Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Transkriptio

1 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Toimintakertomus

2 Sata vuotta pelastusalan keskusjärjestötoimintaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin perustamista edeltävät tapahtumat ajoittuvat lähes kahden sadan vuoden päähän luvun alkupuolella rantautui Amerikasta Ruotsin kautta Suomeen palontorjunnan järjestäminen tehokkaasti vapaapalokuntatoimintana. Göteborgin Vapaa Palokunta (VPK) oli Skandinavian ensimmäinen ja se perustettiin vuonna Siitä kahdeksan vuotta eteenpäin perustettiin Suomen ensimmäinen VPK, Turun VPK vuonna SPEKin ensimmäinen edeltäjä, Yleinen palokuntaliitto, perustettiin vapaaehtoispalokuntien yhteiseksi järjestöksi niiden asioista ajamaan. Liiton toiminnan ensimmäisiä vuosikymmeniä kuvasi hyvin palontorjuntaan ja sammutukseen liittyvä toiminta sekä palokuntayhdistysten toimintaedellytysten parantaminen yhteiskunnan lähes ensimmäisenä turvallisuustoimijana. Palontorjunnan merkityksen kasvaessa 1900-luvun alussa maamme vakuutusyhtiöt aktivoituivat perustamalla Suomen Palosuojeluyhdistyksen vuonna Yhdistyksen tehtävä oli ensisijaisesti tulipalojen ennaltaehkäisy ja siihen liittyvä toiminta palovakuutustoiminnan näkökulmasta. Palosuojeluyhdistys oli aikanaan hyvin keskeisessä roolissa kun maahamme perustettiin paloalan päällystökoulutusta ja -koulua. Kolmas SPEKin perustajahaara on väestönsuojelun järjestötoiminta. Ensimmäisen maailmansodan aikana kaasuaseesta tuli uhka niin sotilaille kuin erityisesti siviiliväestöllekin. Kansalaisten suojaamiseksi kaasuaseen vaikutuksilta perustettiin vuonna 1927 Suomen Kaasupuolustusyhdistys, josta useiden nimenmuutosten jälkeen tuli Suomen Väestönsuojelujärjestö. Satavuotias SPEK laskee syntymähetkekseen Yleisen Palokuntaliiton perustamisen, vaikka järjestön toimintaan ovat vuosien varrella vaikuttaneet voimakkaasti myös kaksi myöhemmin perustettua järjestöhaaraa. Pelastusalan järjestötoiminnan kannalta merkittäviä henkilöitä olivat edellä mainittujen yhdistysten perustamiseen ja toimintaan osallistuneet alan suurmiehet: Helsingin alipalomestari Oskar Ekman (Yleinen Palokuntaliitto), Palopäällystökoulun johtaja Leo Pesonen (Suomen Palosuojeluyhdistys) ja kenraali Uolevi Poppius (Suomen Kaasupuolustusyhdistys). Vuosi 2006 oli keskusjärjestötoiminnan kannalta merkittävä 100 vuoden merkkipaalun saavuttamisen takia. SPEK haluaa huolehtia kaikkien kolmen perushaaransa perinteistä. Niinpä vuonna 2007 juhlitaan eri tilaisuuksin väestönsuojelun järjestötoiminnan 80-vuotistoimintaa. * * * Juhlavuoden 2006 aikana järjestettiin sekä valtakunnallisia että alueellisia juhlaseminaareja, kilpailuja, risteily, messuja ja kokouksia. Juhlavuoden tapahtumat alkoivat tammikuun lähes 2000 palokuntalaisen Tulimeri-risteilyllä. Sitä seurasi toukokuussa Pelastusopistolla pidetyt palokuntien Suomen-mestaruuskilpailut. Juhlavuoden päätapahtuma oli lauantaina 20. toukokuuta Helsingin Finlandiatalolla järjestetty arvokas pääjuhla. Juhlapäivän tapahtumat aloitettiin aikaisin aamulla laskemalla seppeleet kolmen edellä mainitun perustajahaaran merkkihenkilöiden haudoille. Juhlaedustajakokous pidettiin kunniapuheenjohtaja Raimo Ilaskiven johdolla. Kokouksen yhteydessä suoritettiin järjestön uuden lipun naulaus sekä palkittiin SPEKin ansiomerkeillä ansioituneita keskusjärjestön ja sen jäsenten toimintaan osallistuneita henkilöitä Iltapäivän pääjuhlaa Finlandiatalolla edelsi yli sadan eri ikäisen paloauton paraati Mannerheimintietä pitkin. Paraatin vastaanottivat pelastusylijohtaja Pentti Parta- 2

3 nen, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sekä allekirjoittanut. Paloautot ryhmittyivät paraatin jälkeen Senaatintorille, jossa yleisöllä oli mahdollisuus tutustua autoihin ja muuhun kalustoon. Torille oli järjestetty myös lukuisia muita tapahtumia yleisöä viihdyttämään. Finlandiatalon pääjuhlaan oli kutsuttu satoja pelastusalan järjestötoiminnan veteraaneja, nykyisiä toimijoita, sidosryhmien ym. edustajia. Juhlan kohokohtia olivat SPEKin uuden lipun vihkiminen, jonka suoritti Savukosken VPKn aktiivijäsen, Savukosken seurakunnan rovasti Veikko Lindberg. Pääjuhlan juhlapuheen piti toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos. Kantaesityksensä juhlassa sai säveltäjänsä, kapellimestari Urpo Laaksosen johdolla esitetty tilausteos Tuli ja Vesi. Pelastustiedon päätoimittaja evp. Juhani Katajamäki esitteli kirjoittamansa hyvin kattavan SPEKin 100-vuotishistorian Aatteen paloa arjen turvaa. Palokuntien liitosta pelastusalan keskusjärjestöksi. Ministeri Ulla Maj Wideroos jakoi Tasavallan Presidentin myöntämät ansiomerkit pelastusalan järjestötoiminnassa ansioituneille henkilöille. Pääjuhlan jälkeen juhlayleisölle esitettiin Töölönlahden rannassa vaikuttava musiikkisuihkutusnäytös. Virallisen osuuden jälkeen juhlayleisö kokoontui iltajuhlaan seurustelemaan hyvän ruuan ja juoman äärelle. * * * Toukokuun lopussa järjestettiin Maarianhaminassa Finlands Svenska Brand och Räddninsförbund FSB:n neuvottelupäivät sekä niiden yhteydessä Sampo- ja Pohjolan malja -kilpailut. Heinäkuussa Rovaniemellä oli juhlavuoden palokuntanuorten päätapahtuma Yötön yö -suurleiri. Se kokosi yli kolmetuhatta palokuntanuorta eri puolilta Eurooppaa Lappiin. Leiriä suosi erinomainen sää, ja järjestelyt voitiin toteuttaa muutenkin loistavissa olosuhteissa. Juhlavuosi jatkui elokuussa Porissa pidetyllä palokuntien soittokuntatapahtumalla ja Nurmossa pidetyillä CTIFpalokuntakilpailuilla. Syyskuun alussa Tampereen turvallisuusmessuilla keskusjärjestö oli näkyvästi esillä useissa eri yhteyksissä, joista merkittävin asumisen paloturvallisuuden edistämisteemaan liittyvä juhlaseminaari. Marraskuussa Yleisen Palokuntaliiton perustamiskaupungissa Oulussa järjestettiin Ensimmäinen ylimääräinen yleinen palokuntalaiskokous. Se noudatteli hengeltään ja ohjelmaltaan sadan vuoden takaista perustamiskokousta. Osanottajat antoivat juhlallisen vakuutuksen: Lupaan olla osaltani vaikuttamassa siihen, että pelastusala on kaikille avoin ja aktiivinen turvallisuuskulttuurin sekä yksilöiden turvallisuustietojen ja -taitojen kehittäjä. Lupaan olla mukana kannustamassa ja motivoimassa yksilöitä ja yhteisöjä kehittämään omia turvallisuusvalmiuksiaan: ennaltaehkäisyä, varautumista ja toimintakykyä. Lupaan tehdä parhaani pelastusalan yhteistyön kehittämiseksi, jotta voisimme edistää mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti yhteiskuntamme turvallisuutta. Satavuotisjuhlavuosi päättyi joulukuun alussa Helsingin Ritarihuoneen tiloissa järjestettyyn Varautumisseminaariin, jossa pääesitelmänä kuultiin Tapani Vaahtorannan esitys Ilmaston muutos ja turvallisuus. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin satavuotisjuhlavuoden suojelijana toimi Tasavallan Presidentti Tarja Halonen, jolle järjestön puheenjohtaja, toimitusjohtaja ja viestintäpäällikkö kävivät presidentin linnassa esittämässä kiitoksensa ja luovuttamassa järjestön historian Aatteen paloa arjen turvaa. * * * Pelastusalan järjestötoiminnan sadan vuoden historia sisältää loistokkaita ja vähemmän loistokkaita aikoja. Kuitenkin palo- ja väestönsuojelun, tänä päivänä pelastusalan järjestötoiminnalla on aina ollut korkea yhteiskunnallinen arvostus maassamme. Järjestöt ovat aikanaan vastanneet monista yhteiskunnallisesti välttämättömistä toiminnoista ennen kuin yhteiskunta on kyennyt ottamaan niistä toimintavastuun. Pelastusalan järjestötoiminta on osoittanut useasti herkkyyttä muuttaa toimintaansa toimintaympäristön vaatimuksia vastaavaksi. Samoin asia on tänä päivänäkin. Ihmisten ja yhteisöjen turvallisuuskasvatus, -valistus ja varautuminen kaikenlaisiin riskeihin sekä vapaaehtoispalokuntatoiminnan toimintaedellytyksistä huolehtiminen osaltaan on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tärkeimpiä tehtäviä. Haluan omasta puolestani lausua kaikille satavuotisjuhlavuoden tapahtumiin osallistuneille, SPEKin jäsenille ja muille sidosryhmillemme sekä SPEKin henkilökunnalle parhaat kiitokset hengeltään ja järjestelyiltään erinomaisista tapahtumista. Keskusjärjestö voi luottavaisesti suunnata katseen seuraavaan sataan vuoteen. Turvalliseen huomiseen Veli Matti Ojala puheenjohtaja 3

