LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Laatija JH Eveliina Kiiski YL Kaarina Koskinen Terpj., vast.iri Sirpa Rantanen Päivittäjä pvm pvm Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut Hyväksyjä Sosiaali- ja terveyslautakunta pvm Asiakirjan sijainti härkänetti/hoidon tukipalvelut/lääkehoito P-asema/hoitotyö/lääkehoito LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat Lääkehoidon osaamisvaatimukset sekä osaamisen varmistaminen ja ylläpito Lääkehoitolupaan tarvittava koulutus Opiskelijat Vaativuustasot lääkehoidon toteuttamiseen Henkilöstö ja tehtävät Toimintayksikön lääkehoidosta vastaavan sairaanhoitajan tehtävät Lupakäytännöt Rokottaminen Lääkehoidon tentti Lupien myöntämiskäytäntö Lääkehuolto Lääkehuollon toteuttaminen Huumausaineiden tilaaminen ja seuranta Lääkkeiden käsittely osastoilla/ eri yksiköissä Lääkkeiden jakaminen ja antaminen Avattujen pakkausten säilyvyys Lääkkeiden valmistaminen ja käyttökuntoon saattaminen yksiköissä Lääkkeiden palautus yksiköstä Lääkkeiden luovuttaminen vastikkeetta Tuotevirheet Lääkenäytteet ja päivystyspakkaukset Potilaan informointi ja neuvonta Lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi Dokumentointi ja tiedonkulku Potilasasiakirjat ja vastuu tapahtumien selvittämisestä Lääkehoidon poikkeamien seuranta- ja palautejärjestelmät Tarvittaessa annettava lääkitys potilaan tilapäisten ja satunnaisten oireiden helpottamiseksi ilman lääkärin määräystä... 25

3 13. Opioidiriippuvaisten vieroitus-, korvaus-, ja ylläpitohoito PKV- lääkkeet ja varsinaiset huumauslääkkeet Lähteitä ja linkkejä Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Lääkehoitoluvat Yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma Ilmoitus lääkehoitopoikkeamasta Perehdytys yksikön lääkehoitosuunnitelmaan Lääkeosaamisen varmistaminen sekä suonensisäisen lääke- ja nestehoidon täydennyskoulutus

4 1 1. Johdanto Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden lääkehoitosuunnitelma perustuu sosiaali- ja terveysministeriön antamaan ohjeistukseen ja valtakunnalliseen oppaaseen lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (opas 2005:32). Lääkehoitosuunnitelman ovat laatineet johtava hoitaja ja ylilääkäri yhteistyössä tulosyksiköiden vastuuhenkilöiden kanssa. Lääkehoitosuunnitelman perustana on käytetty Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin ohjetta Turvallinen lääkehoito ja Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen lääkehoidon suunnitelmaa soveltuvin osin. STM on laatinut lääkehoitoa koskevat ohjeet, koska eri tutkimukset osoittavat, että noin 10 prosenttia potilaista kokee hoitojakson aikana jonkinlaisen haittatapahtuman, ja niistä merkittävä osa liittyy lääkehoitoon. Noin prosentilla haittatapahtumat ovat vakavia. Lääkehoitosuunnitelman tavoitteena on yhtenäistää lääkehoidon periaatteita ja määrittää yksiköissä ne vähimmäisvaatimukset, jota hyvä ja turvallinen lääkehoito edellyttää. Ohjeistuksella pyritään myös selkiyttämään vastuunjakoa. Hoitohenkilökunnan kannalta merkittävintä ohjeistuksessa on työnantajan velvollisuus varmistua henkilöstön osaamisesta. Uudet lupakäytännöt edellyttävät myös lisäkoulutusta ja osaamisen varmistamista. Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluissa on päädytty siihen, että hoitohenkilökunnalle annetaan tarvittaessa lääkehoidon toteuttamiseen liittyvää koulutusta. Lääkehoitosuunnitelmakansio käydään lävitse osastokokouksissa säännöllisesti vuosittain. Parenteraalisessa lääkehoidossa annetaan lisäkoulutusta ja työntekijän tulee antaa osaamisestaan näyttö, jonka jälkeen asianomainen henkilö saa kirjallisen luvan. Osa lääkehoidon koulutuksista tuotetaan sisäisesti ja osa yhteistyössä alueen terveydenhuoltooppilaitosten kanssa. Lääkehoitoluvista pidetään rekisteriä, ja ne ovat voimassa neljä vuotta. Sähköinen lääkehoidon opiskelu- ja tenttiympäristö on otettu käyttöön lokakuussa Lääkehoitosuunnitelmassa otetaan kantaa henkilöstön vastuihin, velvollisuuksiin ja työnjakoon. Kaikkiin yksiköihin nimetään lääkevastaava, jonka tehtävät on ohjeessa määritelty. Lisäksi terveyspalveluihin perustetaan lääkehoidon kehittämisen työryhmä, joka tulee kokoontumaan vuoden 2013 alusta alkaen kerran vuodessa. Työryhmään tullaan kutsumaan myös yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen lääkehoidon kehittämisestä vastaavat henkilöt. Lääkehoitosuunnitelmassa ohjeistetaan lääkehoidon vaikuttavuuden arviointiin, potilaan informointiin sekä neuvontaan ja kiinnitetään huomioita dokumentointiin, tiedon kulkuun ja lääkehoitoon liittyvien poikkeamien ja läheltä piti tilanteiden systemaattiseen seurantaan. HaiPro- ilmoitus (Marttilan, Kosken ja Tarvasjoen kuntien sosiaalitoimessa lääkepoikkeamailmoitus) tehdään kaikista lääkehoitoon liittyvistä poikkeamista ja läheltä

5 piti tilanteista. Nämä käydään läpi osastokokouksissa ja pyritään löytämään uusia ratkaisuja niin, että kyseinen poikkeama ei toistuisi. Tarkoitus ei ole syyllistää, vaan oppia ehkäisemään em. tilanteita ja kehittää uusia toimintatapoja. 2

6 3 2. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat Yksikön lääkehoidon vaativuustaso määrittää lääkehoidon suunnitelman laajuuden. Oman toiminnan tukeminen sekä siihen liittyen riskitekijöiden ja ongelmakohtien määrittäminen ja analysoiminen ovat perusedellytys toimintayksikön lääkehoidon hallinnalle ja kehittymiselle. Vaativa lääkehoito myös edellyttää jatkuvaa kouluttautumista. Koulutuksen tarve ja vastuiden selkeys korostuvat lääkehoidon vaativuustason noustessa. Lääkehoidon Lääkevalmisteet vaativuustaso 1. Lääkevalmisteita käytössä muutamia Lääkkeitä jaetaan dosetteihin reseptien mukaisesti 2. Erilaisia lääkevalmisteita (lukumääräisesti eri nimikkeitä) käytössä runsaasti 3. Erilaisia lääkevalmisteita (lukumäärällisesti eri nimikkeitä) käytössä runsaasti Lääkevalikoima sisältää eri muodossa olevia valmisteita (tabletteja, liuoksia, kuivaaineita) Lääkehoitoa toteutetaan yksikössä paljon 4. Erilaisia lääkevalmisteita (lukumääräisesti eri nimikkeitä) käytössä runsaasti Lääkevalikoima sisältää eri muodossa olevia valmisteita (tabletteja, liuoksia, kuivaaineita) Tilapäisesti annettavia lääkkeitä annetaan runsaasti Lääkehoitoa toteutetaan yksikössä runsaasti (keskeinen yksikön toiminnassa) Lääkevalikoimassa paljon ns. riskilääkkeitä Lääkkeiden annostelureitit Lääkkeet annostellaan luonnollista reittiä, pääsääntöisesti suun kautta Lääkkeitä annostellaan luonnollista reittiä, s.c, i.m, rokotteet Lääkkeitä annostellaan luonnollista reittiä, s.c, i.m, inhaloitavat Perusnestehoito Lääkkeitä annostellaan luonnollista reittiä parenteraalisesti (s.c, i.m, i.v), inhaloitavat, epiduraalitilaan

