Tulostavoiteryhmä Mittari Yksikkö Tulostavoite-esitys 2014 Tulostavoite-esitys 2015 Ympäristönsuojelu ja YVA % % kpl

Transkriptio

1 1 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen toiminnallinen tulossopimus ympäristöministeriön toimialan tehtävistä sekä maa- ja metsätalousministeriön vesivarojen käytön ja hoidon tehtävistä 2014 Tulostavoiteryhmä Mittari Yksikkö Tulostavoite-esitys 2014 Tulostavoite-esitys 2015 Ympäristönsuojeluilmoit usten kustannusvastaavuus (Yvastuualue) % Poikkeamispäätökset: kustannusvastaavuus (Yvastuualue) Tarkastuskäynnit yhteensä % kpl Määräaikaistarkastukset kpl Vesilain mukainen kpl valvonta, valvontakäynnit (Yvastuualue) Pilaantuneiden alueiden kunnostus, valmistuneet hankkeet kpl 0 1 Ilmastostrategian toteuttaminen (Yvastuualue) Alueellisen jätesuunnitelman ja jätealan uuden lainsäädännön toimeenpano (Yvastuualue) Savon Ilmasto-ohjelma 2025 valmistui keväällä Syksyllä 2013 selvitetään maakuntaliiton ja ELY-keskuksen rahoituksesta vastaavien tahojen kanssa mitkä ohjelman toimenpiteet priorisoidaan ensimmäisinä käynnistettäviksi. Vuosina 2014 ja 2015 ELY-keskus edistää Ilmasto-ohjelman toimenpidelistan mukaisten hankkeiden käynnistämistä maakunnassa. Uusiomateriaalien käyttöaste suhteessa luonnon kiviainesten käyttöön: Osallistutaan Savo-Karjalan UUMA2 (uusiomateriaalit maarakentamisessa) -hankkeeseen, jossa selvitetään kiviaineksen korvaamista mm. kipsin ja tuhkan sekoituksella. Selvitetään käytöstä poistettujen ratapenkereiden sisältämien maa-ainesten hyötykäyttömahdollisuuksia. Materiaalitehokkuus otetaan huomioon AVI:lle annettavissa ympäristölupalausunnoissa. Edistetään Itä-Suomen jätesuunnitelman painopistealueiden toteuttamista (Jätteiden energiahyötykäyttö, biohajoavien jätteiden käsittely ml. lietteet, haja-asutusalueiden jätehuolto, rakentamisen jätteiden hyödyntäminen ja käsittely). Toiminnanharjoittajia ja jätteentuottajia ohjataan neuvonnassa ja valvonnassa siten, että Itä-Suomen jätesuunnitelman tavoitteet toteutuvat. Edistetään jätesuunnitelmaa toteuttavia hankkeita. Painopisteinä ovat biohajoavien jätteiden käsittelyä ja jätteiden energiahyödyntämistä harjoittavien ja kyseisiä jätteitä tuottavien yritysten tiedon saannin tukeminen (neuvonta, ohjaus) sekä biohajoavien jätteiden, ml. sosiaali- ja terveyspalvelujen jätteet, ohjaaminen käsittelyyn muuttuvan kaatopaikka-asetuksen edellyttämällä tavalla. Osallistutaan tarpeen mukaan valtakunnallisen jätesuunnitelman laatimiseen ja aloitetaan Itä-Suomen ELYjen kanssa yhteistyössä alueellisen jätesuunnitelman tarkistuksen valmistelu. Uuden jätelainsäädännön toimeenpano: Järjestetään tarpeen mukaan kunnille koulutusta. Ohjataan toiminnanharjoittajia ja jätteen tuottajia hyödyntämään jätteitä ja vähentämään neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja jätteiden määrää. Lupa-asioista annettavissa lausunnoissa otetaan kantaa uuden jätelain etusijajärjestykseen. Savon Ilmasto-ohjelma 2025 valmistui keväällä Syksyllä 2013 selvitetään maakuntaliiton ja ELY-keskuksen rahoituksesta vastaavien tahojen kanssa mitkä ohjelman toimenpiteet priorisoidaan ensimmäisinä käynnistettäviksi. Vuosina 2014 ja 2015 ELY-keskus edistää Ilmastoohjelman toimenpidelistan mukaisten hankkeiden käynnistämistä maakunnassa. Uusiomateriaalien käyttöaste suhteessa luonnon kiviainesten käyttöön: Osallistutaan UUMA2 (uusiomateriaalit maarakentamisessa) -hankkeeseen, jossa selvitetään kiviaineksen korvaamista mm. kipsin ja tuhkan sekoituksella (Savo-Karjalan UUMA2). Osana UUMAa tai erillisenä hankkeena selvitetään käytöstä poistettujen ratapenkereiden sisältämien maa-ainesten hyötykäyttömahdollisuuksia. Materiaalitehokkuus otetaan huomioon AVI:lle annettavissa ympäristölupalausunnoissa. kimmo Edistetään Itä-Suomen jätesuunnitelman painopistealueiden toteuttamista (Jätteiden energiahyötykäyttö, biohajoavien jätteiden käsittely ml. lietteet, haja-asutusalueiden jätehuolto, rakentamisen jätteiden hyödyntäminen ja käsittely). Toiminnanharjoittajia ja jätteentuottajia ohjataan neuvonnassa ja valvonnassa siten, että Itä-Suomen jätesuunnitelman tavoitteet toteutuvat. Edistetään jätesuunnitelmaa toteuttaviin hankkeisiin. Painopisteinä ovat biohajoavien jätteiden käsittelyä ja jätteiden energiahyödyntämistä harjoittavien ja kyseisiä jätteitä tuottavien yritysten tiedon saannin tukeminen (neuvonta, ohjaus) sekä biohajoavien jätteiden, ml. sosiaali- ja terveyspalvelujen jätteet, ohjaaminen käsittelyyn muuttuvan kaatopaikka-asetuksen edellyttämällä tavalla. Osallistutaan tarpeen mukaan valtakunnallisen jätesuunnitelman laatimiseen ja aloitetaan Itä-Suomen ELYjen kanssa yhteistyössä alueellisen jätesuunnitelman tarkistuksen valmistelu. Uuden jätelainsäädännön toimeenpano: Järjestetään tarpeen mukaan kunnille koulutusta. Ohjataan toiminnanharjoittajia ja jätteen tuottajia hyödyntämään jätteitä ja vähentämään neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja jätteiden määrää. Lupa-asioista annettavissa lausunnoissa otetaan kantaa uuden jätelain etusijajärjestykseen.

