Yrittäjän turvana muuttuvissa oloissa

Transkriptio

1 1

2

3 Yrittäjän turvana muuttuvissa oloissa Jo viime vuosituhannella alkanut Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan toiminta ansaitsee pienen historiikin. Liikkeelle lähdimme vuonna 1995 jokseenkin tyhjästä. Kaikki oli uutta. Lakipuitteet olivat juuri valmistuneet ja aloimme hankkia jäsenistöä. Kassaan oli jo ennakkoon liittynyt noin yrittäjää. He halusivat viestittää päättäjille, että yrittäjätkin tarvitsevat työttömyysturvan ja oman kassajärjestelmän. Vuosittain SYT-kassaan on liittynyt noin uutta jäsentä ja vastaavasti noin 700 on eronnut. Jäsenmäärä on nyt noin Yrittäjän työttömyysturvaa on parannettu monin tavoin vuosien varrella. Yritystoiminnan loppumiseen liittyvä myyntivoiton tarkastelu on uudistettu. Lisäksi on luotu turvajärjestelmä, joka suojaa siirtymävaihetta yrittäjätyöstä palkansaajaksi. Työttömyyseläkkeen poistuessa tarvitaan yrittäjillekin lisäpäiväoikeus. Turvaverkon tulee kantaa jatkossakin. Tässä historiikki nyt on. Ilolla tehty, menneitä muistellen, vahvasti tulevaisuuteen luottaen ja yrittäjän arkea ajatellen ja puolta pitäen. Helsingissä 18. tammikuuta 2006 MARITTA ONNELA, kassanjohtaja 3

4 4

5 Osa I Edunvalvonta En ehkä olekaan aivan yksin! En ehkä olekaan aivan yksin. Näin totesi eräs kassan jäsen, kun häneltä kysyttiin, mikä on tärkein syy liittyä Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan (SYT). Jäsenenä et todellakaan ole yksin: SYT-kassaan kuuluu lähes yrittäjää monelta eri toimialalta. Yhteistä heille kaikille on yrittäminen ja halu taata turva työttömyyden varalta. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa on itsenäinen työttömyyskassa, joka on sekä poliittisesti että aatteellisesti sitoutumaton. Kassan tavoitteena on maamme yrittäjien elämänlaadun ja turvallisuuden lisääminen työttömyysvakuutuksen avulla. Yrittäjäkin voi jäädä työttömäksi. Tämän takia kannattaa aina turvata selustansa: näin voi luottavaisin mielin keskittyä siihen oleelliseen eli työn tekemiseen! 5

6 SYT:n yrittäjälle tarjoama turvaverkko mahdollistaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan, koulutustuen sekä koulutuspäivärahan saamisen. Hyvä asiakaspalvelu ja jäsenten tuloksellinen edunvalvonta ovat SYT-kassan toiminnan ohjenuoria. SYT tarjoaa jäsenilleen monenlaista tietoa ja neuvontaa työttömyysturvaan, yrittäjäuran muutoksiin sekä sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. Työttömyysturvaan liittyvissä asioissa SYT toimii jäsentensä edunvalvojana yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa on pyrkinyt edunvalvontatyössään viemään viestiä eteenpäin yrittäjän työttömyysturvan tärkeydestä niin yrittäjäkentällä kuin päättäjillekin. SYT:n tärkeimpiin tehtäviin kuuluu varsinaisen työttömyyskassatoiminnan lisäksi vaikuttaminen viranomaisiin ja päättäjiin niin, että yrittäjien asemaa maassamme saadaan parannettua. SYT:stä ymmärrystä yrittäjyyteen 6

