ETSIVÄ NUORISOTYÖ POHJOIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON ALUEELLA 2014
|
|
- Kirsi Toivonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ETSIVÄ NUORISOTYÖ POHJOIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON ALUEELLA 2014 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue/nuorisotoimi
2 2 Sisällys Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella Etsivän nuorisotyön kustannukset Etsivän nuorisotyön paikallinen toiminta Osallistuminen nuorisolain edellyttämään nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon Osallistuminen oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmiin Osallistuminen TimeOut toimintaan Asiakashallinta- ja tilastointijärjestelmät Työnohjaus Etsivä nuorisotyö ja sidosryhmäyhteistyö Nuoret etsivän nuorisotyön asiakkaina Nuorten määrät Yhteydenotto nuoriin Tavoitetut nuoret Mitä kautta nuoret ohjautuivat etsivän nuorisotyön piiriin? Tavoitettujen nuorten koulutustaustat Nuorten elämäntilanne tavoittamisen aikaan Nuoren toimeentulo tavoittamisen aikaan Nuoren asumistilanne tavoittamisen aikaan Nuorten sijoittuminen Kyselylomakkeesta poimittuja avoimia vastauksia Viranomaiskontaktit ja yhteys nuoriin informaatiotilaisuuksissa Mitä asioita koette erityisen haastavaksi tai onnistuneeksi toiminnassanne? Nuoret Tarinoita onnistumisista ja vastoinkäymisistä Avoin palaute Kuvaluettelo KARTTA: ETSIVÄN NUORISOTYÖN KATTAVUUS SUOMESSA KUVA 2. YHTEISTYÖTAHOT, JOIDEN KANSSA EI YHTEISTYÖTÄ LAINKAAN PSAVI-ALUEELLA JA KOKO MAASSA KUVA 3. KUINKA MONEEN NUOREEN ETSIVÄ NUORISOTYÖ OLI YHTEYDESSÄ PSAVI-ALUEELLA KUVA 4. KUINKA MONTA NUORTA ETSIVÄ NUORISOTYÖ TAVOITTI PSAVI-ALUEELLA KUVA 5. MITÄ KAUTTA NUORET OHJAUTUIVAT ETSIVÄN NUORISOTYÖN PIIRIIN POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA 2014? KUVA 5A. MITÄ KAUTTA NUORET OHJAUTUIVAT ETSIVÄN NUORISOTYÖN PIIRIIN PSAVI-ALUEELLA JA KOKO MAASSA 2014? KUVA 5B. MITÄ KAUTTA NUORET OHJAUTUIVAT ETSIVÄN NUORISOTYÖN PIIRIIN PSAVI-ALUEELLA ? KUVA 6. TAVOITETTUJEN NUORTEN KOULUTUSTAUSTAT KAINUUSSA JA POHJOIS-POHJANMAALLA KUVA 6A. TAVOITETTUJEN NUORTEN KOULUTUSTAUSTAT PSAVI-ALUEELLA JA KOKO MAASSA KUVA 6B. TAVOITETTUJEN NUORTEN KOULUTUSTAUSTAT PSAVI-ALUEELLA KUVA 7. NUOREN ELÄMÄNTILANNE TAVOITTAMISEN AIKAAN KAINUUSSA JA POHJOIS-POHJANMAALLA KUVA 7A. NUOREN ELÄMÄNTILANNE TAVOITTAMISEN AIKAAN PSAVI-ALUEELLA JA KOKO MAASSA KUVA 7B. NUOREN ELÄMÄNTILANNE TAVOITTAMISEN AIKAAN PSAVI-ALUEELLA KUVA 8. NUOREN TOIMEENTULO TAVOITTAMISEN AIKAAN KAINUUSSA JA POHJOIS-POHJANMAALLA KUVA 8A. NUOREN TOIMEENTULO TAVOITTAMISEN AIKAAN PSAVI-ALUEELLA JA KOKO MAASSA KUVA 8B. NUOREN TOIMEENTULO TAVOITTAMISEN AIKAAN PSAVI-ALUEELLA KUVA 9. NUOREN ASUMISTILANNE KAINUUSSA JA POHJOIS-POHJANMAALLA
3 3 KUVA 9B. NUOREN ASUMISTILANNE TAVOITTAMISEN AIKAAN PSAVI-ALUEELLA KUVA 10B. TAVOITETTUJEN NUORTEN TILANNE KUNKIN VUODEN LOPUSSA PSAVI-ALUEELLA KUVA 11. ARVIO SIITÄ, MISSÄ AJASSA NUORI SIJOITTUU ENSISIJAISEEN TOIMENPITEESEEN PSAVI-ALUEELLA JA KOKO MAASSA KUVA 13. TOIMENPITEET, JOIHIN NUORIA ON ENSISIJAISESTI OHJATTU PSAVI-ALUEELLA JA KOKO MAASSA KUVA 13A. TOIMENPITEET, JOIHIN NUORIA ON ENSISIJAISESTI OHJATTU PSAVI-ALUEELLA
4 4 Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa. Etsivästä nuorisotyöstä säädetään nuorisolaissa (2006/72). Lain mukaan etsivä nuorisotyö, kuten muukin nuorisotyö ja -politiikka, kuuluu kunnan tehtäviin. Laissa säädetään myös tietojen luovuttamisesta etsivää nuorisotyötä varten sekä etsivää nuorisotyötä varten luovutettujen tietojen käsittelystä. Vuonna 2014 opetus- ja kulttuuriministeriö siirsi etsivän nuorisotyön valtionavustusten myöntämisen aluehallintovirastoille. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi yhteensä avustusta etsivään nuorisotyöhön, jolla palkattiin yhteensä 48,8 HTV. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella tehtiin kuitenkin etsivää nuorisotyötä 49,8 HTV. Muhos ei nimittäin hakenut avustusta vuodelle 2014, koska vuonna 2013 myönnetty avustus riitti kattamaan myös vuoden 2014 kustannukset. PSAVI myönsi Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle Kainuussa etsivää nuorisotyötä tehtiin 12,8 HTV:n voimin ja Pohjois-Pohjanmaalla 36 HTV:n voimin. Avustusta myönnettiin yhtä HTV:tä kohti. Vuonna 2014 kaikissa PSAVI-alueen kunnissa oli etsivän nuorisotyön palvelut. (ks. kartta) PSAVI-alueella on useita toimijoita, jotka toimivat usean kunnan alueella. Valtionavustusta varten toimijat ovat allekirjoittaneet kuntien kanssa yhteistyösopimuksen. Suurin määrä kuntia on Oulaisten kaupungin hallinnoimassa Jelppiverkossa, joka toimii alueellaan seitsemässä kunnassa. Jokilaaksojen Nuorten tuki ry. toimii neljän kunnan alueella, Kajaani, Raahe ja Oulu kahden kunnan alueella. Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää vuosittain tietoja etsivästä nuorisotyöstä. Tiedoista laaditaan valtakunnallinen yhteenveto. Tähän koosteeseen on kerätty tiedot vuoden 2014 kyselyn vastauksista. Tietoja on vertailtu sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti. Lisäksi yhteenvedossa on vertailuja aikaisempiin vuosiin. Kyselyssä kartoitetaan etsivän nuorisotyön toimintaa, etsivän nuorisotyöntekijöiden tavoittamien nuorten taustoja ja nykyistä tilannetta sekä nuoreen suunnattuja ohjaavia toimenpiteitä sekä etsivän nuorisotyön yhteistyötä. Teksteissä ja kuvissa PSAVI-alue tarkoittaa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston aluetta, johon kuuluvat sekä Kainuun että Pohjois-Pohjanmaan maakunnat.
