Korkeakouluopiskelijoiden. opinnäytetyö- ja uraryhmään osallistuminen

Transkriptio

1 Korkeakouluopiskelijoiden opinnäytetyö- ja uraryhmään osallistuminen Opiskelijoiden näkemyksiä ryhmästä ja omasta osaamisesta Jenni Kaisto, Oulun yliopisto, Ohjaus- ja työelämäpalvelut 1

2 Sisältö 1 Johdanto Aineiston hankinta ja vastanneet Opinnäytetyö- ja uraryhmään hakeutumisen syitä ja odotukset ryhmältä Opinnäytetyöryhmä Uraryhmä Näkemys itsestä opiskelijana Opinnäytetyöryhmässä Uraryhmässä Näkemys itsestä työnhakijana Elämä viiden vuoden kuluttua Opiskelijoiden näkemyksiä työelämään siirtymisestä ja valmistumisesta Sosiaalisen median hyödyntäminen Lopuksi

3 1 Johdanto Valtti valmis tutkinto työelämävalttina -projektin tavoitteena on kehittää opiskelijakeskeistä ryhmäohjausta, erityisesti opinnäytetyö- ja uraryhmiä, missä opiskelijan elämäntilanne, oppimiskyky, ammatillinen kasvu ja urasuunnittelun ohjaus kytketään osaksi ohjausprosessia. Ryhmäohjausmallien tavoitteena on edistää opinnoissaan viivästyneiden tai keskeyttäneiden opiskelijoiden mahdollisuuksia tutkintonsa loppuunsaattamiseen ja joustavaan siirtymiseen työelämään. Projektissa hyödynnettyjen opinnäytetyö- ja uraryhmien ohjauksen taustalla ovat Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalveluissa kehitetyt ohjausmallit, joita projektiin osallistuneet opettajat ja ohjaajat ovat soveltaneet ja muokanneet oman asiantuntemuksensa ja kiinnostuksensa sekä korkeakoulunsa edellytysten mukaan. Tämä selvitys keskittyy kuvaamaan opiskelijoiden ajatuksia ryhmistä ennen ryhmän alkua. Selvityksessä pyritään nostamaan etenkin opiskelijoiden ääni näkyväksi ja kuvaamaan ryhmäohjauksen merkitystä opiskelijoiden näkökulmasta. Ryhmäohjaus toteutettiin lukuvuosien ja aikana. Opiskelijoiden ajatuksia kartoitettiin lukuvuonna järjestetyissä ryhmissä. Selvityksessä tarkastellaan 22 eri ryhmään osallistuneiden yhteensä 107 opiskelijan ajatuksia ennen ryhmän alkua. Näiden 22 ryhmän lisäksi Valtti-projektin toimesta järjestettiin seitsemän muuta opintoja edistävää ryhmää tai kurssia, joista ei kerätty opiskelijoilta palautetta tämän selvityksen kyselyllä. Valtti on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen osarahoittama valtakunnallinen kehittämisohjelma vuosiksi

4 2 Aineiston hankinta ja vastanneet Kysely lähetettiin yhteensä 181 opiskelijalle, 47 uraryhmäläiselle ja 134 opinnäytetyöryhmäläiselle, 22 eri ryhmässä (7 uraryhmässä ja 15 opinnäytetyöryhmässä) viidessä Valtti-projektiin osallistuvassa korkeakoulussa. Taulukossa 1 on opinnäytetyö- ja uraryhmät korkeakouluittain. Taulukko 1 Opinnäytetyö- ja uraryhmät korkeakouluittain. Korkeakoulu Uraryhmiä Opinnäytetyöryhmiä Yhteensä Lapin yliopisto Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulun yliopisto Rovaniemen ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Yhteensä Kyselyyn vastasi yhteensä 107 opiskelijaa kaikista 22 ryhmästä. Vastausprosentti oli 59. Taulukossa 2 on eritelty kyselyihin vastanneet korkeakouluittain lähetettyjen kyselyiden mukaan ja vastaajittain. Taulukko 2 Kyselyt korkeakouluittain lähetettyjen kyselyiden mukaan ja vastaajittain. Korkeakoulu Lähetettyjä kyselyjä Vastaajia Lapin yliopisto Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulun yliopisto Rovaniemen ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Yhteensä Kysely toteutettiin lukuvuoden aikana ja se toteutettiin 21 ryhmässä sähköisenä kyselytutkimuksena ja yhdessä ryhmässä paperilomakkeella. Kysely lähetettiin opiskelijoille ryhmän alkaessa ja he vastasivat kyselyyn 1-2 viikon kuluessa. Kysely oli anonyymi. Kyselyssä selvitettiin avoimilla kysymyksillä opiskelijan ryhmään hakeutumisen syitä, odotuksia ryhmästä, opiskelijan näkemystä itsestä opiskelijana ja työnhakijana ja opiskelijan ajatusta siitä, missä hän on viiden vuoden kuluttua. Mikäli ryhmässä hyödynnettiin sosiaalista mediaa (Ningiä tai Facebookia) tiedusteltiin opiskelijan ajatuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä ryhmässä. Avoimien kysymysten lisäksi monivalintakysymyksellä tiedusteltiin opiskelijan näkemystä työelämästä ja valmistumisesta. Kysely oli kaikissa korkeakouluissa ja ryhmissä samanlainen. Valtti-projektin projektihenkilöstö koosti kyselylomakkeen. Analyysi toteutettiin laadullisella sisällönanalyysilla, jonka tukena hyödynnettiin määrällistä analyysia. 4

