2015 Vuosikertomus SISÄLTÖ

Transkriptio

1 2015 Vuosikertomus

2 2015 Vuosikertomus SISÄLTÖ 3 Aikuisopiston 58. toimintavuosi 3 Laatutyö 4 Opiston visio 4 Kehittämishankkeet 4 Maahanmuuttajakoulutus 4 Opintosetelit 5 Laatu- ja kehittämishanke 5 Opet oppii 5 Digioppi3 6 Pääkaupunkiseutuyhteistyö 6 Ystäväopistoyhteistyö 8 Fyysinen toimintaympäristö 10 Viestintä ja markkinointi 11 Opinto-ohjelman kansiteksti 11 Kaupungin brändiuudistus opistolle uusi logo 12 Ilmonet.fi 12 Opiston näkyminen kaupunkikuvassa 12 Aikuisopisto verkossa 12 Opistopistoja 12 Facebook 14 Organisaatio ja henkilöstö 14 Henkilöstö 15 Johtoryhmä 15 Tiimit 16 Henkilöstökoulutus 17 Työhyvinvointitoiminta 17 Turvallisuustoiminta 18 Opetustoiminta 19 Toiminnan tunnusluvut 20 Yhteiskunnalliset aineet 21 Musiikki ja teatteri 25 Kuvataiteet 29 Kotitalous 32 Käsityö 35 Tietotekniikka 37 Liikunta, terveys ja hyvinvointi 41 Kielten opetus 52 Arbis 53 Maahanmuuttajakoulutus 58 Tapahtumat 58 Joulutapahtuma

3 AIKUISOPISTON 58. TOIMINTA- VUOSI Kaikkien yhteinen opisto, jossa oppiminen, ilo ja osaaminen tuottavat omaa pääomaa. 2

4 AIKUISOPISTON 58. TOIMINTAVUOSI Vantaan kaupungin ylläpitämässä Vantaan aikuisopistossa on vapaasta sivistystyöstä annetun lain tarkoittama kansalaisopisto ja perusopetuslain tarkoittama nuorten maahanmuuttajien perusopetus. Kansalaisopistossa on myös ruotsinkielisen opetuksen yksikkö. Kansalaisopiston toiminta kehittyi edellisenä vuonna linjattujen strategioiden mukaisesti. Toiminta väheni hieman opiskelij amäärän vähenemisen johdosta. Paljon voimavaroja vuoden aikana vei edelleen uuden kurssihallintojärjestelmän (Kursor) kehittäminen ja siihen liittyvät koulutukset sekä järjestelmän käytön opettelu. Maahanmuuttajakoulutuksen yksikössä selkein muutos oli työvoimapoliittisen koulutuksen päättyminen vähitellen. Kyseinen koulutus päättyy Vantaan aikuisopistossa, koska opisto ei menestynyt kyseisen koulutusmuodon kilpailutuksessa. EU:n kilpailuneutraliteettilain mukaan kunnallinen toimij a ei olisi voinut kilpailla työvoimapoliittisesta koulutuksesta vuoden 2017 alun jälkeen, eli tämä koulutus olisi joka tapauksessa päättynyt hyvin pian. Opisto perustettiin vuonna Vuosittain opistossa opiskelee yli kurssilaista. Vantaan aikuisopisto järjestää: kansalaisopisto-opetusta avoimen yliopiston opetusta täydennyskoulutusta ammattitaidon ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi perusopetukseen valmistavaa sekä perusopetusta nuorille maahanmuuttajille työelämä- ja kotoutumiskoulutusta maahanmuuttajille tilauskoulutusta yrityksille ja yhteisöille Opistossa on jatkuvasti käynnissä kehittämishankkeita. Vuonna 2015 opistossa järjestettiin kaikkiaan opetustuntia. Kurssien lukumäärä oli Opiskelij amäärä oli Nuorten maahanmuuttajien perusopetuksessa 22 nuorta sai peruskoulun päästötodistuksen keväällä Aikuisille maahanmuuttajille suunnatussa työelämäkoulutuksessa opiskelij atyöpäivien määrä oli noin LAATUTYÖ Opistossa on käytössä CAF-mallin mukainen laatukäsikirja. Tuloskortit toimivat johtamisen työvälineinä niin koko opiston tasolla kuin tiimeissäkin. Laatutyöskentely pyrkii olemaan pitkäjänteistä ja jatkuvaa. Laatutyössä tehtiin muutamana edellisenä vuonna merkittävää työtä. Prosessien kehittämiseen kiinnitettiin erityistä huomiota osana uuden kurssihallintojärjestelmän, Kursorin, käyttöönottoa. 3

5 OPISTON VISIO Opiston visiona on Kaikkien yhteinen opisto, jossa oppiminen, ilo ja osaaminen tuottavat omaa pääomaa. Oppiminen ja osaamisen kehittyminen ovat pääosassa oppilaitoksen toiminnassa. Kurssimme keskittyvät osaamisen ja sitä kautta hyvinvoinnin lisäämiseen. Osaamisen karttuminen hyödyttää meitä jokaista laajasti: esimerkiksi työtehtävissä paremmin selviämisen tai virkistäytymisen ja rentoutumisen kautta. Monille oppimisen prosessi saattaa olla tärkeämpi kuin varsinaisen päämäärän saavuttaminen lopullista päämäärää ei välttämättä olekaan, vaan tekemisessä kehittymisen polku on tärkein. Oppimisen ilo, opiskelun ilo ja tekemisen ilo näkyvät Aikuisopistolla sekä asiakkaiden että opettajien arjessa. Yksi vapaan sivistystyön peruspilareista konkreettisen oppimisen lisäksi on hyvän mielen tuottaminen. Oppiminen leppoisassa ilmapiirissä on mukavaa ja tehokasta. Henkilökunnan ja opettajien näkökulmasta työmme on erittäin antoisaa meillä on ilo työskennellä kaiken aikaa erittäin motivoituneiden opiskelij oiden kanssa. Omaa pääomaa sivistyshyötyä opiskelu tuo sekä työhön että vapaa-aikaan. Tätä on vaikea mitata, mutta olemme opistolla vakuuttuneita siitä, että jokainen kurssilaisemme on jollain tavalla lisännyt omaa pääomaansa, ja sitä kautta parantanut kokonaisvaltaisesti hyvinvointiaan. Pääoma voi tässä kohden olla tietoa tai taitoa, kokonaisvaltaista hyvinvointia tai vaikkapa sosiaalisen piirin laajentamista. Opisto on kaikkien yhteinen opisto, ja toimimme jatkuvassa vuorovaikutuksessa asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kanssa. Otamme vastaan palautteita, kurssitoiveita ja kehittämisideoita monin eri tavoin, ja pyrimme hyödyntämään kaikkea saamaamme palautetta. Pääkaupunkiseudulla on runsaasti eri alojen asiantuntij oita, joten tuntiopettajia löytyy eri aiheisiin laajasti. Niinpä ainealuekirjomme on varsin laaja siitä voisi sanoa löytyvän jokaiselle jotakin. Mielenkiinnon kohteet muuttuvat kuitenkin koko ajan ja opisto toivookin jatkuvasti vihjeitä uusiksi kurssiaiheiksi. KEHITTÄMISHANKKEET Maahanmuuttajakoulutus ESR-rahoitteinen Samalla-tiellä -hanke sai jatkoa kevätlukukaudelle Hankkeessa annettiin erityistä tukea suomen kielen opiskelussa, järjestettiin kesätyöpaikkoja ja ohjattiin nuoria monipuolisesti. Aikuisopisto osallistui kumppanina seuraaviin Opetushallituksen rahoittamiin kehittämishankkeisiin: Kotona verkossa -hanke (verkkopohjaisen suomen kielen opetusmateriaalin tuottaminen), PKS aikuisten perusopetuksen kansainvälinen Erasmus-kehittämishanke ja Kotoverkko II (kotoutumiskoulutuksen laadun kehittäminen). Lisäksi Aikuisopisto toimi koordinaattorina Sähköisesti suomea -hankkeessa (Kotona Suomessa -verkko-opetusmateriaalin levittäminen). Lake-hankkeessa käynnistettiin vapaan sivistystyön / kansalaisopiston omaehtoisen koulutuksen tarjontaa syyslukukaudesta lähtien. Opintosetelit Opetushallitus myönsi vuonna 2015 opintoseteliavustusta Aikuisopistolle kaikkiaan euroa. Kohderyhmänä opintoseteliavustukselle olivat maahanmuuttajat ja työttömät. 4

