ETSIVÄ TYÖPARITOIMINTA RAPORTOINTI 2/2008

Transkriptio

1 OPETUSMINISTERIÖ NUORISOYKSIKKÖ ETSIVÄ TYÖPARITOIMINTA RAPORTOINTI 2/2008 Nuorten työpajatoimintaan liittyvä etsivä työ

2

3 Sisällysluettelo Esipuhe Johdanto Kysely Etsivän työparitoiminnan ensimmäinen toimintavuosi Hankkeiden käynnistymiskuukausi Kunnat, joissa etsivää työparitoimintaa Etsivä työparitoiminta laajenee Henkilötyövuodet Etsivän työparitoiminnan hankkeiden verkostot Moniammatilliset työryhmät Etsivän työparitoiminnan kohderyhmä Hankkeiden talous Vuoden 2008 aikana tavoitetut nuoret Nuoria tavoitettiin yhteensä Tavoitettujen nuorten koulutustausta Tavoitettujen nuorten äidinkieli Tavoitettujen nuorten taustatietoja Nuorten toimeentulo Nuorten asuminen Tavoitetuista nuorista toimenpiteisiin on ohjattu 1455 nuorta Toimenpiteisiin on sijoittunut 73 % tavoitetuista nuorista Toimenpiteet Nuorten kieltäytyminen yhteistyöstä Toimenpiteissä olevien nuorten sukupuoli- ja ikäjakautuma Etsivät työparit Naiset ja miehet etsivän työntekijöinä Etsivien työparien koulutustaustat Etsivien työparien kielitaito Etsivän työparin työntekijöiden aloituskuukausi Etsivien työparien työntekijöiden työkokemus Etsivien työparien työnohjaus Hankkeiden esille nostamat asiat Yleiset asiat Riittämättömyyden tunne Etsivän työparitoiminnan vastaanotto ja yhteistyön sujuvuus eri toimialojen kanssa Etsivän työn menetelmistä työn ensimmäisenä vuonna saatuja hyviä käytäntöjä Etsivän työparitoiminnan käyttämiä työtapoja Etelä-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Lapin lääni Länsi-Suomen lääni Oulun lääni Hankkeiden painopiste-alueita Etelä-Suomi Itä-Suomi Lapin lääni...46

4 Länsi-Suomen lääni Oulun lääni Hankkeiden näkemykset toiminnan tulevaisuudesta Etelä-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Lapin lääni Länsi-Suomen lääni Oulun lääni...56

5 Esipuhe Tämä raportti on toinen nuorten työpajatoimintaan liittyvästä etsivästä työstä; ensimmäinen raportti koski toiminnan alkua vuonna 2008, mutta tähän on koottu koko vuotta 2008 koskeva aineisto. Seuraava toimintaa koskeva kysely toteutettaneen alkuvuodesta Oletettavasti kyselyä uudistetaan saadun palautteen ja tämän raportin tuloksista ennakoitavien trendien kuvaamiseksi. Suurin osa jatkokyselyjen kysymyksistä pysyy samana kuin ensimmäisessä ja toisessa kyselyssä, jotta vertailtavuus on mahdollista eri raporttien välillä. Etsivää nuorisotyötä kutsutaan tässä etsiväksi työparitoiminnaksi, koska se kuvaa työtapaa, joka nuorten työpajatoimintaan liittyvään etsivään työhön näyttää muotoutuvan. Etsivä työparitoiminta jatkaa osaltaan erityisnuorisotyön perinteistä etsivää työtä, joka kehitettiin Oslossa yli kolmekymmentä vuotta sitten. Etenkin maaseutumaisissa kunnissa perinteisen katutyön tilalle näyttää kehittyvän verkostomainen työote, jossa nuoria asiakkaita etsitään julkisten palvelujen "välistä". Nämä nuoret ovat joko niitä, joilta puuttuu oma-aloitekyky saavuttaa julkisen sektorin palvelut tai jotka eivät syystä taikka toisesta jaksa suorittaa loppuun heille kohdennettua palvelua olipa se sitten opiskelua, työharjoittelua tai muuta aktivoivaa toimintaa. Tämä toinen kysely oli - samoin kuin ensimmäinen - menestyksekäs; kaikki toimijat ovat vastanneet kyselyyn. Tässä raportissa kuvataan tuloksia ja toimintaa niin lääni- kuin valtakunnan tasolla. Kyselyyn ovat vastanneet etsivää työparitoimintaa tekevät henkilöt. Vaikka tämä on vasta toinen raportti tästä valtionavulla tuetusta toiminnasta, niin tulokset osoittavat, että tälle työmuodolle on tarvetta ja hyvin lyhyessä ajassa etsivän työn ammattilaiset ovat löytäneet nuoria, joita ovat voineet auttaa. Tämä kohdennettu valtionapu, josta hallitus teki päätöksen joulukuussa 2007 ja joka toimeenpantiin ensimmäisen kerran keväällä 2008, täydentää sitä etsivän työn työntekijöiden verkostoa, joka maassamme on ollut olemassa etenkin suurimmissa kaupungeissa. Etsivän työparitoiminnan webropol-pohjainen kysely ja sen raportointi toteutettiin tiimityönä. Länsi-Suomen lääninhallituksen nuorisotoimen sivistystoimentarkastaja Erik Häggman kanssa, joka on muokannut kyselylomaketta sekä purkanut kyselyn tilasto-osuudet ja kirjoittanut yhteistyössä kanssani raportin tekstin. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. Helsingissä 14. heinäkuuta 2009 Jaana Walldén neuvotteleva virkamies nuorisoyksikkö opetusministeriö

6 1. Johdanto Hallitus päätti joulukuussa 2007 kohdentaa nuorten matalapalkkatukeen osoitetusta määrärahasta 15,5 miljoonaa euroa nuorisotoimen, opetustoimen sekä työhallinnon palvelujen parantamiseen. Uudelleen kohdentamisessa joko lisättiin hyväksi käytännöiksi osoittautuneiden palvelujen määrä tai tehtiin uusia avauksia, jollainen nuorten työpajatoimintaan liittyvän etsivän työn käynnistäminen on. Vuoden 2008 valtionbudjetissa 2,5 miljoonan euron määräraha kohdennettiin niiden etsivän työn ammattilaisten palkkaukseen, joiden työ liittyy nuorten työpajatoiminnan kokonaisuuteen. Etsivän työn määräraha on yksi niistä toimista, joilla hallitus vastaa nuorten ulkopuolisuuteen yhteiskunnan palveluista ja sitä kautta mahdollisesti kehittyvään syrjäytymisen riskiin. Etsivä työ toteuttaa varhaisen puuttumisen ideaa. Etsivän työn kohderyhmäksi määriteltiin alle 29-vuotiaat nuoret, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea tavoittaakseen julkisen sektorin palvelut tai jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Lisäksi tavoitteena oli parantaa nuorten työpajatoiminnan varhaisen puuttumisen ja matalan kynnyksen palveluja. Näiden palvelujen tarve on lisääntynyt vuodesta 2000 alkaen. Vuonna 2007 pajanuorista 7,5 %, yli 600 nuorta, tuli pajoille ilman viranomaisen lähetettä. Nuorten työpajojen ja etsivän työn laajentamisella ja vakiinnuttamisella voidaan turvata nykyistä paremmin palvelujen saatavuus niille nuorille, joilla ei ole riittävää omaa aloitekykyä hakeutua palvelujen piiriin. Etsivän työn avulla tukea tarvitsevat nuoret saatetaan niiden palvelujen piiriin, jotka parantavat nuorten arjenhallintataitoja ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Samalla ohjataan oppivelvollisuusikäisiä jatkamaan peruskoulu loppuun. Toiminnalla toteutetaan nuorisolain (72/2006) tavoitetta nuorten sosiaaliseksi vahvistamiseksi sekä valtioneuvoston hyväksymää hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa sekä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman tavoitteita. Hakuaika etsivän työn hankkeisiin päättyi , päätökset tehtiin saman vuoden huhtikuussa. Opetusministeriö myönsi harkinnanvaraista valtionapua 54 hankkeella; määräaikaan mennessä saapuneita hakemuksia oli 56. Hakuohjeessa määriteltiin etsivä työ seuraavasti: Etsivää työtä tekevät työskentelevät pareittain. Etsivässä työssä voidaan työpari valita paikallisten tarpeiden mukaan siten, että samalla voidaan toteuttaa mm. maahanmuuttaja- tai vähemmistötyötä. Etsivän työn ammattilaisilta edellytetään kokemusta nuorisotyöstä. Tavoitteena on, että vuosittain tätä työtä tekisi noin 50 työparia ympäri maan. Hakijoina voivat olla kaikki oikeustoimikelpoiset toimijat, jotka vuonna 2008 toteuttavat tai käynnistävät nuorten työpajatoimintaa tai jotka ovat osa työpajatoiminnan moniammatillista verkostoa. Hakijoiden edellytetään osallistuvan etsivän työn kustannuksiin myös omalla panostuksellaan Hakemukset olivat korkeatasoisia. Hakijat, joista pääosa oli kuntia, olivat tehneet yhteishakemuksia. Tästä syystä etsivän työn ammattilaisia palkattiin kaikkiaan 112 henkeä 148 kuntaa käsittävälle alueelle. Etenkin pienimmät kunnat olivat rakentaneet yhteistyöverkoston, johon osallistui kuntien koosta riippuen keskimäärin 2-4 kuntaa. Enimmillään yhteistyö kattaa jopa

