Liikenneväylien korjausvelkaohjelma : kohteen 59 Mt 375 Kaipiainen-Alaportti luontoselvitys

Transkriptio

1 16T-1 Kaakkois-Suomen ELY 2016 Liikenneväylien korjausvelkaohjelma : kohteen 59 Mt 375 Kaipiainen-Alaportti luontoselvitys Petri Parkko

2 1. Taustoja Tämä luontoselvitys liittyy liikenneväylien korjausvelkaohjelmaan Välillä Kaipiainen- Alaportti ollaan tekemässä tienparannustoimia nykyiseen maastokäytävään. Hankkeeseen liittyen pidettiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa palaveri, jossa esiteltiin hanke ja käytiin läpi tarvittavia luontoselvityksiä. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tilasi luontoselvityksen Menetelmät ja aineisto Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin 11., 27. ja Suunnittelualue ajettiin autolla läpi pysähtyen potentiaalisille luontokohteille. Maastossa jalkaisin tutkittiin varttuneen metsän kuviot, ojittamattomat suot ja mahdolliset puro-/norokohteet. Suunnittelualueelta selvitettiin ajankohdan mahdollistamalla tarkkuudella liito-oravan Dir IV, NT elinalueita ja lajille sopivia metsiä sekä arvokkaita elinympäristöjä (luonnonsuojelulain, vesilain ja soveltaen metsälain suojelemat kohteet, uhanalaiset luontotyypit sekä muut arvokkaat elinympäristöt). Maastossa arvioitiin myös uhanalaislajiston ja direktiivilajien esiintymisen todennäköisyyttä ja tarvittavia jatkoselvityksiä. Maastotöistä vastasi luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. Tuula Tanska Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta tarkisti Herttaan tallennetut suunnittelualuetta koskevat uhex-tiedot: alueelta ei ole tallennettu uhanalaislajistoa tai IV-liitteen lajeja koskevia tietoja. Nisäkkäiden uhanalaisuus raportissa on vuoden 2015 arvioinnin (Liukko ym. 2016) mukainen. Muiden eliölajien uhanalaisuus perustuu 2010 arviointiin (Rassi ym. 2010). Raportissa käytettyjä lyhenteitä: Dir IV = EU:n luontodirektiivin IV-liitteen laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty, EN = erittäin uhanalainen, NT = silmälläpidettävä laji, METSO = METSO-ohjelmaan sopiva suojelun arvoinen metsäkohde 2

3 Kuva 1. Enäjärven Kotovuoren jyrkänteiden alla on liito-oravalle sopivaa metsää Petri Parkko 3. Suunnitteluvälin luonnon yleiskuvaus Suunnittelualue alkaa Enäjärven kylältä järven kohdalta. Maantien ja järven välissä kasvaa tien reunassa joitakin vanhoja mäntyjä, suurempia kuusia sekä rivissä kasvavaa tervaleppää. Alueelle on levinnyt pihoista pihlaja-angervoa (Sorbaria sorbifolia). Pienen uimarannan läheisyydessä kasvaa yksittäisiä koivuja sekä lähinnä heinäkasvillisuutta ja maitohorsmaa. Uimarannasta etelään, 3

4 maantien ja sähkölinjan välissä kasvaa varttunutta reheväpohjausta sekametsää, jonka puustona kasvavat koivut, kuuset ja tervalepät. Kenttäkerroksessa kasvaa hiirenporrasta. Uimarannan kohdalla maantien länsipuolella on kalliojyrkänteitä, joiden alla on varttunutta kuusivaltaista ja liito-oravalle Dir IV, NT sopivaa metsää (kuva 1). Jyrkänteellä kasvaa useita suurempia haapoja. Varttuneen metsän eteläpuolella on laaja hakkuu. Maantien itäpuolella on peltojen ympäröimä edustava kuvio varttunutta kuusivaltaista metsää, joka on liito-oravan Dir IV,NT elinaluetta. Metsän eteläosassa virtaa luonnontilaisen kaltainen noro, jonka tuntumassa on pohjaveden purkautumispaikkoja. Sen eteläpuolella on istutuskoivikkoa. Tien toisella puolella kasvaa huomattavan paljon haapaa. Rantosillanmäellä kasvaa pääasiassa varttunutta mäntyvaltaista kasvatusmetsää (kuva 2), joka muuttuu laella taimikoksi siemenmäntyineen ja jättöhaapoineen. Kuva 2. Rantosillanmäen varttuneita mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä. Pientareita on muotoiltu kyläkuidun asennuksen yhteydessä Petri Parkko Metsästysmajan tuntumassa kasvaa noin 50-vuotiasta mäntyä. Hevoskalliolla metsä muuttuu varttuneeksi kuusivaltaiseksi metsäksi. Kallion eteläpuolella on pienialainen hakkuu, josta etelään on varttunutta mäntyvaltaista kasvatusmetsää, jonka pensaskerroksessa kasvaa katajaa ja kenttäkerroksessa paljon kanervaa, mustikka ja monin paikoin metsäkastikkaa. Metsä jatkuu samantyyppisenä Enäjärventien itäpuolella, Lehdonkujan molemmin puolin. 4

