Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2007 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 1

2 Juhlavuodesta muutosten vuoteen Vuonna 1993 aloitti toimintansa nykyisen muotoinen SPEK sen jälkeen, kun Suomen Palontorjuntaliitto ry ja Suomen Väestönsuojelujärjestö ry olivat sopineet toimintojensa yhdistämisestä 19. marraskuuta 1991 taustatahojen allekirjoittamalla sopimuksella. Sopimuksessa oli tarkasti määritelty järjestön hallituksen mandaattipaikat, eli hallituksessa vahdittiin ja on vahdittu senkin jälkeen enemmänkin oman taustayhteisön etua kuin ajateltu keskusjärjestön tulevaisuutta. Tällä järjestelmällä hallitus toimi seuraavan viidentoista vuoden ajan. Toimintavuosi 2007 oli Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toiminnassa suuren muutoksen aikaa. Järjestön edustajakokous käynnisti sääntöuudistuksen pidetyssä kokouksessa seuraavasti: Edustajakokous velvoittaa hallituksen käynnistämään työn SPEKin hallituksen koon ja edustettavina olevien tahojen saattamiseksi nykyistä toimintaympäristöä vastaavaksi. Valmistelussa tulee olla mukana keskusjärjestön valtakunnalliset ja alueelliset jäsenet. Esitys mukaan lukien mahdolliset sääntömuutostarpeet tulee tuoda käsittelyyn kevään 2007 edustajakokouksessa. Sääntötyö käynnistyi vuoden 2007 ensimmäisessä hallituksen kokouksessa, jossa perustettiin erillinen sääntötyöryhmä valmistelemaan uudistusta. Työryhmän jäseniksi valittiin Antero Oksanen Suomen Kuntaliitosta (puheenjohtaja), puheenjohtaja Antti Ahlström Väestönsuojelusäätiöstä, pelastusjohtaja Seppo Lokka Etelä-Savon Pelastusalanliitosta, puheenjohtaja Hannu Tarnanen Pohjois-Savon Pelastusalanliitosta ja puheenjohtaja Veijo Nuppola Uudenmaan Pelastusliitosta. Työryhmän sihteerinä toimi toimitusjohtaja Simo Tarvainen SPEKistä. Kevään 2007 aika työryhmä hioi uusia sääntöjä kokoustaen ahkerasti. Loppukeväästä SPEKin jäseniltä pyydettiin alustavat lausunnot uudistetuista säännöistä. Lausunnot saatiin kesällä, jolloin työvaliokunta pyysi sääntötyöryhmää valmistelemaan vielä lopullisen esityk- SPEKin sääntöuudistuksen hyväksyneen edustajakokouksen osanottajat ryhmäkuvassa. 2

3 sen huomioiden jäseniltä saadut lausunnot. Sääntötyöryhmä jatkoi työtään hallituksen pyynnöstä heti alkusyksystä, jolloin sääntöesitystä käsiteltiin myös järjestön hallituksessa. Hallituksen käsittelyn jälkeen sääntöluonnos lähetettiin ennakkotarkastettavaksi Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH). Kokouksessaan 25. syyskuuta hallitus päätti esittää uusien sääntöjen ensimmäistä käsittelyä 23. lokakuuta koolle kutsuttavassa ylimääräisessä edustajakokouksessa. Sääntöesitys käsiteltiinkin kyseisessä kokouksessa, jossa esitykseen tehtiin joitakin korjauksia. Toisen kerran säännöt hyväksyttiin varsinaisessa edustajakokouksessa 27. marraskuuta. Tämän jälkeen säännöt lähetettiin PRH:seen varsinaiseen tarkastukseen, josta lausunto saatiin seuraavin korjauskommentein: eri puolilla Suomeavaltuuston tulee valita puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja keskuudestaan valtuuston kutsuu koolle hallitus, ei valtuuston puheenjohtaja Nämä muutokset tehtiin, ja PRH hyväksyi uudet säännöt tammikuussa SPEKin valtuustosta aktiivinen linjanvetäjä Sääntöuudistuksen keskeinen muutos on edustajakokouksen korvaaminen valtuustolla. Jokainen SPEKin jäsen valitsee valtuustoon oman valtuutetun. Valtuuston roolin tulisi muodostua aktiiviseksi pelastusalan järjestötoiminnan ideoijaksi, keskustelijaksi ja SPEKin toiminnan ns. suurten linjojen suunnannäyttäjäksi. Hallitus koko pienenee merkittävästi ja sen koostumus muuttuu vanhasta jäsenten mandaattijaosta asiamandaateiksi. Tämä edellyttää, että tulevat hallituksen jäsenet sitoutuvat tehokkaaseen hallitustyöskentelyyn ja ovat myös valmiita käyttämään aikaansa siihen. Vaalitoimikunnan esityksen mukaan tulevassa hallituksessa tulisi olla ainakin seuraavien asiakokonaisuuksien osaamista: vapaaehtoinen palokuntatoiminta palonehkäisy palotekniikka onnettomuuksien ehkäisy varautuminen väestönsuojelu kansalaisnäkökulma yritys- ja laitosturvallisuus palokuntanuoret ja -naiset alueellinen toiminta Alueelliset yksiköt Vuoden 2006 syksyllä hallitus päätti lähteä kokeilemaan SPEKin alueellista toimintaa Lapin, Oulun ja Pohjanmaan Pelastusalan Liittojen alueilla. Kokeilu kestää kaksi vuotta, jonka kuluessa päätetään järjestelmän pysyvyydestä. Vuosi 2007 oli ensimmäinen sisäänajovuosi. Alustavien kokemusten perusteella varsinaiset substanssiasiat, kuten palokuntatoiminnot, tiedotus- ja valistustoiminnot, varautuminen ja turvallisuuskoulutus toimivat hyvin uudessa järjestelmässä. Sen sijaan alkuongelmia oli talous- ja kirjanpitoasioiden opettelussa uuteen yhteiseen käytäntöön Asumisen paloturvallisuuden parantaminen Keskusjärjestö otti yhdeksi keskeiseksi toimintatavoitteekseen palokuolemien oleellisen vähentämisen. Tämä asia kirjattiin myös koko SPEK-ryhmän pitkän aikavälin suunnitteluun ja se perustuu Sisäasiainministeriössä laadittuun Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Järjestö ajaa asumisen paloturvallisuusasiaa voimakkaasti tiedotuksen ja valistuksen avulla mutta tuo samalla tutuksi tekniikan hyödyntämistä eli asuntosprinklauksen tunnettavuutta alkuvaiheessa maamme kaikissa hoito- ja huoltolaitoksissa ja myös tavallisessa kotiasumisessa. Työturvallisuuskorttirekisterin siirto SPEKistä Työturvallisuuskeskukselle Suuri haaste toimintavuonna järjestölle oli työturvallisuuskorttirekisterin siirto Työturvallisuuskeskukselle. SPEK joutui luopumaan rekisterin ylläpitäjän roolista ja se aiheutti suuren vajeen tulorahoituspuolelle. Vuodesta 2007 selvittiin kuitenkin hyvin, kun muut omarahoitteisen puolen toimijat lisäsivät hienosti tuotostaan. Padasjoen alueen kehittäminen Keväällä 2007 käynnistyi Padasjoella uuden asianmukaisen kurssi- ja majoitusrakennuksen rakennustyöt ja rakennus valmistuikin aikataulun mukaisesti vuoden loppuun mennessä. Uusi rakennus on tarkoitettu erityisesti maamme vapaaehtoispalokuntien kurssi- ja leiripaikaksi sekä myös muiden pelastusalan toimijoiden käyttöön. Hanketta ei olisi voitu toteuttaa ilman Palosuojelurahas- 3

