Etsivä nuorisotyö 2014

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Etsivä nuorisotyö 14 Valtakunnallisen etsivän nuorisotyön kyselyn tulokset 1

2 Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin sekä auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa. Etsivästä nuorisotyöstä säädetään nuorisolaissa (06/72). Lain mukaan etsivä nuorisotyö, kuten muukin nuorisotyö ja -politiikka, kuuluu kunnan tehtäviin. Laissa säädetään myös tietojen luovuttamisesta etsivää nuorisotyötä varten sekä etsivää nuorisotyötä varten luovutettujen tietojen käsittelystä. Tämä raportti on kooste opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisesta etsivän nuorisotyön kyselystä vuodelta 14. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) toteutti kyselyn yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Kyselyyn vastasi 222 organisaatiota. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Ruth Bamming Kesäkuu 15 2

3 Sisällys 1. Etsivä nuorisotyö Suomessa Yhteenveto etsivästä nuorisotyöstä vuosina Tavoitetut nuoret vuosina Mitä kautta tavoitetut nuoret tulivat / ohjautuivat etsivän nuorisotyön piiriin... 9 Tavoitettujen nuorten koulutustaustat... 9 Nuorten elämäntilanne, toimeentulo ja asumistilanne Nuoret toimenpiteissä Etsivät nuorisotyötekijät vuonna Työntekijöiden työkokemus Työntekijöiden koulutustausta Etsivän nuorisotyön organisaatiot vuonna Toimialueen laajuus ja orgaanisoiden koko Etsivän nuorisotyön yhteistyökumppanit ja yhteistyön sujuvuus... Etsivän nuorisotyön kustannukset ja valtionavustukset vuonna Valtionavustuksella tuetun etsivän nuorisotyön kattavuus Viitteet Linkit

4 Taulukkoluettelo: Taulukko 1: Yhteenveto etsivästä nuorisotyöstä vuosina Taulukko 2: Tavoitetut nuoret sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuonna Taulukko 3: Tavoitetut nuoret ikäryhmän mukaan vuonna 14 maakunnittain... 8 Taulukko 4: Mitä kautta tavoitetut nuoret tulivat / ohjautuivat etsivän työparitoiminnan piiriin vuonna Taulukko 5: Mitä kautta tavoitetut nuoret tulivat / ohjautuivat etsivän työparitoiminnan piiriin vuosina Taulukko 6: Tavoitettujen nuorten koulutustaustat Taulukko 7: Nuorten elämäntilanne tavoittamisen aikaan vuonna 14, AVI-alueittain Taulukko 8: Nuorten pääasiallinen toimeentulo tavoittamisen aikaan vuonna 14, AVIalueittain Taulukko 9: Nuorten asumistilanne tavoittamisen aikaan vuonna 14, AVI-alueittain Taulukko 10: Toimenpiteet, joihin nuoria on ensisijaisesti ohjattu vuosina Taulukko 11: Toimenpiteet, joihin nuoria on ohjattu prosessin aikana vuonna Taulukko 12: Etsivät nuorisotyötekijät vuonna Taulukko 13: Etsivän nuorisotyön kustannukset ja valtionavustus vuonna Kuvaluettelo: Kuva 1: Tavoitetut nuoret sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuosina Kuva 2: Nuorten elämäntilanne tavoittamisen aikaan vuonna Kuva 3: Nuorten pääasiallinen toimeentulo tavoittamisen aikaan vuonna Kuva 4: Nuorten asumistilanne tavoittamisen aikaan vuonna Kuva 5: Kuinka pitkään työntekijä on työskennellyt organisaatiossa Kuva 6: Työntekijöiden työkokemus nuorten parissa työskentelystä Kuva 7: Etsivien nuorisotyötekijöiden koulutustausta vuonna Kuva 8: Etsivien nuorisotyötekijöiden tutkinto vuonna Kuva 9: Toimialueen laajuus: Kuntien määrä, joille etsivä nuorisotyö tarjoaa palveluja Kuva 10: Etsivä nuorisotyön organisaation kautta tavoitetut nuoret vuonna Kuva 11: Etsivä nuorisotyön henkilöstön kokonaismäärä (htv) vuonna Kuva 12: Etsivä nuorisotyön yhteistyökumppanit ja yhteistyön sujuvuus vuonna Kuva 13: Etsivän nuorisotyön kustannukset vuonna Kuva 14: Valtionavustuksella tuetun etsivän nuorisotyön kattavuus