5 5 Kartta: Etsivän nuorisotyön kattavuus Suomessa 2014
6 6 1. Etsivän nuorisotyön kustannukset Hallitus päätti joulukuussa 2007 kohdentaa nuorten matalapalkkatukeen osoitetusta määrärahasta 15,5 miljoonaa euroa nuorisotoimen, opetustoimen sekä työhallinnon palvelujen parantamiseen. Uudelleen kohdentamisessa joko lisättiin hyväksi käytännöiksi osoittautuneiden palvelujen määrä tai tehtiin uusia avauksia, jollainen nuorten työpajatoimintaan liittyvän etsivän työn käynnistäminen on. Vuoden 2008 valtionbudjetissa 2,5 miljoonan euron määräraha kohdennettiin niiden etsivän työn ammattilaisten palkkaukseen, joiden työ liittyy nuorten työpajatoiminnan kokonaisuuteen. Etsivän työn määräraha on yksi niistä toimista, joilla hallitus vastaa nuorten yhteiskunnan palvelujen ulkopuolisuuteen ja sitä kautta mahdollisesti kehittyvään syrjäytymisen riskiin. Etsivä työ toteuttaa varhaisen puuttumisen ideaa. (Etsivä työparitoiminta raportti toiminnasta 1/2008, OKM) Opetus- ja kulttuuriministeriö on jatkanut etsivän nuorisotyön rahoittamista vuoden 2007 jälkeenkin ja myöntänyt vuosittain harkinnanvaraista valtionavustusta kunnille ja yhdistyksille etsivän nuorisotyön toteuttamiseen. Vuonna 2014 opetus- ja kulttuuriministeriö siirsi valtionavustuksen myöntämisen aluehallintovirastoille. Etsivän nuorisotyön suurin kustannuserä oli palkkakustannukset. Kuntien omarahoitusosuus oli suurempi Kainuussa kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja suurempi PSAVI-alueella kuin koko maassa (taulukko 1). Kyselyn vastausten mukaan kaikki PSAVI-alueen etsivän nuorisotyön toteuttajat olivat perustaneet etsivälle nuorisotyölle oman kustannuspaikan kirjanpitoon. Kyselyyn vastanneet kertoivat, että valtionavustus on tarpeellinen ja elintärkeä, jotta etsivää nuorisotyötä voidaan toteuttaa kunnissa. Avustus ei tule kuitenkaan riittämään tulevaisuudessa, koska kuntien ja järjestöjen talous heikkenee jatkuvasti. Valtionavustus % rahoituksesta Palkkakulut % kokonaiskustannuksista Matkakulut % kokonaiskustannuksista Koulutuskulut % kokonaiskustannuksista Toimintamenot % kokonaiskustannuksista KOKO MAA 81,9 % 87,9 % 2,9 % 0,8 % 4,4 % 3,8 % PSAVI 78,7 % 89,3 % 2,9 % 0,8 % 4,9 % 2,2 % Muut kulut % kokonaiskustannuksista POHJOIS- POHJANMAA 79,4 % 89,1 % 2,9 % 0,8 % 5,0 % 2,2 % KAINUU 76,8 % 89,8 % 2,9 % 0,7 % 4,6 % 2,0 % Taulukko 1. Etsivän nuorisotyön kustannukset vuonna 2014
7 7 2. Etsivän nuorisotyön paikallinen toiminta 2.1. Osallistuminen nuorisolain edellyttämään nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon Nuorisolain 7 a :n mukaan paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Nuorisotointa edustaa yleensä nuorisotoimen vastuuvirkamies, mutta joidenkin kuntien verkostoissa myös etsivä nuorisotyön tekijä on verkoston varsinainen jäsen. Kyselyn vastausten mukaan PSAVI-alueella useampi etsivän nuorisotyöntekijän esimies ja lähiesimies olivat jäsenenä verkostossa kuin koko maassa. Kainuussa kaikki etsivien lähiesimiehet olivat verkoston jäseniä. Etsivät nuorisotyöntekijät olivat myös hyvin edustettuina Kainuun kuntien verkostoissa, mutta PSAVI-alueella etsivien jäsenyys verkostoissa ei ollut yhtä yleistä kuin koko maassa. (Taulukko 2.) ESIMIES Esimies jäsen Esimiestä kuullaan Esimies ei ole jäsen KOKO MAA 67,1 % 17,6 % 7,2 % PSAVI 81,5 % 7,4 % 3,7 % POHJOIS-POHJANMAA 78,9 % 10,5 % 5,3 % KAINUU 87,5 % 0,0 % 0,0 % LÄHIESIMIES Lähiesimies jäsen Lähiesimiestä kuullaan Lähiesimies ei ole jäsen KOKO MAA 55,0 % 19,8 % 5,9 % PSAVI 81,5 % 0,0 % 7,4 % POHJOIS-POHJANMAA 73,7 % 0,0 % 10,5 % KAINUU 100,0 % 0,0 % 0,0 % ETSIVÄT Etsivät ovat jäseniä Etsiviä kuullaan Etsivät eivät ole jäseniä KOKO MAA 61,3 % 32,0 % 7,7 % PSAVI 55,6 % 48,1 % 3,7 % POHJOIS-POHJANMAA 42,1 % 57,9 % 5,3 % KAINUU 87,5 % 25,0 % 0,0 % Taulukko 2. Osallistuminen nuorten ohjaus- ja palveluverkostoihin 2.2. Osallistuminen oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmiin Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Muilta osin koulutuksen järjestäjä päättää yhteistyössä opiskeluhuollon palveluja tuottavien tahojen kanssa tarkemmin opiskeluhuoltoryhmien kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Opiskeluhuoltoryhmät voivat tarvittaessa kuulla asiantuntijoita.
8 8 Etsivä nuorisotyö osallistui monialaisiin oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmiin yleensä kutsuttaessa. PSAVIalueella etsivät eivät osallistuneet ryhmään oppilaan tukihenkilönä yläasteella lainkaan. Sen sijaan Pohjois- Pohjanmaalla muutama etsivä nuorisotyöntekijä osallistui ammattioppilaitoksen opiskelijahuoltoryhmään nuoren tukihenkilönä. (Taulukko 3.) KOKO MAA PSAVI POHJOIS- POHJANMAA KAINUU YLÄASTE VAKITUINEN 6,8 % 3,7 % 0,0 % 12,5 % KUTSUTTAESSA 69,4 % 77,8 % 78,9 % 75,0 % NUOREN TUKIHENKILÖNÄ 0,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % EI OLLENKAAN 22,5 % 18,5 % 21,1 % 12,5 % AMMATTI- OPPILAITOS VAKITUINEN 7,7 % 7,4 % 10,5 % 0,0 % KUTSUTTAESSA 59,9 % 63,0 % 68,4 % 50,0 % NUOREN TUKIHENKILÖNÄ 6,3 % 3,7 % 5,3 % 0,0 % EI OLLENKAAN 25,2 % 25,9 % 15,8 % 50,0 % Taulukko 3. Osallistuminen oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmiin 2.3. Osallistuminen TimeOut toimintaan Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli tarjoaa psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Toimintamalli mahdollistaa aktiivisen tuen tarjoamisen nuorille miehille kutsunnoissa ja varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä. Toiminnassa hyödynnetään kutsuntojen tarjoamaa viimeistä mahdollisuutta tavoittaa miesten koko ikäluokka. Kaikille kutsunnanalaisille tarjotaan tilaisuus hakeutua tukipalveluun, jota toteuttavat tehtävään koulutetut ohjaajat. Ohjaajat ovat kuntien sosiaali-, terveys- ja nuorisoalan ammattilaisia, ja tukipalvelu on osa heidän perustyötään. Varusmiespalveluksen keskeytyessä Puolustusvoimien joukko-osastojen sosiaalikuraattorit tarjoavat tukipalvelua varusmiespalveluksen keskeyttäville miehille ja naisille ja tekevät lähetteen yhdessä asiakkaan kanssa kotikunnan ohjaajalle. Siviilipalveluksen keskeytyessä Lapinjärven koulutuskeskuksen sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilökunta toimii vastaavasti tukipalvelun käynnistäjänä. Pohjois-Pohjanmaalla kaikki etsivät osallistuivat TimeOut-toimintaan ja Kainuussakin osallistuivat lähes kaikki. Myös koulutukseen osallistuminen on ollut aktiivista PSAVI-alueella. (Taulukko 4.)
9 9 KOKO MAA PSAVI POHJOIS- POHJAN- MAA KAINUU Etsivät osallistuvat TimeOut-toimintaan 70,30 % 96,30 % 100 % 87,50 % Etsivät ovat osallistuneet TimeOut-koulutukseen 57,70 % 70,40 % 78,90 % 50 % Etsivät EIVÄT ole osallistuneet TimeOutkoulutukseen, 18,90 % 18,50 % 15,80 % 25 % mutta haluaisivat osallistua Etsivät ovat olleet mukana kutsunnoissa 84,70 % 88,90 % 89,50 % 87,50 % Taulukko 4. Osallistuminen TimeOut-toimintaan 2.4. Asiakashallinta- ja tilastointijärjestelmät Etsivän nuorisotyön helpottamiseksi etsiviä kehotetaan käyttämään jotain asiakashallinta- tai tilastointijärjestelmää. Nuoren kannalta on tärkeää, että häntä koskevat tiedot ovat helposti saatavilla ja että tiedot ovat ajantasaisia. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja aluehallintovirastot seuraavat etsivää nuorisotyötä vuosittain. On siis tärkeää, että etsivästä nuorisotyöstä on tietoja yksittäisen nuoren tarpeisiin sekä yksilöimättömiä tietoja tilastoja ja trenditietoja varten. Nuorisolain 7 d :n mukaan etsivän nuorisotyön yhteydessä saadaan luovuttaa nuorta koskevia tietoja edelleen toiselle viranomaiselle vain nuoren ja, jos nuori on alaikäinen, myös hänen huoltajansa suostumuksella. Tiedot on hävitettävä heti, kun ne eivät ole välttämättömiä tehtävän hoitamiseksi. PARENT on erityisesti etsivää nuorisotyötä varten kehitetty asiakashallintajärjestelmä, jonka avulla voidaan koota tilastotietoja koko maan etsivästä nuorisotyöstä. Kaikki Kainuun etsivät käyttävätkin PARENTia ja koko maassa sitä käytti lähes 90 % etsivistä. Valitettavasti Pohjois-Pohjanmaalla 5,3 % etsivistä ilmoittaa, etteivät käytä mitään järjestelmää eivätkä ole suunnittelemassakaan sellaista. (Taulukko 5.) KOKO MAA PSAVI POHJOIS- POHJANMAA KAINUU PARENT 89,6 % 81,5 % 73,7 % 100,0 % Paikallinen ohjelma, linkitetty PARENTiin 1,4 % 3,7 % 5,3 % 0,0 % Muu järjestelmä 4,5 % 11,1 % 15,8 % 0,0 % Ei järjestelmää, suunnitteilla kyllä 3,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Ei 1,4 % 3,7 % 5,3 % 0,0 % Taulukko 5. Asiakashallinta- ja tilastojärjestelmät 2.5. Työnohjaus Työnohjaus on nuoren oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Työnohjauksessa ohjattava pohtii suhdettaan työhönsä.