4 Pelastusalan järjestötoiminnan kehittäminen Vuoden 2006 toimintaa hallitsi keskusjärjestön juhlavuosi. Juhlat, seminaarit, messut jne olivatkin vaikuttavia. Vuosi oli monella tavalla merkittävä myös järjestön varsinaisen toiminnan kannalta. Vuoden kuluessa käynnistettiin sekä keskusjärjestön että SPEK-ryhmän kannalta tärkeitä hankkeita uusitulla organisaatiolla. Edellisen vuoden aikana Markku Haikon Työryhmä 2006 työn tuloksena allekirjoitettiin SPEKin ja pelastusliittojen yhteistoimintasopimus. Siihen kuului oleellisena osana SPEK-ryhmän Toiminta- ja taloussuunnitelmamallin rakentaminen seuraaviksi viideksi vuodeksi. Suunnittelujärjestelmä käynnistyi toimintavuoden alussa. Jokainen ryhmän jäsen on sitoutunut järjestelmään ja yhteistoimintaan ainakin sopimuksessa mainituilla alueilla. SPEK uusi vuoden 2006 alkaessa myös henkilö- ja asiankäsittelyorganisaationsa. Vapaaehtoispalokuntien koulutus-, järjestö-, nais- ja nuorisoasiat ryhmitettiin palokuntapalveluiksi; tiedotus-, valistus-, varautumis- ja väestönsuojeluasiat, yritysturvallisuus- sekä palotekniset asiat neuvontapalveluiksi; kirjanpito-, talous-, myynti- ja viestintä- ja ATK-asiat hallintopalveluiksi. Uutena tehtävänimikkeenä vuoden alussa keskusjärjestössä aloitti viestintäpäällikkö, jonka tehtävänä oli luoda keskusjärjestön viestintästrategia ja sen myötä rakentaa ja vahvistaa keskusjärjestön ja SPEK-ryhmän sisäistä- ja ulkoista viestintää. * * * SPEKin hallitus on myös jäsenistön yhteistoimintaelin. Puheenjohtajaa lukuun ottamatta puolet 15-jäsenisen hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä valitaan alueellisten pelastusliittojen esittämistä henkilöistä ja puolet valtakunnallisten jäsenten esityksestä. Hallituksen koostumusta on ohjannut SPEKin perustamisen yhteydessä allekirjoitettu sopimus, jossa Suomen Kaupunkiliitto ry, Suomen Kunnallisliitto ry, Finlands Svenska Kommunförbund rf, Suomen Palontorjuntaliitto ry ja Suomen Väestönsuojelujärjestö sopivat hallituspaikkojen jakaantumisesta. Suomen Kuntaliiton luovuttua toisesta paikasta valittiin hallitukseen tälle paikalle hallituksen jäsen, jolla ei ole em. sopimuksessa mainittua taustayhteisöä. SPEKin hallitus on vuoden aikana kokoontunut neljä kertaa samoin kuin hallituksen keskuudestaan asettama työvaliokuntakin neljä kertaa. Järjestön korkeimpana päättävänä elimenä olevat edustajakokoukset pidettiin sääntömääräisinä 20. toukokuuta satavuotisjuhlien yhteydessä ja 28. marraskuuta. Syyskokouksessa päätettiin sääntöjen uudistamisesta: Edustajakokous velvoittaa hallituksen käynnistämään työn SPEKin hallituksen koon ja edustettavina olevien tahojen saattamiseksi nykyistä toimintaympäristöä vastaavaksi. Valmistelussa tulee olla mukana keskusjärjestön valtakunnalliset ja alueelliset jäsenet. Esitys mukaan lukien mahdolliset sääntömuutostarpeet tulee tuoda käsittelyyn kevään 2007 edustajakokouksessa. * * * SPEK on hakenut sisäasiainministeriön ja pelastusliittojen kanssa sovitulla tavalla jäseninään oleville pelastusliitoille Palosuojelurahaston ja Raha-automaattiyhdistyk- SPEKin, Pohjanmaan Pelastusalan Liiton, Oulun läänin pelastusliiton, Lapin läänin pelasjusliiton ja Svenska Österbottens Räddningsförbund edustajat yhden työnantajan mallin sopimuksen allekirjoittamistilaisuudessa. 4

5 sen vuosittaiset yleisavustukset. SPEK on jakanut saadut avustukset pelastusliitoille sekä koonnut ja toimittanut liittojen tilitykset avustusten käytöstä niiden myöntäjille. Samoin SPEK on hakenut keskusjärjestön ja alueliittojen erityisanomukset Palosuojelurahastosta. SPEK on jäsenenä Opintotoiminnan Keskusliito ry:ssä (OKRY). Näin on mahdollista saada avustusta ja tukea vapaaseen sivistystyöhön SPEKin valtakunnallisille ja alueellisille jäsenille. OKRY-avustusta on saatu myös suoraan vapaaehtoispalokuntien harjoitustoimintaan sekä aikuisten ammatilliseen lisäkoulutukseen, joka on kohdennettu Nuohousalan Keskusliiton koulutustoimintaan. Opetusministeriöstä on saatu yleisavustusta palokuntanuorisotyöhön sekä erityisavustusta Euro Baltic II - ohjelmaan liittyvään turvamaisterikoulutukseen. Hanketta on avustanut myös Euroopan Unioni. SPEK on jäsenenä Seurantaloneuvottelukunnassa, joka on mahdollistanut saada erillisavustuksia vapaaehtoispalokuntien paloasemien kunnossapitoon ja korjaukseen. Merkittävä avustus saatiin Jenny ja Antti Wihurin säätiöstä heinäkuussa Rovaniemellä pidettyyn Yötön yö -suurleiriin Vuoden aikana järjestettiin kaksi yhteistyöseminaaria keskusjärjestön ja pelastusliittojen toimihenkilöille ja luottamushenkilöjohdolle, Alahärmässä huhtikuuta ja Padasjoella syyskuuta. SPEK, Pohjanmaan Pelastusalan Liitto, Oulun läänin pelastusliitto, Lapin läänin pelastusliitto ja Svenska Österbottens Räddningsförbund allekirjoittivat sopimuksen yhden työnantajan mallin noudattamisesta vuosina 2007 ja SPEK on huolehtinut Palosuojelun Edistämissäätiön hallintoasioista. Järjestön toimitusjohtaja on ollut säätiön hallituksen puheenjohtajana ja talousjohtaja sen asiamiehenä. Säätiön kirjanpito on hoidettu SPEKissä. Juhlavuoteen liittyen SPEK tuotti standaarin lisäksi uuden pienoislipun, joka jaettiin pääjuhlan yhteydessä kunniapuheenjohtaja Raimo Ilaskivelle, edellisille puheenjohtajille Rainer Alholle ja Harri Kainulaiselle sekä Suomen Väestönsuojelujärjestön viimeiselle puheenjohtajalle Martti Putkirannalle. Jäsenjärjestöjensä esityksistä SPEKin hallitus on toimintavuoden aikana myöntänyt pelastustoimen alalla ansioituneille suomalaisille henkilöille 8 järjestön erityisansioristiä ja 42 ansioristiä. Näiden lisäksi on myönnetty SPEKin standaareja kolmelle yhteisölle ja ansiomitaleja kahdeksalle henkilölle. Pelastusalan liittojen hallitukset ovat myöntäneet järjestön ansiomitaleja ansioituneille henkilöille SPEKin nimissä. Liisa Joutsi in memoriam SPEKin viestintäpäällikkö Liisa Joutsi nukkui pois Hän toimi valistus- ja viestintätehtävissä jo Suomen Väestönsuojelujärjestössä. Hän ideoi monia kampanjoita ja keinoja ihmisten turvallisuuden parantamiseksi SVJ:ssä, SPEKissä ja monissa yhteistyökuvioissakin. Turvallisuuden edistämisessä Liisa Joutsi tarkasteli asioita ensisijaisesti ihmisen näkökulmasta. Hän oli uranuurtaja ennalta ehkäisevän työotteen kehittämisessä. Sankaruutta on myös tulipalon estäminen, ei pelkästään sammuttaminen. Reviiriajattelu oli Liisalle vierasta. Hän ymmärsi eri näkemykset ja painotukset. Liisa toimi aktiivisesti koko onnettomuuksien ehkäisyn yhteistyössä. Hän oli kantava voima koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisytyön kehittämisessä ja vahvistamisessa. Muita esimerkkejä hänen laajasta yhteistyöstään olivat mm. lasten tapaturmakampanjan vetovastuu, monivuotinen jäsenyys koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyön neuvottelukunnassa sekä valtakunnallisessa Tapaturmayhteistyöryhmässä. Liisa Joutsi oli myös arvostettu asiantuntija kansainvälisessä yhteistyössä. Hänen luentonsa herättivät laajaa mielenkiintoa. Viime vuosina Liisa Joutsi osallistui valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelman valmisteluun ja toteuttamiseen. Liisa Joutsi halusi kehittää laaja-alaisesti omaa työalaansa, ja tämä merkitsi niukkojen resurssien tilanteessa usein töiden kuormittumista. Liisassa menetimme merkittävän toimijan turvallisuuskentältä. 5