7 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) on suomalaisten yrittäjien vuonna 1995 perustama itsenäinen työttömyyskassa, jonka tavoitteena on yrittäjien elämänlaadun ja turvallisuuden lisääminen työttömyysvakuutuksen avulla. SYT-kassan ensisijainen tehtävä on etuuksien maksaminen sekä siihen liittyvä asiakaspalvelu. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa maksaa kuukausittain noin 400 yrittäjälle erilaisia päivärahoja sekä tukea koulutukseen, yhteensä noin 3,85 miljoonaa euroa vuosittain. SYT:n jäsenistä noin puolet on naisia ja puolet miehiä. Kassan yleiset ehdot ja työttömyysturvan taso on määritelty työttömyyskassa- ja työttömyysturvalaeissa. SYT:n toimintaa valvoo Vakuutusvalvontavirasto. 7

8 8

9 Osa II Työttömyysturva Jos hommat loppuu... Mitä jos hommat loppuvat? Onko Sinulla yrittäjänä oikeus turvallisuuden tunteeseen? Yrittäjä laittaa itsensä likoon yritystoiminnassaan ja omat asiat saattavat jäädä rempalleen. Riittävä työttömyysturva on yksi elämän tukipilareista: näin myös yrittäjälle. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan tavoitteena on yrittäjien elämänlaadun ja turvallisuuden lisääminen työttömyysvakuutuksen avulla. Vakuutuksillahan varaudutaan pahimpaan, jotta ihminen voisi nukkua yönsä rauhassa. Työttömyysturva on osa vakuutussuunnittelua ja riskien hallintaa. Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia ja suhdanteet vaihtelevat: yrittäjä ei voi koskaan varmasti tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. SYT:n tavoitteena on kuluneen kymmenen vuoden aikana ollut saattaa yrittäjän työttömyysturva lähemmäksi 9

10 palkansaajien tasoa. Työttömyysturvan avulla esimerkiksi yksinyrittäjä voi vakuuttaa työn loppumisesta aiheutuvan toimeentuloriskin vastaavalla tavalla kuin palkansaajakin. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa on vapaaehtoinen järjestelmä. Liittyminen on yrittäjän oma päätös. Yrittäjänä Sinun kannattaa pysähtyä miettimään oman toimeentulon turvaamista sen varalle, ettei kaikki sujuisikaan aina niin hyvin. Tarvitaan kaukonäköisyyttä ja ennakointia: on huolehdittava omasta työttömyysturvasta jo silloin, kun asiat ovat hyvin. Jos et tartu asioihin nyt, niin milloin? Sieltä yrittäjä saa etuja! 10

11 Kahden vuoden jäsenyyden ja yrittäjyyden jälkeen SYT voi maksaa yrittäjälle ansiosidonnaista päivärahaa. Palkansaajakassasta siirtyvillä uusilla yrittäjillä voi olla jälkisuojan perusteella päivärahaoikeus heti. Työttömäksi jääneen yrittäjän tulee ilmoittautua kotipaikkakuntansa työvoimatoimistoon työnhakijaksi, jonka jälkeen paikallinen työvoimatoimikunta antaa lausunnon työttömyydestä. Päivärahaa haetaan takautuvasti kassasta. SYT:n jäsenrekisteriin on kirjattu yli jäsentä kuluneiden vuosien aikana ja etuuksia on maksettu 1994 henkilölle yhteensä 27,4 miljoonaa euroa. easiointijärjestelmän kautta SYT-kassan jäsenet voivat lähitulevaisuudessa hakea mm. päivärahaa internetin välityksellä. Sähköisen jäsenliittymislomakkeen, jäsenmaksulaskurin sekä lisätietoa kassan toiminnasta löydät osoitteesta 11

12 12

13 Osa III Koulutusetuudet Markkinat muuttuvat... Kohdatessasi yrittäjänä työttömyyden ei Sinun tarvitse jäädä tyhjän päälle. Yrittäjän ollessa työtön tai työttömyysuhan alainen, on hänellä oikeus koulutustukeen. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa mahdollistaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan lisäksi jäsenilleen myös koulutustuen ja koulutuspäivärahan. Koulutuksella ja ammattitaidon päivittämisellä voi vastata nykyiselle yhteiskunnallemme tyypilliseen piirteeseen: työelämän nopeaan muuttumiseen. SYT-kassan tuella yrittäjä voi osallistua uutta työllistymistä edistävään koulutukseen ja avata näin ovet uuteen elämänjaksoon. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan koulutustuen ja koulutuspäivärahan avulla voit syventää tietojasi, päivittää opittuja asioita ja kehittyä tai hankkia työelämässä ja yrittäjän uralla tarvittavaa uutta osaamista. 13