4 ton hyvin merkittävää avustusta. Toinen suuri hankkeen avustaja oli Palosuojelun edistämissäätiö. Haluan lausua parhaat kiitokset molemmille avustustahoille. Kuluneet kaksi viimeistä vuotta 2006 ja 2007 ovat olleet keskusjärjestössä suurten uudistusten ja muutosten aikaa. Olen päättänyt jättäytyä sivuun SPEKin hallituksen puheenjohtajan tehtävästä toimintavuoden 2007 jälkeen sitten, kun uusi valtuusto ja uusi hallitus on järjestäytynyt. Kulunut aika on ollut hyvin haastavaa ja monivivahteista. Esillä on ollut monta kertaa myös pelastusalan järjestötoiminnan hidas ja kankea muuttuminen ajan vaatimusten mukaisesti. Omasta puolestani haluan esittää parhaat kiitokset SPEKin henkilökunnalle tuloksellisesta toiminnasta sekä kaikille luottamusmieshenkilöille, toimikuntien jäsenille ym. SPEKin toimintaa edistäville tahoille kiitokset erinomaisesta yhteistyöstä. Veli Matti Ojala Puheenjohtaja Palotaruksen uusi kurssirakennus valmistui kertomusvuoden lopussa. 4

5 Uusia toimintatapoja keskusjärjestötoimintaan Vuosi 2007 oli SPEKissä toiminnallisesti hyvin positiivinen mutta keskusjärjestömme taloudessa hyvin haasteellinen. Tulorahoituksestamme poistui yksi hyvin keskeinen toiminto, sillä jouduimme luopumaan työturvallisuuskorttirekisterin pitämisestä vuoden 2007 alussa. Muutokseen olimme valmistautuneet karsimalla voimakkaasti toiminnallisia menoja. Valitettavasti jouduimme myös vähentämään työntekijöiden määrää sekä rekisteritoiminnoista että seurausvaikutuksena substanssitoiminnoissa. Meillä ei ollut vuoden lopussa aivan tarkkaa kuvaa siitä, kuinka hyvin muut omarahoitteiset toiminnot voisivat korvata poistunutta tulorahoitusta. Turvallisuusalan toimijana, riskien mahdollisimman hyvänä hallitsijana SPEK varautui pahimpaan. Taloudelliset pelot osoittautuivat vuoden aikana onneksi aiheettomiksi. Myynti, turvallisuusalan koulutus ja muut omarahoitteiset toiminnot korvasit hyvin syntyneen vajeen. Keskipisteinä turvallisuuskulttuuri ja palokuntien toiminnan turvaaminen Edellisen vuoden alussa uudistettu keskusjärjestön organisaatio alkoi vähitellen löytää vakiintuneita toimintatapoja. SPEK teki organisaatiouudistuksen myötä selkeän valinnan keskittyä kahteen oleelliseen toimintakokonaisuuteen: toisaalta ihmisten ja yhteisöjen turvallisuustietojen ja -taitojen (turvallisuuskulttuurin) parantamiseen tiedotuksen, valistuksen ja koulutuksen avulla ja toisaalta maamme palokuntatoimintojen toimintaedellytysten turvaamiseen ja edistämiseen. Pääkohteena tässä toiminnassa ovat vapaaehtoispalokunnat (VPK:t, puolivakinaiset, tehdas- ja laitospalokunnat) mutta myös pelastuslaitosten päätoiminen henkilöstö. Juhlavuoden 2006 jälkeen oli jälleen kerran hienoa huomata, kuinka oikeassa SPEKin kolmen juuren toimijat ovat olleet jo sadan vuoden ajan, ovathan ihmisten turvallisuustiedot ja -taidot myös poikkeusoloissa selvä jatkumo Suomen Palosuojeluyhdistyksen (tulipalo- ja onnettomuusvaara) ja Suomen Kaasupuolustusyhdistyksen (väestönsuojelu- ja varautuminen) käynnistämälle työlle. Samoin nykyinen palokuntatoimintojen edistäminen on suoraa jatkoa Yleisen Palokuntaliiton käynnistämälle vapaaehtoispalokuntien toiminnan (palokuntakulttuurin) edistämiselle. Organisaatiouudistuksen, alkujaan SPEKin ulkoisen auditoinnin tuloksena painotus viestintään voimistui oleellisesti. Keskusjärjestön toiminnassa jonkinlainen ongelma on ollut kertoa ulos kaikesta siitä turvallisuustyöstä, jota SPEKissä ja koko SPEK-ryhmässä tehdään. Uusi viestintäpäällikkö palkattiin jo edellisen vuoden alussa, mutta juhlavuoden takia työpanos kului pitkälti erilaisten juhlatoimintojen järjestelyissä kuitenkin niin, että sitä kautta pääsi hyvin sisään SPEKin toimintoihin. Vuoden 2007 aikana sekä sisäinen että ulkoinen viestintätoiminta alkoi vakiintua uusiin muotoihin ja varsinaisten substanssitoimintojen tehokkaaksi tueksi. Sääntöuudistuksella tehokkaampaan toimintaan Tullessani kesällä 2002 järjestön palvelukseen, uskoin järjestön suuren hallituksen tuovan tervetullutta keskustelua ja lisävoimaa SPEKin työhön. Suuri hallitus osoittautui pian kuitenkin melko jähmeäksi keskustelijaksi ja toiminnan ideoijaksi, enemmänkin taustayhteisöjen asioiden vartijaksi. Tämän vuoksi toimintavuonna käynnistyneeseen sääntöuudistukseen kohdistui suuria odotuk- 5

6 sia. Tässäkin asiassa palattiin ikään kuin juurille. Uudistettujen sääntöjen mukaan valtuuston tulee olla järjestölle suurten linjojen suunnannäyttäjä ja hallituksessa toiminnan toteuttajana tulee olla keskeisten substanssiasioiden edustajia, ideoijia ja puolestapuhujia. Sääntötyön kuluessa kuultiin kommentteja, että SPEKin on oltava jäseniään varten. Mielestäni tämä toteutuu uusilla säännöillä huomattavasti entistä tehokkaammin, sillä oikealla ja tehokkaalla substanssitoiminnalla vahvistetaan koko SPEK-ryhmän toimintaa. Palotarus - toimintakeskus erinomaisessa paikassa Merkittävä investointi vuoden 2007 aikana oli Padasjoen kurssi- ja majoitusrakennus. Rakennus on toinen välttämätön vaihe saada harjoitusalue ympärivuotiseen pelastustoimen kurssi- ja leiritoimintaan aiemmin valmistuneen ruokala- ja keittiörakennuksen jälkeen. Kurssirakennuksen kokonaiskustannukset olivat n. 1,2 miljoonaa euroa. Kumpaankin rakennukseen saatiin Palosuojelurahaston hyvin merkittävät avustukset sekä uudempaan rakennukseen myös suuri avustus Palosuojelun edistämissäätiöltä. Kurssirakennukseen saadut avustukset kattoivat yli 90 % kustannuksista. Maamme vapaaehtoispalokunnat ovat nyt saaneet merkittävän toimintakeskuksen maantieteellisesti erinomaiseen paikkaan. Suuret avustukset mahdollistavat mahdollisimman alhaiset hinnat käyttäjille, joka olin alun perinkin tavoitteena, koska vapaaehtoispalokunnilla ei ole suuria varoja vuokra- ja majoituskustannuksiin. Suuri kiitos sekä Palosuojelurahastolle että Palosuojelun edistämissäätiölle. Kansainvälinen toiminta Järjestön kansainvälinen toiminta oli edellisten vuosien mukaisesti vilkasta. Keskeisinä alueina oli osallistuminen maailman laajuiseen pelastusalan järjestöjen yhteiselimen CFPA International ja CFPA Europe toimintaan sekä CTIFn toimintaan. Kansainvälinen toiminta tuo erinomaisesti lisämausteita SPEKin ja SPEK-ryhmän toimintoihin toimien samalla tiedonvaihtoverkostona. viranomaisten kanssa, Muurmansk, Venäjä (Simo Tarvainen) CFPA:n yleiskokous, Belgrad, Serbia, (Simo Tarvainen ja Matti Orrainen) CTIF:n yleiskokous, Luxemburg (Simo Tarvainen) sekä alakomissioiden kokoukset Pelastushallinnon johdon matka ml. varautumisseminaari, Bryssel, Belgia (Simo Tarvainen) CFPA Guideline Commission, , Como, Italia ja , Köln, Saksa (Matti Orrainen) CFPA Training Commission kokoukset 2007, Bryssel, Belgia, Milano, Italia (Riitta Piiroinen) Pohjoismainen tulityöseminaari (Riitta Piiroinen) Pohjoismainen turvallisuustutkijakonferenssi, Tampere, Suomi (Kristiina Juvas) Keski-Suomen pelastuslautakunta on kokouksessaan valinnut minut Keski-Suomen pelastusjohtajan virkaan, jonka tehtävän otan vastaan tulevan elokuun 1. päivä. Tämän vuoksi haluan lausua mitä parhaimmat kiitokset koko SPEKin henkilöstölle erinomaisen mukavasta työyhteisöstä, jonka me kaikki olemme saaneet aikaiseksi kuluneen kuuden vuoden aikana. Kaikkein haikeinta on jättää hieno ja positiivinen työpaikka; nauru raikaa ja työtehtävät hoituu! Kiitos myös luottamushenkilöille, jotka ovat parantaneet juoksuaan vuosi vuodelta. Viime vuosina on päästy rakentaviin keskusteluihin SPEKin ja SPEK-ryhmän kannalta keskeisistä asiakysymyksistäkin. Sääntöuudistuksen onnistunut toteutus on paras esimerkki uudistuvasta keskusjärjestöstä. Keskusjärjestön valtakunnallisille jäsenille ja muille sidosryhmillemme lämmin kiitos rakentavasta yhteistyöstä turvallisuuden edistämisessä. SPEKin alueellisille jäsenille ja toimihenkilöille haluan toivottaa paljon positiivisuuden löytämistä SPEKiä ja ryhmää rakennetaan myönteisten asioiden etsimisellä ja löytämisellä! Seuraajalleni toivon kaikkea hyvää erinomaisessa työyhteisössä. 6 Lapin pelastusviranomaisten ja pelastusalan järjestötoiminnan yhteistyökokous Muurmanskin alueen Simo Tarvainen Toimitusjohtaja