5 3 Opinnäytetyö- ja uraryhmään hakeutumisen syitä ja odotukset ryhmältä 3.1 Opinnäytetyöryhmä Osallistuminen Opiskelijat osallistuivat opinnäytetyöryhmään opintojen ja/tai opinnäytetyön edistämiseksi. Jonkin verran opiskelijoita hakeutui ryhmään jonkun suosittelemana ja/tai mielenkiinnosta ryhmätoimintaa kohtaan sekä vertaistuen ja ryhmän tuen saamiseksi. Taulukossa 3 ovat opiskelijoiden opinnäytetyöryhmään hakeutumisen syyt ja seuraavissa kappaleissa kuvataan tarkemmin näitä syitä. Taulukko 3 Opiskelijoiden opinnäytetyöryhmään hakeutumisen syitä (vastaajia n=71). Ryhmään osallistumisen syy n % Opintojen ja/tai opinnäytetyön edistämiseksi Jonkun suosittelemana ja/tai mielenkiinnosta Opiskelijoiden välisen vertaistuen ja ryhmän tuen saamiseksi 9 11 Halu saada tukea ja ohjausta opintoihin ja/tai opinnäytetyön tekemiseen. Opiskelijat ajattelivat saavansa ryhmästä tukea ja ohjausta opintoihin ja/tai opinnäytetyön tekemiseen, kuten tekstin kirjoittamiseen, sisällysluettelon ja lukujen hahmotteluun sekä ajankäyttöön, kuten opiskelurytmin löytämiseen. Opiskelijat myös kaipasivat motivaatiota ja intoa ja ajattelivat saavansa ryhmästä sitä. Alla opiskelijat kuvaavat ryhmään osallistumisen syitä: Opinnäytetyön aloittaminen tuntui vaikealta eikä kirjoitusprosessi tuntunut lähtevän käyntiin. Halusin jonkinlaista tukea prosessiin. (ammattikorkeakouluopiskelija) Jonku joka saa herätettyä koulumielen ja opiskeluhalut. Ja jonka myötä saa asetettua dead linejä itelle. (ammattikorkeakouluopiskelija) Uuden potkun löytäminen sekä omien ajatusten selkiintyminen opinnäytetyöhöni. (ammattikorkeakouluopiskelija) Vaikeudet onnistua käyttämään aikani tehokkaasti lopputyön tekemiseen. (yliopisto-opiskelija) Tukea kaivattiin myös opintokokonaisuuksien koostamisessa. Ammattikorkeakouluopiskelijat tarvitsivat tietoa etenkin osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa (AHOT-käytäntö) ja yliopisto- 5

6 opiskelijat ohjausta opintokokonaisuuden koostamisessa ja valinnassa sekä tutkintouudistuksiin liittyvissä asioissa: Minulla on mielestäni kertynyt pitkän työuran ja aikaisempien opintojen myötä osaamista, mikä pitäisi tunnistaa. Työn ohessa on aika haastavaa opiskella, joten toivon että osa osaamistani voitaisiin hyväksilukea. (ammattikorkeakouluopiskelija) Olen myös epävarma opintojeni koostumisesta, esimerkiksi mitä vielä uupuu kandivaiheen opinnoista. Lisäksi opintokokonaisuudestani ei tulekaan oikeanlaista. Se ahdistaa! (yliopisto-opiskelija) Lisäksi opiskelijat ajattelivat ryhmätapaamisilla aikatauluttavansa ja varaavansa aikaa opiskeluun ja opiskelutilanteen selkeyttämiseen, kuten alla olevat kommentit kuvaavat. Tavoitteena saattoi olla jopa koko elämäntilanteen hahmottaminen. Ryhmään kuuluminen auttaa keskittymään oleellisiin suunnitteluongelmiin, joita minulla on tässä vaiheessa opintojani. Ryhmälle varattu aika on merkityksellinen tekijä sillä aika varattu juuri opiskeluun liittyviä pohdintoja varten. (yliopisto-opiskelija) Ajattelisin ryhmätapaamisten antavan myös hieman struktuuria toisinaan sekavahkoon elämäntilanteeseeni. (yliopisto-opiskelija) Opinnäytetyö kesken ja opinnot edenneet heikosti ja vakaa aikomus valmistua. Opinnäytetyön keskeneräisyyden ja opintojen heikon etenemisen näkökulma kuvastui siten, että opiskelijat kertoivat aloittaneensa opinnäytetyön tekemisen, mutta työ oli edennyt hitaasti tai ei lainkaan ja ollut jumissa pidemmän aikaa. Useat myös totesivat päättäneensä valmistua ja saada tutkintotodistuksen. Etenkin yliopisto-opiskelijat kertoivat tavoitteekseen valmistumisen. Näitä ajatuksia kuvaavat seuraavat vastaukset: Vakaumus siitä, etten saisi lopputyötä valmiiksi ilman ryhmäohjausta. Aikaisemmin olin yrittänyt valmistua yksin [ ] ja epäonnistuin. (ammattikorkeakouluopiskelija) Halu saada opinnäytetyö valmiiksi ja tutkintotodistus sen myötä. (ammattikorkeakouluopiskelija) Minulla on ollut pitkään gradu kesken ja vakaana aikomuksena on tehdä se nyt valmiiksi ja saattaa tutkinto loppuun. Koen, että tarvitsen jokaisen oljenkorren tavoitteeni saavuttamiseksi. (yliopistoopiskelija) Vain ammattikorkeakouluopiskelijat kertoivat osallistuvansa ryhmään jonkun, yleensä ohjaajan, suosittelemana ja/tai puhtaasta mielenkiinnosta ryhmää kohtaan. Yliopisto-opiskelijat eivät maininneet tällaista syytä osallistumiseensa. Ryhmänohjaajani vinkkasi minulle ryhmästä, koska opintoni eivät ole oikein edenneet pariin vuoteen. (ammattikorkeakouluopiskelija) Muutamat opiskelijat kertoivat haluavansa kuulua ryhmään ja saada ryhmältä tukea. Osa myös halusi kokemuksen kuulumisesta osaksi korkeakouluyhteisöä. Ryhmästä saa vertaistukea ns. "oman luokan" puuttuessa. (ammattikorkeakouluopiskelija) Ajattelin saavani ryhmästä vertaistukea graduponnisteluihini. (yliopisto-opiskelija) 6