7 kymmenen kuntaa. Isot kaupungit hakivat tukea useammalle etsivän työn työparille, joiden toimialueena olivat kaupungin eri osat. Valtionapu oli noin euroa/työntekijä. Tämä raportti kuvaa etsivän työn hankkeiden ensimmäisen vuoden toiminnan tuloksia ajalla Seuraava raportti nuorten työpajatoimintaan liittyvästä etsivän työn työparitoiminnasta toteutettaneen keväällä Kysely Kysely osoitettiin kaikille niille hankkeille, joille vuonna 2008 myönnettiin etsivään työparitoimintaan valtionapua. Tässä raportissa kuvataan kohdennetun valtionavun tuella toteutettua toimintaa ja sen tuloksia vuonna Kyselyssä pääsääntöisesti ei ole selvitetty syitä asioille tai lukumäärille, vaan ainoastaan vertailtu niitä keskenään valtakunnallisella, läänien tai maakuntien tasolla. Ne yksittäiset paikkakunnat, jotka tekstissä mainitaan, on kirjattu siksi, että ne poikkeavat merkittävästi valtakunnallisen kyselyn muista raportoiduista vastauksista. Kysely suoritettiin webropol-kyselynä osoitteessa Kysely koski hankkeiden toimintaa ajalla Kysely lähetettiin 57 työparille. Kaikki työparit vastasivat kyselyyn eli vastausprosentti oli 100 %. Kyselyyn vastanneet työparit jakautuivat lääneittäin seuraavasti; Lääni Työparien määrä Etelä-Suomi 15 Itä-Suomi 8 Lappi 3 Länsi-Suomi 25 Oulu 6 Yhteensä 57 Taulukko 1, Työparien määrä lääneittäin 3. Etsivän työparitoiminnan ensimmäinen toimintavuosi 3.1. Hankkeiden käynnistymiskuukausi Hankkeista suurin osa (66 %) käynnistyi vasta vuoden 2008 loppupuolella. Ainoastaan Etelä- ja Itä- Suomen lääneissä enemmistö hankkeista käynnistyi edellisvuoden ensimmäisellä puoliskolla. Lääni Joulukuu 2007 Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Yhteensä Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä Taulukko 2, Hankkeiden käynnistymiskuukausi

8 Hankkeiden ensimmäiset kuukaudet on yleensä mennyt toiminnan ja verkostojen rakentamiseen. Etsivät työparit ovat ensin kartoittaneet nuorten tilannetta sillä alueella, joilla toimivat, tarkentaneet tehtävän kuviin ja määritelleet menetelmiä, joilla työskentelevät. Sen jälkeen he ovat tehneet työtään tutuksi niin nuorille ja viranomaisille. Nuoria etsivät työparit ovat tavanneet kouluilla, oppilaitoksissa, nuorten tapahtumissa, nuorisotaloilla tai muissa nuorten tapaamispaikoissa. Tämän jälkeen etsivät työparit ovat aloittaneet työnsä nuorten tavoittamiseksi. Tästä voidaan päätellä, että monilla paikkakunnilla etsivä toiminta pääsee "täyteen vauhtiin" vasta vuonna % ennen % Kuva 1, Hankkeiden käynnistyminen 3.2. Kunnat, joissa etsivää työparitoimintaa 2008 Etsivä työparitoiminta kattoi ensimmäisen vuoden aikana 147 kuntaa eli 37 % maan kunnista. Kuntien lukumäärä kasvoi yhdellä syksyllä, koska Nivalan kunta aloitti yhteistyön sen alueen muiden kuntien kanssa etsivässä työssä. Toiminnan kattavuus oli korkein Länsi-Suomen ja Oulun lääneissä, missä etsivä toiminta kattoi 42 % läänien kunnista. Lapin läänissä toiminta kattoi ainoastaan 19 % kunnista. Lapin läänin pitkät etäisyydet haittaavat toiminnan järjestämistä seutukunnallisena yhteistyönä. Lääni Yhteensä Mukana osuus Etelä-Suomi ,6 Itä-Suomi ,6 Lappi ,0 Länsi-Suomi ,0 Oulu ,6 Yhteensä ,8 Taulukko 3, Kunnat, joissa etsivää työparitoimintaa Kun vertaillaan toimintaa maakunnittain, niin huomataan, että Kanta-Hämeen alueella ei ole lainkaan valtionavulla tuettua etsivää työparitoimintaa. Satakunnassa puolestaan toiminta keskittyy Porin kaupunkiin. Eniten mukana olevia kuntia on Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa ja vähintään puolet tai enemmän kunnista on toiminnan piirissä Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Maakunta ET Kuntia %-osuus Etelä-Karjala ,67 Etelä-Pohjanmaa ,08 Etelä-Savo ,78 Itä-Uusimaa ,00

9 Kainuu ,11 Kanta-Häme ,00 Keski-Pohjanmaa ,67 Keski-Suomi ,22 Kymenlaakso ,67 Lappi ,05 Pirkanmaa ,57 Pohjanmaa ,41 Pohjois-Karjala ,50 Pohjois-Pohjanmaa ,00 Pohjois-Savo ,43 Päijät-Häme ,67 Satakunta ,00 Uusimaa ,50 Varsinais-Suomi ,83 Kaikki yhteensä ,84 Taulukko 4, Kunnat mukana toiminnassa maakunnittain Etsivä työparitoiminta on monesti keskittynyt suurempien kaupunkien ja maakuntakeskusten ympärille. (katso kartta 1)