5 1. Etsivä nuorisotyö Suomessa Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin sekä auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi avustusta etsivään nuorisotyöhön ensimmäisen kerran vuonna 08. Vuoden 08 valtion budjetissa 2,5 miljoonan euron määräraha kohdennettiin niiden etsivän työn ammattilaisten palkkaukseen, joiden työ liittyy nuorten työpajatoiminnan kokonaisuuteen (Walldén & Häggman 08). Etsivälle nuorisotyölle myönnettiin vuonna 14 noin 12,5 miljoona euroa, joka on viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 13. Avustuksen saajat voivat työllistää avustuksella lähes 4 henkilötyövuotta (htv). Vuonna 15 opetus- ja kulttuuriministeriön antaman avustuksen summa on hieman yli 13 miljoonaa euroa (436 htv). Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) toteuttaa etsivän nuorisotyön valtakunnallisen kyselyn yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Kysely toteutetaan osana TPY:n tiedonhallinnan kehittämistyötä, jota rahoittaa OKM. Kaikilla OKM:n avustusta saavilla organisaatiolla on velvollisuus vastata kyselyyn. Tämä raportti esittelee kyselyn tulokset. Kyselyillä tuotettu tilastollinen tieto tarvitsee rinnalleen myös laadullista aineistoa. Määrällinen mittaaminen ei välttämättä anna kokonaisvaltaista kuvaa etsivän nuorisotyön vaikuttavuudesta (Puuronen 14). OKM:n rahoittamassa TPY:n tiedonhallinnan kehittämiskokonaisuudessa luodaan laadullinen mittari, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa nuorten saamista kokemuksista etsivästä nuorisotyöstä ja sen sosiaalisesti vahvistavasta vaikutuksesta. 1 1 Lisätietoa: 5

6 2. Yhteenveto etsivästä nuorisotyöstä vuosina Vuonna 14 kyselyyn vastasi 222 organisaatiota (Taulukko 1). Lähes 500 etsivää nuorisotyöntekijää tavoitti nuorta (+0,7 ). Tavoitetuilla nuorilla tarkoitetaan niitä nuoria, joiden kanssa on käyty keskustelua henkilökohtaisella tasolla työntekijät ovat esimerkiksi selvittäneet nuoren tuen tarpeen. Tavoitetuista nuorista (73 ) oli toimenpiteissä, nuorta (23 ) ei ollut vielä toimenpiteissä. Hieman enemmän tavoitetuista nuorista odotti vuoden lopussa vielä pääsyä toimenpiteisiin kuin vuotta aikaisemmin. Pieni osa tavoitetuista nuorista kieltäytyi yhteistyöstä kokonaan (3 ). Alueelliset tulokset on luokiteltu etsivän nuorisotyön organisaation kotikaupungin mukaan. Tässä raportissa ei ole huomioitu sitä, että osa organisaatiosta palvelee myös toisessa maakunnassa. Etelä-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Suomessa nuorten määrä etsivän nuorisotyön piirissä kasvoi, kun sitä vastoin muilla AVIalueilla nuorten määrä pienentyi. Raportin taulukoissa rivien ja sarakkeiden summat sekä lasketut prosentit eivät aina täsmää, koska luvut on pyöristetty. Taulukko 1: Yhteenveto etsivästä nuorisotyöstä vuosina AVI/ Maakunta Tavoitetut nuoret Toimenpiteissä Tavoitetut nuoret Ei vielä toimenpiteitä Kieltäytynyt kokonaan yhteistyöstä Henkilökunta Vastaajat muutos muutos muutos muutos muutos muutos Etelä-Suomi , , , , , ,9 Etelä-Karjala , , , , , ,3 Kanta-Häme , , ,7-11,1-5, Kymenlaakso , , , , Päijät-Häme , , , ,8 11, Uusimaa , , , , , ,4 Itä-Suomi , , , , , ,8 Etelä-Savo , , , , , ,1 Pohjois-Karjala , , , , , Pohjois-Savo , , , , , Lappi , , , , , ,9 Lounais-Suomi , , , , , ,0 Satakunta , , , ,2, ,0 Varsinais-Suomi , , , , , ,7 Länsi-Sisä-Suomi , , , , ,4 Etelä-Pohjanmaa 6 6-0, , , ,0-4, Keski-Pohjanmaa , , , , ,0 Keski-Suomi , , ,0 33, , ,3 Pirkanmaa , , , , , ,8 Pohjanmaa , , , , , Pohjois Suomi , , , , , ,9 Kainuu , , ,3 10, , Pohjois-Pohjanmaa , , , , ,7 19-5,0 Suomi , , , , , ,2 6

7 3. Tavoitetut nuoret vuosina Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä on kasvanut selkeästi 10-luvulla (Kuva 1), joten sen rooli ennaltaehkäisevässä työssä on lisääntynyt. Etsivä nuorisotyö kasvaa edelleen, mutta kasvu on hidastunut, koska jo vuonna 13 melkein kaikissa kunnissa tehtiin etsivää nuorisotyötä ja ensimmäinen kehittämisvaihe on ohi. Kuva 1: Tavoitetut nuoret sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuosina Lähde: O KM/TPY (Valtakunnallisen etsivän nuorisotyön kysely) Suurimmat etsivän nuorisotyön kohderyhmät ovat 16 -vuotiaat ja vuotiaat nuoret (Taulukko 2). Vuonna 14 etsivän nuorisotyön tavoittamista nuorista 90 oli iältään vuotiaita. Etsivä nuorisotyön piirissä on enemmän miehiä kuin naisia kaikissa ikäryhmissä, mutta alle -vuotiaiden ikäryhmissä sukupuolet jakautuvat tasaisemmin. Pohjois-Suomessa ja Lapissa tavoitetut nuoret ovat hieman vanhempia kuin muilla AVI-alueilla (Taulukko 3). Taulukossa esitettään tiedoksi myös 29-vuotiaiden ja sitä vanhempien tietoja, mutta ne eivät ole mukana kokonaislaskelmissa. 7