7 3.1.2 Odotukset Opinnäytetyöryhmältä odotettiin etenkin kannustusta opinnäytetyön tekoon ja mahdollisuutta (aikaa ja paikkaa) työstää opinnäytetyötä ryhmässä eteenpäin (ks. taulukko 4). Opiskelijat toivoivat, että ryhmä auttaisi heitä konkreettisesti opinnäytetyön ja opintojen edistämisessä: antaisi mahdollisuuden pohtia opinnäytetyön aihetta, aihealueita tai opinnäytetyön rajausta. He myös toivoivat ohjeita ja ratkaisuja muun muassa opiskelun suunnitteluun, ajanhallintaan, kirjoittamiseen, tiedonhakuun sekä uskoa valmistumiseen. Selkeitä ohjeita ja apua opinnäytetyön kirjoittamiseen liittyen, tiedonhakuun ym. (ammattikorkeakouluopiskelija) Itselle sellaista tukea, jonka kautta osaa pistää oman opparin oikeaan perspektiiviin ja nähdä se oikeissa mittasuhteissa. Sitä kun itse yksinään pyörittelee päässään, kuinka iso ja vaikea se työ on, niin se helposti paisuu entisestään. (ammattikorkeakouluopiskelija) Inspiroivaa apua ajanhallintaan ja kritiikkiä tutkimuskysymykseni sekä tutkimusotteen suhteen. (yliopisto-opiskelija) Vinkkejä nimenomaan gradun jämäkkään eteenpäin viemiseen, mutta myös muuhun suunnitelmalliseen opiskeluun. (yliopisto-opiskelija) Taulukko 4 Opiskelijoiden odotuksia opinnäytetyöryhmältä (vastaajia n=71). Odotukset ryhmältä n % Tukea ja ohjeita opiskeluun ja opinnäytetyön tekemiseen Vertaistukea Motivaatiota, intoa, uskoa, positiivista pakkoa Ei osaa sanoa/muu 4 4 Tämän lisäksi he toivoivat saavansa ryhmästä vertaistukea. He ajattelivat ryhmätapaamisen tarjoavan tilaisuuden ratkaista asioita yhdessä, jakaa kokemuksia ja tulla kuulluksi sekä saada rohkaisua omille ponnistuksille. He myös halusivat keskustella samassa tilanteessa olevien kanssa, kuulla millaisia ratkaisuja toiset opiskelijat olivat tehneet. Vertaistuki voi auttaa tässä mainiosti, koska niiden kommentteihin, joilla ei suurempia ongelmia ole ollut työn teossa, ei pysty samaistumaan. (ammattikorkeakouluopiskelija) Vertaistuki on ehkä tärkein minkä kautta toivoo ryhmän vievän eteenpäin. Muiden kokemuksista oppii paljon ja on kiva nähdä, että muillakin opinnot voi takkuilla, vaikkei sitä kenellekään toivoisi. (ammattikorkeakouluopiskelija) Kokemuksien jakamista, tsemppaamista. Vinkkejä onnistumisen ilon jakamista sekä ei-onnistumisen jakamista. Yhteismurjotusta. (ammattikorkeakouluopiskelija) Opiskelijat ajattelivat ryhmän tuovan positiivisempaa asennoitumista ja antavan motivaatiota ja intoa saada opinnot etenemään. He ajattelivat ryhmän luovan uskoa ja asettavan positiivista velvollisuutta 7

8 ja pakkoa opintojen edistämiseksi, kuten alla olevat kommentit kuvaavat: Kun ryhmään on liitytty, niin se myös samalla automaattisesti sitouttaa ryhmäläisiä ryhmän tavoitteisiin eli opinnäytetyön valmistumiseen. Julkisen häpeän välttääkseen ryhmäläiset varmasti haluavat valmistua. (ammattikorkeakouluopiskelija) Ryhmäpainetta ja -ohjausta, ulkoisesta lähteestä tulevia pakollisia tavoitteita ja siten ulkoisen kurin tuomista työskentelyyni. (ammattikorkeakouluopiskelija) Moraalista / henkistä velvoitusta valmistumisen tapahtumiseksi. (yliopisto-opiskelija) Muutamat opiskelijat eivät odottaneet ryhmältä mitään tai eivät osanneet sanoa, mitä he odottivat. 3.2 Uraryhmä Osallistuminen Uraryhmään hakeuduttiin, koska valmistuminen, työelämään siirtyminen ja omat työllistymismahdollisuudet aiheuttivat epävarmuutta, jopa pelkoa (ks. taulukko 5). Opiskelijat olivat epävarmoja omasta osaamisesta ja heidän urasuunnitelmansa olivat epäselviä, osa koki urasuunnittelun vaikeaksi ja osalla ei ollut lainkaan urasuunnitelmaa. Myös pelkästään tieto valmistumisesta kannusti opiskelijoita osallistumaan uraryhmään. Yliopisto-opiskelijat kertoivat ammattikorkeakouluopiskelijoita useammin omien uravalintojen olevan epäselviä ja kokivat työelämään siirtymisen pelottavana. Epävarmuus omasta osaamisesta ja selkeän toimintasuunnitelman puuttuminen uran suhteen. (yliopisto-opiskelija) Valmistumisen läheneminen tuottaa päänvaivaa, sillä työelämä tuntuu epävarmalta ja pelottavalta. (yliopisto-opiskelija) Omat urasuunnitelmani tuntuvat hyvin hatarilta ja tulevaisuus pelottaa. Työllistyminen on hankalaa [ ] ja oma osaaminen ei ole ihan selkeää. [ ] tuntuu että nyt on korkea aika alkaa miettimään tulevaisuutta kunnolla ja tehdä jonkinlaisia kantavia päätöksiä elämän ja uran suhteen. [ ] En halua syrjäytyä valmistumisen jälkeen, se pelottaa paljon. (yliopisto-opiskelija) Taulukko 5 Opiskelijoiden uraryhmään hakeutumisen syitä (vastaajia n=36). Ryhmään osallistumisen syy n % Epävarmuus valmistumisesta, työllistymisestä ja työelämään siirtymisestä Tietoa työelämästä, apua työnhakuun ja tukea oman osaamisen hahmottamiseen Mielenkiinnosta, uteliaisuudesta Opintopisteiden saamiseksi 4 9 Vertaistuen saamiseksi 2 4 8

