kysymyksiä Upeat talvipäivät! Torniossa Jakelun YT-kierros painaa mieliä Lahdessa Ranskassa Postista palvelujen monitoimitalo

Transkriptio

1 Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ranskassa Postista palvelujen monitoimitalo Lahdessa Upeat talvipäivät! Torniossa Jakelun YT-kierros painaa mieliä YT:t ja irtisanomiset herättävät kysymyksiä

2 NRO AJANkOHTAisTA Ajankohtaista Talvipäiviä vietettiin Lahdessa Itellan pilkkikisat Heimarissa Varapuheenjohtajan kolumni Perusjakelun YT-neuvottelut päättyivät Kysymyksiä ja vastauksia YT-asioista Torniossa jakelun YT-kierros huolettaa PAUn ja Itellan neuvottelema muutosturvasopimus Sanomalehdenjakelun palkkajärjestelmään muutoksia Vuosityöajan lyhennystuntien sopimiseen muutos P-palkkataulukko voimaan Henkilöstörahaston uutisia PAU mukana Kolumbian ay-liikkeen rakentamisessa Miten työllisyyden kävi postikilpailun jälkeen? Ranskan Postista palvelujen monitoimitalo VAkiOT Pääkirjoitus Postilla Ay-majakka Sana on vapaa Ristikko Valtsun pakinointia Kolumni Menoon mukaan Työttömyyskassa-asiaa Talvipäivillä otettiin vahvasti kantaa Postin palvelutehtäviin. Kuvassa postilaisia Uudeltamaalta. 16 Torniolainen Teuvo Karjalainen: Neuvoisin niin, ettei täältä enää vähennettäisi väkeä eeva vänskä HANNELE NIEMI EDUNVALVONTAA 32 PÅ svenska ranskan postin kuvapalvelu Vice förandens kolumn Itella inleder nedrustning av postutdelning med uppsägningar in ENGLisH 27 Itella starts with dismissals rundown of mail delivery 2014 Mikä on postialan tulevaisuus Ranskassa? 3 -alan unioni PAUn Posti- ja logistiikka Ranskassa Postista palvelujen monitoimitalo jäsenlehti t! Upeat talvipäivä Lahdessa Torniossa Jakelun YT-kierros painaa mieliä t herättävät YT:t ja irtisanomise kysymyksiä 2 R_3_2014_4.indd 2 POSTI- JA LOGISTIIKKA-ALAN UNIONI PAUN JÄSENLEHTI Vuodesta 2003 Painosmäärä kpl Tilaushinta 1/1 vuosi 25 euroa Lehteen tulevat aineistot, ilmoitukset ja palautteet päätoimittaja Hannele Niemi (hannele.niemi@pau.fi), p tai Toimittaja Juha Pöyry (juha.poyry@pau. fi), p tai Osoite John Stenbergin ranta 6, HELSINKI Osoitteenmuutokset katso sivu 43 Ulkoasu Studio Mielikuva Oy, Jussi Kiiskilä Painopaikka Forssa Print ISSN PAINOTUOTE aikataulu 2014 nro aineisto postitus Reitti

3 Pääkirjoitus Valitukset oikeaan osoitteeseen ko tieto siitä pidemmälle, kulkeeko se edes Itellan sisällä? Tai jos kulkisi, reagoisiko Itellan johto siihen? Miten siis valitukset saataisiin oikeaan osoitteeseen? Viestintävirasto on ohjeistuksellaan tehnyt valittamisen erinomaisen hankalaksi. Jakeluhäiriötilanteissa kehotetaan ottamaan ensimmäiseksi yhteys postiyritykseen eli Itellaan. Vasta Itellan kirjallisen vastauksen jälkeen asiakas voi olla yhteydessä Viestintäviras- toon. Selvityspyynnön lisäksi virastolle tulee toimittaa Itellalta saatu vastaus ja virheellisiä lähetyksiä koskevat yksilöintitiedot. Lehtien pääkirjoitusten, mielipidekirjoitusten, sosiaalisen median ja kansalaiskeskustelun perusteella voisi helposti kuvitella, että Itella ei selviydy velvoitteistaan. Vielä epätodennäköisemmältä se tuntuu massiivisten irtisanomisten jälkeen. Kuka pelastaisi perinteisen Postimme? >> Mahdollisuutemme selvittää rodeo Arvoisa Valittaja! MATTI NISULA >> Perusjakelusta katoaa yli työpaikkaa. Luku tulee irtisanotuista, määräaikaisuuksien päättymisestä, Uudelle polulle lähtijöistä, osa-aikaistamisista ja eläkeputkeen lähtevistä. Määrä on siis iso! Siitä seuraa se, että osa posteista jää jakamatta, koska resurssit eivät yksinkertaisesti riitä. Näin ainakin uskovat vakaasti alan ammattilaiset, jotka kokoontuivat Lahteen Posti- ja logistiikka-alan talvipäiville. Itellan johto on sitä mieltä, että tehostamiseen on vielä varaa. Se on huolestuttava uutinen, koska jo nyt työntekijät ja esimiehet ovat todella ylikuormittuneita. Lahdessa heräsi myös keskustelu siitä, tyytyvätkö kansalaiset hiljaisesti siihen, että posti ei enää kulje. Erityisesti haja-asutusalueiden ja maaseudun asukkaat ovat vaaravyöhykkeessä. Tai että posti kulkee vain kolmena päivänä viikossa tai että posti kulkee hitaammin kuin mitä on annettu ymmärtää. Talvipäivien väki oli sitä mieltä, että henkilövähennysten johdosta postinjakelun laatu heikkenee kaikkien lähetyslajien osalta. Viestintävirasto on valvova viranomainen, jonka pitäisi huolehtia postin peruspalveluista ja turvata viisipäiväinen jakelu. Kansalaisten pitäisi siis osata valittaa. Useimmiten valituksen kohteeksi joutuu Itellan työntekijät. Kulkee HANNELE NiEmi kirjeiden kulkua ovat valitettavasti rajalliset, sillä kirjeet käsitellään ja luovutetaan ilman lähetystä yksilöivää seurantaa ja kuittausta. Johtaja Petri Aaltonen Itella Posti Postilla HS Mielipide Reitti R_3_2014_4.indd

4 koulutusvinkki Työeläkekoulut syksyllä 2014 >> Työeläkekouluissa paneudutaan selkokielisesti eläkejärjestelmään ja sen tulevaisuuteen sekä luonnollisesti eläkeasioiden ajankohtaisiin aiheisiin, kuten neuvottelutilanteeseen. Alueelliset työeläkekoulut järjestetään kuudella paikkakunnalla yhteistyössä SAK:n, STTK:n ja Akavan kanssa. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Työeläkekoulujen kutsut ilmoittautumisohjeineen lähetetään kesäkuun alussa palkansaajakeskusjärjestöjen ja ammattiliittojen kautta. Mainostenjaossa voi hyödyntää työttömyysturvan suojaosaa >> Mainostenjako on hyvä esimerkki nimenomaan sellaisesta työstä, jossa työttömyysturvan suojaosaa voi hyödyntää. Työtön on voinut tämän vuoden alusta tienata 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vähentää hänen työttömyysetuuttaan. Ministeriön työttömyyskassoille antama soveltamisohje ei nykyisellään mitenkään estä työttömiä käyttämästä suojaosaa, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko korostaa. Ministeri vastasi 14. maaliskuuta työttömyyskassojen ohjeistamista koskevaan kirjalliseen kysymykseen. Ote: STM tiedotteesta rodeo Netistä napattu Heikosta työhyvinvoinnista miljardikustannukset suomenmaan Verkkoapila >> Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen sekä työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset nousevat 4 5 miljardiin euroon vuodessa, arvioidaan tekemätöntä työtä koskevan hankkeen raportissa. Vertailututkimuksen mukaan kustannuksiin voidaan vaikuttaa edistämällä työhyvinvointia. Säästömahdollisuudet ovat 1,3 miljardia euroa vuodessa. Työhyvinvoinnin edistäminen voi lisätä yritysten kannattavuutta jopa viidenneksellä. Tämä kuitenkin edellyttää saumatonta yhteistyötä työpaikan johdon, henkilöstön ja työterveyshuollon välillä, kertoo Työterveyslaitoksen toiminta-alueen johtaja Guy Ahonen. istosckphoto Liiton tiedottaja Juha Pöyry on hoitovapaalla 1.4. alkaen. >> Juha palaa töihin hoitovapaan ja vuosiloman jälkeen Juhaa tuuraa Jussi Saariketo. Jussin tavoittaa puhelimitse numerosta tai sähköpostitse jussi.saariketo@pau.fi / jussi. saariketo@posti.fi. Kuvassa Petteri Anttila Rovaniemen jakelusta vuonna Reitti