6 Turvallisuustietoa kansalaisille SPEK kehittää turvallisuuskulttuuria ja lisää kansalaisten kiinnostusta omaa ja ympäristön turvallisuutta kohtaan. Näin SPEK edistää palo- ja pelastustoimelle sekä väestönsuojelulle ja varautumiselle asetettujen yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista. Asiantuntijavastauksia paloturvallisuuden pulmiin Puhelinpalvelussa vastattiin moninaisiin kansalaisia kiinnostaviin palontorjuntatekniikkaan, väestönsuojeluun ja pelastusalaan liittyvän lainsäädäntöön liittyviin kysymyksiin. Tällainen suora opastaminen on tehokasta, mutta toisaalta ei tavoita kuin hyvin rajallisen määrän ihmisiä. Kysymysten aiheina olivat mm. palovaroittimet ja niiden sijoittelu sekä toimintaperiaate, porrashuoneen savunpoisto, tulisijojen turvallinen käyttö ja suurempana kokonaisuutena taloyhtiön pelastussuunnitelma ja siihen liittyvät asiat. Sisäasiainministeriön pelastuosaston ylläpitämällä -sivustolla oleva neuvontapalvelu kasvatti suosiotaan. Ministeriö käytti SPEKin asiantuntemusta eri hallinnonaloja koskevien vastausten löytämiseksi. SPEKin omien internetsivujen kautta saatuun palautteeseen vastaaminen kuului myös suoraan kansalaisia koskettavaan toimintaan. Sisäasiainministeriön pelastusosaston kanssa laadittiin Kodin turvaopas Suojele itseäsi ja muita -verkkopalvelu internetiin. Verkkopalvelu sai positiivisen vastaanoton niin kansalaisten kuin eri viranomaistenkin taholta. Kevään aikana SPEKin asiantuntijat osallistuivat Duodecimin Suuronnettomuusoppaan kirjoittamiseen. Ennätysmäiset radiokampanjat, uudet esitteet Kertomusvuonna 2006 suurimman määrän kansalaisia SPEK tavoitti radiokampanjoilla. Kaupallisilla radiokanavilla on muutaman vuoden ajan soitettu kesän ja joulun paloturvallisuusspotteja. Ne ovat olleet poikkeuksellisen tehokas keino suunnata ihmisten toimintaa. Edes muut yhteiskunnalliset kampanjat eivät ole yltäneet samoihin lukemiin. Kesän kampanjan kuulleista peräti 30 prosenttia testasi palovaroittimensa, joulun vähän suppeammassa kampanjassa luku oli 22. Näistä lukemista on hyvä lähteä muistuttamaan palovaroittimen testaamisesta vaikkapa kuukausittain. Paloturvallisuusesitteet ovat keskeinen tapa lisätä ihmisten turvallisuustietoisuutta. Kertomusvuoden aikana valtaosa esitteistä muutettiin järjestön uuden graafisen asun mukaisiksi. Myös sisältöjä päivitettiin. Uutena esitteenä tuotettiin veneiden paloturvallisuusesite. SPEK osallistui vahvalla materiaalisella panoksella myös Espoon asuntomessuille. Sähkölaitteiden paloturvallista käyttöä edistettiin tuomalla näyttelyhuoneistoon erilaisia tulipalon aiheuttaneita sähkölaitteita. SPEK teetti ennennäkemättömän suositulle messuosastolle näyttelytaulut sekä esitemateriaalia. Muita messuja, joilla lisättiin kansalaisten turvallisuustietämystä, olivat Oma Koti -messut. Yhdessä Uudenmaan Pelastusliiton kanssa SPEK osallistui myös Lapsi messuille. Suurissa yleisötilaisuuksissa paloturvallisuutta eli esillä jätti-screeneillä. Joulun aikaan paloturvallisuutta oli myös 13 kaupungin bussien valoteksteissä. 6

7 Nou Hätä! -kilpailu järjestettiin kymmenennen kerran. Loppukilpailu miteltiin Pelastusopistolla ja Kuopion torilla. Loppukilapilun juonsi Idols-voittaja Ilkka Jääskeläinen. Suuret turvallisuuskampanjat näkyivät kaduilla ja viestimissä SPEK-vetoisesti järjestettiin peräti kolme kampanjaa: Nou Hätä!, 112-päivä ja Tapaturmapäivä. Myös Kotitapaturmien ehkäisykampanjassa ja lasten tapaturmia ehkäisevässä Pellekaija Pum kampanjassa SPEKillä on keskeinen rooli. Nou Hätä! 10 vuotta Nou Hätä! -kampanja valisti juhlavuonnaan kaikkiaan kahdeksasluokkalaista koululaista yli 350 yläkoulussa eri puolilla maata. Loppukilpailu järjestettiin näyttävästi Kuopion torilla Kampanjalle valmistui kymmenvuotisjuhlan kunnaiksi uudet nettisivut asianmukaisine, nuoria viihdyttävine turvallisuuspeleineen. Kampanja sai näkyvyyttä tiedotusvälineissä; siitä kirjoitettiin lehdissä 130 kertaa ja loppukilpailusta oli pitkä uutispätkä MTV3 kymmenen uutisissa. Kampanjasta tehtiin myös vaikuttavuustutkimus, jonka mukaan se lisäsi nuorten tietämystä keskeisistä pelastustiedoista. Kampanjan tukijanan oli If Vahinkovakuutusyhtiö. 112-päivä ja hätänumeron kaikki palvelut Valtakunnallista 112-päivääkin vietettiin jo kymmenennen kerran. Päivän teemalla Kaikkien 112 tehtiin tunnetuksi hätänumerosta saatavia palveluja. Eri puolilla maata ilmoitettiin järjestettäväksi 154 tapahtumaa. Tapahtumia oli todennäköisesti enemmänkin, sillä turvallisuusaineistoa tilattiin ja postitettiin 261 lähetystä. Julkisuusanalyysin mukaan 112-päivään liittyviä tiedotusvälineosumia oli 322. Radiotietoisku tavoittivat kansalaisia 83 radioaseman välityksellä nimenomaan 112- päivänä. Toimintakertomusvuoden töihin kuului lisäksi vuoden 2007 kampanjan suunnittelu ja aineiston tuottaminen sekä -sivuston uusiminen. Lisäksi teetettiin puhelinhaastatteluina gallup-tutkimus tuhannelle suomalaiselle 112-päivän muistamisesta, tapahtumiin osallistumisesta ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisemisestä päivän järjestelyihin osallistuneille viranomaisille puolestaan teetettiin oppilastyönä kyselytutkimus, jolla kartoitettiin 112-päivään liittyviä kokemuksia. Tapaturmapäivä kertoi liikunnan riskeistä Tapaturmapäivää vietettiin perjantaina Päivän teemana oli kuntoilun ja ulkoilun turvallisuus motolla Kansalainen, liiku turvallisesti. Kampanjan avasi kansanedustaja Kirsi Piha, joka maalaili oman tietämyksensä pohjalta erilaisia tulevaisuudennäkymiä suomalaisille siltä pohjalta, pitävätkö suomalaiset itsestään ja kunnostaan huolta voiko eivät. Kampanjan päätapahtuma oli Hyvinkäällä. Tapaturmapäivänä järjestettiin erilaisia teemaan liittyviä tapahtumia eri puolilla Suomea. Myös mediassa kampanja näkyi hyvin, niin lehdistössä kuin televisiossakin. Pellekaija Pum televisiossa Lasten tapaturmia ehkäisevän Pellekaija Pum -kampanjan 12 jakson televisiosarja valmistui. Se esitettiin kevään 2006 aikana MTV3:n lastenohjelmissa viikonloppuisin ja uusintana syyskaudella. Pelastuspartio Pelle- 7