2 2 Ympäristönsuojelulain toimeenpanon valvonta Kohdistetaan valvonta ja lausunnot riskinarvioinnin perusteella ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpiin Kohdistetaan valvonta ja lausunnot riskinarvioinnin perusteella ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpiin asioihin. Suoritetaan määräaikaistarkastukset ministeriön valvontaohjeen ja valvontaohjelman mukaisesti. asioihin. Suoritetaan määräaikaistarkastukset ministeriön valvontaohjeen ja valvontaohjelman mukaisesti. Puututaan ympäristönsuojelulain ja lupapäätöksen vastaisiin tilanteisiin sekä haitallisia ympäristövaikutuksia Puututaan ympäristönsuojelulain ja lupapäätöksen vastaisiin tilanteisiin sekä haitallisia tai niiden riskiä aiheuttaviin häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Huolehditaan päästö- ja ympäristöntilatietojen ympäristövaikutuksia tai niiden riskiä aiheuttaviin häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Huolehditaan päästö- ja luotettavuudesta, raportoinnista ja ajantasaisuudesta. Tehostetaan jätteenkuljettajien valvontaa ympäristöntilatietojen luotettavuudesta, raportoinnista ja ajantasaisuudesta. Tehostetaan tarkastamalla otannan perusteella valittavien jätteenkuljettajien toimintaa ja kirjanpito. Velvoitetarkkailuilla jätteenkuljettajien valvontaa tarkastamalla otannan perusteella valittavien jätteenkuljettajien toimintaa ja varmistetaan, että toiminnan vaikutuksista saadaan riittävät selvitykset ja tiedot myös pitkän aikavälin kirjanpito. Velvoitetarkkailuilla varmistetaan, että toiminnan vaikutuksista saadaan riittävät selvitykset ja vaikutuksista. Velvoitetarkkailuja, mm. biologisten ja haitallisten aineiden tarkkailut, päivitetään uusia tiedot myös pitkän aikavälin vaikutuksista. Velvoitetarkkailuja, mm. biologisten ja haitallisten aineiden vaatimuksia vastaaviksi. Päivityksiä ja uusia velvoitetarkkailuja hyväksyttäessä otetaan huomioon vesistön tarkkailut, päivitetään uusia vaatimuksia vastaaviksi. Päivityksiä ja uusia velvoitetarkkailuja hyväksyttäessä seurantaohjelman tarpeet. Varaudutaan tuleviin lainsäädännön muutoksiin sekä uuden lainsäädännön otetaan huomioon vesistön seurantaohjelman tarpeet. Varaudutaan tuleviin lainsäädännön muutoksiin toimeenpanoon mm. kouluttautumalla. Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan BAT-velvoitteiden sekä uuden lainsäädännön toimeenpanoon mm. kouluttautumalla. Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan valmisteluun. Otetaan käyttöön ympäristönsuojelun ja jätelain valvonnan toimintamallityöryhmän BAT-velvoitteiden valmisteluun. Otetaan käyttöön ympäristönsuojelun ja jätelain valvonnan suosittelemat toimintamallit. Osallistutaan Kainuun ELY-keskuksen vetämään valtakunnallisen toimintamallityöryhmän suosittelemat toimintamallit. Osallistutaan Kainuun ELY-keskuksen vetämään kaivosverkoston työskentelyyn ja ohjataan toiminnanharjoittajia ottamaan käyttöön parhaita käytäntöjä. valtakunnallisen kaivosverkoston työskentelyyn ja ohjataan toiminnanharjoittajia ottamaan käyttöön Erityisesti kehotetaan toiminnanharjoittajia kiinnittämään huomiota kaivosalueiden vesitaseisiin sekä vesien parhaita käytäntöjä. Erityisesti kehotetaan toiminnanharjoittajia kiinnittämään huomiota kaivosalueiden kierrättämisen parantamiseen. Osallistutaan valtakunnalliseen vanhojen kaivosalueiden riskien selvitykseen. vesitaseisiin sekä vesien kierrättämisen parantamiseen. Osallistutaan valtakunnalliseen vanhojen Jatketaan itäisten ELYjen valvontayhteistyötä, erityisesti jätevesipuhdistamoiden ja pilaantuneiden alueiden kaivosalueiden riskien selvitykseen. Jatketaan itäisten ELYjen valvontayhteistyötä, erityisesti valvonnassa. Valmistellaan Itä-Suomen ELYille yhteinen valvontasuunnitelma. Tuetaan AVIa lupa-asioiden jätevesipuhdistamoiden ja pilaantuneiden alueiden valvonnassa. Valmistellaan Itä-Suomen ELYille yhteinen käsittelyssä osallistumalla tarpeen mukaan neuvotteluihin ja tuomalla lausunnoissa esille tarpeelliset valvontasuunnitelma. Tuetaan AVIa lupa-asioiden käsittelyssä osallistumalla tarpeen mukaan kannanotot ja muut tiedot toimintaan liittyen. Toteutetaan yhteistyössä Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski- neuvotteluihin ja tuomalla lausunnoissa esille tarpeelliset kannanotot ja muut tiedot toimintaan liittyen. Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskusten kanssa yhteinen metalliromunkerääjien ja autopurkamojen Toteutetaan yhteistyössä Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskusten kanssa valvontaprojekti. Projektin päätavoitteena on parantaa romuttamotoiminnan sekä metalliromun käsittelyn yhteinen metalliromunkerääjien ja autopurkamojen valvontaprojekti. Projektin päätavoitteena on ympäristönsuojelun tasoa sekä saattaa alalla toimijat yhdenvertaiseen asemaan määrittelemällä alan parantaa romuttamotoiminnan sekä metalliromun käsittelyn ympäristönsuojelun tasoa sekä saattaa alalla parhaat käyttökelpoiset tekniikat (BAT) sekä yhdenmukaistamalla lupamääräyksiä erityisesti maaperän ja toimijat yhdenvertaiseen asemaan määrittelemällä alan parhaat käyttökelpoiset tekniikat (BAT) sekä pohjaveden suojelun osalta. yhdenmukaistamalla lupamääräyksiä erityisesti maaperän ja pohjaveden suojelun osalta. Kemikaalilainsäädännön valvonta Kemikaalivalvonta tehdään järjestelmällisenä osana laitosvalvontaa REACH-valvontaoppaan mukaisin menettelyin. Tuetaan kuntia kemikaalivalvontaviranomaistehtävissä. Kemikaalivalvonta tehdään järjestelmällisenä osana laitosvalvontaa REACH-valvontaoppaan mukaisin menettelyin. Tuetaan kuntia kemikaalivalvontaviranomaistehtävissä. Ilmansuojelun ja ilmanlaadun seurannan edistäminen (Yvastuualue) Varmistetaan riittävä tieto maakunnan ilmanlaadusta. Ohjataan ja seurataan kuntien ja Varmistetaan riittävä tieto maakunnan ilmanlaadusta. Ohjataan ja seurataan kuntien ja toiminnanharjoittajien toteuttamaa ilmanlaaduntarkkailua. Edistetään tarpeen mukaan ilmanlaadun toiminnanharjoittajien toteuttamaa ilmanlaaduntarkkailua. Edistetään tarpeen mukaan yhteistarkkailua laitosten ympäristölupamenettelyssä. ilmanlaadun yhteistarkkailua laitosten ympäristölupamenettelyssä.