5 varhaisjakelussa myrskyää >> Itella on menettänyt noin 800 työpaikkaa varhaisjakelusta lehtitaloille, joissa loppui halu tehdä yhteistyötä Itellan kanssa. Taustalla oli tyytymättömyys Itellan koviin hinnankorotuksiin. Muutokset koskevat noin 910 työntekijää, joista 274 on yhteistekijää, neljä esimiestä ja 106 määräaikaista. Eniten muutoksista kohdistuu Turun seudulle. Muut Itellan menetykset koskivat Keski-Pohjanmaata, Oulun, Kemin, Tornion, Rovaniemen ja Kuusamon alueita. Vaasan ja Keski-Suomen osalta neuvottelut jatkuvat tätä kirjoitettaessa. Lappeenrannan ja Kouvolan alueella on toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla sopimukset ovat voimassa vielä 2016 loppuun. Lisää varhaisjakelun tilanteesta seuraavassa Reitti-lehdessä ja sitä ennen PAUn verkkosivuilla. SAK haluaa muutoksia lakiin yksikin työtapaturma on turha Jussi kiiskilä Jussi kiiskilä Syntymäpäivätietoja ei enää julkaista >> PAUn jäsenten syntymäpäivätietoja ei enää julkaista liiton verkkosivuilla (jäsensivut). Henkilötietolain mukaan jokaiselta jäseneltä tulisi pyytää erillinen suostumus syntymäpäivänsä julkaisuun. Syntymäpäivätietojen käsittelyyn saatiin tietosuojavaltuutetun toimiston tulkinta. >> Työtapaturmissa kuolee Suomessa vuosittain kymmeniä ja loukkaantuu yli ihmistä. SAK:n työsuojelun tavoitteissa ehdotetaan, että työnantajalla on oltava lakisääteinen velvollisuus työsuojelukoulutukseen. Työsuojeluvaltuutettu puolestaan pitäisi valita nykyisen kymmenen sijaan kaikilla vähintään viiden työntekijän työpaikoilla. Lisäksi ongelmatyöpaikoille vaaditaan tiukempaa valvontaa ja ankarampia rangaistuksia. SAK:n työympäristöasiantuntija Raili Perimäki painottaa, että työtapaturmia ja työkyvyttömyyseläkkeitä vähennetään laittamalla kuntoon työpaikkojen työsuojelu. Kenenkään ei pidä kuolla eikä sairastua työnsä takia. Yritykset säästäisivät Perimäen arvioiden mukaan jopa miljardeja ehkäisemällä ennalta työtapaturmia ja työperäisiä sairauksia. SAK:n työsuojelutavoitteet: istosckphoto Reitti

6 Lahtelaiset järjestivät UPEAT JA EriLAisET Perus- ja varhaisjakelun akuutti tilanne kiinnosti YT-klinikalla. Sali oli Seurahuoneella tupaten täynnä väkeä. Posti- ja logistiikka-alan yhdeksännet talvipäivät vietettiin perinteisessä talviurheilupaikassa Lahden Salpausselällä. Yli 600 liiton jäsentä osallistui maaliskuiseen viikonloppuun, jonka ohjelma koostui erilaisista tapahtumista ja niistä lähes kaikki saman katon alla. Tekstit ja kuvat: Juha Pöyry Hannele Niemi Talvipäivien avajaiset alkoivat mukavasti musiikilla; asikkalalaisen Teemu Harjukarin haitarimusiikki saatteli osanottajat avajaisiin. Hän soitti ja lauloi myös puhujien esitysten välillä. Sali oli lauantaina aamupäivällä täynnä. YT-tilanne oli lisännyt kiinnostusta asiaohjelmiin selvästi. Myös sunnuntain YT-klinikka veti väkeä ja kysymyksiä esitettiin runsaasti. Lahtelaisten järjestelytoimikunta oli tehnyt hyvää työtä. Ideointia ja järjestelyjä oli ohjannut uusi lähestymistapa: ei mitään turhaa kilpailua. Kulttuuria, liikuntaa, asiaa, messut, historiaa, nähtävyyksiä ja viihdettä - kaikkea oli sopivasti. Järjestelytoimikuntaan kuului kolmisenkymmentä ihmistä, myös heidän lähipiiristään oli apua järjestelyissä. Lahden ammattiosaston puheenjohtaja Jarmo Tuominen oli järjestelytoimikunnan vetäjä. Tärkeänä linkkinä kaupunkiin päin asioita hoiti pääluottamusmies Kari Lempinen. Siis Jamppa ja Lemppa näin tuttujen kesken. Lemppa kiitteli talkooporukkaa hyvin tehdystä työstä. Vanha kaarti kuulemma osasi hienosti hommansa. Varkautelaisille hän lähetti seuraavat ter- 6 Reitti

7 TALViPäiVäT veiset: Paikallisuus talvipäivillä olisi hyvä näkyä jollain tavalla, esimerkiksi teillä savolaisuus. Tapaamisiin Varkaudessa! Lunta kuin tilauksesta Kuten huomaatte, harmaanuttuiset ovat olleet asialla viime yönä. Lumi tilattiin viime yöksi ja se leviteltiin ympäri Lahtea. Nyt meillä on oikeat talvipäivät, Jamppa totesi lauantain avajaispuheenvuorossaan pilke silmäkulmassa. Harmaanuttuiset järjestelijät olivat suunnitelleet paljon sellaisiakin tapahtumia, joissa ei lunta olisi tarvittu. Kaikkeen oli varauduttu. Kaupungin tervehdyksen toimitti talvipäiville kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Mika Kari, sd. Hän kertoi alkuun, että keisari Nikolai II antoi asetuksen Lahden kaupungin perustamiseksi Vuosi sen jälkeen perustettiin Suomen Postiljooniyhdistys. Myös Lahden ammattiosasto on perustettu vuonna Osastossa on nykyään Jampan mukaan noin 630 jäsentä. Sekä Itellan että valtiojohdon tulee muistaa päätöksiä tehdessään, että Itellan henkilökunta ei ole kuluerä, vaan ihmisiä, jotka turvaavat postinjakelun Suomessa, Mika Kari totesi puheenvuorossaan. ikäviä asioita riitti jonoksi asti Liittosihteeri Heidi Nieminen totesi puheenvuoronsa alkajaisiksi, että hänen sanomansa ei ole kovin iloista kuultavaa. YT-tilanne ja irtisanomiset eivät todellakaan ole aiheina mukavimmasta päästä. Niistä riitti keskustelua paljon sekä virallisissa tilaisuuksissa että käytävillä. Moni paulaisista oli tullut hyvien työkavereittensa kanssa nauttimaan myös päivien vaihtelevasta ohjelmasta. Ikävien asioiden jakaminen yhdessä oli lohdullisempaa kuin murehtia niitä yksin kotona. Yleisön yhteinen huoli Heidin esittelemien supistuslukujen jälkeen oli, mi- Reitti

8 UPEAT JA EriLAisET TALViPäiVäT Metallia, punkkia vai teatteria? Vai kaikkia näitä yhtä aikaa? Talvipäivien tyrmäävin veto oli helsinkiläisen rock-yhtye Rankkurin esitys. Reiki-hoitoakin sai kokeilla Lahdessa avajaispäivänä. Tervetuloa ystävänpäiville Varkauteen! >> Keski-Suomen joukkue juhli mölkkymestaruutta iltajuhlissa. 8 Reitti

