Vuosikertomus 2008 LUONNO. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Tulta päin -kuva kanteen

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2008 LUONNO Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Tulta päin -kuva kanteen 1

2 Hakolan katsaus 2

3 3

4 Johtaminen Vuosi 2008 oli Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön johtamisessa merkkivuosi. Sääntöuudistuksen jälkeen uusi valtuusto aloitti toimintansa ylimääräisellä kokouksella. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Veli-Pekka Nurmi. Järjestö sai samassa yhteydessä uuden hallituksen ja hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Juha Hakola. Uusien luottamushenkilöiden käynnistäessä toimintaansa järjestön toimitusjohtaja vaihtui Simo Tarvaisen siirryttyä 1.8. lukien Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtajaksi. Uutena toimitusjohtajana aloitti 1.8. Kimmo Kohvakka. Johtamisessa vuoden 2008 leimallista oli uusimuotoisten sääntöjen mukaisen valtuusto- sekä hallitustyöskentelyn käynnistäminen. Uudistuksen hengessä valtuusto toteutti molempien kokouksiensa yhteydessä seminaarin, joissa valtuusto keskusteli järjestön suunnasta ja linjauksista muuttuvassa toimintaympäristössä. Valtuusto hyväksyi SPEK-r TTS sekä evästi järjestön hallitusta kehittämistyössä. Syksyn valtuustoseminaarin tulokset toimivat linjanvetoina hallituksen valmistelussa vuosien toimintasuunnittelussa. Hallitustyöskentelyssä uudistus näkyi jo vuoden 2008 toiminnassa siten, että tarve työvaliokuntatyöskentelylle supistui merkittävästi, mikä oli ollut sääntöuudistuksen eräs tavoite. Kymmenhenkinen hallitus joka kokoontuu riittävän usein, pystyy toteuttamaan tehokkaasti keskusjärjestön laajan johtamistyön. Edellinen hallitus kokoontui kerran ja uusi hallitus kuusi kertaa vuoden 2008 aikana. Hallitus asetti vakiintuneiden toimikuntien lisäksi uuden paloturvallisuustoimikunnan. Samassa yhteydessä hallitus käynnisti toimikuntien toimintasääntöjen tarkistuksen. SPEK-ryhmä toteutti yhteistoimintaseminaarit keväällä ja syksyllä. Kansainvälinen toiminta CTIF Fire Prevention Commission, kaksi kokousta: Bulgaria, Sofia , puheenjohtaja Matti Orrainen, jäsen Ilpo Leino Venäjä, Pietari , puheenjohtaja Matti Orrainen, jäsen Ilpo Leino CTIF General Assembly Ranska, Colmar, , Kimmo Kohvakka ja Matti Orrainen CFPA Guideline Commission, kaksi kokousta: Belgia, Bryssel , varapuheenjohtaja Matti Orrainen Sveitsi, Zürich, , varapuheenjohtaja Matti Orrainen CFPA-E ja -I -vuosikokous Kiina, Peking Kimmo Kohvakka, Matti Orrainen ja Riitta Piironen Pohjoismainen tulityökokous Ruotsi, Tukholma , Matti Orrainen ja Riitta Piironen 4

5 Viestintä ulkoista näkymistä ja sisäistä kokemista Viestinnän tehtävänä on tukea koko Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimintaa kaikilla sen tulosalueilla. Ulkoisen näkymisen osalta viestinnän tehtävänä on ollut ja on jatkossakin rakentaa imagoa sekä lisätä tunnettuutta alalla ja kansalaisten parissa. Vuoden tärkein tulos oli verkkosivu-uudistus. Sen suunnitteleminen alkoi jo vuoden 2007 puolella, ja sivut avattiin yleisön käyttöön Sivuston kehittäminen ja täydentäminen jatkuivat koko vuoden 2008 ajan, ja suomenkieliset sivut olivatkin melko lailla valmiit vuoden lopussa. Sivujen kehittäminen ja päivittäminen ovat kuitenkin ajankohtaisia tehtäviä jatkuvasti. Ruotsinkielisten sivujen toteuttaminen aloitettiin käännöstöillä vuoden 2008 puolella, ja niiden avaaminen toteutetaan kevään 2009 aikana. SPEKin verkkosivuilla oli keskimäärin runsaat 8000 kävijää kuukausittain. Ajankohtaistiedote syntyi yleisön pyynnöstä Järjestöilmeen rakentamiseen ja järjestön identiteetin vahvistamiseen liittyi olennaisesti verkkosivu-uudistuksen ohella uusi ajankohtaistiedote, joka ilmestyi ensimmäisenä vuotenaan kolmasti. Kutakin ajankohtaistiedotetta jaettiin jäsenille, VPK:ille, pelastuslaitoksille ja muille alan vaikuttajille ja sidosryhmille yhteensä noin 1200 kappaletta painotuotteena ja sähköisessä muodossa. Tiedote syntyi alalla ilmenneestä tarpeesta ja yleisön pyynnöstä, ja se sai myös innostuneen vastaanoton. Tiedote ilmestyy vuonna 2009 neljä kertaa, ja siihen tulee myös ruotsinkielistä sisältöä. Tärkeä tapahtuma oli myös Palotarus -kurssi- ja leirikeskuksen avajaiset Padasjoella ja sen myötä markkinoinnin käynnistyminen järjestetystä tapahtumasta tiedotettiin laajasti niin alan sisällä kuin mediallekin. Joulukuussa 2007 valmistunut kurssirakennus sekä koko alueen vähitellen tapahtuva kunnostaminen on merkittävä osa järjestön historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta, sillä palokuntien harjoitusalueena tunnettu erämaa-alue kokoaa vuosittain satoja palokuntalaisia yhteen niin nuoria, naisia kuin VPK:iden hälytysosastoissa toimivaa väkeä. Tavoitteena on kuitenkin, että alueen käyttäjäkunta laajenee myös palokuntatoiminnan ulkopuolelle. Palotarus -kurssikeskuksesta on kerrottu tarkemmin tämän vuosikertomuksen loppupuolella. Viestinnän tärkeänä aihealueena on ollut keskusjärjestön yhteydenpito niin pelastusliittoihin kuin valtakunnallisiin jäseniin. Yhteisten kohtaamisten tuloksena on etsitty keinoja, miten koko jäsenistön viestintää voitaisiin keskusjärjestön suunnalta tukea. Tämä toiminta kaipaa kuitenkin vielä paljon kehittämistä ja yhteisen toiminnan aktivoimista, joten työ jatkuu tulevina vuosina. Sisäinen viestintä on ottanut tulta alleen Sisäinen viestintä on vuoden aikana vahvistunut voimakkaasti. Koko henkilöstölle tarkoitettu sisäinen tiedotusjärjestelmä aspekti on vähitellen otettu aktiiviseen käyttöön. Tätä ilmentää henkilöstön keskuudessa toteutettu pienimuotoinen kartoitus, joka toteutettiin haastattelutekniikalla. Haastatteluihin osallistui 33 henkilöstön jäsentä eli 69 % SPEKin koko henkilöstöstä, ja kyselyn tulos osoitti, että aspektia pidetään tarpeellisena, sitä luetaan usein (78 % vastanneista lukee 2-5 kertaa viikossa) ja sen kehittämisestä ollaan kiinnostuneita. aspek- 5