8 kaija Pum?ohjelmasarjaan liittyen valmistui lapsille suunnatut, 12-osaiset tehtäväsivut SPEKin nettisivuille. TVsarjan 12 jaksoa koottiin DVD-levylle, joka ilmestyi marraskuussa. Varautuminen syvensi SPEKin asiantuntija-asemaa SPEK pyrkii toiminnallaan edistämään tietämystä varautumisen merkityksestä sekä edistämään kansalaisten valmiuksia omatoimiseen varautumiseen. Omatoiminen varautuminen tarkoittaa vaaratilanteiden syntymisen ennaltaehkäisemistä sekä varautumista henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen kaikenlaisissa vaaratilanteissa. Varautuminen on siis toimintaa, jolla pyritään ehkäisemään vaaratilanteita, huomioidaan normaaliajan häiriötilanteet sekä valmistellaan toimenpiteet poikkeusolojen varalta. Väestönsuojelu sisältää ihmisten ja omaisuuden suojaamisen ja pelastustoiminnan poikkeusoloissa sekä niihin varautumisen. Kotona ja työpaikalla, virastossa, yrityksessä ja laitoksessa suoritettavat väestönsuojelutoimenpiteet ovat osa omatoimista varautumista. Varautumisen ja väestönsuojelun opetusmateriaaleja päivitettiin ja käännettiin ruotsiksi. Uusi Kotivara-koulutusmateriaali valmistui loppuvuodesta. Kertomusvuonna aloitettiin myös usean uuden opetusmateriaalin valmistelu, kuten henkinen tuki väestönsuojelutilanteissa, maatilan varautuminen, kunnan varautuminen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen sekä kansalaisen varautumisen ja väestönsuojelun peruskurssi. Opetusmateriaalit ja niiden tausta-aineistot valmistuvat vuoden 2007 aikana. Myös mahdollisuutta verkko-opetukseen kartoitettiin. Helsingin Pelastusliitto ry:n kanssa käynnistettiin kansalaisen varautumisen ja väestönsuojelun peruskurssin pilotointi. Tavoitteena on, että SPEK julkaisee pilotoinnin pohjalta valtakunnallisen koulutusaineiston. Peruskursseja järjestettiin yhteensä kolme, kaksi Helsingissä ja yksi Lahdessa. Mukana projektissa olivat Helsingin Pelastusliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Helsingin Väestönsuojeluyhdistys, Helsingin Pelastuslaitos, Vuosaaren VPK, Helsingin VPK, Naisten Valmiusliitto ja Maanpuolustuskoulutus ry. Varautumisen ja väestönsuojelun peruskurssi tulee osaksi laajempaa koulutusjärjestelmähanketta, joka jalkautetaan seuraavien vuosien aikana. Tavoitteena on luoda omatoimisen varautumisen ja väestönsuojelun koulutusjärjestelmä niin kansalaisten kuin väestönsuojeluhenkilöiden tietojen ja taitojen kehittämiseksi sekä alan imagon parantamiseksi. Tavoitteena on edistää jäsenrekrytointia väestönsuojeluyhdistyksiin ja vapaaehtoisiin palokuntiin sekä ylläpitää ja aktivoida jo olemassa olevaa jäsenistöä. Kertomusvuosi vakiinnutti useampia pitkäntähtäimen toimintoja. Varautumisseminaari tullaan järjestämään vuosittain. Valtakunnallista varautumiskouluttajien koulutusjärjestelmää sekä opetusmateriaalia kehitetään jatkossakin. Tavoitteena on, että keskusjärjestön asemaa varautumisen asiantuntijana ja varautumiskoulutuksen kehittäjänä vahvistetaan edelleen sekä kouluttajakoulutukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Varautumisseminaarin osanottajia vastaanottamassa oli myös kaksi pelastuskoiraa ohjaajineen. 8

9 Turvallisuusosaamista yrityksille ja yhteisöille Sammutuslaitteistot ja erityisryhmien turvallisuus oli teema, joka vuoden aikana nousi useasti esille ja aiheutti välillä kiivastakin keskustelua. Uudenlainen ja laaja-alainen lähestymistapa ja uusiin teknisiin järjestelmiin liittyvien toimintamallien ja vaatimusten esiintuominen on jatkossakin oleellinen osa neuvonta- ja asiantuntijapalveluiden tehtävänkuvaa. Neuvontapalveluilta monipuolista turvallisuustietoutta SPEKin neuvontapalvelut antoi yrityksille ja yhteisöille lausuntoja erilaisista henkilö- ja paloturvallisuuteen liittyvistä kokonaisuuksista, niin yksittäisistä rakennushankkeista kuin normiston uusimiseen liittyvistä ehdotuksista. Neuvontatyössä on hyödynnetty palontutkinnan kokeiluhanketta ja painotettu erilaisten paloturvallisuutta parantavien keinojen vaikuttavuuden arviointia. Lainsäädännön moninaisia vaatimuksia yritysten ja kiinteistöjen toimintaan valotettiin opasjulkaisussa joka käsittelee paloturvalaitteiden kunnossapitoon ja huoltoon liittyviä järjestelyjä. Velvoittavaa normistoa löytyy kymmenistä eri ministeriöiden ja vakuutusyhtiöiden asiakirjoista. Pelastustoimen näkökulmaan liittyvät asiat on oppaassa kerätty mahdollisimman kattavasti yhteen julkaisuun. Kiinteistöjen ja toiminnanharjoittajien riskitietoisuuden kasvattamiseen pyritään osallistumalla sisäasiainministeriön tuhopolttojen ennaltaehkäisyn työryhmän toimintaan ja hyödyntämällä sieltä saatavia tietoja samoin kuin lapset ja tuli tutkimuksen tuloksia. SPEK piti yhteyttä paloilmoittimien valmistajiin ja maahantuojiin ja keräsi tietoa erilaisista asumisen turvallisuutta parantavista tuotteista, kuten omatoimisesti asennettavasta laitteesta, joka katkaisee virran sähkölaitteesta kuullessaan palovaroittimen hälytysäänen. Ammattikorkeakoulujen Pelastusopisto, Laurea opiskelijoiden opinnäytetöitä kommentoitiin ja niistä annettiin pidempiaikaista yksityiskohtaista ohjausta. Erityisryhmien asumisturvallisuus vuoden keskeinen puheenaihe Erityisryhmien asumisen paloturvallisuus -hanke, joka käynnistyi kesällä 2005, saatiin päätökseen. Hanke tuki valtioneuvoston Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, jossa erityisryhmien asumisturvallisuuden kehittäminen nimettiin yhdeksi painopistealueista. Hankkeessa tuotettiin kuntien kotipalvelun ja -sairaanhoidon, asuntotoimen sekä palotarkastuksen käyttöön menetelmät ja välineet erityisryhmien asumisturvallisuuden arviointiin, jotta turvallisuuden puutteisiin voidaan ajoissa reagoida ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. SPEKin internetsivuilta löytyvältä Erityisryhmien asumisturvallisuus -sivustolta on vapaasti ladattavissa mm. Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö opas erityisryhmien asumisturvallisuuden kehittämiseen. Aineiston avulla voidaan kouluttaa lähihoitajia tunnistamaan asumisen riskejä asumisturvallisuuden tarkistuslistoja käyttäen. Asiantuntijapalvelut ovat toiminnallaan edistäneet sammutuslaitteistojen asentamista erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden käytössä oleviin tiloihin. SPEK on ollut asumisen paloturvallisuuden parantamisesta kuultavana mm. eduskunnassa, ja aiheeseen liittyvää asiantuntemusta on välitetty useissa television ja radion ohjelmissa sekä lehtiartikkeleissa. 9