9 Lahden kaupungin tervehdyksen talvipäiville toi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Mika Kari. << Vaasan ja Kokkolan alueen pääluottamusmies Kaj Johansson toi mukaan talvipäiville myös poikansa Jessen, 11 v. ja Veetin 8 v. Avajaiset pyöräyttivät käyntiin Lahden talvipäivät, joihin osallistui yli 600 PAUn jäsentä. ten työt tulevat tehdyiksi, jos näin isot työntekijämäärät joutuvat lähtemään. Heidi muistutti vielä, että YT-tilanteissa puhutaan luvuista, mutta pitää muistaa myös että jokaisen luvun takana on ihminen. Anne Blom Jyväskylästä ja Jani Käpynen Nokialta pohtivat jakelun tilannetta YT-klinikalla. Tervetuloa Varkauteen ensi vuonna! Perinteen mukaan seuraavan vuoden talvipäivien työryhmän edustajat kävivät tervehtimässä päivien osanottajia ja toivottamassa PAUn jäsenet tervetulleeksi Varkauteen. Ensi vuoden talvipäiviä vietetään ystävänpäiväteemalla Satu Puustinen, Ari-Pekka Aho, Riikka Immonen ja Jaana Luotinen lupasivat, että luvassa on mukava tapahtuma. Varkauden osastolla on kokemusta talvipäivistä viiden vuoden takaa, jolloin tehtiin tiettävästi talvipäivien ennätys yli 800 osanottajalla! Kari Lempinen kertoi olevansa huolestunut siitä, että Itellasta lähtevissä työntekijöissä on paljon nuoria. Vanhemmalla väellä tulee olemaan vaikeaa selvitä kasvavista työpaineista. Reitti

10 UPEAT JA EriLAisET TALViPäiVäT Talvipäivien gallupit >> Isoissa jäsentilaisuuksissa on tapana kysellä osallistujilta ajankohtaisista asioista. Tällä kertaa kysyimme EU-vaaleista ja mitä palveluita Posti voisi ottaa hoitaakseen jaettavan kirje- ja lehtipostin vähetessä. Postipalveluiden uusi tuleminen? Reitti-lehdessä toisaalla on juttu Ranskasta, jossa Postista suunnitellaan varsinaista palveluiden monitoimitaloa. Miten sitten PAUn jäsenet talvipäivillä näkivät Postin uudet mahdollisuudet? Vastaukset olivat osittain hyvin yksituumaisia. Ruokapalveluita tarjosivat useimmat vastaajat lisäpalveluksi, jota Posti voisi hoitaa. Ja tätähän jo tehdään ainakin osassa maata. Myös kauppakassien kuljettamista asukkaille ehdotettiin, samoin kirjastopalveluiden välittämistä. Lääkkeiden ja alkoholin kuljetukset voisivat sopia valikoimaan joidenkin vastaajien mielestä. Kunnan ja yleensäkin hallinnollisten palveluiden yhdistäminen postinjakeluun tai postimyymälöiden valikoimaan saivat kannatusta. EU-vaaleja odotellessa Kysyimme 1. Mitä hyötyä EU:sta on Suomelle? 2. Aiotko äänestää EU-vaaleissa? Miksi kyllä tai ei? Milja Laurén ja Eija Kokkonen, Lahti 1. Yhteinen raha, matkustamisen helppous ja toisten maiden tuki, jos jotain tapahtuu. 2. Pitäisi kyllä äänestää ja todennäköisesti myös näin teemme. Kalevi Kytönen, Ähtäri 1. Ei mitään hyötyä. 2. Kyllä, kansalaisvelvollisuus. Tommi Simola, Lahti 1. Ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus. EU:n hyöty ei näy juurikaan arkipäivän elämässä. Esimerkiksi ruuasta maksamme paljon enemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa. 2. Kyllä! Kun äänestän, pystyn vaikuttamaan edes jollain lailla. Mitään muitakaan vaikutuskeinoja ei tavallisella ihmisellä juuri ole. Jari Nostaja, Jurva 1. Ei mitään hyötyä. 2. Kyllä, kansalaisvelvollisuus. Vili Sumiloff, Tampere 1. On ollut hyötyä. EU edistää yhteisöllisyyttä koko planeetan asukkaiden näkökulmasta. Vahva valuutta. Euroopan vähemmän kehittyneissä maissa on paremmat olot. Ihmisoikeuksissa on tapahtunut parannuksia. 2. Äänestän, jotta pystyisin vaikuttamaan edellä mainittuihin asioihin. Mauri Jaakkonen, Kemi 2. Kyllä. Seis tälle yksityistämiselle! Katja Mäntyniemi, Sastamala 1. EU:sta tulee negatiivisena mieleen euroon liittyminen, kun hinnat muuttuivat. Mikä ennen maksoi markan, maksoikin yhtäkkiä euron. Sinänsä idea samasta valuutasta on kuitenkin hyvä. Liikkumisen helppous maiden välillä on myös positiivista. EU on kuitenkin, niin kuin yhdessä Mikki Hiiri -sarjiksessa sanotaan, kuin mysteerimikitin. Siitä ei ole oikein tietoa. 2. Vaikka vaikutusmahdollisuudet ovat pienet, niin aion äänestää. Otan ehdokkaista selville, ketkä painottavat minulle tärkeitä asioita. Apuna käytän vaalikoneita. Jukka Kalliokoski, Seinäjoki 1. Yhteistyössä Euroopan kanssa parannamme ihmisen eloa. 2. Totta kai! Kuuluu kansalaisvelvollisuuksihin äänestää kaikissa vaaleissa ja saa vaikuttaa johonkin. Jari Mäkynen, Seinäjoki 1. Hyötyä on. Kaupankäyntiin. 2. Kyllä! Anne Kähärä 1. Ei hyötyä. 2. En aio äänestää. Werner Jauhanen, Helsinki 1. Ennen näkemätöntä taloudellista vaurautta maailman historiassa, jolla mällätä. Tällaisia resursseja ei ole koskaan aiemmin ollut. Jos olisimme jääneet markan ja metsäteollisuuden kanssa kellu- 10 Reitti

11 AY Kuka kantaa huolta esimiehistä? maan, olisimme taloudellisesti muita jäljessä. Toisaalta päätöksiä EU:ssa on viety ylikansalliselle tasolle. Se on vähentänyt meidän itsemääräämisoikeutta. Omista asioista emme voi päättää enää itse. 2. Kyllä. Luotan vielä siihen, että äänestäminen vaikuttaa vielä enemmän kuin ei äänestäminen. Kaikesta vaivannäöstä on jotain hyötyä. Reijo Hakanpää 2. Kyllä! Erkki Tarvainen, Tuupovaara 1. Päivittäin siihen törmää. 2. Kyllä. Lena Müller, Turku 1. Vapaa työvoiman liikkuvuus. Voin halutessani työskennellä muuallakin EU:ssa. Muiden EU-maiden tuki tarvittaessa. 2. Kyllä, jotta voin vaikuttaa omalta osaltani päätöksiin. Lakien ja sopimusten mukaan esimiehet vastaavat työpaikoilla hyvin monista asioista. Kirjo on laaja, mutta otan tässä esille vain muutaman asian. Itellassa esimiehille tulee koko ajan tuutin täydeltä uusia tehtäviä, järjestelmiä, raportointia, kehittämissuunnitelmia ym. mutta mistään ei tipu lisää aikaa. Esimiehet tekevät omille pomoilleen erilaisia raportteja tai syöttävät järjestelmiin tietoja, jotta ylempi johto saa niistä tietoa raporttejaan varten. Työntekijöistä ja työn sujuvuudesta huolehtiminen jäävät ajanpuutteen vuoksi väistämättä toiselle sijalle. Esimiehet ovat kahdesta suunnasta tulevan paineen puristuksessa: työntekijä ilmoittaa olevansa estynyt ylitöiden tekemiseen, pomo toisaalla ilmoittaa että näillä resursseilla on vain tultava toimeen. Sen seurauksena esimies tekee itse duunit ja jatkaa töitään yhä kasvavan paineen alaisena. Rakennemuutos ja sen kaikki vaikutukset eivät ole työntekijöille helppoa, eivätkä ne sitä ole esimiehillekään. Itellan perusjakelun YT-neuvottelut arkisen esimiestyön keskellä ovat oma karmea kokemuksensa. Esimiehet joutuvat kantamaan vastuun ylemmän johdon tekemistä päätöksistä ja kuljettamaan ikävän viestin työntekijöilleen. Mitä se tarkoittaakaan näiden esimiesten työssä ja omassa jaksamisessa? Erilaiset tutkimukset - muun muassa Kuorma-hanke todistaa - että esimiehet ovat kuormittuneet työstään. Heidän tulee huolehtia alaistensa työhyvinvoinnista ja työsuojelusta. Kuka vastaa esimiesten omasta työhyvinvoinnista? Onko Itellan johto unohtanut tämän tärkeän ryhmän? Tarja strandén työsuojelun erityisvaltuutettu toimihenkilöt Seuraavat Euroopan parlamentin vaalit toimitetaan kaikissa 28 EU-jäsenmaassa toukokuuta Suomessa vaalipäivä on sunnuntai Reitti Reitti