8 Taulukko 2: Tavoitetut nuoret sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuonna 14 Yhteensä Miehet Naiset Miesten ja naisten osuus Ikä ikäryhmän miesten naisten määrä määrä määrä osuus osuus osuus Miehet Naiset 15 v , , ,1 51,9 48,1 16 v , , ,9 57,1 42, v , , ,9 63,1 36, v , ,1 3 37,9 62,1 37,9 Ei rek. tietoa 160 0, , ,7 63,3 36,7 Yhteensä ,2 40,8 Tiedoksi: 29 v. ja vanhempi ,8 1 46,2 52,9 47,1 Taulukko 3: Tavoitetut nuoret ikäryhmän mukaan vuonna 14 maakunnittain AVI / Maakunta 15 vuotta 16 vuotta vuotta vuotta Ei rek. tietoa Yhteensä Tiedoksi: 29 v. ja vanhempi määrä osuus määrä osuus määrä osuus määrä osuus määrä osuus määrä osuus määrä Etelä-Suomi 190 3, , , ,6 40 0, Uusimaa 140 3, , , ,3 30 0, Kanta-Häme , ,3 3,8 10 2, Päijät-Häme 30 3,9 4 59, ,1 2,4 10 0, Kymenlaakso 10 3, , ,6 10 2, Etelä-Karjala 10 3, , ,7 5, Itä-Suomi 170 7, ,6 7 30, ,6 30 1, Etelä-Savo 50 6, , ,6 40 5, Pohjois-Savo 90 6, , ,6 60 4,9 30 2, Pohjois-Karjala 30 8,2 2 61, ,5 10 2, Lappi ,7 4 53,9 2 28,6 40 4, Lounais-Suomi 30 1, ,1 6 32,8 80 4,2 60 3, Varsinais-Suomi 10 0, ,6 4 36,0 50 4,2 10 0, Satakunta 30 3, ,2 0 27,6 30 4,2 50 7, Länsi- ja Sisä-Suomi 130 2, , , ,6 10 0, Pirkanmaa 10 0, , , , Keski-Suomi 90 6, , , , Etelä-Pohjanmaa 10 1, , ,0 50 7, Pohjanmaa 10 2, , ,4 3, Keski-Pohjanmaa 10 2, , ,7 30 6, Pohjois Suomi 80 4, , ,1 90 4,6 1, Pohjois-Pohjanmaa 50 3, , ,6 70 4,2 1, Kainuu 30 7, , ,8 6, Suomi 700 4, , , , ,

9 Mitä kautta tavoitetut nuoret tulivat / ohjautuivat etsivän nuorisotyön piiriin Joka kolmas nuori tulee etsivän nuorisotyön piiriin oppilaitoksen kautta (Taulukko 4). Erityisesti toisen asteen ammatilliset koulut työskentelevät tiiviisti yhdessä etsivien nuorisotyöntekijöiden kanssa. Vuodesta 13 vuoteen 14 niiden nuorten osuus, jotka tulevat etsivään nuorisotyöhön oppilaitoksen tai nuorisotyön kautta, on pienentynyt. Sen sijaan yhä suurempi osuus nuorista oli ottanut suoraan, kavereiden tai sukulaisten avulla yhteyttä etsiviin nuorisotyöntekijöihin. Taulukko 4: Mitä kautta tavoitetut nuoret tulivat / ohjautuivat etsivän työparitoiminnan piiriin vuonna 14 Ohjaava taho Tavoitetut nuoret määrä osuus Oppilaitos Peruskoulu Lukio Toinen aste ammatillinen koulutus Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalitoimi Terveystoimi Nuorisotyö Nuorisotyö Katutyö 1 1 Työpaja TE hallinto / Puolustusvoimat Työ- ja elinkeinohallinto Puolustusvoimien/ kutsuntojen / siviilipalveluksen kautta/ Time Out Suoraan /kavereiden tai sukulaisen yhteydenotto Vanhempien tai sukulaisen yhteydenotto Kavereiden yhteydenotto Nuoren yhteydenotto sähköisen median kautta Nuorten suoran yhteydenotto Muut Ei rekisteröityä tietoa 0 1 Yhteensä Taulukko 5: Mitä kautta tavoitetut nuoret tulivat / ohjautuivat etsivän työparitoiminnan piiriin vuosina Tavoitetut nuoret Ohjaava taho määrä osuus määrä osuus määrä osuus määrä osuus määrä osuus Oppilaitos , , , , ,8 Sosiaali- ja terveystoimi , , , , ,3 Nuorisotyö , , , , ,8 TE hallinto / puolustusvoimat 440 7, , , , ,8 Suoraan /kavereiden tai sukulaisen yhteydenotto , , , , ,9 Muut , , , , ,2 Ei rekisteröityä tietoa ,2 Yhteensä Tavoitettujen nuorten koulutustaustat Suurin osa tavoitetuista nuorista (69) on suorittanut peruskoulun, mutta ei ole vielä suorittanut muuta tutkintoa. Vielä peruskoulua käyvien nuorten osuus on pienentynyt (5,4 ) ja entistä suuremmalla osalla 100 9