6 Vaikka erityisiä maahanmuuttajille suunnattuja opintosetelikursseja ei järjestetty, kohdistui myös maahanmuuttajille iso määrä avustuksesta. Tämä johtuu siitä, että moni maahanmuuttaja, joka opiskelee Aikuisopiston kursseilla, on oikeutettu työttömyysalennukseen. Näin sekä kantaväestön että maahanmuuttajaväestön opintoseteliavustukset muodostuivat vuonna 2015 työttömyysalennuksen muodossa. Kaikkiaan opintoseteliavustuksen turvin opiskeli 480 henkilöä. Tämän lisäksi Aivoliiton kanssa yhteistyössä järjestettävän afaatikoille suunnatun kurssin kurssimaksua alennettiin opintosetelirahoituksen turvin. Laatu- ja kehittämishanke Opisto sai vuosille Opetushallituksen myöntämää laatu- ja kehittämisrahoitusta. Hankkeen kohteena oli Kursor-kurssihallintojärjestelmän kehittäminen ja sen käyttöönottaminen myös tuntiopettajien työvälineenä. Hanketta aloitettiin vuoden 2014 syksyllä järjestelmätoimintojen kehittämisellä, erilaisilla koulutuksilla ja ohjeistusten laatimisella. Järjestelmään suunniteltiin myös toimintoja tiimi- ja ainealuekohtaisen talouden suunnitteluun ja seurantaan. Suurin osa hankkeesta toteutui vuoden 2015 aikana. Tiimi- ja ainealuekohtainen talouden suunnittelun ja seurannan työväline kehitettiin Kursor-kurssihallintojärjestelmään (ns. talousvälilehti). Tuntiopettajille järjestettiin koulutusta mm. Kursorin tuntiopettajien käyttöliittymän toiminnoista (kurssiehdotuksen jättäminen, läsnäolomerkintöjen tekeminen, päiväkirjamerkintöjen tekeminen). Tuntiopettajien matkalaskutoiminto saatiin testausta vaille valmiiksi. Hankkeen puitteissa järjestettiin koulutusta myös päätoimiselle henkilöstölle pitkin vuotta ja hankkeessa pidettiin koko henkilöstölle suunnattu päätösseminaari. Opet oppii Opetus- ja kulttuuriministeriön Osaava-ohjelmasta rahoitettu Opet oppii -hanke ( ) lisää vakituisten ja tuntiopettajien aikuispedagogista osaamista sekä valmiuksia tietoja viestintätekniikan pedagogisessa käytössä. Opettajille ja muulle henkilökunnalle on järjestetty koulutusta mm. ryhmätyöskentelymenetelmistä, verkkopedagogiikasta ja erilaisten oppij oiden huomioon ottamisesta. Hankkeen verkostoon kuuluvat Espoon työväenopisto, Helsingin työväenopisto, Kauniaisten kansalaisopisto ja Vantaan aikuisopisto. Sen kohderyhmää ovat opistojen päätoiminen henkilökunta sekä tuntiopettajat, yhteensä noin henkilöä. Hankkeella on internetsivut Vuonna 2013 alkanut hanke sai Etelä-Suomen aluehallintovirastolta jatkorahoituksen kaudelle Nyt jo on tiedossa, että hanke saa jatkoa vielä tästä eteenpäinkin. Digioppi3 Kaikkien opetuksen kehitystoimenpiteiden haasteena Aikuisopistossa on aina ollut tuntiopettajien suuri määrä. Tämän joukon innostaminen koulutuksiin ja työn kehittämiseen on haastavaa, koska he tekevät työtään kurssikohtaisilla määräaikaisilla työsopimuksilla. Aikuisopisto hyppäsi Omnian ja Varian Osaava-ohjelman Digioppi-hankkeeseen mukaan 3. vaiheessa. Päätavoitteeksi otettiin se, että saisimme suuresta tuntiopettajajoukosta aktivoitua edes pienen joukon, joka veisi digiasiaa eteenpäin. Tässä hankkeessa tuntiopettajille pystyttiin myös maksamaan palkkaa oman työnsä kehittämisestä. 5

7 Kiinnostuksen herättelynä käytettiin muutamaa iltaa, jossa helppoja digityövälineitä esiteltiin suuremmalle joukolle. Näihin saatiinkin opettajia varsin mukavasti mukaan, ja erityisesti kieltenopettajat aktivoituivat kokeilemaan digivälineitä ja muutamia mukavia projekteja saatiin käyntiin. Näiden projektien tiimoilta järjestettiin useampiakin työpajatyylisiä koulutustuokioita, joissa opettaja opastivat toisiaan. PÄÄKAUPUNKISEUTUYHTEISTYÖ Vantaan aikuisopisto on ollut aktiivisesti mukana pääkaupunkiseudun sekä Uudenmaan kansalaisopistojen yhteistyöfoorumeissa. Rehtori Petri Vahtera toimi lukuvuoden pääkaupunkiseudun johtoryhmän puheenjohtajana. Aikuisopisto on osallistunut pääkaupunkiseudun kunnallisten kansalaisopistojen yhteisen ilmoittautumispalvelun Ilmonet.fi ylläpitämiseen ja uudistamiseen. Aikuisopisto on osallistunut myös pääkaupunkiseudun kunnallisten kansalaisopistojen yhteisen opistojärjestelmän Kursorin kehittämiseen ja rakentamiseen. Uusi kurssihallintojärjestelmä otettiin portaittain käyttöön jo syksyn 2013 aikana, mutta käyttöönottoon liittyvät toimet ja koulutukset jatkuivat aktiivisesti vielä vuoden 2015 aikana. Rehtori Petri Vahtera on toiminut Kursor-projektiryhmän puheenjohtajana myös vuonna Pääkaupunkiseudun kunnalliset kansalaisopistot (Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsingfors arbis, Espoon työväenopisto, Kauniaisten kansalaisopisto ja Vantaan aikuisopisto) toteuttivat yhdessä Opet oppii -hanketta. Tässä hankkeessa järjestettiin runsaasti koulutusta opistojen henkilökunnalle eri aihealueilta markkinoinnista ja taloudesta pedagogiikkaan. Ruotsinkielisen opetustarjonnan sekä sen markkinoinnin tukemiseksi on ollut voimassa puitesopimus Helsingfors arbiksen kanssa. Vantaan aikuisopiston koulutuspäällikkö Heli-Kaarina Degerman toimii pääkaupunkiseudun kunnallisten kansalaisopistojen Asiakaspalvelutyöryhmän puheenjohtajana järjestettiin Uudenmaan opistojen yhteistyönä perinteinen eloseminaari Espoon työväenopistossa järjestettiin pääkaupunkiseudun kunnallisten kansalaisopistojen rehtoriseminaari, ns. Nice-seminaari järjestettiin pääkaupunkiseudun asiakaspalveluhenkilöstölle yhteinen asiakaspalveluseminaari nyt neljättä kertaa. Tällä kertaa seminaari järjestettiin EMMAssa, Espoossa, ja kaikkiaan osallistujia oli 33, joista Vantaan aikuisopistosta 9 henkeä. Seminaarin teemana oli positiivisen ajattelun merkitys työelämässä. Aamupäivällä aiheesta luennoi Stella Polariksen Kirsti Kuosmanen ja iltapäivällä tehtiin ryhmätöitä. Tämän lisäksi seminaarinosallistujat pääsivät tutustumaan Carol Raman näyttelyyn Polte. YSTÄVÄOPISTOYHTEISTYÖ Vantaan aikuisopistolla ovat ystäväopistoina Suomen pohjoisin ja eteläisin kansalaisopisto: Revontuliopisto (joka toimii Kittilän, Enontekiön ja Sodankylän alueella) sekä Sofia-opisto (joka toimii Espanjan Aurinkorannikolla). Vuoden 2015 aikana yhteistyötä oli varsin vähän, lähinnä tiedotuksessa ja markkinoinnissa. 6

