Day Time Activity Participants Place. 21:15 Arrival Dr. Schaub Gerhards

Transkriptio

1 1 COME ON More impact on Evaluation by networking Leonardo- mobility project for staff, who are working in the administration Germany, Berufskolleg Rheydt Müllfort für Wirtschaft und Verwaltung der Stadt Mönchengladbach / MATKAPÄIVÄKIRJA Participants of the third exchange in Germany: Markku Rajaniemi, Account Manager, KAM Sirpa Korhonen, Development Manager, KAM Liisa Sadeharju, Education and Quality Manager, KPEDU Antti Rovamo, Director, OSEKK, Oulu Vocational College Pirkko-Liisa Isoaho, Quality Coordinator, OSEKK, Oulu Vocational College Erkki Jääskö, Senior Adviser, RKK, Rovaniemi Municipal Federation of Education Jari Koivumaa, International Coordinator, RKK Lappland Vocational college Viikon ohjelmarunko: Day Time Activity Participants Place Sunday, Monday, :15 Arrival Dr. Schaub Gerhards Conference Presentation: BK Rheydt Mülfort 1.2 schoolsystem in Germany District Government of Düsseldorf 2.2 Tasks as the head of the vocational schools 2.3 Quality management in german vocational schools Schaub LRSD Jacobs LRSD Lehmkuhl Guests Düsseldorf BK Rheydt Mülfort 4. Finish team 4.1 group members 4.2 contents of the project Gerhards Tuesday German management team Project work: (organized by the finish group) Questionnaire of LRSD Lehmkuhl and Jacobs, Dr. Schaub (headmaster) and staff 2 lessons assesment Project work: (organized by the finish Jacobs, Lehmkuhl, Schaub, staff Schaub and staff BK Rheydt Mülfort

2 2 Wednesday : group) questionnaire of the colleagues of the BK RM Visit of the District Government of Düsseldorf Sight seeing Dinner at a Brewery Individual Project work of the finish team Schaub, Gerhards Düsseldorf BK Rheydt Mülfort Thursday :30 Sight Seeing Köln 9-18 Individual Project work of the finish team Flaskamp Köln BK Rheydt Mülfort Friday :00-12:30 Saturday, Dinner Presentation of the Results of the finish project work 9.00 departure 1. matkapäivä, sunnuntai Lehmkuhl, Jacobs and all colleagues of BK RM Haus der Erholung, Abteistraße 11, Mönchengladbach Koko päivä meni matkustamiseen. Ryhmä kokoontui Helsingissä lentoasemalla, josta lensimme Dysseldorfiin. Christiane Gerhards ja Ernst Schaub olivat meitä vastassa lentoasemalla. Matkasimme kahdella pikkuautolla majoittumispaikkaamme hotelli Coeheniin. 2. matkapäivä, I työskentelypäivä maanantai klo 10 koko päivä Aihe: Esittelyt, Organisaation yleiskuvaus, kumppanuudet ja resurssit, (rakenne, tilat, kumppanit, asiakkaat, tuotteet) Tapaaminen oppilaitoksessa aloitettiin n. klo 10. Ensimmäisenä suoritettiin esittelykierros. Paikallla olivat taloustiedon opettaja Jens Heuen kielten opettaja Ruth Gilemann taloustiedon ja IT:n opettaja Andreas Vandelaar, taloustiedon ja IT:n opettaja Anke Schidt kehittämispäällikkö Sirpa Korhonen, erikoissuunnittelija Erkki Jääskö, koulutus- ja laatupäällikkö Liisa Sadeharju, taloushallinnon koulutusohjelmavastaava Pirkko-Liisa Isoaho, yksikön johtaja Antti Rovamo, kv-koordinaattori Jari Koivumaa, talous- ja hallintojohtaja Markku Rajaniemi, opettaja ja laatupäällikkö Christiane Gerhards, rehtori Ernst Schaub, koulutarkastaja Gunilla Lehmkuhl,koulutarkastaja Johannes Jacobs sekä matematiikan ja liikunnan opettaja Helmut Morjan. Rehtori Ernst Shaub esitteli saksalaista koulujärjestelmää. Kuusitoista osavaltiota päättää koulutuksesta ja kulttuuriasioista suhteellisen itsenäisesti. Ammatillisessa koulutuksessa on rinnakkain kaksi erilaista järjestelmää duaalijärjestelmä (part time system) sekä järjestelmä, jossa opiskelijat ovat pääasiassa koulussa (full time system) (ks. liite) Oppilaitoksessa on 1200 part time järjestelmässä opiskelevaa ja 600

3 3 full time opiskelijaa. Duaalijärjestelmä tarkoittaa 1-2 päivää viikossa oppilaitoksessa ja 4-3 päivää työpaikalla. Duaalijärjestelmä tulee yrityksille kalliiksi, koska he saavat kuussa yritykseltä. Full time järjestelmässä on viisi erilaista ammatillisen koulutuksen polkua (ks. liite 2) Tämän jälkeen siirryttiin keskustelemaan KAM oon hankkeesta ja vieraiden taustasta siinä. Sirpa Korhonen toimii hankkeessa projektipäällikkönä. Hän kertoi suomalaisesta ammatillisen koulutuksen järjestämisestä. Suomessa on erilainen systeemi, koska koulutuksen järjestävät ovat aika itsenäisiä. Voidaan itsenäisesti arvioida omaa toimintaa, laatia oma budjetti sekä strategiat. Kansallisella tasolla määritellään kuitenkin opetussuunnitelmat, joita on noudatettava. Valtiovalta ohjaa koulutuksen järjestäjiä myös tuloksellisuusrahalla. Tämän merkitys on vahvistumassa. Sirpa kertoi matkan tavoitteista. Hankkeen taustalla on EFQM laatujärjestelmä. Isännille täsmennettiin, että KAMóon hakkeessa on kysymys itsenäisestä projektista, jossa haetaan lisäarvoa koulutukselle ja sen kehittämiselle. Tässä yhteydessä isännät totesivat, että Suomen ja Saksan koulutusjärjestelmien vertaaminen voisi olla hedelmällistä hankkeen kannalta. Hankkeen esittelyn jälkeen siirryttiin vapaamuotoiseen keskusteluun. Vierailta kysyttiin, että onko Saksassa toisen asteen opiskelu mahdollista yhtä aikaa yleissivistävällä puolella ja ammatillisessa koulutuksessa. Ernst Schaub totesi, että tämä ei ole mahdollista vaan järjestelmä on erilainen. Tullaan kouluun 17-vuotiaina ja kahden vuoden jälkeen toivotaan, että työelämäkvalifikaatiot olisivat parantuneet. Ellei opiskelija työllisty, hän on velvollinen opiskelemaan 18-vuotiaaksi asti. Lehmkuhl totesi, että Saksa on menestynyt ehkä huonosti kansainvälisissä vertailuissa, esimerkiksi Pisassa. Suomi on pärjännyt hyvin ja Saksassa tämä tiedostetaan. Ongelmana Saksassa on, että siellä ei ole tuloksista numeraalista tietoa. Opettajien vapaudet 1960-luvun jälkeen ovat lisääntyneet. Vasta viime vuosina Saksassa on alettu selvittää, kuinka hyviä maassa ammatillisessa koulutuksessa todellisuudessa ollaan. Järjestelmiä kehitetään ja prosessi on nyt alussa. Tällä hetkellä duaalijärjestelmässä opiskelevilla ovat valtakunnalliset testit sekä arviointijärjestelmä. Testi järjestetään samana päivänä eri puolilla maata. Duaalijärjestelmä on full time järjestelmää kehittyneempi, jossa keskittäminen on vasta alussa. Full time järjestelmässä oppilaitokset ovat aika lailla omillaan, ja itse asiassa myös opettajat. Kaiken kaikkiaan, full time järjestelmässä on paljon vapauksia ja tämä ehkä ongelma. Paljon riippuu opettajien persoonallisuudesta ja asennoitumista työhönsä. Joitakin indikaattoreita on jo. Esimerkiksi luokkakoot tunnetaan. Tiedetään myös opettajien oppituntien määrät sekä se millä tavalla ne sijoitetaan. Jos halutaan kontrolloida koulua, nähdään esimerkiksi kuinka paljon tiettyjä oppitunteja tietyillä luokilla on. On myös aloitettu dialogi koulujen kanssa ja tiedetään, mitä siellä tapahtuu. Varsinaista palautejärjestelmää ei kuitenkaan vielä ole. Dialogia kuitenkin tarvitaan. Hallinto haluaisi myös ohjeistaa ja neuvoa oppilaitoksia siitä, miten siellä kannattaisi toimia. Tässä saattaa olla jo edistystä. Seuraavaksi siirryttiin tarkastelemaan ammatillisen koulutuksen poliittista ja hallinnollista järjestelmää (ks. liite 3).