10 Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan tulityötoimikuntien edustajat pitivät vuosittaisen kokouksensa Helsingissä Seminaariin osallistui ensimmäistä kertaa myös edustaja Virosta. Turvatuokioissa ikäihmisille toimintavalmiutta hätätilanteisiin Vuonna 2005 käynnistetty ikääntyneille suunnattu kampanja Turvatuokiot saatiin vuonna 2006 päätökseen. Heti toimintakertomusvuoden aluksi valmistuivat suomenkielisen kokeilun kyselytutkimuksen tulokset, jotka olivat erittäin myönteiset. Kokeilu toteutettiin syksyllä 2005 kahdeksassa palvelutalossa. Turvatuokio-kokeilussa käytetyt paloturvallisuusaiheiset ääniohjelmat tuotettiin cd-levyksi, josta tiedotettiin laajasti ikääntyneille ja hoitotyöntekijöille suunnatuissa lehdissä. Suomenkielisestä kokeilusta saatujen hyvien tutkimustulosten kannustamana kokeilua jatkettiin kolmessa ruotsinkielisessä palvelutalossa Karjaalla, Sipoossa ja Helsingissä marraskuun aikana. Lopputuloksena tästäkin kokeiluosuudesta tuotettiin cd-levy. Erityisryhmien asumisturvallisuutta pyrittiin parantamaan myös Hyvä Ikä -messuilla. Messuilla keskusteltiin erityisryhmien kanssa työskentelevien kentän ihmisten kanssa. Lähinnä he olivat sosiaali- ja terveysalalta. Asiasta erityisen kiinnostuneille jaettiin kertomisvuoden kuluessa myös ruotsiksi käännettyä Turvatuokiot-CD:tä. Myös Kyllä Keijo myy -videot olivat haluttua tavaraa erityisesti ikäihmisten parissa työskentelevien keskuudessa. SPEK järjesti valtakunnallisen seminaarin asumisen turvallisuudesta Tampereen turvallisuusmessuilla. Turvallisuuskoulutus Kurssimuotoinen turvallisuuskoulutus Kertomusvuodelle asetetut koulutustulostavoitteet toteutuivat. Vuoden aikana pidetyssä 39 tilaisuudessa koulutti 111 kouluttajaa antaen opetusta 962 kurssilaiselle, koulutettavapäivien lukumäärä oli SPEK piti vuoden aikana 22 kurssia, joissa käsiteltiin paloturvallisuuslaitteita: paloilmoittimien hoitajakursseja, sammutuslaitteistot-kursseja ja paloilmoittimen suunnittelukursseja. Osa kursseista järjestettiin yhteistyössä pelastusliittojen kanssa. Muita kertomusvuoden kuluessa pidettyjä kursseja olivat käsisammutinliikkeen vastuuhenkilön kurssi, turvallisuusjohdon ja henkilöstön palontorjuntakurssiin, CFPA-EUROPE- palontorjuntatutkinnon. Näille kursseille osallistui 667 henkilöä. Yrityssuojelun kursseja pidettiin viisi. Niihin osallistui 72 henkilöä. Isännöitsijöille suunnatulle kolmelle Turvallinen kiinteistö -kurssille osallistui 77 henkilöä. Turvallisuusselvityksen jatkokurssin suoritti 18 hoitolaitosten vastuuhenkilöä. Kehittämispäivät ja seminaarit Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Yritysturvallisuustoimiston ja SPEKin kaksipäiväiseen ajankohtaisseminaariin osallistui yli 90 henkilöä. Pelastusviranomaisten kehittämispäivässä oli 27 viranomaista, Paloilmoittimen ajankohtaispäivä kiinnosti 60 ja Sammutinhuollon ajan- 10

11 kohtaispäivä 72 osallistujaa. SPEK järjesti kolme Turvasafaria Palokuntien harjoitusalueella, yhteensä osallistujia oli 80. Pelastussuunnitelmat ja yrityksissä toteutettu koulutus Pelastussuunnitelmia laadittiin 13. Niistä seitsemän oli uusia kohteita ja kuusi aiemmin laadittujen päivityksiä. Tehtyihin suunnitelmiin liittyviä koulutustilaisuuksia järjestettiin neljä. Tilaisuuksien kesto vaihteli kahdesta neljään tuntiin ja niihin osallistui yhteensä 107 henkilöä. Muita yrityksissä toteutettuja tilaisuuksia järjestettiin seitsemän ja niiden kesto vaihteli kolmesta tunnista päivään. Niihin osallistui 231 henkilöä. Turvallisuuskorttien rekisteröinti Rekisteröintitehtävät kasvoivat edellisvuodesta. Vuoden lopussa käynnistettiin uutena palveluna sosiaali- ja terveydenhuollon (soster) turvakorttikoulutuksen rekisteröinti. Tulityön sekä katto- ja vedeneristystyön turvallisuuskoulutuksen sekä tieturva-koulutuksen rekisteröinti jatkuivat entisellään. Työturvallisuuskorttikoulutuksen hallinnointi siirtyi Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta Työturvallisuuskeskukseen. Rekisterin ylläpitämisestä käydyt neuvottelut johtivat siihen, että SPEK luopui tehtävästä vuoden lopussa ja luovutti rekisteritiedot Työturvallisuuskeskukseen. Siirron asianmukaisuuden vahvisti tietosuojavaltuutetun toimisto. Vuoden aikana rekisteröitiin yli 350 uutta kurssinjohtajaa ja päivitettiin yli kuudensadan kurssinjohtajan yhteystiedot. Tietokantaan vietiin koulutetun ja pidetyn kurssin tiedot. Asiakkaille teetettiin yksittäisiä kortteja kappaletta. Kurssitietojen välitys internetin kautta lisääntyi edellisestä vuodesta ja 7179 kurssin tiedot (72 %) siirrettiin tietokantaan sovellutuksen kautta. Eniten palvelinta käyttivät hyväkseen työturvallisuuskorttikurssien johtajat, joiden kursseista 77 prosenttia tuli sitä kautta. Tieturva- ja tulityökursseista saatiin tiedot internetin kautta 68 %:sti. Laatukäsikirjan valmistelutyö jatkui, ja vuoden lopussa saatiin valmiiksi työohjeet turvallisuuskurssien rekisteröinnistä. SPEKin edustajat kouluttivat rekisteröintiin liittyviä asioita kahdella Tieturva-kouluttajakurssilla ja kahdeksalla työturvallisuuskorttikouluttajakurssilla. Tulityökurssien kurssinjohtajia koulutettiin kolmessa Suomen Palopäällystöliiton järjestämäs-sä tilaisuudessa. Turvallisuusmessujen yhteydessä järjestettiin SPPL:n kanssa tulityötyöseminaari, johon osallistui yli sata kurssinjohtajaa. SPEK välitti viisi tiedotetta koulutusoikeudet omaaville kurssinjohtajille koulutukseen liittyvistä asioista. Tiedotteet lähettiin sähköpostina tai kirjeenä. Tulityön turvallisuuskoulutuksen kehittäminen Tulityötoimikunnan työ keskittyi katto- ja vedeneristysalan tulityökoulutuksen uudistamiseen ja koulutuksen laadun varmistamiseen. SPPL:n koulutussuunnittelija vastasi uuden koulutusmateriaalin tuottamisesta sekä kattotulityökurssinjohtajille että koulutettaville. Aineiston kehittämiseen osallistuivat toimikunnan lisäksi lukuisat katto- ja vedeneristysalan asiantuntijat ja yritykset. Projektin tuloksena saatiin uudistettu kurssinjohtajan aineisto, joka sisältää kaiken koulutuksessa tarvittavan materiaalin sähköisessä muodossa sekä kirjallisen Rekisteripalvelujen määrä 2006 Rekisteri Koulutetut Kurssit Kurssinjohtajat Uusitut kortit Tulityö Kattotulityö Työturva Tieturva Soster Yhteensä