10 tavoitetuista nuorista on joko aloitettuna tai suoritettuna ammatillinen perustutkinto, lukio tai jatkokoulutus. Tulos selittyy osin sillä, että vuotiaiden ikäryhmän osuus on kasvanut verrattuna nuorempiin ikäluokkiin (ks. kuva 1). Taulukko 6: Tavoitettujen nuorten koulutustaustat Tavoitetut nuoret Koulutustausta määrä (osuus ) Korkeintaan peruskoulu (81,1 ) (80,4 ) (83,0 ) (78,3 ) (75,4 ) Peruskoulussa tai keskeytynyt (10,6 ) (9,4 ) (9,6 ) (7,5 ) (6,5 ) Peruskoulussa (9,1 ) (7,8 ) (8,4 ) (6,5 ) (5,4 ) Peruskoulu keskeytynyt (1,5 ) (1,5 ) (1,2 ) (1,0 ) (1,0 ) Peruskoulu suoritettu (70,5 ) (71,0 ) (73,4 ) (70,8 ) (68,9 ) Peruskoulu suoritettu (28,1 ) (24,4 ) (22,9 ) (18,5 ) (14,4 ) Suorittamassa lukiota (2,7 ) (2,7 ) (3,0 ) (3,0 ) (3,4 ) Lukio keskeytynyt (2,1 ) (3,0 ) (3,7 ) (4,0 ) (4,2 ) Suorittamassa ammatillista perustutkintoa (12,9 ) (10,8 ) (10,9 ) (12,4 ) (13,9 ) Keskeytynyt ammatillinen perustutkinto (24,7 ) (30,1 ) (32,9 ) (32,9 ) (33,0 ) Lukio suoritettu tai ylioppilas (2,9 ) (2,9 ) (2,7 ) (3,5 ) (4,1 ) Aammatillinen perustutkinto suoritettu (7,8 ) (7,8 ) (7,9 ) (10,3 ) (11,7 ) Keskeytynyt korkeakoulu (0,5 ) (0,5 ) (0,6 ) (0,6 ) (0,8 ) Korkeakoulu suoritettu (0,2 ) (0,2 ) (0,1 ) (0,3 ) (0,3 ) Muu koulutus (1,9 ) (1,4 ) (1,1 ) (2,0 ) (1,0 ) Lähtömaassa suoritettu koulutus/tutkinto (1,0 ) (0,6 ) (0,3 ) (0,3 ) (0,3 ) Ei tietoa (4,7 ) (6,3 ) (4,1 ) (4,7 ) (6,5 ) Yhteensä (100 ) (100 ) (100 ) (100 ) (100 ) 6,5 5,4 1,0 3,4 4,2 4,1 0,8 0,3 1,0 0,3 6,5 14,4 13,9 11,6 osuus () vuonna 14 33,0 75,4 68,

11 Nuorten elämäntilanne, toimeentulo ja asumistilanne Etsivä nuorisotyö on ennaltaehkäisevää sosiaalityötä. Työntekijät pyrkivät tavoittamaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Melkein puolet tavoitetuista nuorista on työttömiä. Heistä yli puolet on ilmoittautunut työttömäksi. Tavoitetuista nuorista 30 prosenttia käy joko peruskoulua tai opiskelee muussa oppilaitoksessa (Kuva 2). Lapissa, missä tavoitettujen alle 16-vuotiaiden ikäryhmä on isompi kuin muilla AVI-alueilla, myös peruskoulua käyvien osuus on vähän suurempi (12 ) kuin valtakunnallisesti (6 ) (Taulukko 7). Vain neljälle prosentille tavoitetuista nuorista palkka on pääasiallinen toimentulon lähde. Etsivän nuorisotyö asiakkaista suuri osa (38 ) on nuoria, jotka asuvat vielä vanhempiensa luona ja tulevat toimeen vanhempien tuloilla. Miltei neljäsosa saa tukea vanhemmilta. Etsivät nuorisotyöntekijät auttavat nuorta hakemaan oikeita tukia. Kyselyn toimentulo-osiossa tuli esille, että monet tavoitetuista nuorista ovat olleet ns. tuloloukussa, eli he eivät saa enää opintotukea, mutta eivät ole vielä oikeutettuja työttömyysturvaan ja heille on siksi jouduttu hakemaan toimeentulotukea. Monien nuorien asumistilanne on erittäin haasteellinen. Nuoruus on ikävaihe, jolloin itsenäisen asumisen taidot ja valmiudet pääasiassa hankitaan. Nuorten itsenäinen asuminen on onnistuessaan pärjäämistä ja toimijuuden vahvistumista. Siihen sisältyy itsenäisen elämän valinnoista ja suunnasta päättämistä, samoin kuin konkreettisista asumiseen liittyvistä arjen rutiineista suoriutumista (Juvonen 15,100). Melkein 40 prosenttia tavoitetuista nuorista asuu vanhempiensa luona. Yksi vastaaja kuvaili tilannetta vuoden 14 kyselyssä: Itsenäistyminen, asunnon saanti ja asunnon pitäminen on nuorille haasteellista. Moni nuori asuu ns. olosuhteiden pakosta kavereiden, sukulaisten tai vanhempien luona, koska kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja niukasti ja/ tai koska taloudellinen tilanne ei mahdollista itsenäistymistä. Luottotietojen puuttuminen tekee asunnon saannista lähes mahdotonta. Elämänhallinnan puute ja talouden niukkuus tekee asunnon pitämisestä vaikeaa. Vain kaksi prosenttia tavoitusta nuorista oli vuonna 14 kokonaan asunnottomia. Asumiseen liittyvät ongelmat ovat kuitenkin merkittäviä, kuten esimerkiksi seuraava kommentti kertoo: Vaikka asunnottomia ei näytä tilaston mukaan viime vuonna paljon olleen, niin silti asumiseen liittyviä keskusteluja, mm. vuokrarästien hoitamista ja asunnon etsimisiä on ollut paljon esillä tapaamisissa. 11