10 Kartta 1, Kunnat, joissa valtionavulla tuettua etsivää työparitoimintaa 2008

11 Kartta 2, Kunnat, joissa valtionavulla tuettua etsivää työparitoimintaa vuonna 2009

12 Etsivä työparitoiminta laajenee 2009 Etsivä työparitoiminta laajenee jonkun verran vuonna 2009 (kts. kartta 2). Opetusministeriön myöntämien avustusten perustella toiminta kattaa 40 % kunnista. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna on 3 %. Kun vertailee vuosien 2008 ja 2009 karttoja, niin tulee muistaa, että kuntien lukumäärät ao. vuosina ovat erit. Vuonna 2008 kuntia oli 415 ja vuonna 2009 kuntia on 348. Siksi toiminnassa mukana olevien kuntien lukumäärä vähenee 15, koska kunnat, joissa oli etsivää toimintaa vuonna 2008, yhdistyivät vuoden 2009 alussa. Lääni ET Kuntia %-osuus Etelä-Suomi ,17 Itä-Suomi ,30 Lappi ,81 Länsi-Suomi ,25 Oulu ,84 Yhteensä ,76 Taulukko 5, Etsivässä työparitoiminnassa mukana olevien kuntien määrä Henkilötyövuodet Etsivä työparitoimintaa lisäsi nuorten parissa toimivien ammattilaisten määrää. Toiminta lisäsi yhteensä 85,5 uutta lisähenkilötyövuotta. Henkilötyövuosien (HTV) lisäykset lääneittäin ovat samassa suhteessa käynnistyneiden hankkeiden määrään. Viidessä hankkeessa etsivä työparitoiminta ei tuonut mukaan uusia henkilöstöresursseja. Hankkeissa, joissa valtionavustuspäätös ei tuonut uusia resursseja, avustus mahdollisti määräaikaisten henkilöiden työsuhteen jatkamisen. tällaisia olivat esimerkiksi Suunta Elämään - hankkeen työntekijät, jotka olivat yhteisvastuukeräyksen tuella jo aikaisemmin työskennelleet nuorten kanssa edistäen juuri matalan kynnyksen -periaatetta nuorten työpajatoiminnan kokonaisuudessa. Suunta Elämään -hanke päättyi alkuvuodesta Lääni Kyllä, kuinka monta HTV:tta Hankkeet, jossa HTV:n määrä ei noussut Etelä-Suomi 24,42 0 Itä-Suomi 9,5 2 Lappi 3 0 Länsi-Suomi 42,15 2 Oulu 6,5 1 Yhteensä 85,57 5 Taulukko 6, HTV:n lisäys lääneittäin vuonna Etsivän työparitoiminnan hankkeiden verkostot Etsivillä työpareilla on laajat yhteistyöverkostot eri viranomaisiin. Eniten yhteistyötä etsivät työparit tekevät sosiaalitoimen ja työhallinnon viranomaisten kanssa ja kaiken työparien yhteistyötahoina ne mainitaankin. Nuorten työpajat, nuorisotoimi ja toisen asteen koulutuksen järjestäjät ovat edustettuina 95 % verkostoissa. Peruskoulut ja nuorten huoltaja/huoltajat ovat myös edustettuina yli 80 % verkostoissa eli etsivät työparit tekevät merkittävästi yhteistyötä nuorten kotien kanssa. Mielenkiintoista on myös, että etsivällä työparitoiminnalla on paljon yhteistyötä

13 myös seurakuntien ja yhdistyksien kanssa. Osittain tätä selittänee se, että osa etsivän työparitoiminnan työntekijöistä tunsi tai oli mukana yhteisvastuukeräyksen Suunta Elämään - hankkeessa, mutta suurempi selittävä tekijä lie seurakuntien diakoniatyö nuorten parissa. Yhdistyksien osuutta selittänee osaltaan se, että osa nuorille suunnattavista, julkisista palveluista tuotetaan yhteisöissä, joilta mm. kunnat ostavat palveluja. Yks selitys lienee myös se, että etsivät työparit auttavat nuoria löytämään ja aloittamaan itselleen sopivia harrastuksia, joilla voidaan auttaa nuorta tavoitteissaan. Vertailtaessa yhteistyöverkostoja lääneittäin löytyy monia eroavaisuuksia, joista voi nostaa esille ainakin seuraavia; Lapin ja Itä-Suomen lääneissä Kela on mukana melkein kaikissa verkostoissa, Itä-Suomen läänissä kriminaalihuolto on myös vahvasti edustettuna verkostoissa, toisaalta Itä-Suomessa huoltajien edustus on alhaisin, Oulun läänissä yhteistyö peruskoulun kanssa on vähäisintä, Itä-Suomen läänissä päihdehuolto on edustettuna kaikissa verkostoissa, Lapin läänissä yritykset ovat edustettuina kaikissa verkostoissa, Organisaatioiden määrä Muut, ketkä yritykset Verkostoissa edustettuina olevat tahot yhdistykset 37 työhallinto 57 toisen asteen koulutuksen järjestäjä 55 terveystoimi 40 sosiaalitoimi 57 seurakunta päihdehuolto poliisi 31 peruskoulu/ 49 nuorten työpajat nuorisotoimi nuoren huoltaja/huoltajat 50 mielenterveystoimisto 41 kriminaalihuolto 25 Kela/FPA Kaavio 1, Eri yhteistyötahojen edustus hankkeiden verkostoissa Hankkeiden määrä Tiedot Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä Kela/FPA 60,00 87,50 100,00 44,00 50,00 57,89 kriminaalihuolto 26,67 75,00 33,33 52,00 16,67 43,86 mielenterveystoimisto 46,67 75,00 66,67 84,00 83,33 71,93 nuoren huoltaja/huoltajat 93,33 62,50 100,00 92,00 83,33 87,72 nuorisotoimi 100,00 100,00 100,00 92,00 83,33 94,74 nuorten työpajat 100,00 100,00 66,67 100,00 83,33 96,49 peruskoulu 93,33 87,50 100,00 84,00 66,67 85,96 poliisi 60,00 62,50 66,67 52,00 33,33 54,39

14 päihdehuolto 66,67 100,00 66,67 64,00 50,00 68,42 seurakunta 66,67 87,50 33,33 68,00 83,33 70,18 sosiaalitoimi 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 terveystoimi 53,33 87,50 66,67 72,00 83,33 70,18 toisen asteen koulutuksen järjestäjä 100,00 100,00 100,00 96,00 83,33 96,49 työhallinto 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 yhdistykset 66,67 75,00 66,67 64,00 50,00 64,91 yritykset 46,67 25,00 100,00 36,00 33,33 40,35 Muut, ketkä 53,33 37,50 33,33 32,00 0,00 35,09 Taulukko 7, Eri yhteistyötahojen edustus hankkeiden verkostoissa 3.5. Moniammatilliset työryhmät Etsivän työparitoiminnan yksi kulmakivi on moniammatillinen yhteistyöverkosto. Työpareista suurin osa on jäseninä myös erilaisissa muissa moniammatillisessa verkostoissa. Verkostojen määrät ja tehtävät ovat moninaiset. Suuri osa niistä liittyy kuitenkin työpajatoimintaan sekä paikallistason verkostoihin, joissa pohditaan ratkaisuja nuorten siirtymiseen kouluasteelta toiselle ja työelämään ja nuorten palvelujen parantamiseen. Lääni Ei Kyllä Yhteensä Etelä-Suomi 6,67 % 93,33 % 100,00 % Itä-Suomi 0,00 % 100,00 % 100,00 % Lappi 33,33 % 66,67 % 100,00 % Länsi-Suomi 12,00 % 88,00 % 100,00 % Oulu 0,00 % 100,00 % 100,00 % Yhteensä 8,77 % 91,23 % 100,00 % Taulukko 8, Etsivien työparien jäsenyydet muissa verkostoissa 3.6. Etsivän työparitoiminnan kohderyhmä Opetusministeriön etsivän työparitoiminnan hakuohjeissa todetaan kohderyhmistä seuraava: Työparin tehtävänä on auttaa niitä alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella ja jotka tarvitsevat tukea tavoittaakseen julkisen sektorin palvelut tai jotka tarvitsevat tukea kiinnittyäkseen tarjolla olevaan palveluun tai jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Lisäksi hakuohjeissa todetaan työparien osalta seuraava: Etsivässä työssä voidaan työpari valita paikallisten tarpeiden mukaan siten, että samalla voidaan toteuttaa mm. maahanmuuttaja- tai vähemmistötyötä Etsivän työparitoiminnan kyselyssä työpareilta kysyttiin myös heidän arviota toiminnan kohderyhmän suuruudesta. Vastaukset olivat kuitenkin eritasoisia. Osa on arvioidun alueen kaikkia tukipalveluja tarvitsevien nuorten määrää, osa on arvioinut koko alueen nuorten määrää, osa oman hankkeen tavoitettavissa olevien nuorten määrää. Syy erilaisiin vastauksiin kuvastaa sitä, että kyselyn aikana etsivien työparien työ mm. tehtävän moniulotteisuudesta oli vielä eri vaiheessa kartoitusta. Tästä syystä saaduista vastauksista ei voi tehdä johtopäätöstä toiminnan kohderyhmän koosta. Vastaukset osoittavat kuitenkin, että paikallistasolla tulisi keskustella ja löytää yhteinen poliittinen päätös etsivän työparitoiminnan kohderyhmistä, sen mahdollisesta rajaamisesta sekä kohderyhmän