3 3 Maaperän suojelu (Yvastuualue) Ympäristövaikutusten arvioinnin yhtenäisyys (Yvastuualue) Osallistutaan Huruslahden ja Haukiveden TBT-pitoisen sedimentin kunnostusvaihtoehdon suunnitteluun ja toteutukseen yhteistyössä alueen kuntien ja teollisuuden kanssa. Osallistutaan aktiivisesti kansallisen pilaantuneiden alueiden kunnostusstrategian laadintaan. Tuetaan käytettävissä olevin keinoin pilaantuneiden maiden tutkimuksiin ja kunnostuksiin tähtääviä toimia mm. JASKA-projektissa. Maaperän tilan tietojärjestelmä päivitetään (rahoitus mom ). Ohjataan riskitoimintojen sijoittumista suojelusuunnitelmien pohjalta. Selvitetään yhdessä itäisten ELYjen kanssa mahdollisuutta käynnistää laivareittien rantapuhdistussuunnitelman laatiminen vuonna Valvotaan, että satamat ja öljyvarastot päivittävät öljyntorjuntasuunnitelmansa vuonna Osallistutaan Saimaan öljyntorjuntasuunnitelman laadintaan. Kehitetään omaa toimintaa ja yhteistyötä liikennevastuualueen kanssa vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuuksien ennaltaehkäisyssä ja vahinkotilanteiden hoidossa. Osallistutaan itäisten ELYjen yhteistyössä ympäristöonnettomuuksiin liittyvien koulutus- ja neuvottelupäivien järjestämiseen pelastuslaitoksen, ELY:n muiden vastuualueiden sekä konsulttien kanssa. Toimintatapoja (prosesseja) kehitetään niin, että merkittävät ympäristövaikutukset, hankkeissa, kaavoissa ja toiminnoissa tunnistetaan ja ne otetaan huomioon ohjauksessa, neuvonnassa, lausunnoissa ja päätöksenteossa. Kehittämisen painopiste jatkossa yhteisvaikutusten arvioinnissa. Osallistutaan Huruslahden ja Haukiveden TBT-pitoisen sedimentin kunnostusvaihtoehdon suunnitteluun ja toteutukseen yhteistyössä alueen kuntien ja teollisuuden kanssa. Osallistutaan aktiivisesti kansallisen pilaantuneiden alueiden kunnostusstrategian laadintaan. Tuetaan käytettävissä olevin keinoin pilaantuneiden maiden tutkimuksiin ja kunnostuksiin tähtääviä toimia mm. JASKA-projektissa. Maaperän tilan tietojärjestelmä päivitetään (rahoitus mom ). Ohjataan riskitoimintojen sijoittumista suojelusuunnitelmien pohjalta. Selvitetään yhdessä itäisten ELYjen kanssa mahdollisuutta käynnistää laivareittien rantapuhdistussuunnitelman laatiminen vuonna Valvotaan, että satamat ja öljyvarastot päivittävät öljyntorjuntasuunnitelmansa vuonna Osallistutaan Saimaan öljyntorjuntasuunnitelman laadintaan. Kehitetään omaa toimintaa ja yhteistyötä liikennevastuualueen kanssa vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuuksien ennaltaehkäisyssä ja vahinkotilanteiden hoidossa. Osallistutaan itäisten ELYjen yhteistyössä ympäristöonnettomuuksiin liittyvien koulutus- ja neuvottelupäivien järjestämiseen pelastuslaitoksen, ELY:n muiden vastuualueiden sekä konsulttien kanssa. Toimintatapoja (prosesseja) kehitetään niin, että merkittävät ympäristövaikutukset, hankkeissa, kaavoissa ja toiminnoissa tunnistetaan ja ne otetaan huomioon ohjauksessa, neuvonnassa, lausunnoissa ja päätöksenteossa. Kehittämisen painopiste jatkossa yhteisvaikutusten arvioinnissa. Yleis- ja asemakaavoitusta koskevat viranomaisneuvottelut (Yvastuualue) Muut kaavoja koskevat neuvottelut kuin viranomaisneuvottelut (Yvastuualue) Poikkeamispäätökset: ratkaistut yhteensä (Yvastuualue) kpl kpl kpl Rakennussuojelupäätöks kpl 1 1 et, ratkaistut yhteensä (Yvastuualue) Kehittämiskeskustelut kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksessa (Y- Yleiskaavoituksen merkitystä korostetaan ja erityisesti strateginen yleiskaavoitus nostetaan esille vuosien kehittämiskeskusteluissa. Samoin korostetaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joihin liittyen yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikenteen vähentämistä sekä palvelurakenteen kehittämistä painotetaan kunkin kunnan olosuhteisiin sopivalla tavalla. Yleiskaavoituksen merkitystä korostetaan ja erityisesti strateginen yleiskaavoitus nostetaan esille vuosien kehittämiskeskusteluissa. Samoin korostetaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joihin liittyen yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikenteen vähentämistä sekä palvelurakenteen kehittämistä painotetaan kunkin kunnan olosuhteisiin sopivalla tavalla.