7 Viestintä sidosryhmäyhteistyötä ja mainonnan tukea SPEKin ulkoista tunnettuutta, profiloitumista ja koordinaattoriroolia alan toimijana pyrittiin kuluneen vuoden aikana tukemaan myös viestinnällä. On onnistuttu tarjoamaan palveluita johtamisen tueksi SPEKin muille toiminnoille; palokuntajärjestötyön eri kampanjoille, yritysyhteistyölle eri hankkeiden tiimoilta sekä kampanjakohtaiselle että yleiselle näkyvyydelle. SPEkin viestintää on kuluneen vuoden aikana määrätietoisesti haluttu kehittää niin, että se olisi lähempänä suhdetoimintaa. Jo olemassa olevia suhteita esimerkiksi päättäjien suuntaan on pyritty syventämään ja uusia ovia esimerkiksi valtionhallinnon saralla on yritetty raotella. Kuluneen vuoden aikana on huomattu, että Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kaltaiselle järjestölle, jonka toimintaan liittyy julkista sääntelyä, on runsaasti sekä tarvetta että kysyntää. Myös SPEKin rooli asiantuntijaorganisaationa on tyypillinen malli toimijasta, jonka on kyettävä hyödyntämään lobbausta suhdetoiminnan oleellisena muotona. Tämä vaatii myös tulevaisuudessa edelleen työtä, jotta suhdetoiminnan merkitys ymmärretään ja sen käytännöt tulevat tutuiksi. Viestinnän pohjustustyötä tulevaisuuden toimenpiteiden tueksi Kuluneen vuoden aikana on pyritty miettimään SPEKin julkisuuskuvan kehittämisen ja tunnettuuden parantamisen lisäksi, mitä hyötyä järjestöstämme on niin SPEKryhmän jäsenille kuin myös viranomaisille ja yhteistyökumppaneillemme. Verrattain uutena toimintona ja huomioiden järjestön toimialan spesifi luonne on resursseja käytetty uusien toimenpiteiden suunnitteluun, joita tulevaisuudessa halutaan toteuttaa ja kehittää. Viestinnän näkökulmasta on tärkeinä aihealueina pidetty erityisesti keskusjärjestön yhteydenpitoa niin pelastusliittoihin, kuin myös SPEKin valtakunnallisiin jäseniin ja sidosryhmiin. Myös mallia viestintä- sekä markkinointiyhteistyön kehittämiseksi SPEKin jäsenjärjestöjen ja pelastusliittojen kanssa on rakennettu, sekä pohdittu keinoja, miten viimeksi mainittujen viestintää voitaisiin keskusjärjestön suunnalta tukea. Tämän työn myötä on kuluneen vuoden aikana vahvistunut ajatus viestintä- kuin jopa markkinointiyhteistyön kehittämisestä pelastuslaitosten ja viranomaisten kanssa. Tämä tarkoittaa myös SPEKin roolin kehittämistä aktiiviseksi palvelujen tarjoajaksi. Viestinnän rooli SPEKissä on samanaikaisesti kehittynyt ja muuttunut monipuolisen markkinointiviestinnän suuntaan. Kokonaisviestinnällinen ajattelutapa pitää PR:ää ja markkinointia toisiinsa kytkeytyvinä ja toisiaan tukevina toimintoina, jotka yhdessä edistävät keskusjärjestön tavoitteita. SPEKin viestintä on tällä saralla toiminut tukitoimintona erityisesti palokuntajärjestötyön erilaisten kampanjoiden ja hankkeiden tiimoilla, ja uudet tavat viestiä soveltuvatkin erinomaisesti tähän tehtäväkenttään. 7

8 Palokuntapalvelut SPEKin palokuntapalvelut edistävät vapaaehtoispalokuntien toimintakykyä ja niissä toimivien henkilöiden osaamista ja saatavuutta. Tavoitteena on yhteiskunnan turvallisuuskulttuurin parantaminen. Vapaaehtoispalokuntatoiminta tukee paikallisen turvallisuuskulttuurin kehittymistä ja mahdollistaa koko maan kattavan palokuntaverkoston olemassaolon. Vapaaehtoispalokuntatoiminnan ansiosta pelastustoimen palvelut voidaan tuot- taa mahdollisimman lähellä kansalaista koko maassa. Palokuntanaistyön tavoitteena on herättää ja edistää myönteistä suhtautumista turvallisuusasioihin normaali- ja poikkeusoloissa. Palokuntanaistyön keskeisinä tavoitteina on ylläpitää palokuntanaistyön perinteitä ja edistää palokuntanaisten osaamista turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Erityisen teemana vuonna 2007 oli palokuntanaisen hyvinvointi. SPEKin naistyön tavoittee- 8