15 kartoittamisesta. Näin toimimalla paikkakunnalla edistettäisiin nuorten auttamisessa toimivien verkostojen yhteistyön sujumista. Opetusministeriön hakuohjeiden perusteella olisi kuitenkin esille nostettavissa ainakin seuraavat selkeät kohderyhmät; peruskoulunsa päättävät, jotka eivät hae jatkokoulutuspaikka, ilman jatko-opiskelupaikkaa jäävät nuoret nuoret, jotka ovat keskeyttäneet toisen asteen opinnot toisen asteen keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat nuoret, jotka eivät oma-aloitteisesti saavuta tarvitsemiaan julkisia palveluja Hankkeiden talous Opetusministeriö jakoi vuoden 2008 alussa tukea etsivään työparitoimintaan 2,5 milj. euroa 54 organisaatiolle. Tämän kohdennetun valtionavun ja toimintaa organisoivan tahon taloudellisen panoksen turvin 57 työparia aloitti toimintansa. Etsivän työparitoiminnan kokonaiskustannukset vuodelle 2008 olivat yhteensä 1,9 milj. euroa. Kokonaiskustannusta tarkasteltaessa on kuitenkin syytä muistaa, että suurin osa hankkeista käynnistyi kesäkuun jälkeen. Vuonna 2008 myönnetystä valtionavusta siirtyi hankkeissa lähes miljoona euroa vuoden 2009 toimintaan. Vuoden 2009 valtionapu on myönnetty hankkeille siten, että sitä voidaan käyttää vasta sen jälkeen kun vuoden 2008 avustus on käytetty loppuun. Kuluvan vuoden valtionapu on myönnetty kattamaan ne toimitakuukaudet vuoden 2009 loppuun saakka. Vuodelle 2010 ei enää siirtyne vuoden 2009 valtionapua, vaan tukemisessa päästään kalenterivuosijaksotukseen. Lääni Rahoituspäätös Kokonaiskustannukset, euroina 2008 Etelä-Suomi , ,76 Itä-Suomi , ,22 Lappi , ,00 Länsi-Suomi , ,98 Oulu , ,00 Yhteensä , ,96 Taulukko 9, Valtionapu ja kokonaismenot Vuoden 2008 aikana tavoitetut nuoret 4.1. Nuoria tavoitettiin yhteensä 1999 Lääni nuorten määrä naiset miehet Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä Taulukko 10, Tavoitettujen nuorten määrä 2008

16 Etsivä työparitoiminta tavoitti ensimmäisen toimintavuoden aikana 1999 nuorta. Tavoitetuista nuorista 64 % oli poikia/miehiä ja 36 % oli tyttöjä/naisia. Läänien väliset erot eivät ole suuria, mutta Oulun läänissä tytöt ovat enemmistönä. Oulun läänin kuudesta hankkeesta neljässä tyttöjä tavoitettiin enemmän kuin poikia. Tätä selittää osaltaan se, että läänissä toimii etsiviä työpareja, jotka ovat painottaneet nk. tyttötyötä ja toinen selittävä tekijä ehkä on se, että läänin alueella olevista etsivistä työpareista enemmistö on naisia. Myös Länsi-Suomen läänissä tavoitettujen tyttöjen osuus on suurempi kuin muissa lääneissä. lääni yhteensä naiset miehet Etelä-Suomi ,00 70,00 Itä-Suomi ,91 66,09 Lappi ,39 68,61 Länsi-Suomi ,49 60,51 Oulu ,57 46,43 Kaikki yhteensä ,82 64,18 Taulukko 11, Tavoitettujen nuorten jakautuminen sukupuolen mukaan lääneittäin Tavoitettujen nuorten määrä kertyy suurelta osin niistä hankkeista, jotka aloittivat vuoden 2008 alkupuolella. Pohdittaessa tavoitettujen nuorten lukumäärää, tulee muistaa, että suurin osa etsivistä työpareista aloitti heinä-elokuussa tai myöhemmin toimintansa (kaikkiaan 66 %). Käynnistäessään työtään etsivät työparit ovat ensin tarkentaneet työnkuvaansa, kartoittaneet nuorten kasvu- ja elinoloja ja etenkin nuorille tarjottavia palveluja sekä tiedottaneet omasta toiminnastaan niin nuorille kuin virnaomaistahoille. Tämän jälkeen on päässyt alkamaan nuorten kanssa yhdessä tehtävä työ. Aloituskuukausi tavoitettujen nuorten määrää Tammi-kesäkuu 961 Heinä Yhteensä 1999 Taulukko 12, Tavoitetut nuoret etsivän työparitoiminnan aloituskuukauden mukaan 4.2. Tavoitettujen nuorten koulutustausta Tavoitetuista nuorista 258 on vielä peruskoulussa tai peruskoulun keskeyttäneiden tavoitettujen nuorten lukumäärä on 71 nuorta.: näiden kahden luvun yhteenlaskettu osuus kattaa 16,5 % kaikista tavoitetuista nuorista. Itä-Suomessa peruskoulussa olevien nuorten osuus tavoitetuista on korkein eli 32 %. Peruskoulussa olevien määrät ovat korkeita mm. Mikkelissä, Kuopiossa ja Savonlinnassa eli niillä paikkakunnilla, joilla etsivä työparitoiminta painottaa ao. ikäryhmien tukemista. Peruskoulunsa keskeyttäneistä tavoitetut 71 nuorta ovat lähes puolet siitä määrästä, joka jää vuositasolla ilman peruskoulun päättötodistusta. Etelä-Suomen läänissä tämän ryhmän osuus on suurin eli 10 % läänin alueella tavoitetuista nuorista. Valtakunnallisessa tarkastelussa suurimman tavoitettujen nuorten ryhmän muodostaa ammatillisen perustutkinnon opiskelunsa keskeyttäneet eli 26 % tavoitetuista nuorista. Toiseksi suurin ryhmä on peruskoulunsa suorittaneet, jotka eivät ole jatkaneet opiskelua. Heitä on lähes 500 ja suurin osa (37 %) heistä tavoitettiin Etelä-Suomen etsivän toiminnan kautta, Lapin ja Oulun läänissä heitä on noin 25 % kaikista läänien alueilla tavoitetuista nuorista. Muista selvityksistä tiedetään, että ammatillisen perustutkinnon keskeyttäneet muodostavat yhden suurimmista ryhmistä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista. Etsivien työparien