12 Kuva 2: Nuorten elämäntilanne tavoittamisen aikaan vuonna 14 Taulukko 7: Nuorten elämäntilanne tavoittamisen aikaan vuonna 14, AVI-alueittain Etelä- Lounais- Länsi- ja Itä-Suomi Lappi Pääasiallinen toiminta Suomi Suomi Sisä-Suomi määrä (osuus ) Pohjois- Suomi Peruskoulussa 2 (4,2) 250 (10,4) 110 (14,0) 40 (2,2) 210 (4,7) 100 (5,1) 930 (5,5) Työssä käyvä 250 (4,6) 90 (4,0) 30 (3,4) 70 (3,9) 150 (3,4) 100 (4,9) 690 (4,1) Työttömäksi ilmoittautunut työnhakija (32,9) 640 (27,3) 210 (27,6) 540 (28,8) (33,7) 510 (26,2) (30,8) Työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut (18,7) 340 (14,3) 80 (10,9) 510 (27,0) 710 (16,1) 360 (18,2) (17,9) Opiskelija (21,9) 590 (24,9) 2 (28,2) 370 (19,5) (24,9) 5 (26,4) (23,7) Sairaana 140 (2,6) 80 (3,4) 30 (3,9) 80 (4,0) 2 (4,9) 70 (3,6) 6 (3,7) Eläkkeellä 30 (0,6) (0,7) 10 (0,9) (1,0) 50 (1,1) (1,1) 140 (0,9) Asevelvollisuus (0,4) (0,7) - ( - ) 10 (0,3) (0,4) 10 (0,7) 80 (0,4) Perhevapaalla kotona (lastenhoito) 50 (0,9) 30 (1,1) 10 (0,9) 30 (1,6) 40 (1,0) (1,0) 180 (1,1) Kotoutumistoimeenpiteessä (0,3) 10 (0,2) - ( - ) - ( - ) - ( - ) 10 (0,6) 40 (0,2) Muu 160 (2,9) 90 (3,6) 30 (4,1) 70 (3,6) 1 (2,7) 90 (4,5) 550 (3,3) Ei rek. tietoa 540 (10,0) 2 (9,3) 50 (5,8) 150 (7,9) 310 (7,1) 150 (7,6) (8,4) Yhteensä (100) (100) (100) (100) (100) (100) (100) Suomi 12

13 Kuva 3: Nuorten pääasiallinen toimeentulo tavoittamisen aikaan vuonna 14 Taulukko 8: Nuorten pääasiallinen toimeentulo tavoittamisen aikaan vuonna 14, AVI-alueittain Etelä- Lounais- Länsi- ja Pohjois- Itä-Suomi Lappi Suomi Suomi Suomi Sisä-Suomi Suomi Pääasiallinen toimeentulo määrä (osuus ) Palkka Työttömyysturva 270 (4,9) 90 (3,8) (3,1) 80 (4,1) 170 (3,9) 90 (4,7) 7 (4,3) (10,2) (12,2) (10,6) (11,0) (14,0) (11,8) (11,8) Pitkäaikainen toimeentulotuki (23,1) (16,6) (18,7) (22,0) (21,9) (9,9) (,0) Kuntoutustuki Opintotuki Vanhempien tuki Sairauspäiväraha Eläke Vanhempainetuudet Kotoutumistuki Muu Ei rek. tietoa Yhteensä 80 (1,4) 540 (10,0) (25,3) 80 (1,5) 30 (0,6) 40 (0,7) (0,3) 190 (3,5) 990 (18,5) 40 (1,7) 370 (15,8) 490 (,9) 40 (1,5) (0,6) (0,8) - ( - ) 80 (3,4) 530 (22,5) (2,1) 110 (13,6) 250 (32,4) (2,7) - ( - ) 10 (0,9) - ( - ) (2,5) 100 (12,7) 30 (1,5) 210 (11,0) 470 (25,0) (1,2) (0,9) 30 (1,5) 10 (0,4) 70 (3,5) 330 (17,7) 100 (2,3) 560 (12,7) 960 (21,8) 1 (2,6) 40 (0,9) 40 (0,9) 10 (0,2) 130 (2,9) 700 (15,8) 40 (2,2) 310 (15,9) 440 (22,8) 50 (2,3) (0,8) (0,8) (0,8) 80 (3,9) 470 (24,1) 300 (1,8) (12,5) (23,8) 3 (1,9) 1 (0,7) 150 (0,9) 60 (0,3) 550 (3,3) 3 1 (18,6) (100) (100) (100) (100) (100) (100) (100) 13