12 Varapuheenjohtajan Läpinäkyvyys ja uskottavuus koetuksella Perusjakelussa käynnistyneet YT-neuvottelut ovat niin sanotusti loppusuoralla tätä kirjoittaessani. Todennäköisesti viimeinen neuvottelu käydään Reitti-lehden ilmestyessä tiedämme, mikä on lopullinen irtisanottavien lukumäärä. Tällä hetkellä vakituisen henkilöstön arvioitu vähennystarve on muutamilla kymmenillä pienentynyt alkuperäisestä 800:sta. Valtakunnansovittelijan sovintoesityksessä on kirjauksia Itella Oyj:n perusjakelussa käytävistä yhteistoimintamenettelyistä. Siinä todetaan muun muassa, että yhteistoimintamenettely toteutetaan tavoitteena osapuolten kannalta läpinäkyvä ja uskottava menettelytapa. Läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta alueiden pääluottamusmiehet ovat hieman arvostelleet, koska heille ei ole toimitettu kaikkia asian käsittelyyn vaikuttavia tietoja, joiden pohjalta he ovat antaneet lausuntojaan valtakunnantason yhteistoimintaryhmälle. Monenlaisia huhuja asiasta liikkuu. On jopa väitetty, että arvioitu toimipaikkakohtainen vähennystarve on laskettu pääkonttoritasolla kirjoituspöytätyönä. Mikäli näin on, tiedetään sitten ainakin syyllinen siihen, jos yleispalveluvelvoitetta ei pystytä päivittäin toteuttamaan. Vaikuttaakin siltä, että työntekijät ja luottamusmiehet ovat paljon enemmän huolissaan yleispalveluvelvoitteen toteutumisesta kuin työnantaja. Huhutaan myös, että uusien jakelureittienkin suunnittelu on tehty kirjoituspöytätyönä tuntematta lainkaan paikallisia olosuhteita. Mitähän tästä tulee, sopii kysyä? Varmaa kuitenkin on se, etteivät nämä ole viimeiset yhteistoimintaneuvottelut, jotka käydään Itella Oyj:ssä. Vaikuttaa siltä, että työntekijät ja luottamusmiehet ovat paljon enemmän huolissaan yleispalveluvelvoitteen toteutumisesta kuin työnantaja. Viime viikkoina olemme saaneet havaita, miten lehtiyhtiöt yksi toisensa jälkeen ovat ilmoittaneet, etteivät jatka yhteistyötä Itellan kanssa, vaan ovat ottamassa sanomalehtien varhaisjakelun itse hoidettavakseen. Itellahan irtisanoi useiden lehtitalojen varhaisjakelusopimukset, jotta pääsi neuvottelemaan hinnankorotuksista. Esitetyt hinnankorotukset olivat liikaa lehtiyhtiöille ja monet luopuivat yhteistyöstä Itellan kanssa. Turun Sanomien kanssa saatiin sovittua se, että kyseessä on liikkeenluovutus. Kaikki työntekijät siirtyvät alkaen vanhoina työntekijöinä Lounais-Suomen Tietojakeluun. Muiden lehtitalojen kanssa samanlaista ratkaisua ei ole tiedossa ja selvitettäväksi jääkin mahdollisesti oikeusteitse, onko näissä muissa tapauksissa itse asiassa kyse liikkeenluovutuksesta. Tammikuun lopussa saatiin Helsingin käräjäoikeuden ratkaisu mainosjakajia koskevaan työehtosopimukseen. Käräjäoikeus katsoi, että työntekijäyhdistyksen pystyy perustamaan myös henkilöt, jotka aikaisemman asemansa puolesta ovat selkeästi edustaneet työnantajaa. Yhdistys neuvotteli alalle Tessin, jonka mainoskorvaukset ovat lähes kolme kertaa halvemmat kuin PAUn neuvottelemassa Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksessa. Juttu on menossa hovioikeuteen, mutta myös lainsäätäjältä on kysyttävä, että oikeastiko ovat ajatelleet mahdollistaa tämänkaltaisen toiminnan säätämällään lailla. Jarmo Niemi varapuheenjohtaja 12 Reitti

13 Perusjakelun Yt päättyi ErimiELisYYTEEN Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU arvostelee voimakkaasti Itellan irtisanomisia. Itella olisi halutessaan voinut käyttää pehmeämpiä keinoja, joilla irtisanomisia ja osa-aikaistamisia olisi voitu välttää. Lähes 500 työntekijän irtisanominen, satojen määräaikaisten työsopimusten päättäminen ja osa-aikaistamiset tarkoittavat käytännössä sitä, että jäljelle jäävät postinjakajat eivät tule selviytymään työstään. Neuvottelujen alussa Itella tavoitteli 800 vakituisen työntekijän irtisanomista. Neuvottelujen jälkeen irtisanottavien määrä aleni 495:een. Lisäksi työ osa-aikaistuu enintään 180 kokoaikaisella henkilöllä. Tämän lisäksi työtä vähenee luonnollisen poistuman, Itellan Uusi polku-ohjelman ja määräaikaisten päättymisten kautta. Neuvottelut päättyivät erimielisyyteen Henkilöstön edustajat jättivät erimielisyyslausunnon YT-neuvottelujen lopputulokseen. Lausunnossa todettiin seuraavaa: Henkilöstövähennykset ovat ylimitoitetut ja varsin etupainotteisesti laaditut. Nyt toimeenpantavat vähennykset olisi pystytty hoitamaan sekä luonnollisen poistuman että Itellan Uusi Polku ohjelman turvin, ilman mittavia YT-neuvotteluja ja irtisanomisia. Pidemmällä aikavälillä olisi myös turvattu Itellan lakisääteiset velvoitteet. Työnantaja ei toimittanut vertailukelpoisessa ja selkeässä muodossa YT-neuvotteluissa sovittuja tietoja työaikojen käyttäytymisistä (ylitykset ja alitukset), eikä tarkempia selvityksiä alueiden rakennustuotannosta. Muun työn osuus oli vuodelta 2012 ja niissä oli puutteellisuuksia. Alueellisilla lausunnoilla ei ole juurikaan ollut vaikutusta neuvottelujen edetessä. Suunnitelluilla henkilöstövähennyksillä ja niistä johtuvilla työn kuormittavuuden kasvuilla työantaja vaarantaa työntekijöiden työterveyden, työturvallisuuden, työhyvinvoinnin sekä työssä jaksamisen. Alueellisiin lausuntoihin pohjautuen työnantaja vaarantaa lakisääteisen palvelulupauksen ja toimitusehtojen mukaisen 5 päivää viikossa klo 16:een mennessä -jakelun. Henkilövähennyksien johdosta postinjakelun laatu heikkenee kaikkien lähetyslajien osalta. irtisanomiset alkavat huhtikuussa Esimiehet kertovat neuvotteluiden valtakunnallisista tuloksista varttipalavereissa. Tämän jälkeen keskusteluja käydään henkilöstön kanssa. Henkilöt, joiden työsuhde Itellassa päättyy tai joiden työsuhteen ehtoihin tulee muutoksia, kutsutaan henkilökohtaiseen keskusteluun. Ne, joiden työsuhde päättyy, saivat kutsun keskusteluun maanantaina 24. maaliskuuta. Poissaolijoille kutsut postitetaan kotiin. Nämä keskustelut käydään viimeistään tiistaina 1. huhtikuuta ja irtisanomisajat alkavat Niiden työntekijöiden kanssa, joiden työsuhteen ehtoihin tulee muutoksia keskustellaan viimeistään torstaina 3. huhtikuuta. Juha Pöyry Reitti