4 4 Suunnitelmien ja kaavojen valmistelu (Yvastuualue) Korostetaan kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksessa ilmastonmuutokseen sopeutumista. Tavoitteena on, Korostetaan kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksessa ilmastonmuutokseen sopeutumista. Tavoitteena että elinympäristöt ja rakennukset ovat turvallisia ja terveellisiä. Vahvistetaan strategisen alueidenkäytön on, että elinympäristöt ja rakennukset ovat turvallisia ja terveellisiä. Vahvistetaan strategisen suunnittelun kannalta merkittävien kaavojen ohjausta tavoitteena yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, alueidenkäytön suunnittelun kannalta merkittävien kaavojen ohjausta tavoitteena yhdyskuntarakenteen liikennetarpeen vähentäminen sekä palvelurakenteen. Tavoitteena on, että kaikissa kunnissa eheyttäminen, liikennetarpeen vähentäminen sekä palvelurakenteen. Tavoitteena on, että on ajantasaiset laadukkaat yleiskaavat. Vuonna 2014 edistetään erityisesti Siilinjärven yleiskaavoitusta. kaikissa kunnissa on ajantasaiset laadukkaat yleiskaavat. Vuonna 2014 edistetään erityisesti Siilinjärven Kuopion seudun rakennemalli Loikka 2030 on valmistunut ja ELY-keskus edistää omilla toimillaan yleiskaavoitusta. Kuopion seudun rakennemalli Loikka 2030 on valmistunut ja ELY-keskus edistää omilla kärkitoimenpiteiden toteutumista rakennemallin mukaisella aikataululla: -Strateginen yleiskaava vaiheittain toimillaan kärkitoimenpiteiden toteutumista rakennemallin mukaisella aikataululla: -Strateginen (ensin Kuopion ja Siilinjärven alueelle), -kuntien yhteisiä ja kuntarajat ylittäviä maankäyttösuunnitelmia yleiskaava vaiheittain (ensin Kuopion ja Siilinjärven alueelle), -kuntien yhteisiä ja kuntarajat ylittäviä (pilottina kehittämisvyöhyke: Sorsasalo Paasisalo Vuorela Toivala), -kuntien yhteisen maankäyttösuunnitelmia (pilottina kehittämisvyöhyke: Sorsasalo Paasisalo Vuorela Toivala), -kuntien maankäyttöpoliittisen sopimuksen syntyminen, -Tahkon kehittämisen ja matkailukeskustan synnyn yhteisen maankäyttöpoliittisen sopimuksen syntyminen, -Tahkon kehittämisen ja matkailukeskustan edistäminen yleiskaavoituksen keinoin, -lentoaseman ja sitä ympäröivän yritysvyöhykkeen kehittämiseen synnyn edistäminen yleiskaavoituksen keinoin, -lentoaseman ja sitä ympäröivän yritysvyöhykkeen osallistuminen mm. kaavoituksen keinoin. -kuntia kannustetaan määrittelemään kaupunkiseudulle yhteiset kehittämiseen osallistuminen mm. kaavoituksen keinoin. -kuntia kannustetaan määrittelemään pelisäännöt hajarakentamiselle ja erityisesti taajamien lievealueiden rakentumiselle. Viedään rakennemallin kaupunkiseudulle yhteiset pelisäännöt hajarakentamiselle ja erityisesti taajamien lievealueiden toteuttamisen yhteydessä syntyviä hyviä käytäntöjä myös Ylä-Savoon ja Varkauden seudulle. Otetaan rakentumiselle. Viedään rakennemallin toteuttamisen yhteydessä syntyviä hyviä käytäntöjä myös Yläohjauksessa huomioon alueiden erityispiirteet, muun muassa kaupunkiseutujen ulkopuoliset väestöään Savoon ja Varkauden seudulle. Otetaan ohjauksessa huomioon alueiden erityispiirteet, muun muassa menettävät ydinmaaseutualueet. Iisalmen seudun rakennemallityön käynnistyminen on tavoitteena. kaupunkiseutujen ulkopuoliset väestöään menettävät ydinmaaseutualueet. Iisalmen seudun Kehitetään alueidenkäytön ja rakentamisen ohjaukseen liittyviä toimintatapoja ja ELY -keskusten toiminnan rakennemallityön käynnistyminen on tavoitteena. Kehitetään alueidenkäytön ja rakentamisen ohjaukseen yhdenmukaisuutta hyödyntämällä nykyistä enemmän jo toimivia parhaita käytäntöjä. Pyritään kiinnittämään liittyviä toimintatapoja ja ELY -keskusten toiminnan yhdenmukaisuutta hyödyntämällä nykyistä enemmän entistä enemmän huomiota OAS:n laatuun. Osallistutaan kaavalausuntojen toimintamallin valmisteluun ja jo toimivia parhaita käytäntöjä. Pyritään kiinnittämään entistä enemmän huomiota OAS:n laatuun. pyritään luomaan ELY-keskuksen laaja-alainen näkemys jo kaavaprosessin alussa. Kehitetään yhteistyötä Osallistutaan kaavalausuntojen toimintamallin valmisteluun ja pyritään luomaan ELY-keskuksen laajaalainen näkemys jo kaavaprosessin alussa. Kehitetään yhteistyötä kuntien kanssa saadun palautteen kuntien kanssa saadun palautteen pohjalta. Työ on käynnistynyt jo vuoden 2013 kehittämiskeskusteluissa. Kuntien päätösten seurannassa keskitytään suunnittelutarveratkaisuihin. pohjalta. Työ on käynnistynyt jo vuoden 2013 kehittämiskeskusteluissa. Kuntien päätösten seurannassa keskitytään suunnittelutarveratkaisuihin. Yhdyskuntarakenteen (Yvastuualue) Tuulivoimakaavoitus (Yvastuualue) Elinympäristön laatu, kulttuuriympäristöohjel mat ja niiden inventointi Edistetään VATien toteuttamista erityisesti koskien yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista. Osallistutaan ja vaikutetaan kaupan maakuntakaavan laadintaan siten, että keskustojen elinvoima säilyy ja kaupalliset palvelut ovat saavutettavissa eri liikennemuodoin. Kaupunkiseutujen (Kuopio, iisalmi, Varkaus) yhdyskuntarakenne eheytyy energiatehokkaammaksi, ihmisten hyvinvointi ja arjen sujuvuus paranevat sekä liikennetarve vähenee. Parannetaan kaupunkikokonaisuuksien suunnittelua ja pyritään edistämään erityisesti kaupunkiseuduilla lievealueiden haja-rakentamisen suunnitelmallisuutta. Edistetään maapoliittisten ohjelmien tekemistä ja päivittämistä mm. neuvotteluissa ja kehittämiskeskusteluissa. Kannustetaan käyttämään yhteneväisiä maapoliittisia keinoja kuntarajat ylittäen. Tuulivoiman hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi. Tuulivoimarakentamista ohjataan ympäristön, kansalaisten ja kokonaistaloudellisuuden kannalta optimaalisille paikoille. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaan sisältyy myös täydentävää tuulivoimakaavoitusta. Vaikutetaan kaavoituksen ohjauksella hyvän ja viihtyisän elinympäristön ylläpitämiseen ja syntymiseen. Korostetaan kulttuuriympäristön merkitystä ihmisten hyvinvoinnille ja alueen vetovoimatekijänä. Tuetaan avustuksilla ja neuvonnalla arvokkaan rakennuskannan ylläpitoa, kannustetaan sen inventointiin, samoin hoito-ohjelmien tekoon. Näillä toimenpiteillä lisätään tietoisuutta arvokkaasta rakennuskannasta ja -alueista. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöyhteistyötyöryhmä jatkaa aktiivista toimintaansa. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelmaa pannaan toimeen. Laaditaan toimenpiteiden ja hoitohankkeiden yhteensovittamiseksi kulttuuriympäristön monimuotoisuuden vyöhykekartta (esim. Kiuruvesi- Iisalmi maaseutuvyöhyke). Selvitetään maakunnallisen korjausrakentamiskeskuksen ja varaosapankin perustamismahdollisuudet. Valitaan maisemamatkailun ja yritystoiminnan näkökulmasta yksi kulttuuriympäristön kärkikohde. Edistetään VATien toteuttamista erityisesti koskien yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista. Osallistutaan ja vaikutetaan kaupan maakuntakaavan laadintaan siten, että keskustojen elinvoima säilyy ja kaupalliset palvelut ovat saavutettavissa eri liikennemuodoin. Kaupunkiseutujen (Kuopio, iisalmi, Varkaus) yhdyskuntarakenne eheytyy energiatehokkaammaksi, ihmisten hyvinvointi ja arjen sujuvuus paranevat sekä liikennetarve vähenee. Parannetaan kaupunkikokonaisuuksien suunnittelua ja pyritään edistämään erityisesti kaupunkiseuduilla lievealueiden haja-rakentamisen suunnitelmallisuutta. Edistetään maapoliittisten ohjelmien tekemistä ja päivittämistä mm. neuvotteluissa ja kehittämiskeskusteluissa. Kannustetaan käyttämään yhteneväisiä maapoliittisia keinoja kuntarajat ylittäen. Tuulivoiman hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi. Tuulivoimarakentamista ohjataan ympäristön, kansalaisten ja kokonaistaloudellisuuden kannalta optimaalisille paikoille. Pohjois- Savon kaupan maakuntakaavaan sisältyy myös täydentävää tuulivoimakaavoitusta. Vaikutetaan kaavoituksen ohjauksella hyvän ja viihtyisän elinympäristön ylläpitämiseen ja syntymiseen. Korostetaan kulttuuriympäristön merkitystä ihmisten hyvinvoinnille ja alueen vetovoimatekijänä. Tuetaan avustuksilla ja neuvonnalla arvokkaan rakennuskannan ylläpitoa, kannustetaan sen inventointiin, samoin hoito-ohjelmien tekoon. Näillä toimenpiteillä lisätään tietoisuutta arvokkaasta rakennuskannasta ja -alueista. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöyhteistyötyöryhmä jatkaa aktiivista toimintaansa. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelmaa pannaan toimeen. Laaditaan toimenpiteiden ja hoitohankkeiden yhteensovittamiseksi kulttuuriympäristön monimuotoisuuden vyöhykekartta (esim. Kiuruvesi- Iisalmi maaseutuvyöhyke). Selvitetään maakunnallisen korjausrakentamiskeskuksen ja varaosapankin perustamismahdollisuudet. Valitaan maisemamatkailun ja yritystoiminnan näkökulmasta yksi kulttuuriympäristön kärkikohde.

5 5 Rakentamisen ohjaus (Yvastuualue) Synergia alueidenkäytössä (Yvastuualue) Luonnonsuojeluohjelmie n toteutus (Yvastuualue) METSO-toteutus (Yvastuualue) Hoidossa olevat perinnebiotoopit, osuus tarpeesta Rakentamisen ohjauksessa tuetaan Ylä-Savossa ja Kuopiossa hyvin toimivan kuntien yhteistyön kehittämistä ja laajentamista. Kuntien koulutuksella edistetään rakentamisen normien yhtenäistä tulkintaa, lisätään tietoa ja valmiuksia rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian käyttöön, kosteus- ja homeongelmien ehkäisyyn, rakennusten turvallisuuteen sekä rakentamisen sijoittumiseen tulvavaara-alueilla. Tavoitteena on, että rakennusten energiatehokkuus uudis- ja korjausrakentamisessa paranee ja uusiutuvan energian käyttö kasvaa. Kehitetään ELY-keskuksessa alueiden käytön ohjausta ja osaamista ELY-keskuksen kokonaisuus huomioon ottaen siten, että ELY-keskuksen strategiset linjaukset voidaan painokkaammin ottaa huomioon alueiden käytön ohjauksessa (selvitys jatkotoimista valmistuu 2013). Muutoin jatketaan yhteistyötä E-ja L-vastuualueiden kanssa (tällä hetkellä toimii jo yhteinen aluekehitystoiminto, yhteiset lausunnot). ha ha % Rakentamisen ohjauksessa tuetaan Ylä-Savossa ja Kuopiossa hyvin toimivan kuntien yhteistyön kehittämistä ja laajentamista. Kuntien koulutuksella edistetään rakentamisen normien yhtenäistä tulkintaa, lisätään tietoa ja valmiuksia rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian käyttöön, kosteus- ja homeongelmien ehkäisyyn, rakennusten turvallisuuteen sekä rakentamisen sijoittumiseen tulvavaara-alueilla. Tavoitteena on, että rakennusten energiatehokkuus uudis- ja korjausrakentamisessa paranee ja uusiutuvan energian käyttö kasvaa. Kehitetään ELY-keskuksessa alueiden käytön ohjausta ja osaamista ELY-keskuksen kokonaisuus huomioon ottaen siten, että ELY-keskuksen strategiset linjaukset voidaan painokkaammin ottaa huomioon alueiden käytön ohjauksessa (selvitys jatkotoimista valmistuu 2013). Muutoin jatketaan yhteistyötä E-ja