9 na on luoda palokuntanaistyölle toimintaedellytyksiä sekä tukea pelastusliittojen ja paikallisten naisosastojen toimintaa. Palokuntanuorisotyön tavoitteena on edistää nuorten turvallisuustietojen ja taitojen kehittymistä ja lisätä toiminnassa mukana olevien nuorten hyvinvointia. SPE- Kin palokuntanuorisotyön tehtävänä on tukea, kehittää ja koordinoida palokuntanuorisotoimintaa Suomessa ja toimia aktiivisesti myös kansainvälisessä palokuntanuorisotyössä. SPEKin palokuntanuorisotyön avulla pyritään luomaan verkostoja toimijoiden kesken sekä tuotetaan heille työvälineitä palokuntanuorisotoiminnan toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. HAKA-palokuntarekisteri HAKA-palokuntarekisterin käyttäjäystävällisyyttä kehitettiin vuoden 2007 aikana sekä tuotettiin web-pohjainen verkko-opiskeluohjelma HAKAn toimintojen opiskelua varten. Vuoden aikana HAKAn kurssi-ilmoittautumista ja hallinnointia kehitettiin merkittävästi. Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan strategian toteuttaminen SPEKTRA-hankkeen avulla Vuonna 2005 linjatun pelastusalan vapaaehtoisstrategian toteuttaminen jatkui kuluneen vuoden aikana. Hanke perustuu vahvaan vastavuoroiseen viestintäyhteistyöhön, jonka tavoitteena on kehittää yhteiskunnan turvallisuutta palokunnista muodostuvan koko maan kattavan turvallisuusverkoston avulla. Hankeen aikana palokunnille luodaan modernit välineet paikallisen turvallisuuskulttuurin edistämiseksi. Pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden määrän lisääminen Vapaaehtoispalokuntalaisten määrä on ollut viime vuosina laskussa. Vuonna 2006 alkanut hanke jatkui työvälineiden suunnittelulla ja yhteistyöverkostojen rakentamisella. Hankkeen tavoitteena on kohottaa vapaaehtoispalokuntatoiminnan yhteiskunnallista arvostusta ja lisätä vapaaehtoispalokuntalaisten määrää. Vuoden palokuntalainen Vuoden Palomies/palokuntalainen valittiin 27. kerran. Toimikunta valitsi Vuoden palokuntalaiseksi 2007 Esa Neuvosen Parikkalan VPK:sta erityisen ansiokkaasta toiminnasta kuivaamopalossa tammikuussa Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä Vuoden palokuntanuorisotyöntekijän arvonimi jaettiin toista kertaa. Valtakunnallinen nuorisotyötoimikunta valitsi Vuoden Palokuntanuorisotyöntekijäksi 2007 Alpo Tapanaisen Selänpään VPK:sta. Valintaperusteina oli Tapanaisen mittava, ansiokas ja innostava työ palokuntanuorisotoiminnan hyväksi niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Palokuntanaisten koulutustyöryhmä Koulutustyöryhmä seuraa ja valmistelee koulutusmateriaalien ja muun materiaalin valmistumista valtakunnalliseen käyttöön SPEKin alueyksiköille ja alueellisille pelastusliitoille. Työryhmä kokoontui vuoden aikana kahdesti. Vuoden aikana uudistettiin naisten perus- ja perehdyttämiskurssimateriaalit. Uutena kurssina valmistui naistyön mahdollisuudet -kurssi. Työryhmä aloitti myös palokuntanaisten kouluttajien näyttötutkinnon valmistelun. Pääemäntäpäivät Pääemännät kokoontuivat pääemäntäpäiville Padasjoelle valmistelemaan suosituksia koko maata koskevaa keittiötoimialaa varten, keskustelemaan emäntien ja jakeluvastaavien toimenkuvista ja suurleiri 2010 suunnitelmista. Palokuntanuorten koulutusuudistus Vuonna 2002 alkaneen palokuntanuorten koulutusuudis- 9

10 tuksen opetusmateriaalit (Alkukurssit, Tasokurssit, Tiiviskurssi sekä jatkokurssit) valmistuivat vuoden aikana. Koulutusmateriaalia testattiin kesän 2007 palokuntaleireillä, ja se otetaan valtakunnallisesti käyttöön Palokuntanuorten taitomerkkiohjelma tuotettiin vuoden aikana. Taitomerkin suorittamisella palokuntanuori voi osoittaa osaamistasonsa. Taitomerkkitasoja on neljä: letku-, suihku-, kalusto- ja ruiskumestarin taitotasot. Palokuntien kilpailutoiminta Palokuntien SM-Pilkkikilpailu järjestettiin Lehtimäellä Kilpailuun otti osaa yli 150 palokuntalaista eri puolilta Suomea. Palokuntanuorten Veikon Maljasta kilpailtiin Porissa Kovatasoisessa kilpailussa Suomen mestaruuden vei Oulun VPK. Pohjola-Maljasta kilpailtiin Helsingissä Mukana kilpailemassa oli 10 joukkuetta. Palokuntanaisten Sampo-Maljasta kilpailtiin Pohjolamaljan yhteydessä Helsingissä Kilpailujoukkueita oli mukana yhdeksän. Palokuntanuorten Monitaito- ja Tietokilpailu kilpailtiin Hämeenlinnassa Monitaitokilpailun A-sarjan voitti Kuivaniemen PVPK, B-sarjan Anjalan VPK ja C-sarjan Kuivaniemen PVPK. Tietokilpailussa voiton vei Halikon VPK. CTIF-kilpailutoiminta Kansalliset CTIF-kilpailut järjestettiin Pyhäjärvellä. Taivassalon VPK:n joukkueet veivät voitot nuorten, naisten ja miesten A-sarjassa, miesten B-sarjan voitti Lappeenrannan VPK. Kansainväliset CTIF-palokuntanuorisokilpailut järjestettiin Revingessä, Ruotsissa. Kilpailuun osallistui 47 joukkuetta 24 maasta. Suomea kilpailuissa edustivat Taivassalon ja Halikon VPK:n nuoret. Kansainvälisen kilpailun (sekajoukkueiden sarjassa) voitti Itävalta. Itävalta vei sarjan kolme ensimmäistä sijaa. Tyttöjen sarjan kansainvälisen kilpailun voitti Slovakia. Vetter Cupin kolmoisvoitto meni näin ollen Itävallalle. Suomen joukkueista Taivassalo oli 18. ja Halikko 28. CTIF-nuorisokomissio CTIF nuorisokomissio kokoontui kolme kertaa. Palomuseotoiminnan selvityshanke Valtakunnallisen palomuseotoiminnan selvityshanke jatkui vuonna Hanketta ohjaa eri pelastusalan tahoista koostuva ohjausryhmä. Hankkeeseen liittyvä Tulipalot museoon! -seminaari järjestettiin Turun Linnassa. Seminaari kokosi yli 70 aiheesta kiinnostunutta osallistujaa. Hankkeen tavoitteena on selvittää edellytykset ja varteenotettavimmat ratkaisut valtakunnallisen palomuseon perustamiseksi. Selvityshanke päättyy EUROBALTIC II Civil Protection Project SPEK oli mukana mukana yhtenä suomalaisena partnerina Eurobaltic II Civil Protection Projectissa, jossa tuotettiin lasten turvallisuusopetuksen avuksi Junior Fire Officer -koulutusohjelma. SPEK järjesti hankkeeseen liittyvän uusia oppimisympäristöjä ja niiden hyödyntämistä käsittelevän kansainvälisen seminaarin Helsingissä. Kuntoilu on ihanaa! Palokuntanaisten Hyvinvointi -teeman mukaisesti käynnistettiin Kuntoilu on ihanaa! liikunta- ja hyvinvointikampanja. Kampanjan aikana naisosastoissa järjestettiin 620 kuntoiluun ja hyvinvointiin liittyvää tapahtumaa. Julkaisut ja oppaat Oulussa 2006 ylimääräisessä palokuntalaiskokouksessa kuvatut palokuntien liput koottiin vuoden aikana palokuntien lippukirjaksi. Palokuntien puku- ja merkkioppaan valmistelua jatkettiin vuoden aikana ja opas valmistuu vuoden 2008 aikana. 10

11 Palokuntakoulutus SPEK alueyksikköineen ja alueelliset pelastusliitot pitävät yllä vapaaehtoisten ja sivutoimisten palokuntien miehistön ja yksikönjohtajien koulutusjärjestelmää Pelastusopiston hyväksymin opetussuunnitelmin Palosuojelurahaston tukemana. SPEK järjestää kurssinjohtajakoulutuksen ja vastaa opetusmateriaalituotannosta. Opetusmateriaalien tekemisessä ja opintopäivien toteutuksessa on jatkettu yhteistyötä Pelastusopiston ja muiden sidosryhmien kanssa. Pelastusliitot ja alueyksiköt kouluttavat kurssinjohtajien avulla palokuntien miehistöä sekä yksikönjohtajia. Peruskoulutus Pelastusliitot ja alueyksiköt nimeävät yhdessä pelastuslaitosten kanssa peruskurssien kurssinjohtajat vuosittain seuraavaksi kalenterivuodeksi. Puolustusvoimien pelastuspäälliköt ja nimetyt kurssinjohtajat osallistuvat yhteistoimintasopimuksen mukaisesti peruskurssien kurssinjohtajakoulutukseen. Pioneerirykmentin antama koulutus auditoitiin Keuruulla YT- sopimuksen päivittämiseen liittyen. Kurssinjohtajien opintopäivät järjestetään kunkin pe- Sopimuspalokuntien koulutusjärjestelmän kehittäminen on yksi SPEKin keskeisimpiä tehtäviä. 11