12 SPEK tiedotti kertomusvuoden kuluesa useasti synkästä palokuolematilanteesta. Keskusjärjestö toi tiedotusvälineissä olleissa haastatteluissa voimakkaasti esiin sen, että ainoa tehokas keino palokuolemien vähentämiseen on etenkin erityisryhmien asuntojen sprinklaaminen. oppilaan aineiston. Kurssinjohtajien ohje uudistettiin vastaamaan uusia käytäntöjä sekä laadittiin sopimusmalli SPEKin ja kurssinjohtajien välille. SPEK päivitti entisen Teollisuusvakuutuksen neljä osaa sisältävän Tulityöturvallisuus-kirjasarjan. Aineisto ilmestyi syksyllä ja se esiteltiin Tulityöseminaarissa. Vuoden lopulla ilmestyi Tulityöt hanskassa oppikirja englanniksi, venäjäksi, ja viroksi ja kurssinjohtajan aineisto tentteineen samoilla kielillä. Helsingissä pidetyssä pohjoismaisessa kokouksessa vaihdettiin kokemuksia ulkomaalaisten opettamisesta tulityökursseilla sekä perehdyttiin Virossa järjestettävään kansalliseen koulutukseen. Laadun varmistaminen kurssien arviointi Tulityökurssinjohtajilta kysyttiin palautetta uuden koulutusaineiston, kurssinjohtajien koulutuksen ja hallintopalveluiden toimivuudesta. Vastausten perusteella sekä aineistoa että kurssinjohtajien koulutusta pidettiin onnistuneena ja palveluja toimivina. Kattotulityökurssinjohtajilta pyydettiin palautetta koulutuksen ja aineiston kehittämiseksi. Kyselyn vastaukset ohjasivat koulutuksen uudistamista. Vuoden aikana ei tehty kurssien arviointeja, mutta viideltä kurssinjohtajalta edellytettiin kirjallista selvitystä tulityökurssin toteuttamiseen liittyvistä epäkohdista. Kahdelta kurssinjohtajalta otettiin pois kurssinjohtajan oikeudet koulutuksen laatuvirheiden takia. Mediayhteistyö Tiedotusvälineillä on merkittävä rooli, kun SPEK edistää turvallisuuskulttuuria. Yhteistyö median kanssa on kaksisuuntaista. SPEK tuottaa medialle tietoa ja myös seuraa mediaseurannan avulla järjestön toiminnan kannalta oleellisten asioiden esiintymistä tiedotusvälineille. Toisaalta tiedotusvälineet myös haastattelevat SPEKin asiantuntijoita ja hankkivat järjestöltä taustatietoa uutisoimiinsa asioihin. Satavuotisjuhlavuotena tiedotteita laadittiin medialle vähän tavallista enemmän. Kaikkiaan tiedotteita lähti 40 kappaletta erilaisista ajankohtaisista aiheista. Osa tiedotteista oli valistuksellista, ajankohtaisiin asioihin liittyviä tekstejä. Osittain SPEKin valistus ja tiedotus on myös järjestöjen muiden avaintulosalueiden tukitoimintaa. Mediaseurannan avulla seurattiin uutisointia palokuolleista, palovaroittimesta osallisena tulipaloista pelastumisessa sekä tulitöistä. Koska vuosi 2006 oli pahin palokuolemavuosi neljännesvuosisataan, varsinkin palokuolemat ja niiden torjuminen kiinnostivat mediaa pitkin vuotta. Palokuolemia käsittelevien haastattelujen yhteydessä tuotiin esiin varsinkin sprinklauksen ja erityisryhmien asumisturvallisuuden edistämistä. Mediayhteistyötä olivat myös esimerkiksi aiemmin esitellyt radiokampanjat. 12

13 Toimintakykyä palokunnille, yhteistyötä pelastusalan verkostossa Palokuntien järjestöpalvelut SPEKn järjestötoiminnan tavoitteena on edistää vapaaehtoispalokuntien toimintakykyä, henkilöstön osaamista ja saatavuutta yhteiskunnan turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi. Pelastusalan vapaaehtoistoiminta tukee paikallisen turvallisuuskulttuurin kehittymistä ja mahdollistaa koko maan kattavan pelastustoimen verkoston olemassaolon, jonka avulla pelastustoimen palvelut voidaan tuottaa mahdollisimman lähellä kansalaista. Palokuntanaistyön tavoitteena on herättää ja edistää myönteistä suhtautumista turvallisuuteen normaali- ja poikkeusoloissa. Samalla ylläpidetään palokuntanaistyön perinteitä ja nostetaan naisten koulutuksellista tasoa korostaen arkiturvallisuuteen liittyviä asioita. Palokuntanaisia kannustetaan valistamaan arkiturvallisuuteen liittyviä asioita omassa lähipiirissään sekä yhteisöissä. SPEKin naistyön tavoitteena on luoda palokuntanaistyölle toimintaedellytyksiä sekä tukea pelastusliittojen ja paikallisten naisosastojen toimintaa. SPEKn palokuntanuorisotyön tavoitteena on tukea, kehittää ja koordinoida palokuntanuorisotoimintaa sekä paikallisesti että alueellisesti. Palokuntanuorisotyön toimintaa tuetaan luomalla verkostoja toimijoiden kesken ja tuotetaan heille välineitä palokuntanuorisotoiminnan toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. Järjestötoiminta 2006 Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan strategian toteuttaminen SPEKTRA hankkeen avulla Vuonna 2005 linjatun pelastusalan vapaaehtoisstrategian toteuttaminen jatkui kuluneen vuoden aikana. Hanke perustuu vahvaan vastavuoroiseen viestintäyhteistyöhön, jonka tavoitteena on kehittää yhteiskunnan turvallisuutta palokunnista muodostuvan koko maan kattavan turvallisuusverkoston avulla. Hankeen aikana palokunnille luodaan modernit välineet paikallisen turvallisuuskulttuurin edistämiseksi. Pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden määrän lisääminen Vapaaehtoispalokuntalaisten määrä on ollut viime vuosina laskussa ja vuoden 2006 aikana SPEKssä käynnistyi hanke, jonka tavoitteena on kohottaa vapaaehtoispalokuntatoiminnan yhteiskunnallista arvostusta ja lisätä vapaaehtoispalokuntalaisten määrää. Palokuntien hallinnointitietokanta HAKA HAKA palokuntarekisteriä kehitettiin vuoden aikana palvelemaan entistä paremmin eri käyttäjäryhmiä. Rekisterin kautta ilmoittauduttiin mm. palokuntanuorten suurleirille. Lisäksi rekisterin toimintatilasto-osion avulla saatiin arvokasta tietoa palokuntatoiminnasta. Palokuntatiedote SPEKn järjestötoiminnasta kertovan www-pohjaisen pa- 13

14 lokuntatiedotteen avulla välitetään ajankohtaistietoa palokunnille. Palokuntatiedote ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa. Palomuseot.fi Palomuseot.fi -sivusto avattiin Sivustolla esitellään palokuntien perinne- ja museotoimintaa ja pyritään näin edistämään palomuseotoimintaa Suomessa. Palokuntanaisten koulutustyöryhmä Palokuntanaisten koulutusmateriaalien tuottamista ja ajantasaistamista hoitaa koulutustyöryhmä, joka kokoontui vuoden aikana kerran. Vuoden aikana saatiin päätökseen palokuntanaisten puku-uudistuksen ohjeistus. Palokuntanuorten koulutusuudistus 2002 alkaneen palokuntanuorten koulutusuudistuksen materiaalintuotanto käynnistyi vuoden aikana. Uusia koulutusmateriaaleja tuotettiin mm. alku- ja tasokursseille. Eksyksissä koulutus Eksyksissä koulutukseen tuotettiin vuoden 2006 alussa kouluttajan opas. Vuoden aikana järjestettiin yksi Eksyksissä kouluttajakoulutus. Vuoden palomies Vuoden palomiestoimikunta(suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Palopäällystöliitto, Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto, Suomen Palomiesliitto ja Suomen Sopimuspalokuntien liitto) valitsi Vuoden Palomieheksi 2006 ylipalomies Ari Mäkisen Helsingistä. Mäkinen on toiminut ansiokkaasti suomalaisen nostolavatekniikan kehittämisessä. Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä Vuoden palokuntanuorisotyöntekijän arvonimi jaettiin ensimmäistä kertaa. Valtakunnallinen nuorisotyötoimikunta valitsi Vuoden Palokuntanuorisotyöntekijäksi 2006 Pekka Uunilan Himangan VPKsta. Valintaperusteina oli Uunilan yli neljännesvuosisadan mittainen ja ansiokas työ palokuntanuorisotoiminnan hyväksi. Kansalliset CTIF kilpailut Nurmossa Nurmossa järjestettyihin kansallisiin CTIF kilpailuihin osallistui 12 joukkuetta eri puolilta Suomea. Nuorten kilpailu toimi myös vuoden 2007 Ruotsin nuorisokilpailujen karsintakilpailuna. Voitot menivät Miesten A-sarjassa Pyhäsalmeen, Miesten B-sarjassa Nurmoon ja Naisten ja Nuorten sarjoissa Taivassaloon. Veikon Malja 22.4.Tuusulassa Palokuntanuorten Suomen Mestaruudesta kilpailtiin Tuusulan Jokelassa huhtikuun lopulla. Kovatasoisessa 14