4 4 Keskusteltiin rehtorin tehtävistä. Tuli esille, että rehtorin mahdollisuus ohjata oppilaitostaan ei ole kovin perusteellista. Esimerkiksi opettajien nimittämistä ohjataan hallinnosta käsin. Rehtorit eivät myöskään voi erottaa opettajia. Ongelmana on, että joihinkin oppiaineisiin ei löydy opettajia (esim. matematiikka). Rehtorin on noudatettava opettajien konferenssin päätöksiä. Todettiin kuitenkin, että opettajilla paljon kontakteja alueen yrityksiin. Tämä on osa opettajien työtä. Keskustelu siirtyi rahaan. Kysyttiin, että mikä on yhden opiskelijan vuotuiskustannukset. Isäntien vastaus oli, että 5000 /opiskelija. Todettiin, että Suomessa keskiarvo 8000 /vuodessa. Suomessa ovat eri hinnat eri koulutusaloilla /vuodessa. Käytiin läpi rehtorin tehtävät. Yleisesti ottaen rehtori on general manager of the school. Rehtori voi ohjata opettajia opettamaan tiettyjä kursseja. Voi vaikuttaa myös muuhun henkilökuntaan. Edustaa oppilaitosta ulkopuolella (media, poliitikot, lähiympäristö). Rehtori on vastuussa laadusta ja määrästä oppilaitoksessa, mutta ei olla varsinaisesti seurattu miten rehtori hoitaa oman työnsä. Kouluissa ei ole omaa school board organisaatiota, joka määrittelisi oppilaitoksen politiikkaa jms. Rehtori ohjaa opettajia työssään ja pyrkii myös auttamaan ongelmissa. Rehtori huomauttaa opiskelijoita. Rehtori varmistaa, että opetussuunnitelmat ovat ajan tasalla. Todettiin, että rehtorien ja vararehtorien palkat eivät eroa toisistaan kovin paljon. Vararehtorin palkka ei ole myöskään kovin paljon korkeampi kuin päällikköjen palkat. Työhön sitoutumista tarvitaan. Schaub totesi yhteenvetona, että rehtorilla sisäiset ja ulkoiset asiat hoidettavanaan. Sisäisiä mm. opsit, opiskelijat ja opettajien ohjaus, talousasiat ( /budjetti). Isänniltä kysyttiin, että entä jos tulee miinusta. Schaub totesi, että näin ei voi tapahtua, koska rahaa saa käyttää vain sen verran kuin budjetissa sitä on. Siirryttiin keskustelemaan henkilöstöstä. Lehmkuhlin mukaan koulussa on akateemikkoja, joiden tehtävä on toteuttaa omaa työtään koskevaa laadunhallintaa. On uskottava, että he osaavat itsekin kehittää työtään. Opettajille tehdään myös erilaisia vapaaehtoisia kyselyjä. Aluehallinto voi pyytää oppilaitoksia keräämään omaa dataa. Saksassa ei kuitenkaan ole rankinglistojen laatimisen tai bencmarkkauksen perinnettä. Tämä tulee ehkä muuttumaan seuraavan vuosikymmenen aikana. Laadun mittaamiseen liittyy myös ongelma siitä, että sitä pitää perustella mittaamisen kohteille. Se kohtaa usein myös ymmärrettävää vastustusta ja pelkoja. Lähtökohta tosiaankin on, että yliopistossa opiskelleet ovat sinänsä osaavia ihmisiä. Tässä yhteydessä Lehmkuhl totesi, että on hirveä määrä tutkimuksia ja tekstejä, jotka kertovat siitä, millainen on hyvä oppitunti. Jos lähdetään mittaamaan, mikä on hyvä tai huono opettaja, on muistettava asian moniulotteisuus. Lehmkuhlin mukaan hyvä oppitunti on sellainen, jossa opitaan joitain uutta, uusi on relevanttia, ja opiskelija nauttii oppimisestaan. Todettiin, että koulut ovat nyt motivoituneita, koska tiedetään, että hallinnon analyysitiimit tulevat arvioimaan oppilaitoksia jonain päivänä. Kouluissakin on pyrittävä kehittämiseen. Pitää olla mitattavia ja realistisia arviointikriteerejä. On saatava tavoitteet ja ideat myös toiminaan. On institutionalisoitava arviointijärjestelmä. Paljon työtä on edessä. Koulut haluavat tehdä itse arviointia ja hallinto kannustaa tähän. Cycle of Quality Management (ks. moniste).