5 Enäjärventien länsipuolella, Soidinsuon kohdalla, on varttuneita kasvatusmetsiä mustikkatyypin kankaalla. Puusto vaihtelee mänty- ja kuusivaltaisena. Ruunupuidenmäellä on taimikkoa, mutta lähellä Tuhkurille johtavaa metsäautotietä metsä on varttunutta ja kuusivaltaista. Maantien itäpuolella, tien ja Metsäkulman peltojen välissä, on huomattavan laaja hakkuu (kuva 3). Pellon kulmaan on jätetty kasvamaan vanha mänty. Peltojen jälkeen, Tiilikalliolla on pellon tuntumassa nuorta lehtipuuvaltaista metsää. Sen eteläpuolella kasvaa latvuskerroksessa vanhoja mäntyjä, koivua ja haapaa sekä tiheä kuusialikasvos. Kuva 3. Maantien ja Metsäkulman peltojen välissä on laaja hakkuu Petri Parkko Ennen Mikkolankulmantietä on uusi hakkuu, mutta myös runsaslahopuustoista kuusivaltaista metsää (kuva 5), joka sopisi liito-oravan Dir IV, NT elinympäristöksi. Edustava metsä jatkuu samalla kiinteistöllä myös Enäjärventien länsipuolelle ja Mikkolankulmantien eteläpuolelle. Metsässä on pohjavesivaikutusta ja korpisuutta. Etenkin maantien länsipuolen metsäkortekorpi EN on (kartta 2, kohde 3) erityisen edustava luontokohde. 5

6 Rajahongan kohdalla, maantien molemmin puolin, kasvaa varttuneita mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä, jotka jatkuvat Rajahongantien molemmin puolin Kissavuorelle asti. Maantien länsipuolella, tien ja Tupakankaansuon välissä, on Rajahongantien risteyksestä etelään varttunutta harvennettua metsää, jonka latvuskerroksessa kasvaa kuusta ja mäntyä sekä alikasvoksena koivua, kuusta ja mäntyä. Kenttäkerroksen muodostavat etenkin sananjalka, maitohorsma ja metsäkastikka. Metsästysmajalle johtavan tien kohdalla on varttunutta kasvatusmetsää ja taimikkoa, johon on jätetty siemenmäntyjä ja koivuja. Enäjärventien itäpuolella, metsästysmajan tien eteläpuolella, on varttunutta mäntyvaltaista kasvatusmetsää sekä laaja koivu-kuusi-mäntytaimikko. Kissanahossa on maantien itäpuolella edustavaa kuusivaltaista metsää mustikkatyypin kankaalla, jossa esiintyy korpisuutta. Metsässä on kohtalaisesti lahopuuta ja myös joitakin pitkälle lahonneita ja sammaloituneita kuusimaapuita. Metsä sopii erityisen hyvin liito-oravan Dir IV, NT elinympäristöksi. Metsä rajautuu eteläosassa tuoreeseen hakkuuaukeaan. Metsän kohdalla, maantien länsipuolella, on varttunutta kuusta, mäntyä ja vähän koivua kasvavaa kasvatusmetsää, joka on ravinteisuudeltaan mustikkatyypin kangasta. Pellon lähellä on tuore hakkuu. Saittaran kylällä on melko pienialaisia peltoja, niiden väliin jääviä metsiköitä sekä maatalojen pihapiirejä. Suuri osa pelloista on edelleen aktiiviviljelyssä, mutta kylällä on myös joitakin metsittyneitä peltoja. Saittaranjärven rannassa on vanhoille pelloille riveihin istutettuja varttuneita kuusia. Niemijärven pohjoisrannalla on hieman laajempi viljelysaukea (kuva 4), jossa on kartan mukaan lähde. Pelloilla kasvatettiin vuonna 2016 sekä viljaa että heinää. Peltoaukean lounaisosan pelto oli kesantona. Peltojen jälkeen maantien länsipuolella on taimikoita ja hakkuuta. Järven ja maantien välissä kasvaa peltojen tuntumassa nuorta, ja Toivolanniemen jälkeen varttuneempaa, lehtipuuvaltaista metsää. Tien läheisyydessä kasvaa paljon nuorta leppää. Lähellä Niemijärven laskuojaa on tieuran ja vedenjuoksu-uoman välissä varttunutta kuusivaltaista metsää. Maantien itäpuolelta on kaadettu joitakin puita ja muotoiltu reunaluiskia (kuva 2) Saittaran ja Enäjärven välillä kyläkuituasennusten takia. Kallioisille kohdille on jouduttu tekemään valleja kaapelin peittämiseksi. 6