12 ruskurssin osalta vuorovuosina paitsi yksikönjohtajakurssi, joka pyritään järjestämään vuosittain. Kertomusvuonna järjestettiin pelastustyökurssin, vaarallisten aineiden kurssin ja savusukelluskurssin kurssinjohtajien opintopäivät. Yksikönjohtaja- ja pintapelastuskurssien opintopäivät jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Sammutustyö- ja ÖVT- kurssien opintopäivät siirrettiin pidettäväksi keväällä Kurssinjohtajiksi nimettyjä oli kalenterivuonna yhteensä 584. Perus- ja täydennyskurssien opintopäiviä järjestettiin yhteensä 6 tilaisuutta (129 osallistujaa ja 231 ktpv). 120 kurssilaista 2 savusukelluskurssia, kurssin suoritti hyväksytysti 29 kurssilaista 4 pelastustyökurssia, kurssin suoritti hyväksytysti 72 kurssilaista 2 vaarallisten aineiden kurssia, kurssin suoritti hyväksytysti 23 kurssilaista 3 palokuntien ensiapukurssia, kurssin suoritti hyväksytysti 52 kurssilaista 1 hälytysajoneuvon kuljettajakurssi, kurssin suoritti hyväksytysti 12 kurssilaista Ajankohtais- ja täydennyskoulutus Alueen pelastustoimien koulutusvastaaville järjestettiin seminaari keväällä Pelastusopistolla yhteistyössä sisäasiainministeriön, Pelastusopiston ja Suomen Palopäällystöliiton kanssa. Seminaarissa käsiteltiin koulutuksen sektoritoiminnan tulevaisuutta ja pelastustoimialueiden ja järjestöjen yhteistyön kehittämistä. Osallistujia oli yhteensä 20. Laskeutuminen ja kattotyöskentely -kurssin opintopäivät pidettiin yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Lisäksi järjestettiin hälytysajoseminaari marraskuussa. Kouluttajakoulutuksen aloitusseminaari järjestettiin vuoden lopussa yhteistyökumppaniksi valitun Hämeen Ammattikorkeakouluun kuuluvan Ammatillisen opettajakorkeakoulun tiloissa. Kouluttajakoulutus alkaa maaliskuussa 2008 pilottitoteutuksella, jonka laajuus on 7 opintopistettä. Jatkoa on luvassa syksyllä 2008 koulutuksen herättämän suuren kiinnostuksen rohkaisemana. Muu koulutus Suomen Palopäällystöliiton kanssa yhteistyössä järjestettiin sopimuspalopäällystölle tarkoitetut opintopäivät Turussa. Osallistujia oli 39 henkilöä. Puolustusvoimien kanssa koulutusyhteistyö jatkuu. Sopimuksen myötä puolustusvoimat käyttävät palkatun henkilöstönsä, suojelu- ja pelastustehtäviin sijoitettujen reserviläisten ja varusmiesten, koulutuksessa SPE- Kin koulutusmateriaaleja. Kertomusvuonna Pioneerirykmentti järjesti koulutusta seuraavasti: 6 sammutustyökurssia, kurssin suoritti hyväksytysti Opetusmateriaalit Kertomusvuonna valmistuivat seuraavat materiaalihankkeet: Vaarallisten aineiden tunnistamiskansio Vauriotuhopuiden raivauskurssin opetuspaketti Laskeutumisen ja kattotyöskentelytäydennyskurssin opetuspaketti (CD) Hälytysajo-oppaan päivitys Eläinten pelastaminen ja maatalouden riskit (DVD) P3-käsikirjan päivitys (kirja + CD) sekä uutuutena taskutietovihko Pintapelastuskurssin työkirja (uusi) Vaarallisten aineiden tukitoiminnottäydennyskurssin opetuspaketti (CD) Ensivastekurssien materiaalien päivitykset odottavat ensihoito- ja sairaankuljetustoiminnan kokonaisuudistuksen valmistumista ja julkaistaan vasta uuden järjestelmän varmistuttua. Kertomusvuonna jatkettiin yksikönjohtajakurssin opetusaineiston käännöstyötä ruotsiksi. Työryhmät ja asiantuntijuus Palomestarit Tommi Leppioja ja Mika Mäkelä (varajäsen) ovat osallistuneet kertomusvuonna työnsä päättäneen pelastussukellustyöryhmän työskentelyyn. Lisäksi palokuntakoulutus on valmistellut SPEKin lausunnot Ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden kehittäminen- raportista, Pelastussukellusohjeluonnoksesta sekä Teollisuuspalopäällikkökurssin opetussuunnitelmaluonnoksesta. Palokuntakoulutustoimikunta kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa. 12

13 Valistus- ja tiedotustoiminta Vuonna 2007 erityisen tärkeää valistus- ja tiedotustoiminnan kannalta oli toimikuntatoiminnan elvyttäminen. Toimikunta kokoontui neljä kertaa ja keskusteli vilkkaasti turvallisuuskulttuurin edistämisestä, mediayhteistyöstä ja monista muista asioista. Yksi merkittävimmistä asioista, johon toimikunta osallistui kommentoinnillaan, oli SPEKin valistusstrategian valmistuminen. SPEKin valistusstrategia määrittelee, miten SPEK lisää yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuustietämystä valistuksen keinoin. 112-päivän teemana sosiaalipäivystys 112-päivän teemana oli vuonna 2007 Sosiaalipalvelua hädässä soita 112. Tavoitteena oli kertoa, että numerosta 112 saa kiireellisessä hätätilanteessa uutta palvelua eli sosiaalipäivystystä. Lisäksi haluttiin kiinnittää huomiota tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemiseen. 112-päivää vietettiin valtakunnassamme 11. kertaa. Tapahtumia ilmoitettiin 165 eri puolilla Suomea, mutta todennäköisesti niitä järjestettiin enemmän. Turvallisuusmateriaalia tilattiin ja postitettiin 254 lähetystä. 112-päivän kunniaksi laadittiin -sivuille kilpailu, johon vastauksia tuli lähes Toimintakertomusvuoden töihin kuului vuoden 2007 hätänumeropäivän toteuttamisen lisäksi vuoden 2008 kampanjan suunnittelu ja aineiston tuottaminen. Lisäksi vuoden aikana tuotettiin sähköinen 112-päivän esite sekä 112-päivän järjestäjille suunnattu sähköinen opas. Nou Hätä! Nou Hätä! -opetusta sai kaikkiaan 2/3 kahdeksasluokkalaisten ikäluokasta eli koululaista yli 300 kunnassa ja yli 400 yläkoulussa. Kaikki pelastuslaitokset antoivat Nou Hätä! -opetusta yli puolessa alueensa kunnista. Seitsemän pelastuslaitoksen alueella opetusta järjestet- tiin käytännöllisesti katsoen peräti jokaisessa kunnassa. Nou Hätää varten valmistui opettajan aineistoineen uusi opetus-dvd Mission Possible, juliste ensiavusta sekä uudistettu oppilasesite. Kotitapaturmien ehkäisykampanja Kampanja keskittyi lasten tapaturmiin. Teemasta tuotettiin TV-ohjelmasarja, aloitettiin kotitapaturma.fi-sivuston muokkaaminen käyttäjäystävällisemmiksi ja uudistettiin esitemateriaaleja. Kampanjan jatkuvasti päivitettäviä materiaaleja käyttävät hyvin erilaiset toimijat. Tapaturmapäivä Tapaturmapäivän kampanja kohotti keskustelun aiheeksi arkiset uhat teemalla Tuttu ympäristö yllättää. Muu lasten ja koululaisten valistus SPEKin valistus ja tiedotus suunnitteli lasten tapaturmien materiaalien uusimista. Kotitapaturmien ehkäisykampanja ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto nostivat lasten tapaturmat keskeisiksi toiminta-alueikseen vuonna 2007, joten SPEK luopui omasta hankkeesta. Tiedotuspäällikkö on mukana Kotitapaturmien ehkäisykampanjan johto- ja viestintäryhmässä sekä MLL:n projektin ohjausryhmässä. SPEK-ryhmän valistustoiminnan tukeminen ja muu yhteistoiminta Kertomnusvuonna aloitettiin palokuntien valistuskurssin valmistelut. Kurssista laaditaan palokuntien eri osastoille soveltuva, joskin se nivelletään myös osaksi sopi- 13