14 Kuva 4: Nuorten asumistilanne tavoittamisen aikaan vuonna 14 Taulukko 9: Nuorten asumistilanne tavoittamisen aikaan vuonna 14, AVI-alueittain Etelä- Lounais- Länsi- ja Pohjois- Itä-Suomi Lappi Suomi Suomi Suomi Sisä- Suomi Pääasiallinen asumismuoto määrä (osuus ) Vanhempien asunnossa (42,3) (33,2) (44,7) (35,3) (36,3) (35,8) (38,0) Omassa vuokra-asunnossa (32,2) (41,7) (34,0) (40,2) (42,1) (36,4) (37,6) Omassa omistusasunnossa (0,4) (0,6) (0,8) (0,6) (0,9) (0,5) (0,6) Sukulaisten luona (1,0) (1,0) (1,9) (2,1) (1,4) (1,4) (1,3) Kavereiden luona (1,8) (0,9) (1,4) (3,5) (1,9) (2,0) (1,9) Opiskelija-asunnossa, asuntolassa (1,3) (3,9) (4,9) (1,0) (2,7) (3,4) (2,4) Asunnoton (3,4) (1,0) (0,9) (1,6) (1,3) (0,9) (1,9) Tukiasunnossa (1,1) (0,8) ( - ) (1,2) (0,6) (0,5) (0,8) Laitoksessa (0,8) (0,6) (0,4) (0,3) (0,3) (0,5) (0,5) Vastaanottokeskuksessa (0,0) ( - ) ( - ) ( - ) ( - ) (0,1) (0,0) Muu (0,7) (0,6) (1,3) (1,0) (0,6) (1,7) (0,8) Ei rek. tietoa (15,0) (15,7) (9,6) (13,3) (12,0) (16,9) (14,1) Yhteensä (100) (100) (100) (100) (100) (100) (100) 14

15 Nuoret toimenpiteissä Etsivät nuorisotyöntekijät ohjaavat nuoria monipuolisesti eri palveluihin ja toimenpiteisiin. Nuoria ohjattiin ensisijaisesti sosiaali - ja terveystoimen palveluihin (16,7 ) sekä opintoihin (25,5 ) ja työhön liittyviin toimenpiteisiin (29,7 ) (Taulukko 10). Tärkeimmät yksittäiset toimenpiteet joihin nuoria ohjattiin ensisijaisesti, olivat työpajat (10,8 ) ja ammatillisten opintojen jatkaminen (8,7 ). Joidenkin vastaajien mukaan ensisijaisen toimenpiteen nimeäminen voi olla vaikeaa, koska useimmiten nuoren tilanne vaatii ohjauksia useaan palveluun, jotka voivat olla keskenään yhtä tärkeitä ja kiireellisiä nuoren tilanteessa. Usein nuoret käyvät ohjausprosessin aikana useassa toimenpiteessä.taulukosta 11 näkyy, että toimentuloon liittyvät palvelut muodostavat tärkeimmän yksilöllisten toimenpiteiden joukon. Muita toimenpiteitä olivat muun muassa asumisneuvonta, Starttivalmennus, keskustelu tulevaisuudesta, ajan antaminen nuorelle vaihtoehtojen miettimiseen, kuntouttava työtoiminta, ammattikorkeakoulu, vertaistukiryhmä (päihde) ja järjestöjen palvelut. Yksi vastaaja toi esille, että nuorta ei välttämättä ole ohjattu mihinkään palveluun, vaan neuvonta, ohjaus ja tulevaisuuden suunnittelu sekä tsemppaus ovat olleet ensisijaisia asioita asiakassuhteessa. Taulukko 10: Toimenpiteet, joihin nuoria on ensisijaisesti ohjattu vuosina Nuoret toimenpiteissä Ensisijainen toimenpide määrä osuus määrä osuus määrä osuus Sosiaali- ja terveystoimen palvelut , , ,7 Mielenterveyspalvelut 460 4, ,1 7 5,9 Päihdekuntoutus 190 1,7 2 1, ,7 Terveyskeskuksen palvelut 170 1, ,6 2 1,8 Sosiaalitoimen palvelut 660 6, , ,3 Liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut 4 3, , ,1 Opinnot , , ,5 Jatkanut peruskoulun opintoja 540 5, , ,7 Aloittanut ohj. ja valm. ammatillisen koulutuksen 330 3,0 3 2, ,4 Jatkanut lukion opintoja 240 2, ,9 2 1,8 Aloittanut ammatillisen perustutkinnon opinnot 810 7, ,9 7 5,9 Jatkanut ammatillisia opintoja 930 8, , ,7 Oppisopimuskoulutus 80 0, , ,2 Muu opiskelu 640 5,9 4 3, ,8 Työhön liityvät toimenpiteet , , ,7 Työkokeilu 950 8, , ,7 Työ- ja elinkeinotoimiston muu palvelu 600 5, , ,7 Työpaja , , ,8 Työhön avoimille työmarkkinoille 5 4, , ,5 Työelämävalmennus 150 1,3 80 0,7 - - Muut toimenpiteet , , ,5 Armeija/ siviilipalvelus 110 1, ,2 90 0,7 Muut toimenpiteet , , ,8 Ei toimenpiteessä 300 2, ,8 1 1,0 Kieltäytynyt toimenpiteestä 2 2, ,7 70 0,5 Keskeyttänyt aktiivi toimenpiteen 90 0, ,1 50 0,4 Ei rekisteröityä tietoa ,6 Yhteensä , , ,0 15