7 4 Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden työyksiköissä on tämän lääkehoitosuunnitelman lisäksi laadittu erilliset yksikkökohtaiset lääkehoitosuunnitelmat, joiden tavoitteena on perehdyttää henkilöstö lääkehoitoon ko. toimipisteissä. Esimies vastaa työyksikkönsä lääkehoitosuunnitelman päivittämisestä ja toteuttamisesta. 3. Lääkehoidon osaamisvaatimukset sekä osaamisen varmistaminen ja ylläpito Henkilöstön ammatillisen osaamisen kartoittaminen lääkehoidon osalta tapahtuu normaaleissa toiminnoissa osana koko terveydenhuollon toimintaa. Arviointiperustana on lääkehoidon vaativuustaso yksikössä. Näyttö annetaan samoista asioista kuin mihin (liite 1) lupa tarvitaan. Jokainen yksikkö nimeää keskuudestaan näytön vastaanottavan henkilön. Ohjeistuksen mukaan näytön vastaanottajan tulee olla kokenut terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö. Ensisijaisesti yksikön osastonhoitaja on vastuussa näytön toteutumisesta yksikössään. Näytön vastaanottajaksi voidaan nimetä esimerkiksi yksikön lääkehoidon vastuuhenkilö. Yksikkö sopii myös keskuudessaan miten näyttö tapahtuu. Näyttö voi tapahtua esimerkiksi yksikössä yhteisessä työtilanteessa. Lääkehoitoa toteuttavalla henkilöstöllä on käytössä lääkehoitolupa. Lääkehoitolupalomakkeeseen kerätään merkinnät lääkehoidon toteuttamiseen tarvittavaan perehdytykseen osallistumisesta ja näytöstä. Luvan lääkehoidon toteuttamiselle myöntää yksikön lääkehoidosta vastaava lääkäri. 3.1 Lääkehoitolupaan tarvittava koulutus Toimintayksikkö perehdyttää työntekijän työhön yksikön oman perehdytyssuunnitelman mukaan. Lähiesimies organisoi näyttöjen vastaanottamisen. Ammatillinen peruskoulutus vaaditaan sairaanhoitajilta, terveydenhoitajilta ja lähihoitajilta. Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden, Kosken, Marttilan ja Tarvasjoen kunnan työntekijöillä on käytössä Turun ammattikorkeakoulun hallinnoima ja kehittämä sähköinen lääkehoidon oppimisympäristö. Työnantaja mahdollistaa tämän oppimisympäristön avulla työntekijöille mahdollisuuden kerrata lääkehoitoa. Lääkehoidon koulutusta järjestetään tarpeen mukaan.

8 5 3.2 Opiskelijat Sairaanhoitajaopiskelijat (AMK) Ammattikorkeakoulun terveydenhuollon laillistettuja ammattihenkilöitä koskeva opetussuunnitelma on kansallinen. Seutukohtaisia eroja voi olla valinnaisissa aineissa. Sairaanhoitajaopiskelijoiden opintoihin sisältyy lääkehoidon opetusta. Sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoidon osaaminen testataan oppilaitoksissa opintojen päättyessä sekä teoreettisen osaamisen että lääkelaskujen osalta. Opiskelija on velvollinen esittämään lääkehoitosuorituksensa sekä käytännön harjoittelussa että sijaisena toimiessaan. Opiskelija ei voi itsenäisesti toteuttaa lääkehoitoa, vaan hän tekee sitä terveydenhuollon koulutuksen saaneen hoitajan valvonnassa. Sairaanhoitajaopiskelija voi hakea sairaanhoitajan sijaisuuksiin suoritettuaan vähintään 140 opintopistettä. Lähihoitajaopiskelijat Lähihoitajakoulutuksessa lääkehoidon opintokokonaisuus ja lääkelaskut aloitetaan ensimmäisen jakson aikana ja suoritetaan osana toista opintokokonaisuutta. Opiskelija ei etene näyttöön, jos tätä lääkehoidon kokonaisuutta ei ole hyväksytysti suoritettu. Opintojen loppuvaiheessa on vielä toinen lääkehoitoon ja lääkelaskuihin liittyvä opintokokonaisuus, jossa varmistetaan opiskelijan lääkehoidon osaaminen. Terveysalan AMK-opiskelijat voivat hakea lähihoitajan sijaisuuksiin suoritettuaan vähintään 60 opintopistettä. Lähihoitajaopiskelija voi hakea lähihoitajan sijaisuuksiin suoritettuaan 60 opintopistettä. 3.3 Vaativuustasot lääkehoidon toteuttamiseen Peruskoulutuksen antamat valmiudet ja niiden arviointi sekä työtehtävien vaativuus ja niiden edellyttämät lisätiedot ja taidot on esitetty seuraavassa taulukossa:

9 6 Lääkehoitoa toteuttava henkilöstö Perustutkintoon johtavan koulutuksen antamat valmiudet Osaamisen varmistaminen. lisäkoulutus Vastuu / luvan myöntäminen Lääkehoitoon koulutettu laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö) Lääkehoitoon koulutettu nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö (lähihoitajat) lääkkeiden tilaaminen käyttökuntoon saattaminen jakaminen potilaskohtaisiksi annoksiksi luonnollista ja tietä annettava lääkehoito injektiot ihonsisäisesti, ihon alle ja lihakseen suonensisäinen nesteja lääkehoito verensiirtohoito epiduraalitilaan annettavaan lääkehoitoon osallistuminen valmiiksi jaettujen lääkkeiden antaminen luonnollista tietä jako dosettiin injektiot ihon alle ja lihakseen Lääkehoitoon valmiiksi jaettujen koulutusta saanut lääkkeiden antaminen sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö luonnollista tietä jako dosettiin potilaan kotona Lääkehoitoon kouluttamaton henkilöstö Opiskelijat opiskelija velvollinen esittämään todistuksen suorittamistaan lääkehoidon opinnoistaan ja niistä suoriutumisestaan. suonensisäinen neste- ja lääkehoito verensiirto epiduraalitilaan annettavaan lääkehoitoon osallistuminen, muun muassa kipupumppuun annosteltavat lääkkeet rokotteet injektiot ihon alle ja lihakseen lääkkeettömän, perusliuosta sisältävän jatkoinfuusiopullon tai nestepussin vaihtaminen Lupa: Toimintayksikön terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri tai hänen määräämänsä lääkäri. Näyttö: Kokenut laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö Lupa: Toimintayksikön terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri tai hänen määräämänsä lääkäri. Näyttö: Laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. injektiot ihon alle Lupa: Toimintayksikön terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri tai hänen määräämänsä lääkäri. Näyttö: Laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö Sopimukseen perustuvaa lääkkeiden antaminen potilas-, lääke- ja luonnollista tietä tilannekohtainen Lupa: Toimintayksikön terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri tai hänen määräämänsä lääkäri Näyttö: Laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö koulutuksen järjestäjän ja Osastonhoitaja arvioi harjoitteluyksikön sopimus opiskelijan lääkehoidon ohjatun harjoittelun ja osaamisen ja siihen työssä oppimisen osallistumisen lääkehoidon sisällöstä. valmiiksi jaettujen