9 Opiskelijat kertoivatkin osallistuvansa uraryhmään saadakseen tietoa työelämästä ja uravalinnoista, vinkkejä työnhakuun sekä tukea oman osaamisen hahmottamiseen ja markkinointiin, kuten alla olevat vastaukset osoittavat. Useat kokivat omat työnhakutaitonsa riittämättömiksi ja olivat huolissaan kilpailusta työnhaussa. Kiinnostaa miten osaisi paremmin ilmaista asiat hakemuksessa ja ansioluettelossa. (ammattikorkeakouluopiskelija) Haluan oppia tekemään joukosta erottuvia työhakemuksia sekä ansioluetteloita. Myös omien taitojen tunnistaminen ja niiden esilletuonti kaipaavat kehitystä. (ammattikorkeakouluopiskelija) Haluan oppia paremmin mainostamaan omia vahvuuksiani ja oppia havainnoimaankin niitä paremmin. (yliopisto-opiskelija) Edelleen opiskelijat kertoivat osallistuvansa ryhmään mielenkiinnosta ja uteliaisuudesta. He olivat kuulleet ryhmästä opiskelukavereilta, opettajilta tai ohjaajilta tai saaneet mainoksen ryhmästä sähköpostitse. Ryhmän koettiin tarjoavan mahdollisuuden pohtia työelämää ja valmistumista. Sain uraryhmästä mainoksen sähköpostiin ja päätin lähteä mukaan koska se vaikutti mielenkiintoiselta. (yliopisto-opiskelija) Uteliaisuus: miten pystyisin kehittymään ryhmän avulla. On jo aika suunnata katseet työelämään ja suunnitella työnhakua ja työmahdollisuuksia. (yliopisto-opiskelija) HOPS-keskustelussa esitettiin ryhmää, ja se vaikutti hyvältä ajatukselta. Olen pohdiskellut usein tulevaisuutta ja työllistymistä. (yliopisto-opiskelija) Yhdessä ammattikorkeakoulussa uraryhmä oli vapaavalintainen kurssi, josta sai opintopisteitä ja muutamaa opiskelijaa houkuttivat opintopisteet. Yliopistojen ryhmät eivät olleet opintopisteytettyjä. Tarvitsin kolme opintopistettä. (ammattikorkeakouluopiskelija) Muutama opintopiste puuttui ja ajattelin tämän olevan hyvä tapa saada ne. (ammattikorkeakouluopiskelija) Kaksi yliopisto-opiskelijaa osallistui uraryhmään saadakseen vertaistukea. Ammattikorkeakouluopiskelijat eivät maininneet vertaistukea ryhmään osallistumisen syyksi. Ajattelin, että se olisi hyvä tilaisuus keskustella asioista muiden samassa tilanteessa olevien opiskelijoiden kanssa. (yliopisto-opiskelija) Odotukset Uraryhmältä odotettiin etenkin apua työnhaussa ja tietoa oman alan työllistymismahdollisuuksista (ks. taulukko 6). Opiskelijat toivoivat konkreettisia yhteyksiä yrityksiin ja organisaatioihin, oikeiden työnhakukanavien löytämistä sekä ideoita mistä ja miten hakea töitä. He myös toivoivat tietoa siitä millaisia uramahdollisuuksia tietty tutkinto mahdollistaa ja millaisiin työtehtäviin tietyn tutkinnon tai osaamisen avulla voi hakea. 9

10 Apua tietokanavien löytymiseen (mistä voi hakea töitä). (yliopisto-opiskelija) Olisi kiva saada tietää, mitä kaikkia työmahdollisuuksia Oulun alueella olisi tarjolla, itsehän ei aina hoksaa kaikkia vaihtoehtoja. (yliopisto-opiskelija) Toivon, että käymme läpi mahdollisimman erilaisia työpaikkoja, joissa voisimme työskennellä, ottaen tietenkin huomioon sivuaineet ja aikaisemman työkokemuksen. (yliopisto-opiskelija) Taulukko 6 Opiskelijoiden odotuksia uraryhmältä (vastaajia n=35). Odotukset ryhmältä n % Apua työnhaussa ja tietoa oman alan työllistymismahdollisuuksista Varmuutta työnhakuun (apua omien vahvuuksien ja osaamisen hahmottamisessa, apua ansioluettelon ja työhakemuksen kirjoittamisessa) Vertaistukea 7 14 Ei osaa sanoa/muu 4 8 Opiskelijat toivoivat saavansa ryhmältä uskoa omaan työllistymiseensä ja kannustusta työnhakuunsa. He odottivat ryhmältä apua, rohkaisua ja keinoja omien vahvuuksien ja osaamisen hahmottamisessa. He myös odottivat konkreettisia neuvoja ansioluettelon ja työhakemuksen tekemisessä sekä tietoa siitä miten osoittaa oma osaaminen työnantajille. Että saan valmiuksia tulevaa työelämääni koskien ja opin tuntemaan paremmin kykyni ja miten voin parhaiten käyttää niitä. (ammattikorkeakouluopiskelija) Konkreettisia keinoja tuoda oma osaaminen esille. (yliopisto-opiskelija) Kiinnostaa miten osaisi paremmin ilmaista asiat hakemuksessa ja ansioluettelossa. (yliopisto-opiskelija) Edelleen opiskelijat kertoivat odottavansa ryhmältä vertaistukea: he halusivat jakaa kokemuksia, tukea samassa tilanteessa olevia, oppia toisten kokemuksista sekä saada tukea työnhaussa. Odotan ryhmältä hyviä käytännön vinkkejä, omia kokemuksia ja kaverilta kuultuja kokemuksia. (ammattikorkeakouluopiskelija) Muutamat opiskelijat eivät odottaneet ryhmältä mitään tai eivät osanneet sanoa, mitä he odottivat. 10