14 Koulutustukea maksetaan työvoimapoliittiseen koulutukseen eli työvoimatoimiston järjestämille kursseille. Tuen maksu edellyttää työvoimatoimiston lausuntoa. Yrittäjät ovat suorittaneet muun muassa atk-ajokortteja ja taloushallinnon kursseja. Koulutuspäivärahaa maksetaan työttömän jäsenen itse valitsemaan tutkintoon tähtäävään koulutukseen. Koulutuspäiväraha edellyttää melko pitkää työuraa, vähintään 10 vuoden palkkatyötä tai yrittäjätoimintaa. Tukea voi hakea ammatilliseen peruskoulutukseen tai aiempien korkeakouluopintojen loppuunsaattamiseen tai vaikkapa korkeakoulujen erikoistumisopintoihin. Jos olet kokonaan työtön, koulutusetuudet maksetaan päivärahan suuruisina. Kannattaa olla jäsen: tuntuu jotenkin turvallisemmalle. 14

15 Voit saada Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassasta koulutustukea työllisyyskoulutukseen, jopa silloin kun vasta olet työttömyysuhan alla. SYT voi myös maksaa koulutuspäivärahaa omaehtoiseen, tutkintoon tähtäävään koulutukseen, jos normaalia työttömyyspäivärahaa on jo maksettu 3 kuukautta. Lisätietoja saat Työvoimatoimistoista sekä SYT:sta. 15

16 16

17 Osa IV Monimuotoinen työura Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? 1990-luvun laman jäljiltä epätyypilliset työsuhteet ja monimuotoiset työurat ovat arkipäivää monelle suomalaiselle työikäiselle. Monimuotoinen työura tarkoittaa uraa, jossa palkkatyö, yrittäjyys sekä työttömyys- ja koulutusjaksot vuorottelevat. Monimuotoisen työuran kuluessa, yrittäjyys on yksi työllistymisen vaihtoehto. Yrittäjyys uravalintana on tutkimustulosten mukaan työttömän varmin tapa työllistyä. Monimuotoisista työurista ja työttömyysturvasta tehty tutkimus osoittaa, että 78 % yrittäjäksi lähteneistä työttömistä oli kolmen vuoden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta mukana työelämässä: joko yrittäjänä tai palkkatyössä. Palkansaajasta yrittäjäksi ryhtyvä saa lukea hyväkseen kuusi kuukautta edellisen työttömyyskassan jäsenenä tehtyä palkkatyötä, jolloin yrittäjäkassan jäsenyys 17

18 18 ja päivärahaoikeus kertyy 18 kuukaudessa. Tämä edellyttää, että yrittäjäkassaan liitytään kuukauden kuluessa yrittäjäksi ryhtymisestä ja palkansaajakassasta eroamisesta. Eli palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvän kannattaa toimia nopeasti taatakseen katkeamattoman työttömyysturvansa! Monimuotoinen työura tarkoittaa myös sitä, että yrittäjän vapaus suunnitella omaa uraansa entistä joustavammin korostuu. Yrittäjän työttömyysturva elääkin ajan hengessä: jos yrittäjä haluaa takaisin palkkatyöhön, hän saa samalla tavoin jälkisuojaoikeuden yrittäjän päivärahaan kuin mitä hän saisi palkansaajan päivärahaan palkansaajasta yrittäjäksi ryhtyessään. Pasi Holmin ja Maritta Onnelan tekemä tutkimus Monimuotoiset työurat ja työttömyysturva kannustaako työttömyysturva yrittäjyyteen toteuttiin Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan ja Suomen Yrittäjien yhteisenä tutkimushankkeena. Tutkimus valmistui vuonna 2004 ja se julkaistiin Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereissa N.o 67. Tutkimus sai paljon myönteistä julkisuutta: sitä pidettiin kiinnostavana sekä uraa uurtavana ja mm. Taloussanomat käsitteli aihetta pääkirjoituksessaan. Työttömyyskassojen Tukisäätiö ja Sosiaali- ja terveysministeriö tukivat tutkimushanketta.