8 Pääkaupunkiseudun opistojen asiakaspalveluhenkilöstön positiiviseen ajatteluun keskittyneessä seminaarissa puhuttiin myös yhteistyön merkityksestä. Kuva Heli-Kaarina Degerman. 7

9 FYYSINEN TOIMINTA- YMPÄRISTÖ Kursseja noin 40 paikassa eri puolilla Vantaata Kuva Elina Vienamo 8

10 Tikkurilassa, Lummetie 5:ssä sij aitsee Opistotalo, joka on opiston hallinnollinen keskus. Opistotalossa on suunnittelu- sekä opetustiloja. Tikkurilan kirjaston (Lummetie 4) yhteydessä olevaan Taidekeskukseen sij oittuvat taideopetustilat sekä Pisto-taidegalleria. Myyrmäessä Myyringin kiinteistössä (Liesitori 1) sij aitsevat opetus- ja toimistotilat palvelevat länsivantaalaisia. Edellä mainittujen tilojen lisäksi kursseja järjestetään noin 40 paikassa eri puolilla Vantaata. Pääopetuspaikat ovat kuitenkin Tikkurila ja Myyrmäki. 9

11 VIESTINTÄ JA MARKKI- NOINTI uuden edessä 10

12 Jos Walsheimia ei ole upotettuna Word- ja PowerPoint-pohjiin, korvaavana fonttina käytetään Calibri kirjasinperheen fontteja. Sanomalehtijulkaisuisujen pitkissä leipäteksteissä voi käyttää tarvittaessa Egyptienne F kirjasinperhettä. Vantaan päävärit ovat keltainen ja sininen ja valkoinen. Päävärien tukena voidaan käyttää tummempaa ja vaaleampaa sävyä. Päävärit Pääväriparit Sininen Keltainen Valkoinen Tukivärit Harmaasävyjä käytetään tukiväreinä. Niiden käyttö pyritään pitämään vähäisenä. 22 Vaalea Tumma 19 CMYK väriparien yhdistelmät painotuotteissa. RGB väriparien yhdistelmät sähköisessä viestinnässä. 48 Pystymalliset sivut aukeamana. SISÄLTÖ VANTAAN ELINVOIMAOHJELMA KAUPUNGINVALTUUSTO Esipuhe 6 1. Johdanto 8 2. Vantaan elinvoiman painopisteet Yrityspalveluiltaan ylivoimainen Edelläkävijä työllistämisessä Saavutettavuudeltaan ykkönen Elävät keskustat ja kohtuuhintaiset asunnot Osaamisen kehittäjä Teollisuus Kasvava teollisuus ja kehittyvä kauppa Matkailun kansainvälinen keskittymä Mainetta rakentamassa Elinvoimalupaukset Liitteet UUSIA RATKAISUJA KASVAVAN JA KEHITTYVÄN KAUPUNGIN TARPEISIIN. Koulutus- ja työelämävalmiuksien parantaminen edellyttää eri viranomaisten tiivistä yhteistyötä. ESIPUHE Kaupungin toimintojen kehittäminen on tavoitteidemme toteuttamiselle elintärkeää. Meidän tulee rakentaa Vantaa, joka on entistäkin joustavampi, asiakaslähtöisempi ja tuottavampi. Näin voimme parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttaa kaupungin kehittymisen suuntaan. Tähän Vantaan valtuusto meitä myös ohjasi hyväksyessään kaupungin talouden tasapainotusohjelman. Kaiken tämän toteuttamisessa kaupunki tarvitsee kumppaneita. Haluankin kiittää vantaalaisia yrittäjäjärjestöjä - Kauppakamari ja Vantaan Yrittäjät sekä yksittäisiä yrityksiä vahvasta tuesta elinvoimaohjelman laatimisessa. On ollut hienoa huomata, miten vahvaa tukea kumppanuus kaupungin kanssa on saanut. Lämmin kiitos myös kaupungin työntekijöille heidän avainasemassa olleesta panoksestaan ohjelmaa rakennettaessa, luottamushenkilöjohdolle heidän työhön tuomastaan asiantuntemuksesta, sekä koko vantaalaiselle päätöksentekojärjestelmälle siitä ennakkoluulottomuudesta, jolla se suhtautuu elinkeinoelämän kehittämiseen. Kaikilta ohjelman rakentamisessa mukana olleilta tahoilta olemme saaneet varauksettoman tuen. Meillä on nyt todellinen mahdollisuus rakentaa tulevaisuuden Vantaasta entistäkin vahvempi ja elinvoimaisempi kaupunki. Kari Nenonen kaupunginjohtaja valmisteluryhmän puheenjohtaja Vantaan elinvoimaohjelma 5 KOULUTUSTA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN 18 Vantaan elinvoimaohjelma Vantaan elinvoimaohjelma 19 Vaakamalliset sivut. VANTAAN ELINVOIMAOHJELMA KAUPUNGINVALTUUSTO Esipuhe 6 1. Johdanto 8 2. Vantaan elinvoiman painopisteet Yrityspalveluiltaan ylivoimainen Edelläkävijä työllistämisessä Saavutettavuudeltaan ykkönen Elävät keskustat ja kohtuuhintaiset asunnot Osaamisen kehittäjä Teollisuus Kasvava teollisuus ja kehittyvä kauppa Matkailun kansainvälinen keskittymä Mainetta rakentamassa Elinvoimalupaukset Liitteet 3.2 MATKAILUN KANSAINVÄLINEN KESKITTYMÄ Matkailu on ollut Vantaalla vahvassa Vantaalla on useita tasokkaita hotelleja nousussa viimeisten vuosien aikana. Se on sekä kokous- ja kongressipaikkoja. Kehä III:a toimialoista ainoita, joka on kasvanut talouden ei ole syyttä kutsuttu Suomen pisimmäksi suhdannevaihteluista huolimatta. Vantaa on kauppakaduksi ja kulttuurimatkailijoille Vantaa kokonaisyöpymisten määrässä mitattuna jo tarjoaa teatteria, tapahtumia, konsertteja ja maan kolmanneksi suosituin kohde, edellään taidenäyttelyitä. Vantaan matkailun keskeisimpiä kehittämiskohteita ovat tavoitteiden vain Helsinki ja Tampere. Huomattavinta kasvupotentiaalia Vantaan matkailussa voi odottaa selkiytymättömyys, markkinoinnin hajanaisuus venäläisten matkailijoiden määrän lisääntymisestä sekä luontomatkailun ja jatkolentoja määrä. sekä kärkikohteiden- ja tapahtumien vähäinen odottavien matkustajien stopover- matkailun kasvamisesta. Venäläisyöpymisissä Vantaa on jo nyt maan kakkonen Helsingin jälkeen. Vantaalla liikematkailun rinnalla osuuttaan ovat kasvattaneet elämys- ja ostosmatkailu. Eniten ulkomaisia matkailijoita tuli vuonna VENÄLÄISMATKAILI Kiinasta, Venäjältä, Japanista ja Yhdysvalloista. Kotimaisessa matkailussa JAT OVAT LÖYTÄNEET on erityisesti kasvanut vapaa-ajan matkailu. Lentoasema- alueen kehitys, Venäjältä tulevan VANTAAN junan viisi päivittäistä pysähdystä Tikkurilassa sekä Kehäradan mahdollistamat nopeat siirtymät Pietarin junasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle kasvattavat matkailijavirtoja jatkossa entisestään. Vantaan suosituimpia matkailukohteita ovat Heureka, Jumbo/ Flamingo -kokonaisuus, Pyhän Laurin kirkko ja Ilmailumuseo. Lisäksi Kuusijärvi toimii tulevaisuudessa Sipoonkorven kansallispuiston läntisenä porttina. 2.4 ELÄVÄT KESKUSTAT JA KOHTUUHINTAISET ASUNNOT Keskustojen elinvoimaisuus edellyttää asuntotuotannon lisäämistä, liike- ja toimitilojen kehityskohteista on Tikkuraitti, joka on luon- kauppakeskuksen laajennus, asuinkerrostaloja viihtyisyyden kannalta yksi keskeisimmistä Myyrmäen keskustaan on tarkoitus rakentaa rakentamista sekä yleisen viihtyvyyden nollinen osa Tikkurilan uudistuvaa ja elinvoimaista keskustaa. Tikkurilaan ja Jokiniemeen uudistetaan vuonna 2014 ja niitä kehitetään ja tori. Linjaautoterminaali ja juna-asema nostamista. Vantaan keskukset ovat oman aikansa tuotteita ja niitä on syytä profiloida rakentuu lähivuosina runsaasti uusia asuntoja aktiivisessa yhteistyössä kaupungin, alueen niiden nykyisistä vahvuuksista lähtien. Kaikissa ja lisää kaivattua pysäköintitilaa. Keskeinen asukkaiden sekä TEKESin Fiksu kaupunki Vantaan keskustoissa on käynnissä merkittäviä, sijainti, erinomaiset liikenneyhteydet, toimisto- -ohjelman toimijoiden kanssa. Martinlaakson eri vaiheissa olevia kehittämishankkeita. ja liikekeskukset kuten Dixi ja uudistuva Tikkuri keskustaan on hiljattain valmistunut uusi Vantaan hallinnolliseen kaupunkikeskukseen ovat Tikkurilan valttikortteja. Tikkurilan rooli ostoskeskus ja useita kerrostaloja. Koivukylän Tikkurilaan on asumisen lisäksi keskittynyt pääkaupunkiseudun monikeskuksisessa vanhan ostoskeskuksen laajennuksen asemakaavamuutos on