5 5 School Inspection: Fields (ks. moniste) Kysymyksiä: Kysyttiin opiskelijoiden roolista arvioinnissa ja laadunkehittämisessä. Isäntien mukaan tätä kohti ollaan menossa. Heidän mukaansa opiskelijoille on annettava mahdollisuus antaa palautetta opetuksesta. Tätä varten on olemassa kyselylomake opiskelijoille, joka voidaan näyttää. Sirpa kysyi opiskelijoiden keskeyttämisestä. Hallinnon edustajan mukaan tähän ei voi vielä vastata. Rehtori totesi, että full time opiskelijoista keskeyttää 40 % ja duaalijärjestelmän opiskelijoista 10 %. Tämän jälkeen kysyttiin, kuinka paljon käytetään rahaa henkilöstön kehittämiseen. Hallinnon edustaja kertoi, että aikaisemmin aluehallinto (regional government) tarjosi opettajille erilaisia täydennyskoulutuskursseja. Niihin osallistuminen riippui opettajista. Odotettiin, että opettajat panostavat tähän. Nyt tarjotaan 45 /opettaja/vuosi täydennyskoulutukseen. On kuitenkin paljon kouluja, joilta tämä raha jää käyttämättä. Suomessa satsataan huomattavasti enemmän (4 % henkilöstökustannuksista.) Ruokatauon jälkeen jatkettiin n. klo Kerrottiin isännille KAM oon hankkeen taustoista. Kysymys on Leonardo-projektista, joka on tarkoitettu erityisesti hallintohenkilökunnalle. Hallintohenkilöstö ei yleensä liiku kovin paljon. Tästä lähtökohdasta on lähdetty kehittämään hallintohenkilöstöä kehittävää leonardohanketta. Sirpa kertoi myös laajemmin hankkeen taustoista. Todettiin, että olisi hyödyllistä verrata eri koulutuksen järjestäjien strategioita, laatujärjestelmiä jms. Tästä ei ole ollut kovinkaan paljon pohjatietoa edes naapurikuntayhtymien kesken. Kyseessä nyt kolmas vierailu: 1) Englanti 2) Baskimaa 3) Saksa ja 4) Skotlanti. Projektin loppuessa verrataan matkoja ja käydään läpi niiden tulokset ja pohditaan, mikä on ollut laadunkehittämisen kannalta vierailujen anti. Rahoitus perustuu Leonardo-ohjelmaan sekä oppilaitosten omarahoitukseen. Oppilaitosten johtajat lähteneet siitä, että kysymys on tärkeästä projektista. Isännät kysyivät, että mitkä ovat niitä asioita, joita selvitämme projektissa. Tähän vastattiin, että laatustandardeja kuten ISO, EFQM sekä niihin liittyen tapoja kehittää laatua. Suomessa opetushallitus antaa suosituksia siitä, miten ammatillinen koulutus kehittää laatuaan (esillä OPH:n Quality management ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus). Isännille esiteltiin myös suomessa käytössä olevia indikaattoreita, kuten kuinka moni opiskelija valmistuu opintojen jälkeen, läpäisykerroin ja henkilöstön kehittäminen. Todettiin, että indikaattoreilla on erilaiset painokertoimet. Isännät toivoivat, että heille lähetettäisiin näistä tarkempaa tietoa. Kysyttiin, että voivatko vieraat antaa esimerkkejä indikaattoreista, joilla arvioidaan opettajia. Isännille kerrottiin, että opiskelijoilta kysytään heidän käsityksiään opettajista, ja näissä kyselyissä on käytössä erilaisia indikaattoreita. Todettiin myös, että opettajilla on Suomessa oltava tietty muodollinen pätevyys. Keskusteltiin siitä, millaisia indikaattoreita käytetään kun opiskelijat arvioivat opettajia. Asia selvästi kiinnosti saksalaisia. Todettiin muun muassa, että opiskelijat voivat arvioida opettajien taitoa hallita opettamaansa sisältöä ja pedagogisia taitoja. Kyselyissä on indikaattoreita aika monipuolisesti. Isännille kerrottiin, että arviointikyselyt opiskeli-

6 6 joille tehdään säännöllisesti. Tämä on tärkeää, jotta voidaan tarkastella, millaista kehitystä opetustyössä tapahtuu. Keskusteltiin siitä, mistä indikaattorit tulevat ja onko olemassa yhteisiä kansallisia indikaattoreita. Todettiin, että on käytössä tietyt kansalliset indikaattorit, mutta oppilaitokset kehittävät myös omia indikaattoreitaan. KAM oon hankkeen puitteissa pyritään kehittämään indikaattoreita hankkeessa mukana oleville oppilaitoksille. Yleensä oppilaitokset eivät vertaa kovin paljon käyttämiään indikaattoreita keskenään. Keskusteltiin koulujen sulkemisesta. Tähän liittyen isännät esittivät kysymykset siitä, suljetaanko Suomessa kouluja esimerkiksi huonon laadun ja siitä seuraavan oppilaspulan vuoksi. Vastaus oli, että harvaan asutuilla alueilla joudutaan sulkemaan joitakin koulutusohjelmia. Tässä on taustalla väestönkeskittyminen poispäin hajaasutusalueilta Suomessa. Kerrottiin isännille ammatillisia oppilaitoksia kehitystyöhön kannustavasta tuloksellisuusrahasta. Isännät olivat ihmeissään siitä, että tuloksellisuusrahaa annetaan hyville kouluille. Isäntien mielestä enemmän rahaa pitäisi antaa huonoille kouluille. Pohdittiin, että miksi ammatillisen koulutuksen opiskelijat keskeyttävät sekä Saksassa että Suomessa. Isännät kertoivat, että Saksassa taustalla on usein esimerkiksi siirtolaisuus ja sosiaaliset ongelmat. Suomessa keskeyttäminen liittyy usein siihen, että opiskelijat kokevat olevansa väärällä alalla tai heillä ei ole käsitystä siitä mitä haluavat. Myös sosiaaliset ongelmat vaikuttavat. Isännille kuitenkin todettiin, että maahanmuuttajat ovat usein hyvin motivoituneita opiskelijoita. Isännät kysyivät Suomen ammatillisten oppilaitosten keskimääräisestä luokkakoosta. Esille nousi luku 24. Luokkakoot ovat kuitenkin jopa saman koulun sisällä hyvin erilaisia eikä ole olemassa kansallisia luokkakokoa koskevia määräyksiä. Isännät kysyivät myös suomalaisten opettajien työajasta. Todettiin, että siinä on hieman opettajakohtaista vaihtelua riippuen muun muassa siitä, mitä opettaa. Isännät olivat kiinnostuneita siitä, että kuka arvioi yksittäisen opiskelijan osaamista. Todettiin, että oppilaitoksissa opettajat, mutta arviointi on siirtynyt työssäoppimisen ja erityisesti ammattiosaamisen näyttöjen myötä yhtä enemmän työpaikoille. Keskusteltiin myös, että onko arvioinneissa opettajien kesken eroja. Todettiin, että jotkut ovat selvästi tiukempia arvioinneissaan kuin toiset. Myös työpaikoilla tapahtuvissa arvioinneissa on usein isoja eroja arvioinnin tiukkuuden suhteen. Isännät totesivat, että tässä on haastetta myös Saksassa. Keskusteltiin SWOT analyysin käytöstä ja tuloksellisuusajattelusta ammatillisissa oppilaitoksissa. Vahvuudet heikkoudet ja tuloksellisuusajattelu on tullut käyttöön luvulla ja on jo osa arkea. Alussa se tuntui julkisessa organisaatiossa hieman oudolta. Saksalaisille asia on uusi ja he toivoivat tästä lisätietoja. Isännät kysyivät myös että kuka Suomessa osallistuu laadunarviointiin ja kehittämiseen. Todettiin, että usein oppilaitoksissa on hallinnossa työskentelevä laatukoordinaattori ja voi olla myös opettajista ja muusta henkilöstöstä koostuva laatutiimi. Laatutyötä voidaan myös resursoida opettajille. Isännät totesivat, että myös saksalaisessa koulussa voi olla laatutiimi, mutta opettajat tekevät samalla myös kokoaikaista opetustyötä. Koulun budjetti on pieni ja on iso ongelma saada rahoitusta kehitystyöhön. Isänniltä kysyttiin, että voisiko EU-projekteista olla tässä apua.