10 7 4. Henkilöstö ja tehtävät Lääkehoidon suunnittelun, organisoinnin ja toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön tehtävien ja vastuualueiden määrittely Toiminta- ja työyksikön johto Terveydenhuollosta ja lääketieteellisestä toiminnasta vastaava lääkäri Vastaavalla lääkärillä on kokonaisvastuu lääketieteellisestä toiminnasta. Ylilääkäri ja apulaisylilääkärit myöntävät lääkehoitoluvat omalla vastuualueellaan. Hoitotyöstä vastaava Osastonhoitajat ja yksiköiden lääkehuollosta vastaavat. Vastuukysymykset Sosiaali- ja terveysministeriön opas lääkehoidon toteuttamisesta pyrkii selventämään lääkehoidon vastuukysymyksiä. Säädökset löytyvät potilaslaista ja sosiaalihuollon asiakaslaista. Lait määrittävät potilaan ja asiakkaan oikeudet laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun. Potilasvahinkolaki mahdollistaa vahingon korvaamisen potilasvakuutuksesta terveyden- ja sairaanhoidossa tapahtuvien potilasvahinkojen osalta. Laki edellyttää, että hoito tapahtuu joko terveydenhuollon ammattilaisten toimesta tai ohjauksesta. Sosiaalihuollossa, jossa ei työskentele terveydenhuollon ammattihenkilöstöä, korostuu ensisijaisesti toimintayksikön ja työnantajan vastuu. Vahinkotapauksissa kyseeseen voi tulla lääkehoitoon kouluttamattomien osalta rikosoikeudellinen ja vahingonkorvausvastuu. Lääkevahinkovakuutus korvaa Suomessa myydyistä tai kulutukseen luovutetuista lääkkeistä käyttäjälle aiheutuneita yllättäviä haittavaikutuksia. Työnantajalla on toimintayksikössä vastuu työnjaosta eli siitä, kenelle eri tehtävät kuuluvat. Työnjaon tulee olla selkeä ja kaikkien yksikön työntekijöiden tiedossa. Työnjohto-oikeuden perusteella työnantaja voi muuttaa työntekijän tehtäviä siinä laajuudessa kuin työntekijän osaaminen ja pätevyys mahdollistavat. Työnantaja on aina ensisijaisesti vastuussa potilaaseen nähden. Vahinkotapauksissa tulee kyseeseen isännänvastuu. Työntekijä on vastuussa suorittamistaan työtehtävistä. Työntekijän velvollisuus on ilmoittaa, mikäli hän arvioi, ettei hallitse hänelle annettavia tehtäviä.

11 8 Ellei työntekijä ole toiminut törkeän tuottamuksellisesti tai tahallisesti, kantaa työnantaja taloudellisen korvausvastuun. Tuottamuksellisuus on sellaista toimintaa, joka ei vastaa samassa asemassa olevan huolellisen henkilön toimintaa. Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden johtoryhmä ja yksiköiden vastuuhenkilöt vastaavat lääkehoidon suunnittelusta ja organisoinnista. Kokonaisvastuu lääketieteellisestä toiminnasta on johtavalla ylilääkärillä. Ylilääkäri ja apulaisylilääkärit myöntävät lääkehoitoluvat omalla vastuualueellaan. Lähiesimiesten tehtävänä on varmistaa, että lääkehoitoon osallistuvalla henkilöstöllä on tarvittava osaaminen, ja että olosuhteet ovat oikeanlaiset lääkehoidon toteuttamiseksi. Esimiehillä on oikeasta lääkehoidon toteutumisesta ja laadusta ohjaus- ja valvontavelvollisuus. Esimies vastaa oikeasta työnjaosta. Lääkäri vastaa lääkkeen määräämisestä ja siten lääkehoidon kokonaisuudesta. Terveydenhuollon ammattihenkilöt vastaavat lääkehoidon toteuttamisesta lääkärin määräysten mukaisesti. Lääkäri vastaa yhteistyössä terveydenhuollon ammattihenkilön (sairaanhoitajat) kanssa hoidon tarpeen arvioinnista, lääkehoidon ohjauksesta, neuvonnasta ja vaikuttavuuden arvioinnista. Yksiköstä vastaavan lääkärin tulee määrittää ne lääkkeet, joita voidaan antaa potilaalle ilman lääkärin erillistä konsultointia. Lääkkeet ovat pääsääntöisesti käsikauppalääkkeitä Osastonhoitajalla tai vastaavalla sairaanhoitajalla on kokonaisvastuu lääkehoidon toteuttamisesta eri yksiköissä, tehtäväjaon päättämisestä, siihen liittyvästä ohjauksesta, neuvonnasta ja valvonnasta sekä työyksikön toimivuudesta huolehtiminen. Osastonhoitaja myös vastaa tarvittavista luvista sekä osaltaan lääkehoidon toteuttamiseen liittyvistä toimintaprosesseista (esim. päivittää yksikön tarvittaessa annettavat lääkkeet). Osastonhoitaja tarkastaa luvansaannin edellytykset (esim. suoritusmerkinnät) ja valmistelee yksikkönsä henkilöstön lääkehoidon lupa-asiat luvista päättävälle lääkärille. 4.1 Toimintayksikön lääkehoidosta vastaavan sairaanhoitajan tehtävät Lääkehuoltoon liittyvät: Lääkekaapista huolehtiminen Varmistaa osastolla tarvittavien lääkkeiden riittävyys Oikeista lääkkeiden säilytysolosuhteista huolehtiminen Lääkelukujen, menekin ja hävikin seuranta

12 9 Ohjaukseen ja tiedottamiseen liittyvät: Yhteyshenkilö yksikön ja lääkekeskuksen välillä Uusista lääkkeisiin liittyvistä asioista tiedottaminen henkilöstölle Lääkekansion ajan tasalla pitäminen (uudet ohjeet, lainsäädäntö, tarkastuskäyntien merkinnät) Lääkehuoltoon liittyviin koulutuksiin osallistuminen ja tiedon ajan tasalla pitäminen Uusien/sijaisten perehdyttäminen lääkehoitoon ja sen toteuttamiseen Laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö) vastaa suonen sisäisestä neste- ja lääkehoidosta, verensiirtohoidon toteuttamisesta ja niihin liittyvistä toimenpiteistä. Lisäksi he voivat toteuttaa PKVlääkehoitoa. Suonensisäiset hoidot edellyttävät osaamisen varmistamista, tarvittaessa lisäkoulutusta ja toimintayksiköstä vastaavan ylilääkärin/apulaisylilääkärin kirjallista lupaa. Härkätien terveyspalveluiden vastaanottopalveluissa työskentelevät sairaanhoitajat voivat tarvittaessa perehdytyksen ja näytön jälkeen antaa lääkärin määräämiä perusrokoteohjelmaan kuulumattomia rokotteita potilaalle. Terveydenhoitajilla on koulutuksensa perusteella oikeus rokottaa. Nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt (lähi- ja perushoitajat) voivat jakaa lääkkeitä potilaskohtaiseksi annokseksi ja antaa lääkkeitä luonnollista tietä. Osaamisen varmistamisen ja luvan saamisen jälkeen lähi- ja perushoitajat voivat antaa lääkkeen lihakseen, ihon alle ja ottaa verinäytteitä. Lisäksi he voivat vaihtaa lääkkeettömän, perusliuosta sisältävän nestepussin ja hätätilanteessa aloittaa nestehoidon. Ensihoidossa (sairaankuljetus) noudatetaan edellä kuvattuja periaatteita. Lääkehoidon osaaminen varmistetaan säännöllisesti VSSHP:n toimesta. Ensihoidossa työskentelevien lääkehoitoluvat säilytetään ensihoidon vastuulääkärin toimesta. Sosiaalihuollossa noudatetaan yllä olevia periaatteita. Vastuu lääkehoidon kokonaisuudesta on perusterveydenhuollon ylilääkärillä tai apulaisylilääkäreillä oman vastuualueensa mukaan. Vastuu lääkehoidon toteuttamisesta on laillistetulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä. Lääkehoitoon kouluttamaton henkilö voi osallistua luonnollista tietä annettavan ja ihon alle pistettävään lääkehoitoon tilanne/potilaskohtaisen harkinnan ja riittävän lisäkoulutuksen sekä ylilääkärin kirjallisella luvalla. Työyksiköt voivat käyttää Tyks:an farmakologista ja farmaseuttista asiantuntemusta apunaan (farmaseutit ja proviisori).