19 YRITTÄJYYS SUOMESSA Suomen bruttokansantuote on kasvanut yli kymmenen vuoden ajan. Tässä kasvussa pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on oma, merkittävä roolinsa. Yrityksissämme työskentelee noin 1,3 miljoonaa työntekijää: heistä yli henkilöä on töissä pk-sektorilla. Yritysten liikevaihdosta jo yli puolet syntyy näissä, alle 250 työntekijän yrityksissä. Tänä päivänä Suomessa on yli yritystä. Luku on suhteellisen pieni verrattuna moniin muihin länsimaihin. Yli 250 henkilöä työllistävä yritys on suuryritys: niitä maassamme on reilut 550. Yli 50 ja alle 250 työntekijän keskisuuria yrityksiä Suomessa on noin Pienyrityksiä on noin Alle 10 työntekijän yritykset ovat mikroyrityksiä: niitä Suomessa on noin Yrittäjistä n. 45 % on yksinyrittäjiä. Suurin osa kassan jäsenistä on nimenomaan näitä mikroyrittäjiä. Maamme valtiovalta pitääkin yrittäjäpolitiikkaa ja yrittäjyyden edistämistä tärkeänä painopistealueena ja pyrkii parantamaan yrittämisen olosuhteita ja madaltamaan yrittäjäksi lähtemisen kynnystä. SYT on omalta osaltaan pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan yrittäjäturvan kehittämiseen ja yrittäjän arjen turvaamiseen. Jos yrittäjyydelle tapahtuu jotakin, SYT antaa mahdollisuuden rauhassa harkita uutta elämää. 19

20 20

21 Osa V Historiikki Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa yrittäjän elämänturvana Kassan perustaminen yrittäjien oman edunvalvonnan tulosta 1990-luvun alussa Suomi kärsi ankarasta lamasta: maamme työttömyysaste nousi pahimmillaan yli 20%:in ja työttömien määrä oli enimmillään yli Näissä olosuhteissa ryhdyttiin yrittäjien sosiaaliturvaa vahvistamaan. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän, jonka valmistelun pohjalta myös yrittäjille luotiin sekä perusturvan että työttömyyskassapohjaisen ansioturvan sisältävä järjestelmä. Yrittäjien saaminen työttömyysturvan piiriin oli tärkeä kannuste, joka madalsi kynnystä 21

22 ryhtyä yrittäjäksi. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa otti alusta lähtien vahvan roolin yrittäjien ja ammatinharjoittajien että heidän perheenjäsentensä työttömyysturvan vahvistamiseksi. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan perustava kokous pidettiin , jolloin kymmenen yrittäjää eri puolilta Suomea allekirjoittivat kassan perustamissopimuksen. Virallisesti Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa aloitti toimintansa , heti yrittäjien työttömyysturvasäännösten tullessa voimaan. Kassa on yrittäjien oman edunvalvonnan tulosta, sillä yrittäjien työttömyysturvajärjestelmä saatiin aikaan yrittäjien omasta aloitteesta. Yrittäjät olivatkin heti alusta lähtien erittäin kiinnostuneita työttömyysturvaan ja yrittäjäkassaan liittyvistä asioista. Erityisesti neuvoja kaivattiin yleisistä työttömyysturvan ehdoista sekä siitä, kuka kassaan voi liittyä. Myös yritystoiminnan lopettamiseen ja myyntivoittoon sekä kausiluontoisuuteen liittyvät kysymykset kiinnostivat. Toisena toimintavuotena kassa tehostikin tiedottamista ja markkinointia ja samalla kassan nimilyhenne SYT otettiin käyttöön. Kassan talous on ollut hyvä koko toiminnan ajan; tilinpäätös on osoittanut jokaisena toimintavuonna ylijäämää ja kassan maksuvalmius on säilynyt erinomaisena. Vakuutusvalvontavirasto on alentanut kassan jäsenmaksua vuosina 2002 ja SUOMEN YRITTÄJÄIN TYÖTTÖMYYSKASSAN PERUSTAJAJÄSENET