tekeillä. Myymäläpinta-ala paljon yksityisiä ja julkisia palveluja. Tikkurilan verkostossa vahvistuu jatkossa. Kiinnostavan uusi tori, puisto, kävelykatu ja kaupungintalon kehittämiskohteen muodostaa entisen on tarkoitus moninkertaistaa. Suunnitelmaan viereen avattu Galleria K luovat puitteet Åvikin huvilan, Silkin kiinteistön, Vernissan ja kuuluu nykyisen kirjaston siirtäminen vanhoista vireälle ja turvalliselle kaupunkielämälle. Heurekan alueen muodostama kokonaisuus tiloista uuteen ostoskeskukseen. Tavoitteena on Tikkurilan kehittymisen, turvallisuuden ja keskeisellä paikalla Tikkurilan Jokirannassa. myös rakentaa asuntoja aseman viereen. VUOSIKERTOMUS 2015 VANTAAN AIKUISOPISTO Aikuisopiston viestintä ja markkinointi elää uutta vaihetta. Kun opinto-ohjelmien kotij akelu kesälukukaudella 2014 lopetettiin, se näkyi heti opiskelij amäärissä, eikä tätä aukkoa ole kyetty vielä kokonaan paikkaamaan markkinointiin kiinnitettiin jo enemmän huomiota, ja se näkyy jo hieman kohonneena opiskelij amääränä. Opiskelij at arvostavat Aikuisopistoa, mutta opiston nimen tunnettuus ei vantaalaisten keskuudessa ole kuitenkaan kovin hyvä. Monet vanhemmat oppilaat puhuvat edelleen työväenopiston kursseista ja nuoremmat luulevat Aikuisopiston valmistavan ammattiin - Aikuisopisto ja Varia sekoitetaan keskenään. Tässä on opiston viestinnälle ja markkinoinnille työnsarkaa, jotta Aikuisopiston todellinen luonne ja tarkoitus saadaan viestittyä kaupunkilaisille. OPINTO-OHJELMAN KANSITEKSTI Jotta opinto-ohjelman kansi viestisi paremmin sen sisältöä, Kevät ohjelmassa luovuttiin nimestä Opinto-ohjelma, ja painotuotteen nimeksi muutettiin Kansalaisopiston kurssit. Tämä toivottiin paremmin viestivän asiakkaille ohjelman sisältöä, ja selkeyttävän sitä mielikuvaa, joka vantaalaisilla Aikuisopistosta oli. KIRJASINPERHE Typografia on keskeinen osa Vantaan kaupungin ilmettä ja yhdenmukaista brändiviestintää. Typografiaa käytetään vahvana ilmaisun keinona kaikessa brändiviestinnässä. Vantaan typografian tavoitteena on rohkeasti houkutella lukija sisällön pariin, pitää mielenkiintoa yllä ja luoda vahva keino viestintään. Vantaan markkinoinnin typografiassa käytetään GT Walsheim fonttiperhettä. Kaikessa kaupungin suuralueiden ja kaupunginosien brändiviestinnässä käytetään kirjasinperhettä yhtenäisen visuaalisen ilmeen takaamiseksi. VÄRIPARIEN MUODOSTAMINEN JA KÄYTTÖ Vantaan päävärien, sinisen, keltaisen ja valkoisen, tulee näkyä kaikessa kaupunkitasoisessa viestinnässä. Lisäväriparit muodostetaan päävärien ja aluevärien yhdistelmistä. Lisävärejä käytetään pääväripintojen, keltainen, sininen ja valkoinen päällä, esimerkiksi typografisina korostuksina tai kuvituselementteinä. Lisävärejä ei saa käyttää yksin ilman päävärejä eikä laajoina pintoina. Väriyhdistelmät valitaan viereisen mallin mukaisesti. Sähköisessä ympäristössä ja painotuotteissa väriparien erottuvuus on erilainen. Siksi rgb- ja cmyk -värikartoissa on pieniä eroja. TYPOGRAFIA ON KESKEINEN OSA BRÄNDIVIESTINTÄÄ. Suuralueiden ja kaupunginosien viestinnässä käytetään kunkin suuralueen omia värejä. Tapahtumien markkinoinnissa kaupungin koko väripaletti on käytettävissä. ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ ESITTEIDEN SIVUMALLIT # $%&/[]()=? Sisäsivuja käytetään erilaisten esitteiden tai julkaisusuunnittelun pohjana. abcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäö Vantaan päävärien, sinisen, keltaisen # $%&/[]()=? valkoisen lisäksi taitossa voi käyttää myös kaupungin lisäväripaletin värejä. abcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäöindesign-taittopohjissa käytetään GT Walsheim kirjasinperheen fontteja ja # $%&/[]()=? Calibria. SISÄLTÖ Viestintää ja markkinointia helpottaa uusi brändikirja ilme pysyy yhtenäisenä ja johdonmukaisena kautta linjan. Mallipohjiin on määritelty suuntaa antavat tekstikoot ja marginaalit. Tekstikokoa voi muuttaa typografiaohjeistusta noudattaen. Vantaa on elinvoimainen ja kasvava kaupunki, tulevaisuuden kaupunki. Meidän tehtävämme juuri nyt on taata ne edellytykset, joita tulevaisuutemme rakentaminen vaatii. Tästä syystä olemme käynnistäneet nyt käsissänne olevan ohjelman, joka tähtää elinkeinopolitiikkamme vahvistamiseen. Tavoitteenamme on kaupungin talouden tasapaino, erityisesti investointien rahoittaminen omalla tulorahoituksella. Lisäksi kaupungillemme on turvattava mahdollisuus myös jatkaa kasvuaan tulevaisuudessa. Tässä onnistumme, kun saamme tulorahoituspohjamme kuntoon. Samalla valtuusto ohjeisti kaupungin virkamiehiä myös laatimaan Vantaalle elinkeino- ja työllisyyspoliittisen ohjelman, joka sittemmin nimettiin elinvoimaohjelmaksi. Elinvoimaohjelman avulla tartutaan uudella tavalla tulevaisuuden konkreettiseen rakentamiseen. Se johtaa vielä entistäkin parempaan kumppanuuteen yritysten kanssa, vahvistaa Vantaan jo nyt erittäin hyväksi koettua yritysilmapiiriä. Lisäksi siitä saadaan tukea vahvasti resursoituun, aktiiviseen ja innostavaan työllisyyspolitiikkaan, jonka avulla voidaan ratkaista sekä pitkäaikais- että nuorisotyöttömyyden mukanaan tuomia ongelmia. 2.5 OSAAMISEN KEHITTÄJÄ Vantaan kaupungin keskeinen tavoite on nostaa kaupunkilaisten koulutus- ja osaamistasoa. Koulutuksella on keskeinen merkitys alueellisen kilpailukyvyn ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Vantaalaisen ammatillisen koulutusmallin ydinajatus on työelämän tarpeista lähtevä koulutus, joka räätälöidään alueen yritysten ja asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Vantaalla toimii useita ammatillisia oppilaitoksia, joista keskeisimmät ovat Vantaan ammattiopisto Varia ja kauppaoppilaitos Mercuria. Ammattikorkeakouluista Vantaalla toimivat Metropolia ja Laurea, jotka ovat merkittäviä yhteistyökumppaneita lakisääteisen aluekehitystehtävänsä kautta. Vaikka Vantaalla ei ole alueellaan yliopistoa, on pääkaupunkiseudun laaja yliopistoverkosto helposti hyödynnettävissä Vantaalta käsin. Jatkossa on tärkeää hyödyntää myös Kartanonkoskella sijaitsevaa Vantaan kansainvälistä koulua entistä vahvemmin paluumuuttajien ja kansainvälisten osaajien houkuttelussa. Koulutustarjonnan sopivuus työelämän tarpeisiin lisääntyy ennakoimalla tulevia työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. Aikuiskoulutuksen tavoitteena on aikuisten ammatillinen kehittäminen ja yrityskohtaiset koulutusratkaisut. Tutkinnon suorittaminen edistää nuorten työllistymistä. Erityinen huolenaihe ovat ne nuoret, jotka eivät pian peruskoulun jälkeen pääse minkäänlaiseen koulutukseen tai työllisty, samoin kuin ne jotka keskeyttävät aloittamansa koulutuksen. KAUPUNGIN BRÄNDIUUDISTUS OPISTOLLE UUSI LOGO Tammikuussa 2013 julkistettiin Vantaan kaupungin uusi brändi, ja tämä vaikutti myös Aikuisopistoon. Kuvataiteiden johtavan opettajan Pekka Rytkösen suunnittelemasta 90-luvun puolessa välissä käyttöönotetusta logosta piti luopua ja tilalle tuli kaupungin brändiin tiukemmin liittyvä ja sen mukaiseksi suunniteltu uusi logo. Logon suunnittelu oli osa OwalGroupin tekemää koko kaupungin laajuista brändityötä. Uutta logoa ja myös brändin mukaista kannen sommittelua käytettiin ensimmäisen kerran Kesä opinto-ohjelmassa. 11