6 Asuntoministeri Jan Vapaavuori (VAS.) vieraili tutustumassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöön puheenjohtaja Juha Hakolan johdolla. Toimitusjohtaja Simo Tarvainen esitteli ministerille SPEKin toimintaa. Erityisenä aiheena käsiteltiin asumisen paloturvallisuuden parantamista, ja ministerille annettiin SPEKin toimittamaa aineistoa, kuten Turvallisuusselvityksen laadintaopas ja Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristöopas. Ministeri esitti kiinnostuksensa erilaisiin keinoihin palokuolemien vähentämiseksi ja näiden keinojen vaikuttavuuteen. tin siirtämistä intranetista extranetiin ryhdyttiin suunnittelemaan vuoden viimeisillä viikoilla, ja muutos toteutetaan vuoden 2009 puolella. Sisäisen viestinnän kehittäminen liittyi laajempaan henkilöstön kehittämisohjelmaan, jota toteutettiin SPE- Kissä kevätkaudella Kehittämisohjelman myötä syntyi myös kokonaan uusi sisäisen tiedottamisen ja vuorovaikutuksen toimintatapa; kerran kuukaudessa toteutettava vapaamuotoinen ja hyvähenkinen kahvi-info. Kahvi-infon toiminta alkoi syyskuussa, ja tilaisuuksia järjestettiin loppuvuonna yhteensä 4. Henkilökunta otti uuden viestintämuodon hyvin vastaan, jokaisessa tilaisuudessa oli runsaasti osanottajia. Viestinnässä otettiin vuonna 2008 käyttöön uusi tiedottamiskäytäntö, joka liittyy valtuustoseminaareihin. Marraskuun valtuustoseminaarille laadittiin tiedotussuunnitelma, jonka avulla edistettiin koko SPEK-ryhmän näkymistä tiedotusvälineissä eri puolilla maata. Toimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen vuonna

7 Palokuntapalvelut Palokuntapalvelut edistävät vapaaehtoispalokuntien toimintakykyä, henkilöstön osaamista ja saatavuutta yhteiskunnan turvallisuuden kehittämiseksi ja pelastustoimen palveluiden tarjoamiseksi mahdollisimman lähellä kansalaisia kaikissa olosuhteissa. Pelastusalan vapaaehtoistoimintaa kehitetään laajentamalla vapaaehtoispalokuntien toimintakenttää. Vapaaehtoispalokuntia esimerkiksi kannustetaan parantamaan toimialueensa ihmisten ja yhteisöjen turvallisuustietoja ja -taitoja. Tärkeää on myös tuottaa palokunnille tällaisessa toiminnassa tarvittavat työvälineet. Palokuntatoiminta SPEKin järjestötyön tavoitteena on tukea ja kehittää pelastusalan vapaaehtoissektorin toimintaa. SPEKin järjestötyö tukee pelastusalan vapaaehtoissektorin kehittymistä. Se tuottaa mm. toimintaa helpottavia ja laadukkaita jäsenpalveluita ja kehittää suomalaista palokuntakulttuuria. Järjestötoimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Vuoden Palomiestoimikunta järjesti seminaarin, yhden kokouksen ja julkistamistilaisuuden. Vuoden Palomiehiä on valittu vuodesta 1998 alkaen. Kaikki edellisten vuosien palomiehet kutsuttiin tämän vuoden julkistamistilaisuuden yhteydessä järjestettyyn Vuoden Palomiehen rintamerkkien luovutustilaisuuteen. Palokuntien hallinnointikanta HAKAa kehitettiin entisestään palvelemaan palokuntien, pelastusliittojen ja pelastuslaitosten tarpeita. HAKAn pääkäyttäjätunnuksia oli vuoden lopulla käytössä 661 palokunnalla. Tulta Päin /soittokuntatapahtuma järjestettiin Raisiossa Killin markkinoiden yhteydessä. Tapahtuma keräsi noin ihmistä. Soittokunnat pitivät yhteiskonsertin, jossa solistina esiintyi Maria Lund. Kuluneen vuoden aikana vapaaehtoispalokuntien toiminta on laajentunut entistä enemmän myös onnettomuuksien ehkäisyn suuntaan. Naistoiminta Palokuntanaistoiminnan vahvistaminen, kehittäminen ja sekä sisäisen että ulkoisen arvostuksen lisääminen ja aseman vahvistaminen ovat keinoja, joilla voidaan vahvistaa palokuntanaistoimintaa. Palokuntanaisten toteuttamalla turvallisuusvalistuksella on tulevaisuudessa yhä suurempi rooli onnettomuuksien ehkäisyssä. Siksi on keskeistä parantaa palokuntanaisten neuvontavalmiuksia. SPEK koordinoi palokuntanaisten koulutusta. Tässä toiminnassa keskeisiä työmuotoja ovat palokuntanaistyön seminaarit sekä naistyötoimikunta. Yhteistyö muiden naisjärjestöjen kanssa on ollut myös tärkeä osa toimintaa. Palokuntanuorisotoiminta Palokuntanuorisotoiminnan avulla vaikutetaan nuorten turvallisuustietojen ja -taitojen osaamiseen sekä vaikutetaan nuorten asenteisiin turvallisuusasioita kohtaan. Tavoitteena on myös vaikuttaa nuorten kehittymiseen itsenäisiksi, itseensä luottaviksi ja yhteistoimintaan pystyviksi aktiivisiksi kansalaisiksi ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Palokuntanuorisotoiminnalla turvataan osal- 7

8 Tulta päin -kuva Ilkalta taan vapaaehtoispalokuntien henkilöstön saatavuutta. SPEK tukee, kehittää ja koordinoi palokuntanuorisotoimintaa palokuntien jatkuvuuden turvaamiseksi ja nuorten kasvattamiseksi palokuntalaisuuteen sekä turvallisuustietoisiksi ja auttamishaluisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Tärkeänä taustatekijänä on nuorisotyötoimikunta. Nuorisotyötä koordinoidaan järjestämällä seminaareja ja ylläpitämällä palokuntanuorten koulutusjärjestelmää ja kehittämällä taitomerkkiohjelmaa. Ohjaajien taidot ovat merkittävässä roolissa palokuntanuorisotyössä. Niinpä johtaja-, ohjaaja- ja täydennyskoulutus ovat tärkeässä asemassa. Kilpailutoiminnan ja leiritoiminnan tukeminen ovat SPEKin keskeisiä toimintamuotoja. Myös kansainvälinen yhteistyö ja yhteistyö muiden nuorisojärjestöjen kanssa on aktiivista. SPEKTRA-hanke Properaatio Spektran päätavoitteena oli kuluneen vuonna aktivoida yrityksiä, yhteisöjä ja yksilöitä kehittämään omaa turvallisuustoimintaansa ja rakentaa valmiita tuotteita palokuntien hyödynnettäväksi. Hanke vahvisti merkittävästi vapaaehtoispalokuntien toimintaa onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä ja lisäsi niiden yhteiskunnallista asemaa turvallisuustoimijoina. Palomaisteri-ohjelman kehitystyötä on jatkettu. Päivä paloasemalla tapahtumaan osallistui 100 palokuntaa ympäri Suomea. Tapahtuma keräsi yli henkilöä paloasemille yhden päivän aikana. Tapahtumasta julkaistiin 171 lehtiartikkelia. Tapahtuma kuului yli 50 radioasemalla ja tapahtuman internetsivuilla oli yhteensä vierailijaa. Tapahtuma tuotti yleisen turvallisuuskasvatuksen ohella keskimäärin 3 uutta henkilöä/ palokunta.hankkeen pääyhteistyökumppaniksi saatiin If vahinkovakuutus, joka osallistui merkittävällä työpanoksellaan hankkeen edistämiseen. 8