17 ensimmäisen vuoden aikana tavoittamista nuorista peräti 26 % ovat ammatillisen perustutkinnon opiskelun keskeyttäneitä nuoria. Länsi-Suomen läänissä näitten nuorten osuus tavoitetuista on yli 36 %. Kahdeksassa hankkeessa ammatillisen perusopetuksen keskeyttäneitten osuus on yli 50 %. Näistä hankkeista viisi on Länsi-Suomessa ja niistä neljä sijoittuu Pohjanmaan maakuntien alueelle. Etelä-Suomessa, Lapissa ja Oulun lääneissä kussakin yhdessä hankkeessa tavoitetuista nuorista lähes 50 % oli sellaisia, jotka ovat keskeyttäneet ammatillisen perusopetuksen syystä taikka toisesta. Koulutustausta Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki peruskoulussa peruskoulu keskeytynyt peruskoulu suoritettu lukio keskeytynyt lukio suoritettu ylioppilas suorittamassa ammatillista perustutkintoa keskeytynyt ammatillinen perustutkinto ammatillinen perustutkinto suoritettu keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto alempi korkeakoulututkinto keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto suoritettu Muu ei tietoa Yhteensä Taulukko 13, Tavoitettujen nuorten koulutustaustat lukumäärät Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneita tavoitetuista on 117. Lukumäärässä ei ole vielä nähtävissä vuoden 2008 lopulla alkaneen nuorisotyöttömyyden nousua, mutta näiden nuorten osuus on kuitenkin korkeimmat Lapin ja Länsi-Suomen läänissä muihin lääneihin verrattaessa. Tarkasteltaessa tätä ryhmää hankekohtaisesti erottuvat seuraavat maakuntakeskukset: Oulu, Kajaani, Pori, Jyväskylä ja Seinäjoki. Tavoitetuista nuorista ammatillista perustutkintoa suorittamassa olevien nuorten osuus on korkea, luku on Etelä-Suomen lääniä lukuun ottamatta yli 10 %. Paikkakuntia, joissa etsivä työpari on tavoittanut ammatillista perustutkintoa suorittamassa olleita nuoria lähes 50 % kaikista tavoitetuista, ovat: Äänekoski, Valkeakoski, Naantali ja Turku. Näillä paikkakunnilla etsivät työparit toimivat läheisessä yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten kanssa niiden nuorten tavoittamiseksi, jotka tarvitsevat tukea opintojen sujumiseen. "Ei tietoa" ilmoitusten määrät painottuvat Itä- ja Länsi-Suomessa toimiviin hankkeisiin. Itä- Suomessa kyse on yhden hankeen taustadokumentoinnin puutteista ja Länsi-Suomessa kyse on useamman hankkeen puuttuvista tiedoista. Koulutustaustatiedoista ei voi suoraan päätellä paikka- tai maakuntien tai läänien välisiä eroja, koska eri paikkakunnilla toimivilla etsivillä työpareilla on painotettu eri-ikäisten nuorten parissa

18 tehtävää työtä sen mukaan, onko alueella mahdollisesti muita hankkeita, joissa on kohdennettua nuorisotyötä tai miten paikallisesti on haluttu työtä sen alkuvaiheessa suunnata. Koulutustausta Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki peruskoulussa 6,44 32,62 14,60 4,20 14,29 12,91 peruskoulu keskeytynyt 9,83 0,64 0,00 1,50 0,00 3,55 peruskoulu suoritettu 37,12 15,02 25,55 18,77 23,57 24,11 lukio keskeytynyt 2,20 0,86 2,19 3,00 6,43 2,45 lukio suoritettu 1,02 1,72 5,84 1,65 0,00 1,65 ylioppilas 1,86 0,86 2,19 1,95 3,57 1,80 suorittamassa ammatillista perustutkintoa 6,44 11,37 10,95 12,91 14,29 10,61 keskeytynyt ammatillinen perustutkinto 24,75 16,31 17,52 36,04 29,29 26,36 ammatillinen perustutkinto suoritettu 4,75 4,51 8,76 7,51 4,29 5,85 keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto 0,00 0,21 0,00 0,15 2,14 0,25 alempi korkeakoulututkinto 0,68 0,00 0,00 0,15 0,00 0,25 keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto 0,00 0,00 0,00 0,45 0,00 0,15 ylempi korkeakoulututkinto suoritettu 0,17 0,00 0,00 0,00 0,00 0,05 muu 0,17 1,93 0,73 2,40 2,14 1,50 ei tietoa 4,58 13,95 11,68 9,31 0,00 8,50 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 14, Tavoitettujen nuorten koulutustaustat prosenttiosuudet lääneittäin Etsivän työparitoiminnan tavoittamien tyttöjen ja poikien välillä koulutustaustoissa on pieniä eroja. Tytöistä suurempi osa on keskeyttänyt lukio-opinnot kuin pojat kun taas pojissa on enemmän peruskoulunsa päättäneitä, joilla ei ole toiseen asteen opintoja. Koulutustausta Tytöt Pojat Kaikki peruskoulussa/ 12,57 13,09 12,91 peruskoulu keskeytynyt 2,79 3,98 3,55 peruskoulu suoritettu 19,27 26,81 24,11 lukio keskeytynyt 3,77 1,71 2,45 lukio suoritettu 2,37 1,25 1,65 ylioppilas 2,23 1,56 1,80 suorittamassa ammatillista perustutkintoa 10,89 10,44 10,61 keskeytynyt ammatillinen perustutkinto 25,42 26,89 26,36 ammatillinen perustutkinto suoritettu 5,59 6,00 5,85 keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto 0,56 0,08 0,25 alempi korkeakoulututkinto 0,42 0,16 0,25 keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto 0,42 0,00 0,15 ylempi korkeakoulututkinto suoritettu 0,00 0,08 0,05 muu 1,96 1,25 1,50 ei tietoa 11,73 6,70 8,50 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 Taulukko 15, Tavoitettujen nuorten koulutustaustat ja sukupuoli 4.3. Tavoitettujen nuorten äidinkieli Tavoitetuista nuorista enemmistöllä on äidinkielenä suomi (85 %). Ruotsinkieltä puhuvien osuus on 4 %, saamenkielisiä joukossa ei ole. Tavoitetuista nuorista 215 eli 11 %:lla on muu äidinkieli kuin

19 suomi, ruotsi tai saame. Heidän katsotaan tässä raportissa olevan maahanmuuttajataustaisia nuoria. Suurin yksittäinen ryhmä on somalinkieliset, joiden osuus on 3,8 %. Äidinkieli Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä suomi/finska ruotsi/svenska saame/samiska eesti/estniska englanti/engelska ranska/franska saksa/tyska somali/somaliska venäjä/ryska muu/annat Yhteensä Taulukko 16, Tavoitettujen nuorten äidinkielet Suurin osa maahanmuuttajista on tavoitettu Etelä- ja Länsi-Suomen läänien alueilla, yhteensä 197 nuorta. Tämä on peräti 91,6 % koko maassa tavoitetuista maahanmuuttajataustaisista nuorista. Etsivän työparitoiminnan hankkeista 25 on ilmoittanut tavoittaneensa maahanmuuttajataustaisia nuoria. Näistä 25 etsivästä työparista 13 on Länsi-Suomessa, 8 Etelä-Suomessa ja Lapin ja Oulun lääneissä on kummassakin 2 hanketta. Etelä- ja Länsi-Suomessa kaksi työparia, Vantaan ja yksi Turun neljästä pareista, ovat keskittyneet toiminnassaan maahanmuuttajataustaisiin. Turussa kaikki etsivät työparit raportoivat, että tavoittamistaan nuorista enemmistö on maahanmuuttajataustaisia nuoria. Käytännössä tavoitetut maahanmuuttajataustaiset nuoret tulevat Helsingin ja Turun seuduilta (83 %). Äidinkieli Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä suomi, ruotsi, saame muu äidinkieli Yhteensä Äidinkieli Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä suomi, ruotsi, saame 80,51 96,57 98,54 87,69 100,00 89,24 muu äidinkieli 19,49 3,43 1,46 12,31 0,00 10,76 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 17, Nuorten äidinkieli verrattuna kotimaiset kielet/muut kielet Maakunnittain tarkasteluna maahanmuuttajataustaisten nuorten osuus on suurin Varsinais-Suomen (40,61 %) ja Uudenmaan (27,8 %) maakunnissa. Oulun läänissä ei ole tavoitettu maahanmuuttajataustaisia nuoria lainkaan. suomi, ruotsi, saame muu äidinkieli yhteensä muun äidinkielen osuus maakunta/landskap Etelä-Karjala ,49 Etelä-Pohjanmaa ,63 Etelä-Savo ,21 Itä-Uusimaa ,88 Kainuu ,00 Keski-Pohjanmaa ,00