13 ILMONET.FI Pääkaupunkiseudun yhteistyö kulminoituu viestinnässä ja markkinoinnissa hyvin pitkälle yhteen kohteeseen: Ilmonet.fi. Yhteisessä viestintäryhmässä pyritään sekä kehittämään Ilmonetia asiakasystävällisemmäksi että suunnittelemaan markkinointia, jota voimme käyttää koko pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2015 suurin osa yhteisessä käytössä olevasta markkinointibudjetista käytettiin elokuussa olleeseen laajaan Ilmoittautuminen alkaa -kampanjaan, joka toteutettiin yhteistyössä JCDecauxin kanssa. Ilmonet.fi-mainoksia oli bussien ja ratikoiden kyljissä ympäri pääkaupunkiseutua. OPISTON NÄKYMINEN KAUPUNKIKUVASSA Koska opinto-ohjelmaa ei enää jaeta kotitalouksiin, opiston näkyminen kaupunkikuvassa on entistäkin tärkeämpää. Kesälukukauden ilmoittautumisten alkamista mainostettiin kaupungin Abribus-tauluissa ja lehtimainoksella Vantaan sanomissa. Syyslukukauden alkua ja uutta opinto-ohjelmaa mainostettiin elokuussa näyttävällä bussikylki- ja Abribus-kampanjalla. Syyskuun alussa kaupungin Abribus-tauluja käytettiin vielä muistutuksena kurssien alkamisesta. Myös Vantaan sanomissa oli ilmoituksia elokuun ja syyskuun alussa. Elokuussa osallistuimme Laurin elojuhlille yhteisellä osastolla Vantaan museon kanssa ja opintoohjelmien jakelutempauksia järjestettiin ennen ilmoittautumisten alkua sekä Tikkurilan että Myyrmäen asemilla. AIKUISOPISTO VERKOSSA Opistopistoja Aikuisopiston oma blogi julkaistiin toukokuussa Blogin Opistopistoja-nimi syntyi luontevasti - onhan opistolla oma Pisto-galleria. Blogissa on tarkoitus kertoa opiston toiminnasta, tulevista kursseista, kurssilaisten kokemuksista ja muusta opiston toimintaan liittyvästä. Tekstejä ja valokuvia toivotaan saatavan sekä opettajilta että oppilailta. Toukokuusta vuoden loppuun blogissa julkaistiin 17 postausta. Ylivoimaisesti suosituin postaus käsitteli munankuorimosaiikkia. Sitä käytiin katsomassa 628 kertaa. Tässä postauksessa kiteytyykin blogimaailman ydin. Kyseisessä kirjoituksessa on viittaus toiseen blogiin, ja tällainen verkottuminen tuo sivuille aina lisää lukij oita. Kävij öitä sivuilla oli yhteensä 825 ja näyttökertoja Keskimäärin kävij ät katsoivat 2,05 sivua blogiin tultuaan. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Blogi löytyy osoitteesta opistopistoja.wordpress.com. Facebook Aikuisopiston Facebook sivulla oli 766 tykkääjää. Tämä kaikki on ollut täysin orgaanista kasvua, Facebookia ei ole käytetty maksulliseen markkinointiin, kuten ei verkkoa muutenkaan. Keskimäärin jokaisen postauksen näkee noin henkeä, mutta parhaiten jaetut postaukset ovat saavuttaneet jopa yli 2000 ihmistä. Sosiaalisen median voima on postauksien jakamisessa. 12

14 Elokuun 8. päivä opisto oli mukana Laurin Elojuhlilla Helsingin Pitäjän kirkonkylässä. Paikka opistolle löytyi Vantaan museon katoksesta. Käsityönopettaja Anita Vilén piti kojulla himmelintekonäytöstä ja liikunnan suunnittelijaopettaja Mirja Hiirikoski oli jakamassa opinto-ohjelmia ja neuvomassa asiakkaita. Kuva Elina Vienamo. 13

15 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ Aikuisopisto kuuluu organisatorisesti Sivistystoimen suomenkielisen nuorisoja aikuiskoulutuksen tulosalueeseen. Vantaan aikuisopiston päätoimisen henkilöstön määrä vuoden 2015 lopussa oli seuraava: Johtoryhmä 6 Kansalaisopisto opettajat 9 Kansalaisopisto toimisto 8 Maahanmuuttajien opetus: valmistava 2 perusopetus 4 aikuisten 2 tukipalvelut 2 Yhteensä 33 henkilöä Lisäksi Aikuisopistolla työskenteli vuoden 2015 aikana 327 tuntiopettajaa ja luennoij aa määräaikaisessa työsuhteessa. Moni harjoittelij a, työllistetty ja työkokeilussa oleva henkilö on myös saanut työkokemusta opistolla vuoden aikana. 14

16 SIVISTYSTOIMI OPETUSLAUTAKUNTA JOHTORYHMÄ Rehtori Tiimipäällikkö kielet Tiimipäällikkö taito- ja taideaineet Koulutuspäällikkö yhteiskunnalliset ja Arbis Asiakaspalveluesimies Koulutuspäällikkö maahanmuuttajakoulutus Taito- ja taideaineiden tiimi KANSALAISOPISTO Maahanmuuttajien valmistava ja perusopetus Kielitiimi Yhteiskunnallisten aineiden tiimi Arbis Toimistotiimi Maahanmuuttajakoulutus Johtavat ja päätoimiset opettajat Tuntiopettajat Opiskelijat ja sidosryhmät Johtoryhmä Opistolla on johtoryhmä, johon on kuulunut kuusi jäsentä; rehtori Petri Vahtera, koulutuspäällikkö Marja Repo, kielten tiimipäällikkö Timo Kuula, taito- ja taideaineiden tiimipäällikkö Pekka Rytkönen, koulutuspäällikkö Heli-Kaarina Degerman (ruotsinkielinen yksikkö, yhteiskunnalliset aineet sekä tukipalvelut) ja asiakaspalveluesimies Eeva Enbäck. Johtoryhmä kokoontui keskimäärin joka toinen viikko. Johtoryhmä piti lisäksi kehittämisseminaareja, joissa mm. valmisteltiin seuraavan vuoden tuloskorttia. Tiimit Opistossa on kielitiimi, taito- ja taideaineiden tiimi, yhteiskunnallisten aineiden tiimi, Arbis (ruotsinkielisen opetuksen tiimi), maahanmuuttajaopetuksen tiimi sekä toimisto- ja tukipalveluiden tiimi. Kielitiimiä johtaa Timo Kuula. Tiimin jäseniä ovat Raila Poutanen, Raij a Lerkki, Elina Vienamo ja Heli-Kaarina Degerman. Taito- ja taideaineiden tiimiä johtaa Pekka Rytkönen. Tiimin jäseniä ovat Mauri Villberg (kuvataiteet), Raili Lamminmäki (tietotekniikka, vs.), Ilona Tuovinen (musiikki ja ilmaisutaito), Marjo Niinimäki (kotitalous), Mirja Hiirikoski (tanssi ja terveystieto, vs.) ja Heli Karpale (käsityöaineet). 15