14 Perusjakelun yt-neuvottelut >> Itellan YT-neuvottelut ovat päättyneet. Perusjakelusta irtisanotaan 495 työntekijää, määräaikaisuudet päättyvät ja enintään 180 työntekijää osa-aikaistetaan. Miksi? Itella perustelee vähentämistarvetta postialan murroksella ja lähetysmäärien kiihtyvällä laskulla. PAU arvostelee voimakkaasti Itellan irtisanomisia. Itella olisi halutessaan voinut käyttää pehmeämpiä keinoja, joilla irtisanomisia ja osa-aikaistamisia olisi voitu välttää. Liiton neuvottelijat saivat YT-neuvotteluissa kuitenkin pienennettyä irtisanottavien määrää sadoilla henkilöillä. Itellan alkuperäinen tavoite oli irtisanoa 800 vakituista työntekijää. Neuvotteluissa luku putosi 494:ään, joka sekin on liikaa >> Kuka päättää irtisanottavat? Työnantaja. Tessin vähentämisjärjestystä on tällöin noudatettava. >> Mikä on irtisanottavien vähentämisjärjestys eli missä järjestyksessä työntekijöitä irtisanotaan? Vähentämisjärjestyksessä noudatetaan työehtosopimusta, ellei YT-neuvotteluissa toisin sovita. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksessa (4 6.mom) on sovittu vähentämisjärjestyksestä näin: Irtisanomisen (ja lomauttamisen) yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan (tai lomautetaan) yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä, vaikeasti työllistettäviä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Toissijaisesti kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään. YT-neuvotteluissa ei tuotu esille yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä. Tärkein vähentämisjärjestystä määrittävä tekijä on työsuhteen kestoaika ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrä. >> Kuinka vähentämisjärjestystä tarkastellaan: toimipaikoittain, alueittain vai miten? Vähentämisjärjestys tehdään työpaikkakäsitteen mukaisesti eli perusjakelussa kaupunkien keskusta-alueiden toimipaikat ovat yhdessä samassa vähentämisjärjestyksessä. Esimerkiksi Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat omanaan. Vastaavasti keskustojen ulkopuolisten toimipaikkojen osalta yksi toimipaikka on oma vähentämisjärjestysalue. >> Kuinka yhteistekijät eli sanomalehdenjakajat, jotka tekevät myös perusjakelun tehtäviä, sijoittuvat vähentämisjärjestyksessä? Asiaa käsitellään, kun vähentämisjärjestystä tehdään. >> Jos pariskunnan molemmat osapuolet ovat Itellassa töissä, voivatko molemmat joutua irtisanotuksi? Eivät, jos he ovat vakinaisessa työsuhteessa. Asiasta on sovittu YT-neuvotteluissa. >> Millä tavalla työnantaja käytännössä selvittää työntekijän aseman vähentämisjärjestyksessä? Luoko esimerkiksi työnantaja rankinglistan, jota edunvalvonta alkaa kommentoida? Haastatteleeko palveluesimies kaikki vaarassa olevat vai ylempää tulleen listan? Kenet työntekijällä on oikeus ottaa tuekseen? Työnantaja tietää työntekijöiden työsuhteiden pituudet. Jos työnantajalla on esimerkiksi työntekijän huoltovelvollisuus tiedossa, tämä tulee vähentämisjärjestyksessä ottaa huomioon. Työnantaja ohjeistaa omia esimiehiään YT-neuvotteluiden jälkeen irtisanomiskeskustelujen käynnistämisestä. PAUn jäsenellä on aina halutessaan mahdollisuus ottaa keskusteluihin mukaan työpaikan luottamusmies tai pääluottamusmies. Työpaikan luottamusmiehen rooli korostuu Tessin mukaisen vähentämisjärjestyksen valvomisessa. Mikäli vähentämisjärjestystä on rikottu, kyseessä on Tes-rikkomus ja irtisanominen voidaan riitauttaa. >> Miten varmennetaan etukäteen, että sosiaalinen tilanne perheessä on selvitetty tai terveydentilan huomiointi on tehty? Asiat nousevat esille keskustelujen kuluessa. >> Olen syntynyt vuonna 1954 ja haluaisin lähteä Itellasta vapaaehtoisesti ansiosidonnaisille lisäpäiville (ns. eläkeputkeen). Onko työnantajalla tällainen eläkeputki nyt auki? Työnantaja on ilmoittanut, että vapaaehtoista mahdollisuutta niin sanottuun eläkeputkeen muutosturvalla ei tässä YT-menettelyssä tarjota. Vapaaehtoisiin ratkaisuihin antaa mahdollisuuden Itellan Uusi Polku -ohjelma. >> Minulla on useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia. Kuinka tulkitaan irtisanomisaikaa laskettaessa työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä? Ennen vakinaista työsuhdetta olleet määräaikaiset työsuhteet otetaan huomioon, jos niiden katko on alle 8 päivää. >> Mikä on Itellan tapa ilmoittaa työntekijälle irtisanomisesta? Jokaisen kanssa tulee käydä henkilökohtaiset keskustelut irtisanomisesta. >> Kuka tekee työt, kun väki on irtisanottu? Se on työnantajan huoli. Työnantajan tehtävänä on huolehtia siitä, että työt tulee hoidettua. Työntekijät tekevät työt työsopimuksessa olevan työajan puitteissa normaalijoutuisuudella kaikki tauot pitäen. Ylitöiden tekeminen perustuu lain mukaan vapaaehtoisuuteen. >> Keitä PAUn neuvottelema muutosturvasopimus koskee? Sopimusta sovelletaan Itella-konsernis- 14 Reitti

15 kysymyksiä ja vastauksia sa tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla käytävien YT-menettelyjen yhteydessä. Muutosturvakokonaisuus pitää sisällään muun muassa muutosturvarahan, joka maksetaan tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotulle työntekijälle. Muutosturvasopimus on voimassa saakka. Lisätietoja muutosturvasopimuksesta löydät PAUn verkkosivuilta ja tämän lehden Tessivuilta. >> Mitä tarkoitetaan työnantajan takaisinottovelvoitteella? Itellalla on lakisääteinen takaisinottovelvoite eli työnantajan on tarjottava avoinna olevia tehtäviä aina ensin TE-toimistoon (työvoimatoimisto) ilmoittautuneelle työnhakijalle. Lain mukaisen yhdeksän kuukauden sijasta käytetään PAUn muutosturvasopimuksen mukaista 13 kuukauden takaisinottovelvoitetta. >> Mitä tehtäviä takaisinottovelvoite koskee? Koskeeko takaisinottovelvoite myös postikeskuksessa avautuvaa työtä? Entä Itellan tytäryhtiössä tai Opus- Capitassa avautuvia työpaikkoja? Takaisinottovelvoite koskee postityötä myös postikeskuksessa. Lain mukaan Itella Logisticsiin ei ole takaisinottovelvoitetta. Kuitenkin YT-neuvotteluissa on keskusteltu siitä, että avautuvia työpaikkoja tarjottaisiin myös Itella Logistics Oy:stä. OpusCapitan tehtäviä takaisinottovelvoite ei koske. >> Jos pääsen takaisin töihin työsuhteeseen irtisanomisen jälkeen, palkataanko minut vanhana vai uutena työntekijänä? Entä jos minulle on ehditty jo maksaa muutosturvaraha, joudunko maksamaan sen takaisin? Jos irtisanotulle työntekijälle tarjotaan takaisinottovelvoitteen aikana aiempia työtehtäviä vastaavaa työtä, katsotaan hänen työsuhteensa palvelussuhteen ehtojen osalta jatkuneen keskeytyksettä. Jos työsuhteiden välillä on ollut katkos, maksettua muutosturvarahaa ei tarvitse maksaa takaisin. >> Täyttyykö työnantajan takaisinottovelvoite, jos minulle tarjotaan irtisanomisen jälkeen määräaikaista työsopimusta, vaikka olen ennen irtisanomista ollut vakituinen? Työnantaja voi tarjota sinulle myös määräaikaista työsopimusta. >> Koskeeko takaisinottovelvoite muutosturvasopimuksen voimassaoloaikana myös määräaikaisia työntekijöitä? Ei koske. Työehtosopimuksen mukaan määräaikaisissa työsuhteissa ollutta työntekijää ei saa kuitenkaan syrjiä täytettäessä tehtävää, jota hän on viimeksi hoitanut. >> Mikä ero liiton muutosturvasopimuksella ja Itellan Uusi polku -ohjelmalla on? Kannattaako minun lähteä Uusi polku -ohjelmaan? PAUn neuvottelema sopimuspohjainen muutosturva on lähtökohtaisesti tarkoitettu käytettäväksi tuotannollistaloudellisissa irtisanomistilanteissa ja sen soveltamisesta neuvottelee viime kädessä liitto. Uusi polku on Itellan vapaaehtoiseen irtisanoutumiseen ja henkilötasoiseen sopimiseen perustuva järjestelmä, jonka tavoitteena on etukäteen keventää YT-menettelyjen aiheuttamaa irtisanomispainetta. Uuden polun käyttö perustuu aina henkilökohtaiseen sopimiseen. Jos sopimusta ei synny ja henkilö päätyy irtisanottavaksi, hänellä on oikeus PAUn sopimuspohjaiseen muutosturvaan. Uusi polku -ohjelman mukaisiin tukitoimiin pääsevät automaattisesti mukaan myös tuotannollistaloudellisin perustein irtisanotut työntekijät. Uuteen polkuun osallistuminen on jokaisen henkilökohtainen valinta. >> Voiko Itellan Uusi polku -ohjelmaan hakeutua myös perusjakelun ulkopuolelta? Kyllä. Uusi polku -ohjelman palvelut on tarkoitettu kaikille Itella Oyj:n, Itella Posti Oy:n ja Itella Logistics Oy:n työntekijöille Suomessa. >> Otan Itellan Uusi polku -ohjelman vastaan ja sanon itseni irti. Saanko heti myös ansiosidonnaista päivärahaa vai joudunko karenssiin? Kuinka karenssi kuluu, kun minulle maksetaan rahallinen kertakorvaus? Henkilölle tulee kolmen kuukauden karenssi, jonka jälkeen maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa. Rahallinen kertakorvaus jaksotetaan niin, että henkilö ei saa ansiosidonnaista päivärahaa samanaikaisesti kertakorvauksen kanssa. Esimerkiksi henkilö saa kolmen kuukauden kuukausipalkkaa vastaavan rahallisen korvauksen ja karenssi kuluu samanaikaisesti. Tämän jälkeen hän on oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Karenssi lähtee kulumaan heti työsuhteen päättymisen jälkeen. >> Jos otan Uusi polku -ohjelman vastaan ja sanon itseni irti, olenko työttömänä oikeutettu korotettuun ansiopäivärahaan? Et ole. Korotettua ansio-osaa maksetaan irtisanotulle, ei itse irtisanoutuneelle. Korotettua päivärahaa maksetaan enintään 90 päivältä henkilölle, jolla on vähintään 20 vuoden työhistoria ja joka on ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 5 vuotta. Korotettu ansio-osa on 65 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Esimerkiksi euron kuukausipalkalla ilman lapsikorotuksia, ansiopäiväraha korotetulla ansio-osalla on 1 492,10 /kk ja 69,40 /päivä, ilman korotettua ansio-osaa 1 248,94 /kk ja 58,09 /pv. >> Miten muutosturvaraha tai Uusi polku -ohjelman rahallinen kertakorvaus vaikuttavat eläkekertymään? Ne eivät kerrytä eläkettä. Reitti

