onnistua ohjelman loppuvaiheessa tai heti sen päätyttyä. Ohjelman aikaansaaminen on Portugalin valtion kassatilanteen takia välttämätöntä. Sen hyväksymiseen ja toteutumiseen liittyy kuitenkin selkeitä epävarmuustekijöitä, jotka ovat jarruttaneet korkojen laskua. Yksi keskeisimmistä liittyy talouden yleiseen kehityskuvaan. Taloudellinen tilanne ja lähinäkymät Portugalin talouden lähinäkymät ovat hyvin haasteelliset. Jo hallituksen maaliskuun vakautusohjelman yhteydessä esitetyt päivitetyt talousennusteet viittasivat taantumaan tänä vuonna. EU/IMF vakautusohjelmassa arvioidaan talouden supistuvan tänä vuonna kaksi prosenttia ja vuonna 2012 vielä 1,8 prosenttia. Paluu kasvuuralle tapahtuisi vasta vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla. Työttömyysaste kohoaisi ohjelman

8 8(9) taustaennusteiden mukaan keskimäärin lähes 13 prosenttiin vuonna 2012 ennen kuin alkaisi talouden elpymisen myötä asteittain laskea. Ohjelmaluonnoksessa arvioidaan, että finanssipoliittiset toimet ja talouden kääntyminen kasvuun tulisivat vakauttamaan julkisen velan suhteen bruttokansantuotteeseen noin prosentin tasolle, joka olisi vähemmän kuin esimerkiksi Italialla (119 prosenttia) oli vuoden 2010 lopussa. Portugalin suurimmat pankit tekivät viime vuonna selvästi voitolliset tulokset ja olivat vuoden 2010 lopussa hyvin varautuneet luottotappioiden kasvuun. Pankkien ongelmina ovat Portugalin valtion luottokelpoisuus sekä maan talouden heikot näkymät. Näidenkin syiden takia ne eivät saa markkinoilta rahoitusta, vaan ovat joutuneet kääntymään eurojärjestelmän puoleen talletukset ylittävässä varainhankintatarpeessaan. Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta 12. ja Suuri valiokunta Käsittely Euroopan parlamentissa: Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: Portugalin lainoitusohjelman Suomeen kohdistuvat taloudelliset vaikutukset riippuvat ohjelman mitoituksen ohella täysin ratkaisevasti siitä, maksaako Portugali lainansa takaisin sovitun aikataulun mukaisesti vai ei. Jos takaisinmaksu tapahtuu sovitussa aikataulussa, jäävät Suomeen kohdistuvat taloudelliset vaikutukset hyvin vähäisiksi, liittyen lähinnä lainaohjelmapäätösten valmistelun hallinnollisiin kustannuksiin Suomessa. Jos lainoitusohjelman päätösvaiheessa sen sijaan päädytään tilanteeseen, jossa Portugali on kykenemätön suoriutumaan lainoitusohjelmansa takaisinmaksusta ajallaan, voivat järjestelyn taloudelliset vaikutukset muodostua hyvin merkittäviksi niin Suomessa, kuin muissakin takaajina toimivissa EUjäsenmaissa. Jos esimerkiksi ERVV:n antama lainapääoma jäisi lopullisesti maksamatta takaisin osittain tai kokonaan, kärsisi takaajana toiminut Suomi vastaavan suuruisen taloudellisen tappion. Vastuun suuruus on ERVM:n osalta laskennallisesti noin 1,6 % lainan suuruudesta (Suomen maksuosuus EU:n omista varoista, joka vaihtelee vuosittain; vastaisi noin 416 miljoonaa euroa) ja ERVV:n osalta 1,93 % sen varainhankinnasta lainaa varten (Euroopan keskuspankin pääomaavaimen mukainen suhteellinen osuus pois lukien

9 9(9) Kreikan, Irlannin ja Portugalin osuudet, joita ei lasketa tässä tilanteessa mukaan), joka vastaisi noin 502 miljoonaa euroa annettavan nettolainan pääomasta. Suomelle aiheutuvan vastuun osalta on huomioitava, että ERVV:lle taattava määrä muodostuu varainhankinnan pääomasta, sen koroista ja kuluista lisättynä 20 prosentin ylitakauksella, minkä johdosta takauksen loppusumma on selvästi suurempi kuin pääomaavaimen mukainen osuus Portugalille lopulta ohjautuvasta lainoituksesta. Kokonaisvastuu on arviolta noin miljoona euroa. IMF:n osalta Suomen laskennallinen vastuu on IMF:n nykyisten hallinnollisten päätösten perusteella 0,53 % lainan suuruudesta (joka vastaisi noin 138 miljoonaa euroa). Portugalista tulisi ERVV:n kohdalla Irlannille myönnettävän lainoituksen osalta väistyvä takaaja. Tämän takia Suomen osuus ERVV:n Irlannin lainoituksen varainhankinnasta nousisi uusien erien osalta 1,88 %:sta 1,93 %:iin. Suomen takausosuus Irlantia varten tehtävästä varainhankinnan pääomasta nousi noin 507,5 miljoonasta eurosta noin 518,6 miljoonaan euroon ja kokonaisvastuut vastaavasti noin 741 miljoonasta eurosta 781 miljoonaan euroon. Edellä todettuihin summiin liittyviä riskejä voidaan verrata niihin seurauksiin, joita Suomelle todennäköisesti aiheutuisi laajamittaisen rahoitusmarkkinahäiriön toistumisesta samaan tapaan kuin vuosina Tässä yhteydessä on perusteltua huomioida kaikki ne vaikutukset, joita edellisessä finanssi ja talouskriisillä oli Suomen talouden, työllisyyden ja julkisen velan kehitykseen. Tämän riskin toteutumisen todennäköisyyttä on kuitenkin äärimmäisen vaikea arvioida. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: Asiasanat Hoitaa VM Tiedoksi