23

24 VUONNA 1994 Yrittäjä Satu Einsalo, Kirkkonummi Yrittäjä Lars Gästgivars, Mustasaari Yrittäjä Paula Harjanne, Varkaus Liikenteenharjoittaja Raimo Nikkanen, Marttila Yrittäjä Tarmo Nurminen, Kuusankoski Yrittäjät Karita ja Tarmo Nyberg, Helsinki Liikkeenharjoittaja Reijo Vanhala, Helsinki Yrittäjä Kirsti Vasama, Tampere Yrittäjä Ester Vuori, Kuopio HALLITUS Kassan hallituksen puheenjohtajana on toiminut toiminnan alusta lähtien Raimo Nikkanen. Hallituksen jäseninä toimivat kassan perustamisvuonna 1994 (varajäsenet suluissa): vpj. Ester Vuori (Paula Harjanne) Lars Gästgivars (Ralf Gustafsson) Tarmo Nurminen (Turkka Lehtinen) Erkka Rantala (Kirsti Vasama) Ensimmäisenä toimintavuonna Kirsti Vasama nousi hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Vuonna 2000 kassan hallituksen jäsenten lukumäärää lisättiin yhdellä, joten hallituksen muodostavat puheenjohtaja ja viisi jäsentä. Samassa yhteydessä hallituksen viidenneksi jäseneksi valittiin Aila Pukkila (varajäsen Milli Lahtinen). Vuodesta 2001 alkaen varapuheenjohtajan tehtäviä on hoitanut Lars Gästgivars.

25 Kassan hallitus on kokoontunut toimintakausinaan kuudesta kymmeneen kertaa. Kokousten yhteydessä on pidetty myös seminaareja, koskien mm. yrittäjän työttömyysturvan kehittämiseen liittyviä asioita sekä kassan jäsenmäärää ja siihen liittyviä markkinointitoimenpiteitä. Kassan hallituksen varajäseninä ovat toimineet toimikaudesta 1996 lähtien: Raili Hannus Ilmo K. Mattila Arja Päivinen Roy Syring Milli Lahtinen (vuodesta 2001) HALLITUS 2006: pj. Raimo Nikkanen vpj. Lars Gästgivars Juhani Hopsu Väinö Korhonen Aila Pukkila Kirsti Vasama SYT -KASSAN KOKOUKSET Kassan toiminta on ollut alusta lähtien koko maan kattavaa: kassankokouksiakin on pidetty ympäri maan. Helsinki (1996, 1997, 2003, 2005) Kuopio (1998) Tampere (1999) Mustasaari (2000) Turku (2001) Kouvola (2002) Oulu (2004)

26 SYT -KASSAN TOIMIHENKILÖT Kesäkuussa 1995 Maritta Onnela palkattiin kassanjohtajaksi. Tätä ennen toimintaa oli pyöritetty Suomen Yrittäjäin Keskusliiton kanssa tehdyllä yhteistoimintasopimuksella ja kassanjohtajina olivat toimineet Kari Björklöv ja Mirja Reijonen. Onnela jatkaa edelleen kassanjohtajan tehtävissä. Heti kassan perustamisesta lähtien neuvontatyö vei paljon aikaa ja jo syksyllä 1995 todettiin, ettei yksi ihminen pysty hoitamaan sekä ruuhkaista puhelinneuvontaa että kassan toiminnan kehittämistä ja markkinointia. Riitta Pesonen aloittikin kassansihteerinä seuraavana vuonna. Henkilökunta lisääntyi jälleen vuonna 1998, kun Taija Meskanen palkattiin kassansihteeriksi. Hän toimi SYT:n palveluksessa aina vuoteen 2004 saakka. Vuonna 1999 kassansihteerinä aloitti Katri Kangas ja sitä seuraavana vuonna Tarja Nousiainen. Katri Kangas on toiminut kassanhoitajana vuodesta 2000 alkaen. Tarja Nousiainen on puolestaan jatkanut vuodesta 2001 lähtien vakituisena työttömyysvakuutusneuvojana yhdessä Riitta Pesosen kanssa. Johanna Nyblin toimi SYT:n palveluksessa vuosina