7 7 3. matkapäivä, toinen työskentelypäivä klo 8.45 koko päivä Virallinen osuus aloitettiin tutustumalla opetukseen. Christianilla oli menossa kirjanpidon oppitunnit viimeisen vuosikurssin opiskelijoille. Kyseessä oli part time ryhmä. Keskustelu aloitettiin kysymällä kuinka opiskelijat löytävät opiskelupaikan yrityksistä. Vastaus oli, että jokainen pyrkii löytämään itselleen parhaan mahdollisen paikan ja tekee sen itsenäisesti. Yrityksestä voi mennä suoraan kysymään tai sen voi löytää Internetistä, lehti-ilmoituksesta, katumainoksen perusteella jne. Paikka voi löytyä myös niin, että työharjoittelusta pyydetään jäämään yritykseen. Kysyttiin myös, että mitä kautta opiskelu lähtee yleensä liikkeelle, yrityksen vai koulun. Christiane kertoi, että prosessi käynnistyy niin, että opiskelija lähestyy yritystä. Yrityksen löytymisen jälkeen tehdään sopimus teoriaopetusta antavan oppilaitoksen kanssa. Yrityksen sijainti vaikuttaa siihen, mikä on sopiva teoriaopetusta tarjoava oppilaitos. Tosin, toisinkin päin prosessi kyllä voi käynnistyä, mutta esimerkiksi opiskelijat eivät tätä useinkaan tiedä. Kysyttiin myös voiko opiskella sukulaisen tai vanhempien yrityksessä. Vastaus oli, että tämä on täysin mahdollista, ja oppilaitoksesta löytyy tästä muutamia esimerkkejä. Kysyttiin, että tuetaanko yrityksiä, jotka tarjoavat opiskelupaikan. Ei tueta, mutta poliittisessa keskustelussa asia on ollut esillä, koska kustannuksia yrityksille syntyy. Opiskelijoita pyydettiin kertomaan esimerkkejä siitä, millaista korvausta työstään yrityksestä saavat. Summat ovat 500 yli 1000 :oon. Kysyttiin myös siitä, onko oppilaitoksilla ja yrityksillä vakuutuksia opiskelijoiden tapaturmien varalle. Vastaus oli, että oppilaitoksilla on aina tapaturmavakuutukset ja yrityksilläkin ne on oltava. Kysyttiin opiskelijoiden suunnitelmista koulutuksen jälkeen. Suurin osa toivoo, että saisi jäädä yrityksen, jossa on opiskellut, palvelukseen. Kolmasosalle paikkaa on tarjottukin, mutta ei kaikille. Mitään velvollisuutta työllistää opiskelija yrityksellä ei ole. Opiskelijat olivat kiinnostuneita Suomen koulutusjärjestelmästä. Kysyttiin, että saavatko suomalaiset opiskelijat palkkaa. Heille kerrottiin, että oppisopimusopiskelijat saavat mutta suomalaiset full time opiskelijat eivät työharjoittelustaan yleensä saa. Opiskelijat kertoivat positiivisia kokemuksia osallistumisestaan leonardovaihtoon. Opiskelijat kysyivät mahdollisuudesta työskennellä Suomessa. Onko samanlaisia työn tekemisen esteitä ulkomaalaisille kuin Norjassa on kuultu olevan. Kerrottiin, että Suomi on EU-maa ja Eu kansalaisten työskentelyä suomessa pyritään mahdollistamaan. Myös englanninkielellä selviytyy Suomessa hyvin. Seuraavaksi vierailtiin full time ryhmässä. Ryhmän opiskelun tarkoituksena on hankkia sertifikaatti, joka mahdollistaa hakeutumisen ammattikorkeakouluun (University of Applied Sciencies). Opiskelijoilla oli monenlaisia taustoja ja käytännössä kaikilla oli jo jonkinlainen ammatti. Opinnot antavat teoreettista pohjaa korkea-asteen opintoihin. Seuraavaksi siirryttiin keskustelemaan rehtori Ernst Schaubin kanssa. Häneltä kysyttiin koulun yhteistyöstä peruskoulun kanssa. Tilojen ja laitteiden osalta yhteistyötä viereisen peruskoulun kanssa on: käytetään samoja tiloja ja laitteita. Rehtori esitteli myös 19 vuotiaan harjoittelijan. Harjoittelija on kaupungin palkkalistoilla ja työskentelee tällä hetkellä koulun työntekijänä. Samalla hän opiskelee oppilaitoksen part time ryhmässä.