20 Keski-Suomi ,30 Kymenlaakso ,00 Lappi ,46 Pirkanmaa ,75 Pohjanmaa ,52 Pohjois-Karjala ,00 Pohjois-Pohjanmaa ,00 Pohjois-Savo ,00 Päijät-Häme ,00 Satakunta ,04 Uusimaa ,79 Varsinais-Suomi ,61 Kaikki yhteensä , Tavoitettujen nuorten taustatietoja Nämä tässä kuvatut tiedot ovat vain suuntaa antavia ja niistä ei voi tehdä johtopäätöksiä. Tätä osiota kyselyssä kehitetään edelleen yhdessä etsivien työparien kanssa. Kyselyssä kartoitettiin etsiviltä työpareilta muita yleisiä taustatietoja tavoitetuista nuorista kuin edellä olleet. Koska etsiviä työpareja ei pyydetty etukäteen keräämään näitä tietoja, niin näiden tietojen vastausmäärät ovat muita tietoja selvästi alhaisemmat. Tämän takia "ei tietoa" vastausten osuus on korkea. Työpareilta kysyttiin seuraavia taustatietoja: Toiminta (Työ opiskelu) Toimeentulo Asuminen Jatkossa on myös lisättävä toimeentulovalikkoon vaihtoehtoja, koska nyt käytössä ollut määre ei ole riittävä kuvastamaan nuorten tilannetta riittävästi. Kaikista tavoitetuista nuorista opiskelijoita on 28 %. Työttöminä työnhakijana on 450 nuorta eli 22,5 %. Tämän lisäksi työttömiksi on kirjattu 16 % nuoria, jotka eivät ole ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Työttöminä, mutta ei työttömäksi ilmoittautuneita nuoria, jos ei huomioida "ei tietoa" olevien osuus, on 21 %. Kyselyn vastauksissa tästä kohtaa puuttuvat tiedot 25 % osalta tavoitetuista nuorista, jota selittää edellä mainitun syyn lisäksi se, että osa nuorten asiakkuudesta etsivään työparin kanssa on niin alussa, että kartoitusta yhdessä nuoren kanssa ei ole vielä ehditty tehdä. Toiminta Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä peruskoulussa/ työssä käyvä työttömäksi ilmoittautunut työnhakija työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut opiskelija sairausloma eläkkeellä asevelvollisuus kotona (lastenhoito) muu ei tietoa

21 Yhteensä Ilman "ei tietoa" olevien lukumäärä Taulukko 18, Tavoitettujen nuorten toiminta, kaikki tavoitetut nuoret Toiminta Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä peruskoulussa/ 8,14 32,40 14,60 4,50 8,57 13,06 työssä käyvä 2,03 0,43 1,46 1,50 1,43 1,40 työttömäksi ilmoittautunut työnhakija 36,27 19,31 6,57 17,27 15,71 22,51 työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut 26,61 3,22 15,33 15,62 21,43 16,36 opiskelija 8,81 9,23 10,22 21,62 29,29 14,71 sairausloma 1,19 1,29 0,00 4,80 0,71 2,30 eläkkeellä 0,51 0,00 0,73 0,90 0,00 0,50 asevelvollisuus 1,19 0,00 0,00 0,60 0,00 0,55 kotona (lastenhoito) 0,34 0,00 0,00 0,15 3,57 0,40 muu 5,08 3,22 0,73 3,30 10,00 4,10 ei tietoa 9,83 30,90 50,36 29,73 9,29 24,11 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 19, Tavoitettujen nuorten toiminnan prosenttiosuudet, kaikki tavoitetut nuoret Tarkasteltaessa tuloksia, pois lukien "ei-tietoa" olevien määrä, voidaan todeta, että 30 % tavoitetuista nuorista on työttömiä työnhakijoita. Työttöminä, mutta ei työttömäksi ilmoittautuneita, on 22 %. Länsi-Suomessa nuoria on kirjattu sairauslomalla olevaksi lähes 7 %, joka on selvästi enemmän kuin muissa lääneissä olevat vastaavat luvut. Itä-Suomen läänissä tavoitetuista nuorista lähes puolet on vielä peruskoulussa, joka kertoo myös siitä, että etsivässä työparitoiminnassa painotetaan yhteistyötä peruskoulun kanssa, kuten erityisesti esim. Mikkelin hankkeessa on tehty. Toiminta Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä peruskoulussa/ 9,02 46,89 29,41 6,41 9,45 17,21 työssä käyvä 2,26 0,62 2,94 2,14 1,57 1,85 työttömäksi ilmoittautunut työnhakija 40,23 27,95 13,24 24,57 17,32 29,66 työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut 29,51 4,66 30,88 22,22 23,62 21,56 opiskelija 9,77 13,35 20,59 30,77 32,28 19,38 sairausloma 1,32 1,86 0,00 6,84 0,79 3,03 eläkkeellä 0,56 0,00 1,47 1,28 0,00 0,66 asevelvollisuus 1,32 0,00 0,00 0,85 0,00 0,73 kotona (lastenhoito) 0,38 0,00 0,00 0,21 3,94 0,53 muu 5,64 4,66 1,47 4,70 11,02 5,41 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 20, Tavoitettujen nuorten toiminta, ilman "ei tietoa" Nuorten toimeentulo Nuorten toimeentuloa kysyttiin ensimmäistä kertaa ja saadun tuloksen perusteella sitä on kehitettävä yhdessä etsivien työparien kanssa. Kysymyksen asettelussa oli mahdollisuus antaa vain yksi vastaus/nuori. Tästä syystä tiedot puuttuvat 41 % tavoitetuista nuorista, joten tietoja voidaan pitää vain suuntaa antavina. Suurin osa nuorista saa toimeentulonsa opintotuesta, työttömyyskorvauksista, toimeentulotuesta tai vanhemmilta. Toimeentulo Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä

22 palkka työttömyysturva lyhyt toimeentulo tuki pitkäaikainen toimeentulotuki opintotuki vanhempien tuki sairauspäiväraha eläke vanhempainetuudet muu ei tietoa Kaikki Kaikki ilman ei tietoa Taulukko 21, Tavoitettujen nuorten toimeentulo Toimeentulo Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä palkka 2,54 0,21 0,73 2,55 1,43 1,80 työttömyysturva 20,68 6,22 3,65 8,11 5,00 10,86 lyhyt toimeentulo tuki 3,22 1,72 2,92 6,61 10,00 4,45 pitkäaikainen toimeentulotuki 25,25 2,79 0,00 7,21 8,57 11,11 opintotuki 7,63 3,86 7,30 7,06 10,71 6,75 vanhempien tuki 13,90 11,59 2,92 20,72 25,71 15,71 sairauspäiväraha 1,02 1,29 0,00 4,65 0,71 2,20 eläke 0,51 0,43 0,73 0,90 0,71 0,65 vanhempainetuudet 1,36 0,21 0,00 0,75 1,43 0,80 muu 4,41 1,72 0,73 6,16 9,29 4,45 ei tietoa 19,49 69,96 81,02 35,29 26,43 41,22 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 22, Tavoitettujen nuorten toimeentulojen prosenttiosuudet, kaikki Toimeentulo Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä palkka 3,16 0,71 3,85 3,94 1,94 3,06 työttömyysturva 25,68 20,71 19,23 12,53 6,80 18,47 lyhyt toimeentulo tuki 4,00 5,71 15,38 10,21 13,59 7,57 pitkäaikainen toimeentulotuki 31,37 9,29 0,00 11,14 11,65 18,89 opintotuki 9,47 12,86 38,46 10,90 14,56 11,49 vanhempien tuki 17,26 38,57 15,38 32,02 34,95 26,72 sairauspäiväraha 1,26 4,29 0,00 7,19 0,97 3,74 eläke 0,63 1,43 3,85 1,39 0,97 1,11 vanhempainetuudet 1,68 0,71 0,00 1,16 1,94 1,36 muu 5,47 5,71 3,85 9,51 12,62 7,57 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 23 Tavoitettujen nuorten toimeentulojen prosenttiosuudet, ilman "ei tieto" osuutta Nuorten asuminen Tavoitettujen nuorten asumista kysyttiin myös ensimmäistä kertaa omana kysymyksenään, koska ensimmäisessä raportissa yksi nuorten ongelma on oman asunnon puute. Mutta samoin kuin edellä, nämä tiedot ovat vain suuntaa antavia, koska " ei tietoa" -vastauksien osuus on 32 %. Suurin osa tavoitetuista nuorista asuu vanhempiensa luona, mikä on luonnollista ottaen huomioon heidän

23 ikänsä. Kun tietoja tarkastellaan pois lukien "ei tietoa" -vastaukset, niin vanhempiensa luona asuvien nuorten määrä on 46,7 %. Asuminen Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä vanhempien asunnossa omassa vuokra-asunnossa omassa omistusasunnossa kaverien luona opiskelija-asunnossa asunnoton tukiasunnossa laitoksessa muu ei tietoa Kaikki Ilman ei tietoa Taulukko 24, Tavoitettujen nuorten asuinolot, kaikki Nuorten asumistarkastelussa Etelä-Suomen tilanne poikkeaa muista lääneistä useassa kohdassa. Vanhempiensa luona asuu 35 5 nuorista kun muissa lääneissä yli 50 % nuorista asuu vanhempiensa kanssa samassa kodissa (kts. taulukko 26). Etelä-Suomessa on myös selvästi enemmän asunnottomia nuoria (15 %) kuin muualla ja samoin kaverien luona asuvien nuorten osuus (11 %) on suurempi kuin muissa lääneissä. Etsivän työparitoiminnan hankkeista 18 on löytänyt asunnottomia nuoria, näistä seitsemän (7) hanketta on Uudenmaan maakunnan alueella. Asunnottomuus Helsingin ja Vantaan alueilla tavoitettujen nuorten ongelma, ja näissä kaupungeissa toimivat etsivät työparit painottavat myös tätä näkökulmaa työssään. Asuminen Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä vanhempien asunnossa 31,19 19,10 24,09 39,94 45,71 31,82 omassa vuokra-asunnossa 19,66 10,30 11,68 24,62 24,29 18,91 omassa omistusasunnossa 2,88 0,21 0,73 0,75 0,00 1,20 kaverien luona 9,49 1,07 1,46 1,95 0,71 3,85 opiskelija-asunnossa 0,85 1,50 2,92 0,90 6,43 1,55 asunnoton 13,05 1,07 0,00 0,75 0,00 4,35 tukiasunnossa 2,71 0,86 1,46 1,95 0,00 1,75 laitoksessa 1,19 0,64 0,00 0,75 2,14 0,90 muu 7,46 0,86 0,73 3,90 0,71 3,80 ei tietoa 11,53 64,38 56,93 24,47 20,00 31,87 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 25, Tavoitettujen nuorten asuinolot, prosenttiosuudet, kaikki Tiedot Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Kaikki yhteensä vanhempien asunnossa 35,25 53,61 55,93 52,88 57,14 46,70 omassa vuokra-asunnossa 22,22 28,92 27,12 32,60 30,36 27,75 omassa omistusasunnossa 3,26 0,60 1,69 0,99 0,00 1,76 kaverien luona 10,73 3,01 3,39 2,58 0,89 5,65 opiskelija-asunnossa 0,96 4,22 6,78 1,19 8,04 2,28 asunnoton 14,75 3,01 0,00 0,99 0,00 6,39 tukiasunnossa 3,07 2,41 3,39 2,58 0,00 2,57

24 laitoksessa 1,34 1,81 0,00 0,99 2,68 1,32 muu 8,43 2,41 1,69 5,17 0,89 5,58 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 26, Tavoitettujen nuorten asuinolot, prosenttiosuudet ilman ei-tietoa Länsi-Suomen ja Oulun läänissä nuorten asuminen omassa vuokra-asunnossa on korkeampi kuin muissa lääneissä. Oulun läänissä myös opiskelija-asunnossa asuvien nuorten osuus on muita läänejä korkeampi; tätä selittänee mm. Oulun seudun suuret opiskelijamäärät suhteessa väestöön. 5. Tavoitetuista nuorista toimenpiteisiin on ohjattu 1455 nuorta 5.1. Toimenpiteisiin on sijoittunut 73 % tavoitetuista nuorista Tavoitetuista nuorista 1455 on ohjattu ja sijoittunut toimenpiteisiin; tämä osuus on 73 % kaikista nuorista. Tämä luku seuraa sitä, miten nuoret ovat saaneet tarvitsemiaan julkisia palveluja. Tulos on hyvä ja se osoittaa, että etsivä työparitoiminta auttaa nuoria saavuttamaan palveluja.. Etelä- Suomen, Lapin ja Oulun lääneissä toimenpiteisiin on ohjattu ja sijoittunut yli 80 % tavoitetuista nuorista ja Lapissa on korkein sijoittumisosuus eli 87 %. Länsi-Suomen läänissä toimenpiteisiin on ohjattu ja sijoittunut 61,5 %. Lääni Tavoitetut nuoret Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteitä Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä Taulukko 27, Toimenpiteissä olevien nuorten määrät lääneittäin Lääni Tavoitetut nuoret Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteitä Etelä-Suomi ,05 16,95 Itä-Suomi ,24 31,76 Lappi ,59 12,41 Länsi-Suomi ,56 38,44 Oulu ,57 16,43 Yhteensä ,79 27,21 Taulukko 28, Toimenpiteissä olevien nuorten prosenttiosuudet lääneittäin Kun tavoitettujen nuorten sijoittumista tarkastellaan maakunnittain, niin erot ovat merkittäviä. Nuorten sijoittumisesta toimenpiteisiin matalimmat kuvut ovat Etelä-, Keski- ja Pohjanmaan maakunnissa. Maakunnittain katsottuna näyttääkin siltä, että mitä useampi nuori on tavoitettu, sitä matalampi sijoitusluku on. Toisaalta esim. Pohjois-Karjalan matalaa sijoituslukua selittää yhden hankkeen tulokset. Itä-Uudellamaalla ja Kainuussa yli 90 % tavoitetuista on sijoittunut toimenpiteisiin. Tämän vertailun tuloksia tulee katsoa suhteessa myös siihen, missä kuussa vuonna 2008 etsivät työparit ovat aloittaneet työnsä; tätä kuvaa taulukko 30. Maakunta Tavoitetut nuoret Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteitä Etelä-Karjala 67 80,60 19,40 Etelä-Pohjanmaa ,08 67,92