13 10 Lääkäri vastaa lääkkeen oikeellisuudesta Lääkemääräyksen antanut vastaa siitä, että tiedot kirjataan oikein ja selvästi Lääkkeen annostellut vastaa siitä, että lääkettä jaetaan lääkemääräyksien mukaisesti Lääkkeen jakaja vastaa siitä, että oikea lääke ja oikea annos annetaan oikean antoreitin kautta oikealla potilaalle JOKAINEN LÄÄKEHOITOA TOTEUTTAVA HENKILÖ KANTAA VASTUUN OMASTA TOIMINNASTAAN! 5. Lupakäytännöt Lääkehoitoa toteuttavan henkilöstön tulee ymmärtää lääkehoidon merkitys osana hoidon kokonaisuutta ja lääkehoidon koko prosessi: miksi lääkettä annetaan, mitä lääkettä annetaan, kuinka paljon, miten ja mitä antoreittiä käyttäen aina lääkehoidon vaikuttavuuden arviointiin asti. Koulutuksen perusteella syntynyt osaaminen riittää perustason lääkehoidon toteuttamiseen. Mitä vaativammasta lääkehoidosta on kysymys, sen enemmän osaamista pitää olla ja sen useammin osaamista tulee päivittää. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut asiasta oppaan, Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa nimeää lääkehoidon osa-alueita, joihin tarvitaan lisäkoulutus ja jota toteutetaan yksikössä sen yksikön toiminnasta vastaavien esimiesten luvalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstö osallistuu lääkehoitoa koskevaan koulutukseen. Osaaminen varmistetaan niissä lääkehoidon osa-alueissa, jotka on nimetty seuraavassa luettelossa. Liite 1. Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden lääkehoitolupa

14 11 Lupa tarvitaan ammattiryhmittäin seuraaviin lääkehoidon tehtäviin Laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö suonensisäinen lääke- ja nestehoito verensiirrot rokotteet lääkkeiden tilaaminen on käyttöoikeudet omaavien laillistettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden vastuulla, joista on luettelo osastolla Nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. lääkkeet ihon alle (s.c) tai lihaksen (i.m) lääkkeettömän perusliuoksen infuusiopussin vaihto Verinäytteiden ottaminen Lääkehoitoon koulutusta saanut sosiaalihuollon ammattihenkilö injektiot ihon alle (s.c) potilas- ja lääkekohtaisesti Lisäksi käytössä voi olla erillisiä lääkkeitä, joiden annostelu vaatii erillistä lupaa. Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden lääkehoitoluvat myöntää ylilääkäri tai apulaisylilääkärit oman vastuualueensa mukaan. Eri laitoksissa ja yksityisissä toimintayksiköissä sekä kotisairaanhoidossa lääkehoitoon osallistuvan henkilöstön (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä) luvat myöntää perusterveydenhuollon ylilääkäri tai apulaisylilääkärit oman vastuualueensa mukaan. 5.1 Rokottaminen Yleisenä periaatteena Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluissa on, että lasten rokottaminen tapahtuu pääsääntöisesti terveydenhoitajan vastaanotolla. Alle 9- vuotiaat lapset rokottaa aina terveydenhoitaja. STM:n asetuksen mukaan vastuu rokottamisesta on lääkärillä. Rokotteen pistoksena saa antaa vain lääkäri ja lääkehoitoon ja rokotuksiin liittyvän asianmukaisen koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattihenkilö (esim. terveydenhoitaja, kätilö tai sairaanhoitaja) lääkärin valvonnassa. (THL) Tartuntatautiasetuksen ( /1107 9) määrittelemä lääkärin valvonta ei tarkoita konkreettista läsnäoloa rokotushetkellä, mutta lääkäri on vastuussa siitä, että rokottaja on saanut asianmukaisen koulutuksen rokottamiseen, että hänen ammattitaitonsa on ajan tasalla ja että käytettävissä on asianmukainen välineistö paitsi rokottamiseen myös rokotuskomplikaatioiden, kuten anafylaktisen reaktion, hoitamiseen. (THL) Rokottajalla tulee olla perustiedot rokotuksilla ehkäistävistä taudeista, niiden aiheuttamasta tautitaakasta sekä rokotuksilla estettävien tautien esiintyvyydestä.

15 12 Rokotteen annostelun ja antotapojen lisäksi rokottajan tulee olla perehtynyt rokotekohtaisiin käyttö- ja vasta-aiheisiin sekä mahdollisiin haittoihin. Tarvittaessa rokottajan on osattava antaa hoito-ohjeita. Hänen tulee tuntea keskeisimmät rokoteturvallisuusasiat ja hänen täytyy tietää kuinka toimitaan mahdollisen haitan jälkeen. (THL) Härkätien terveyspalveluissa vastaanottopalveluiden sairaanhoitajat voivat saada rokotusluvan aikuisten perusrokotesarjaan kuulumattomien rokotteiden osalta (tetanus, influenssa- ja hepatiitti-rokote, matkailijoiden rokotteet). Rokotelupa edellyttää rokottajan käsikirjaan perehtymistä ja sähköisen lääkehoitoympäristössä olevan rokoteosion opiskelua ja näytön hyväksyttävää suorittamista. Ei-kiireelliset rokotukset ohjataan vastaanottopalveluiden terveydenhoitajille. Rokottamisessa keskeistä on potilaan informointi odotetusta haittavaikutuksesta (annetaan hoito-ohjeet) ja toiminnasta odottamattomien haittavaikutusten kohdalla. Kuntien kotihoitoon ja muihin yksiköihin myönnetään sairaanhoitajille vain influenssarokotuslupa koulutuksen, tentin ja näytön jälkeen. Annetut rokotukset kirjataan rokotettavan terveys- ja sairauskertomukseen joko aikuisten tai lasten rokotusseurantalomakkeille tai sähköiseen terveystietojärjestelmään. Kirjauksesta on käytävä ilmi rokotetun henkilötietojen ja rokottajan lisäksi rokotuspäivämäärä, rokotteen nimi (esim. dt), rokotteen kauppanimi ja eränumero sekä pistoskohta (esim. vas. reisi) ja rokotustapa (esim. i.m.). Nämä ovat tarpeellisia tietoja mm. mahdollisia yksilöllisiä haittavaikutuksia ja väestön rokotuskattavuutta tutkittaessa. Aikuisille rokotusmerkintä olisi suositeltavaa tehdä lisäksi rokotettavalle annettavaan terveyskorttiin tai kansainväliseen rokotuskorttiin tai molempiin. Lasten rokotukset merkitään vastaavasti vanhempien hallussa olevaan lapsen omaan terveyskorttiin.

16 Lääkehoidon tentti Lääkehoidon tentti sisältää seuraavat osa-alueet: lääkkeet ja säädökset lääkkeiden käsittely ja käyttökuntoon saattaminen lääkkeiden vaikutukset (farmakologia) lääkkeen antaminen lääkkeen antaminen suonen sisäisesti/ injektiona lääkehoidon seuranta ja dokumentointi lääkeannosten laskenta kliininen farmakologia lääkehoidon ohjaus rokotteet TK- avustajat ja lähihoitajat tenttivät perusosa-alueet ja lääkkeen antaminen injektiona. Kaikki sairaanhoitajat tenttivät perusosa-alueet, lääkkeen antaminen injektiona, lääkkeen antaminen suonen sisäisesti (IV) ja verensiirto. Terveydenhoitajat tenttivät perusosa-alueet, lääkkeen antaminen injektiona ja rokotteet. Sairaanhoitajat, jotka tarvitsevat rokotusluvan työssään tenttivät myös rokoteosion. Härkätien terveyspalveluiden sairaanhoitajilla on myös mahdollisuus testata verensiirtoihin liittyvä osaaminen terveysportin kautta: verensiirron ABO. Lääkelaskutehtävät on räätälöity ammattiryhmäkohtaisesti. Periaatteena on, että lääkelaskut ovat sellaisia, joita lasketaan ensimmäisellä vuosikurssilla lähihoitaja, sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja opinnoissa. Laskinta ei saa käyttää. Lääkelaskutentin jälkeen tenttijä saa heti ohjelmasta vastauksen. Kaikki vastaukset toimitetaan Turun AMK:n järjestelmän kautta johtavalle hoitajalle. Tenttitulokset käy läpi johtava hoitaja ja avoterveydenhuollon ylilääkäri tai apulaisylilääkärit, jotka myöntävät lääkehoitoluvat. Teoriaosuudesta tulee olla oikein 80 % ja lääkelaskuista 100 %. Uusintatenttiin järjestetään mahdollisuus, jos tentistä ei pääse ensimmäisellä kerralla läpi. Lähiesimiehiltä saa tukea ja opastusta lääkehoitotenttiin. Toisen uusinta tentin jälkeen arvioidaan lisäopetuksen tarve. Kolmannen uusintatentin jälkeen lääkehoitolupia voidaan joutua rajoittamaan