16 Taulukko 11: Toimenpiteet, joihin nuoria on ohjattu prosessin aikana vuonna 14 Nuoret toimenpiteessä Toimenpide määrä Etsivän nuorisotyön asiakkuus Asumiseen liittyvät palvelut Viranomaisverkon luominen Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Toimeentuloon liittyvät palvelut Mielenterveystoimiston palvelut Kuntouttava työtoiminta Muu terveyskeskuspalvelu 1 2 Muu sosiaalitoimen palvelu Päihdekuntoutus 670 Velkaneuvonta 430 Lastensuojelutoimenpide 290 Liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut Nuorisotoimen palvelut Muut vapaa-ajan palvelut 890 Järjestöjen palvelut 4 Liikuntatoimen palvelut 280 Opinnot Jatkanut opintoja Aloittanut opinnot 1 7 Oppisopimuskoulutus 390 Työhön liityvät toimenpiteet Ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi Työpaja Työvoimapoliittiset tp (Työkokeilu) Työhön TE-toimiston muu palvelu TE-toim. ammatinvalinnan ohjaus 800 Muut toimenpiteet Poliisi 170 Kotouttamistoimet 50 Muut toimenpiteet ,5 19,1 16,1 11,8 9,9 9,6 5,4 3,5 2,4 11,9 7,2 3,4 2,3,1 14,0 3,2 24,8 22,9 16,5 11,5 9,9 6,5 1,4 0,4 33,7 osuus n= ,

17 4. Etsivät nuorisotyötekijät vuonna 14 Vuonna 14 kyselyn tulosten mukaan etsivän nuorisotyön henkilötyövuosia kertyi 419 (Taulukko 12). Yhteensä 494 henkilöä työskenteli etsivänä nuorisotyöntekijänä vuonna 14. Henkilöiden ja henkilötyövuosien määrän ero johtuu siitä, että osa henkilöistä työskenteli osa-aikaisesti etsivinä nuorisotyöntekijöinä tai vaihtoi työpaikkaansa vuoden aikana. Henkilöstöstä 77 oli vuonna 14 naisia. Taulukko 12: Etsivät nuorisotyötekijät vuonna 14 Yhteensä Naiset Etsivä nuorisotyöntekijät määrä määrä osuus HTV ,4 Henkilöiden määrä ,5 Työntekijöiden työkokemus Noin puolet etsivistä nuorisotyöntekijöistä on työskennellyt organisaatiossa alle kaksi vuotta ( Kuva 5). Kuitenkin tästä lyhyestä ajasta ei voida päätellä, että työntekijöiltä puuttuisi työkokemusta. Keskimääräinen työkokemus on noin 9 vuotta ja vain viidellä prosentilla työntekijöistä on alle 2 vuotta työkokemusta nuorten parissa (Kuva 6). 17

18 Kuva 5: Kuinka pitkään työntekijä on työskennellyt organisaatiossa N= 494 työntekijää Kuva 6: Työntekijöiden työkokemus nuorten parissa työskentelystä N= 494 työntekijää Työntekijöiden koulutustausta Suurin osa nuorisontekijöistä on suorittanut vähintään ammattikorkeakoulututkinnon. Vain muutama etsivä nuorisontyöntekijä ei ole suorittanut lainkaan ammatillista koulutusta (Kuva 7). Kuva 7: Etsivien nuorisotyötekijöiden koulutustausta vuonna 14 18

19 Yleisimmät tutkinnot ovat sosionomi (29 ), yhteisöpedagogi (19 ) sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja (16 ) (Kuva 8). Kasvatuksen ja sosiaalialan ammattilaisten lisäksi 9 etsivistä nuorisotyöntekijöistä on taustaltaan terveydenhoidon tutkinnon suorittaneita kuten lähihoitajia, sairaanhoitajia tai mielenterveyshoitajia. Kuva 8: Etsivien nuorisotyötekijöiden tutkinto vuonna 14 N= 494 työntekijää 19