L-vastuualueiden kanssa (tällä hetkellä toimii jo yhteinen aluekehitystoiminto, yhteiset lausunnot). YSA merkintä ajantasalla, % % alueista Biodiversiteettistrategian jalkauttaminen (Yvastuualue) Luontotyyppi- ja lajisuojelun edistäminen METSO-ohjelmaa toteuttamalla ja luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelutoimilla METSO-ohjelmaa toteuttamalla ja luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelutoimilla vähennetään luonnon monimuotoisuuden katoa. METSO-suojelun edistäminen: Järjestetään vähennetään luonnon monimuotoisuuden katoa. METSO-suojelun edistäminen: Järjestetään koulutusta yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. Tiedotetaan aktiivisesti Metsosta ja otetaan koulutusta yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. Tiedotetaan aktiivisesti Metsosta ja yhteyttä maanomistajiin. Haetaan aktiivisesti rahoitusta Metson yhteistoimintaverkosto- ja otetaan yhteyttä maanomistajiin. Haetaan aktiivisesti rahoitusta Metson yhteistoimintaverkostotiedotushankkeisiin (YM:n rahoitus). Laaditaan yhteistyötahojen kanssa maakunnan luonnon ja tiedotushankkeisiin (YM:n rahoitus). Toimeenpannaan yhteistyötahojen kanssa laadittua monimuotoisuuden toimintaohjelma valtakunnallisen biodiversiteettistrategian jalkauttamiseksi. maakunnan luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelmaa valtakunnallisen Järjestetään koulutusta kunnille. ELY-keskus vastaa osaltaan Natura alueiden tietojen biodiversiteettistrategian jalkauttamiseksi. Järjestetään koulutusta kunnille. ELY-keskus vastaa päivitykseen ja verkoston täydentämiseen liittyvistä asiantuntija- ja valmistelutehtävistä. ELY-keskus osaltaan Natura alueiden tietojen päivitykseen ja verkoston täydentämiseen liittyvistä järjestää myös asian edellyttämät kuulemiset ja lausuntokierrokset toimialueellaan. asiantuntija- ja valmistelutehtävistä. ELY-keskus järjestää myös asian edellyttämät kuulemiset ja lausuntokierrokset toimialueellaan. Jatketaan lajisuojelun toimintaohjelman mukaista alueellista priorisointityötä soveltuvin osin Jatketaan lajisuojelun toimintaohjelman mukaista alueellista priorisointityötä soveltuvin osin yhteistyössä Itä-Suomen ELY-keskusten (ESA, POK), Metsähallituksen ja muiden yhteistyötahojen yhteistyössä Itä-Suomen ELY-keskusten (ESA, POK), Metsähallituksen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. ELY-keskus vastaa osaltaan soidensuojelun täydennysohjelman valmisteluun liittyvistä kanssa. ELY-keskus vastaa osaltaan soidensuojelun täydennysohjelman valmisteluun liittyvistä maanomistajaselvitys-, maastokartoitus- ja rajaustehtävistä. ELY-keskus järjestää myös asian maanomistajaselvitys-, maastokartoitus- ja rajaustehtävistä. ELY-keskus järjestää myös asian edellyttämät kuulemiset ja lausuntokierrokset toimialueellaan. Arvioidaan merkittävien hankkeiden edellyttämät kuulemiset ja lausuntokierrokset toimialueellaan. Arvioidaan merkittävien ja kaavojen luontoselvitysten riittävyys ja laatu. Käynnistetään selvitys maakunta- ja yleiskaavoissa hankkeiden ja kaavojen luontoselvitysten riittävyys ja laatu. Käynnistetään selvitys maakunta- ja olevista suokohteiden suojeluvarauksista. Osallistutaan LifeLuonto-hankkeisiin (LifePaahde yleiskaavoissa olevista suokohteiden suojeluvarauksista. Osallistutaan LifeLuonto-hankkeisiin 2019 ja LifeLintuvedet ) valmisteluun ja toteutukseen. Hankkeille haetaan EU:n (LifePaahde ja LifeLintuvedet ) valmisteluun ja toteutukseen. Hankkeille rahoitusta mm. hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista varten. Pyritään saamaan rahoitusta ainakin haetaan EU:n rahoitusta mm. hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista varten. Pyritään saamaan yhdelle vieraslajihankkeelle Pohjois-Savossa. Pääpaino on jättiputken torjunnassa. rahoitusta ainakin yhdelle vieraslajihankkeelle Pohjois-Savossa. Pääpaino on jättiputken torjunnassa.

6 6 Maisema-alueiden päivitysinventoinnit (Yvastuualue) Uusiomateriaalien käyttöaste suhteessa luonnon kiviainesten käyttöön Säännöstelyn kehittämishankkeet (Yvastuualue) Suojelusuunnitelmien piirissä olevat I luokan pohjavesialueet, osuus Pohjavesiselvitykset, alueiden rajoja tarkentavat (Yvastuualue) Taloudet valmistuneiden haja-asutuksen viemäröintihankkeiden piirissä Vuonna 2009 valmistuneen Pohjois-Savon maisema-alueiden päivitysinventoinnin tulokset otetaan huomioon yleiskaavojen valmistelussa. Ohjataan kuntien kiviaineksen ottoa antamalla lausuntoja ja seurataan kuntien lupapäätöksiä. Katso myös Ympäristönsuojelu/materiaalitehokkuuden edistäminen. kpl 1 1 % kpl 1 0 kpl Vuonna 2009 valmistuneen Pohjois-Savon maisema-alueiden päivitysinventoinnin tulokset otetaan huomioon yleiskaavojen valmistelussa. Ohjataan kuntien kiviaineksen ottoa antamalla lausuntoja ja seurataan kuntien lupapäätöksiä. Katso myös Ympäristönsuojelu/materiaalitehokkuuden edistäminen. Luvanvaraisten laitosten kpl velvoitetarkkailuohjelmi en tarkistaminen määräysten mukaisiksi (Yvastuualue) Seurantaohjelman mukaiset näytteet (Yvastuualue) Haja-asutusalueiden jätevesineuvonta (Yvastuualue) kpl Avustetaan Jätekukko Oy:n ja Martat ry:n haja-asutuksen jätvesineuvontahanketta ja osallistutaan hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn. Avustetaan Jätekukko Oy:n ja Martat ry:n haja-asutuksen jätvesineuvontahanketta ja osallistutaan hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn.