17 Lupien myöntämiskäytäntö Lupa myönnetään laillistetulle terveydenhuollon ammattihenkilölle tai nimikesuojatulle terveydenhuollon ammattihenkilölle seuraavan menettelytavan mukaan. Yllä lueteltuihin lääkehoitoon liittyviin ammattiryhmittäin jaoteltuihin luvanvaraisiin toimintoihin (5.1) vaaditaan suoritusmerkintä ja näyttö. Lupa lääkehoidon toteuttamiseksi voidaan myöntää myös työyksikkö-, lääke-, tai potilaskohtaisesti. Yksikön hoitotyöstä vastaava esimies vastaa joko itse valvomalla näyttöä tai delegoimalla näytön lääkehoidon vastuuhenkilölle tai valtuuttamalleen vastuuhenkilölle. Näyttö (esimerkiksi iv- infuusion aloittaminen ja kanylointi) voidaan toteuttaa yksikössä käytännön hoitotilanteessa yksikköön sopivalla tavalla. Jokainen henkilöstöön kuuluva vastaa osaltaan siitä, että hän saa suoritusmerkinnät omalta esimieheltään tai muulta tässä suunnitelmassa nimetyltä henkilöiltä vaadittavista osasuorituksista, kuten koulutukseen/perehdytykseen osallistumisesta ja näytön/tentin vastaanottamisesta. Nämä kirjataan lääkehoitolupaan. Kun kunkin henkilön osalta tarvittavat (yksikön tilanteen mukaan määritellyt osaamistarpeet) koulutukset/perehdytys ja näytöt ovat toteutuneet, osastonhoitaja/hoitotyön esimies valmistelee luvan tarvittavin merkinnöin ja toimittaa sen luvan myöntäjälle. Jokainen lääkehoitoon osallistuva hoitotyötä tekevä henkilö on velvollinen opiskelemaan Härkätien lääkehoitosuunnitelman ja oman työyksikkönsä lääkehoitosuunnitelman. Työnantaja mahdollistaa lääkehoidon kertaamisen sähköisen lääkehoidon oppimisympäristön kautta. Jokainen lääkehoitoa toteuttava työntekijä on velvollinen osallistumaan lääkehoidon tenttiin neljän vuoden välein ja osoittamaan lääkehoidon osaamisen. Yksikössä on lista niistä henkilöistä, joilla on jokin lääkehoidon toteuttamiseen liittyvä lupa. Lista on erillisessä kansiossa ja sitä päivitetään säännöllisin väliajoin. Luvat säilytetään Härkätien terveyspalveluiden johdon toimistossa. Lisäksi päätöspöytäkirja jää myös luvan myöntäjälle ja haltijalle. Lupien voimassaoloaika Lääkehoidon luvat ovat voimassa neljä vuotta. Lupalomake laaditaan koko yhteistoiminta-alueelle ja sitä käytetään Härkätien sosiaali- ja terveyspalveissa ja alueen kuntien sosiaalitoimissa. VSSHP:n lastenklinikka myöntää päiväkotien ja koulujen henkilökunnalle tarvittaessa oppilaskohtaisen lääkehoitoluvan ja järjestää tarvittavan koulutuksen.

18 15 6. Lääkehuolto Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat VSSHP:n peruslääkevalikoiman hankintarenkaaseen ja kilpailuttamisen hoitaa sairaanhoitopiirin apteekkilaitos. Sairaanhoitajat saavat tilata peruslääkevalikoimaan kuuluvia lääkkeitä, lukuun ottamatta huumausaineita, alkoholeja ja erityislupavalmisteita, joihin tarvitaan lääkärin hyväksyntä. Mikäli yksikkö tilaa lääkkeitä peruslääkevalikoiman ulkopuolelta, tulee lääkärin allekirjoittaa tilaus. Peruslääkevalikoimaluettelo on liitteenä yksiköiden lääkehoitosuunnitelmissa. 6.1 Lääkehuollon toteuttaminen Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut on tehnyt apteekkisopimuksen VSSHP:n sairaala-apteekin kanssa, jossa määritellään edellä mainittujen asioiden lisäksi velvoitevarastoa, viranomaisen edellyttämiä osastokäyntejä, ja arkistointia koskevat toimintaohjeet. Osastokäynnit sovitaan yksikkökohtaisesti VSSHP:n nimeämän farmaseutin kanssa. Sairaala-apteekista toimitetaan lääkkeet osastoille tai muihin toimintayksiköihin sähköisen tilauksen perusteella. Jos tilaus joudutaan poikkeuksellisesti tekemään puhelimitse, vahvistetaan se aina mahdollisimman pian jälkikäteen kirjallisesti tai sähköisesti. Lääkkeen käyttökuntoon saattamisessa tulee noudattaa sairaala-apteekin, avohuollon apteekin tai lääkekeskuksen antamia kirjallisia ohjeita sekä lääkkeen valmistajan tai myyntiluvan haltijan ohjeita. Lääkkeet saatetaan aseptisia työtapoja noudattaen käyttökuntoon niille varatuissa tiloissa (lääkkeenjakohuone). Lääkkeet säilytetään toimintayksiköissä lukittavissa kaapeissa ja tiloissa ja erillään muista tuotteista ja välineistä. Ulkonäön tai käyttötarkoituksen perusteella helposti sekaantuvat lääkkeet tulee merkitä. Toimintayksiköissä vanhentuneet, käyttämättä jääneet, käyttökelvottomat tai käyttökieltoon asetetut lääkkeet palautetaan sairaala-apteekkiin annettujen ohjeiden mukaisesti. Lääkehuoltoon osallistuva henkilöstö tarkastaa lääkkeet säännöllisesti ja varmistaa ettei varastossa/lääkekaapissa ole vanhentuneita tai käyttöön soveltumattomia lääkkeitä.

19 Huumausaineiden tilaaminen ja seuranta Alkoholien ja huumausaineiden tilaaminen vaatii aina osaston tai yksiköstä vastaavan lääkärin tai hänen valtuuttamansa lääkärin vahvistuksen. Huumausaineita tai alkoholia voidaan toimittaa ainoastaan kirjallisen tilauksen perusteella. Tilaukset tehdään Oberonilla. Jokaisen pakkauksen mukana toimitetaan kulutuskortti. Kulutuskortista tulee ilmetä valmisteen nimi ja vahvuus, määrä korttia kohden, toimituspäivä, osaston nimi, korttien määrä sekä toimituskohtainen juokseva numero. Pakkauksiin/ injektiopulloihin liimataan tarra, josta ilmenee osasto, jolle pakkaus toimitetaan sekä toimituspäivämäärä ja huumausainekortin numero. Kulutuskortin ja pakkauksen on vastattava toisiaan. Korttiin merkitään potilaan nimi, otettu annos, mittatappio, määräyksen antaja ja lääkkeen antajan allekirjoitus (ei nimikirjaimia). Opiskelijan nimikirjoituksen varmentaa aina lisäksi sairaanhoitaja. Lääkekeskuksessa kirjoitettua tekstiä ei saa muuttaa. Korttiin ei myöskään saa tehdä merkintöjä lyijykynällä. Jokainen merkintä kirjoitetaan eikä käytetä yhtäläisyysmerkkejä. Mikäli usealle potilaalle otetaan lääkettä samasta ampullista, merkintä on tehtävä selkeästi kaikista potilaista ja yhdistettävä esimerkiksi hakasulkeilla. Kirjoitusvirheiden korjaukset on tehtävä siten, että alkuperäinen merkintä on luettavissa. Ampulin tai tabletin rikkoutuminen on vahvistettava kahden hoitajan allekirjoituksella. Kulutuskorttia vastaavat merkinnät on löydyttävä vastaavina potilaan sairauskertomuksesta. Kulutuskorttien palautus: Pakkauksen loputtua tai valmisteen vanhennettua lasketaan yhteen käytetyt ampullit, tabletit, laastarit tai milligrammat sekä kirjataan mittatappio. Mahdollista poikkeamista tehdään kirjallinen selvitys lääkekeskukseen. Jokaisessa kortissa on oltava lääkärin allekirjoitus ja nimen selvennys tai leima. Kortit palautetaan lääkekeskukseen tarkistettavaksi ja arkistoitavaksi (10v). 6.3 Lääkkeiden käsittely osastoilla/ eri yksiköissä Säilyttäminen osastoilla Osastoilla/ eri yksiköissä tulee säilyttää ainoastaan rutiininomaisesti käytössä olevia lääkevalmisteita. Lääkkeet säilytetään erillisen lääkekeskuksen ohjeen mukaan.