27 Kassan asiakaspalvelu käsittää kassan jäsenten palvelun lisäksi neuvontaa työttömyysturvaan liittyvissä asioissa sekä yrittäjille että yritystoimintaa suunnitteleville henkilöille. SYT:n tilintarkastajina ovat toimineet vuodesta 1995 alkaen KHT Paavo Tuukkanen ja KHT Jouko Karttunen. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan atk-toiminnoista vastaa YAP Oy. TOIMIPISTE Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan toimipiste on koko toiminnan ajan sijainnut Helsingissä. SYT aloitti toimintansa Pasilassa, Asemamiehenkatu 3:ssa. Toinen toimintakausi aloitettiin muuttamalla kaupungin keskustaan, Kaisaniemenkatu 13 A:han. Vuoden 2005 lopussa SYT-kassa muutti uusiin, omiin toimitiloihin Mannerheimintie 76 A:han. 27

28 JÄSENET Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaa perustettaessa oli kassaan ennakkoilmoittautunut yli yrittäjää ja ensimmäisen puolen vuoden aikana jäsenmäärä kasvoi 200 liittyjän kuukausivauhdilla. Tästä eteenpäin kassan jäsenmäärä on kasvanut vakaasti vuosittain. SYT:n jäsenrekisteriin on kirjattu yli jäsentä kuluneiden vuosien aikana. Yleisimmät syyt kassasta eroamiseen ovat yrittäjän siirtyminen palkansaajaksi tai eläkkeelle tai hän on saanut jo 500 päivää etuutta ja haluaa tämän takia erota kassasta. JÄSENILLE MAKSETUT ETUUDET Hakijan täytyy olla kassan jäsen vähintään kaksi vuotta, ennen kuin päivärahaoikeus syntyy. Lisäksi työssäoloehdon täytyy toteutua. Tästä syystä etuja on voitu pääsääntöisesti maksaa vasta vuoden 1997 alusta lähtien. Aloittava yrittäjä voi kuitenkin saada ns. jälkisuojapäivärahaa, jos hän joutuu lopettamaan toimintansa jo ensimmäisen puolentoista vuoden aikana. Kassa aloitti työttömyyspäivärahojen maksamisen marraskuussa 28

29 1995 tämän ns. jälkisuojaoikeuden perusteella. Koulutustukea kassa on maksanut toisesta toimintavuodestaan lähtien. SYT-kassan toiminnan aikana etuuksia on maksettu 1994 henkilölle yhteensä 27,4 miljoonaa euroa. Hakemusten käsittelyaika eli niiden päivien määrä mikä kassassa kestää hakemuksen saapumisesta siihen, että päiväraha menee maksuun, on vuosien saatossa nopeutunut huomattavasti. Nykyään päätöksen saa keskimäärin kuudessa päivässä. YHTEISKUNNALLISUUS JA YHTEISTYÖKUMPPANIT SYT on toiminut kouluttajana sekä omissa että yhteistyökumppaneiden järjestämissä tilaisuuksissa ja pitänyt tietoiskuja niin messuilla kuin yrittäjän sosiaaliturvailloissa. Tiedottamiseen ja kouluttamiseen ovat osallistuneet aktiivisesti kassanjohtajan lisäksi myös kassan hallituksen jäsenet omilla toimialoillaan ja paikkakunnillaan. SYT:n nimissä on lisäksi kirjoitettu lehdistötiedotteita ja artikkeleita yrittäjän ja hänen perheensä työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Lisäksi useat radiohaastattelut sekä asiantuntijavierailut mm. 29