11 4 Näkemys itsestä opiskelijana 4.1 Opinnäytetyöryhmässä Monet opinnäytetyöryhmäläiset pitivät itseään kohtalaisen huonoina opiskelijoina (ks. taulukko 7). Useat kokivat, ettei heidän opiskelukykynsä ollut riittävä. Opiskelukykyä heikentäviksi asioiksi mainittiin muun muassa yksinäisyys, motivaatio- ja itsetunto-ongelmat, väärä ala, haastava elämäntilanne, jaksaminen sekä ohjauksen vähäisyys tai puute. Monet kokivat yksinkertaisesti olevansa huonoja opiskelemaan. Hiljaisuudessa puurtaja, jolla on vaikeuksia aika ajoin toimia ryhmässä tai opettajien kanssa. Kynnys kysyä tai puhua ihmisten kanssa on aika korkea. (ammattikorkeakouluopiskelija) Tällä hetkellä melko "toivottamana tapauksena", laiska, tyhmä ja aikaansaamaton... (ammattikorkeakouluopiskelija) Taulukko 7 Opinnäytetyöryhmäläisten näkemyksiä itsestä opiskelijana (vastaajia n=64). Näkemys itsestä opiskelijana n % Opiskelukyky heikko/heikentynyt Laiska, ajankäytössä haasteita Tunnollinen, perfektionisti 9 13 Hyvä opiskelija 9 13 Opiskelee muun (esim. työn) ohessa 8 11 Opiskelijat kertoivat olevansa laiskoja opiskelemaan ja kokivat ajankäytössään olevan haasteita. Jotkut totesivat olevansa liian hitaita opiskelemaan annettujen aikataulujen puitteissa, jotkut kertoivat kaipaavansa aikatauluja opintojen edistämiseksi ja edelleen jotkut totesivat, etteivät he pysty noudattamaan aikatauluja. Olen todella laiska opiskelija. Teen aina kaiken viimetingassa. Voisi kai sanoa, että menen sieltä, missä ei ole aitaa ollenkaan. (yliopisto-opiskelija) Ikävä kyllä olen viimetipan ihminen! Olen tehokkaimmillani vasta sitten, kun on pakko. [ ] huomaan helposti keksiväni "sijaistoimintoja". Alan siivota kaappeja, kun pitäisi lukea tenttiin. (yliopistoopiskelija) Olen aika surkea: ajankäyttö on pahin kompastuskivi ja on niitä muitakin. (yliopisto-opiskelija) Muutamat opiskelijat kuvasivat olevansa äärimmäisen tunnollisia, tarkkoja ja kunnianhimoisia, täydellisyyden tavoittelijoita. Odotan itseltäni liikaa, jolloin siis realismi puuttuu ja saan vielä vähemmän aikaiseksi. (ammattikorkeakouluopiskelija) 11

12 Olen opiskelija/ihmisenä/työntekijänä hyvin ehdoton. Joko teen asiani 100% tai sitten en ollenkaan, tämä heijastuu kaikkeen tekemiseen. Olen itselleni hyvin vaativa ja kunnianhimoinen. (ammattikorkeakouluopiskelija) Kohtalaisen harva opinnäytetyöryhmään osallistunut opiskelija koki olevansa hyvä opiskelija tai tunnisti oman osaamisensa. Alla olevat toteamukset kuitenkin kuvaavat opiskelijoiden ymmärrystä itsestään opiskelijana: Opiskelijana koen, että olen vasta alkanut oppia, miten tämä opiskelu paremmin sujuisi, miten esimerkiksi motivoida itseään ja miten hallita ajankäyttöään. (ammattikorkeakouluopiskelija) Omaksun nopeasti uusia asioita ja ajatuksia, osaan mielestäni yhdistää ja saostaa uuden tiedon vanhaan hyvinkin helposti ja innovatiivisesti. (yliopisto-opiskelija) Muutamat opiskelijat kertoivat opiskelevansa työn ohessa ja/tai perheen vievän suuren osan ajasta. Tämän koettiin heikentävän opiskelumahdollisuuksia, kuten seuraava kommentti osoittaa: Kokopäiväisen opiskelijan rooli sopisi itselleni paljon paremmin, mutta perhe/rahatilanteen vuoksi joudun opiskelemaan työn ohella ja ei ole kovin helppo yhtälö olla kokopäivätöissä; hoitaa perhettä, huolehtia iäkkäistä sairaista vanhemmista, antaa aikaa lapsenlapsille... (ammattikorkeakouluopiskelija) 4.2 Uraryhmässä Uraryhmäläiset näkivät itsensä hyvinä ja motivoituneina opiskelijoina (ks. taulukko 8). He kuvasivat itseään muun muassa tunnolliseksi, innostuneeksi ja aktiiviseksi opiskelijaksi. Moni kuvasi omaa oppimistyyliään ja tiesi miten oppi parhaiten. Usea kertoi opiskelleensa paljon ja laajasti ja kohtalaisen moni mainitsi tavoitteekseen valmistua mahdollisimman pian. Olen tunnollinen ja tavoitteellinen opiskelija. (ammattikorkeakouluopiskelija) Olen luennoista erityisesti hyötyvä opiskelija, ja pidän keskusteluista oppimisen keinona erityisesti. (ammattikorkeakouluopiskelija) Olen laaja-alainen observoija. Olen kiinnostunut monesta asiasta ja opiskellutkin monia erilaisia taitoja. (yliopisto-opiskelija) Näen itseni varsin motivoituneena ja aktiivisena. (yliopisto-opiskelija) Taulukko 8 Uraryhmäläisten näkemyksiä itsestä opiskelijana (vastaajia n=34). Näkemys itsestä opiskelijana n % Hyvä opiskelija, motivoitunut opiskelemaan Tunnollinen, perfektionisti 5 13 Laiska, saamaton 5 13 Epävarma omista taidoista/osaamisesta

13 Muutamat kuvasivat itseään perfektionistiksi, täydellisyyden tavoittelijaksi. Opiskeluasioissa olen hyvin lähellä perfektionistia. En pidä epäonnistumisesta ja suoritan kursseja melko nopeaa tahtia. Tämä tarkoittaa, että kouluasiat aiheuttavat myös jonkin verran stressiä minulle. (yliopisto-opiskelija) Vain harva koki itsensä huonoksi opiskelijaksi tai epävarmaksi omista taidoistaan. Yritän parhaani, vaikken näe onnistuvani juurikaan opiskeluissani. (ammattikorkeakouluopiskelija) Oma osaaminen on pirstaloitunutta, en tiedä enää missä olen hyvä ja missä en. (yliopisto-opiskelija) 13

