ONKO VAMMAISILLA la SAIRAIIIA OIKEUS ONIATTUUN LIIKUNTAAN?

Transkriptio

1 , v. b. mra ONKO VAMMAISILLA la SAIRAIIIA OIKEUS ONIATTUUN LIIKUNTAAN? Suomessa ei ole sellaista keskeistä kansansairautta,jonko ennaltaehkäisyyn ja hoitoon kuntouttavalla liikunnalla ei olisi tutkimusfaktoihin tunnustettuja vaikuttavuuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta katsottuna voidaan todeta, että aktiiviset liikunnan harrastajatja kuntoilijat käyttävät vähemmän terveydenhuollon palveluita. Ihmisten aktivoiminen ja mukaan saaminen liikunnallisen toiminnan pariin on sitten toinen asia. Onhan tietenkin paljon niitä henkilöitä jotka hyöryliikunnalla pitävät kuntonsa ja terveytensä kunnossa. Liikunnan käypä hoito-suosituksessa on tarkoituksena edistää liikunnan käyttöä aikuisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Liikunnan puheeksiottaminen ja tuloksekas neuvonta terveydenhoi[oalalla ei toteudu kuin murto-osassa terveydenhuollon käyntejä, vaikka tiedetään liikkumattomuuden negatiiviset vaikutukset terveyteen ja liikunnan positiiviset vaikutukset terveyden edistämiseksi. Liikunnan positiivisia vaikutuksia terveyden edistämiseksi ei voi kukaan kiistää. Medioissa on paljon keskusteltu liikkumattomuudesta, passivoitumisesta ja näiden seurauksena ihmisten lisääntyvä " monisäikeinen" pahoinvointi. Meillä terveillä on mahdollisuus kohentaa kuntoamme, milloin vaan ja missä vaan, tiloja löytyy ja mahdollisuuksia on. Valtion liikuntaneuvosto painottaa, että eriryisliikunnan aseman kannalta olennaista on, että liikunnan asema kunnallisena peruspalveluna vahvistuu, hallintokuntien välinen yhteistyö saa kantavan pohjan ja kunnan ratkaisut liikunnan edistämisessä perustuvat näyttöön kuntalaisten todellisista tarpeista ja haasteista liikuntaa koskien. Valtion liikuntaneuvosto painottaa, että julkisin varoin rahoitetun liikuntatoiminnan kesk stä tulee olla liikunnan yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen saavutettavuuden turvaaminen koko väestön osalta. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna eriryisryhmille järjestettyä liikuntaa ei voida liikaa korostaa. Valtionohjaus kuntiin on haasteellista, sillä valtion rahoitusosuus kuntien liikuntatoimen kokonaismenoista on marginaalinen ja normiohjaus väljää. Myös valtion suosituksia ja linjauksia luetaan kunnissa heikosti. Liikunnan asemaa osana kuntien hyvinvointi- ja terveyspolitiikkaa ja sen seurantaa tulisi saada merkittävästi vahvistettua, sillä liikuntaa koskevan tietopohjan ontuessa liikuntaa on vaikea perustella päätöksentekijöille.