16 Tornion Torpissa Jakelun yt-kierros PAiNAA mieliä Tornio on onnistunut kasvattamaan asukasmäärää. Se näkyy kiiltävinä kauppoina ja vilkkaana liikenteenä talvisessa kaupungissa. Entäpä postitoiminta ja lähitulevaisuus? Tekstit ja kuvat: Eeva Vänskä Tornion osaston puheenjohtaja Teuvo Karjalainen tietää mistä puhuu. Hän on muuttanut Tornioon poikasena, kun kaupunki oli vielä hiljainen kylä. Takana on yli 40 vuotta torniolaisuutta ja melkein sama määrä postityövuosia. Kun Teuvo juttelee, suupielessä kareilee pieni hymy. Eli asiat eivät ole kovin huonosti? Meillä on Torpin jakelutoimipisteessä yhteensä 29 työntekijää esimiehet mukaan lukien. Mitään tietoa YTneuvottelujen paikallisista vaikutuksista ei ole. Mutta: noin tuhannen työpaikan katoaminen perusjakelusta leijuu torniolaistenkin mietteissä ja puheissa. Kyllähän se asia on itselläkin mielessä. Ei sitä tämän ikäisenä enää saa hankittua uutta työtä, jos postityö loppuu. Toiveet elävät. Meillä on kuitenkin matkan varrella vähennetty jo niin paljon porukkaa, joten on vaikea uskoa, että enää vähennettäisiin. Uuden tien loistava valo? Itella on luonut Uusi polku -nimisen systeemin poispotkittaville. Uusi polku ei siis ole korealainen henkinen tie eikä etelä-amerikkalainen sissiryhmä, vaan Itellan käynnistämä tukiohjelma. Sen tarkoituksena on tarjota tukea uuden työn hakemiseen, kouluttautumiseen ja yrittäjyyteen. Mitä mieltä olet ohjelmasta? Kyllä se varmaan ihan hyvä on joillekin. Mutta kyllä työpaikan menetys on vakava ja elämää mullistava kokemus, eikä tyhjän päälle jääminen ole helppoa. Irtisanottavat työntekijät ovat oikeutettuja työsuhteen kestoon suhteutettuun rahalliseen kertakorvaukseen. 12 vuotta postilla työskennellyt saa irtisanomisajan palkan lisäksi kuuden kuukauden palkkaa vastaavan summan. Onko muutosturvan rahallinen korvaus mielestäsi riittävä? On se ihan kohtuullisella tasolla. Olen kuullut, että tukiohjelma on kiinnostanut monia työntekijöitä. Torniossa työt pystytään hoitamaan, ja osasyynä on se, että reittejä on vähennetty. Ne ovat kuitenkin työläitä, eikä sijaisia tahdo saada. Lisäksi kahdeksan tunnin fyysinen työpäivä vaatii veronsa. Itse otan kotiin mentyä lepotuokion, että jaksan tehdä illalla vielä jotain kotona. Lehtiasiakkaat vähenevät Lähitulevaisuudesta ei ole tietoa. YTneuvottelut pyörivät, mutta lopputulema on auki. Postin jakelun toimipiste Torpissa on neljän aikaan jo tyhjä, ja odottaa seuraavan aamun tohinaa. Tornion osasto 157:n puheenjohtaja Teuvo Karjalainen sanoo, että YT:t ovat koko ajan enemmän tai vähemmän mielessä. istockphoto 16 Reitti

17 AY Posti, på gränsen. Postimyymälä sijaitsee Torniossa kauppakeskuksen yhteydessä. Torniossa talous rullaa hyvin, mutta kun työttömyysluvut nousevat, se vaikuttaa väistämättä myös kaupankäyntiin. Kipeimmin työttömyys ottaa kuitenkin perusduunareihin. Tämän vuoden alusta lähti merkittävä määrä mainoksia pois jakelusta. Mitä se sitten käytännössä tulee merkitsemään, sitä en tiedä. Ainakin kaksi kertaa viikossa ilmestynyt Lounais-Lappi sekä kerran viikossa ilmestynyt Kemi Tornio -lehti jäivät pois postinjakelusta. Työttömyysuhka ei leiju Torniossa ainoastaan postialalla, vaan esimerkiksi myös suurtyöllistäjä Outokumpu vähentää väkeä. Samalla kärsivät tehtaan lukuisat Torpissa sijaitsevat alihankkijat. Neljänkymmenen vuoden perspektiivi auttaa kuitenkin asioiden suhteuttamisessa. Teuvo Karjalaisen uralla tähän mennessä suurin muutos on ollut ABC-lajitteluun siirtyminen. On luultavaa, että muutoksia tulee myös jatkossa, vaikka ei voi tietääkään mitä. Neuvoisin niin, ettei täältä enää vähennettäisi väkeä. Tämä porukka on jo nyt väsynyt, eikä vähemmällä työntekijämäärällä pärjätä. rajan tuntumassa Miten kuvailisit Ruotsin läheisyyttä Tornion ja postityön kannalta? Vielä 70-luvulla oli ulkkityötä. Ulkomaan osastolla oli töissä yksi postimies ja yksi postivirkailija. He käsittelivät Suomesta lähteviä ja Ruotsista tulevia paketteja. Ulkki siirtyi kuitenkin Kemiin. Muuten rajan läheisyyden merkitys ei ole valtavan suuri postitoiminnalle, vaikkakin yleisesti talouden kannalta valtakunnan raja varmasti vilkastuttaa kauppaa. Tällä hetkellä Haaparannalla kerätään vielä kirjeitä Postin alla. Ja toden totta, Ruotsin postikonttorin ulkopuolella seisoo tyylikäs suomalainen postilaatikko rintarinnan siskonsa kanssa. Jutustelu auttaa Teuvo Karjalainen tuntee paitsi perusjakelun, myös ryhmävastaavan tehtävät sijaisuuksien kautta. Se on ollut mukavaa vaihtelua muuhun työhön. >> Reitti