14 5 Näkemys itsestä työnhakijana Opinnäytetyö- ja uraryhmäläisillä oli samankaltaiset näkemykset itsestä työnhakijana, minkä vuoksi tulokset esitellään yhdessä. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden vastauksissa ei ollut eroja. Opiskelijoiden kuvaukset itsestä työnhakijana jakautuivat kahteen ulottuvuuteen: (1) kuvauksiin siitä, millaisia he ovat työnhakijoina ja (2) kuvauksiin siitä, millaista työnhaku on (ks. taulukko 9). Taulukko 9 Opinnäytetyö- ja uraryhmäläisten näkemyksiä itsestä työnhakijana (vastaajia n=98). Millainen työnhakija n % Epävarma Aktiivinen, ennakkoluuloton ja reipas On työkokemusta Tunnistaa oman osaamisensa ja vahvuutensa En hae töitä/olen töissä/valikoin tällä hetkellä työtehtäviä Millaista työnhaku on n % Kilpailu työpaikoista kovaa Monet opiskelijat kuvasivat itseään epävarmaksi, taidottomaksi, tietämättömäksi ja jopa toivottomaksi työnhakijaksi. Suurin syy tämänkaltaiseen kuvailuun oli se, etteivät opiskelijat tienneet millaista heidän osaamisensa on. Useille kuva itsestä työnhakijana oli jäsentymätön. He kertoivat, etteivät he tiedä miten hakea töitä ja etteivät he luota omiin taitoihinsa ja tietoihinsa tarpeeksi. Omien taitojen markkinointi ja esille tuonti koettiin vaikeaksi. Useat myös korostivat tarvitsevansa ohjausta työnhakutaidoissa ja oman osaamisen hahmottamisessa. En ole missään edellisessä oppilaitoksessa saanut tarvittavaa työnhakuun ohjausta, joten koen olevani työnhakijana huomattavasti muita huonompi. (ammattikorkeakouluopiskelija) Olen epävarma ja kyynisyyteen taipuvainen. (ammattikorkeakouluopiskelija) En luota itseeni tarpeeksi, en osa tuoda omia vahvuuksiani esiin, vaikka tiedän että minulla niitä on, olen siis aika surkea työnhakija. (yliopisto-opiskelija) Työnhakijana olen epävarma, oman osaamisen tunnistaminen heikkoa, ja myös osaaminen on pirstaloitunutta. (yliopisto-opiskelija) En juuri luota omaan ammattitaitooni oman alan töissä, koska osaaminen on vaikeasti todennettavissa ja ammattitaito kertyy pääasiassa vasta työtä tehdessä. Tästä syystä työnhakijana tunnen itseni epävarmaksi. (yliopisto-opiskelija) Epävarmuutta aiheutti etenkin tutkinnon tai työkokemuksen puuttuminen - toisilta vastaajilta puuttui vaadittava tutkinto, toisilta työelämäosaaminen tai työkokemus. Molempia korostettiin työllistymisen avaimena. Erityisesti tutkinnon nähtiin myös avaavan uusia uramahdollisuuksia. 14

15 Minulla on työkokemusta, jolla on kysyntää työmarkkinoilla. Kompastuskivenä on tutkintopuoli, sillä minulla on vain opistotason tutkinto. (ammattikorkeakouluopiskelija) Työhakijana olen epävarma ja pessimistinen, sillä minulla ei ole oman alan työkokemusta. (yliopistoopiskelija) Työnhakijana minulla paremmat ja monipuolisemmat mahdollisuudet, kun saan gradun valmiiksi. Nyt tässä vaiheessa käytän kandidaatin tutkintopapereita ja aikaisempaa merkonomin tutkintoa ja opettajan pedagogista koulutusta. (yliopisto-opiskelija) Seuraava opiskelijan kommentti kuvaa hänen ajatustaan työkokemuksen ja tutkinnon arvosta työpaikkaa haettaessa: Uskoisin valmistumiseni jälkeen olevan aika hyvässä tilanteessa ainakin siinä mielessä, että olen jo harjoittelun myötä saanut hieman työkokemusta ja lisäksi olen opiskellut Saksassa mikä on myös osaltaan tuonut arvokkaita kokemuksia. (yliopisto-opiskelija) Oli kuitenkin vastaajia joilla oli työkokemusta ja jotka kokivat, ettei työn saanti ole ongelmallista. Moni myös sanoi hakeneensa työpaikkoja. Minulla on monipuolisesti ja paljon työkokemusta. Töihin pääseminen ei tule koitumaan ongelmaksi. (yliopisto-opiskelija) Minulla on paljon erilaista työkokemusta ja pystyn tekemään hyvinkin monia erilaisia töitä. (yliopistoopiskelija) Kokemusta on runsaasti sekä kesätöiden hausta että opettajan töiden hausta. (yliopisto-opiskelija) Viidesosa opiskelijoista kuvasi omia vahvuuksiaan työnhakijoina. He kertoivat olevansa aktiivisia, reippaita, luotettavia, päteviä, innokkaita, sitoutuneita ja yritteliäitä työnhakijoita. Muutamat myös totesivat olevansa ennakkoluulottomia kaiken työn suhteen ja tarttuvansa työhön kuin työhön. Opiskelijat kuvailivat itseään muun muassa seuraavien asioiden valossa: Olen reipas, ahkera, iloinen, halukas oppimaan uutta. (ammattikorkeakouluopiskelija) Työnhakijana olen rohkea ja valmis uusiin haasteisiin. (ammattikorkeakouluopiskelija) Olen aktiivinen ja ennakkoluuloton. En pelkää haasteita ja näen, että minulla on lukemattomia polkuja kuljettavaksi. (yliopisto-opiskelija) Useat myös kuvasivat omaa osaamistaan, kuten seuraavissa esimerkeissä näkyy: Asiallinen, rauhallinen. Yhteistyökykyinen, joustava, tunneaälyinen. (ammattikorkeakouluopiskelija) Olen hyvä organisoimaan ja järjestämään asioita sekä pitämään asioita hallinnassa. Hallitsen isoja asiakokonaisuuksia. Tulen toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa ja tarpeen tullen osaan olla myös diplomaattinen. (yliopisto-opiskelija) Muutamat kertoivat, etteivät he vastaushetkellä hae töitä tai kertoivat olevansa töissä. Olen vakituisessa työsuhteessa enkä siis ole työnhakija. (yliopisto-opiskelija) 15