20 5. Etsivän nuorisotyön organisaatiot vuonna 14 Toimialueen laajuus ja orgaanisoiden koko Etsivä nuorisotyö tarjoaa palvelujaan tyypillisesti omassa kunnassaan, joskus myös naapurikunnan nuorille (Kuva 9). Vain pieni osa etsivän nuorisotyön organisaatioista tarjoaa palveluita laajemmalle kun yhden tai kahden kunnan alueelle. Vain viisi organisaatioita tarjoa palvelua yli viiden kunnan alueelle tai jopa valtakunnallisesti. Suurin osa etsivän nuorisotyön organisaatioista tavoitti vuonna 14 enintään 100 nuorta (Kuva 10). Organisaatioista 18 tavoitti vähintään 0 nuorta. Yhteensä yli 30 tavoitusta nuorista oli näiden 18 etsivän nuorisotyön organisoiden asiakkaita. Yleensä etsivässä nuorisotyössä kertyi yhdestä kahteen henkilötyövuotta (Kuva 11). Kuva 9: Toimialueen laajuus: Kuntien määrä, joille etsivä nuorisotyö tarjoaa palveluja Kuva 10: Etsivä nuorisotyön organisaation kautta tavoitetut nuoret vuonna 14 Kuva 11: Etsivä nuorisotyön henkilöstön kokonaismäärä (htv) vuonna 14

21 Etsivän nuorisotyön yhteistyökumppanit ja yhteistyön sujuvuus Etsivä nuorisotyö työskentelee useiden oppilaitosten, viranomaisorganisaatioiden ja muiden kumppaneiden kanssa. Vastaajien mukaan yhteistyö sujuu tavallisesti kohtuullisen hyvin. Asteikolla 1 5 yhteistyön sujuvuuden (1 = välttävä; 5 = erinomainen) sujuvuuden keskiarvo on 3,6. Parhaat yhteistyökokemukset ovat muiden organisaatioiden etsivien nuorisotyöntekijöiden (4,4), nuorisotoimen (4,2), nuorten työpajojen (4,1) ja sosiaalitoimen (4,0) kanssa. Kuva 12: Etsivä nuorisotyön yhteistyökumppanit ja yhteistyön sujuvuus vuonna 14 21

22 Etsivän nuorisotyön kustannukset ja valtionavustukset vuonna 14 Vuonna 14 etsivän nuorisotyön organisaatiot ilmoittivat kustannuksia yhteensä 15,6 miljoona euroa. Kustannuslaskelman mukaan palkkakulut muodostavat suurimman yksittäisen menoerän (87,8 ). Etsivälle nuorisotyölle on perustettu oma kustannuspaikka tilikarttaan yli 90 organisaatiosta. Kuitenkin muutamilla etsivän nuorisotyön organisaatioilla on vaikeuksia raportoida kustannuksia, esim. koska tuloslaskelma ei ollut vielä valmis kyselyyn vastaamisajankohtana helmikuussa tai laskelmia ei ole tehty kalenterivuoden mukaan. Etsivää nuorisotyötä rahoitetaan suurimmaksi osaksi valtionavustuksella. 2 Kuva 13: Etsivän nuorisotyön kustannukset vuonna 14 Taulukko 13: Etsivän nuorisotyön kustannukset ja valtionavustus vuonna 14 Kustannukset/ Etelä-Suomi Itä-Suomi Lappi Lounais-Suomi Länsi- ja Sisä- Suomi Pohjois-Suomi Suomi valtionavustus osuus osuus euroa euroa euroa osuus osuus osuus osuus osuus euroa euroa euroa euroa Palkkakulut , , , , , , ,8 Matkakulut , , , , , , ,9 Koulutuskulut , , , , , , ,8 Toimintamenot , , , , , , ,8 Muut kulut , , , , , , ,7 Yhteensä , , , , , , ,0 Valtionavustus Valtionavustuksen määrä voi poiketa muissa lähteissä ilmoitetusta luvuista (esim. OKM sivusto), koska jotkut organisaatiot siirtävät avustuksia seuraavan vuoden budjettiin. 22

23 6. Valtionavustuksella tuetun etsivän nuorisotyön kattavuus 15 Kuva 14: Valtionavustuksella tuetun etsivän nuorisotyön kattavuus 15 Lähde: Aluehallintovirastot (AVI) 23

24 Viitteet Juvonen, Tarja (15) Sosiaalisesti kontrolloitu, hauraasti autonominen. Nuorten toimijuuden rakentuminen etsivässä työssä. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 165, Tiede. Puuronen, Anne (14) Etsivän katse Etsivä nuorisotyö ammattina ja ammattialan kehittäminen näkökulmia käytännön työstä. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto. Häggman, Erik (14) Etsivä nuorisotyö 13 tilastoraportti - Trenditietoja Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriö sotyo/liitteet/etsivx_tyx_13_raportti.pdf Walldén, Jaana & Häggman, Erik (08) Etsivä työparitoiminta -raportti 1/08. Nuorten työpajatoimintaan liittyvä etsivä työ. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. iitteet/etsivanuorisotyo08.pdf (Viitattu ) Linkit Tiedonhallinnan kehittämistyö hanke (Tiedonhallinnan kehittäminen, Laadullinen mittaristo ja vaikuttavuus, Tilastollinen tiedontuotanto): PAR: 24