9 Pelastustoimen vapaaehtoishenkilöstön määrän lisääminen Rekryhankkeen tavoitteena oli suunnitella ja testata käytännössä parhaita ja tuloksellisimpia menetelmiä rekrytointikampanjan toteuttamiseksi. Kuluneen vuoden aikana tuotettiin palokuntaan.fi -sivusto ulkopuolisten henkilöiden rekrytoimiseksi palokuntatoiminnan pariin. Niin ikään palokuntalaisten sisäiseen tiedotukseen avattiin paloposti.fi -sivusto, josta hankkeen tuottamat rekrytointia tukevat apuvälineet on kaikkien palokuntien saatavilla. Palokuntalaisille järjestettiin hankeinfoja yhteensä 13 eri tapahtuman yhteydessä. Ne keräsivät kuulijaa. Yli ulkopuolista henkilöä tavoitettiin kampanjaan liittyvien tapahtumien kautta kuluneen vuoden aikana. Hankkeen 1. vaiheen loppuraportin myötä palokuntien hälytysosastojen jäsenmäärä on kasvanut 7,2 % ja nuoriso-osastojen jäsenmäärä 34,4 %:lla vuosien aikana. käynnistettäväksi mahdolliset jatkotoimenpiteet valtakunnallisen palomuseotoiminnan käynnistämiseksi. Hankkeella edistettiin merkittävästi ymmärrystä nykyaikaisen museotoiminnan roolista turvallisuuskulttuurin edistämisessä. Hanke loi erinomaisen pohjan valtakunnallisen palomuseotoiminnan käynnistymiseksi. Palotarus palokuntanuorten suurleiri Neljän vuoden välein järjestettävät suurleirit ovat merkittävä väline leiritoiminnan kehittämiseksi. Palotarus palokuntanuorten suurleiri järjestetään Padasjoella heinäkuussa Leirille odotetaan 4000 osallistujaa. Leirin suunnittelu on aloitettu Leirin suunnittelu toteutetaan johtamisen erikoisammattitutkintoon valmentavan koulutusohjelman avulla. Suurleiriprosessin johtamisen erikoisammattitutkintoon valmentavan koulutusohjelman myötä tullaan kehittämään merkittävästi palokuntanuorten leiritoimintaa, jonka avulla vahvistetaan palokuntanuorisotyötä. Syrjäytymisen ehkäisy Ylihyvä juttu -hankkeen tavoitteena oli kehittää toimintamalli nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi palokuntanuorisotoiminnan avulla. Hanke tuotti työkalut ja toimintaohjeet palokuntien nuoriso-osastoille ja toimintamallit nuorten ohjaamiseksi palokuntanuorisotoimintaan. Hankkeen myötä pilottipalokunnissa olevien nuorten ohjaajien valmiudet kohdata syrjäytymisvaarassa olevia nuoria lisääntyi huomattavasti. Hankkeen aikana saatiin yhteensä 55 uutta nuorta pilottipalokuntien jäseniksi. Palomuseotoiminnan selvityshanke Museohankkeen tavoitteena oli selvittää edellytykset palomuseotoiminnan valtakunnalliseksi organisoimiseksi. Hanke on käynnistynyt vuonna 2007 ja päättyi vuoden lopussa. Selvitys tuotti kattavan kuvan palomuseon toimintamuodoista, tarvittavista resursseista ja sijainnin valintaan vaikuttavista tekijöistä, sekä hankeen aikataulutetun projektisuunnitelman. Selvityksen pohjalta esitettiin 9

10 Pohjanmaan ja Oulun alueella tehtiin onnistunut nuorisotyökokeilu syrjäytymistä vastaan Yli Hyvä Juttu on käytännön työtä nuorten hyväksi Yli Hyvä Juttu on esimerkki käytännön työstä, jonka avulla nuorille ja lapsille saadaan mielekästä tekemistä, kivoja kavereita ja tunne siitä, että he kuuluvat johonkin. Yli Hyvä Juttu oli kokeilu, jossa palokuntaharrastukseen ohjattiin syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria kunnan sosiaalitoimen avulla. Kokeilu toteutettiin Pohjanmaan ja Oulun alueella vuosina Tavoitteena on, että toimintamalli otetaan käyttöön valtakunnallisesti. Palokuntien nuorisotyönohjaajat saivat koulutusta lasten ja nuorten kohtaamiseen, nuorten kanssa toimimiseen sekä varhaiseen puuttumiseen syrjäytymistä vastaan. Hankkeen ansiosta uusia palokuntanuoria saatiin houkuteltua harrastuksen pariin yhteensä 55, mikä on tavallista suurempi määrä. Kaikki mukaan tulleet nuoret eivät kuitenkaan olleet syrjäytymisvaarassa, eikä palokunnissa tiedetä, ketkä tulivat mukaan sosiaalitoimen kannustamana. Palokuntaharrastus sopii kaikille Palokuntaharrastus sopii kaikille, myös eri kulttuureista tuleville, ja antaa lapsille sekä nuorille turvallisen kasvualustan ja eväitä hyvään elämään. Viikkoharjoituksissa saa koulutettujen ohjaajien tuella etsiä omia rajojaan, ja niissä opitaan noudattamaan yhteisiä sääntöjä, kertoo järjestöpäällikkö Ilkka Horelli Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. SPEKin käynnistämä ja RAY:n tukema Yli Hyvä Juttu alkoi syksyllä 2007 ja päättyi joulukuussa Yhteistyöverkosto pilottipalokuntien ja kunnan sosiaali-, sivistys- ja nuorisotoimen välillä vahvistui tapaamisten, seminaarien ja koulutustilaisuuksien myötä. Tavoitteena oli luoda toimintamalli sille, miten syrjäytymisvaarassa olevia 7 17-vuotiaita ohjataan palokuntanuorisotoimintaan. Hanke mukailee sisäisen turvallisuuden ohjelmaa Yli Hyvä Juttu pyrki vastaamaan sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelman haasteisiin. Syrjäytymiskehityksellähän on myös yhteiskunnan turvallisuutta heikentäviä vaikutuksia. SPEKin lisäksi hankkeessa oli mukana 10 pilottipalokuntaa Oulun ja Pohjanmaan alueelta sekä kuntien nuoriso-, sivistys- ja sosiaalitoimi. Mukaan valittiin asukaspohjaltaan erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia: Isokyrö, Kannus, Kortesjärvi, Kurikka, Toholampi, Vaasa, Ii, Kuivaniemi, Oulu ja Rantsila. Hanke on hyvä esimerkki siitä, kuinka yhdellä toimintamallilla voidaan edistää eri tavoitteita. Toimintamalli antoi nuorisolle harrastuksen, joka piti sen poissa häiriökäyttäytymisestä ja vähensi poliisin tehtäviä. Jatkossa tulisi toteuttaa yhä enemmän samantyyppisiä kehittämishankkeita, joissa otetaan huomioon useiden viranomaisten tavoitteita, toteaa sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen. 10

11 Palokuntakoulutus SPEKin palokuntakoulutuksen tavoitteena on saavuttaa yhteistyössä alueellisten pelastuslaitosten kanssa sivutoimisille ja vapaaehtoisille palokuntalaisille riittävä ja yhtenäinen valtakunnallinen koulutustaso, joka tukee pelastustoimen strategian tavoitteita. Kuluneen vuoden tavoitteena oli kurssinjohtajien ja kouluttajien koulutuksen painopisteen muuttaminen pedagogisten valmiuksien lisäämiseen. Kurssinjohtajia koulutettiin yhteensä viisillä opintopäivillä, joiden tavoitteena on ylläpitää ajan tasaista tietoa ja kouluttajavalmiuksia. Sen lisäksi pedagogisia taitoja kehitettiin Hämeenlinnan ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa yhteistyössä järjestettyjen kouluttajien perus- ja jatkokoulutusohjelmien avulla. Koulutusohjelmiin on osallistunut kaikkiaan 42 henkilöä ja ne ovat olleet laajuudeltaan 7 opintopistettä. Vuoden aikana on tuotettu sammutustyökurssin ja korkealla työskentelyn uudet opetusaineistot sekä ensiapukurssin päivitetty aineisto. Kurssinjohtajille tuotettiin oma extranet sähköisten opetusmateriaalien jakamista ja yhteydenpitoa helpottamaan sekä vahvistamaan pohjaa yhteiselle koulutusrekisterille. Suomen Palopäällystöliiton kanssa järjestettiin sopimuspalopäällystön opintopäivät. Palokuntakoulutustoimikunta järjesti opintomatkan Baden Würtenbergin palokouluun Saksaan ja kokoontui vuoden aikana yhteensä 4 kertaa. Yhteistyösopimus puolustusvoimien kanssa päivitettiin. Palokuntakoulutus on kyennyt materiaalien ajantasaisuudella ja kouluttajien ammattitaidon ylläpitämisellä vastaamaan pelastustoimen muuttuviin osaamishaasteisiin. Koulutususkuva 11