7 Kuva 4. Saittaran peltoaukeaa ja maataloja Niemijärven rannassa Petri Parkko 4. Liito-oravan (Pteromys volans) Dir IV, NT, V todettu elinalue Enäjärven liito-oravan elinalue (kartta 1, kohde 1) METSO Varttunutta kuusivaltaista metsää, jossa kasvaa haapaa erityisesti eteläosassa. Metsästä löytyi suuren kuusen alta parikymmentä vanhaa liito-oravan papanaa sekä lisääntymis- ja levähdyspaikaksi sopiva vanha oravan risupesä (kartta 1, punaiset tähdet). Ravinteisuudeltaan metsä on enimmäkseen lehtomaista kangasta, mutta lehtolaikkuja esiintyy paikoin. Metsäsammalkerros on melko yhtenäinen, mutta kenttäkerroksessa kasvaa sormisaraa (Carex digitata) ja metsäalvejuurta. Maantien tuntumassa, tieluiskan alaosassa, on ravinteisempi ilmeisesti pohjavesivaikutteinen kohta, jonka pensaskerroksessa kasvaa paatsamaa (Rhamnus frangula) ja koiranheittä (Viburnum opulus) ja kenttäkerroksessa hiirenporrasta, korpi-imarretta (Phegopteris connectilis) sekä paljon käenkaalta. Etenkin metsän eteläosassa, noron läheisyydessä, on pohjavesivaikutusta: ks. 6. Arvokkaat elinympäristöt. 7

8 5. Liito-oravalle sopivat metsät Kotovuoren liito-oravalle sopiva metsä (kartta 1, kohde 2) Jyrkänteen alla kasva varttunutta kuusivaltaista, joka on ravinteisuudeltaan lehtomaista kangasta. Haapaa kasvaa erityisesti jyrkänteillä ja niiden välittömässä läheisyydessä. Sammalet ovat pääosin metsäsammalia ja kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, mutta myös paljon käenkaalta ja metsäalvejuurta. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia kohteita ei löytynyt maantien läheisyydestä. Enäjärven liito-oravalle sopiva metsä (kartta 1, kohde 3) Todetun liito-oravan elinalueen lähellä, maantien toisella puolella, kasvaa pienialaisesti huomattavan paljon haapaa varttuneessa kuusivaltaisessa metsässä. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia kohteita ei löytynyt maantien läheisyydestä. Kuva 5. Palolan runsaslahopuustoista metsää Petri Parkko 8