17 Yhteiskunnallisten aineiden tiimiä johtaa Heli-Kaarina Degerman. Tiimissä on jäsenenä Timo Kuula. Arbiksen johtajana toimii Heli-Kaarina Degerman. Maahanmuuttajayksikköä johtaa Marja Repo. Työvoimapoliittisen suomen kielen koulutuksen opettajina ovat toimineet Helena Tuominen-Aliferenko, Aivi Hämäläinen, Eevamaij a Iso-Heiniemi, Raili Lamminmäki, Dina Antila, Leea Välitalo, Katri Laine-Murhu, Johanna Kartio ja Terhi Raitala. Starttikurssien opettajina ovat toimineet Elviira Tervo, Liisa Niemi, Dina Antila, Marina Sindonen, Eij a Kautonen ja Aila Wikström. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ovat toimineet Maj-Ida Kinnunen ja Valter Kiiski. Perusopetuksen opettajina ovat toimineet Yasamin Salonen, Minna Hassinen ja Inge Noormets. Suomi toisena kielenä -opettajana on toiminut Marina Sindonen. Osa-aikaisena erityisopettajana on toiminut Terhi Voutilainen. Samalla tiellä -hankkeen projektityöntekij änä on toiminut Essi Pitkänen. Opintoneuvojana on toiminut Satu Puumala ja Charlotte Bärlund. Opintosihteerinä on toiminut Jarmo Kejonen. Toimisto- ja tukipalvelutiimiä johtaa Eeva Erkkilä ja siihen kuuluvat Marja-Leena Anttonen ( saakka), Eila Salmberg, Varpu Sjögren, Kimmo Nurmi (1.8. alkaen), Leila Eloneva, Eva Pesonen, Elisa Hamafaraj (perhevapaalla ) ja Ahmed Ladarsi. Tiimissä työskenteli lisäksi tuntityösopimuksilla ilta- ja viikonloppuvalvojia. HENKILÖSTÖKOULUTUS Vantaan aikuisopiston yhtenä strategisena linjauksena on osaava henkilöstö. Osaamisen ylläpitäminen ja työssä jaksamisen varmistaminen edellyttävät jatkuvaa kouluttautumista ja ajan tasalla pysymistä. Opisto tukee henkilöstön omaehtoista kouluttautumista sekä järjestää henkilöstökoulutusta. Vuonna 2015 henkilöstö osallistui koulutukseen keskimäärin 3,5 päivää vuoden aikana. Tuloskortin tavoitteena on ollut Vantaan kaupungin suosituksen mukaan 3 koulutuspäivää / henkilö. Opistolla on otettu käyttöön uusi kurssihallintojärjestelmä, jonka johdosta on järjestetty myös monenlaista koulutusta, jota ei ole kirjattu koulutuspäiviksi, mm. lähiopastusta ja pienryhmien koulutuksia. Opiston päätoiminen henkilökunta on ollut oikeutettu osallistumaan maksuttomasti opiston järjestämille kursseille, jos esimies on katsonut sen olevan luettavissa täydennyskoulutukseksi. Tuntiopettajat voivat osallistua yhdelle täydennyskoulutukseksi katsottavissa olevalle kurssille lukukaudessa (tämä koulutus ei ole mukana koulutuspäivätilastoissa). Myöskään näitä koulutuspäiviä ei teknisesti ole pystytty kirjaamaan koulutuspäiviksi, joten näiden määrästä ei ole tietoa. Opiston ulkopuoliseen koulutukseen päätoiminen henkilökunta on voinut osallistua esimiehen harkinnan mukaan, kun koulutus on liittynyt työssä tarvittavien taitojen kehittämiseen ja esimies on hyväksynyt koulutukseen osallistumisen. Tuntiopettajille on korvattu maksullista koulutusta hakemusten ja harkinnan mukaan joko kokonaan tai osittain. Kielten suunnittelij aopettajat osallistuivat valtakunnalliseen Sukolin järjestämään kansalaisopistojen kieltenopettajien seminaariin. 16

18 TYÖHYVINVOINTITOIMINTA Työhyvinvointiryhmään kuuluvat puheenjohtaja Heli-Kaarina Degerman ja jäsenet Pekka Rytkönen, Raila Poutanen, Marina Sindonen, Marja Repo, Mirja Hiirikoski, Eila Salmberg ja sihteerinä Leila Eloneva. Tyhy-toiminta järjestettiin vuonna 2015 siten, että kutakin erityistä tarvetta varten koottiin ryhmä, johon kuului tyhy-ryhmän jäseniä ja niitä opiston työntekij öitä, jotka olivat kunkin hankkeen toteuttamisen kannalta tärkeässä asemassa. Tyhy-toiminnassa on hyödynnetty opiston omia runsaita mahdollisuuksia erilaisten virkistystilaisuuksien osalta sekä joitakin ulkopuolisia kouluttajia. Jokainen osallistuja on tuonut omia ideoitaan tarjottimelle. Tilaisuuksien aikataulutuksessa on pyritty toimimaan siten, että mahdollisimman monella on ollut mahdollisuus osallistua tapahtumiin, työtehtävien niin salliessa. Tyhy-tapahtumat olivat suosittuja ja keräsivät runsaasti osallistujia. Ohjelma tarjosi monenlaisia mahdollisuuksia liikkumiseen ja muuhun tekemiseen. Yhteisiä tapahtumia olivat erilaiset käsityön, liikunnan ja tiimien omat tapahtumat. Vuosi päätettiin koko henkilökunnan seminaarilla, johon liittyi Kursor-koulutuksen lisäksi tiimien yhteenhitsaamiseen liittyvä toiminnallinen luento, jonka piti Stella Polariksen Kirsti Kuosmanen. TURVALLISUUSTOIMINTA Vantaan aikuisopiston turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä vuonna 2015 olivat mm. poistumisturvallisuuteen liittyvät vuotuiset harjoitukset. Käytännön harjoitus tehtiin syyslukukauden alkupuolella ja siihen osallistuivat henkilökunta ja päivittäin opistotalossa opiskelevia henkilöitä. Harjoituksessa ei havaittu merkittäviä puutteita käytännöissä. Palotarkastus suoritettiin kaksi kertaa. Ensimmäinen oli vuosittainen peruspalotarkastus, huomautettavaa tuli vain muutamasta poistumiskyltin merkkivalosta. Aikuisopisto oli ehdolla kesällä 2015 järjestetyn suuren voimistelutapahtuman yöpymiskouluksi. Toinen palotarkastus suoritettiin majoitusturvallisuuden varmistamiseksi. Siinä kiinnitettiin huomioita mm. luokkien kokoon ja niihin majoittuvien henkilöiden määrään, sekä luokkien paloturvallisuuteen. Tarkastuksen tuloksena jokaiseen luokkaan asennettiin palovaroitin. Luokkien ja opetustilojen turvallisuutta lisättiin opettajanpöytään kiinnitetyllä pikaturvaohjeella. Lisäksi jokaisessa opetustilassa on ikkunalaudalle sij oitettu muovitasku, jossa on poistumiseen tai sisälle suojautumiseen liittyviä toimintaohjeita, sekä huomioliivi. Aikuisopiston luokissa ja joissakin henkilökunnan huoneissa on hätäkutsupainike. Hätäkutsujärjestelmän ja painikkeiden toimivuus tarkistettiin ja huollettiin elokuussa Tietoturvallisuutta on ylläpidetty kaupungin yleisten tietoturvaohjeiden ja sääntöjen mukaisesti. Vuonna 2015 tietohallinnon pyynnöstä kerättiin kaikilta käyttäjätunnuksen haltij oita uusi käyttäjäsitoumus ja samalla tarkistettiin tunnusten ja käyttäjien oikeellisuus ja ajantasaisuus. Rehtori Petri Vahtera osallistui alueelliselle maanpuolustuskurssille