12 Valistus- ja tiedotustoiminta Kotitapaturmien ehkäisykampanja Kotitapaturmien ehkäisykampanja on yhteistyökampanja, joka tuottaa materiaaleja koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisemiseksi. Se myös pyrkii saamaan näkyvyyttä tapaturmien torjunta työlle. SPEKistä tiedotuspäällikkö kuuluu kampanjaryhmään ja tiedotusryhmään. Vuonna 2008 kampanja uudisti Ikä-ihmisten kaatumatapaturmat ja niiden ehkäisy-esitteen. Muiden esitteiden jakelu jatkui vahvasti. Kampanjan nettisivut uudistettiin. Kampanjan organisoima Miten pysyisimme pystyssä -kampanja kiinnitti ihmisten ja median huomion talviajan kaatumatapaturmiin. Kotitapaturmien ehkäisykampanja on myöntänyt euron Turvallisuusteko palkinnon Kouvolan seudun tapaturmahankkeelle (Start). Kunniamaininnan sai Lahden kaupungin kunnossapidon ikäihmisille suunnattu liukkaiden kelien tekstiviestivaroitus-kokeilu. Tapaturmapäivä Tapaturmapäivä yhdistää eri tapaturmatyyppejä ehkäisevät toimijat ehkäisemään vuosittain jotain tapaturmatyyppiä. Vuonna 2008 teemana olivat turvavälineet ja niiden käyttö. Kampanjamateriaaleiksi valmistettiin esite, nettimainontaa sekä näkyvimpänä TV-spotti. Kampanjatapahtumia oli noin 225 eri puolilla Suomea. Päätapahtuma järjestettiin Kouvolassa, jonka Safe Community - jäsenyys toisena kuntana Suomessa julkistettiin Tapaturmapäivän tapahtumien yhteydessä. SPEKistä tiedotuspäällikkö oli kampanjan taustalla olevan Tapaturmayhteistyöryhmän varapuheenjohtaja vuoden 2008 järjestelyiden loppuun, jonka jälkeen hän jatkoi ryhmän jäsenenä. Hän on myös viestintätiimissä, joka toteuttaa kampanjan käytännössä. Pelastusliittojen valistustyön kehittäminen Pelastusliittojen valistustyön kehittämiseksi valmisteltiin palokuntakoulutuksen koulutusjärjestelmään tulevaa valistustyön kurssia. Kurssi valmistuu vuoden 2009 puolella. 112-päivä Vuoden päivä järjestettiin vielä vanhalla organisaatiolla, jossa SPEKillä oli keskeinen rooli. SPEKin tehtäviin kuului materiaalituotanto, -jakelu, nettisivujen päivittäminen, yhteydenpito 112-päivän järjestäjätahoihin sekä sihteerin tehtävät ja tiedottaminen. SPEKistä kampanjan järjestelyihin osallistui eniten tiedottaja. Kampanjan teemana oli Oletko arjen sankari?, ja sitä varten valmisteltiin ja lähetettiin kentälle tapahtumien järjestäjille erilaisia materiaaleja, joista suuren suosion saavutti Oletko arjen sankari? -tiskirätti. Tapahtumia järjestettiin 194 eri puolilla Suomea. Nou Hätä! Nou Hätä! -kampanjan ohjaus, materiaalituotanto, nettisivut, muut tehtävät hoidettiin SPEKissä, valistuksen suunnittelija on keskeinen vastuuhenkilö. Kampanja toteutetaan Palosuojelurahaston avustuksella yhteistyössä IF vahinkovakuutusyhtiön kanssa. Vuonna 2008 kampanjan materiaaleilla opetettiin turvallisuus- ja pelastustaitoja noin kahdeksasluokkalaisille. Teemana oli bongaa vihreä mies, eli poistumisreittien huomaaminen. Kampanjan materiaaleja oli nettipeli, heijastin sekä CD-tietopaketti kouluille. 12

13 SPEK tavoitti radioitse noin 6,2 miljoonaa kuulijaa. Kuvassa turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino antaa haastattelua Lahden Turvallisuus ja puolustusmessuilla. Messut Vuonna 2008 SPEK oli mukana neljillä messuilla: Oma Koti, Asuntomessut, Turvallisuusmessut sekä Turvallisuus- ja puolustusmessut. Yksillä messuilla tavoitetaan noin 2000 ihmistä, joskin asuntomessuilla määrät ovat huomattavasti suuremmat. Messuilla jaettiin turvallisuustietoutta niin esitteiden välityksellä kuin vastaamalla ihmisten kysymyksiinkin. Esitteet SPEKin esitteet tavoittavat suomalaiset niin SPEKin omissa tapahtumissa kuin esimerkiksi pelastuslaitosten valistustapahtumien kautta. Vuonna 2008 uudistettiin Omakotitalon paloturvallisuuden parantaminen -esite. Tiedotteet SPEKistä lähti vuonna tiedotetta. Mediaseuranta SPEKin mediaseuranta siirtyi vuonna 2008 Cisionin lehtileikepalvelusta Meltwaterin sähköiseen mediaseurantaan. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, palokuolemat ja tulityövahingot -hakuprofiilien lisäksi aloitettiin saunapalot ja tuhopoltot -profiilit. Mediaseuranta antaa SPEKille tärkeää tietoa, jonka perusteella valmistellaan tiedotteita ja muuta ajankohtais- ja koulutusmateriaalia. 13

14 Radiokampanjat SPEK järjesti vuonna 2008 kaksi radiokampanjaa, 11. päivän kampanjan, joka muistuttaa palovaroittimien tarkistuksesta kuukausittain sekä kesäkampanjan. Näistä 11. päivän kampanja on vaikutuksiltaan tehokkain radiokampanja Suomessa. 11- päivän kampanjan kontaktimäärä oli kontaktia ja eri yli 15-v. kuulijaa. Mainoksen kuulleista 54 % sanoi testanneensa kodin palovaroittimen spotin kuultuaan. Kesäkampanjan kontaktimäärä oli kontaktia ja eri yli 15-v. kuulijaa. Mainoksen kuulleista 41 % sanoi testanneensa mökin palovaroittimen mainoksen kuultuaan. Palovaroitinmediakampanja Palovaroitinmediakampanja Piippaako Sinulla? toteutettiin, jotta ihmisten tietoon saadaan uudet palovaroitinvaatimukset. Kampanja sinänsä onnistui hyvin, mutta määräyksiä ei saatu voimaan vuoden 2008 aikana. Kampanjan TV-spotti saavutti kontaktia MTV3-kanavalla. Kampanjan nettisivuilla oli noin käyntikertaa, noin eri kävijää. Suurin osa käyttäjistä klikkasi itsensä sivuille mtv3:n eri sivustoilta. Kampanjamateriaaleista esitettä painettiin kpl ja ne levitettiin nuohoojien ja pelastuslaitosten kautta. Heijastinta tehtiin kpl, ja sitä jakoivat pelastuslaitokset postikortista 88 % tavoitti ihmiset ravintoloissa ja kahviloissa. Bussikampanja Joulun ajan paloturvallisuus oli kansalaisten nähtävillä bussien valomainoksissa vuoden kolmen viimeisen viikon kuluessa 19 paikkakunnalla. Noin ihmistä näki tietoiskut yhteensä noin kertaa. 14