15 kilpailussa voiton vei Halikon VPK. Palokuntanaisten pääemäntäpäivät Pääemäntäpäiville ja kouluttajakoulutukseen osallistui 16 palokuntanaista. Yötön Yö Palokuntanuorten kansainvälinen suurleiri Rovaniemellä Lapin läänin Pelastusliitto järjesti kansainvälisen palokuntanuorten suurleirin Rovaniemen Napapiirillä Leirille osallistui lähes 3500 nuorta ohjaajineen. Leiri oli perinteinen koulutusleiri, jossa jokainen leirille osallistuva nuori suoritti jonkin koulutusjärjestelmän mukaisen kurssin. Tulta Päin! 2006 Tultapäin! 2006 soittokuntatapahtuma keräsi palokuntasoittokunnat yhteiseen tapaamiseen Poriin Tapahtumassa kuultiin mm. kantaesityksenä Jukka Viitasaaren VPK-trilogia. Ensimmäinen ylimääräinen yleinen palokuntalaiskokous Oulussa Oulussa järjestettiin ensimmäinen ylimääräinen yleinen palokuntakokous, johon osallistui lähes 350 palokuntalaista yli 100sta palokunnasta. Historiallisessa tapahtumassa mm. allekirjoitettiin pelastusalan toimijoiden yhteinen palvelulupaus sekä kuultiin historiallinen katsaus palokuntatoiminnan yhteiskunnallisesta merkittävyydestä. Tapahtumassa oli lisäksi esillä palokuntien upeaa lippukulttuuri. Eurobaltic II SPEK on mukana yhtenä suomalaisena partnerina Eurobaltic II Civil Protection Projectissa, jossa tuotetaan lasten turvallisuusopetuksen avuksi Turvamaisteri koulutusohjelma. SPEK järjesti myös kevään 2006 aikana lasten ja nuorten turvallisuusriskejä käsittelevän kansainvälisen seminaarin. Hanke jatkuu vuoden 2007 loppuun asti. Palokuntakoulutus SPEK alueyksikköineen ja alueelliset pelastusliitot kouluttavat vapaaehtoisten ja sivutoimisten palokuntien miehistöä ja yksikönjohtajia Palosuojelurahaston tukemana. SPEK järjestää kurssinjohtajakoulutuksen ja vastaa opetusmateriaalituotannosta. Opetusmateriaalien tekemisessä ja opintopäivien toteutuksessa on entistä enemmän tehty yhteistyötä Pelastusopiston ja muiden sidosryhmien kanssa. Pelastusliitot ja alueyksiköt kouluttavat kurssinjohtajien avulla palokuntien miehistöä sekä yksikönjohtajia. Peruskoulutus Pelastusliitot nimeävät peruskurssien kurssinjohtajat vuosittain seuraavaksi kalenterivuodeksi. Myös puolustusvoimien pelastuspäälliköt osallistuvat sopimuksen mukaisesti peruskurssien kurssinjohtajakoulutukseen. Kurssinjohtajiksi nimettyjä oli kalenterivuonna yhteensä 450. Perus- ja täydennyskurssien opintopäiviä järjestettiin yhteensä 9 tilaisuutta, joissa oli 192 osallistujaa. Vuonna 2006 järjestettiin ensivastekurssin ja yksikönjohtajakurssin kurssinjohtajien opintopäivät. Öljyvahingontorjunta- ja pintapelastuskurssien opintopäivät jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi ja vaarallisten aineiden kurssin opintopäivät siirrettiin vuodelle 2007 materiaalipäivityksen viivästymisen vuoksi. Savusukelluskurssin opintopäivät peruttiin savusukelluksen ajankohtaispäivien samanaikaisuuden takia. Ajankohtais- ja täydennyskoulutus Yhteistyössä Pelastusopiston kanssa järjestettiin vuosittaiset Savusukelluskurssin ajankohtaispäivät. Opintopäivien tavoitteena on antaa kurssinjohtajille Pelastusopiston opettajien uusin tieto savusukellustehtävien turvallisuuden parantamisesta. Pelastuslaitosten koulutusvastaaville järjestettiin seminaarit keväällä ja syksyllä. Seminaarit järjestetään yhteistyössä sisäasiainministeriön, Pelastusopiston ja Suomen Palopäällystöliiton kanssa. Seminaareissa käsiteltiin koulutuksen suunnittelua ja pelastustoimialueiden ja järjestöjen yhteistyön kehittämistä. Hälytysajokurssin kouluttajakoulutus pidettiin yhteistyössä Pelastusopiston kanssa kentältä tulleiden vaatimusten vuoksi, vaikka osallistujamäärä oli vähäinen. Li- 15

16 säksi pidettiin vauriopuu- ja viestiliikennekurssien opintopäivät. Suomen Palopäällystöliiton kanssa yhteistyössä järjestettiin sopimuspalopäällystölle tarkoitetut opintopäivät. Puolustusvoimien kanssa koulutusyhteistyö jatkuu. Sopimuksen myötä puolustusvoimat käyttävät henkilöstönsä, suojelu- ja pelastustehtäviin sijoitettujen reserviläisten ja varusmiesten, koulutuksessa SPEKin koulutusmateriaaleja. Opetusmateriaali Kertomusvuonna valmistuivat seuraavat materiaalihankkeet Yksikönjohtajien täydennyskurssin opetuspaketti Pelastustyökurssin opetuspaketti Pelastustyökurssin työkirja Viestiliikenne kurssin opetuspaketti Viestiliikennekurssin työkirja Savusukelluskurssin opetuspakettiin liittyvä CD Liikenteenohjaajana onnettomuustilanteissa opas Lisäksi valmisteltiin useiden aineistojen käsikirjoituksia, hälytysajo-opas, ensivastekurssin ja korkeanpaikan työskentelyn opetuspaketit, P3-käsikirja, vaarallisten aineiden tunnistaminen ja vaarallisten aineiden tukitoiminnot. Uutena aineistona ruvettiin loppuvuonna työstämään eläinten pelastamisen dvd:tä. Kertomusvuonna aloitettiin yksikönjohtajakurssin opetusaineiston käännöstyöt ruotsin kielelle. Kurssinjohtajakoulutus Koulutettuja KTPV Padasjoen harjoitusalueen uusi keittiörakennus valmistui. 16

17 Palokuntien harjoitusalue Padasjoen Tarusjärvellä sijaitsevalle harjoitusalueelle valmistui ajanmukainen keittiörakennus. Uuden kurssikeskuksen suunnittelu saatiin loppuun ja urakka sopimus allekirjoitettiin. Kurssikeskuksen rakennustyöt aloitetaan keväällä Valtakunnallinen palokuntanuorten suurleiri järjestettiin Rovaniemellä ja siksi majoitusvuorokausia kertyi vain Päijät-Hämeen partiolaiset järjestivät heinäkuussa alueella leirin johon osallistui 2500 partiolaista. Viranomaisyhteistyö Erityisryhmien asumisen paloturvallisuus hankkeessa tuotettiin paloviranomaisille tarkastuslistoja, joiden avulla voidaan arvioida kohteen turvallisuustasoa. Tarkistuslistat ovat vapaasti ladattavissa internetistä SPEKin internetsivulta löytyvästä Erityisryhmien asumisturvallisuus osiosta. Palo- ja rakennusvalvontaviranomaisille annettiin koulutusta ja puhelinneuvonnassa käsiteltiin erilaisia viranomaisia kiinnostavia kysymyksiä kuten uudisrakentamista koskevia muuttuneita autosuojien paloturvallisuusvaatimuksia. Oltiin mukana tiiviin ja matalan pientaloalueen paloturvallisuustutkimuksessa, josta on tekeillä VTT:n raportti. Tutkimuksessa sivuttiin myös autosuoja-asiaa ja käsiteltiin laajemminkin rakennusten välisiä turvaetäisyyksiä. Sisäasiainministeriön erheellisten paloilmoitusten vähentämishankkeeseen liittyen suunniteltiin ja järjestettiin paloviranomaisille suunnattu kehittämispäivä. Päivän ryhmätyöskentelyn tulosten perusteella muotoiltiin palotarkastuspöytäkirjaan tarkoitettu liitelomake, jonka avulla voidaan selvittää millaisiin korjaaviin toimenpiteisiin kiinteistössä on ryhdytty erheellisen paloilmoituksen jälkeen. Pelastustoimen laitteita koskevan lain valmistelun yhteydessä työstettiin lain sisältöä yhdessä sisäasiain- ja ympäristöministeriön hallinnonalan ja turvatekniikan keskuksen edustajien kanssa. Toimittiin asiantuntijana CEA:n (Euroopan vakuutuskomitea) teknisten vaatimusten käännöstyöryhmässä CEA 404 Paloilmoittimet: suunnittelu ja asentaminen. Paloilmoittimien huolto- ja käyttötoimenpiteiden ulkoistaminen jatkuu ja tällä näyttää olevan negatiivinen vaikutus kiinteistön ja pelastusviranomaisten väliseen tapahtuvaan yhteistoimintaan kiinteistöä tuntevan ja ajoissa paikalla olevan henkilöstön puuttumisen muodossa. Varautumisen ja väestönsuojelun verkostoituminen jatkui Varautumiseen ja väestönsuojeluun panostettiin verkostoitumalla entistä laajemmin. Pelastusopiston, alueellisten pelastusliittojen, pelastuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa tehtiin kiinteää yhteistyötä varautumisasioiden kehittämisessä. Väestönsuojelutoimikunta kokoontui kuusi kertaa, näistä kahdesti Suomen Palopäällystöliiton väestönsuojelujaoston kanssa. Syksyllä osallistuttiin myös kansainväliseen konferenssiin, jossa pohdittiin varautumisen asioita eri naisjärjestöjen näkökulmasta. Valtakunnallisen varautumiskouluttajajärjestelmän ylläpito ja kouluttajien koulutus toteutettiin yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Koulutusjärjestelmän toimintaa pyrittiin aktivoimaan ja uusia kouluttajia saatiin mukaan toimintaan. Kertomusvuonna järjestettiin varautumiskouluttajille kolme kahden päivän koulutustilaisuutta yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Osallistujia kouluttajakoulutuksiin oli yhteensä yli kuusikymmentä eri pelastusliitoista, pelastuslaitoksista, väestönsuojeluyhdistyksistä sekä Maanpuolustuskoulutus ry:stä. Kumppanuussopimus Maanpuolustuskoulutus ry:n kanssa selkeytti varautumiskoulutuksen järjestämistä ja vastuujakoa valtakunnallisesti haastetta on kuitenkin edelleen. Valtakunnalliseen varautumisseminaariin osallistui toista sataa henkilöä eri puolilta maata. Luennoitsijoina ja osanottajina oli pelastustoimen vaikuttajia, kuntien johtoa sekä muiden sidosryhmien edustajia. Keskustelua herätti erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutus turvallisuuteen ja väestön suojaamisen strategiset linjaukset. Väestönsuojeluun ja varautumiseen liittyvissä asioissa annettiin runsaasti asiantuntija-apua muun muassa puhelinneuvonnalla, internetissä pelastustoimen neuvontapalvelulla sekä luennoimalla eri tilaisuuksissa. 17