20 17 Säilytyslämpötiloja on seurattava, ja niistä on pidettävä kirjaa. Lääkkeet säilytetään osastolla alkuperäispakkauksissa tai lääkekeskuksesta jaetussa pakkauksessa. Vajaita pakkauksia ei saa yhdistää, koska valmistuserät ja vanhenemispäivät voivat erota toisistaan. Lääkepakkauksista ei saa myöskään repiä päätyjä irti, koska usein juuri laatikon päädyissä on lääkkeen erä- ja kestoaikatiedot. Aseptinen työtapa on ehdoton vaatimus. Mikäli lääkelaseja käytetään useamman kerran, ne pestään jokaisen käyttökerran jälkeen. Avonaiset lääkelasit on aina peitettävä. Tablettien ja kapseleiden käsittelyssä tulee noudattaa aseptisia käsittelytapoja, eikä niitä saa kosketella paljain käsin. Jakolusikkaa käyttämällä vältetään kädestä erittyvän kosteuden vaikutus eikä lääkkeitä käsittelevä henkilö altistu lääkeaineille. Mikäli potilas ei pysty ottamaan kokonaista tablettia tai kapselia, pitää puolitettavuus, murskattavuus tai kapselin avaamisen mahdollisuus tarkistaa valmistajan antamasta käsittelyohjeesta. Yksikköjen lääkehoitosuunnitelmien tulee sisältää yhteenveto käytettävien lääkkeiden yhteisvaikutukset (interaktiot) ja depot- ja enterovalmisteet, joita ei saa jauhaa. Lääkkeet säilytetään osastoilla lukittavissa ja riittävän suurissa tiloissa erillään muista tuotteista ja välineistä. Huumausaineet säilytetään omassa lukittavassa lokerossa. Lääkekaapin ja huoneen avaimien säilyttämisestä tulee olla yksikkökohtaisesti selkeät ohjeet. Väärinkäytöksiä epäiltäessä otetaan heti yhteys esimieheen, joka ilmoittaa asiasta tehtäväalueen esimiehelle. Kiireellisessä ensihoidossa tarvittavien lääkkeiden sijoittamisesta sovitaan yksikkökohtaisesti. 6.4 Lääkkeiden jakaminen ja antaminen Lääkkeitä potilaalle antavan henkilön on tunnistettava ja tarkistettava lääkkeet, jotka hän vie potilaalle, sillä hän vastaa antamistaan lääkkeistä (oikea lääke, oikeaan aikaan, oikealle potilaalle, oikealla tavalla). Kaikilla laitoshoidossa oleville, niin vanhainkodeissa kuin osastoilla oleville suositellaan käytettäväksi ranneketta, josta käy ilmi potilaan/ asukkaan henkilötiedot. Vanhainkodeilla tai osastoilla ei voi luottaa siihen, että sängyssä oleva ihminen olisi omassa huoneessaan tai sängyssään. Mikäli potilaan nimi täytyy varmentaa potilaalta itseltä kysymällä, pyydetään potilasta itse sanomaan nimensä, eikä kysymällä onko teidän nimenne se ja se. Valmiiksi jaetut lääkkeet säilytetään lukittavissa tiloissa. Mikäli lääkkeet joudutaan murskaamaan, potilaalle lääkkeet antavan henkilön tulee ne murskata. Ainoastaan tällä tavalla voidaan varmistua siitä, mitä lääkkeitä on murskattu. Murskatut lääkkeet viedään potilaalle välittömästi, ja niitä ei tulisi sekoittaa lämpimään ruokaan.

21 18 Tarjottimelle jaetuille lääkkeille tehdään kaksoistarkastus. Lääkedosettien takana oleva lääkeohje pidetään lääkettä jakavan henkilön toimesta ajan tasalla. Lääkelista annetaan aina potilaalle mukaan kotilomalle, kotiutuessa tai jatkohoitopaikkaan siirtyessä. 6.5 Avattujen pakkausten säilyvyys Avattujen tai käyttökuntoon otettujen lääkepakkausten säilyvyyteen vaikuttavat mm. käsittelytapa, apuvälineiden puhtaus sekä työtilan ilmanpuhtaus. Avattuun tai lävistettyyn ruiskepulloon, voiteeseen, tippapulloon ja nestemäiseen lääkepulloon tulee kirjata päälle avaamispäivämäärä. 6.6 Lääkkeiden valmistaminen ja käyttökuntoon saattaminen yksiköissä Osastoilla/yksiköissä, joissa lääkkeitä saatetaan käyttökuntoon, tulee tilojen ja olosuhteiden olla asianmukaiset ja toimintaan sopivat. Lääke tulee saattaa käyttökuntoon ensisijaisesti erillisessä tähän käyttötarkoitukseen suunnitellussa työtilassa. Lääkkeiden käyttökuntoon saattamisessa tulee noudattaa valmistajan ja myyntiluvan haltijan ohjeita. Lääkekeskus on myös laatinut ohjeen iv. mikrobilääkkeiden käyttökuntoon saattamisesta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oikeaan työtapaan sekä yhteensopivuuteen käytettävien lääkkeiden, liuosten ja pakkausmateriaalien kanssa. Käyttövalmiin lääkkeen asianmukainen säilytys, käyttöaika sekä muut merkinnät lääkelisäysetikettiin on varmistettava. Lisättäessä lääkettä infuusionesteeseen käytetään aina punaista lääkelisäysetikettiä. Etikettiin merkitään; lääkkeen nimi ja vahvuus; infuusioneste, johon lisäys on tehty, potilaan nimi, päivä ja kellon aika, jolloin lisäys on tehty sekä lisääjän nimikirjaimet. Lääkeinfuusio sekoitetaan huolella lisäyksen jälkeen. 6.7 Lääkkeiden palautus yksiköstä Lääkkeet, jotka ovat vanhentuneet tai ovat osastolla sillä hetkellä tarpeettomia, palautetaan lääkekeskukseen. Palautettavat lääkkeet kirjataan lääkkeiden palautuslomakkeelle. Lomakkeessa on oltava lääkkeen tiedot, osaston nimi, palautuksen syy, sekä päiväys ja palauttajan allekirjoitus.