25 Etelä-Savo ,62 28,38 Itä-Uusimaa 34 91,18 8,82 Kainuu 12 91,67 8,33 Keski-Pohjanmaa 25 76,00 24,00 Keski-Suomi 91 76,92 23,08 Kymenlaakso 29 89,66 10,34 Lappi ,59 12,41 Pirkanmaa ,98 28,02 Pohjanmaa 21 76,19 23,81 Pohjois-Karjala ,22 56,78 Pohjois-Pohjanmaa ,81 17,19 Pohjois-Savo ,71 14,29 Päijät-Häme 57 80,70 19,30 Satakunta 23 69,57 30,43 Uusimaa ,63 17,37 Varsinais-Suomi ,85 35,15 Yhteensä ,79 27,21 Taulukko 29, Toimenpiteissä olevat nuoret maakunnittain, prosenttiosuudet Hankkeen aloituskuukausi Tavoitetut Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteissä Tammikuu ,88 34,12 Huhtikuu ,10 15,90 Toukokuu ,35 17,65 Kesäkuu ,96 27,04 Heinäkuu ,66 21,34 Elokuu ,23 24,77 Syyskuu ,56 55,44 Lokakuu 23 65,22 34,78 Yhteensä ,79 27,21 Taulukko 30, Toimenpiteissä olevien nuorten prosenttiosuudet hankkeen aloituskuukauden mukaan Tarkasteltaessa nuorten sijoittumista toimenpiteisiin hankkeen aloituskuukausittain on luonnollista, että mitä myöhemmin hanke on käynnistynyt, sitä matalampi on nuorten jatkosijoittumista kuvaava luku. Toisaalta jostain syystä tammikuussa alkaneilla hankkeilla on matala luku nuorten jatkoon sijoittumisesta. Sitä, johtuuko se esim. siitä, että alussa ei vielä ole tilastoitu näitä asioita, ei voi kyselyn vastauksista päätellä. Hankkeen aloituskuukausi Tavoitetut Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteissä Tammi-kesäkuu ,96 24,04 Heinä ,85 30,15 Yhteensä ,79 27,21 Taulukko 31, Nuorten sijoittuminen hankkeiden aloituskuukauden mukaan 5.2. Toimenpiteet Tavoitettuja nuoria, jotka on ohjattu ja jotka ovat sijoittuneet eri toimenpiteisiin -vertailu osoittaa, että monille nuorista tarvitaan apua useammalta eri taholta samanaikaisesti. Toimenpiteitä tarvitaan usein enemmän kuin 1/nuori. Siinä, miten etsivät työparit ovat kirjanneet nuorille tarjottavia

26 toimenpiteitä, on eroja. Osa työpareista kirjaa ylös sen tahon tai toimenpiteen, johon nuorelle saadaan ensisijainen asiakkuus, toiset työparit kirjaavat kaikki ne toimenpiteet, joista luodaan samanaikainen palvelukokonaisuus nuorelle hänen tuen tarvettaan vastaavasti. Toisaalta toimenpiteiden dokumentointiin vaikuttaa sekin, minkä ikäisiä suurin osa tavoitetuista nuorista on. Tätä kuvastaa esimerkiksi Itä-Suomen etsivän työparitoiminnan toimenpidevalikoiman erilaisuus suhteessa muihin lääneihin. Lisäksi toimenpiteen toteutumiseen (ja siten myös kirjaamiseen) vaikuttaa se, miten paikkakunnilla on nuorille palveluja tarjolla. Johtopäätöksenä voi todeta, että kaikkien läänien alueilla eniten nuoria ohjattiin te-toimistojen asiakkuuteen, nuorten työpajoille, koulutukseen tai takaisin kouluun tai opiskeluun. Etelä-Suomen läänissä sosiaalitoimen palveluihin on ohjattu muita läänejä enemmän. Taustalla voi olla, että muihin lääneihin verrattuna asunnottomuus oli tavoitettujen nuorten keskuudessa etelässä korkea. Ajankohtainen keskustelu tyttöjen kasvavista mielenterveysongelmista on myös luettavissa toimenpiteissä; tytöistä 7 % on ohjattu mielenterveyspalveluihin. Alueiden väliset erot ovat terveyspalveluihin ohjaamisessa merkittävät ja Oulun läänissä nuoria on ohjattu niihin muita läänejä enemmän. Vertailtaessa tytöille ja pojille tarjottuja toimenpiteitä erottuu, että pojat tarvitsevat tyttöjä useammin nk. aktivointitoimenpiteitä kun taas tytöt sijoittuvat poikia useammin koulutukseen. Myös nuorten työpajatoimintaan ohjatuista nuorista pojat ovat enemmistönä. Nuorten työpajatoimintaan on sijoittunut kaikkiaan 270 nuorta eli 18 % toimenpiteisiin ohjatuista ja sijoitutetuista nuorista. Työhallinnon palveluihin on ohjattu 387 nuorta eli 26 % nuorista, joista taas edelleen nuoria on ohjattu työpajoille. Koulutukseen on ohjattu 335 nuorta eli 23 % jatkosijoitetuista. Tarjottujen toimenpiteiden lukumääristä voi päätellä, että suuri osa tavoitetuista nuorista tarvitsee erilaisia tukipalveluja, joilla vahvistetaan heidän valmiuksiaan ennen kuin he ovat valmiita jatkamaan koulutukseen tai työelämään. Tiedot Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä mielenterveystoimisto nuorisotoimi opiskelu oppisopimuskoulutus poliisi/ päihdekuntoutus sosiaalitoimi terveyskeskus työpaja te-toimisto työhön muu velkaneuvonta nuori kieltäytyy toimenpiteestä nuori kieltäytyy kokonaan yhteistyöstä Yhteensä Taulukko 32, Toimenpiteiden määrä, joihin nuoria on ohjattu

27 Toimenpiteet työvoimatoimisto 18,99 muu opiskelu 16,58 16,24 työpaja 13,15 sosiaalitoimi 8,94 nuorisotoimi 6,38 mielenterveystoimisto työhön 3,53 3,96 nuori kieltäytyy kokonaan yhteystyöstä nuori kieltäytyy toimenpiteestä päihdekuntoutus velkaneuvonta terveyskeskus oppisopimuskoulutus poliisi/ 2,56 2,37 1,98 1,79 1,64 1,21 0,68 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00 16,00 18,00 20,00 Prosenttiosuus Tiedot Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Länsi-Suomi Oulu Yhteensä mielenterveystoimisto 3,85 1,05 4,35 3,98 9,22 3,96 nuorisotoimi 1,92 20,16 2,48 3,98 7,37 6,38 opiskelu 16,23 14,92 8,70 18,24 19,82 16,24 oppisopimuskoulutus 1,56 0,52 1,86 0,63 1,84 1,21 poliisi 1,08 1,05 0,62 0,00 0,00 0,68 päihdekuntoutus 2,64 1,83 0,62 2,31 0,00 1,98 sosiaalitoimi 13,34 3,14 12,42 5,66 6,91 8,94 terveyskeskus 1,68 1,31 0,62 0,42 5,53 1,64 työpaja 16,95 6,28 10,56 13,63 11,52 13,15 te-toimisto 17,91 26,18 17,39 16,77 16,59 18,99 työhön 2,76 0,79 0,62 5,45 9,22 3,53 muu 14,42 17,54 36,02 17,40 6,91 16,58 velkaneuvonta 2,76 1,31 0,00 1,05 1,84 1,79 nuori kieltäytyy toimenpiteestä 1,20 2,88 0,62 5,03 1,38 2,37 nuori kieltäytyy kokonaan yhteystyöstä 1,68 1,05 3,11 5,45 1,84 2,56 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 33, Toimenpiteet, joihin nuoria on ohjattu, prosenttiosuudet Tiedot Kaikki Naiset Miehet mielenterveystoimisto 3,96 6,23 2,79 nuorisotoimi 6,38 7,51 5,80