10 10 Ohjaaja ja mahdolliset muut osallistujat auttavat ohjattavaa näkemään itsensä ja työnsä entistä tarkemmin ja selvemmin. Työnohjaus on vuorovaikutusta, jossa sekä ohjaaja että ohjattavat oppivat toisiltaan. Työnohjaus auttaa jaksamaan työssä ja pysymään työkykyisenä. Työnohjausta voidaan antaa yksilölle, ryhmälle tai koko työyhteisölle. Työnohjausryhmän jäsenet voivat olla saman työpaikan eri yksiköistä, tai jopa eri työpaikoista. Ryhmän jäsenet ovat silloin saman ammatin edustajia tai yhdistävä tekijä on toimiala. (Suomen Työnohjaajat ry.) PSAVI-alueella yksilötyönohjausta sai noin neljäsosa etsivistä. Pohjois-Pohjanmaalla lähes 60 % etsivistä ei saanut työnohjausta lainkaan. (taulukko 6) YKSILÖTYÖN- OHJAUSTA RYHMÄTYÖN- OHJAUSTA EI TYÖNOHJAUSTA KOKO MAA 27,9 % 47,7 % 33,8 % PSAVI 25,9 % 40,7 % 44,4 % POHJOIS-POHJANMAA 15,8 % 36,8 % 57,9 % KAINUU 50,0 % 50,0 % 12,5 % Taulukko 6. Työnohjaus. Onko etsivälle nuorisotyöntekijälle järjestetty työnohjausta? 3. Etsivä nuorisotyö ja sidosryhmäyhteistyö Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä. Nuorisolain mukaan nuorisotyötä toteutetaan monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Etsivän nuorisotyöntekijän tehtävänä on toimia yhteistyössä kaikkien niiden toimijoiden kanssa, jotka ovat tavalla tai toisella tarjoamassa palveluja nuorelle. Kenttä on laaja ja toimijoita on paljon. Kyselyssä pyydettiin etsiviä kertomaan, miten hyvin yhteistyö on sujunut eri toimijoiden kanssa. Kuvaan 1. on koottu ne toimijat, joiden kanssa etsivä nuorisotyöntekijä koki yhteistyön olevan hyvää tai erinomaista.
11 11 Etsivä nuorisotyö Puolustusvoimat Nuorisotoimi Ammattioppilaitos Nuorten työpajat Sosiaalitoimi Mielenterveyspalvelu Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Nuotta Liikunta ja vapaa-aikatoimi Nuoren huoltaja Peruskoulu Lukio Päihdehuolto Terveystoimi Järjestöt Seurakunta Työhallinto Muut työpajat Rikosseuraamuslaitos Poliisi Kela Yritykset Yhteistyötahot mukana etsivässä nuorisotyössä: Yhteistyö HYVÄÄ TAI ERINOMAISTA 0,0 % 10,0 %20,0 %30,0 %40,0 %50,0 %60,0 %70,0 %80,0 %90,0 % KOKO MAA PSAVI Kuva 1. Yhteistyön sujuminen hyvää tai erinomaista eri tahojen kanssa PSAVI-alueella ja koko maassa 2014 Kyselyyn vastaajat näkivät, että yhteistyö eri toimijoiden kanssa kaipaa myös kehittämistä. Etsivän nuorisotyön työnkuvan selkiyttäminen auttaisi yhteistyöverkostojen luomista. Yhteistyötä voidaan parantaa myös tiedonkulun parantamisella ja varmistamisella. Nuorten arkiasioiden kanssa työtä tekevien olisi hyvä tehdä tiivistä yhteistyötä, jotta vältyttäisiin päällekkäisyyksiltä. Työvoimatoimiston ja Kelan aktiivisuutta nuorten ohjaamisessa etsiville on parannettava! Palveluita on olemassa, mutta työntekijät eivät ehdi tavata, joten olemassa olevista palveluista ei tiedetä. Tehdään päällekkäistä työtä, kun työntekijät eivät ehdi perehtyä toisten toimijoiden toimintaan tai etsivän palvelun olemassaolo arkikiireessä unohtuu. Etsivien palveluita ei käytetä hyväksi, joten usein ohjaukset tehdään turhan myöhään.
12 12 Enemmän tietoa etsivästä nuorisotyöstä, edelleen osa verkostoista ei tiedä, että mitä etsivällä nuorisotyöllä tarkoitetaan. Muut viranomaiset luottaisivat enemmän ammattitaitoon nuorta ja nuoren toimintakykyä sekä elämänhallintaa arvioitaessa. Vaikka 80 % vastaajista ovatkin sitä mieltä, että ammattioppilaitoksen kanssa yhteistyö on hyvää tai erinomaista, tulee vastaajien mielestä sitäkin kehittää. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on tärkeää, jotta mahdolliset apuamme tarvitsevat nuoret tulisivat asiakkaiksi varhaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat pääsevät kasautumaan. Kaikkien toimijoiden kanssa yhteistyötä ei kuitenkaan tehdä lainkaan. Syitä voi olla monia, koska nuoren tarve määrittelee sen, kenen kanssa yhteistyötä tulee tehdä. Esimerkiksi rikosseuraamuslaitoksen kanssa tehdään yhteistyötä vain, jos nuori sitä tarvitsee (kuva 2). Yllättävää sen sijaan on se, että yli 10 % PSAVI-alueen etsivistä ei tee yhteistyötä nuorten työpajatoiminnan kanssa. Paikkakunnalla ei tarvitse olla omaa työpajaa, jotta yhteistyötä voisi tehdä. Yhteistyötä voi tehdä useiden verkostomaisesti toimivien nuorten työpajojen kanssa. Suotavaa olisi myös, että kaikki etsivät tekisivät yhteistyötä Nuotta-valmennuksen kanssa. Nuottavalmennus kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaan sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuuteen yhdessä nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kanssa. Nuotta valmennuksen tarkoituksena on olla tuki sekä lisäresurssi työpajojen ja etsivän nuorisotyön tavoitteiden saavuttamisessa. Palvelu on maksuton etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan nuorten ryhmille.
13 13 Yhteistyötahot, joiden kanssa ei tehdä yhteistyötä Rikosseuraamuslaitos Yritykset Muut työpajat Seurakunta Poliisi Nuotta Nuorten työpajat Lukio Peruskoulu Järjestöt Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Liikunta ja vapaa-aikatoimi Terveystoimi Nuorisotoimi Mielenterveyspalvelu Puolustusvoimat Kela Työhallinto Nuoren huoltaja Etsivä nuorisotyö Päihdehuolto Sosiaalitoimi Ammattioppilaitos 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % KOKO MAA PSAVI Kuva 2. Yhteistyötahot, joiden kanssa ei tehdä yhteistyötä lainkaan PSAVI-alueella ja koko maassa 2014
14 Lukumäärä 14 Nuoret etsivän nuorisotyön asiakkaina 1. Nuorten määrät 1.1. Yhteydenotto nuoriin Yhteydessä olemisella tarkoitetaan tilannetta, jossa nuori on ollut yhteydessä etsivään nuorisotyöntekijään tai jossa työntekijä on ollut yhteydessä nuoreen. Yhteydenotot voivat olla esimerkiksi nuoren käynti etsivän nuorisotyöntekijän luona tai työntekijän käynti nuoren luona. Yhteydenottoja ovat myös yhteistyö- tai palveluverkostosta tullut yhteydenotto nuoresta tai verkoston yhteydenotto nuoreen etsivän pyynnöstä. Yhteydenotoksi lasketaan puhelinsoitot, sähköpostiviestit, yhteydenotot verkon kautta, kirjalliset yhteydenotot jne. PSAVI-alueella etsivät olivat yhteydessä yhteensä nuoreen vuoden 2014 aikana. Etsivien yhteydenotot vuotiaisiin on hieman laskenut 2012 vuodesta lähtien, vaikka tämä ikäryhmä on edelleen suurin kaikista ikäryhmistä. Yhteydenotot vuotiaisiin on sitä vastoin kasvanut tasaisesti. (Kuva 3.) Kuinka moneen nuoreen etsivä nuoristyö oli yhteydessä PSAVI alueella alle 15 v v v v. Kuva 3. Kuinka moneen nuoreen etsivä nuorisotyö oli yhteydessä PSAVI-alueella
15 Lukumäärä v v v v. Ei tietoa Naisia Miehiä KOKO MAA 3,8 % 57,1 % 32,2 % 4,6 % 2,2 % 38,8 % 60,4 % PSAVI 3,7 % 62,1 % 28,0 % 4,5 % 1,7 % 36,6 % 63,1 % POHJOIS-POHJANMAA 3,2 % 63,0 % 28,0 % 4,3 % 1,5 % 36,6 % 63,4 % KAINUU 5,9 % 58,5 % 27,7 % 5,5 % 2,4 % 36,4 % 61,5 % Taulukko 7. Ikäjakauma niistä nuorista, joihin etsivä on ollut yhteydessä PSAVI-alueella, Kainuussa, Pohjois- Pohjanmaalla ja koko maassa v Tavoitetut nuoret Tavoitetuilla nuorilla tarkoitetaan niitä nuoria, joiden kanssa on käyty keskustelua henkilökohtaisemmalla tasolla. Esimerkiksi on selvitetty nuoren tuen tarve. PSAVI-alueella etsivät tavoittivat yhteensä nuorta Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrät PSAVI-alueella alle 15 v v v v. Kuva 4. Kuinka monta nuorta etsivä nuorisotyö tavoitti PSAVI-alueella 15 v v v v. Ei tietoa Naisia Miehiä KOKO MAA 4,2 % 56,7 % 33,1 % 5,1 % 1,0 % 40,8 % 59,2 % PSAVI 4,1 % 62,0 % 28,1 % 4,6 % 1,2 % 37,7 % 62,3 % POHJOIS-POHJANMAA 3,3 % 63,6 % 27,6 % 4,2 % 1,4 % 36,7 % 63,3 % KAINUU 7,8 % 54,5 % 30,8 % 6,6 % 0,3 % 42,2 % 57,8 % Taulukko 8. Tavoitettujen nuorten osuus eri ikäryhmissä v. 2014
16 16 2. Mitä kautta nuoret ohjautuivat etsivän nuorisotyön piiriin? Kaikkein eniten nuoria ohjautuu etsivän nuorisotyön piiriin ammattioppilaitosten kautta. PSAVI-alueella puolustusvoimien kautta ohjautuvien nuorten määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2014 osuus oli yli 10 %. Nuorten suorien yhteydenottojen määrä on myös kasvanut viime vuosina. Suomessa etsivien piiriin ohjautuu toiseksi eniten nuoria heidän suorien yhteydenottojensa kautta, ja PSAVI-alueellakin kolmanneksi eniten. Peruskoulusta ohjautuneiden määrä on vähentynyt roimasti vuoden 2012 tasosta, jolloin määrä oli yli 10 %. (Kuvat 5, 5a ja 5b.) Mitä kautta nuoret tulivat etsivän nuorisotyön piiriin vuonna 2014? Ammatillinen koulutus Puolustusvoimat Nuori suoraan yhteydessä Lukio Sosiaalitoimi Vanhemmat Muut TE-toimisto Peruskoulu Nuorisotoimi Työpaja Terveystoimi SoMe Kaverit Ei tietoa Katutyö Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Kuva 5. Mitä kautta nuoret ohjautuivat etsivän nuorisotyön piiriin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 2014?