16 Edelleen mielenkiintoisesti muutama opiskelija kertoi haluavansa valita/valikoida työpaikan eivätkä olleet valmiita ottamaan mitä tahansa työtä vastaan. Haluan tehdä työtä, mutta en enää mitä tahansa, vaan valikoin mieleisimmästä. (ammattikorkeakouluopiskelija) Haen kiinnostavia työtehtäviä. (yliopisto-opiskelija) Työnhakua koskevat kommentit (ks. taulukko 9) liittyivät opiskelijoiden käsityksiin siitä, millainen on hyvä työnhakija, mitä kannattaa tai pitää tehdä työpaikan saamiseksi ja millainen työnhakuprosessi on. Etenkin kilpailu työpaikoista ja työhaastatteluun pääsemisestä nousivat kommenteissa esiin. Useat opiskelijat sanoivat kilpailua kovaksi ja kokivat työhaastatteluun pääsemisen vaikeaksi. Moni oli epäilevä oman työllistymisensä suhteen. Olen kyllä ollut aktiivinen työnhakija ja lähetellyt hakemuksia ja muutenkin kysellyt paikoista, mutta ilmeisesti kuitenkin jossakin on vikaa, koska työnhakeminen ei ole kunnolla tuottanut tulosta. (yliopisto-opiskelija) Usea kuitenkin koki, että jos he pääsevät työhaastatteluun heidän työllistymismahdollisuutensa kasvavat huomattavasti: haastattelussa he kokivat voivansa kuvata omaa osaamistaan paremmin ja vakuuttaa työnantajan heidän taidoistaan. Moni toivoikin osaavansa koota omat vahvuudet työhakemukseen ja tuoda ne esiin työhaastattelussa. Työnhakijana paperini luultavasti hukkuvat harmaaseen massaan. Työhaastattelut sen sijaan olen hoitanut mallikkaasti. Uskon haastattelijan näkevän minut luotettavana. (ammattikorkeakouluopiskelija) Tuntuu, että olisin todella hyvä työntekijä jollekin kunhan saisin "myytyä" itteni haastatteluissa. (ammattikorkeakouluopiskelija) Olen kaikissa opintoihin kuuluvissa ryhmätöissä ollut yleensä organisoiva ja toimintaa edistävä jäsen ja uskon että jos saan tämän vahvuuden tuotua esille hakemuksissani, olen valinnoissa vahvoilla. (yliopisto-opiskelija) Edelleen opiskelijat kuvailivat työhakemuksen kirjoittamista, työhaastattelutilannetta ja sitä, miten he itse hakevat töitä tai miten töitä pitäisi hakea. Useat korostivat myös tässä yhteydessä tutkinnon ja/tai työkokemuksen merkitystä. Työhakemuksen pyrin laatimaan sellaiseksi, että se herättäisi työnantajan kiinnostuksen minua kohtaan. Muotoseikat tulee toki ottaa huomioon, mutta hakemus on jotain muutakin kuin luettelo siitä mitä osaan ja mikä koulutus minulla on. Työhaastattelutilanne sinällään tietysti aina jännittää, koska etukäteen ei voi tietää mitä asioita ja millaisia piirteitä työnantaja haastateltavasta hakee ja haluaa. (ammattikorkeakouluopiskelija) Voisin olla aktiivisempi ja ottaa enemmän suoraan yhteyttä työnantajiin, taidan olla liian ujo sellaiseen. (yliopisto-opiskelija) Vakuuttava työnhakija on työssä oleva tai työssä oleva opiskelija. (yliopisto-opiskelija) Opiskelijat toivat esille tietämättömyytensä siitä, millaisia työpaikkoja tai työtehtäviä he voivat hakea: 16

17 Vaikea tietää, millaisia paikkoja hakea, jos ei olisi kyseessä kesätyöt tms. esim. myyjänä. (yliopistoopiskelija) Koska minulla ei ole teknillisen alan työkokemusta, en usein tiedä tarkalleen millaisia työntekijöitä mihinkin työtehtävään haetaan. Tämän vuoksi en välttämättä osaa rajata hakemustani sopivasti, tai hakea töitä oikeista tehtävistä. (yliopisto-opiskelija) 17

18 6 Elämä viiden vuoden kuluttua Opinnäytetyö- ja uraryhmäläisillä oli samat toiveet ja näkemykset tulevaisuudesta viiden vuoden kuluttua. Tämän vuoksi tulokset esitellään yhdessä. Suurin osa opiskelijoista näki itsensä viiden vuoden kuluttua työelämässä (ks. taulukko 10). Työelämää koskevat kuvaukset sisälsivät ajatuksia itselle merkityksellisestä, tärkeästä ja voimavaroja antavasta työnkuvasta sekä työskentelystä oma alan töissä. Työelämän toivottiin mahdollistavan esimerkiksi ajasta ja paikasta riippumattoman työn tai joustavan työajan. Suurin osa opiskelijoista toivoi olevansa pysyvässä/vakituisessa työsuhteessa tai toivoi vakaata asemaa työelämässä, mutta mukana oli myös opiskelijoita, jotka toivoivat pääsevänsä projektiluontoisiin töihin. Melkein kaikki kuvasivat alan, työtehtävän tai nimikkeen, jossa he toivoivat olevansa. Rakennustyömaalla työnjohtotehtävissä. (ammattikorkeakouluopiskelija) Toivottavasti vakituisessa työsuhteessa varhaiskasvatuksen alalla. (ammattikorkeakouluopiskelija) Toivon mukaan työssä, josta nautin, jossa opin uutta, jossa on haasteita ja joka vastaa alani koulutusta. (yliopisto-opiskelija) Toivon, että minulla olisi vakituinen työpaikka esimerkiksi kuntoutussuunnittelijana tai vanhustyön johtajana. (yliopisto-opiskelija) Taulukko 10 Missä olet viiden vuoden kuluttua (vastaajia n=103). Missä olet viiden vuoden kuluttua n % Työelämässä Kauhukuvia (mm. työtön) Opiskelen työn ohella tai suoritan jatko-opintoja Unelmia (mm. perhe, puoliso) 11 8 Työelämään liittyviin kuvauksiin yhdistyi näkyvästi kolme tekijää, jotka esitellään seuraavassa. Ensimmäiseksi monet kuvasivat asuvansa/työskentelevänsä tietyssä maantieteellisessä paikassa. He mainitsivat kuvauksissaan paikkakunnan tai maantieteellisen alueen. Moni oli avoin myös ulkomailla työskentelylle. Uskoisin, että Rovaniemellä. Pidän kaupungista ja viihdyn täällä. (ammattikorkeakouluopiskelija) Asun ehkäpä Kuusamossa mieheni kanssa ja meillä on poroja. ;) (ammattikorkeakouluopiskelija) Ulkomailla. Olen aiemmin työskennellyt Kanadassa, mutta moni muukin maa kiinnnostaa. (yliopistoopiskelija) Uskon asuvani maalla. (yliopisto-opiskelija) 18