2 Terveydenhuollon menot asukasta kohden ovat nousseet 2000-luvulla n. 75%, 1844 eurosta euroon. Liikunta on alihyödynnetty keino vähentää kuntien suuria sosiaali- ja terveyskuluja. Myös erityisliikunnan, kuten muunkin liikuntatoiminnan, osalta tutkimukset osoittavat, kuinka paljon ennaltaehkäiseväää toiminnalla voidaan saavuttaa terveysmenojen säästöjä. Erityisryhmiin lasketaan kuuluvan henkilöt, joilla on vamma, sairaus tai heidän korkea ikä asettaa rajoitteita liikkumisella sekä liikunnan harrastamiselle. Erityisryhmiin kuuluvat henkilöt eivät kykene tai osaa hakeutua liikunnallisiin toimintaryhmiin koska eivät saa Vilman henkilökohtaista apua) riittävää ohjeistusta/opastusta/apua ja tukea. Erityisryhmien piiriin arvioidaan kuuluvan Suomessa yli ihmistä. Erityisliikunnan menot ovat pienentyneet, vaikka väestömme ikääntymisen ja terveydenhuollon menojen seurauksena tulisi panostaa enenemässä määrin ennaltaehkäisevään ja terveyttä edistävään toimintaan.. Valtakunnassa tarvitaan selkeä liikuntapoliittinen suunnan muutos koska ohjatulla liikunnalla on selkeä parantava vaikuttavuus, josta on tietoa ja näyttöä. Mikäli emme valjasta suurta tietoa, taitoa ja kokemusta tulevat sairaanholdon kulut nousevat huimaa vauhtia. Kuntien suurlmmat menot tulevat väestömme raihnastumisesta, pahoinvoinnista ja sairaanhoidon lisääntyvistä kustannuksista. Miksi emme valjasta suurta tietoa ja taitoa käyttöön? da,....s haiskahtaa siltä, että kansakuntamme pahoinvoinnista ja sairaanhoidon lisääntyvistä menoista saa suurimman hyödyn kansakuntamme kerma, ns, eliitti. tuntuu siltä, ettei ole tarkoituskaan parantaa väestömme hyvinvoinnin tilaa ja kansanterveyttä. Eikä se pahoinvointi lähde kunnista, edes SOTE-uudistuksen vaikutuksen, mikäli emme tee töitä sen eteen. Suomessa liikutaan ja harrastetaan liian vähän liikuntaa. Tästä seuraa suuria ja kasaantuvia terveysriskejt, terveysongelmia ja tämän seurauksena lisääntyviä sairaanhoidon kuluja. Minun nähdäkseni monen ihmisen elämä on tullut liian " helpoksi", tekniikka on kehittynytja työelämä on tämän myötävaikutuksella helpottunut. Ihmisten ei tarvitse ponnistella ja vapaa-aikakin menee pelien ja tietokoneiden/ tekniikan äärellä jotka raihnastuttavat ihmisiä entisestään.

3 Vammaisen tai sairaan henkilön on vaikea, lähes mahdoton kuntoilla ja harrastaa liikuntaa omatoimisesti. Hänellä tulee olla aktiivinen, ulospäin suuntautunut ohjaaja, jolla on empatiaa ja tahtoa parantaa henkilön terveyttä. Tarvitaan merkittäviä soveltemistaitoja ja kykyä "venyä' ja seurata, opastaa ohjattavia henkilöitä herkeämättömästi. Erityisryhmiin kuuluville henkilöille suunnattu ryhmätoiminta on enemmän kuin tärkeää (hyvinvointivaltion nimissä). Ohjatun toiminnan piirissä, jossa parannetaan monipuolisesti toimintakykyä ja kohennetaan terveyttä, myös vertaistuella on merkittävä vaikuttavuus. Ohjatulla toiminnalla parannetaan sydämen, hengityselimistön toimintaa, lihaskuntoa, motoriikkaa, tasapainoa sekä liikkuvuutta ja vetreyttä. Verteistuen mahdollisuus je ryhmään kuuluminen on vieläkin merkittävämpää vammaisille ja sairaille ihmisille. Nämä erityisryhmiin kuuluvat henkilöt (liikuntavammaiset, sairaat je kehitysvammaiset) ovat niitä henkilöitä joilla ei ole mitään mahdollisuutta osallistua ns. terveiden ryhmiin. Integroituminen on hieno asia ja mahdollisuus mutta se ei vaan aina onnistu ja tämän vuoksi tulee heillä olla omatasoiset ryhmät, ohjaajat ja sovellettu toiminta. Me, aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut, esitämme että kunnassa tullaan varautumaan tulevaan ja kunnassa suunnataan enenemässä määrin painoarvoa korjeavasta ennaltaehkäisyyn, ottaen huomioon kaikki eri väestöryhmät ja sosiaaliluokat. Nakkila

4 Valwusmaloim Nakkila,VALTUUSTOSALI YtRUSSUOMALAISl:T J»

5 Valtuustoalolte Neldcds. VALTUUSTOSALI KESKUSTA / / 1

6 Valtuustoaloim NakkilaVALTUUSTOSALT KOKOOMUS

7

8 Valtuuamaloite Nakkila,VALTUUSTOSAb1 O/kaøn Cb/ ( Rue'- ) lrieunøun. VASEMMISTOLIITfO ' t a i J2l