9 Palolan liito-oravalle sopivat metsät (kartta 2, kohde 1) METSO Saman tilan alueella sijaitsevat metsät ovat kuusivaltaisia ja varttuneita. Mikkolankulmantien pohjoispuolisessa osassa on huomattavan paljon lahopuuta (kuva 5) ja myös lahopuujatkumo, mutta haapaa esiintyy melko vähän. Mikkolankulmantien eteläpuolella olevassa järeässä kuusivaltaisessa osassa haapaa on enemmän, etenkin pellon reunassa. Tällä osalla on korpisuutta ja metsästä rajattiin arvokkaaksi elinympäristöksi korpijuotti. Enäjärventien länsipuolella olevassa osassa kasvaa vähän haapaa ja vanhoja mäntyjä ja eteläosan metsäkortekorvessa myös tervaleppä: ks. 6. Arvokkaat elinympäristöt. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia kohteita ei löytynyt maantien läheisyydestä. Kissanahon liito-oravalle sopiva metsä 1 (kartta 3, kohde 1) Edustavaa kuusivaltaista varttunutta metsää, jossa kasvaa paljon haapaa. Puusto on melko tasaikäistä ja harvennettua, mutta silti metsässä on kohtalaisesti lahopuuta ja lahopuujatkumo. Metsä on ravinteisuudeltaan mustikkatyypin kangasta, jolla esiintyy korpisuutta. Puustoa on vähän harvennettu. Metsä on erityisen hyvää habitaattia liito-oravalle, mutta lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia kohteita ei löytynyt maantien läheisyydestä. Metsä jatkuu idän suunnassa karttaan rajattua pidemmälle. Kissanahon liito-oravalle sopiva metsä 2 (kartta 3, kohde 2) Varttunutta harvennettua kuusivaltaista metsää, jossa kasvaa suurempia haapoja. Rehevän kuvion pensaskerroksessa kasvaa vadelmaa ja kenttäkerroksessa metsäkastikkaa, metsäkortetta ja metsäalvejuurta. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia kohteita ei löytynyt maantien läheisyydestä. 9

10 Kartta 1. Liito-oravan elinalue 1, liito-oravalle sopivat metsä 2 ja 3 sekä arvokas elinympäristö 4. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivat kohteet on merkitty tähdillä. 10

11 6. Arvokkaat elinympäristöt Enäjärven noron varsi ja lähteikkö (kartta 1, kohde 4) (kuva 6) vesilakikohde, metsälakikohde, METSO Varttuneen kuusivaltaisen metsän eteläreunassa virtaava vedenjuoksu-uoma, joka on karttaan rajatulta osaltaan luonnontilaisen kaltainen. Noron pohjoispuolella on lähteikkö, josta uomaan tulee myös pohjavettä. Noronvarressa kasvaa kuusta ja yksi suuri haapa. Uoman reunoilla kasvaa hiirenporrasta. Kuva 6. Noron varressa kasvaa paljon hiirenporrasta. Enäjärvi Petri Parkko 11

12 Lähteikön puusto on kuusta ja koivua. Alueelta löytyi yksi varsinainen pohjaveden purkautumispaikka sekä tihkupintoja. Pensaskerroksessa kasvaa vähän koiranheittä ja näsiää (Daphne mezereum). Kenttäkerroksen muodostavat suurikokoiset saniaiset, hiirenporras ja isoalvejuuri (Dryopteris expansa), huomattavan runsaana kasvava velholehti (Circaea alpina), suoorvokki, ojakellukka, käenkaali, metsäkorte ja rönsyleinikki. Lähteikkö on osa liito-oravan Dir IV, NT elinaluetta. Kuva 7. Palolan metsäkortekorpea Petri Parkko 12

13 Kartta 2. Liito-oravalle sopiva metsä 1 ja arvokkaat elinympäristöt 2 ja 3. Maisemamänty on merkitty vihreällä tähdellä. 13

14 Palolan korpikuvio (kartta 2, kohde 2) metsälakikohde, METSO Korpijuotin puusto on kuusta ja tervaleppää. Pohjoisosassa esiintyy metsäkortekorpea EN ja aivan eteläisin osa on hiirenporrasvaltaista saniaiskorpea EN. Rahkasammalien lisäksi kuviolla esiintyy kuirisammalia (Straminergon). Palolan metsäkortekorpi (kartta 2, kohde 3) (kuva 7) metsälakikohde, METSO Tupakankaansuon koilliskulmassa on pieni ojittamaton osa, joka on varsin edustavaa metsäkortekorpea EN. Kuvion mättäillä kasvava puusto on kuusta sekä hieskoivua ja lisäksi kuviolla kasvaa yksi tervaleppä. Välipinnoilla kasvaa paljon metsäkortetta ja mätäspinnoilla mustikkaa ja puolukkaa. Sammalkerroksessa korpirahkasammal (Sphagnum girgensohnii) on valtalaji. Kartta 3. Saittaran liito-oravalle sopivia metsiä 1 ja 2. 14