19 OPETUS- TOIMINTA Kansalaisopisto toimi kolmen lukukauden periodeissa. Kevätlukukausi on välisenä aikana, kesälukukausi välisenä aikana ja syyslukukausi välisenä aikana. Aikuisten maahanmuuttajien työvoimapoliittinen koulutus toimi ympäri vuoden ja valmistava ja perusopetus noudattivat Vantaan opetuslautakunnan päättämiä perusopetuksen työ- ja loma-aikoja. 18

20 TOIMINNAN TUNNUSLUVUT KURSSIEN MÄÄRÄT Talvi 2015 Kesä 2015 Syksy 2015 Yhteensä Yhteiskunnalliset Musiikki Kuvataiteet Kädentaidot Kotitalous Tanssi ja liik. hyvinvointiaineet Kielet Tietotekniikka Ruotsinkielinen opetus Maahanmuuttajakoulutus Kaikki yhteensä TUNTIEN MÄÄRÄT Talvi 2015 Kesä 2015 Syksy 2015 Yhteensä Yhteiskunnalliset Musiikki Kuvataiteet Kädentaidot Kotitalous Tanssi ja liik. hyvinvointiaineet Kielet Tietotekniikka Ruotsinkielinen opetus Maahanmuuttajakoulutus Kaikki yhteensä OSALLISTUJIEN MÄÄRÄT Talvi 2015 Kesä 2015 Syksy 2015 Yhteensä Yhteiskunnalliset Musiikki Kuvataiteet Kädentaidot Kotitalous Tanssi ja liik. hyvinvointiaineet Kielet Tietotekniikka Ruotsinkielinen opetus Maahanmuuttajakoulutus Kaikki yhteensä

21 YHTEISKUNNALLISET Kevät 2015 Kesä 2015 Syksy 2015 Yhteensä Opiskelij at Jono Kurssit Tunnit Opetuspaikat 11 Yhteiskunnallisten aineitten vuosi 2015 oli tällä kertaa plusmerkkinen, tunnusluvuista ainoastaan jonoon jääneiden ja opetuspaikkojen määrässä oli vähenemistä. Opiskelij oiden määrä kasvoi noin 150:llä, kursseja oli 10 enemmän ja opetustunteja 250 enemmän kuin vuonna Oppituntien määrä nousi melkein vuoden 2013 tasolle. Edellisvuoteen verrattuna kurssimäärän vähenemisestä kolmannes on saatu palautettua ja opiskelij oistakin liki puolet. Yhteiskunnallisten aineiden tilastoluvuissa on kuitenkin vuosittain suurimmat vaihtelut verrattuna muuhun opiston kurssitoimintaan. Tämä johtuu yhteiskunnallisten aineiden laajasta kirjosta, kun sisällöllisesti eri ala-aineryhmiä on kaikkiaan 22 vaihdellen filosofiasta kodin kukkiin, on myös asiakkaiden toiveiden kohtaamisessa suurempia haasteita. Yksi suosituimmista yhteiskunnallisten aineiden kurssityypeistä olivat jälleen kerran luennot ja luentosarjat. Luentoja järjestettiin monenlaisia, muun muassa yhden illan luennoissa aiheina oli yhtäältä kompostointia ja toisaalta Sibelius ja taiteen maailma - vuosisadan vaihteen taide ja musiikki suomalaisuuden rakentajina. Luentosarjoissa aiheita olivat Baltian historia, Islam ja sen kohtaaminen, viikingit ja 5 näkökulmaa Suomen taiteen kultakauteen. Kaikkiaan luentoja ja luentosarjoja järjestettiin 13 ja näihin luentoihin osallistui kaikkiaan 636 opiskelij aa. Toisena hyvänä tukij alkana yhteiskunnallisissa aineissa ovat ensiapukoulutukset, joita järjestettiin vuonna 2015 kaikkiaan 29 kurssia kaupungin tilaamina. Näille kursseille osallistui yhteensä 358 kaupungin työntekij ää. Kaksi kursseista järjestettiin ruotsiksi. Toinen tilauskurssityyppi oli erilaiset valmennukset, joita järjestettiin yhteensä 7. Valmennukset olivat suunnattu pitkäaikaistyöttömille ja niitä suunnattiin nuorille, kantaväestölle ja maahanmuuttajille. Suosittuja kursseja olivat edellisten vuosien tapaan vanhat tutut: NLP, kirjallisuus ja kulttuuri. Uusia suosikkeja löydettiin myös, muun muassa homeopaattinen kotiapteekki, mehiläisen hoito, kosmetiikan turvallisuus, mielenterveyden ensiapu ja sij oittaminen keräsivät suuret osallistujamäärät. Kuten aikaisemminkin maahanmuuttajille suunnatut turvallisuuskorttikoulutukset ja taloushallinto keräsivät hyvin osallistujia. Yhteistyötahoista Aivoliiton kanssa yhteistyö jatkui tiiviisti afaatikoille suunnattujen kurssien kautta, yhdessä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa järjestettiin erittäin suosittu lastenhoitajakurssi ja vapaaehtoistoiminnan kurssi järjestettiin yhdessä laajan verkoston kanssa. Verkostoon kuuluivat Vantaan vanhus- ja vammaispalvelut ja kuntalaispalvelut, Vantaan seurakuntayhtymä, Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry (Polli) sekä Vantaan Järjestörinki. Kurssin päättäjäisjuhlassa 16 opiskelij aa sai päättötodistuksen ja moni heistä on nyt aktiivisesti vapaaehtoistoiminnassa mukana. 20

22 MUSIIKKI JA TEATTERI Kevät 2015 Kesä 2015 Syksy 2015 Yhteensä Opiskelij at Jono Kurssit Opetustunnit Opetuspaikat Vuoden 2015 tunnusluvuissa on edelliseen vuoteen verrattuna varsin pieniä muutoksia. Lähinnä opiskelij amäärä nousi hieman ja syksyn kurssien jonojen määrä kasvoi myös. Jonoja muodostui ennen kaikkea jatkuvasti suosikkeina pysyville laulukursseille. Opetuspaikkojen lukumäärä on edellisten vuosien tapaan suuri sisältäen eri ryhmien monia esiintymispaikkoja kattavasti ympäri Vantaata. Teatterin kursseissa tapahtui keväästä syksyyn siirryttäessä selkeää painottumista Itä- Vantaan opetuspisteisiin Myyringin kurssien toteutuessa heikosti. MUSIIKKI Musiikkia ja musiikinopetuksen tarjontaa oli jälleen mahdollisimman laajasti muidenkin kuin vain kursseille osallistuvien saataville erilaisia avoimia ja maksuttomia opiston yhteislauluiltoja, konsertteja ja tapahtumia oli vuoden aikana 21. Vuosi 2015 oli myös erilaisten musiikillisten juhlavuosien aikaa, mikä näkyi myös musiikin kurssitarjonnassa ja tapahtumissa. Kevätkauden kurssit toteutuivat kokonaisuudessaan hyvin, ainoastaan joitakin soitinopetuksen kursseja, mm. Bändisoiton viikonloppukurssi ja Bassokurssi jouduttiin peruuttamaan. Kevään laulunopetuksen lyhytkurssit olivat jälleen erittäin suosittuja. Esimerkiksi edellisen syksyn uutuuden Complete Vocal Technique -laulukurssin jatkokurssi tammikuussa täyttyi hetkessä ja kurssille jonottaneille järjestettiin rinnakkaiskurssi. Kesäkaudelle suunnitellut kaikki 23 kurssia toteutuivat ja etenkin laulun ryhmäopetuksen kurssit, yksinlaulukurssit sekä yhteislaulut olivat jälleen erittäin suosittuja. Opistotalolla opetusta järjestetään tavallisissa luokissa ja Aikuisopiston ainoa musiikinopetukseen suunniteltu luokka on edelleen vain Myyringissä. Tästä johtuen esim. kaikki kosketinsoitinryhmät ja muut musiikin erikoiskurssit joudutaan järjestämään Myyringissä. Syksyn kurssitarjonnassa pyrittiin vastaamaan laulukurssien suureen suosioon ja etenkin rytmimusiikin laulukurssien jatkuvaan kysyntään joidenkin ryhmien opiskelij apaikkojen maksimimäärää nostamalla ja erilaisia laulun lyhyt kursseja tarjoamalla. Tästä huolimatta laulun ryhmäopetuksen kurssit ja yksinlaulukurssit täyttyivät äärimmilleen ja jonoja muodostui. Vierailu Kansallisoopperaan oli syksyn kurssitarjonnan uutuus ja ehdoton menestys. Käsityöaineiden ja musiikin yhteinen retki täyttyi hetkessä ja tulij oita olisi ollut monin kerroin paikkamäärään nähden. Vierailulla tutustuttiin paitsi oopperatalon arkeen kiertokäynnillä puvustossa ja lavastamossa, myös oop- 21