14 Muut valistustapahtumat SPEKin valistavaa materiaalia oli loppuvuodesta vaikuttamassa paloturvallisuusasenteisiin Helsingin Narinkkatorilla , jossa paloturvallisuusvideo ja -still-kuvat tavoittivat jopa ihmistä. 19 paikkakunnan paikallisbusseissa joulun paloturvallisuustietoisku tavoitti kolmen viikon aikana 3,3 miljoonaa silmäparia. Tiedotteet Palokuolematiedotteita laadittiin lähes kuukausittain. SPEK reagoi myös akuutteihin tilanteisiin kahdella tiedotteella. Varsinkin vuoden 2007 helmikuun palokuolemasuman jälkeen lehdistö ja myös radioasemat innostuivat valistamaan kansalaisia palokuolemien ehkäisemiseksi. Tiedotteita tehtiin myös SPEKin muiden avaintulosalueiden ja myös alueyksiköiden aloitteesta. Median esittämiin tilasto- ym. kysymyksiin etsittiin vastauksia. Vuoden 2007 aikana laadittiin 26 mediatiedotetta. muspalokuntien koulutusjärjestelmää. Valistus ja tiedostus osallistui aktiivisesti myös pelastuslaitosten valistusvastaavien väliseen yhteistyöhön. Messut ja näyttelyt Vuonna 2007 messuosastoja kehitettiin noudattelemaan entistä enemmän kunkin messujen tai muuten ajankohtaisia teemoja. Esimerkiksi Apuvälinemessuilla kynttilävalistuksella oli valtaisa menekki, ja osastolla vierailleet olivat innokkaita keskustelemaan aiheesta. Myös erityisryhmien asumisturvallisuus kiinnosti vierailijoita. SPEK tavoitti noin ihmistä kuudessa messutapahtumassa. Esitteet Vuonna 2007 ei valmistunut uusia esitteitä. Pientalon paloturvallisuuden parantaminen -esitteen uudistaminen aloitettiin tähtäimessä kokonaisvaltaisempi omakoti- ja rivitalon turvallisuuden parantaminen. Viiden esitteen ruotsinnokset valmistuivat vuoden 2007 aikana. Radiokampanjat Vuoden 2007 syyskaudella alkoi tarkista palovaroittimesi 11. päivä -kampanja. Kampanjan tarkoituksena oli yhtenä päivänä kuukaudessa muistuttaa radionkuuntelijoita palovaroittimen tarkistamisesta. Kampanjan formaatti oli Suomessa aivan uusi, mutta sen tulokset olivat rohkaisevat. Myös perinteisen kesän ja joulun kampanjat toteutettiin. Vuoden 2007 kolme radiokampanjaa tavoitti noin ihmistä. Nettisivut SPEKin nettisivujen ajankohtaista ja turvatietoa-osioita päivitettiin koko SPEKin nettisivu-uudistusta ja tiedon entistä helpompaa löytämistä silmällä pitäen. Tiedotustilaisuudet SPEK järjesti tammikuussa 2007 tiedotustilaisuuden vuoden 2006 synkän palokuolemamäärän takia. 14

15 Varautuminen ja väestönsuojelu Nyky-yhteiskunnassa yksittäiset ihmiset ovat yhä merkittävämmässä roolissa varautumisen ja siihen liittyvän tiedonvälityksen osana. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö pyrkii toiminnallaan edistämään tietämystä varautumisen merkityksestä sekä edistämään kansalaisten valmiuksia omatoimiseen varautumiseen. Omatoimisen varautumisen ja väestönsuojelun keinoja kehittämällä tuetaan esimerkiksi väestön suojautumista tarvittaessa asuin- ja muihin sisätiloihin. Omatoiminen varautuminen tarkoittaa vaaratilanteiden syntymisen ennaltaehkäisemistä sekä varautumista henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen kaikenlaisissa vaaratilanteissa. Varautuminen on siis toimintaa, jolla pyritään ehkäisemään vaaratilanteita, huomioidaan normaaliolojen häiriötilanteet sekä valmistellaan toimenpiteet poikkeusolojen varalta. Väestönsuojelu sisältää ihmisten ja omaisuuden suojaamisen ja pelastustoiminnan tehtävien hoitamisen poikkeusoloissa sekä niihin varautumisen. Kotona ja työpaikalla, virastossa, yrityksessä ja laitoksessa suoritettavat väestönsuojelutoimenpiteet ovat omatoimista varautumista. Väestönsuojelun keskusjärjestötoiminnan juhlavuosi Kertomusvuonna tuli kuluneeksi 80 vuotta ensimmäisen väestönsuojelualan keskusjärjestön perustamisesta. Suomen Kaasupuolustusyhdistys perustettiin 1927, se jatkoi toimintaansa 1930 Suomen Kaasusuojelujärjestönä ja 1940 Suomen Väestönsuojelujärjestönä. SPEK jatkaa edeltäjiensä arvokasta ja tärkeää työtä. Väestönsuojelun juhlaseminaari keräsi yhteen suuren joukon suomalaisia VSSvaikuttajia. Kuvassa tilaisuudessa kotivarasta esitelmöinyt Helena Enqvist taustallaan SPEKin toimitusjohtaja Simo Tarvainen ja Länsi- Suomen läänin maaherra Rauno Saari. 15

16 Väestönsuojeluseminaarin juhlapuheen piti eduskunnan puhemies Sauli Niinistö. Juhlavuoden kunniaksi Helsingin pelastuslaitoksen väestönsuojelumuseolle rakennettiin Väestönsuojelu 80 vuotta Suomessa -näyttely. Talkoissa olivat mukana SPE- Kin lisäksi Helsingin pelastuslaitos, Helsingin Väestönsuojeluyhdistys, Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ja Väestönsuojelusäätiö. Näyttelyn avajaisia vietettiin 20. marraskuuta, ja se on avoinna vuoden 2008 toukokuun loppuun. Varautumissanasto valmistui selkeyttämään keskustelua Sanastoprojekti käynnistettiin keskusjärjestön toimesta vuoden 2005 lopussa, ja työ valmistui kertomusvuoden syksyllä. Yhdessä Sanastokeskus TSK:n ja laaja-alaisen asiantuntijatyöryhmän kanssa sanastoon koottiin termitietueina ja käsitekaavioina tiedot 242 käsitteestä, jotka on kuvattu määritelmillä. Sanasto luovutettiin sisäasiainministeri Anne Holmlundille varautumisseminaarissa. Juhlaseminaari Astoria-salissa Perinteinen varautumisseminaari järjestettiin 80 -vuotisjuhlaseminaarina tällä kertaa juhlaillallisineen. Päiväseminaariin osallistui 167 kutsuvierasta eri puolilta maata. Juhlapuhujana oli eduskunnan puhemies Sauli Niinistö. Väestönsuojelun tulevaisuutta valotti pelastusylijohtaja Pentti Partanen ja varautumiskoulutuksen haasteita rehtori Reijo Tolppi. Väestönsuojelun historiasta kertoi emeritus professori Erkki Kantolahti, Suoja kokeen onnistumisesta toimitusjohtaja Ilkka Kianto ja kriisiviestinnästä kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Juhlaillallisilla professori Antti Ahlström toi juhlaväelle Väestönsuojelusäätiön tervehdyksen ja konsultti Helena Enqvist kertoi kotivarasta, nykyajan kahvinkorvikkeista ja pettuleivistä. Musiikillisista osuuksista vastasivat Ylioppilaskunnan laulajat ja Kellokosken VPK:n soittokunta. Jokainen seminaariin osallistuja sai kotiin viemiseksi Suojele itseäsi ja muita -kirjan juhlapainoksen. Kyseinen kirja on ilmestynyt jo vuodesta 1974 lähtien. Kertomusvuonna päivitetty ja uudelleen kuvitettu teos julkaistiin kovakantisena juhlavuoden kunniaksi. Suojele itseäsi ja muita -kirja toimii jatkossa varautumiskoulutusten oppikirjana ja kaikille sopivana turvallisen elämän käsikirjana. Kirja löytyy myös verkkopalveluna internetistä. 16