15 Varautuminen ja väestönsuojelu SPEK-ryhmän varautumisen ja väestönsuojelun toiminnan tavoitteena on turvallisuuskulttuurin ulottaminen ihmisten asenteisiin myös poikkeusolojen osalta. Tavoitteeseen pääsemiseksi tuotetaan kansalaisten, taloyhtiöiden ja muiden yhteisöjen turvallisuushenkilöstön koulutusmateriaalia ja koulutusta. Näin myös edistetään ihmisten riskitietoisuutta. Tuottamalla ja päivittämällä koulutusmateriaalia saadaan toteutettua yhtenäinen varautumis- ja väestönsuojelukoulutus koko valtakunnan alueelle. Kouluttajakoulutuksella taataan myös koulutuksen taso ja yhdenmukaisuus. Kouluttajien valmiuksien ja koulutusmateriaalien laadukkuuden myötä kurssien kysyntää voidaan lisätä. Kouluttajakoulutus yhdessä Pelastusopiston kanssa järjestettiin kerran keväällä ja kahdesti syksyllä suunnitellun mukaisesti. Kouluttajakoulutuksia on suunniteltu järjestettävän kolme myös tulevana vuonna. Alueellisia kouluttajakoulutuksia toteutui vain yksi Uudenmaan Pelastusliiton toimesta. Koulutukseen osallistujia oli 55 (+ 12 nämä merkitty UPL:n tilastoihin) Varautumiskoulutuksen myötä kansalaiset oppivat tunnistamaan riskejä ja varautumaan kaikkiin turvallisuustiloihin sekä erityistilanteisiin. Koulutuksen ja valistuksen myötä kansalaiset saavat valmiuksia ehkäistä omatoimisesti onnettomuuksia ja samalla ihmiset saadaan ottamaan vastuuta omasta ja muiden sekä ympäristön turvallisuudesta. Vuoden 2008 aikana jatkettiin uudistetun koulutusjärjestelmän jalkauttamista sekä kehitettiin järjestelmää palautteiden pohjalta. Koulutusmateriaalien osalta keskityttiin laajentamaan ja kehittämään jo olemassa olevien kurssien opetusaineistoja. Samalla kyseisten kurssien koulutusaineistot päivitettiin. Myös verkko-opetuksen mahdollisuudet kartoitettiin. Internetin mahdollisuuksia hyödynnettiin myös koulutusmateriaaleissa sekä kansalaisten neuvonnassa ja valistuksessa. Kaikki varautumiseen ja väestönsuojeluun liittyvä materiaali pyrittiin tuottamaan molemmilla kotimaisilla kielillä. SPEK oli mukana Helsingin Pelastusliiton järjestämässä Suoja kokeessa, jossa selvitettiin, kuinka tavallisen kerrostaloyhtiön asukkaat selviävät väestönsuojan kuntoonlaittourakasta. Kokeesta tehtiin loppuraportti, joka on dokumentti kokeesta; samalla kertaa sekä tieteellinen tutkimus asiasta että kertomus kokeeseen osallistuneiden henkilöiden tuntemuksista. Kirja valmistui keväällä 2008 ja on tarkoitettu talon turvallisuushenkilöstölle, alan virkamiehille, turvallisuusalan ammattilaisille sekä tavallisille kansalaisille. Aiheesta tuotettiin myös DVD. Väestönsuojien omatoiminen tarkastaminen DVD:lle Kertomusvuonna kuvattiin myös opetusfilmit eri määräysten mukaisten väestönsuojien omatoimisesta tarkastamisesta. Nämä DVD:t valmistuvat vuoden 2009 alkupuoliskolla ja tulevat olemaan osa laajempaa väestönsuojan hoitajan koulutusaineiston uudistamista. Kodin omatoiminen varautuminen -esite uusittiin sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Varautumisen ja väestönsuojelun peruskurssin koulutusaineiston viimeistelyä ja lanseeraamista jatkettiin kouluttajakoulutusten avulla. Lisäksi julkaistiin edellisen vuoden lopulla valmistunut Henkinen tuki väestönsuojassa -koulutusaineisto. Kumppanuussopimus yhteistyön tueksi Yhteistyö varautumis- ja väestönsuojelusektorilla toimivien eri tahojen kanssa yhtenäisti käytäntöjä ja toimintatapoja. SPEK, Pelastusopisto, Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja Suomen Punainen Risti allekirjoittivat kumppanuussopimuksen kesäkuussa. Sopimuksen tavoitteena on vähentää päällekkäisiä toimintoja ja kehittää alan imagoa. 15

16 Sopimuksen jalkauttamiseksi järjestettiin Varautumiskoulutuksen neuvottelupäivä Pelastusopistolla syyskuussa. Kyseinen tilaisuus on jatkossa tarkoitus järjestää vuosittain. Kohderyhmänä ovat sopijapuolet (ml. pelastusliitot, alueyksiköt ja piirit) sekä pelastuslaitosten ja lääninhallitusten edustajat. Yhteistyöllä toivotaan olevan myös laaja-alaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta, mikä näkyy esimerkiksi lainsäädännön kehittymisenä ja turvallisuuskulttuurin edellytysten muodostumisena. Kansalaistutkimuksella tietoa omatoimisesta varautumisesta Suomen Kyselytutkimus Oy haastatteli lokakuun aikana tuhatta henkilöä heidän suhteestaan omatoimiseen varautumiseen ja lähiympäristön turvallisuuteen. Haastatellut olivat iältään vuotiaita. SPEK julkisti tilaamansa tutkimuksen tulokset perinteisessä varautumisseminaarissa joulukuussa. Perinteinen varautumisseminaari järjestettiin 4. joulukuuta. Osallistujia oli 120. Vuoden 2008 aikana valmisteltiin lisäksi verkkopohjainen pelastussuunnittelun työkalu, joka otetaan koulutuskäyttöön vuoden 2009 aikana. Väestönsuojelutoimikunta kokoontui vuoden aikana kahdesti. Lisäksi toimikunta kävi syksyllä opintomatkalla Venäjällä tutustumassa venäläiseen väestönsuojelujärjestelmään. Varautumispäällikkö toimi Naisten Valmiusliiton koulutustyöryhmän puheenjohtajana sekä sisäasiainministeriön Tuhopolttojen ennaltaehkäisytyöryhmän jäsenenä ja sihteerinä. Lisäksi hän oli jäsenenä Naisten Valmiusliiton hallituksessa ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen varautumisjaostossa. Vuoden aikana tiedotettiin medialle kolmesti: Suoja loppuraportista, kumppanuussopimuksesta ja varautumisseminaarista. Lisäksi varautumispäällikön haastattelu oli Pelastustiedossa ja Karjalaisessa julkaistiin kotivara-aiheinen artikkeli. Lisäksi varautumisen sivut uusittiin järjestön verkkosivu-uudistuksen yhteydessä. 16