18 Haaparannalla Ruotsin postin edessä loikoilee kaksi laatikkoa sulassa sovussa, ja toinen näyttää tutulta. < Ruotsi siintää. Mitä ryhmävastaava teillä tekee? Postin jakamisen lisäksi osoitteenmuutoshommat kuuluvat hänelle. Lisäksi pitää tarkistaa, että kaikki selviävät kannosta. Tarvittaessa siihen antaa sitten apua. Myös tietokonehommia joutuu tekemään. Työyhteisössä ja työpaikalla on pääsääntöisesti mukava olla. Ja se on tietysti tärkeää myös työhyvinvoinnin kannalta. Kun työkavereiden kanssa alkaa juttusille, niin kyllä puhetta piisaa. Että pääasiassa eivät ole hiljaista sakkia. Ryhmävastaavalle yleisin kritiikki oli, että Miksi mie? Työn sisällöistä ja meneillään olevista ajankohtaisista asioista tulee juttua. Puhutaan ne hyvät ja huonot uutiset. Toivomme Torniolle menestyksekästä jatkoa. Postitettava materiaali vähenee, mutta OnkO kaikki luonnollista syytä? >> Kysyimme Torpin luottamusmies Timo Partaselta arviota paikallisesta tilanteesta YT-neuvottelujen pyöriessä. Miten kuvailisit tunnelmia tällä hetkellä luottamusmiehen näkökulmasta? Tunnelmat ovat olleet jännittyneet ja odottavat. Tilanne on vakava, mutta siihen nähden pärjätään. Partasen mielestä on liian aikaista arvioida tulevia muutoksia, mutta jotain on kuitenkin varmasti odotettavissa. Toivottavasti paikallisella tasolla päästäisiin järkevään ja maltilliseen ratkaisuun. Siihen minulla on vielä tällä hetkellä vakaa usko. Miten arvioit ylipäänsä Itellan irtisanomisaikeiden laajuutta? Kyllä tuo irtisanottavien määrä kuulostaa kovalta. Toivon, että se pienenisi. Timo Partanen on huolestuneena havainnut osoitteellisen ja varsinkin osoitteettoman postin vähenemisen käytännön työssä. Muutos on tapahtunut vuoden vaihteen jälkeen. Itellalta puuttuu halu pitää mainosasiakkaista kiinni. Sitä kautta on helppoa perustella työntekijämäärän leikkauksia. Voiton tavoittelu on tärkeintä. Valtion tulisi puuttua asiaan ja panna kapuloita rattaisiin! Niin, jos hintoja nostetaan tarpeeksi, asiakkaat kaikkoavat, ja siinä on sitten perusteluja jakelun työntekijämäärän leikkauksille. Vaikka postimäärän leikkaaminen ei olisikaan valittu linja, niin Itellan taksoituksen nousu on tosiasia. Se taas nopeuttaa postimäärien laskua ja sitä myötä lisää postialan rakenteellisen muutoksen rajuutta. 18 Reitti

19 Tes-uutisia PAUn sopima muutosturvasopimus Tes-neuvottelujen yhteydessä sovittiin Itella-konsernissa solmitun muutosturvasopimuksen jatkamisesta tämän sopimuskauden loppuun Sopimukseen tehtiin parannuksia muutosturvarahan suuruuden ja ansainnan suhteen. Muutosturvarahaa maksetaan tuotannollisin taloudellisin perustein tapahtuvissa irtisanomisissa. Irtisanottavalle maksetaan kunkin henkilön työsuhteen pituuden perusteella irtisanomisajan palkka (tes 4 ). Työsuhteen päättyessä maksetaan pitämättömät vuosilomat (jäljempänä tarkennus vuosilomien pitämisestä) joustovapaat, lomaraha ym. työehtosopimuksen mukaiset korvaukset. Tämän lisäksi maksetaan työsuhteen päättyessä muutosturvaraha. Muutosturvarahasta suoritetaan ennakonpidätys ja ay-jäsenmaksu. Seuraavassa soveltamisohjeita, joita noudatetaan maksettaessa muutosturvarahaa: Muutosturvasopimusta sovelletaan kaikkiin toistaiseksi voimassaoleviin työsuhteisiin. Määräaikaisen työsuhteen päättyessä, muutosturvarahaa ei makseta. Työsuhteen kestoa laskettaessa huomioidaan myös ennen vakinaista työsuhdetta olleet määräaikaiset työsopimukset. Tarkasteltaessa määräaikaisia työsuhteita otetaan huomioon selkeästi ennen vakinaista työsuhdetta olleet määräaikaisuudet. Jos määräaikaisissa työsuhteissa on ollut pitkiä katkoksia, niitä ei oteta huomioon. Seuraavat palkanosat kuuluvat muutosturvarahan suuruutta laskettaessa maksettavaan korvaukseen: taulukkopalkka/kuukausipalkka, mahdollinen järjestelmälisä, sovittu palkanosa, esimiehen sijaisuuslisä, osoitteettomien lähetysten korvaukset, haittakorvaukset, tuottavuuspalkka 2 (tarkoittaa helmikuun loppuun asti maksettua tuottavuuteen perustunutta palkanosaa). Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvat palkanosat (moduuli) eivät TYöSUHTEEn KESTO enintään vuoden yli vuoden- enintään 2 vuotta yli 2 vuotta enintään 4 vuotta yli 4 vuotta enintään 8 vuotta yli 8 vuotta MUUTOSTURVARAHA 2 kuukautta 3 kuukautta 4 kuukautta 5 kuukautta 6 kuukautta kuulu muutosturvana maksettavaan rahaan. Osa-aikaisen työntekijän muutosturvakorvauksen taso lasketaan irtisanomispäivästä taaksepäin viimeisen 6 kuukauden ansioista. Tässä huomioidaan tehdyt lisätyöt. Tason laskemisessa tarkoitetaan, mikä on ollut keskimääräinen kuukausiansio kuuden kuukauden ajalla. Osa-aikaeläkeläisten ja osatyökyvyttömyyseläkeläisten muutosturvakorvaus lasketaan 100-prosenttisen työajan mukaan. Jos henkilön tehtävä loppuu äitiysloman tai hoitovapaan aikana, niin lähtökohtaisesti irtisanominen tapahtuu henkilön palatessa töihin. Jos henkilö on pitkällä sairauslomalla ja tehtävä loppuu, niin irtisanominen voidaan tehdä sairausloman aikana. Näissä tapauksissa muutosturvakorvaus maksetaan irtisanomishetkellä olevan muutosturvasopimuksen mukaan. Henkilö on yhteistekijä ja yhteistekemissopimuksen mukainen toinen työtehtävä loppuu. Muutosturvakorvauksen taso lasketaan loppuvan työn osalta irtisanomispäivästä taaksepäin viimeisen 6 kuukauden ansioista ja muutosturvaraha maksetaan loppuvan työosion työssäoloajan mukaista irtisanomisaikaa noudattaen. Henkilö ottaa vastaan määräaikaisen tehtävän Itella-konsernissa (emossa tai tyttäressä) irtisanomisaikanaan tai välittömästi sen jälkeen. Muutosturvakorvaus maksetaan määräaikaisen sopimuksen päätyttyä, irtisanomishetkellä (kun on sanottu irti pysyvästä työsuhteesta) olevan muutosturvasopimuksen mukaan. Jos henkilö ottaa määräaikaisen tehtävän irtisanomisajan jälkeen, niin että työsuhteeseen tulee katkos, muutosturvaraha maksetaan irtisanomisajan päättyessä, eikä määräaikaisen tehtävän päättyessä. Muutosturvakorvaus maksetaan pääsääntöisesti kerralla työsuhteen päättyessä, mutta tapauskohtaisesti harkiten, voidaan muutosturvaraha maksaa kahtena erillisenä eränä kahden verotusvuoden aikana. Muutosturvasopimuksen mukaiseen laajennettuun takaisinottovelvoitteeseen (13 kk) sovelletaan työsopimuslain mukaisen takaisinottovelvoitteen määräyksiä. Henkilön tulee olla työnhakijana TE-toimistossa, ja yrityksen tulee tarjota vapautuvia tehtäviä irtisanotulle työntekijälle. Jos irtisanotulle työntekijälle tarjotaan takaisinottovelvoitteen aikana aiempia työtehtäviä vastaavaa työtä, katsotaan hänen työsuhteensa palvelussuhteen ehtojen osalta jatkuneen keskeytyksettä. Laajennettu takaisinottovelvollisuus koskee P-, N-, D- ja M-liitteen töitä, jos toisin ei ole sovittu. Irtisanomisaikana on pääsääntöisesti työssäolovelvoite, mutta mikäli työ siirtyy muualle (toimipaikka loppuu) tai työ loppuu ennen kuin irtisanomisaika päättyy, niin työnantaja vapauttaa työntekijät kokonaan tai osin irtisanomisajan työssäolovelvoitteesta. Lomat voi laittaa irtisanomisajalle siltä osin kuin se on vuosilomalain mukaan mahdollista. Muutosturvasopimuksen mukainen muuttoraha (tes liite 5 Muuttokustannusten korvaaminen) määritetään sen palkan mukaan, mitä henkilö sai siitä työstä, josta hän siirtyi uuteen työhön. Varhaisjakelun osalta muutosturvarahan tarkemmat soveltamisohjeet tullaan tiedottamaan myöhemmin, kun niiden osalta neuvottelut on saatu päätökseen. Esko Hietaniemi työehtoasiantuntija Reitti