17 Koulutusaineistoja ja kouluttajakoulutusta SPEK huolehti varautumisen koulutusmateriaalin tuottamisesta ja kehittämisestä sekä kurssinjohtajajärjestelmän ylläpitämisestä yhdessä Pelastusopiston kanssa. Varsinaisen varautumiskoulutuksen toteuttivat SPEKin alueyksiköt ja pelastusliitot pelastuslaitosten kanssa. Koulutusjärjestelmän toimintaa aktivoitiin ja uusia kouluttajia saatiin mukaan toimintaan. Varautumiskouluttajille järjestettiin kolme kahden päivän koulutustilaisuutta Pelastusopistolla. Osallistujia kouluttajakoulutuksiin oli yhteensä viitisenkymmentä eri alueyksiköistä, pelastusliitoista, pelastuslaitoksista, väestönsuojeluyhdistyksistä sekä Maanpuolustuskoulutus ry:stä. Varautumisen ja väestönsuojelun opetusmateriaaleja päivitettiin ja käännettiin toiselle kotimaiselle kielelle. Uusi koulutusaineisto valmistui aiheesta Henkinen tuki VSS-tilanteissa. Varautumisen ja väestönsuojelun peruskurssiaineistoon valmistui edellä mainittu Suojele itseäsi ja muita -oppikirja. Vanhoista kaitafilmeistä koostettiin väestönsuojelun opetuselokuvien historiasta kertova pätkä. Yhdessä sisäasiainministeriön pelastusosaston kanssa laadittiin internettiin Toiminta yleisen vaaramerkin kuullessasi -animaatio. Aktiivisesti mukana yhteistyössä Pelastusopiston, alueyksiköiden, alueellisten pelastusliittojen, pelastuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa tehtiin kiinteää yhteistyötä varautumisasioiden kehittämisessä. Maanpuolustuskoulutus ry:n, Pelastusopiston ja Punaisen Ristin kanssa aloitettiin uuden kumppanuussopimuksen valmistelu. Väestönsuojelutoimikunta kokoontui neljä kertaa, näistä kaksi kertaa yhdessä Suomen Palopäällystöliiton väestönsuojelujaoston johtoryhmän kanssa. Yhteiskokouksista toinen yhdistettiin opintomatkaan, jossa tutustuttiin Viron väestönsuojelu- ja varautumisjärjestelyihin. Kertomusvuonna osallistuttiin myös Helsingin Pelastusliiton koordinoimaan Suoja projektiin, jossa kokeiltiin kerrostalon väestönsuojan käyttökuntoon saattaminen 24 tunnissa asukkaiden toimesta. Väestönsuojateemalla oltiin mukana myös Hämeenlinnan asuntomessuille yhdessä Hämeen Pelastusliiton, KONEen ja Suomen Kiinteistöliiton kanssa. Väestönsuojeluun ja varautumiseen liittyvissä asioissa annettiin runsaasti asiantuntija-apua muun muassa puhelinneuvonnalla sekä luennoimalla eri tilaisuuksissa. Kertomusvuoden aikana osallistuttiin myös useiden eri työryhmien työskentelyyn SPEKin edustajana. Oikealla sivulla SM:n kansiapäällikkö Ritva Viljanen seminaarin cocktail-tilaisuudessa seuranaan Kouvolan palopäällikkö Yrjö Sarkasuo ja Helsingin edellinen pelastuskomentaja Rainer Alho. 17

18 Onnettomuuksien ennaltaehkäisy Aiemmin neuvontapalveluna tunnettu toiminta jatkui pelastuslain sisällön kanssa yhdenmukaistetun otsikon Onnettomuuksien ennaltaehkäisy alla. Lain 19 :n mukaisesti toimintaa kohdistettiin selkeämmin kahteen osaalueeseen: onnettomuuksien ehkäisyyn, joka tarkoittaa mm. rakennusten turvallista käyttöä ja vahinkojen rajoittamiseen, jossa teknisillä ja muilla järjestelyillä pyritään havaitsemaan, rajoittamaan tai sammuttamaan palo jo etukäteen. Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyen annettiin puhelinneuvontaa kansalaisille, suunnittelijoille ja viranomaisille. Kirjallisia lausuntoja kirjoitettiin yksittäisiä rakennuksia koskevista paloteknisistä asioista, niin koti- kuin ulkomaisissa kohteissa. Laajempia asiakokonaisuuksia käsiteltiin lausunnoissa tupakkalain itsestään sammuvia savukkeita koskevasta muutoksesta, rakentamismääräyskokoelmassa määritellyistä sähköverkkoon kytkettävistä palovaroittimista, arkistotilaohjeiden rakenteellista paloturvallisuutta käsittelevistä asioista ja erityisryhmien asumisturvallisuutta selvittäneen työryhmän selvityksestä. Erilaisissa työryhmissä vaikutettiin mm. erheellisten paloilmoitusten vähentämiseen (SM työryhmä), eurooppalaisten ohjeiden tekemiseen (CTIF Guideline Commission) ja alkusammutuskalustoon liittyvään normistoon ja teknisiin määrittelyihin kuuluviin asioihin (TUKES, PaTo-TR1). Palotutkimusraadin johtokunnan jäsenyys jatkui entiseen tapaan. Henkilö- ja paloturvallisuutta edistettiin osallistumalla Lapin-, Oulun- ja Pohjanmaan alueyksiköiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Luentoja pidettiin mm. Laurea-ammattikorkeakoulussa ja rakennusvalvonnan peruskurssilla. Yhteistyössä Helsingin rakennusvalvontaviraston kanssa pidettiin rakenteellisen paloturvallisuuden perusteita käsittelevä opintopäivä. Erityisryhmien asumisturvallisuus Erityisryhmien asumisturvallisuuden kehittämisessä vuoden 2007 toiminnan keskeisenä sisältönä oli projektin ensimmäisen vaiheen aikana suunnitellun ja osittain pilotoidun asumisturvallisuuden riskienarviointi koulutus- 18

19 aineiston tuottaminen, julkaiseminen ja käyttöönotto kunnissa ja asuntosprinklausoppaan tuottaminen. Projektin ensimmäisen vaiheen aikana tuotettu opas erityisryhmien asumisturvallisuuden kehittämiseen painatettiin ja jaettiin kaikkiin kuntiin ja pelastuslaitoksille. Oppaasta tehtiin myös ruotsinkielinen verkkoversio. Asumisturvallisuuden riskienarviointikoulutus on suunnattu erityisesti erityisryhmien parissa työskenteleville ja kotikäyntejä tekeville ammattiryhmille, mutta soveltuu myös muiden erityisryhmien parissa toimivien henkilöiden kouluttamiseen, kuten ystäväpalvelun vapaaehtoiset, omaishoitajat ja omaiset. Koulutusaineisto on kaikkien kiinnostuneiden saatavilla SPEKin verkkosivuilta sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Syksyn aikana toteutettiin asumisturvallisuuden kehittämisseminaarit lääneittäin kaikissa muissa paitsi Lapin läänissä, joka tilaisuus siirtyi pidettäväksi vuoden 2008 puolella. Seminaari oli suunnattu kuntien sosiaalija terveystoimen, asuntotoimen sekä pelastuslaitosten viranhaltijoille, jotka ovat työnsä puitteissa vastuussa erityisryhmien asumisturvallisuuden kehittämisestä. Projektin II vaiheen tavoitteena on ollut tukea valtakunnallista tavoitetta palokuolemien vähentämiseksi edistämällä edellytyksiä asumisturvallisuuden riskienarviointiin tiedollisia ja teknisiä edellytyksiä riskiryhmie asuntojen suojaustason parantamisessa Hanke on toteutettu valtakunnallisena ja organisaatiorajat ylittävänä tavoitteenaan edistää pitkäjänteistä ja laaja-alaista asumisturvallisuuden kehittämistä. 19