8 8 Rehtori totesi, että nuorten työmarkkinat eivät ole kovin hyvä tällä hetkellä. Maan työttömyysprosentti 12 % ja nuorilla tämä on selvästi korkeampi. Rehtori kertoi henkilökohtaisen käsityksensä olevan, että jos nuori ei löydä työpaikkaa ennen kuin täyttää 25 vuotta, on erittäin vaikeaa löytää pysyvää työpaikkaa myöhemminkään. Kysyttiin, miten käy nuorille, jotka eivät ole kovin motivoituneita opiskelupaikan hakemisesta. Aktiivisilta se onnistuu luontevammin, mutta autetaanko passiivisia. Tähän rehtori totesi, että koulut, joista opiskelijat hakeutuvat ammatilliseen koulutukseen, pyrkivät auttamaan nuoria löytämään harjoittelupaikkoja. Ongelma on, että tarvitaan yhä vähemmän työntekijöitä, joilla ei ole ammatillista kvalifikaatiota. Kysyttiin Schaubilta, että työskentelevätkö full time opiskelijat yrityksissä opintojen aikana. Rehtorin vastaus oli, että vanhemmat full time opiskelijat tarvitsevat yleensä rahaa ja he käyvät työssä opintojen ohessa. Varsinaisiin oppilaitoksen full time opintoihin ei rehtorin mukaan harjoittelua sisälly. Kysyttiin myös, että onko oppilaitoksella jonkinlaista järjestelmää, joka auttaisi opiskelijaa löytämään työpaikan valmistumisen jälkeen. Rehtori totesi, että oppilaitoksella ei tällaista ole. Sen sijaan oppilaitoksella on järjestelmiä, jotka tukevat opiskelijoita opintojen aikana. Oppilaitoksella on yksi vakituinen sosial worker, joka auttaa erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia opiskelijoita. Vieraille todettiin, että Suomessa raha koulutuksen järjestäjille tulee opiskelijamäärän perusteella. Tämä ohjaa osaltaan oppilaitoksia pitämään kiinni opiskelijoistaan. Schaubin mukaan raha ei Saksassa motivoi oppilaitoksen sosiaalityötä, vaan kysymys on siitä, että halutaan vähentää sosiaalisia ongelmia yhteisössä. Opintonsa kunnilla suorittanut aiheuttaa yleensä vähemmän ongelmia kuin syrjäytynyt nuori. Rehtorin kanssa käydyn keskustelun jälkeen siirryttiin neuvottelutilaan jatkamaan edellisenä päivänä alkanutta keskustelua. Kokoonpano oli kutakuinkin sama kuin edellisenä päivänä paitsi että koulutarkastaja Gunilla Lehmkuhl ja koulutarkastaja Johannes Jacobs eivät osallistuneet. Gunilla Lehmkuhl oli tarkoitus tavata iltapäivän vierailun kouluhallintoon aikana. Isännät olivat toivoneet, että vieraat esittävät päivän aikana lisäkysymyksiä ja näin myös tehtiin. Aluksi kysyttiin, että jos 16-vuotias ei halua mennä töihin eikä kouluun, saako hän mistään rahaa? Vastaus oli, että 18-vuotiaaksi asti on velvollinen menemään joko kouluun tai töihin. Tilanne muuttuu kun nuori täyttää 18 vuotta. Kysyttiin myös sitä, voiko nuorta erottaa pysyvästi koulusta esimerkiksi erittäin huonon käytöksen vuoksi. Isännät totesivat, että kyllä voidaan mutta samalla nuorta on pyrittävä ohjaamaan jatkamaan opintojaan toisessa koulussa. Seuraavaksi Ernst Schaub esitteli osavaltion koulujärjestelmää. Kouluun mennään kuusi vuotiaana ja tämän jälkeen opiskellaan kymmenen vuotta peruskoulussa ennen ammatilliseen koulutukseen siirtymistä. Ammatilliseen koulutukseen voi hakeutua full time ja part time koulutukseen. Aikaisemmin on jo todettu, että opiskelijat tähtäävät yleensä part time opintoihin. Ongelma tässä on lähinnä sopivan yrityksen, jossa koulutuksen voi suorittaa, löytäminen. Isänniltä kysyttiin Opettajien konferenssista (teacher conference) ja sen päätösvallasta. Mistä konferenssi voi päättää? Isännät kertoivat, että konferenssi määrittää oppilaitoksen aikataulut. Sen sijaan opettajat eivät voi vaikuttaa siihen, mihin aikaan ja

9 9 mitä kursseja opetetaan. Konferenssi määrittää myös sitä, millä tavalla opetuksen rinnalle tulevat lisätyöt resursoidaan. Lisätyöstä ei makseta palkkaa, mutta se vähennetään opetuksesta. Konferenssi on päättämässä lisätyön arvosta. Opettajien konfrenssi valitsee jäsenet Koulun konfenrenssiin (school conference). Eli ketkä pääsevät siihen edustamaan yrityksiä, vanhempia ja oppilaitosta. Opettajien konferenssi päättää myös siitä, mitä kirjoja koulussa käytetään. Myös Opettajien unioni on olemassa. Se toimii lähinnä välittäjänä rehtorin ja henkilöstön välillä. Myös Opettajien unionin jäsenet valitaan Opettajien konferenssissa. Isäntien mukaan opettajien unionin merkitys on kasvamassa tulevaisuudessa. Toimikausi on nyt yksi vuosi, mutta on jatkumassa neljään vuoteen. Isänniltä kysyttiin, että mikä on paikallisten politiikkojen rooli koulussa ja päätöksenteossa. Heidän mukaansa kaupunginvaltuustosta (city of council) on politiikkoja, jotka ovat erikoistuneet koulutusasioihin. Kaupunginvaltuuston vaikutus yksittäiseen kouluun on kuitenkin hyvin pieni, koska sen on huomioitava useita eri kouluja (90 koulua). Ernstin mukaan poliitikot antavat olla koulun rauhassa. Tietyissä tilanteissa heillä kuitenkin on vaikutusvaltaa. He ovat esimerkiksi vaikuttamassa rehtorin ja vararehtorin valintaan. Opettajien valintaan eivät vaikuta kuitenkin millään tavalla. Opettajien rekrytointiprosessissa ovat mukana tietyt oppilaitoksen opettajat, vararehtori sekä rehtori. Seuraavaksi kysyttiin verkko-opetuksesta sekä kerrottiin, että Suomessa on satsattu tähän. Entäpä isäntäoppilaitoksessa? Andreas Vandelaar esitteli koulun tietojärjestemää, joka on moodle pohjainen. Moodle ympäristössä opiskelijat voivat opiskella tiettyjä kursseja itsenäisesti työpaikoiltaan ja kotoa käsin oman aikataulunsa mukaisesti. Tällä hetkellä elearning järjestelmässä on tarjolla ehkä kurssia. Käytössä on myös toinen moodle pohjainen järjestelmä, joka on tarkoitettu opettajien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja tiedottamiseen (KommPortaal). Järjestelmässä jaetaan tietoa ja tiedostoja henkilökunnan kesken. Siellä myös tiedotetaan oppilaitoksen tapahtumista. Jokainen opettaja/henkilökunnan jäsen voi ladata järjestelmään erilaisia tiedostoja ja samalla määrittää, että ketkä tiedostoon pääsevät käsiksi. Järjestelmä on vähentänyt sähköpostien määrää huomattavasti. Esimerkiksi KAM oon hankkeen tiedostot on käännetty ja lähetetty järjestelmässä koko koulun henkilöstölle. Järjestelmä suosii läpinäkyvyyttä. Oleellinen tieto löytyy sieltä, ja henkilöstö pääsee tietoon helposti käsiksi. Järjestelmän ansiosta myös kotoa käsin on helppo seurata mitä koulussa tapahtuu. Sieltä löytyvät opetussuunnitelmat. Järjestelmä tukee myös hlökohtaisten oppimispolkujen suunnittelussa. Järjestelmässä on myös luokkatilojen varausmahdollisuus sekä hyvin yksityiskohtaiset ohjeet järjestelmän käyttäjälle. Kysyttiin isänniltä, että onko oppimisympäristön/verkon ylläpito resursoitu jollekin tietylle henkilölle. IT opettaja katsoo järjestelmää yleisesti, mutta esimerkiksi tiedostojen siirtäminen järjestelmään onnistuu jokaiselta opettajalta omalta koneelta eikä keskitettyä tietojensiirtojärjestelmää tarvita. Kysyttiin isänniltä myös sitä, että käyttävätkö kaikki opettajat oikeasti moodle järjestelmää. Vastaus oli, että kyllä, koska tietoja ei jaeta muulla tavoin. Jos haluaa pysyä mukana, on seurattava järjestelmää. Samalla myös alkuvaiheessa kriittiset opettajat ovat huomanneet järjestelmän hyödyt. Järjestelmä on ollut käytössä kolmisen vuotta. Järjestelmässä ovat muun muassa opettajien lukujärjestykset. Järjestelmä on muokattu niin, että se ei ole elearning system vaan tiedotuskanava ja vuorovaikutusjärjestelmä opettajille. Isännät totesivat myös että moodle järjestelmä on free, eli se ei maksa oppilaitokselle mitään.