19 Toiseksi opiskelijat kertoivat valmistumisesta ja työelämään siirtymisestä. Tiedän, että silloin EN ole enää yliopistossa perusopiskelijana enkä asu solukämpässä, näin olen sen ajatellut. Toivon olevani töissä. (yliopisto-opiskelija) Viiden vuoden kuluttua olen valmistunut tuotantotalouden diplomi-insinööriksi suuntautuneena tuotannollisen toiminnan johtamiseen ja sivuaineenani prosessitekniikka. (yliopisto-opiskelija) Kolmanneksi kuvaukset sisälsivät ajatuksia etenemisestä nykyisissä työtehtävissä tai siirtymisestä uuteen työpaikkaan tai työtehtävään. Mikäli palkkapolitiikka muuttuu, olen Ammattiopisto Luovissa työvalmentajana sekä opinto-ohjaaja omassa toimipisteessämme. (ammattikorkeakouluopiskelija) Jos ajattelee pysyvyyttä niin samassa konsernissa mutta toivottavasti eri tehtävissä. (ammattikorkeakouluopiskelija) Jos rahallinen korvaus asettuu kohdalleen, niin voin tehdä samoja hommia tai ehkä jopa yletä samalla uralla. (yliopisto-opiskelija) Työelämän lisäksi opiskelijat mainitsivat unelmia tai kauhukuvia tulevaisuudesta. Kauhukuvia kerrottiin enemmän kuin unelmia ja toiveita. Opiskelijoiden toiveita ja unelmia olivat muun muassa perhe, parisuhde tai harrastus ja kauhukuvana esimerkiksi työttömyys. Työttömänä kotona. (ammattikorkeakouluopiskelija) Kirjoitan sen kirjan tai runoteoksen, josta salaisissa päiväunissani haaveilen. [ ] Jos taloudellisesti olisi mahdollista, niin en välttämättä työskentelisi kokopäiväisesti. (ammattikorkeakouluopiskelija) Elämän suhteen asunto, lapsi ja laina. (yliopisto-opiskelija) Salen edessä penkillä istumassa ja örisemässä. (yliopisto-opiskelija) Muutamat näkivät itsensä opiskelemassa työn ohella tai jatko-opiskelijana: Olisi mukavaa opiskella työn ohella jotain alaa. (yliopisto-opiskelija) Oman osaamisen päivittäminen on tärkeää, enkä sulje pois sitä vaihtoehtoa että parantaisin vielä osaamistani jollakin osa-alueella jossain vaiheessa. (yliopisto-opiskelija) 19

20 7 Opiskelijoiden näkemyksiä työelämään siirtymisestä ja valmistumisesta Opiskelijoilta tiedusteltiin heidän näkemyksiään työelämästä ja valmistumisesta. Kuvio 1 osoittaa, että työelämään siirtyminen motivoi suorittamaan opinnot loppuun. Tulevaisuuden työkenttä näyttäytyi kuitenkin epämääräisenä, vaikka opiskelijat kokivat valmistuvansa oikealle alalle ja heillä oli tiedossa millaisiin työtehtäviin he haluavat valmistumisen jälkeen sekä mahdollisia työpaikkoja, joissa voisivat työskennellä valmistumisen jälkeen. Opiskelijat eivät suunnitelleet aktiivisesti valmistumisen jälkeistä työuraa. Kohtalaisen harva koki kuitenkaan valmistumisen ahdistavana. Huomattavaa on, että opiskelijoiden näkemysten erot olivat pieniä, kuten kuvio 1 osoittaa. Valmistuminen ahdistaa minua. Olen suunnitellut valmistumisen jälkeistä työuraa. Tulevaisuus työllistymisen suhteen tuntuu positiiviselta. Odotan innolla työelämää. Tiedän, millaisiin työtehtäviin haluan valmistumisen jälkeen. Valmistun oikealle alalle. Tiedän mahdollisia työpaikkoja, joissa voisin työskennellä valmistuttuani. Tulevaisuuden työkenttä näyttäytyy minulle epämääräisenä. Työelämään siirtyminen motivoi suorittamaan opinnot loppuun. 30; 8% 35; 9% 37; 10% 41; 11% 43; 11% 46; 12% 47; 12% 49; 13% 54; 14% Kuvio 1 Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä valmistumisesta ja työelämään siirtymisestä (vastaajia n=104). Tarkasteltaessa kaikkien yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastauksia ammattikorkeakouluopiskelijat suhtautuivat yliopisto-opiskelijoita positiivisemmin työllistymiseensä ja heille tulevaisuuden työkenttä näyttäytyi vähemmän epämääräisenä kuin yliopisto-opiskelijoille (ks. kuvio 2, seuraavalla sivulla, nuolet merkitty erojen kohdalle). 20