22 19 Lääkkeet, jotka on jo ehditty saattaa käyttövalmiiksi, mutta joita ei anneta, on lähetettävä lääkekeskukseen hävitettäväksi. Tällaisia ovat mm. valmiiksi annostellut iv. antibiootit ruiskuun vedetyt huumausaineet (huom. merkintä kulutuskorttiin ja kahden hoitajan varmennus) lääketarjottimelle jaetut lääkkeet 6.8 Lääkkeiden luovuttaminen vastikkeetta Asiakkaalle/ potilaalle voidaan luovuttaa vastikkeetta lääkkeitä lääkekeskuksesta seuraavissa tapauksissa. 1. potilaalle, joka poistuu sairaalan kirjoista tai siirtyy tilapäiseen avohoitoon 2. luovutus poliklinikka- tai vastaanottotoiminnan yhteydessä 3. terveysneuvontaan liittyvä lääkkeiden jakelu 4. tartuntatautilain mukainen hoito Lääkkeiden luovuttaminen osastoilta poistuvalle tai avohoitoon tilapäisesti siirretylle potilaalle: Osastolta voidaan luovuttaa vastikkeetta osastolta poistuvalle tai avohoitoon tilapäisesti siirrettävälle potilaalle hoidon keskeytymätöntä jatkamista varten tarvittavat lääkkeet. Luovutuksesta tehdään merkintä potilasasiakirjoihin. Luovutetuista lääkepakkauksista tulee olla ohjelippu, jossa on seuraavat tiedot potilaan nimi ohjeet lääkkeen käytöstä sekä käyttötarkoitus toimituspäivämäärä luovuttajan nimikirjaimet kaikki valmistajan alkuperäiseen pakkaukseen tekemät tunnistamiseen ja säilytyksen kannalta tarpeelliset merkinnät Lääkkeen luovutus poliklinikka- tai vastaanottotoiminnan yhteydessä: Vastaanotolla käyneelle potilaalle voidaan vastikkeetta luovuttaa hoidon aloittamiseksi tarvittavat lääkkeet siihen asti kunnes hänen voidaan katsoa saavan ne apteekista. Lääkärin tehtävänä on luovuttaa edellä tarkoitettu lääke. Potilaalle voidaan luovuttaa ainoastaan käyttövalmiita tai sellaiseksi saatettuja lääkkeitä. Luovutuksesta tehdään merkintä potilasasiakirjoihin.

23 20 Terveysneuvontaan liittyvien lääkkeiden jakelu: Vastikkeetta voidaan luovuttaa ehkäisytoimintaan tarkoitettuja lääkkeitä korkeintaan 3 kk:n ajaksi. Näistäkin lääkkeistä tehdään merkintä potilasasiakirjoihin. Tartuntatautilain mukainen hoito: Yleisvaarallisten ja ilmoitettavien tartuntatautien lääkehoito on potilaalle maksuton, kun sen määrää sairaalan tai terveyskeskuksen palveluksessa oleva lääkäri. Lääkkeet annetaan potilaalle terveyskeskuksessa tai potilaalle annetaan erillinen resepti, jolla hän noutaa lääkkeet apteekista, Apteekki laskuttaa terveyskeskusta. 7. Tuotevirheet Tuotevirheellä tarkoitetaan lääketehtaassa luovutetusta lääkevalmiste- erässä tai sen pakkauksessa esiintyvää laatupoikkeamaa. Henkilö, joka havaitsee viallisen tuotteen, täyttää tuotevirheilmoituslomakkeen ja ottaa välittömästi yhteyttä lääkekeskuksen henkilökuntaan puh. (02) tai Mahdollisista palautuksista sovitaan yhdessä lääkekeskuksen kanssa. Lääkekeskuksen henkilöstö huolehtii tuotevirheeseen liittyvästä tiedottamisesta. Mikäli kyseessä on vaaralliseksi luokiteltava tuotevirhe, on tuotevirheestä ilmoitettava lääkekeskuksen henkilökunnalle välittömästi. Apteekkitiedotteet talletetaan Härkänetissä hoidon tukipalveluissa olevaan apteekkikansioon. 7.1 Lääkenäytteet ja päivystyspakkaukset Lääkenäyte on tarkoitettu lääkevalmisteeseen tutustumista varten. Päivystyspaketti on tarkoitettu luovutettavaksi potilaalle maksutta hoidon välitöntä aloittamista varten. Kun lääkäri vastaanottaa lääkenäytteitä edustajalta, joutuu allekirjoittamaan luovutuspäiväkirjan. Tällä allekirjoituksella vastuu lääkenäytteistä, niiden säilyttämisestä, käsittelystä ja hävittämisestä siirtyy lääkärille. Lääkenäytteet ja päivystyspaketit tulee säilyttää niin, että asiattomat eivät pääse käsittelemään lääkkeitä.

24 21 8. Potilaan informointi ja neuvonta Potilaan osallistumista ja sitoutumista lääkehoitoon tuetaan tehokkaalla suullisella ja kirjallisella informaatiolla ja neuvonnalla sekä varmistumalla siitä, että potilas ymmärtää annetun ohjeistuksen. Lääkehoitoon liittyvää ohjausta antavat lääkehoitoprosessin eri vaiheessa lääkäri ja hoitohenkilöstö sekä lisäksi sosiaalityöntekijä (mm. etuudet ja tarvittavat todistukset). Vastaanotolla, osastokierrolla ja kotiutustilanteessa informaatiota potilaalle antaa ensisijaisesti lääkäri. Sairaanhoitaja varmistaa, että potilas on saanut tarpeellisen tiedon ja että hän on ymmärtänyt sen. Lääkkeenjaon yhteydessä potilaan informoinnista vastaa sairaanhoitaja. Erityisen tärkeää informointi on, kun aloitetaan uusi lääkitys tai kun entistä lääkitystä muutetaan. Informoinnin ja neuvonnan tulee sisältää riittävästi tietoa lääkkeestä (nimi), korvaavasta lääkkeestä (mikä lääke on korvattu millä), käyttötarkoituksesta, käyttötavasta, toivotuista - ja mahdollisista haittavaikutuksista, kontraindikaatioista ja vaikutusten seurannasta. Tietoa potilaalle tulee antaa myös mahdollisista lääkehoidossa tapahtuneista merkittävistä poikkeamista. Kotiutus- ja vastaanottotilanteessa potilaalle annetaan lisäksi tietoa lääkkeiden mahdollisesta yhteisvaikutuksesta muiden lääkkeiden ja päihdyttävien aineiden kanssa (esim. alkoholi) sekä mahdollisesta vaikutuksesta suorituskykyyn (mm. ajokyky). Ohjeita annetaan myös siitä, milloin potilaan tulee ottaa yhteyttä hoitavaan tahoon lääkkeen aiheuttamista vaikutuksista sekä siitä, mitä omaisen on hyvä tietää lääkkeiden vaikutuksista. Tarvittaessa annetaan tietoa myös lääkityksen kustannuksista ja niiden korvauksista. Jos potilas itse ei kykene ottamaan vastaan lääkehoitoaan koskevaa informaatiota, se tulee antaa hänen omaisilleen tai muulle jatkohoidosta vastaavalle taholle. Sähköisen ereseptin käyttöönotosta ja potilaan puolesta asioivan lupakäytännöistä on erillinen oheistus. Jokaiselle lääkemääräyksen saavalle potilaalle on annettava kerran perusinformaatio sähköisestä lääkemääräyksestä. Sen jälkeen voidaan sairaankertomukseen merkitä perusinformaatio annetuksi. Tämän jälkeen jokaista lääkemääräystä tehtäessä on kysymällä tarkistettava, kirjoitetaan sähköinen määräys vai paperilla toimitettava määräys. Muuten sähköistä lääkemääräystä koskettavat samat ohjeet kuin paperillakin tehtyä lääkemääräystä.