10 10 Oppilaitoksella ovat myös omat verkkosivut, jotka on tarkoitettu ulkoiseen viestintään. Siellä tietoa muun muassa vapaista työpaikoista, koulumuodoista, opetussuunnitelmista jms. Verkkosivujen tukemana opiskelijat voivat päättää voivatko/haluavatko tulla opiskelijoiksi. Tietoa sivuilla on neljällä eri kielellä, espanjaksi, ranskaksi, saksaksi ja englanniksi (ks. verkkosivut: Sivustoilta löytyy tietoa myös KAM oon hankkeen suomalaisista yhteistyökumppaneista. Opiskelijapalautetta ei kerätä järjestelmällisesti, mutta heillä on mahdollisuus sen antamiseen esimerkiksi sähköpostitse. Kuva 1: oppilaitoksen organisaatiokaavio toimiston kahvihuoneen seinällä Tauon jälkeen Hans-Guenther de Raet kertoi, millä tavalla oppilaitoksessa pyritään pitämään yllä järjestystä oppitunneilla. Oppilaitokseen tullaan myös hyvin alhaisilla kvalifikaatioilla ja kaikki opiskelijat eivät ole aina motivoituneita seuraamaan opetusta. Hans itse vastaa full time ryhmästä, jossa on paljon tällaisia opiskelijoita. Tärkein sääntö oppitunneilla on, että ei saa häiritä toisten opiskelijoiden opiskelua luokissa. Tämän turvaamiseksi on olemassa training room järjestelmä. Jos opiskelija häiritsee opetusta, häneltä kysytään haluatko jäädä oppitunnille vai menetkö training roomiin. Jos häiritsee toisen kerran, opettaja kirjaa nimen ylös, ja myös lähettää opiskelijan training roomiin. Joka luokassa on kirja, johon tehdään merkintä siitä, että opiskelija on jouduttu poistamaan training roomiin. Opettaja täyttää poistetusta opiskelijasta lomakkeen, johon kirjataan, että kuka häirinnyt ja millä tavalla. Lomakkeessa on erilaisia vaihtoehtoja kuten ollut äänekäs, liikkunut eri puolilla luokkaa, kiusannut toisia, ei ole seurannut opetusta jne. Training roomissa odottaa koulun sosiaalityöntekijä (social worker) tai opettaja. Training roomissa opiskelija saa paperin, johon hänen pitää itse kirjoittaa, että miksi

11 11 on lähetetty huoneeseen, miten pitäisi muuttaa käyttäytymistä miten käyttäytyminen vaikutti oppitunnin kulkuun, opetukseen ja muihin opiskelijoihin. Kun opiskelija on täyttänyt lomakkeen, hän keskustelee ongelmastaan/häirikökäyttäytymisestään training roomissa. Isäntien mukaan tämä on tärkeää, koska aina opiskelijat eivät täytä lomaketta vakavalla mielellä. Tämän jälkeen on mahdollista mennä takaisin oppitunnille. Traning roomissa voidaan myös päättää, että takaisin oppitunnille ei pääse. Opiskelija voidaan lähettää myös takaisin training roomiin. Kuva 2. Opiskelijahuollon henkilöstö esittäytyy oppilaitoksen käytävillä On myös opiskelijoita jotka käyttäytyvät huonosti useammin kuin kerran. Heitä varten on erityissuunnitelma. Jos opiskelija on käynyt training roomissa kahdesti, lähtee kirje koululta opiskelijan kotiin. Jos opiskelija on käynyt training roomissa kolmesti, kutsutaan vanhemmat palaveriin koululle. Koulussa keskustellaan yhdessä opettaja, sosiaalityöntekijän ja vanhempien kanssa siitä, miten käyttäytymistä voisi muuttaa ja mistä se voisi johtua. Jos opiskelija on käynyt training roomissa neljä kertaa, kokoonnutaan jälleen ja mukana on myös rehtori. Neljännellä kerralla opiskelija voidaan erottaa koulusta muutamaksi viikoksi. Hyvin vakavassa tilanteessa opiskelija voidaan erottaa koulusta kokonaan. Samalla on selvitettävä, mihin toiseen kouluun opiskelija voi sijoittua erottamisen jälkeen. Kaiken kaikkiaan järjestelmän ansiosta työrauha on parantunut. Opiskelijoilla on järjestelmän myötä paremmat mahdollisuudet seurata opetusta. On olemassa säännöt: kaikki tietävät mitä huonosta käyttäytymisestä seuraa. Järjestelmä on nyt käytössä toista lukuvuotta. Edellisellä lukuvuodella kävi 119 opiskelijaa training roomiissa. Nyt syksyn aikana on 26 eri opiskelijaa käynyt training roomissa. Kaiken kaikkiaan, järjestelmä

12 12 selkeyttää sitä, miten on toimittava, jos on ongelmia käyttäytymisessä. (ks. lomakkeet.) Vierailujen määrän vähentämiselle ei ole asettua määrällisiä tavoitteita, mutta toivotaan, että käynnit vähentyvät. Käyntien syitä tai taustoja ei analysoida mitenkään jälkikäteen. Kuva 3:Training huoneen ovella Isänniltä kysyttiin, että entä jos opiskelija on täysi-ikäinen, saako ilmoittaa kotiin. Suomessa ei saa. Saksassa 18-vuotiaan opiskelijan on erikseen allekirjoitettava paperi, jossa hän ilmoittaa, että vanhempia ei saa informoida asiasta. Suomessa asetelma on toisinpäin: saa ilmoittaa kotiin, jos opiskelija antaa siihen luvan. Isännät totesivat, että Hansin paikka ei ole kaikkein helpoin. Ongelmista kärsivät erityisesti maahanmuuttajat, joita on tullut esim. entisistä Neuvostoliiton tasavalloista ja Afrikasta. Puhetta myös opintoihin sitoutumissopimuksesta, joka opiskelijoiden on allekirjoitettava. Tämä tehdään vain Hansin osastolla. Jos ei toimi sen mukaan, tulee tiettyjä seurauksia. Ensimmäisten päivien aikana sopimus kirjoitetaan ja selitetään, mitä se tarkoittaa. Jokainen opiskelija kirjoittaa saman sopimuksen yhdessä ryhmänsä kanssa. Opiskelija sitoutuu siihen, että osallistuu opetukseen, tule ajoissa kouluun, tekee tehtävät ja käyttäytyy kunnolla. Todettiin, että Suomessakin on käytössä opiskelusitoutumissopimuksia. Kysyttiin vielä isänniltä, että onko määrällisiä tavoitteita training roomissa käyntien vähentämisen suhteen. Isännät vastasivat, että tavoitteena on määrän laskeminen, mutta sen tarkempaa määrällistä tavoitetta ei ole. Toivotaan kuitenkin, että systeemi tulee opiskelijoiden tietoisuuteen ja ennaltaehkäisee huonoa käyttäytymistä. Kyse on myös konseptista, jolla opitaan työpaikan käytäntöihin. Myös työpaikoilla ovat omat sääntönsä, joita on noudatettava.