7 7 Vesienhoitosuunnitelmie n toteuttaminen (Yvastuualue) Pinta- ja pohjavesien tilan luokittelu viimeistellään ja vesistöihin kohdistuvat paine- ja Pinta- ja pohjavesien tilan luokittelu viimeistellään ja vesistöihin kohdistuvat paine- ja kuormitustekijät määritetään. Vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille laaditaan kuormitustekijät määritetään. Vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille laaditaan yhteistyössä vesienhoidon yhteistyöryhmän kanssa. Jatketaan 1. hoitokauden ( ) yhteistyössä vesienhoidon yhteistyöryhmän kanssa. Jatketaan 1. hoitokauden ( ) toimenpiteiden toteutusta sidosryhmäyhteistyönä. Omaehtoista kunnostustoimintaa tuetaan toimenpiteiden toteutusta sidosryhmäyhteistyönä. Omaehtoista kunnostustoimintaa tuetaan asiantuntija-avulla ja avustuksilla aloitteiden ja pienten järvien kunnostustarveselvityksen pohjalta asiantuntija-avulla ja avustuksilla aloitteiden ja pienten järvien kunnostustarveselvityksen pohjalta valituilla kohteilla. Tavoitteena on myös uuden vesilain linjauksen mukaisesti saada ranta-asukkaat valituilla kohteilla. Tavoitteena on myös uuden vesilain linjauksen mukaisesti saada ranta-asukkaat sitoutumaan ja organisoitumaan aktiivisiksi toimijoiksi sekä yhteistyökumppaneiksi sitoutumaan ja organisoitumaan aktiivisiksi toimijoiksi sekä yhteistyökumppaneiksi kunnostushankkeissa. Arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Iisalmen reitin hydrologiaan ja kunnostushankkeissa. Arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Iisalmen reitin hydrologiaan ja kuormitukseen sekä selvitetään kustannustehokkaimpia vesiensuojelumenetelmiä osana Iisalmen kuormitukseen sekä selvitetään kustannustehokkaimpia vesiensuojelumenetelmiä osana Iisalmen reitin säännöstelyjen toimivuustarkasteluja. Vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjä toimenpiteitä reitin säännöstelyjen toimivuustarkasteluja. Vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjä toimenpiteitä edistetään kolmen maakunnan (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) yhteisellä ravinnehävikit edistetään kolmen maakunnan (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) yhteisellä euroiksi (RAE) hankkeella koulutuksen, tilakohtaisen neuvonnan ja tutkimuksen kautta. ravinnehävikit euroiksi (RAE) hankkeella koulutuksen, tilakohtaisen neuvonnan ja tutkimuksen Hankkeessa tavoitellaan myös karjanlannan energiatehokkaan hyötykäytön lisäämistä. Savonia - kautta. Hankkeessa tavoitellaan myös karjanlannan energiatehokkaan hyötykäytön lisäämistä. AMK hallinnoimaa hanketta rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Savonia - AMK hallinnoimaa hanketta rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen HAnkkeen pohjalta jatketaan tilakäyntien perusteella tehtyjen toimien vaikutusta. Käynnistetään maatalousrahastosta. HAnkkeen pohjalta jatketaan tilakäyntien perusteella tehtyjen toimien RAE2 hankkeen suunnittelu. Jatketaan maatalouden hajakuormituksen vähentämiseksi ja luonnon vaikutusta. Käynnistetään RAE2 hankkeen suunnittelu. Jatketaan maatalouden hajakuormituksen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja edistämiseksi tehtävää neuvontaa sekä monivaikutteisten vähentämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja edistämiseksi tehtävää kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelua vesienhoidon painopistealueilla. neuvontaa sekä monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelua Metsätalouden vesiensuojelutoimia edistetään pilotoimalla TASO-hankkeessa kehitettyä valumaaluetason suunnittelun toimintamallia Kiurujoen valuma-alueella. Hankkeessa selvitetään myös hankkeessa kehitettyä valuma-aluetason suunnittelun toimintamallia Kiurujoen valuma-alueella. vesienhoidon painopistealueilla. Metsätalouden vesiensuojelutoimia edistetään pilotoimalla TASO- tulvavesien pidättämismahdollisuuksia Kiuruveden valuma-alueella. Pilotointi toteutetaan Hankkeessa selvitetään myös tulvavesien pidättämismahdollisuuksia Kiuruveden valuma-alueella. yhteistyössä Metsäkeskuksen ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Pilotointi toteutetaan yhteistyössä Metsäkeskuksen ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Merenhoitosuunnitelmie n valmistelu ja Itämeren suojeluohjelman toteutus Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma (Yvastuualue) Siirtoviemäri- ja vesistökunnostushankke et Vedenkorkeuden tosiaikaisen seurannan kattavuus tulvariskialueilla (Yvastuualue) Ylä-Varpasen kunnostushanke ja kaksi omaehtoista kunnostushanketta valmistuvat. Kerkonkosken- Rautalammin siirtoviemäri hanke käynnistetään. % 4 4 Ylä-Varpasen, Tossavanlahden, Palos-Kilpisjärven, Räsälänlahden ja Niemisjärven kunnostushankkeet valmistuvat. Riistaveden lintujärvet-kunnostushanke valmistuu vuonna 2014 (linnustoselvitys valmistuu vuonna 2013). Pajulahti-Kuuslahti-Jynkänniemi siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtohanke valmistuu. Kerkonkosken-Rautalammin siirtoviemäri hanke valmistuu.

8 8 Vesihuoltolaitokset, joiden varmuusluokka paranee Avustusmuotoisen tuen osuus tukimäärärahasta Varaudutaan muuttuviin ilmasto- ja vesioloihin (Yvastuualue) Valuma-alueilla sovitetaan yhteen vesien käytön ja hyvän tilan tavoitteet kpl 0 0 % Jatketaan Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuustarkastelua yhteistyössä SYKE:n kanssa. Arvioidaan Iisalmen reitillä ilmastonmuutoksen aiheuttamien hydrologisten muutosten sekä erilaisten sopeutumiskeinojen vaikutuksia vesistön eri käyttömuotoihin ja tilaan. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan rakennustyöt aloitetaan loppuvuodesta. Työ valmistuu vuonna Tehdään suunnitelma Viannankosken säännöstelypadon 2-vaiheen automatisoinnista. Valtion omistamat vesirakenteet (5 valtion säännöstelypatoa, Naarajärven pohjapato, venekanava ja 4x turvapuomit) pidetään toimintakuntoisina ja turvallisina. Osallistutaan tietojärjestelmien kehittämistyöhön, hankeryhmä (VEETI). Koordinoidaan vesistösäännöstelyn toteuttamisen yhteistyöverkostoa. Järjestetään säännöstelyn teemapäivä ja laaditaan malli padotus- ja juoksutusselvityksen sisältörungoksi. Selvitetään yhdessä muiden ELYjen kanssa tarpeet Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueiden padotus- ja juoksutusselvityksille. Poikkeuksellisissa vesitilanteissa tuotetaan tilannekuvaa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa. Valtion säännöstelyjen käyttö ja hoidon osalta ennakoinnilla hallitaan paremmin toiminnalliset häiriöt säännöstelypatojen käytössä. Infrahankinnat on keskitetty liikennevastuualueelle. Hankinnoissa jatketaan tiivistä yhteistyötä. Vesirakenteiden ylläpidon osalta siirrytään tuotteistamisen valmistumisen myötä ylläpitopalvelujen ostoon. Vesistöjen kunnostushankkeissa edistetään vesienhoidon suunnittelun tavoitteita. Kunnostushankkeissa ja säännöstelyjen kehittämisselvityksissä sovitetaan yhteen vesien käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tavoitteet. Kevätön- ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden noston suunnitteluhanke valmistuu. Alkuperäisestä pohjapatosuunnitelmasta poiketen vedenpinnan nostohanke toteutetaan uusimalla Pöljänjoessa oleva myllypato. Säännöstelyluvan hakijana toimii hanketta varten perustettava säännöstely-yhteisö. Avustetaan kuntaa ja muita hakijoita yhteisön perustamisessa. Ympäristöntilan seurannassa haetaan kokemuksia jatkuvatoimisen mittausaseman soveltuvuudesta vedenlaadun tarkkailuun yhteistyössä toiminnanharjoittajan, analyysipalveluja tuottavan yrityksen, SYKEn ja POSELYn kanssa. Toimintatavat ovat asiakaslähtöisiä ja perustuvat kumppanuuksiin. (Yvastuualue) Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyinen vesialan osaaminen. (Yvastuualue) Yhteistyösuhteet muiden viranomaisten, maakunnan liittojen, kuntien, etutahojen ja muiden sidosryhmien kanssa ovat kunnossa. asiosta viestitään säännöllisesti. Vesistöhankkeissa sovelletaan osallistavan suunnittelun ja päätöksenteon menetelmiä. Hankkeiden ohjausryhmissä on laaja edustus eri sidosryhmistä ja etutahoista. Säännöstelyjen kehittämisessä ja käyttötoiminnassa huomioidaan paikalliset toiveet lupaehtojen sallimissa puitteissa. Aktivoidaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kunnostustoimintaan.