17 17 Ammatillinen koulutus Puolustusvoimat Nuori suoraan yhteydessä Sosiaalitoimi Vanhemmat Lukio Muut TE-toimisto Peruskoulu Nuorisotoimi Terveystoimi Työpaja SoMe Kaverit Ei tietoa Katutyö Mitä kautta nuoret tulivat etsivän nuorisotyön piiriin vuonna 2014? Koko maa Pohjois-Suomen AVI Kuva 5a. Mitä kautta nuoret ohjautuivat etsivän nuorisotyön piiriin PSAVI-alueella ja koko maassa 2014? Mitä kautta nuoret ohjautuivat etsivän nuorisotyön piiriin ? Ammatillisen koulutuksen kautta Puolustusvoimien kautta Nuoren suoran yhteydenoton kautta Sosiaalitoimen kautta Vanhempien yhteydenotto Lukion kautta Muuta kautta TE -toimiston kautta Peruskoulun kautta Nuorisotyön kautta Terveystoimen kautta Työpajan kautta Sosiaalinen media SoMe Katutyön kautta 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35, Kuva 5b. Mitä kautta nuoret ohjautuivat etsivän nuorisotyön piiriin PSAVI-alueella ?
18 18 3. Tavoitettujen nuorten koulutustaustat Suurimmalla osalla tavoitetuista nuorista oli taustalla keskeytyneet opinnot ammatillisessa oppilaitoksessa. Kainuussa yli viidesosan koulutustausta ei ollut tiedossa vuonna Äidinkielenään PSAVI-alueella 95 % nuorista puhui suomea. Koko maassa suomea puhuvien osuus oli 86 %. (Kuvat 6, 6a, 6b.) Tavoitettujen nuorten koulutustaustat Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla v Keskeytynyt ammatillinen perustutkinto Suorittamassa ammatillista perustutkintoa Peruskoulu suoritettu Ammatillinen perustutkinto suoritettu Suorittamassa lukiota Lukio keskeytynyt Peruskoulussa Ei tietoa Ylioppilas Muu Lukio suoritettu Keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto Lähtömaassa suoritettu koulutus/tutkinto Peruskoulu keskeytynyt Keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto suoritettu % POHJOIS-POHJANMAA KAINUU Kuva 6. Tavoitettujen nuorten koulutustaustat Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014
19 19 Tavoitettujen nuorten koulutustaustat (PSAVI ja koko maa v. 2014) Keskeytynyt ammatillinen perustutkinto Suorittamassa ammatillista perustutkintoa Peruskoulu suoritettu Ammatillinen perustutkinto suoritettu Ei tietoa Suorittamassa lukiota Peruskoulussa Lukio keskeytynyt Ylioppilas Muu Lukio suoritettu Keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Peruskoulu keskeytynyt Lähtömaassa suoritettu koulutus/tutkinto Keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto suoritettu % KOKO MAA PSAVI Kuva 6a. Tavoitettujen nuorten koulutustaustat PSAVI-alueella ja koko maassa 2014
20 20 Keskeytynyt ammatillinen perustutkinto Suorittamassa ammatillista perustutkintoa Peruskoulu suoritettu Ammatillinen perustutkinto suoritettu Ei tietoa Suorittamassa lukiota Peruskoulussa Lukio keskeytynyt Ylioppilas Muu Lukio suoritettu Keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Peruskoulu keskeytynyt Lähtömaassa suoritettu koulutus/tutkinto Keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto suoritettu Tavoitettujen nuorten koulutustaustat % Kuva 6b. Tavoitettujen nuorten koulutustaustat PSAVI-alueella Nuorten elämäntilanne tavoittamisen aikaan Tavoittamisen aikaan nuori on ollut yleensä joko opiskelemassa tai työttömänä. Tilanne ei ole muuttunut juurikaan viime vuosien aikana. Osa nuorista ei ollut vielä ilmoittautunut työnhakijaksi, vaikka olikin ollut vailla töitä. Kainuussa niiden nuorten osuus, joiden elämäntilanteesta ei ollut tietoa lainkaan, oli lähes 20 % vuonna Koko maassa suurin osa nuorista on ollut työttömänä työnhakijana tavoittamisen aikaan kun taas PSAVI-alueella oli lähes yhtä paljon opiskelijoita kuin työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneita. (Kuvat 7, 7a ja 7b.)
21 21 Tavoitettujen nuorten elämäntilanne tavoittamisen aikaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v Opiskelija Työttömäksi ilmoittautunut työnhakija Työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut Ei tietoa Peruskoulussa Töissä Muu Sairaana Eläkkeellä Perhevapaa (lastenhoito) Asevelvollisuus Kotoutumistoimeenpiteessä % POHJOIS-POHJANMAA KAINUU Kuva 7. Nuoren elämäntilanne tavoittamisen aikaan Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014
22 22 Tavoitettujen nuorten elämäntilanne tavoittamisen aikaan v Opiskelija Työttömäksi ilmoittautunut työnhakija Työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut Ei tietoa Peruskoulussa Töissä Muu Sairaana Eläkkeellä Perhevapaa (lastenhoito) Asevelvollisuus Kotoutumistoimeenpiteessä % KOKO MAA PSAVI Kuva 7a. Nuoren elämäntilanne tavoittamisen aikaan PSAVI-alueella ja koko maassa 2014
23 23 Nuoren elämäntilanne tavoittamisen aikaan Opiskelija Työttömäksi ilmoittautunut työnhakija Työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut Ei tietoa Peruskoulussa Työssä käyvä Muu Sairaana Eläkkeellä Perhevapaalla kotona (lastenhoito) Asevelvollisuus Kotoutumistoimeenpiteessä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40, Kuva 7b. Nuoren elämäntilanne tavoittamisen aikaan PSAVI-alueella Nuoren toimeentulo tavoittamisen aikaan Kainuussa oli vuonna 2014 tavoittamisen aikaan yli 30 % sellaisia nuoria, joiden toimeentulosta etsivät eivät olleet lainkaan tietoisia. Pohjois-Pohjanmaankin ei tietoa osuus oli lähes 25 %. Osuus niistä nuorista, joiden toimeentulon lähde ei ollut tiedossa tavoittamisen aikaan, on melkein kolminkertaistunut vuodesta Vanhempien taloudellinen tuki oli yleisin toimeentulon lähde nuorille tavoittamisen aikaan niin PSAVIalueella kuin koko maassakin. Pitkäaikainen toimeentulotuki pääasiallisena toimeentulon lähteenä oli yleisempää koko maassa kuin PSAVI-alueella. PSAVI-alueella pitkäaikaisen toimeentulotuen saajien osuus oli puolittunut kolmessa vuodessa. (Kuvat 8, 8a, 8b.)
24 24 Tavoitettujen nuorten pääasiallinen toimeentulo Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla v Ei tietoa Vanhempien tuki Opintotuki Työttömyysturva Pitkäaikainen toimeentulotuki Palkka Muu Sairauspäiväraha Kuntoutustuki Vanhempainetuudet Kotoutumistuki Eläke % POHJOIS-POHJANMAA KAINUU Kuva 8. Nuoren toimeentulo tavoittamisen aikaan Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014
25 25 Tavoitettujen nuorten pääasiallinen toimeentulo v Ei tietoa Vanhempien tuki Opintotuki Työttömyysturva Pitkäaikainen toimeentulotuki Palkka Muu Sairauspäiväraha Kuntoutustuki Vanhempainetuudet Kotoutumistuki Eläke % KOKO MAA PSAVI Kuva 8a. Nuoren toimeentulo tavoittamisen aikaan PSAVI-alueella ja koko maassa 2014
26 26 Nuoren pääasiallinen toimeentulo tavoittamisen aikaan Ei tietoa Vanhempien tuki Opintotuki Työttömyysturva Pitkäaikainen toimeentulotuki Palkka Muu Sairauspäiväraha Kuntoutustuki Kotoutumistuki Eläke Vanhempainetuudet 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30, Kuva 8b. Nuoren toimeentulo tavoittamisen aikaan PSAVI-alueella Nuoren asumistilanne tavoittamisen aikaan Nuoret asuivat yleisimmin omassa vuokra-asunnossa tai vanhempien luona tavoittamisen aikaan. Kaikkien nuorten asumistilanne ei kuitenkaan ollut tiedossa. Kainuussa neljäsosan asumistilanne ei ollut tiedossa tavoittamisen aikaan vuonna Asumistilanteen ei tietoa -osuus onkin yli kolminkertaistunut PSAVIalueella viimeisen kolmen vuoden aikana. (Kuvat 9, 9a ja 9b.)