30 30 Ykkösen aamu TV:n ja Neloskanavan Kova Laji -ohjelmissa ovat vuosien varrella lisänneet SYT:n näkyvyyttä. Kassan toiminta on jatkuvaa yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Paikallisten työvoimatoimikuntien lausuntojen mukaan kassa joko maksaa tai ei maksa hakijan päivärahoja. Yhteistyötä on tehty lisäksi myös yrittäjäjärjestöjen, oppilaitosten, tilitoimistojen ja vakuutusyhtiöiden kanssa. SYT on ollut mukana Suomen Yrittäjät ry:n aluejärjestöjen, paikallisyhdistysten ja toimialajärjestöjen sekä Työttömyyskassojen Yhteistyöjärjestön toiminnassa. Uusyrityskeskuksissa ollaan oltu mukana Helsingissä, Kokkolassa, Oulussa, Porissa, Seinäjoella, Tampereella, Turussa, Uudessakaupungissa, Vaasassa ja Vantaalla. SYT on ollut Suomen Jobs and Society ry:n (Suomen uusyrityskeskusten yhteenliittymä) jäsen vuodesta 2001 lähtien. Vuonna 2002 SYT valittiin Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön koulutustyöryhmän jäseneksi. Lisäksi kassanjohtaja on valittu Naisyrittäjyyskeskus ry:n hallitukseen, Suomen Jobs and Society ry:n edustajistoon sekä kutsuttu Suomen Yrittäjät ry:ssä perustetun yrittäjän sosiaaliturvan asiantuntijatyöryhmän jäseneksi.

31 SYT UUTISET TIETOA JA TUKEA Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan tiedotuslehti SYT uutiset ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna Lehti oli lähes ainoa lajiaan tiedottaessaan yrittäjille työttömyysturvasta. Lehtensä kautta SYT on vuosien saatossa pyrkinyt käsittelemiensä aiheiden kautta, oman toiminnan ja palveluiden esittelemisen ohessa, jakamaan hyödyllistä tietoa ja tukea lukijoilleen. SYT uutisissa on käsitelty yrittäjyyden arkeen liittyviä aiheita, kuten tärkeitä lainmuutoksia, yrittäjän työterveyshuoltoa sekä mm. oppisopimuskoulutusta. Lukijoita on myös neuvottu vaikkapa sopivan tilitoimiston löytämisessä. SYT uutisissa on tämän lisäksi pyritty esittelemään SYT:n eri sidosryhmiin kuuluvien yrittäjäpalveluiden ja organisaatioiden toimintaa. Lehden toimitus ei kuitenkaan ole unohtanut yrittäjän arjessa jaksamista, rentoutumisen ja vapaa-ajan tärkeyden esilletuomista. Suomen YrittäjäinTyöttömyyskassan laaja-alaista jäsenistöä on lehden sivuilla tavattu inspiroivien jäsenesittelyiden kautta. Eri alojen yrittäjät ovat kertoneet sekä työstään että mielipiteistään työttömyysturvaan liittyvissä asioissa ja keskustelleet kassajäsenyyden tarpeellisuudesta ja sen mukanaan tuomasta turvasta. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan 31

32 32 jäsenenä saat SYT uutiset -lehden postitse kaksi kertaa vuodessa. Lehti löytyy myös verkossa osoitteessa: Kassa on toimittanut myös muuta kirjallista materiaalia. Heti ensimmäisenä toimintavuonna painettiin kassan yleisesite liittymislomakkeineen. Vuonna 2001 tuotettiin puolestaan yhdessä varatuomari Jouni Korhosen kanssa ensimmäinen yrittäjän työttömyysturvaopas Elämän riskit hallintaan Suomennettua tietoa yrittäjän työttömyysturvasta. Oppaassa esiteltiin sekä kassa että työttömyysturvajärjestelmä. Sekä yleisesitettä että opasta on päivitetty säännöllisin väliajoin.