9 9 Erikoistumistehtävät (Yvastuualue) (Yvastuualue) Vähähiilinen talous (Yvastuualue) Toimintamalliryhmät (Yvastuualue) Koordinoidaan valtakunnallisesti vesistöjen syvyyskartoitustoimintaa. Tehdään sisävesien syvyyskartoituksen kokonaistarveharkinta (priorisoidaan luodattavat järvet). Laaditaan rakennerahastotyötä varten yhdessä vähähiilisyyden kriteerit, jotka ohjaavat ja mittaavat rahoituksen kohdentumista. Osallistutaan aktiivisesti maakuntaohjelman, maakunnan yhteistyöasiakirjan ja maaseutusuunnitelman laadintaan. Osallistutaan ympäristöhallinnon toimintamallien kehittämiseen ja otetaan käyttöön yhteiset toimintamallit. Kummina vastataan vesi- ja ympäristöhankkeiden toimintamallien toteuttamis- ja käyttökelpoisuudesta. Toimintamalliryhmien jäseninä osallistutaan vesilain mukaisten valvontaasioiden, PIMA- kunnostushankkeiden, patoturvallisuuden, tulvariskien hallinnan sekä alueiden käytön kehittämiskeskustelujen, viranomaisneuvottelujen ja kuntien MRL:n mukaisten päätösten seurannan kehittämiseen. Toimintamallit otetaan käyttöön prosessien kautta. Laaditaan rakennerahastotyötä varten yhdessä vähähiilisyyden kriteerit, jotka ohjaavat ja mittaavat rahoituksen kohdentumista. Osallistutaan aktiivisesti maakuntaohjelman, maakunnan yhteistyöasiakirjan ja maaseutusuunnitelman laadintaan. Osallistutaan ympäristöhallinnon toimintamallien kehittämiseen ja otetaan käyttöön yhteiset toimintamallit. Kummina vastataan vesi- ja ympäristöhankkeiden toimintamallien toteuttamis- ja käyttökelpoisuudesta. Toimintamalliryhmien jäseninä osallistutaan vesilain mukaisten valvontaasioiden, PIMA- kunnostushankkeiden, patoturvallisuuden, tulvariskien hallinnan sekä alueiden käytön kehittämiskeskustelujen, viranomaisneuvottelujen ja kuntien MRL:n mukaisten päätösten seurannan kehittämiseen. Toimintamallit otetaan käyttöön prosessien kautta. Monikanavainen asiakaspalvelu (Yvastuualue) ELY-keskuksen Y-vastuualueen asiakaspalvelu hoidetaan monikanavaisesti. Yleisneuvontatason asiakasyhteydenotot ohjataan Y-aspaan. Annetaan Y-aspalle sen tarvitsemaa tukea ja tietoa asiakaspalvelun hoitamiseksi. Tuetaan ELY-keskusten yhteisten verkkosivujen tuottamista ja vastataan omien verkkosivujen päivityksestä sovitun yhtenäisen mallin mukaisesti. ELY-keskuksen Y-vastuualueen asiakaspalvelu hoidetaan monikanavaisesti. Yleisneuvontatason asiakasyhteydenotot ohjataan Y-aspaan. Annetaan Y-aspalle sen tarvitsemaa tukea ja tietoa asiakaspalvelun hoitamiseksi. Tuetaan ELY-keskusten yhteisten verkkosivujen tuottamista ja vastataan omien verkkosivujen päivityksestä sovitun yhtenäisen mallin mukaisesti. Toiminnan ELY-keskus edistää kestävää käyttöä. ELY-keskuksen yhteinen Luonnonvaratalouden ryhmä edistää yhteistyötä ELY-keskuksen sisällä ja maakunnan tasolla. Jos erillisrahoitusta saadaan, tehdään selvitys maakunnan merkittävien laadusta, määrästä ja käyttötarpeista ja -mahdollisuuksista sekä kehitetään käytön vaikutusten arviointia ja päätöksenteon menetelmiä. Rakennerahasto- ja maaseutuohjelman toimeenpanossa edistetään erityisesti luonnonvaratalouden hankkeita. ELY-keskus edistää kestävää käyttöä. ELY-keskuksen yhteinen Luonnonvaratalouden ryhmä edistää yhteistyötä ELY-keskuksen sisällä ja maakunnan tasolla. Jos erillisrahoitusta saadaan, tehdään selvitys maakunnan merkittävien laadusta, määrästä ja käyttötarpeista ja -mahdollisuuksista sekä kehitetään käytön vaikutusten arviointia ja päätöksenteon menetelmiä. Rakennerahasto- ja maaseutuohjelman toimeenpanossa edistetään erityisesti luonnonvaratalouden hankkeita. Poikkeamispäätökset: käsitelty alle 6 kk:ssa (Yvastuualue) % 85 85