17 Onnettomuuksien ennaltaehkäisy Tulosalueen toiminta koostuu palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyvistä asiantuntijatehtävistä jotka käsittelevät rakentamismääräyksiä, lainsäädäntöä ja muuta normistoa, laitetekniikkaa ja rakennusten turvallista käyttöä. Asiantuntemusta hyödynnetään päivittäisessä puhelinneuvonnassa, yhteistyössä viranomaisten ja toiminnanharjoittajien kanssa sekä koulutustilaisuuksissa. SPEK opastaa -sarjan kirjojen tuottaminen on oleellinen kanava, jolla tietoa välitetään kaikille pelastusalan asioiden kanssa toimiville tahoille. Toiminnan painopisteet olivat erheellisten paloilmoitusten vähentämiseen johtavat toimenpiteet, erityisryhmien asumisen turvallisuutta parantavat ratkaisut ja palokuoleminen määrän laskuun vaikuttaminen. Annettiin paloturvallisuusneuvontaa liittyen rakennusten turvalliseen käyttöön. Tuettiin valistus- ja neuvontatyötä messuilla ja esitteiden sisällön suunnittelussa. Koulutettiin toiminnanharjoittajia, suunnittelijoita ja viranomaisia rakentamismääräysten paloturvallisuuteen ja pelastusalan normeihin liittyvissä asioissa. Erheellisten paloilmoitusten vähentämiseen vaikutettiin mm. osallistumalla sisäasiainministeriön hankkeeseen erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi. Järjestön näkemyksiä tilanteen parantamiseksi saatiin tätä kautta hyvin esille ja työryhmän tietoja voitiin hyödyntää myös työskentelyssä paloilmoittimen suunnittelu- ja asennusohjetta tehneessä ryhmässä. Kymmenissä työryhmissä tuotiin esiin ja välitettiin paloturvallisuuteen liittyvää tietoa. Näitä olivat mm. tuhopolttojen ehkäisytyöryhmä, CEA 4040 paloilmoittimen suunnittelu ja asentaminen käännösryhmä, palotutkimusraati, SM:n työryhmä hätäkeskusten kiireettömien puheluiden uudelleen järjestämisestä ja kansainvälisissä yhteyksissä CFPA-Europe Guideline Commission, CTIF- Fire Prevention Commission. SPEKin asemaa laaja-alaisena paloturvallisuuden osaamista välittävänä ja keräävänä järjestönä voitiin näin hyödyntää tehokkaasti. Kertynyttä tietoa käytetään myös niissä tuhansissa vuoden mittaan käytävissä puhelinkeskusteluissa ja sähköpostiviesteissä, joissa neuvotaan eri tahoja tai tuetaan viranomaisia päätöksenteossa. Palokuolemien lehdistöseurantaa ja tilastointia tekemällä tuettiin järjestön tiedotustoimintaa ja näin pyrittiin nostamaan kansalaisten turvallisuustietoisuutta. Asumisen paloturvallisuuden kehittäminen Yhteistyö eri toimijatahojen kanssa on ollut avainasemassa asumisen paloturvallisuuden kehittämisessä. Vaikeutena oli sosiaali- ja terveydenhuollon ja alan koulutuksen heikko saavutettavuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri koulutuslinjojen opettajaorganisaatioihin oltiin yhteydessä ja lähetettiin tiedote asumisturvallisuuden riskienhallinnan koulutusaineistosta jaettavaksi kaikille opettajille. Oppilaitoksilta kyseltiin asumisturvallisuuden riskienarvioinnin koulutusaineiston käytöstä opetuksessa. Aineiston sovellettiin Yrkeshögskola Novian sosiaalityön ja vanhustenhuollon opetuksessa. Projekti osallistui Ylihärmässä järjestettyyn apuvälinepäivään, jossa osallistujajoukko käsitti vammaisia, vanhuksia omaisineen, terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstöä, opettajia ja opiskelijoita sekä alan muita toimijoita. Esteetön verkosto- tilaisuuteen osallistuttiin. Siellä saatiin kontakteja vammaisjärjestöihin. Lehtiartikkeli Erityisryhmien asumisturvallisuus ajankohtaisena haasteena saatiin Toimintaterapeuttilehteen ja Sairaanhoitajalehteen. Palopäällystöliiton kanssa keskusteltiin sos.ter.-turvakorttikoulutuksen kehittämisen tarpeista. Selkomateriaalityöryhmän työskentelyyn on osallistuttiin. Sammutuslaitteisto -oppaan julkistamistilaisuus keräsi runsaan osallistujajoukon. Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö-oppaasta otettiin lisäpainos. Maahanmuuttajien asumisturvallisuuden erityiskysymysten selvittämistyö käynnistyi. Kesällä toteutettiin kysely vastaanottokeskuksille ja pelastuslaitoksille tapahtuneista paloista ja vaaratilanteista. 17

18 Turvallisuuskoulutus Toiminnan yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on ennalta ehkäistä työympäristössä sattuvia onnettomuuksia ja vähentää niistä aiheutuvia vahinkoja sekä parantaa yritysten turvallisuuskulttuuria. Tavoitteeseen pyrittiin seuraavien tuotettujen palveluiden kautta. SPEKin toteuttaman koulutuksen kohderyhminä olivat suunnittelijat, pelastusviranomaiset, palonilmaisu- ja sammutuslaitteista sekä yritysten ja laitosten päivittäisestä henkilö- ja paloturvallisuudesta vastuussa olevat henkilöt. Koulutus oli kurssimuotoista tai yritysten tarpeisiin räätälöityä. Koulutusta markkinoitiin yleisesitteellä, jota lähetettiin n yritykseen tai laitokseen. Tämän lisäksi tuotettiin kymmenkunta kurssikohtaista esitettä, joilla kohdennettiin markkinointia oikeille ryhmille. Painosten koko oli n kpl /esite. Osoitelähteenä olivat oma kurssinhallintarekisteri MBK ja Fonectan ProFinder. Kaikki suunnitellut kurssit toteutuivat. Poikkeuksellisen hyvin toteutuivat Levillä toteutetut paloilmoittimen ja sammutuslaitteistojen hoitajakurssit. Toteutuneesta koulutuksesta kaksi kolmasosaa oli em. turvallisuuslaitteista vastaavien koulutusta. Koulutusta kehitettiin yhteistyössä Euroopan palontorjuntaliittojen sekä kotimaisten alan järjestöjen kanssa: * CFPA Europe Training Comissionin kokouksista saatiin mallia SPEKin koulutuksen laatukäsikirjalle * turvallisuuskortteihin liittyvä kurssinjohtajakoulutus otettiin osaksi koulutuksen markkinointia * koulutuksen sisältöihin ei tehty suuria muutoksia, käsisammuttimien huoltajien koulutuksen uudistaminen siirrettiin seuraavaan vuoteen. Pelastussuunnitelmat SPEKin kaksi turvallisuusasiantuntijaa teki yrityksille pelastussuunnitelmia ja perehdytti asiakasyritysten työntekijät niihin. Vuoden aikana laadittiin 10 uutta pelastussuunnitelmaa ja päivitettiin kaksi. Tämä vastasi asetettuja tavoitteita. Rekisteripalvelut Vuoden tärkein tapahtuma oli syyskuussa Turvallisuusmessujen yhteydessä Tampereella toteutettu Tulityöseminaari, jossa juhlittiin koulutuksen 20 vuotistaivalta. Seminaarissa muistettiin koulutuksen ansioituneita vaikuttajia ja paikalla oli sekä kurssinjohtajia että muita asiasta kiinnostuneita. Vuoden aikana käytiin havainnoimassa 12 tulityökurssia ja niistä annettiin tarvittaessa ohjaavaa palautetta. Tulityökurssin suorittivat monet vierasmaalaiset työn- Turvallisuuskoulutus 2008 SUUNNITELMA TOTEUTUMA kurssien/seminaarien määrä 30 kurssien/seminaarien määrä 33 yrityskohtaisten tilaisuuksien määrä 2-3 yrityskohtaisten tilaisuuksien määrä 7 turvasafareita 1-2 turvasafareita 3 kurssilaisten määrä 1000 kurssilaisten määrä 1133 koulutettavapäivien määrä 1500 koulutettavapäivien määrä 1473 poistumisharjoitukset 2, noin 600 osallistujaa 18

19 Rekisteripalvelut 2008 SUUNNITELMA TOTEUTUMA pidettyä kurssia pidettyä kurssia koulutettua koulutettua 320 uutta kurssinjohtajaa 291 uutta kurssinjohtajaa Tulityökoulutus kurssia kurssia koulutettua koulutettua 100 uutta kurssinjohtajaa 129 kurssinjohtajaa 20 kurssien laadun havainnointia 12 toteutui, 2 epäonnistui kurssin peruuntumisen takia 1 tulityöseminaari 20 v juhlaseminaariin osallistui 169 henkilöä kansalaistiedotteita tulityön riskeistä 1 tiedote seminaarista, 1 autojen hitsauksesta oppimateriaalin päivitys yhteistyössä SPPL kanssa tutkintokysymykset käännätettiin puolaksi tulityövahinkoseurannan toteutus tilastoitiin 63 tulitöistä aiheutunutta vahinkotapahtumaa tulityö-tmk:n puheenjohtajuus ja sihteerin tehtävät tulityötoimikunta kokoontui 7 kertaa ja piti yhden kehittämisseminaarin. Kokousten pääpaino oli koulutuksen kehittämisessä ja tulityökurssien laadun varmistamisessa. Kattotulityökoulutus 70 kurssia 169 kurssia 800 koulutettua koulutettua 15 uutta kurssinjohtajaa 18 kurssinjohtajaa tutkintokysymykset käännätettiin ruotsiksi Tieturvakoulutus 750 kurssia kurssia koulutettua koulutettua 50 uutta kurssinjohtajaa 65 kurssinjohtajaa SPEK ja tiehallinto valmistelivat sopimuksen tieturvakurssinjohtajakoulutuksesta Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus 25 kurssia 5 kurssia 500 koulutettua 323 koulutettu 5 uutta kurssinjohtajaa 1 uusi kurssinjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutus 100 kurssia 145 kurssia koulutettua koulutettua 50 uutta kurssinjohtajaa 56 kurssinjohtajaa Matkailualan turvallisuuspassikoulutus 50 kurssia 45 kurssia koulutettua 566 koulutettua 100 uutta kurssinjohtajaa 21 kurssinjohtajaa 19