27 27 Omassa vuokra-asunnossa Vanhempien asunnossa Ei tietoa Opiskelija-asunnossa/asuntolassa Kaverien luona Muu Sukulaisten luona Asunnoton Tukiasunnossa Omassa omistusasunnossa Laitoksessa Vastaanottokeskuksessa Tavoitettujen nuorten asumistilanne Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla v % POHJOIS-POHJANMAA KAINUU Kuva 9. Nuoren asumistilanne Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014 Omassa vuokra-asunnossa Vanhempien asunnossa Ei tietoa Opiskelija-asunnossa/asuntolassa Kaverien luona Muu Sukulaisten luona Asunnoton Tukiasunnossa Omassa omistusasunnossa Laitoksessa Vastaanottokeskuksessa Tavoitettujen nuorten asumistilanne v % KOKO MAA PSAVI Kuva 9a. Nuoren asumistilanne tavoittamisen aikaan PSAVI-alueella ja koko maassa 2014
28 28 Nuoren asumistilanne tavoittamisen aikaan Omassa vuokra-asunnossa Vanhempien asunnossa Ei tietoa Opiskelija-asunnossa/asuntolassa Kaverien luona Muu Sukulaisten luona Asunnoton Omassa omistusasunnossa Tukiasunnossa Laitoksessa Vastaanottokeskuksessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45, Kuva 9b. Nuoren asumistilanne tavoittamisen aikaan PSAVI-alueella Toimenpiteistä kieltäytyneiden osuus on laskenut vuodesta 2011 lähtien 6,7 %:sta 4,3 %:iin. Suomessa toimenpiteistä kieltäytyy vain 3,5 % nuorista. PSAVI-alueella eniten kieltäytyjiä oli vuotiaiden ikäryhmässä. Vuoden 2014 lopussa toimenpiteissä oli yli 70 % nuorista PSAVI-alueella. (Kuvat 10 ja 10a.) 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Tavoitettujen nuorten tilanne ikäryhmittäin 15v v v v. Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteitä Kieltäytynyt yhteistyöstä Kuva 10. Tavoitettujen nuorten tilanne ikäryhmittäin
29 29 80,0 70,0 60,0 Nuoren tilanne kunkin vuoden lopussa PSAVI alueella ,6 73,8 72,4 69,5 56,9 % 50,0 40,0 37,0 30,0 20,0 23,8 21,5 20,8 23,4 10,0 6,1 6,7 5,9 5,4 4,3 0,0 Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteitä Kieltäytynyt yhteistyöstä Kuva 10b. Tavoitettujen nuorten tilanne kunkin vuoden lopussa PSAVI-alueella 7. Nuorten sijoittuminen Kyselyyn vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka pian tavoittamisen jälkeen nuoret sijoittuvat toimenpiteeseen. PSAVI-alueella arvion mukaan 60 % sijoittuu toimenpiteeseen kolmen kuukauden sisällä. Koko maassa kolmen kuukauden sisällä sijoittuu toimenpiteeseen alle 40 % nuorista. Noin 15 % nuorista sijoittuu 3 6 kk sisällä. Osuus on sama PSAVI-alueella ja koko maassa. Osuus niistä nuorista, joiden sijoittumisesta ei ole tietoa, on kaksinkertainen koko maassa PSAVI-alueeseen verrattuna. (Kuva 11.)
30 30 Arvio siitä, kuinka kauan kestää ennen kuin tavoitettu nuori sijoittuu ensisijaiseen toimenpiteeseen. (% nuorten määristä) ,9 50 % ,5 31, ,5 15,8 15, ,5 6 3,2 3,5 1,4 1,5 0 3 kk 3 6 kk 6 9 kk 9 12 kk Yli vuoden Ei tietoa KOKO MAA PSAVI Kuva 11. Arvio siitä, missä ajassa nuori sijoittuu ensisijaiseen toimenpiteeseen PSAVI-alueella ja koko maassa 2014 Tavoitettu nuori on usein ohjattu useaan eri palveluun tai toimenpiteeseen. Kuvassa 12 on listattu kaikki ne palvelut, joihin nuoria on ohjattu. Eniten nuoria on ohjattu palveluihin ja toimenpiteisiin, joita ei löytynyt kysymyslomakkeen valikosta. Muita toimintoja olivat mm. vakuutusasioiden hoito, oikeusaputoimisto, erilaiset ryhmätoiminnot, syömishäiriöklinikka, sosiaalipedagoginen hevostoiminta, koulunkäynti apu jne. (Kuva 12.)
31 31 Eri palvelut, joihin nuoria on ohjattu v (% kaikista palveluista) Muut Toimeentuloon liittyvät palvelut Ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi Jatkanut opintoja Mielenterveystoimiston palvelut Työpaja Nuorisotoimen palvelut Asumiseen liittyvät palvelut Viranomaisverkon luominen Työvoimapoliittiset toimenpiteet (työkokeilu) Muu sosiaalitoimen palvelu Aloittanut opinnot Työhön TE-toimiston muu palvelu Muu terveyskeskuspalvelu Kuntouttava työtoiminta Muut vapaa-ajan palvelut TE-toimiston ammatinvalinnan ohjaus Päihdekuntoutus Velkaneuvonta Liikuntatoimen palvelut Oppisopimuskoulutus Järjestöjen palvelut Lastensuojelu Poliisi Kotouttamistoimenpiteet 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00 16,00 18,00 20,00 KOKO MAA PSAVI Kuva 12. Eri palvelut, joihin nuoria on ohjattu v (% kaikista palveluista) Toisessa kysymyksessä kysyttiin, mihin nuoria on ensisijaisesti ohjattu. Tähänkin kysymykseen suurin osa vastaajista niin PSAVI-alueella kuin koko maassakin vastasivat muu toiminta. Muun toiminnan osuus on kuitenkin puolittunut vuonna 2014 edelliseen vuoteen verrattuna. PSAVI-alueella seuraavaksi suurin toiminta, johon nuoria ensisijaisesti ohjattiin, oli liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut. Koko maassa tämän palvelun osuus oli puolta pienempi PSAVI-alueeseen verrattuna. Kuvassa 13a. TE-toimiston palveluihin on laskettu myös työharjoittelu ja työelämävalmennus vuosilta 2012 ja 2013, koska näitä ei kysytty vuoden 2014 kyselyssä. Jotkut vastaajista ovat saattaneet laskea työkokeiluun myös työharjoittelussa tai
32 32 työelämävalmennuksessa olleet, koska työkokeilun osuus on kasvanut melkein kaksinkertaiseksi edellisiin vuosiin verrattuna. (Kuva 13 ja 13a.) Toiminnot, joihin nuoria ohjattu ensisijaisesti v (%) Muu Liikunta, nuoriso ja vapaa-ajan palvelut Mielentervespalvelut TE-toimiston muu palvelu Jatkanut ammatillisia opintoja Työpaja Työkokeilu Sosiaalitoimen palvelut Työhön avoimille työmarkkinoille Aloittanut ammatillisen perustutkinnon opinnot Muu opiskelu Ei tietoa Jatkanut peruskoulun opintoja Terveyskeskuksen palvelut Päihdekuntoutus Aloittanut ohjaavan ja valmistavan ammatillisen koulutuksen Jatkanut lukion opintoja Armeija Oppisopimuskoulutus Kieltäytyy Keskeyttää toimenpiteen % KOKO MAA PSAVI Kuva 13. Toimenpiteet, joihin nuoria on ensisijaisesti ohjattu PSAVI-alueella ja koko maassa 2014
33 33 Toiminnot, joihin nuoret ohjattu ensisijaisesti Muu Liikunta, nuoriso ja vapaa-ajan palvelut Mielentervespalvelut TE-toimiston muu palvelu* Jatkanut ammatillisia opintoja Työpaja * Sisältää 2012 ja 2013 työelämävalmennuksen ja työharjoittelun. Työkokeilu Sosiaalitoimen palvelut Työhön avoimille työmarkkinoille Aloittanut ammatillisen perustutkinnon opinnot Muu opiskelu Jatkanut peruskoulun opintoja Terveyskeskuksen palvelut Päihdekuntoutus Aloittanut ohjaavan ja valmistavan ammatillisen koulutuksen Jatkanut lukion opintoja Armeija Oppisopimuskoulutus Nuori kieltäytyy toimenpiteestä Keskeyttää toimenpiteen 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25, % Kuva 13a. Toimenpiteet, joihin nuoria on ensisijaisesti ohjattu PSAVI-alueella
34 34 Kyselylomakkeesta poimittuja avoimia vastauksia 1. Viranomaiskontaktit ja yhteys nuoriin informaatiotilaisuuksissa PSAVI-alueella etsivillä oli yhteensä viranomaiskontaktia vuoden 2014 aikana. Mikäli tämä jaettaisiin kaikkien PSAVI-alueen etsivien kanssa, yhtä etsivää kohden kontakteja olisi noin 423. Informaatiotilaisuuksissa etsivät olivat olleet yhteydessä yhteensä nuoreen. Etsivää kohti tämä olisi noin 551 nuorta. Tyypillisiä informaatiotilaisuuksia olivat yläasteiden vanhempainillat ja erityisesti 9-luokkalaisille järjestetyt tilaisuudet ja yhteishakuillat. Etsivät olivat yhteydessä nuoriin myös erilaisissa nuorten tapahtumissa ja nuorisotoimen järjestämissä tilaisuuksissa ja oppilaitosvierailuilla. Nuoriin oltiin yhteydessä myös erilaisilla messuilla kuten Eteenpäin-messuilla ja Työ Elämään -tapahtumassa Oulun kaupunginteatterilla. Etsivät kohtasivat nuoria myös kutsunnoissa ja päihdeneuvontatilaisuuksissa. Nuoriin oltiin yhteydessä myös rippileirivierailujen yhteydessä. 2. Mitä asioita koette erityisen haastavaksi tai onnistuneeksi toiminnassanne? Etsivä nuorisotyö on vakiinnuttanut asemansa nuorten asioiden eteenpäin saattajana. Tämä ilmenee sekä nuorten suorien yhteydenottojen lisääntymisenä, sekä yhteistyötahoiltamme saamastamme palautteesta. Haastavaa on toisen asteen oppilaitosten puuttuminen kunnasta, onnistunutta on päivystystoiminta nuorisotilalla ja kouluyhteistyö peruskoulussa, yhteistyö viranomaisten ja nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kanssa sujuu hyvin. Nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat lisääntyneet entistä enemmän. Moniongelmaisuus näkyy edelleen. Nuorten kiinnittyminen joihinkin palveluihin (esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen palveluihin) on parantunut. Asiakasmäärät ovat kasvaneet, johon varmaan osaltaan vaikuttaa vahva tiedottaminen ja verkostoituminen. Haasteena yhteistyö sosiaalitoimen kanssa (paljon eri toimijoita ja toimintatapoja) Onnistumisia Time Out, Sovittelutoimiston kanssa tehty sopimus, monialainen ohjaus- ja palveluverkosto työskentely. Asiakkaat ovat tullessaan etsivän työn asiakkaiksi huonokuntoisia. Olisi tärkeää tavoittaa asiakkaat aiemmin, jolloin työskentely lähtisi paremmin käyntiin ja asiakkaalle oli olemassa enemmän mahdollisuuksia. Kaikille nuorille ei ole olemassa täsmäpalveluja omassa kunnassa. Palvelujen hakeminen kauempaa on joskus liian haastavaa.