20 Turvallisuuskoulutus Rekisteripalvelut Vuoden lopussa käynnistettiin uutena palveluna matkailualan turvallisuuspassi -koulutuksen rekisteröinti. Tulityön sekä katto- ja vedeneristystyön turvallisuuskoulutuksen sekä tieturva-koulutuksen rekisteröinti jatkuivat entisellään, ja sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutus vakiintui osaksi toimintaa. Vuoden lopussa solmittiin sopimus Tiehallinnon kanssa erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutuksen rekisteröinnistä osana tieturvakoulutusta. Vuoden aikana rekisteröitiin yli sata uutta kurssinjohtajaa ja päivitettiin viidensadan kurssinjohtajan yhteystiedot. Tietokantaan vietiin koulutetun ja pidetyn kurssin tiedot. Kortin haltijoille teetettiin yksittäisiä kortteja kappaletta. Kurssitietojen välitys internetin kautta lisääntyi vielä edellisestä vuodesta ja 95 prosenttia kursseista siirrettiin tietokantaan sovellutuksen kautta. Koulutus- ja tiedotuspalvelut SPEKin edustaja koulutti rekisteröintiin liittyviä asioita kolmella Tieturva -kouluttajakurssilla. Kattotulityökurssien kurssinjohtajia koulutettiin kahdessa Suomen Palopäällystöliiton (SPPL) järjestämäs-sä tilaisuudessa. Syksyllä pidettiin Finnsec-messujen yhteydessä tulityötyöseminaari, johon osallistui yli 130 kurssinjohtajaa. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä tulityötoimikunnan ja SPPL:n kanssa. SPEK lähetti kahdeksan tiedotetta kurssinjohtajille seminaareihin ja kurssinjohtajakoulutukseen liittyvistä asioista. Tiedotteet lähettiin pääosin sähköpostina. Muu ajankohtainen viestintä hoidettiin SPEKin turvallisuuskortit.fi -palvelimelle avatun ilmoitustaulun kautta. SPEKin sihteerit vastasivat päivittäin kymmeniin kurssinjohtajien sähköposteihin ja puheluihin sekä asiakastiedusteluihin. Johtaja Matti Orrainen toimi puheenjohtajana tulityötoimikunnassa ja koulutuspäällikkö Riitta Piironen sihteerinä ja esittelijänä. Koulutuspäällikkö osallistui jäsenenä sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttitoimikunnan ja matkailualan turvallisuuspassitoimikunnan työhön. Tulityön turvallisuuskoulutuksen kehittäminen Toimikunta kokoontui kuusi kertaa, piti yhden kolmipäiväisen työseminaarin ja yhden kokouksen vakuutusalan kanssa. Toimikunnan työ painottui koulutuksen laadun varmistamiseen ja jokaisessa kokouksessa käsiteltiin sekä kurssinjohtajakoulutuksen että kurssien palautteita. Palautteiden perusteella toimikunta tiukensi kurssinjohtajakoulutuksen pääsyvaatimuksia ja muutti tulityökurssien tutkintoaineistoa. Kahdelta tulityökurssinjohtajalta poistettiin koulutusoikeudet ja yhden edellytettiin täydentävän osaamistaan. Kurssinjohtajien pyynnöstä SPEK käännätti kattotulityökysymykset venäjäksi ja viroksi ja loppuvuodesta Tulityöt hanskassa -oppikirjan puolaksi. Toimikunta teki yhteistyötä kiinteistöalan järjestöjen kanssa, ja SPPL:ssa laadittiin isännöitsijöiden koulutukseen aineistoa. SPEKin kouluttajat kouluttivat aineistolla kahdessa kiinteistöalan tapahtumassa. Toimikunta in- 20

21 formoi Tukesia turvallisista tulityökäytännöistä liitettäväksi osaksi käytönvalvojien koulutusta. Osa toimikunnan jäsenistä osallistui Tanskassa pidettyyn pohjoismaiseen kokoukseen, jossa käsiteltiin sattuneita tulityövahinkoja ja koulutuksen haasteita. Laadun varmistaminen kurssien havainnointi Kesällä käynnistettiin uudestaan tulityökurssien laadun havainnointi. Havainnointiprosessi ja työkalut uudistettiin Tampereen teknillisen yliopiston tekemän tutkimuksen pohjalta. Vuoden aikana käytiin havainnoimassa kymmenen kurssia, lähinnä uusia kurssinjohtajia. Havaintojen perusteella kurssit oli hyvin järjestetty ja ne pidettiin toimivissa tiloissa. Kurssinjohtajat osasivat käyttää uutta kurssinjohtajan materiaalia ja hallitsivat opetustilanteen. Oppikirjan passiivisesta käytöstä annettiin eniten ohjaavaa palautetta. Kaikki kurssinjohtajat saivat välittömän suullisen palautteen tilaisuuden jälkeen ja myöhemmin SPEKistä kirjallisena. SPEKin järjestämä turvallisuuskoulutus Vuoden aikana pidettiin 25 kurssia, joissa käsiteltiin paloturvallisuuslaitteita. Niihin osallistui yhteensä 526 kurssilaista. Paloilmoittimen hoitajakursseista yhdeksän toteutettiin Helsingissä ja kymmenen järjestettiin yhteistyössä pelastusliittojen kanssa. Kurssien kouluttajana toimi SPEKin turvallisuusasiantuntija. Sammutuslaitteisiin liittyviä kursseja pidettiin neljä ja niihin osallistui 80 kurssilaista. Kahdella paloilmoittimen suunnittelukurssilla oli 42 osallistujaa. Käsisammutinliikkeen vastuuhenkilön kurssin suoritti 19 ja tutkinnon 17 sammutinhuoltajaa. Turvallisuusjohdon ja henkilöstön palontorjuntakurssiin osallistui 12 ja CFPA-Europe - palontorjuntatutkinnon suoritti hyväksyttävästi viisi henkilöä. Yrityssuojelun kursseja pidettiin viisi, joista neljä peruskurssia ja yksi jatkokurssi. Nii- Vuoden 2007 rekisteripalvelujen määrä Rekisteri Koulutetut Kurssit Kurssinjohtajat Uusitut kortit Tulityö Kattotulityö Matupa Tieturva Soster Yhteensä Vuoden 2007 koulutus- ja tiedotuspalvelut Rekisteri Koulutustilaisuudet Tiedotteet Tulityö 1 3 Kattotulityö 2 2 Matupa 1 Tieturva 2 2 Soster 1 Yhteensä 7 8 Osallistuminen koulutusta ja rekisteritoimintaa koskeviin kokouksiin Rekisteri Kokoukset Tulityö 7 Kattotulityö Matupa 2 Soster 2 Tieturva 1 Yhteensä 12 käsiteltiin kaikissa tulityötoimikunnan kokouksissa. 21

22 hin osallistui 60 henkilöä. Isännöitsijöille suunnatulle kolmelle Turvallinen kiinteistö -kurssille osallistui 64 henkilöä ja viranomaisille ja suunnittelijoille tarkoitetulle Rakenteellisen paloturvallisuuden peruskurssille 17. Seminaarit ja safarit Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Yritysturvallisuustoimiston ja SPEKin kaksipäiväiseen ajankohtaisseminaariin osallistui satakunta henkilöä. Seminaari oli kahdeskymmenesviides yhdessä toteutettu. Juhlan kunniaksi kaikille osallistujille jaettiin erikoispainos kirjasta Suojele itseäsi ja muita. SPEK järjesti yhden 25 hengen Turvasafarin Palotaruksen kurssikeskuksessa. Vuoden aikana pidetyssä 40 tilaisuudessa koulutti 85 kouluttajaa antaen opetusta 866 kurssilaiselle, koulutettavapäivien lukumäärä oli Pelastussuunnitelmat ja yrityksissä toteutettu koulutus Pelastussuunnitelmia laadittiin yhdeksän, joista kuusi oli uusia kohteita ja kolme aiemmin laadittujen päivityksiä. Tehtyihin suunnitelmiin liittyviä koulutustilaisuuksia järjestettiin kaksi. Tilaisuuksien kesto vaihteli kahdesta neljään tuntiin ja niihin osallistui yhteensä 42 henkilöä. Muita yrityksissä toteutettuja tilaisuuksia järjestettiin yhdeksän ja niiden kesto vaihteli kahdesta neljään tuntiin. Niihin osallistui 229 henkilöä. Yrityksissä pidettiin neljä kahden tunnin mittaista poistumisharjoitusta, joihin osallistui yhteensä noin henkeä Tulitöiden turvallisuuskurssin suorittaneet Tulityökoulutetut Jatkokurssi 1330 Peruskurssi 7832 Katto- ja vedeneristystöiden tulityökurssin käyneet Tieturvakortin suorittaneet