13 13 Kysyttiin, että onko analysoitu sitä, milloin on eniten rikkomuksia ja liittyykö tämä esimerkiksi joihinkin tiettyihin oppiaineisiin. Järjestelmä on aloitettu 18 kuukautta sitten, eikä tällaista seurantaa vielä ole. Todettiin, että on hankala käsitellä informaatiota, joka liittyy siihen, että joidenkin opettajien tunneilla on enemmän häiriötä kuin toisten opettajien. Kaiken kaikkiaan, on vaikea analysoida sitä, miksi joillakin tunneilla häiritään enemmän. Voi liittyä opettajiin, opiskelijoihin, kotioloihin, henkilökohtaisiin ongelmiin. Sosiaalityöntekijä pyrkii selvittämään ongelmia. Joskus on myös niin, että opiskelija ei edes ymmärrä toimineensa väärin. Kysyttiin vierailta, miten toimitaan, jos opiskelija ei tule ajoissa kouluun. Jos opiskelija jää pois 25 tunnilta, seuraa keskustelu. Jos jää pois 50 tunnilta, seuraa uusi tapaaminen, jossa keskustellaan koulusta erottamisella. Jos jää pois 75 tuntia, erotetaan koulusta. Kysyttiin, että onko yhteistyötä peruskoulujen kanssa. Isännät totesivat, että ei varsinaisesti. Toiminta näiden koulujen suuntaan on sitä, että käydään esittelemässä koulutustarjontaa tuleville opiskelijoille. Isännät totesivat, että opiskelijoiden henkilökohtaisia tietoja ei myöskään saa Saksassa välittää muihin kouluihin. Todettiin, että myös Suomessa rajoituksia tässä. Kuitenkin on olemassa valmiita käytäntöjä, joissa tiettyjä opiskelun kannalta tärkeitä tietoja voidaan välittää ja välitetään eteenpäin. Isännät totesivat, että kuitenkin myös Saksassa on tämän suuntaista toimintaa. Kuva 4: Dysseldorfin aluehallintoon tutustumiskäynti Iltapäivällä siirryttiin lääninhallintoon (Regional Government). Siellä tavattiin, koulutarkastaja Gunilla Lehmkuhl sekä hänen esimiehensä ja jatkettiin keskustelua. Keskustelu painottui nyt laadunhallintajärjestelmiin ja niiden käyttöön ammatillisen koulu-

14 14 tuksen kehittämisessä sekä opettajien osaamiseen ja sen ylläpitämiseen. Todettiin, että Laadunhallinta on yhteinen haaste. Aluehallinnolta kysyttiin, että mitä he yleisesti ottaen ammatillisen koulutuksen laadunkehittämisen hyväksi tekevät. Lehmkuhlin mukaan aluehallinnon on vaikea puuttua yksittäisiin kouluihin, koska koulut hyvin spesifejä. Ei-ammatilliseen koulutukseen puuttuminen on paljon helpompaa. Isänniltä kysyttiin, että onko opettajilla joitain yleisiä asioita, joiden hallintaan heitä on ohjattava, esimerkiksi verkostoituminen, globalisaatio tai IT. Isännät vastasivat, että erityisesti nuoret opettajat ovat varsin osaavia, eikä tarpeita em. asioiden korostamiseen esimerkiksi täydennyskoulutuksessa ole. Totesivat kuitenkin, että ehkä erityisesti IT:een liittyvä täydennyskoulutus olisi tärkeää, koska teknologia ja sovellukset kehittyvät hyvin nopeasti. Kysyttiin isänniltä pedagogisen täydennyskoulutuksen tarpeesta. Heidän mukaansa opettajat opiskelevat runsaasti pedagogisia asioita yliopistotutkintonsa osana. Toinen opettajilta vaadittava tutkinto keskittyy juuri tähän. Systemaattista pedagogiaan liittyvää täydennyskoulutusta ei harjoiteta. Isännät totesivat, että ammatilliselle koulutukselle ei ole asetettu standardeja, mutta niistä kyllä keskustellaan. Kaiken kaikkiaan oppilaitoksilla on paljon itsenäistä päätösvaltaa järjestää koulutus erityisesti full time opetuksen osalta. Tärkeä elin on myös kauppakamari (Chamber of Commerce) erityisesti part time opiskelijoiden osalta. Kysyttiin, että onko käytössä järjestelmää, jossa ohjataan opettajia työelämäjaksoille. Isännät kertoivat, että järjestelmä on olemassa. Jotkut opettajat käyvät työelämäjaksoilla joka vuosi, suurin osa kuitenkin harvemmin. Tarve työelämäjaksolle liittyy myös opettaviin aineisiin. Käytäntönä on, että mennessään työelämäjaksolle on opettajan käytettävä tähän myös lomaansa (ns. kuuden viikon kehittämisjakso). Kysyttiin siitä, kuinka usein opettajat käyvät täydennyskoulutuksessa. Kovin paljon ei käydä, mutta toivottavaa olisi, että siellä käytäisiin. Tässä on ongelmia esimerkiksi siinä, että mihin aikaan koulutukseen voisi osallistua. Tarjontaa kuitenkin on. Isännät kysyivät Suomen käytännöistä. Kerrottiin, että Suomessa on ainakin kaksi täydennyskoulutuspäivää vuodessa. Henkilöstölle järjestetään myös räätälöityä täydennyskoulutusta. Isännät olivat kiinnostuneita KAM oon projektista. He kysyivät siitä, miten projektissa arvioidaan oppilaitoksia. Sirpa kertoi hankkeen keskiössä olevasta EFQM kriteereistä. Vieraat kysyivät, että kerrotaanko heille perjantaina myös projektin taustaa vai tuloksia? Lehmkuhl kiteytti, että hänen mielestään hankkeessa ollaan arvioimassa pikemminkin oppilaitoksen toimintajärjestelmän laatua, ei niinkään opetuksen laatua. Näkemys hyväksyttiin. Todettiin, että EFQM on laadunhallintajärjestelmä, joka mahdollistaa organisaation eri osa-alueiden kehittämisen. Samalla kuitenkin huomioiden organisaation perustehtävän, joka on oppimisen tukeminen. Isännät totesivat, että Saksassa näkökulma on täysin erilainen, koska huomio on nimenomaan oppitunneissa ja opetuksessa. Saksassa arvioidaan esimerkiksi sitä, miten aktiivisesti tai passiivisesti opiskelijat toimivat. Analyysi on keskittynyt oppituntien arviointiin. Isännät kertoivat,