18 Viestintä mukaan SPEKin tukitoimintoihin SPEKin viestintäyksikkö aloitti toimintansa tammikuussa 2006, kun toimitusjohtajan alaisuuteen perustettiin asiantuntijatehtävä. SPEKin viestinnän suunnittelu perustuu keskusjärjestön tehtävään ja tavoitteisiin sekä viestinnälle annettuihin tehtäviin. Tarve vakanssin perustamiselle syntyi vuonna 2005 toteutetusta auditoinnista, jonka mukaan SPEKin ulkoinen tunnettuus, profiloituminen ja koordinaattorirooli alan toimijana vaativat vahvistamista. Tätä tehostetaan myös viestinnän aktiivisella kehittämisellä. SPEKin viestintä onkin sekä strategisen johtamisen väline että SPEKin kaikkien tulosalueiden tukitoiminto. Viestinnän tehtävänä on edelleen vahvistaa SPEKin asemaa pelastustoimen ja alan palveluja tuottavien toimijoiden kentässä. SPEKin viestintä kehittää ja luo kuvaa inhimillisestä ja eettisestä turvallisuusalan yhteisökentästä, johon keskusjärjestö aktiivisena, rakentavana ja dynaamisena toimijana kuuluu ja on osaltaan mukana kehittämässä koko pelastustoimen viestintää. Finlandia-talo näkyi ja kuului Viestinnän kaksi suurta hanketta vuoden 2006 aikana olivat SPEKin satavuotispääjuhla Finlandia-talolla ja edellisenä vuonna alkuun saatetun ulkoisen ilmeen uudistustyö. Finlandia-talossa toteutetun pääjuhlan järjestelyt onnistuivat hyvin, huolimatta eriluonteisten osatilaisuuksien yhteensovittamisen tuomista haasteista. Merkittävän panoksensa juhlalle antoivat paraatiin osallistuneet ja lippunsa paraatiin toimittaneet palokunnat, Senaatintorin tapahtumaan osallistuneet, Kiasman kuljetuksista huolehtineet ja suihkutusnäytöksessä mukana olleet. Juhlapäivä näkyi hyvin eri medioissa. Televisiossa tapahtumaa uutisoitiin kaikkien kanavien pääuutislähe- tyksissä ja lukuisissa muissa uutisissa päivän mittaan. Radion valtakunnan verkon lisäksi useita haastatteluja annettiin paikallisille radioasemille. Lehdistö uutisoi laajasti pääjuhlaa. Valtakunnallisissa, maakunnallisissa-, paikallis- ja ammattilehdissä olleet kirjoitukset, joita oli lähes sata, ja muut mediat tavoittivat yhteensä 2,4 miljoonaa suomalaista. SPEKin uusi visuaalinen ilme Juhlavuoden lähestyessä heräsi ajatus SPEKin visuaalisen ilmeen nykyaikaistamisesta. Uudistuksella haluttiin luoda eri ihmisläheinen kuva nykyaikaisesta ja laaja-alaisesta keskusjärjestöstä. Toimeksiannon laajuudeksi määräytyi visuaalisen ilmeen peruselementtien, eli SPEKin merkin, nimenkirjoitusasun, tunnusvärien ja käytettävien typografioiden uudistaminen. Uuden ilmeen toteutti graafinen suunnittelija Kalervo Laakso. Työmäärältään uudistus oli mittava. Lomakkeisto, mainos-, ilmoitus-, näyttely-, messu- ja muu oleva materiaali uudistettiin. Uudet nimikyltit, asiakaslahja-, toimisto-, ja muu materiaali otettiin käyttöön ja vanhoista luovuttiin. Suuri haaste oli uusien ansiomerkkien, standaarin, kantolipun nuppeineen, pienoislipun, plaketin ja muun järjestöille ominaisten tunnusten suunnittelu heraldisia ja alan perinteitä kunnioittaen. Juhlavuoden kunniaksi lyötiin myös mitali. Myös SPEK-ryhmän jäsenet saivat uudet ryhmätunnukset graafisine ohjeineen. SPEKin viestintästrategia SPEKin viestintästrategian luonnostelu ja suunnittelutyö aloitettiin kesällä Kattava viestinnän toiminto- 18

19 jen esitys saatiin luonnosteltu ennen vuoden loppua, ja sen loppuunsaattaminen ja jalkautus aloitetaan alkuvuodesta aspekti Sisäisen viestinnän osuus jäi kuluneena vuonna vähäiseksi. Alulle laitettiin kuitenkin verkkojulkaisu aspekti, joka viikoittain kertoo työyhteisöä koskevista asioista, eri tulosalueiden hankkeista, henkilöstöön liittyvistä asioista sekä pyrkii myös viihdyttämään ja lisäämään henkilöstön sitoutuneisuutta. SPEK-ryhmän viestinnän kehittäminen on lähitulevaisuuden suuri haaste. Vuoden 2006 aikana aloitettiin myös kontaktien luominen, verkostoituminen ja keskustelun aloittaminen yhteiskunnan päättävien tasojen kanssa. Tätä yhteiskunnallisen vaikuttamisen osa-aluetta kehitetään myös jatkossa aktiivisesti. Taloushallinto Tuotemyynti ja markkinointi Myyntitoiminnan tarkoituksena on kohottaa pelastusalan tiedollista ja materiaalis-ta valmiutta sekä tarjota alan tiedotus- ja koulutusaineistoa. Tavoitteena on vastata kysyntään ja ajan haasteisiin sekä osaltaan tukea myönteistä järjestökuvaa. Toimintavuoden aikana julkaistiin 40 uuta tai uusittua julkaisua. Suosituimmat julkaisut olivat Tulityöt hanskassa, Talon turvaopas ja Pelastussuunnitelmaopas. Koulutusaineistoissa jatkettiin yhteistyössä palokuntakoulutuksen kanssa perus- ja täydennyskoulutusaineistojen suomen- ja ruotsinkielisen aineiston tuotantoa. Opasteiden osalta jatkettiin myyntiä entisellä tavalla. Opastevalikoima kattaa pelastusalalle soveltuvat opasteet. Valikoima palvelee etenkin niitä asiakkaita, jotka tarvitsevat tuotteita lyhyellä toimitusajalla. Valistusaineistot palvelevat asiakkaita heidän etsiessään ratkaisuja onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. Väestönsuojelumateriaalin tuotevalikoima sisälsi valmiit materiaalipakkaukset talosuojeluun sekä yritys- ja laitossuojeluun. Materiaalipakkausten lisäksi valikoimissa oli väestönsuojeluun liittyviä tuotteita erillisinä. Turvallisuustuotevalikoimassa suosituimmat olivat palovaroittimet ja sammutuspeite. SPEK markkinoi tuotteitaan osallistumalla messuihin ja näyttelyihin. Pelastus- ja väestönsuojelutuotteita myytiin suoramarkkinoinnin keinoin ja lehti-ilmoituksilla sekä ylläpitä-mällä verkkokauppaa Internetissä. Talouskäytännöt ja yhteispalvelut SPEKin oman talouden lisäksi hoidettiin Etelä-Savon sekä Pohjanmaan Pelastusalan Liiton, Uudenmaan, Oulun läänin ja Hämeen Pelastusliiton taloushallinnon tehtäviä. Lisäksi talousosasto valmisteli SPEKin ja alueliittojen tulossuunnitelmien- ja avustusten tilitysten yhteenvedot Palosuojelurahastolle ja Raha-automaattiyhdistykselle. 19

20 20 Tilinpäätos