25 22 9. Lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi Kattaa lääkehoidon oletettujen positiivisten vaikutusten, mahdollisten sivu- ja haittavaikutusten sekä lääkkeiden mahdollisten yhteisvaikutusten arvioinnin ja seurannan. Lääkäri varmistaa lääkettä määrätessään, että lääkkeen antaja on tietoinen vaikutuksista, joita tulee seurata lääkettä annettaessa ja sen jälkeen. Lääkkeen vaikutukset kirjataan aina ja niistä raportoidaan sovitusti. Toimintayksiköt konsultoivat aina lääkäriä, jos potilaalle on annettu vahingossa vääriä lääkkeitä. Lisäksi tulee kartoittaa muut lääkehoitoon liittyvät tilanteet, joissa tulee konsultoida lääkäriä. 10. Dokumentointi ja tiedonkulku Kirjaamisesta ja asiakirjoihin tehtävistä merkinnöistä säätelee laki ja ohjeet. Tärkeimmät näistä ovat laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 ja STM:n asetus potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä 99/2001. Dokumentoinnin tavoitteena on taata turvallinen lääkehoito, lääkkeiden jatkuvuus ja joustava tiedonsiirto eri toimintayksiköiden välillä. Tietosuojakysymykset tulee huomioida. Lääkemääräykset tulee antaa pääsääntöisesti sähköisessä muodossa tai paperilla kirjallisesti. Lääkemääräyksessä tulee selkeästi ilmetä lääkkeen nimi, annos ja annoksen muoto, aloituspäivä, lääkityksen kesto ja määräyksen antajan nimi. Lääkemääräystä tehdessä tulee huomioida ja tehdä asianmukaiset merkinnät diagnooseista tai indikaatioista, lääkeyhdistelmistä, lääkevalmisteiden päällekkäisyyksistä, interaktioista, vasta-aiheista, allergioista ja haittavaikutuksista. Lääkemääräyksen yhteydessä tulee ilmetä mitä positiivisia vaikutuksia lääkkeistä odotetaan, mitä sivu- tai haittavaikutuksia sekä mitä lääkkeiden yhteisvaikutuksia tulee seurata. Lääkemääräyksen annon yhteydessä tulee myös merkitä, missä tapauksissa lääkäriä tulee konsultoida. Lääkelistan oikeellisuudesta vastaa aina lääkäri. Kun potilas tulee osastolle päivystysaikana ja hoitojakson aikana, huolehtii sairaanhoitaja lääkkeiden kirjauksesta lääkelistalle. Lääkärin tulee allekirjoituksellaan hyväksyä lääkelista osastolla/yksikössä viimeistään seuraavana arkipäivänä. Osastolla ajantasainen lääkelista tulee tulostaa sairauskertomukseen ja lääkejakohuoneeseen. Vanha lääkelista tulee säilyttää potilaan osastolla olon ajan.

26 23 Lääkelistan ajantasaisuus tulee aina varmistaa potilaan kotiutuessa laitoshoidosta tai siirtyessä toiseen hoitavaan yksikköön. Määräaikaisesta lääkityksestä tulee merkitä lääkehoidon loppumispäivä tai kesto vuorokausina. Lääkelistan jako-ohje tulostetaan potilaalle kotiuttamisen yhteydessä. Lääkehoidon kokonaisarviointi tulee tehdä aina kun potilas on osastolla ja avohoidossa aina tarvittaessa Potilasasiakirjat ja vastuu tapahtumien selvittämisestä Lääkehoitoon liittyvät toimenpiteet kirjataan aina ensisijaisesti potilasasiakirjoihin. Yksikön lääkehoidosta vastaavat huolehtivat, että lääkehoitoon liittyvät merkinnät tehdään asiallisesti, lääkehoidon vaikuttavuutta seurataan ja muuttuviin lääkehoidon tilanteisiin liittyvä, kaikki tarpeellinen on kirjattu potilasasiakirjoihin. Tärkeää on muistaa, että juridisesti pääte se, mitä on kirjattu, niin se on tehty.

27 Lääkehoidon poikkeamien seuranta- ja palautejärjestelmät Lääkityspoikkeama eli virhe lääkityksen toteuttamisessa tai läheltä piti tilanne, johtuu aina tapahtumaketjun jonkun osan pettämisestä. Virhemahdollisuutta voidaan vähentää tiedostamalla ongelmakohdat lääkitysketjussa. Ketju alkaa lääkärin tekemästä diagnoosista sekä päätöksestä lääkehoidosta jatkuen aina lääkekeskukseen, hoitoa toteuttavaan henkilökuntaan ja päättyen lääkkeen ottavaan potilaaseen. Eniten poikkeamia tapahtuu lääkemääräysten kirjaamisessa ja lääkkeiden antamisessa. MIKÄLI LÄÄKEPOIKKEAMA TAPAHTUU, OTA YHTEYS HETI YKSIKÖSTÄ VASTAAVAAN/ ESIMIEHEEN JA TARVITTAESSA HOITAVAAN LÄÄKÄRIIN TAI PÄIVYSTÄVÄÄN LÄÄKÄRIIN. TEE POIKKEAMAILMOITUS HETI TILANTEEN SALLIESSA. Lääkehoidon käytännön toteuttamista seurataan säännöllisesti Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintayksiköissä lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Lääkehoidossa tapahtuvista poikkeamista ilmoittaminen, niiden seuranta ja käsittely sekä niistä oppiminen toimivat keskeisenä välineenä, kun lääkehoitoa kehitetään turvallisemmaksi. Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintayksiköissä on käytössä HaiProlääkepoikkeamailmoitus. HaiPro-ilmoitusten käsittelyprosessi on kuvattu potilasturvallisuussuunnitelmassa. Kosken, Marttilan ja Tarvasjoen kunnissa on käytössä liitteessä 3 oleva lääkepoikkeama ilmoitus. Yksiköiden esimiehet käsittelevät tulleet HaiPro- ilmoitukset kuukausittain osastokokouksissa. Veripalvelu kerää tietoa kaikista verivalmisteiden käyttöön liittyvistä haittavaikutuksista. Veripalvelulain- ja asetuksen mukaan kaikki veren tai sen osiin liittyvät vakavat haittavaikutukset pitää ilmoittaa Veripalveluun. Epäiltäessä verivalmisteen aiheuttamaa haittavaikutusta näytteet potilaasta ja siirretystä verivalmisteesta lähetetään yhdessä täytetyn haittavaikutuslomakkeen kanssa Veripalveluun.

28 Tarvittaessa annettava lääkitys potilaan tilapäisten ja satunnaisten oireiden helpottamiseksi ilman lääkärin määräystä Katso yksiköiden omat lääkehoidon suunnitelmat. 13. Opioidiriippuvaisten vieroitus-, korvaus-, ja ylläpitohoito Katso avoterveydenhuollon/vastaanotto lääkehoitosuunnitelma 14. PKV- lääkkeet ja varsinaiset huumauslääkkeet Lääkkeiden mahdollinen käyttö: PKV-lääkkeitä käytetään ahdistuksen ja unettomuuden hoidossa. Uni- ja rauhoittavia lääkkeinä käytetään tyypillisesti bentsodiatsepiinijohdoksi. Opioideja käytetään pitkäaikaisessa kivussa sekä neuropaattisessa kivussa ja yskänlääkkeissä. Sairaalaolosuhteissa PKV-lääkkeiden ja varsinaisten huumausaineiden turvalliseen käyttöön tulee erityisesti kiinnittää huomiota, ettei niiden käytössä synny kohtalokkaita lääkitysvirheitä. Esimerkiksi puhutaan selkeästi, joko milligrammoista tai millilitroista, ettei synny sekaannusta. Kaikkien varsinaisten huumausaineiden annostelussa kaksoistarkastus on suositeltavaa. Huumausainelaastareita käytettäessä tulee kiinnittää huomiota siihen, että samalla kun liimaa uuden laastarin poistaa vanhan laastarin iholta. Kotihoidossa on tärkeä sijoittaa PKV-lääkkeet ja huumausaineet siten, etteivät ne joutuisi vääriin käsiin. Kun kotihoidossa oleva potilas kuolee, hänen lääkkeensä eivät kuulu perintönä omaisille vaan ne on vietävä apteekkiin hävitettäväksi. Hoidon tarpeen arviointi: Väärinkäyttöön soveltuvan lääkkeen määräämisessä on noudatettava erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. Lääkkeen määrääjän tulee seurata, mikäli mahdollista, lääkkeen todellista käyttöä lääkeriippuvuuden kehittymisen ehkäisemiseksi. Lääkeriippuvuutta sairastavan potilaan hoito tulee mahdollisuuksien mukaan keskittää yhdelle lääkärille. Apteekkisopimus on mahdollista tehdä. PKV- lääkkeen määrääminen: Potilaalle ei saa määrätä ensimmäisellä päivystysvastaanottokäynnillä väärinkäyttöön soveltuvia lääkkeitä, ellei lääkkeen määrääjä totea lääkitystä välttämättömäksi. Ensiapuluonteiset lääkemääräykset on rajoitettava pieniksi väärinkäytön estämiseksi.