20 Tes-uutisia sanomalehdenjakelun palkkajärjestelmään muutoksia Muutos vuosityöajan lyhennystuntien sopimiseen Sanomalehdenjakelu on muun postitoiminnan ohella kovassa muutoksessa. Teknologian kehitys on laskenut perinteisen printtilehden tilausmääriä huomattavasti. Sähköinen sanomalehti valtaa alaa lukulaitteiden yleistyessä eri muodoissaan. Teknologiseen kehitykseen on vaikea vaikuttaa työehtotoiminnan kautta, koska lehtitalojen ja kuluttaja-asiakkaiden päätökset ovat valitettavasti sen ulkopuolella. Yllä mainittu kehitys on tuonut ongelmia sanomalehdenjakeluun niin lehtikustantajille, jakeluoperaattoreille kuin myös sanomalehtiä työkseen jakaville. Lehtimäärien laskiessa kustantajille tärkeät mainostulot vähenevät ja yksikkökustannukset painettua ja jaettua lehteä kohden kasvavat. Itellalle tämä on tuonut myös merkittäviä taloudellisia haasteita ja julkisuudessa onkin paljon käsitelty Itellan lehtitaloille esittämiä jakeluhintojen nostoja. Neuvottelut lehtitalojen ja Itellan välillä ovat kesken ja kevät näyttää mitä tuleman pitää sillä saralla. Tällä hetkellä kannattavuusperiaatteen toteuttaminen jakeluoperaattorina on kaikesta päätellen varsin vaikeaa. Tuo mainittu teknologiabuumi on tuonut merkittäviä haasteita myös sanomalehdenjakajan ansiotason säilyttämiseen. Palkkausjärjestelmä perustuu jakelualueella kuljettavan matkan, jakelupisteiden ja muista kullakin jakelureitillä olevista eri työvaiheista koostuvaan laskennalliseen työaikaan. Kertynyt päivittäinen aika-arvo työkokonaisuudelle tai sen osalle kerrotaan nollatason taulukkotuntipalkalla. Kappalekorvauksen yksikköhinta saadaan jakamalla kyseinen aika-arvo jaettavilla lehdillä. Lopullinen maksettava kappalehinta määräytyy jakajan kokemusvuosien perusteella tehtävällä korotuksella. Viime liittokokouksessa linjattiin tulevalle nelivuotiskaudelle tavoitteeksi kyseisen palkkajärjestelmän muuttaminen tuntiperusteiseksi. Syksyn työehtoneuvotteluihin palkkajärjestelmän kehittäminen liitokokoustavoitteen suuntaan olikin yksi keskeisistä PAUn tavoitteista muutosturvan ohella. Tunnettujen vaiheiden jälkeen neuvotteluissa päädyttiin valtakunnansovittelijan pakeille. Pitkän sovitteluvaiheen jälkeen sovittelijan koko neuvottelukokonaisuutta koskeva sovintoesitys hyväksyttiin liiton hallinnossa. Sanomalehdenjakelun osalta sovintoesitys piti sisällään työryhmäkirjauksen, jonka toimeksiantona oli kehittää palkkausjärjestelmää kiinteämmäksi. Kustannusvaikutukseksi normaalin palkankorotuksen lisäksi muutoksen tekemiseen kirjattiin 1 miljoona euroa. Työryhmä työskenteli loppu- ja alkuvuoden aikana tiivisti, ja sai neuvottelutuloksen aikaan helmikuun alkupuolella. Liittohallitus hyväksyi neuvottelutuloksen kokouksessaan. Neuvottelutuloksen sisältö Hyväksytty neuvottelutulos pitää sisällään kulkemisen osuuden kiinteyttämisen jakelureitillä. Kulkemiseen menevä aika löytyy työnkuvasta, jonka jokainen saa omien piiriensä kohdalta tarvittaessa esimieheltään. Muutoksen vaikutus on keskimäärin 38 prosenttia jakajan palkkauksesta. Kiinteytyksen osuus voi vaihdella paljonkin riippuen kulkemiseen käytettävän työn osuudesta jakelureitillä. Uusi palkkamalli on voimassa alkaen. Jokaisen kannattaakin seurata palkkalaskelmastaan muutoksen vaikutusta. Muutos siis pienentää kappalekorvauksia ja muuttaa osan kokonaisansiosta kiinteäksi palkaksi. Tämä on hyvä suuntaus, koska sanomalehtien levikki ei missään ennusteissa tule kasvamaan, ja mitä enemmän kiinteää palkkaa on, sitä enemmän se turvaa jakajan ansiota nykytilanteessa. Mikäli muutoksessa on epäselvyyttä, kannattaa ottaa yhteyttä luottamusmieheen ja tarvittaessa hän ohjaa asian muutosta valvovan työryhmän käsittelyyn. Työryhmässä sovittiin myös, että palkkajärjestelmän kehitystyötä jatketaan. Työryhmällä on valtuudet muuttaa sanomalehdenjakelun palkkajärjestelmän kirjauksia työehtosopimuskaudella. Työryhmässä työstetään kevään aikana kesäaikaa koskeva vuosittain uusittu sopimus, jolla kesäajan levikin laskun vaikutusta palkkaan on hillitty. Työryhmän keskeisenä tehtävänä on jatkaa nyt aloitettua työtä kiinteämmän palkkauksen saavuttamiseksi ja palkkajärjestelmän yksinkertaistamiseksi ennen ensi syksyn työehtosopimusneuvotteluita. Tehty muutos on neuvotteluryhmän PAUn edustajien mielestä hyvä askel oikeaan suuntaan. kari Temonen, Tero kelkka ja Pertti miettinen >> Poiketen aiemmista tiedoista vuosityöajan lyhennystunnit eivät ole olleet näkyvissä vielä helmikuun palkkalaskelmissa. Vuoden 2013 vuosityöajan lyhennyksestä kertyneet tunnit näkyvät palkkalaskelmilla joustovapaasaldossa tunti- ja suoritepalkkaisilla ja kuukausipalkkaisilla Työehtosopimuksen mukaan vapaan ajankohdasta on sovittava 30. maaliskuuta mennessä, mutta koska tiedot eivät ole tulleet tarpeeksi ajoissa, olemme sopineet: Vuoden 2013 kertyneiden joustovapaatuntien osalta sopimukset on tehtävä mennessä! Jos asiasta ei ole sovittu, työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Vapaa on tällöin, jos se on mahdollista, sijoitettava työntekijän vuosiloman yhteyteen (Tes 22 11mom.). Esko Hietaniemi 20 Reitti