35 35 Työkokeilu- ja työpaikkoja on haastava löytää nuorille. Nuoret ovat ottaneet hyvin itse kontaktia etsiviin. Asiakkaat ovat löytäneet myös mukavasti oman polun. Yhteistyöverkosto on laaja ja etsivä työ on saanut hyvin jalansijaa kuntapalveluissa. Luottamuksen saavuttaminen nuoreen. Kontaktien saaminen, puhelinnumerot vaihtuvat yhteydenotot vaikeutuu/päättyy sen takia. Nuoren ohjaaminen eteenpäin hänen omien toiveiden mukaan onnistuu. Onnistunutta on tehokas verkostotyö ja joustavuus jatko-opiskelupaikkoihin sijoittautumisessa. Haasteena on ollut päihdeongelmaisten nuorten lisääntyminen asiakkaissamme. Kunnan taloudelliset säästötoimenpiteet ovat luoneet haasteita työaikaan sekä laadukkaan erityisnuorisotyön tekemiseen. Lisäksi nuorten tarvitsemien palveluiden keskittyminen Oulun kaupunkiin tuo välimatkan vuoksi haasteita. Kunnan pienuus. Ihmiset tuntevat kohtuu hyvin toisensa, joten tiedot nuorista löytyy tavalla tai toisella. Nuorten palvelujen vähyys kunnassa, kuten vapaa-aikaan. Että huomaa tilanteesta riippuen kaikki vaihtoehdot, jota nuoren eteenpäin viemiseen löytyy. Asiakaskunta on suhteellisen pieni, joten se antaa mahdollisuuden antaa nuorelle aikaa enemmän, kuin esim. isommassa kunnassa. Sitä tulee todella tutuksi sellaisen nuoren kanssa, joka palvelua haluaa. Nuoresta tehty ilmoitus tulee liian myöhään, joten nuoren tilanne on ehtinyt mennä jo todella vaikeaksi. Pienten paikkakuntien resurssien puute peruspalveluissa on hälyyttävä. Nuoret jäävät etsivien käsiin, sillä paikkoja, joihin heitä ohjata, ei ole. Etsivä nuorisotyö joutuu paikkaamaan puutteellisia peruspalveluita. Kun yhteistyö toimii, se on usein hyvin hedelmällistä. Yhteistyö yksittäisten työvoimatoimiston työntekijöiden kanssa toimii, mutta kokonaisuutena palvelut ovat hyvin kasvottomat. Esimerkiksi nettisivuilta ei löydä yksittäisten virkailijoiden yhteystietoja, vaikka palvelua on pyritty tuomaan lähemmäs ihmisiä. Puolustusvoimien kanssa tehtävä yhteistyö on erittäin antoisaa. Haastavaa on saada joustavat palvelupolut nuorille, ettei heidän tarvitsisi aina odottaa seuraavaan palveluun/toimenpiteeseen pääsyä liian kauaa, tämä kuormittaa omaa työtä sillä edelliseltä raportointikaudelta kirjoilla on vielä 11 nuorta. Onnistunutta on nuorten kiinnittyminen, heistä on mukavaa, että yksi ja sama tuttu aikuinen kulkee rinnalla ja pitää huolen palveluiden saatavuudesta ja niihin kiinnittymisestä. Olemme kokeneet oman asiakastietojärjestelmän helpottavan, tehostavan ja selkiyttävän asiakasohjauksia. Oppilaitoksilla on mahdollisuus ilmoittaa myös suoraan tietojärjestelmäämme pudokkaat. Vaikka yhteistyötä koulujen kanssa voi parantaa edelleen, on koulujen kanssa tehtävä yhteistyö kuitenkin kuluneen vuoden aikana parantunut siitä, mitä se on aikaisemmin ollut.
36 36 Haastavaa työssämme on se, että monella asiakkaallamme on mielenterveysongelmia ja heidän kanssaan on haastavaa työskennellä ja saada asioita eteenpäin. Vuoden aikana mielenterveystoimiston palvelut ovat olleet paikkakunnallamme kortilla. Resurssien puute on aiheuttanut sen, ettei nuori ole päässyt mielenterveystoimiston asiakkaaksi silloin, kun hän olisi ollut valmis ottamaan avun vastaan. Kun aika mtt:n on lopulta saatu, ei nuori ole enää välttämättä halunnut ottaa apua vastaan. Paikkakunnallamme on vähän avoimia työpaikkoja tarjolla, joten se näkyy myös asiakkaissamme. Monen kohdalla työttömyys on voinut jatkua jo pitkäänkin, vaikka ammatillinen koulutus ja halu työntekoon löytyisi. Päihde -ja mielenterveysongelmat, sekä maantieteellinen sijainti haastavia. Viranomaisten välinen yhteistyö on erinomaista. Haasteet: pienellä paikkakunnalla ongelmana on se, että ongelmista vaietaan, koska -kaikki tuntevat kaikkija syrjäytyneitä nuoria piilotellaan ja tietoa ei välttämättä tule etsivälle heidän tilanteestaan. Monet näistä syrjäytyneistä nuorista asuvat kotona vanhempien luona vanhempien mahdollistaessa nuoren irrallisuuden yhteiskunnasta. Onnistumiset: kun tieto tulee syrjäytyneestä nuoresta, nuori on mahdollisesti helppo saada avun piiriin, koska välimatkat ovat pienet ja etsivästä tulee nopeasti tuttu. Alaikäisiä koulun keskeyttäjiä ollut huomattavan paljon vuoden 2014 aikana. Heidän toimenpiteisiin ohjauksensa on aika haasteellista, koska heille (alle 17 v.) ei ole hirveästi vaihtoehtoja. Vanhemmat ovat jotenkin kyvyttömiä puuttumaan tilanteeseen, jossa nuori on ilmoittanut keskeyttävänsä. Koen haastavaksi sen, että minun työtäni ei arvosteta. Esimerkiksi, jos kyseessä on päihteitä käyttävä nuori, niin minun sanani ei ole tarpeeksi vahva, kun puhutaan nuoren tilanteesta, vaikka näen nuorta useammin kuin päihdetyöntekijä. Lisäksi koen haasteelliseksi sen, että tässä pienessä kunnassa on ollut monta lyhytaikaista etsivää ennen minua. Omiin onnistumisiin työssäni kuuluu se, että kun sana kiirii, niin yhä useampi kadoksissa ollut nuori hakeutuu minun luokse. Työ on raskasta ja huonosti palkattua, mutta rakastan kyllä työtäni täydestä sydämestä. Haastavaa on toimiminen eri tavoin toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa siten, että voi asettua nuoren puolelle. Lisäksi kunnassa on pitkät välimatkat, joten kulkeminen vie paljon työaikaa. Myös useat palaverit ovat syöneet työaikaa turhaan, mutta näitä on nyt saatu järkeistettyä. Olemme onnistuneet löytämään paljon nuoria. Nuoren luottamuksen saaminen asiakassuhteessa ja sen vaaliminen versus yhteistyötahojen asettamat tavoitteet haasteita. Nuoret ovat moniongelmaisia, joka asettaa erityisiä haasteita työhön. Työparitoiminta aivan ehdotonta tässä työssä.