15 15 että aluehallinnosta tehdään tarkastuskäyntejä oppilaitoksiin. Todettiin isännille, että myös Suomessa arvioidaan opetusta Isännät kysyivät, että annetaanko Suomessa systemaattista palautetta opettajille. Todettiin, että opiskelijapalautteessa hyödynnetään sähköisen järjestelmän avulla toteutettuja opetusta koskevia kyselyjä. Suomessa hyödynnetään myös kehityskeskusteluja. Tärkeänä pidetään, että tuloksien avulla voidaan tehdä tietoista kehitystyötä. Voidaan verrata olemassa olevaa tilannetta aikaisempaan. Suomessa koulutuksen järjestäjien hallinnolla on tärkeä tehtävä tiedon keräämisessä, taloushallinnossa ja indikaattoreiden analyysissä. Samalla asiaa kysyttäessä todettiin, että Suomessa on 172 koulutuksen tarjoajaa. Keskusteltiin suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Samalla isännät muistuttivat, että Saksan eri osavaltioissa on suuria eroja koulutusjärjestelmien välillä. Isännät kysyivät, että voidaanko Suomessa siirtyä ammatillisesta koulutuksesta yliopistoihin. Todettiin että se on mahdollista. Todettiin, että ammatillisen koulutuksen suosio Suomessa on kasvussa. Vierailun jälkeen kävelimme Frau Lehmkulin johdolla Dysseldorfin keskustassa tutustuen vanhaan virastotaloon. Päivän päätteeksi isännät tarjosivat meille illallisen viihtyisässä ravintolassa. 4. matkapäivä, kolmas työskentelypäivä klo 9 koko päivä Kokoonnuttiin koululle n. klo Koululla keskusteltiin kahden ensimmäisen vierailupäivän antia. Samalla työstettiin myös matkapäiväkirjaa. Ruth Gilemann saapui paikalle n. klo Keskusteltiin hänen kanssaan muun muassa opettajien työelämäjaksoista. Kysyttiin, että oppilaitosten kesken kilpailua siitä, että mihin oppilaitokseen part time opiskelijat sijoittuvat. Vastaus oli, että kilpailua ei ole, koska paikat on jaettu maantieteellisillä perusteilla oppilaitosten kesken. Esille tuli myös, että opettajat eivät ole kovin aktiivisia osallistumaan työelämäjaksoille. Opettaja itse on ollut työelämäjaksolla muutama vuosi sitten, mutta kovin moni ei oikeastaan osallistu. Esille tuli kuitenkin, että EU:n rahoittamissa projekteissa opettajat voivat käydä ulkomailla. Tässä on eri oppilaitoksissa aktivoiduttu. Kysyttiin myös oppilaitoksen tekemästä hienosta esitteestä (ks. liite). Esille tuli, että oppilaitosesitteitä on alettu tehdä kymmenisen vuotta sitten. Kysymys on laadun kehittämisestä, jossa kuitenkin ollaan vasta alussa. Keskustelun jälkeen Ruth Gilemann esitteli oppilaitosta. Esille tuli muun muassa, että oppilaitoksessa on 8 atk-luokkaa, joissa on 200 konetta. Koneiden käyttöikä on noin kuusi vuotta ja softa vaihdetaan suunnilleen neljän vuoden välein. Siivouspalvelut hankitaan oppilaitoksen ulkopuolelta. Siivoamassa käydään joka toinen päivä. Myös opiskelijat osallistuvat siivoukseen. Heille on jaettu ryhmittäin tietyt alueet, joista on huolehdittava. Toimistossa työskentelevät kertoivat, että he tekevät työtä myös kaupungille. Pääasiassa työ koski kuitenkin opiskelijoiden tietoja. Tähän oli käytössä opiskelijoidenhallinta järjestelmä. Kiertueen jälkeen valmisteltiin perjantain esitystä.

16 16 Kuva 5:Opiskelijoita tehtävien äärellä koulun käytävällä Illalla menimme junalla Kölniin ja kiersimme paikallisia nähtävyyksiä. Matkaoppaanamme toimi oppilaitoksen opettaja Rita Flashkamp. 5.matkapäivä, neljäs työskentelypäivä klo 9 koko päivä Kokoonnuimme koululle työstämään perjantain esityksiä n. klo Työskentelyä varten jakauduttiin ryhmiin. Kirjallista palautetta työstettiin kahdessa eri ryhmässä. Erkki, Markku ja Jari laativat palautteen yleistä osaa, jossa esiteltiin oppilaitosta koskevia faktoja. Sirpa ja Antti työstivät alkuviikon keskusteluihin perustuvaa arviointi osaa, jossa EFQM mallin rakenteeseen perustaen arvioitiin oppilaitosta ja samalla myös osavaltion ammatillista koulusta koskevaa järjestelmää. Liisa ja Pirkko-Liisa laativat puolestaan perjantain esittelyä varten Power Point esitystä, jossa kuvattiin toisaalta oppilaitoksen vahvuuksia ja toisaalta kehittämisen kohteita. Osioiden valmistuttua ne käytiin vielä yhdessä läpi. Samalla esityksiä täydennettiin, sanavalintoja täsmennettiin sekä kieliasua huollettiin. Työskentely päätettiin n. klo Klo kokoonnuttiin vielä isäntien kanssa lounaalle. Isäntiä edustivat muun muassa Gunilla Lehmkuhl, Ernst Schaub ja Christiane Gerhards. Erinomaisen illallisen ja keskustelujen jälkeen vieraita muistettiin vielä erilaisilla suomalaisista yhteistyökumppaneista muistuttavilla lahjoilla. 6.matkapäivä, viides työskentelypäivä klo Viikon päätteeksi esittelimme palautteen koko henkilökunnalle. Oppilaitos oli varannut sitä varten erillisen tilan Mönchengladbachista kaupungintalon läheisyydestä. Paikalla oli myös lehdistön edustaja, joka haastatteli meitä esityksen puolivälissä.

17 17 Kuva 6: Oppilaitoksen rehtori Ernst Schaub, Ruth ja Sirpa Kuva 7:Palautetilaisuus perjantaina

18 18 Viikon päätöstilaisuus on mielestämme onnistunut ja tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua paikalla olleiden kanssa. Tilaisuuden jälkeen jäimme Mönchengladbachiin ostoksille. Illalla osa meni jalkapallopeliin (Markku, Antti, Pirkko-Liisa), Liisa oopperaan ja loput jäivät ostoksille kaupungille. 7.matkapäivä, kotiinlähtö Lähtö hotellilta tilataksilla aamulla klo 9 kohti Dysseldorfin lentokenttää, josta lensimme Helsinkiin. Ryhmä hajautui eri koneisiin Ouluun, Kokkolaan ja Rovaniemelle. Viikko on ollut antoisa ja olemme saaneet paljon uutta tietoa Saksan koulutusjärjestelmästä ja siihen liittyvistä asioista. Ryhmän yhteistyö on sujunut saumattomasti ja kaikki olivat hyvin mukana yhteisen raportin kokoamistyössä. Valokuvia lisätään hankkeen www sivuille muiden nähtäviksi.