20 tekijät, oppikirjamyynnin perusteella vierasmaalaisen työvoiman osuus koulutetuista oli yli kuusi prosenttia. Tulityövahingot eivät lehdistöseurannan perusteella lisääntyneet edellisestä vuodesta, vahinkotapahtumia tuli SPE- Kin tietoon 63. Tiehallinto ja SPEK solmivat sopimuksen tieturvakoulutuksen kehittämisestä. SPEK sitoutuu organisoimaan tieturvakurssinjohtajakoulutuksen ja osallistumaan toimikuntatyöskentelyyn. Matkailualan turvallisuuspassikoulutus kiinnostaa toistaiseksi vasta Lapissa, eikä valtakunnallista koulutustarjontaa ole riittävästi. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutuksen kysyntä vilkastui ja koulutettavamäärä kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Kurssinjohtajien ekstranet -sivuja rakennettiin, mutta teknisten haasteiden takia sivujen julkaiseminen siirtyi vuoteen Yleisesti toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin, määrälliset ja taloudelliset tavoitteet ylitettiin huomattavasti. 20

21 Talous Taloushallintopalvelut muille alueille ja yhteisöille Järjestön oman taloudenhoidon lisäksi SPEKissä hoidettiin Etelä-Savon, Pohjanmaan Pelastusalan Liiton, Oulun läänin ja Hämeen Pelastusliiton taloushallinnon tehtävät. Lisäksi talousosasto valmisteli SPEKin ja alueliittojen tulossuunnitelmien ja avustusten tilityksien yhteenvetoja Palosuojelurahastolle ja Raha-automaattiyhdistykselle. Tuotemyynti Projektit ja kohdeavustukset Varainh.-,sijoit.-ja rah.tuotot Palosuojelurahasto Opintotoiminnan Keskusliitto Investointiavutukset Projektit ja kohdeavustukset Investointiavustus Opintotoiminnan Keskusliitto Henkilöstökulut Varainh.-,sijoit.-ja rah.kulut Investointikulut Muut toimintakulut Vuokrat ja huoneistokulut Rahoitus Myyntitoiminnan tarkoituksena on kohottaa pelastusalan tiedollista ja materiaalista valmiutta sekä tarjota alan tiedotus- ja koulutusaineistoa. Tavoitteena on vastata kysyntään ja ajan haasteisiin sekä osaltaan tukea myönteistä järjestökuvaa. Toimintavuoden aikana julkaistiin 22 uutta tai uusittua julkaisua. Suosituimmat julkaisut olivat Tulityöt hanskassa ja sen ruotsin-, viron-, venäjän-, englannin- ja puolankieliset versiot, Talon turvaopas ja Suojele itseäsi ja muita. Koulutusaineistoissa jatkettiin yhteistyössä palokuntakoulutuksen kanssa perus- ja täydennyskoulutusaineistojen suomen- ja ruotsinkielisen aineiston tuotantoa. Erityisen kysyttyjä näistä olivat oppilaille tuotetut työkirjat. Opasteiden osalta jatkettiin myyntiä entisellä tavalla. Opastevalikoima kattoi pelastusalalle soveltuvat opasteet. Jälkivalaiseviin opasteisiin saatiin entistä parempi materiaali. Valistusaineistovalikoima palveli asiakkaita heidän etsiessään ratkaisuja onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. Muutamaa esitettä painettiin kahden pelastuslaitoksen omilla yhteystiedoilla. Lasten suosikkia, punaista palokypärää, meni vuoden aikana runsaasti. Lomakkeiden osalta myytiin eniten Tulityölupaa, jota tarjottiin 25 kappaleen vihkossa. Tulityöluvasta oli saatavilla myös englannin- ja ruotsikielinen versio. Väestönsuojelumateriaalin tuotevalikoima sisälsi valmiit materiaalipakkaukset talosuojeluun sekä yritys- ja laitos- Rahaautomaattiyhdistys Rahaautomaattiyhdistys Toiminnalliset tuotot Avustukset Palosuojelurahasto Kulut Toiminnalliset kulut Toiminnalliset tuotot Investointiavutukset Opintotoiminnan Keskusliitto Palosuojelurahasto Projektit ja kohdeavustukset Raha-automaattiyhdistys Varainh.-,sijoit.-ja rah.tuotot Palosuojelurahasto Raha-automaattiyhdistys Opintotoiminnan Keskusliitto Projektit ja kohdeavustukset Investointiavustus Toiminnalliset kulut Henkilöstökulut Vuokrat ja huoneistokulut Muut toimintakulut Investointikulut Varainh.-,sijoit.-ja rah.kulut suojeluun. Materiaalipakkausten lisäksi valikoimissa oli väestönsuojeluun liittyvät tuotteet erillisinä. SPEK markkinoi tuotteitaan osallistumalla messuihin ja näyttelyihin. Lisäksi tuotteita esiteltiin omissa tilaisuuksissa. Pelastus- ja väestönsuojelutuotteita myytiin suoramarkkinoinnin keinoin ja lehti-ilmoituksilla sekä verkkokaupassa. Verkkokauppa uudistui toimintavuoden aikana ja mahdollisti tietojen helpon ylläpidon oman henkilöstön toimesta. 21

22 Palokärki paloturvallinen kokouspaikka järvimaisemassa Kurssikeskus Palotarus sijaitsee keskellä kauneinta eteläsuomalaista erämaata. Rentouttavissa järvimaisemissa silmä lepää ja ajatukset nousevat uuteen lentoon. Vuoden 2007 lopussa valmistuneen kurssirakennuksen, Palokärjen, merkittävin ominaisuus on huippuluokan paloturvallisuus. Lisäksi talo tarjoaa nykyaikaiset kokouspalvelut internetyhteyksineen ja majoituksineen. Padasjoella sijaitsevan Kurssi- ja leirikeskus Palotaruksen avajaisia vietettiin 27. toukokuuta 2008, sillä perinteikäs palokuntien harjoitusalue oli vastikään saanut uuden kurssirakennuksen. Palokärki antaa kokous- ja kurssivierailleen tilaisuuden hengähtää järvimaisemassa ja paloturvallisissa oloissa kaikkina vuodenaikoina. Palokärjen paloturvallisuusvarustukseen kuuluvat sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet, vesisumulaitteisto, alkusammutusvälineet ja kattava kuulutusjärjestelmä. Lisäksi hätäpoistumisteitä on useita. Kiuru, Viklo ja Kuikka suovat virkistävät unet Palotaruksen uusi kurssirakennus tarjoaa majoituksen 36 henkilölle, ja kaikkiaan alueella on majoitustiloja noin 100 henkilölle erikokoisissa rakennuksissa. Esimerkiksi kahden hengen tunnelmallisia hirsimökkejä on kurssirakennuksen ympäristössä 12. Kaikki alueen rakennukset on nimetty lintujen mukaan. Kurssirakennuksessa on majoitustilojen lisäksi täysin varustettu luentosali, saunatilat sekä jakelukeittiö. Niin luentosalista kuin majoitushuoneistakin löytyvät internetyhteydet. Tilat antavat mahdollisuuden pienryhmätyöskentelyyn. Kuhankeittäjä ruokkii ja Metso antaa hyvät löylyt Ruokailun järjestämiseen on useita vaihtoehtoja. Palokärjen jakelukeittiön yhteydessä on viihtyisä ruokailutila, josta on viehättävät näkymät Iso-Tarus - järvelle. Alueelta löytyy myös iso kota, Kuukkeli, johon mahtuu tulisijan ympärille jopa 30 henkilöä istumaan tunnelmalliseen illanviettoon. Isompien ryhmien ruokailua varten alueella on Kuhankeittäjä-ruokala, jossa on tilaa 60 ruokailijalle kerrallaan. Ja lämpimänä vuodenaikana kesäkeittiö Käenpiika tuo omat mahdollisuutensa ruokailuvaihtoehtojen joukkoon. Palokärjen saunan lisäksi alueelta löytyy kaksi rantasaunaa, Metso ja Teeri. Alueella on myös erillinen luentotilarakennus, Käpytikka, jossa on tilat noin 40 henkilölle. Elämyksenä Turvasafari ja nokipannukahvit Seminaarin tai kokouksen yhteydessä eräretki, nokipannukahvit ja aito, oikea SPEKin Turvasafari antavat elämyksen. Turvasafari on turvallisuusteemalla terästetty ohjelmakokonaisuus, joka opettaa hyödyllisiä kansalaistaitoja Palotaruksen kauniissa erämaaympäristössä. Palotarus sijaitsee Padasjoella, tarkemmin sanottuna Päijät-Hämeessä, Etelä-Suomen läänissä. Alueen toiminnallisiin kuluihin SPEK saa yleisavustusta Palosuojelurahastolta. Majoitusvuorokausia kuluneella toimintakaudella kertyi Majoitusvuorokausimäärässä on nousua edellisvuoteen verrattuna 15,5%. 22