15 Maisemamänty (kartta 3, vihreä tähti) luonnonsuojelulaki Enäjärventien varrella on peltotien tuntumaan jätetty vanha mänty (kuva 8), joka on todennäköisesti riittävän kaukana hankealueesta. Avointa maisemaa hallitseva suuri puu tai puuryhmä on luonnonsuojelulain tarkoittama luonnonmuistomerkki. Kuva 8. Enäjärventien varressa kasvava vanha mänty Petri Parkko Saittaran lehtolaikku (kartta 4) metsälakikohde Pellon ja tilalle johtavan tien välissä oleva kuvio, jonka puuston muodostavat harmaalepät ja koivut sekä alikasvoksena kasvavat muutamat kuuset ja pihlajat. Kuviolla on paljon pieniläpimittaista lahopuuta. Pensaskerroksessa kasvaa paatsamaa (Rhamnus frangula) ja kenttäkerroksessa hiirenporrasta, metsäkortetta, käenkaalta, metsäalvejuurta sekä vähän mustikkaa. 15

16 Kartta 4. Saittaran lehtolaikku on osoitettu nuolella. 7. Päätelmät ja suositukset Natura alueet ja luonnonsuojelualueet Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura-alueita tai luonnonsuojelualueita. 16

17 Liito-orava (Pteromys volans) Dir IV, NT Suunnittelualueella on todennäköisesti useampi liito-oravan elinalue, sillä maastotöiden ajankohta ei ollut hyvä lajin esiintymisen selvittämiseen. Maastotöissä kiinnitettiin erityistä huomiota luonnonsuojelulailla suojeltuihin lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopiviin kohteisiin, jotka sijaitsevat lähellä maantietä. Miltään liito-oravalle sopivaksi arvioidulta metsäkohteelta ei sellaisia löydetty, joten lisäselvityksiin ei ole tarvetta. Tien parantaminen nykyisessä maastokäytävässä ei heikennä liito-oravan elinalueita eikä kulkuyhteyksiä elinalueiden välillä. Muut IV-liitteen lajit Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä elää todennäköisesti kirjoverkkoperhonen (Euphydryas maturna), jonka ravintokasveja ovat kangasmetsissä yleisinä kasvavat kangasmaitikka (Melampyrum pratense) ja metsämaitikka (M. sylvaticum). Nykyisen tien parantamisella ei ole vaikutusta elinvoimaisen LC lajin kantaan, eikä lisäselvityksiä tarvita. Uhanalaislajisto Suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaislajiston esiintymiä, eikä niiden esiintyminen aivan maantien tuntumassa ole todennäköistä. Raportissa esitellyt arvokkaiksi elinympäristöiksi arvioidut kohteet ovat todennäköisimpiä uhanalaisten lajien esiintymispaikkoja. Tienparannus kohdistuu niin pieneen osaan näitä kohteita, ettei sillä ole vaikutusta niillä mahdollisesti esiintyviin uhanalaisiin lajeihin. Arvokkaat elinympäristöt ja muut luontokohteet Suunnittelualueella on valtakunnallisesti merkittäviksi luokiteltavia vesilain suojelemia kohteita ja uhanalaisia luontotyyppejä. Vesilain suojeleman noron (kartta 1, kohde 4) osalta hankkeessa tulee kiinnittää huomiota kohteen vesitalouteen: virtaama ei saa heikentyä. Tie on melko paljon ylempänä kuin vesilain suojelema lähteikkö, joten hanke ei todennäköisesti kuivata sitä. 17

18 Miesolammen kohdalla oleva maisemamänty (kartta 2, vihreä tähti) pyritään mahdollisuuksien mukaan säästämään hankkeessa. Saittaran lehtolaikku (kartta 4) ei ole erityisen edustava kohde ja on luokiteltavissa paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Kuvio säästetään mahdollisuuksien mukaan hankkeessa. 8. Lähteet Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E. M. & Pikänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 685 s. 18