23 peraproduktion harjoitusprosessiin oopperan Tosca pääharjoituksessa ja taiteilij atapaamisessa, jonka vieraaksi saatiin itse Toscan nimirooliin esittäjä sopraano Claire Rutter. Sibeliuksen 150-vuotissyntymäpäivä huomioitiin mm. käsityöaineiden ja musiikin yhteisellä Sibelius 150: Aino ja Janne kotona -retkellä Järvenpään taidemuseon Aino Sibelius -näyttelyyn ja Ainolaan. Uutuuksista mm. Masumuskari odottaville äideille ja Huilunsoiton elvytyskurssi eivät vielä löytäneet riittävästi osallistujia. Soitinopetuksen puolella oli nähtävissä hieman aiempaa pienempää kiinnostusta, mm. kitarakurssit täyttyivät aikaisempaan hitaammin ja harmonikkakurssit aikaisempaa heikommin. Myös kunniakas Kamariorkesteri Aperto ei enää löytänyt riittävästi soittajia riveihinsä ja orkesteri joutui lopettamaan toimintansa. Taide- ja taitoaineena musiikin kurssitarjonta painottuu pitkäjänteisiin koko lukuvuoden kursseihin, joiden kautta kurssitarjontaa perustetaan todelliselle taidolliselle oppimiselle ja kehittymiselle kaiken laulun- ja soitinopetuksen keskeisenä tavoitteena on tarjota opiskelij oille mahdollisuus kehittyä omassa instrumentissaan ammattitaitoisten opettajien tarjoaman perusteellisen ja oikeaa pohjaa laulu- ja soittotaidolle antavan opetuksen keinoin. Lisäksi järjestetään erilaisia lyhytkursseja eri teemoin, tarkoituksena täydentää koko vuoden kurssien tarjontaa ajankohtaisilla uutuuksilla ja mahdollisuudella tutustua uuteen harrastukseen ensin lyhyemmin. Myös musiikin harrastamisen luoma ilo ja hyvinvointi, mahdollisuus itseilmaisuun ja tunne-elämyksiin musiikin keinoin sekä yhteisöllisyys luovat arvopohjaa kurssitarjonnan suunnitteluun. Opiston musiikinopetus on monipuolista on monenlaisia kuoroja, orkestereita, lauluryhmiä ja soitinryhmiä. Opetusta on isommissa ryhmissä, kuten kuoroissa ja erilaisissa pienryhmissä, esim. yksinlauluryhmissä, joissa myös saa jonkin verran yksilöllistäkin ohjausta. Opiskelij oita on vauvamuskarilaisista kuorojen seniorilaulajiin. Yhteistä kaikille ryhmille ja opiskelij oille on suuri into musiikin opiskeluun ja harrastamiseen sekä itsensä toteuttamiseen ja itseilmaisuun musiikin keinoin. Halu oppia ja kehittyä omassa instrumentissa innostaa kaikenikäisiä. Musiikki ja yhteisöllisyys musiikin kautta ja sen äärellä on monelle tärkeä hyvinvoinnin lähde. Monenlaisia tapahtumia ja konsertteja Opiston erilaiset musiikkitapahtumat, yhteislauluillat ja konsertit olivat jälleen erittäin suosittuja ja niitä oli runsaasti. Vuonna 2015 tuli kuluneeksi 100 vuotta Toivo Kärjen, Tapio Rautavaaran ja Olavi Virran syntymästä. Näitä 100-vuotiaita laulun mestareita juhlistivat maaliskuussa Vantaan aikuisopiston ja Espoon työväenopiston seniorikuorot Espoo ja Vantaa kohtaavat: Virtaa ja juhlaa yhteiskonserteillaan sekä Espoossa että Vantaalla. Yhteistyö Tikkurilan ja Lumon kirjastojen kanssa yhteislauluiltojen merkeissä jatkui syksyllä samalla Kärki, Virta, Rautavaara -teemalla. Euroviisujen parhaat -yhteislauluilta Tikkurilan kirjastossa sai keväällä liikkeelle euroviisujen ystävät järjestyksessään 60. Eurovision laulukilpailun hengessä. Joulukuussa yhteislauluilta No, onkos tullut kesä keräsi laulajia ensimmäisen kerran myös Myyrmäen kirjastoon yhteiseen lauluiltaan. Myös yhteistyö kielten kanssa jatkui keväällä saksalaisten schlagereiden ja iskelmien ja jouluisten Weihnachtslieder auf Deutsch lauluiltojen merkeissä yhdistäen edelleen innokkaat kieltenopiskelij at ja laulunharrastajat. Maaliskuussa järjestettiin liikunnan ja musiikin yhteinen tapahtuma Kevättä rinnassa! -kevätpäivän tanssit. Yli 200 innokasta tanssij aa nautiskeli keinuvan valssin, lennokkaan humpan ja rytmikkään tangon hurmasta opiston harmonikka- ja huuliharppuorkestereiden, pelimanniyhtyeen ja Lumon puhaltajien siivittäminä. Huhtikuussa Vantaan vanhin yhtäjaksoisesti toimiva orkesteri Tikkurilan soittokunta TixiBand juhli 70-v. juhlapäiväänsä Saanko luvan -juhlakonsertilla täydelle salille. 22

24 Tixiband, Rekolan sekakuoro ja Tikkurila mieskuoro Sibeliuksen Finlandian siivillä Sibeliuksen juhlaa konsertissa Kuva Ilona Tuovinen. Vuoden komeaksi huipennukseksi järjestettiin joulukuussa Sibeliuksen juhlaa -konsertti opistotalon salissa. Opiston kuorot ja Tikkurilan soittokunta TixiBand juhlistivat Sibeliuksen 150-v. juhlavuotta päättäen konsertin Sibeliuksen Finlandiaan. Opiston monet kuorot ja orkesterit ovat erittäin suosittuja ja aktiivisia ryhmiä, ja niillä on kevätja joulukonserttiensa lisäksi valtavasti esiintymisiä mitä erilaisimmissa paikoissa ja yhteistyötä moniin suuntiin. Perinteikkäät myllyillat Helsingin pitäjän kirkonkylän myllyllä saivat edelleen opiston kuoroja esiintyjiksi ja yhteislaulun vetäjiksi. Pienimuotoisempia, mutta erittäin tärkeitä ovat myös ne monet pienet konsertit ja matineat, joita monet kuorot, orkesterit, lauluryhmät, kitaristit ja hanuristit pitivät jälleen mm. vanhusten palvelukeskuksissa. Näissä monissa esiintymisissä toteutuu hienosti tärkeä tavoite viedä musiikkia, iloa ja virkistystä myös sellaisille kuulij oille, joiden ei ole mahdollista muutoin käydä konserteissa. Lisäksi monet ryhmät järjestivät kausien päätteeksi pieniä esiintymisiä itse tai toisen ryhmän kanssa. Kaikkinensa opiston musiikinryhmien erilaisten esiintymisten kokonaismäärä noussee, kaikki ryhmien itsenäisesti organisoimat esiintymiset mukaan lukien, lähes sataan esiintymiseen. 23