23 V S U O M E N P E L A S T U S A L A N K E S K U S J Ä R J E S T Ö R.Y. Y TULOSLASKELMA S T VARSINAINEN TOIMINTA Toiminnalliset tuotot , ,62 Opintotoiminnan Keskusl. tuki , ,46 Muut kohdeavustukset , , , ,98 Kulut. Henkilöstökulut , ,03. Poistot , ,93. Vuokrat ja huoneistokulut , ,59. Muut kulut , ,78. Toimintakulut , , , ,92 Tuotto-/kulujäämä , ,94 EUR EUR V P A A K P V VARAINHANKINTA Jäsenmaksut Tuotot , ,25 kulut , , , ,99 S. Tuotto-/kulujäämä , ,95 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA. Tuotot , ,42 Kulut , , , ,08, Tuotto-/kulujäämä , ,87 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot ja kulut Yleisavustukset. Palosuojelurahasto , ,00. Pelastusliitoille , ,00. Raha-automaattiyhd , ,00. Pelastusliitoille , , , ,00 Investointiavustus , ,30. Investointiav. siirto , ,30 Tilikauden tulos , ,13. verot - - R V V V TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ , ,13 23 V

24 S U O M E N P E L A S T U S A L A N K E S K U S J Ä R J E S T Ö R.Y. Y TASE V A S T A A V A A EUR EUR PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 5 132, ,26 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet , ,00 Rakennukset ja rakennelmat , ,65 Koneet ja kalusto , , , ,87 Käyttöomaisuussijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,72 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,85 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet/tavarat , ,48 Saamiset.Pitkäaikaiset Lainasaamiset ,29. Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,33 Lainasaamiset ,71 - Avustussaamiset , ,43 Siirtosaamiset , ,78 Muut siirtosaamiset 2 566, , , ,89 Rahat ja pankkisaamiset , ,02 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,35 VASTAAVAA , ,20 VASTATTAVAA Oma pääoma , ,78 Käyttörahasto , ,40 Toimitilarahasto , ,74 Edellisten tilikausien alijäämä , ,50 Tilikauden ylijäämä , , , ,55 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,98 Muut velat , ,74 Siirtovelat , , , ,65 VIERAS PÄÄOMA , ,65 VASTATTAVAA , ,20 24

25 Tilintarkastuskertomus 25

26 SPEK-Etelä-Savo SPEK Etelä-Savon alueyksikön toiminnan pääpainoksi on asetettu palokuntanuoriso- ja naistyö. Alueyksikkö tekee alueellaan myös valistustyötä yhdessä vapaaehtoispalokuntien ja Etelä-Savon Pelastuslaitoksen kanssa. Etelä-Savon alueyksikössä on yksi työntekijä. Uuden toimintamuodon alkaessa vuoden alusta Etelä-Savon Pelastuslaitos on järjestänyt itsenäisesti palokuntakoulutuksen sekä varautumiskoulutuksen. Etelä-Savon alueyksikkö ei järjestä palokuntakoulutusta eikä saa myöskään avustusta kyseiseen toimintaan. Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan Pelastusalan liitoilla on pitkät perinteet yhteisestä toiminnasta. Etelä-Savon siirryttyä alueyksikkömalliin on aloitettu keskustelu entistä tiiviimmästä järjestötyön yhteistyössä. Vuoden loppuun mennessä ei olennaisia päätöksiä yhteistyön tiivistämisestä saatu, mutta Etelä-Savon alueyksikkö järjesti yhtä kurssia lukuun ottamatta kaikki Itä-Suomen alueen yhteiset nuorten ja kouluttajien tapahtumat. Keskustelua henkilötyöpäivien kustannuksiin osallistumisesta ja käytännön järjestelyistä jatketaan vuonna Ensimmäisen alueyksikkövuoden aikana toiminta oli edellisvuosia aktiivisempaa. Kentän toiveita on kuunneltu, ja niitä on pystytty toteuttamaan. Järjestötyön eteen tehty aktiivinen työ on tuottanut tulosta. Palokuntanuorisotyö Alueyksikön toiminta on keskittynyt vahvimmin nuorisotyöhön. Toiminta on suunnattu Itä-Suomen kolmen liittoa kattavaksi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois- Karjala. Tällä järjestelyllä on saatu tarvittava määrä esim. kursseille osallistujia. Painopisteen suuntaus on osoittautunut kannattavaksi, sillä aktiivisuus osastoissa ja alueellisella tasolla on noussut. Asennemuutosta on näkynyt myös vakinaisen henkilöstön puolella. He ovat ymmärtäneet palokuntanuorisotyön merkityksen. Etelä-Savon alueella palokuntanuorisotyö on ollut pääsääntöisesti omissa palokunnissa tapahtuvaa toimintaa. Alueella oli vuoden alussa 18 aktiivista nuoriso-osastoa. Vuoden aikana Kangasniemen nuoriso-osaston toiminta käynnistyi uudelleen, ja Pieksämäelle perustettiin uusi osaston. Juvan nuoriso-osaston suunnittelu alkoi, ja osasto aloittaa toimintansa keväällä Päivä Paloasemalla -tapahtuma ja erilaiset avoimet ovet ovat tuottaneet tulosta. Nuoriso-osastoihin on liittynyt uusia jäseniä, mutta luonnollisesti myös joitakin on jäänyt pois. Tänä vuonna kesäleirin järjestämisestä vastasi Etelä- Savo. Kokonaisvahvuus oli 308 henkilöä ja alueen osanottajamäärä oli suurempi kuin vuosiin. Leirillä oli myös jo perinteisesti venäläisiä nuoria mukana. He osallistuivat International rescue- kurssille yhdessä suomalaisten leiriläisten kanssa ja tutustuivat kansainväliseen palokuntatoimintaan kurssilla. Leirien ohjaajapulan ratkaisemiseksi on alettu rekrytoida nuorten vanhempia muonituksen ja huollon tehtäviin sekä samalla valvojiksi nuorille. Tämä on tuottanut tulosta, ja kesän 2009 leirille on tulossa uusia toimihenkilöitä. Kilpailutoimintaa saatiin uudelleen käynnistettyä. Leirillä oli palokuntien välinen liikunta-kalustokilpailu. Iso asia tiedotuksen ja yhteenkuuluvuuden parantamiseksi oli Itä-Suomen palokuntanuorten nettisivujen rakentaminen sekä logon suunnittelu ja käyttöönotto. Nettisivut ja logo toteutettiin vapaaehtoisvoimin, ja tämäkin oli osoitus siitä, että kiinnostus toimintaan on kasvanut. Opintopäivät saivat suuren suosion syksyllä Kuopiossa. Opintopäivät pidettiin ensimmäistä kertaa nuorten ja naisten yhteisinä. Opintopäivät keräsivät 65 henkilöä, joista Etelä-Savosta 20. Osallistujajoukkoa rajoitti hieman samaan aikaan pidetty kurssi. Osastoissa vierailut ovat osoittautuneet kannattaviksi. Palokunnan päällikkö, hälytysosaston jäsenistöä, nuoriso-osasto ja osaston kouluttajat ovat olleet läsnä, kun osastoissa on käyty informoimassa ajankohtaisista asioista, tapahtumista ja tulevaisuuden suunnitelmista. 26