37 37 Haastavammaksi käy nuorten tavoittaminen, koska kouluista ei tule ajallaan ilmoituksia koulunsa keskeyttäneistä. Välillä salassapitovelvollisuus estää nuoren parhaaksi toimimisen. Haastavaksi on myös koettu yhteistyö kuntouttavan työtoiminnan kanssa. Lakiuudistuksissa ja säädösten/sääntöjen jatkuvassa muuttumisessa ei pysy mukana! Onnistumisen kokemuksia toiminnassamme on työpajatoiminnan kehittäminen (starttipaja) ja se, että prosentuaalisesti nuoret menevät elämässään jollain saralla eteenpäin. Asiakkaat tuntuvat olevan kiven alla, eikä heistä tule helposti tietoa. Kaikkien tulisi vetää yhtä köyttä, että nuoren asioita saadaan paremmin hoidettua. Hankalaa on myös paikkakunnallamme se, että töitä ei oikein ole tarjolla niille nuorille, jotka haluaa oikeisiin töihin. Onnistuneeksi koen nuorten suhtautumisen etsivään työhön, puskaradio nuorten keskuudessa on toiminut ja nuoret tuntee jo aika hyvin etsivän nuorisotyöntekijän. Osa asiakkaista on vakiintunutta eli aina kun tulee kysyttävää, he kävelevät suoraan toimistoon hakemaan neuvoa ilman ajanvarauksia. Yksin työskentely on haasteellista, mutta toimiva yhteistyö paikkakunnallamme eri viranomaistahojen kanssa helpottaa tätä paljon. Työ- ja opiskelupaikkoja ei ole paikkakunnallamme ja erityisesti osaa yli 20 - vuotiaista on vaikea motivoida/ rohkaista lähtemään toiselle paikkakunnalle. Myös epäsosiaaliseen toimintaan, kuten rikoksiin ajautuneita nuoria on haasteellista saada motivoitua kiinnittymään palveluihin. Heidän auttamisensa on haasteellista pienessä yhteisössä, jossa heidät on korvamerkitty. Yksinäisten ja psyykkisesti oireilevien sosiaalinen vahvistaminen on haasteellista, koska nuorille aikuisille ei ole paikkakunnallamme kohtaamispaikkoja. Osaksi tämänkin takia pidän kerran viikossa Nuorten aikuisten iltaa eli torstaitupaa. Nyt kunnassa on tavoitteena aloittaa myös vastaavanlaista päivätoimintaa, jossa etsiväkin olisi paikalla. 3. Nuoret Tarinoita onnistumisista ja vastoinkäymisistä Nuori mies hakeutui itse nuorisotilalla päivystävän etsivän juttusille ja kertoi tarvitsevansa tukea ja apua vaikeaan elämäntilanteeseen. Ilman työtä ja koulutuspaikkaa olevana hän halusi itse sijoittua nuorten työpajalle. Koska sellaista ei kunnassa ole ryhdyttiin selvittämään mahdollisuutta sijoittua naapurikunnan työpajalle. Monien vaiheiden ja vääntöjen jälkeen nuori sijoittui naapurikunnan työpajalle ensin työkokeilujaksolle ja hän myös muutti tyttöystävänsä kanssa ko. paikkakunnalle asumaan. Tapahtui siis ns. saattaen vaihto toiselle paikkakunnalle etsivien kesken. Nyt nuori mies työskentelee työpajalla edelleen ja saa valmennusta. Tyttöystävä sai suoritettua opintonsa loppuun ja nyt on vauva tulossa perheeseen :) Nuori on etsivään työhön ohjautuessaan ollut työtön ja hyvin moniongelmainen. Etsivän työn keskusteluavun sekä palveluihin ohjauksien jälkeen nuori on kiinnittynyt starttivalmennukseen ja työpajatoimintaan. Lisäksi nuori on selvittämässä omia talousasioitaan velkaneuvonnassa. Nuori on osallistunut liikunta- ja ravintoneuvontaan sekä parantanut huomattavasti elintapojaan. Nuori on kiinnittynyt mt-palveluihin. Nuoren kanssa on mietitty tulevia yhteishakuasioita ja käyty tutustumassa ammatilliseen erityisoppilaitokseen. Nuori tarvitsee vielä tukea erilaisissa palveluissa ja arjen valinnoissa. Tavoitteena on päästä kouluun ja sitä kautta oppia selviytymään myös entistä enemmän itsenäisesti arjen haasteista.
38 38 Nuoret ovat antaneet positiivista palautetta pienryhmätoiminnasta. Ryhmästä saadut kokemukset auttavat nuorta elämässä eteenpäin. Starttipaja aloittanut toiminnan marraskuussa, johon työpajan lisäksi myös saatu ohjattua nuoria mukaan toimintaan. Etsivän nuorisotyön järjestämät liikunnalliset kerhot ovat olleet erittäin toimivat ennaltaehkäisevässä työssä. Ryhmät ovat olleet täsmäryhmiä, joihin olemme pyytäneet nuoria, joilla ei muuten ole mahdollista harrastaa liikuntaa tai kokevat isossa ryhmässä olemisen vaikeana. Pitkäjänteisyys, joka on osoittanut monelle nuorelle, että vaikka heti ei saadakaan asioita aikaan, niin etsivä ei luovuta ja häviä kuvioista. Yhdessä pohtiminen ja nuoren kuunteleminen tuottavat tulosta. Alkoholisti nuori, jota piti noin puoli vuotta sinnikkäästi yrittää tavoittaa ennen kuin hänet sain tulemaan tapaamiseen. Yhdessä asioiden hoitaminen, tiivis työ sosiaalityöntekijän kanssa ja nuoreen uskominen tuottivat tulosta ja nuori motivoitui lähtemään katkaisuun ja kuntoutukseen. Matkalla oli monia ratkeamisia ja katoamisia, mutta nyt ollaan oikealla tiellä. On kokemus, että esimerkiksi työpajalle on helppo ohjata nuoria. Voi luottaa, että nuori on tallessa. Sieltä ohjataan myös eteenpäin muihin palveluihin. Myös erilaiset valmentavat koulutukset on hyviä nuorelle, joka ei oikein tiedä mihin kiinnittyä; opso-startti, ammattistartti jne. Oppisopimuspaikkojakin on pari löytynyt ja oppisopimustoimiston kanssa yhteistyö on sujunut hyvin. Terapiaan on saatu aikoja. Tosin joskus tuntuu, että ajat menevät liian kauas. Soittoaikasysteemi on siinä mielessä hyvä, että työntekijä kuitenkin nopealla aikataululla arvioi asiakkaan kiireellisyyden edes puhelimitse. Fyysisen työpajan eri toimintoihin päässyt hyvin. Nopealla aikataululla vaikea päästä: TE-toimiston palveluihin (kasvotonta työskentelyä), terapiakeskukseen pitkät jonot, matalan kynnyksen palveluja ei ole. Täysi-ikäisten nuorten kohdalla monille on helpotus, että joku on heidän ja vanhempien välissä, toimii ikään kuin välittäjänä, jos välit ovat hyvinkin tulehtuneet. Vanhemmille on helpotus, että joku pitää heistä huolta ja ohjaa oikeisiin palveluihin. Päihdenuorilta on tullut palautetta, että joku ihan oikeasti kuuntelee eikä syytä päihteiden käytöstä. Byrokratia on monelle nuorelle hankalaa, lomakkeet, ajanvaraaminen yms. ja niissä tarvitaan paljon apua. Nuoren palaute facebookista onnistuneesta työstä: Menkää hetki itseenne.. miettikää mitä teette! Te olette ne ihmiset joilta nuoret tulevat hankkimaan apua! Te olette ihmiset joihin nuoret luottaa! Minä olen saanut suuren avun etsiviltä! En pidä teitä pelkästään työntekijöinä, vaan hyvinä ystävinä! Jatkakaa samaa rataa ja tajutkaa kuinka tärkeitä te meille nuorille olette! Katsokaa peiliin ja sanokaa itsellenne, että te teette tärkeää työtä! Terveisin todella tyytyväinen asiakkaanne. Jälkihuoltonuoren tilanne voi olla sellainen, että pitäisi päästä tuettuun asumiseen ja koko ajan saatavilla olevan aikuisen valvontaan (on päihteiden käyttöä ja peliriippuvuus, netin väärin käyttöä). Mutta lastensuojelu ei anna maksusitoumusta. A-klinikka sanoo, ettei kuulu heille kun on selvä
Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä
Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1
LisätiedotEtsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012
Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö
LisätiedotETSIVÄ NUORISOTYÖ PSAVI-ALUEELLA Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
ETSIVÄ NUORISOTYÖ PSAVI-ALUEELLA 2016 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 1 Etsivän työn tekijä kunnioittaa yksilön yksityisyyttä, luottamuksellisuutta ja tiedonkeruun
LisätiedotEtsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2014
Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2014 Kirsi-Marja Stewart OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 24/2015 Pohjois Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket
LisätiedotNurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.
ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas
LisätiedotNuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta
Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta
LisätiedotEtsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2013
Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2013 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue/nuorisotoimi 13.8.2014 2 Sisältö Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen
LisätiedotKATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä
KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten
LisätiedotEtsivä nuorisotyö Pohjois- Suomen aluehallintoviraston alueella 2016
Etsivä nuorisotyö Pohjois- Suomen aluehallintoviraston alueella 2016 Virpi Haverinen Kirsi-Marja Stewart OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 32/2017 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket
LisätiedotNUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorten työpajatoiminta Nykyisen nuorisolain 7 :n mukaan kunnan nuorisotyöhön
LisätiedotEtsivä nuorisotyö Pohjois- Suomen aluehallintoviraston alueella 2015
Etsivä nuorisotyö Pohjois- Suomen aluehallintoviraston alueella 2015 Heidi Leinonen Kirsi-Marja Stewart OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 8/2016 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket
LisätiedotEtsivä nuorisotyö Pohjois- Suomen aluehallintoviraston alueella 2017
Etsivä nuorisotyö Pohjois- Suomen aluehallintoviraston alueella 2017 Virpi Haverinen Kirsi-Marja Stewart OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 54/2018 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket
LisätiedotNuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen
Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa
LisätiedotEtsivä työ osana organisaatiota
ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri
LisätiedotMonialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck
Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Tavoitteet Siirrytään nuorten julkisen sektorin palvelujärjestelmässä varhaisemman tuen toteuttamiseen
LisätiedotJaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi
Monialainen viranomaisverkosto, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Tuloksia vuodesta 2012 14.5.2013 Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö
LisätiedotETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA
ETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA 2.6.2016 Mia Lemberg, erityisnuorisotyöntekijä Kristina Mäntymaa, etsivä nuorisotyöntekijä Jenni Leponiemi, pajaohjaaja ETSIVÄTYÖ Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotEtsivä nuorisotyö 2014
Opetus- ja kulttuuriministeriö Etsivä nuorisotyö 14 Valtakunnallisen etsivän nuorisotyön kyselyn tulokset 1 Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa
LisätiedotNuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotEtsivä nuorisotyö 2012
OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...
LisätiedotEtsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö
LisätiedotOulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila
Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla
LisätiedotNUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä
NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotEtsivä nuorisotyö Nuori Tampere
Etsivä nuorisotyö 2015 Nuori2017 - Tampere 5.4.2017 1 5.4.2017 2 Milloin etsivä nuorisotyö käynnistyi organisaatiossanne? Lähde: OKM/TPY (Valtakunnallisen etsivän nuorisotyön kysely vuonna 2015) 5.4.2017
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotOulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri
Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:
LisätiedotOnnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä
Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen
LisätiedotRaportti etsivästä nuorisotyöstä
VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Raportti etsivästä nuorisotyöstä Raportti etsivästä nuorisotyöstä Häggman Erik 2012 1 Sisältö 1 Johdanto... 5 2 Kyselyn toteutus ja raportti... 5 2.1... 5 3 Etsivän nuorisotyön
LisätiedotNUORISSA ON TULEVAISUUS!
NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä
LisätiedotKun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja
Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut
LisätiedotEtsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen
Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa Ohjaamopäivä 15.9.2016 Merja Hilpinen Etsivä nuorisotyö tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja
LisätiedotMonialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa
Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja
LisätiedotETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla
Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29
LisätiedotEtsivä nuorisotyö 2017
Etsivä nuorisotyö 2017 YHTEYSTIEDOT(kysymykset1-4) Tunnukset (AVI täyttää) Kysely ID PAR ID Hankkeen kotikunta AVI (OKM vastuualue) Maakunta 1) Avustuksen saajan yhteystiedot: Korjaa mahdolliset virheet
LisätiedotByströmin nuorten palvelut
Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista
LisätiedotPirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla
h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen
LisätiedotEtsivä ja ehkäisevä nuorisotyö
Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.
LisätiedotAktiivinen etsivä nuorisotyö
Aktiivinen etsivä nuorisotyö Jaettu toimijuus kuntoutuksessa 4.10.2013 1 Etsivä nuorisotyö (nuorisolaki 7 b ) Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten
LisätiedotYhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle
LisätiedotAjankohtaisia asioita etsivän nuorisotyön päivillä. Tampere Jaana Walldén, Nuorisoyksikkö
Ajankohtaisia asioita etsivän nuorisotyön päivillä Tampere 31.10.2013 Jaana Walldén, Nuorisoyksikkö Aiheita organisaatioon, valtionavustuksiin ja valtakunnallisten kyselyjen tuloksiin liittyviä. muuta
LisätiedotNuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.
Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten
LisätiedotNuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013
Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,
LisätiedotDesing Sprint työvälineenä Aikalisä-toiminnan kehittämisessä Jaana Walldén
Desing Sprint työvälineenä Aikalisä-toiminnan kehittämisessä 9.5.2018 Jaana Walldén Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen hanke toteutettiin vuosina 2004-2009 (Stakes/THL) Toiminnan lähtökohtana huoli
Lisätiedot4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI
4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)
LisätiedotOHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä
OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä osana nuoriso- ja koulutustakuuta Vantaalla Nuorisopalvelut, Sivistystoimi ja Sosiaali- ja terveystoimi Nuorisolain muutos 1.1.2011 tietojen luovuttaminen
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013
Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista
LisätiedotOPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA
OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset
LisätiedotETSIVÄ NUORISOTYÖ Nurmeksessa. Etsivä nuorisotyö. www.hyvarila.com. Lomatie 12, FI-75500 Nurmes puh. 040 487 3312 pirjo.karkkainen@nurmes.
ETSIVÄ NUORISOTYÖ Nurmeksessa Etsivä nuorisotyö www.hyvarila.com Lomatie 12, FI-75500 Nurmes puh. 040 487 3312 pirjo.karkkainen@nurmes.fi SISÄLLYS 1. ETSIVÄN NUORISOTYÖN ASIAKASPROFIILI 2013...............................
LisätiedotOpetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla
Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne
LisätiedotSosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta
Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa
LisätiedotTYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI
Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava
LisätiedotUudistunut nuorisolaki
Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka
LisätiedotLappeenrannan kaupungin Etsivä Nuorisotyö. Ohjausryhmä
Lappeenrannan kaupungin Etsivä Nuorisotyö Ohjausryhmä 13.12.2016 ETSIVÄN TYÖN TIIMI ETSIVÄ NUORISOTYÖNTEKIJÄT: Minna Jäkkilä Harry Kiianen OHJAAMO NUORISOTYÖNTEKIJÄT: Jonna Huttunen Saila Melto Tukee niitä
LisätiedotStarttipaja Sentteri/ Siikalatvan kunta. S i r p a K i l j o 2. 2. 2 0 1 6
Starttipaja Sentteri/ Siikalatvan kunta S i r p a K i l j o 2. 2. 2 0 1 6 SIIKALATVAN KUNTA Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Kirjastotoimen johtaja Riitta Tranberg Nuorisopalvelut/Nuorisotoimi Vapaa-aikasihteeri
LisätiedotNUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!
NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita
LisätiedotTime Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen! toiminta Lapissa
Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen! toiminta Lapissa Kemijärven ammattioppilaitos 10.10.2008 Nuorten Time Out! Aikalisä-toiminta Sirkku Valve, Hanketyöntekijä, Time Out! Aikalisä! Elämäraiteilleen -
LisätiedotLasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013
Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi
LisätiedotLapsen/Nuoren kysymykset
PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen
LisätiedotLiite 1. Nuorisotoimi 2015
Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden
LisätiedotYksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus- ja tukipalvelut
Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus- ja tukipalvelut Mikkelin Olkkari Hankkeesta pysyväksi toiminnaksi Olkkari-hanke 1.1.2011-31.12.2014 Mikkelin kaupungin nuorten ohjauspalvelujen
LisätiedotNUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI
NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen
LisätiedotEtsivä nuorisotyö ja yhteistyön kentät. Nuori
Etsivä nuorisotyö ja yhteistyön kentät Nuori2017 29.3.2017 Nuorisotyö tiedontuottajana 4.4.2017 Nuorisoasiain neuvottelukunta ylläpitää Tietoanuorista.fi sivustoa: Indikaattoritietoja nuorten hyvinvoinnista
LisätiedotNuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt
Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen
Lisätiedot27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 of 7 21/03/2011 13:10 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2006» 27.1.2006/72 27.1.2006/72 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Nuorisolaki 27.1.2006/72
LisätiedotAjankohtaista nuorisotakuusta ja nuorten ulkopuolisuuden kenttiä
Ajankohtaista nuorisotakuusta ja nuorten ulkopuolisuuden kenttiä 20.11.2013 Jaana Walldén Nuorisotakuun työryhmän sihteeri, neuvotteleva virkamies Opetus- ja kulttuuriministeriö, nuorisoyksikkö Nuorten
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotLapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?
Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä
LisätiedotALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET
ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotPORINOITA AJANKOHTAISISTA AIHEISTA Ryhmä 4: KIPERÄT TILANTEET ARKIPÄIVÄN OHJAUSTYÖSSÄ
LEARNING CAFÉ: PORINOITA AJANKOHTAISISTA AIHEISTA Ryhmä 4: KIPERÄT TILANTEET ARKIPÄIVÄN OHJAUSTYÖSSÄ KIRISTÄÄKÖ PIPO TYKYTTÄVÄTKÖ OHIMOSUONET? Tenho Jaakola Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun työpajapäivät
LisätiedotSosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt
Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotTeematyöryhmätapaaminen 12.4.2010
Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,
LisätiedotVALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN
VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne
TE- toimiston terveiset kuntien työllisyyden kehittämiselle Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 16.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne
LisätiedotToimivat(ko) monialaiset verkostot?
Toimivat(ko) monialaiset verkostot? Santa Claus 6.2.2015 9.2.2015 1 Nuorisolain 7 a :n mukainen monialainen yhteistyö lähti liikkeelle v. 2010 Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä
LisätiedotSOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå
SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TOIMEENTULOTUEN ASIAKASKYSELY 2013 TAUSTATIEDOT 160 vastausta (2009) vastauksia 123) 44 prosenttia miehiä ja 56 prosenttia naisia Suhteessa
LisätiedotNuorisotakuun toteuttaminen
Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu
LisätiedotTyöpaja- pedagogiikka
Työpaja- pedagogiikka LAHTI 28.10.2014 Susanna Palo 28.10.2014 TPY = Valtakunnallinen työpajayhdistys? TEKEMÄLLÄ OPPII -hanke Työpajapedagogiikka Työpajatoiminnan määrittely ja asemointi palvelujärjestelmässä
LisätiedotMaahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille
Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-
LisätiedotTurun Ohjaamo 2015-2018
Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa
LisätiedotYli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki
Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat
LisätiedotNuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu
Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä
LisätiedotNuorten ohjaus- ja palveluverkostot kunnissa 2014 sekä nuorisotakuu
Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kunnissa 2014 sekä nuorisotakuu Sisältö Sivu Taustaa 2 Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kattavuus 2 Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kokoonpano ja kokoontumiskerrat
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
Lisätiedot1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin
LisätiedotMitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa
LisätiedotProjektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/
Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotYhteistyö nuorten rikoskierteeseen ajautumisen torjunnassa
Yhteistyö nuorten rikoskierteeseen ajautumisen torjunnassa sairaanhoitaja Päivi Viro ja ohjauksen asiantuntija Anna Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä, etsivä nuorisotyö 17.9.2014 Nuorten koulutus- ja työllisyystyöryhmä
LisätiedotTyökykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi
Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotItä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä
Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen
LisätiedotETSIVÄ TYÖPARITOIMINTA RAPORTOINTI 2/2008
OPETUSMINISTERIÖ NUORISOYKSIKKÖ ETSIVÄ TYÖPARITOIMINTA RAPORTOINTI 2/2008 Nuorten työpajatoimintaan liittyvä etsivä työ Sisällysluettelo Esipuhe...5 1. Johdanto...6 2. Kysely...7 3. Etsivän työparitoiminnan
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä tilastojen valossa sekä ensimmäisiä tuloksia. Erno Hyvönen Jyväskylä 25.10.2013
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä tilastojen valossa sekä ensimmäisiä tuloksia Erno Hyvönen Jyväskylä 25.10.2013 Esityksen rakenne 1. Nuorten aikuisten osaamisohjelman tavoitteet 2. Osaamisohjelman
LisätiedotMiten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski
Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti
Lisätiedot