YT-neuvoTTeluIssa. Työpaikoilla huoli huomisesta. Itellan käytettävä pehmeitä keinoja MYYDÄÄNKÖ TÄSSÄ NYT SIKAA SÄKISSÄ?

Transkriptio

1 Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Heidi Vanttaja: MYYDÄÄNKÖ TÄSSÄ NYT SIKAA SÄKISSÄ? Työpaikoilla huoli huomisesta Pekka Haavisto: Itellan käytettävä pehmeitä keinoja YT-neuvoTTeluIssa

2 NRO ajankohtaista Ajankohtaista Terveenä muutoksen keskellä Postinjakelua Nepalissa Edunvalvojasta lähihoitajaksi Elämää eläkkeellä Tietoisku: Maksamisen uudet mutkat EDUNVALVONTAA VAKIOT Pääkirjoitus Postilla Ay-majakka Kolumni Ristikko Valtsun pakinointia Sana on vapaa Menoon mukaan Työttömyyskassa-asiaa YT-neuvotteluiden aikana edunvalvojat käyvät työpaikoilla keskustelemassa jäsenten kanssa. 16 Valmistaudu henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin! PÅ SVENSKA JUHA PÖYRY Pehmeät keinot käyttöön YT-neuvotteluissa Puheenjohtajan palsta Työpaikoilla elää huoli huomisesta YT-neuvotteluissa autetaan jäseniä Ennusteita ja epävarmuutta ilmassa Eläkeuudistuksessa on kyse työurista Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi ISTOCKPHOTO Terveyttä ei voi hoitaa, sitä voi vain vaalia, Sirkka Santapukki sanoo. Kolumnen Den som frågar får svar IN ENGLISH Frequently asked questiones EEVA VÄNSKÄ 26 POSTI- JA LOGISTIIKKA-ALAN UNIONI PAUN JÄSENLEHTI Vuodesta 2003 Painosmäärä kpl Tilaushinta 1/1 vuosi 25 euroa Lehteen tulevat aineistot, ilmoitukset ja palautteet päätoimittaja Hannele Niemi (hannele.niemi@pau.i), p tai Toimittaja Juha Pöyry (juha.poyry@pau. i), p tai Osoite John Stenbergin ranta 6, HELSINKI Osoitteenmuutokset katso sivu 39 Ulkoasu Studio Mielikuva Oy, Jussi Kiiskilä Painopaikka Forssa Print ISSN alan unioni PAUn Posti- ja logistiikka- Heidi Vanttaja: jäsenlehti Työpaikoilla huoli huomisesta MYYDÄÄNKÖ TÄSSÄ NYT SIKAA SÄKISSÄ? Pekka Haavisto: pehmeitä keinoja Itellan käytettävä sa YT-neuvoTTeluIs aikataulu nro aineisto postitus PAINOTUOTE Reitti

3 Pääkirjoitus >> Onko millään enää mitään arvoa? Onko sillä arvoa, että työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti työhön ja työnantajaan vuosikymmeniksi? Onko silläkään arvoa, että posti on osa arvokasta suomalaista kulttuuria ja yhteiskunnallinen peruspalvelu? Onko sillä väliä, että valtioyhtiön työntekijöitä irtisanotaan ja töitä siirretään ulkomaille? Onko silläkään väliä, että maahanmuuttajan työaikaa ja palkkaa muutetaan niin, että oikeus Suomessa asumiseen katoaa? Onko sillä väliä, että yhteistyökumppaneille tarjottavien palvelujen hinnat nousevat jopa kymmenillä prosenteilla? Onko silläkään väliä, että valtionyhtiö itse hinnoittelee työtä ulos? Onko sillä väliä, että tosi suurelta osalta suomalaisia postipalvelut ovat vaarassa loppua? Onko sillä merkitystä, että digi-suomessa yli miljoonalta kansalaiselta puuttuu tietotekniset yhteydet? Onko sillä arvoa, että ennen ammattijärjestön ja työnantajan välinen keskustelukulttuuri toimi, ja työnantajan sanelupolitiikkaa oli vähemmän? Onko sillä mitään arvoa, että tutkimuksin on todettu työntekijöiden työhyvinvoinnin parantavan yrityksen tulosta? Onko ihmisillä enää arvoa? Itsekäs toimintapa heijastaa yhteiskunnan arvoja HANNELE NIEMI RODEO MATTI NISULA >> Jos ihmisenkunnioitus joskus juurtuu ihmisten sydämiin, ihmiset lopulta puolestaan perustavat yhteiskunnallisen, poliittisen tai taloudellisen järjestelmän, joka takaa tämän kunnioituksen. Sivilisaatio muodostuu ensiksi ytimessä. Postilla Se on ihmisessä ensin sokeaa halua tiettyyn lämpöön. Ja sitten ihminen erehdyksestä toiseen kulkiessaan löytää tien, joka vie tulen ääreen. - Antoine de Saint-Exupéry - Reitti

4 PAU ja mainosjakaja valittavat hoviin >> Helsingin käräjäoikeus hylkäsi tammikuussa Helsingin Jakelu-Expertin mainosjakajan kanteen palkkasaatavasta. Samalla käräjäoikeus tulkitsi päätöksellään, että mainosjakajiin voidaan noudattaa jälkeen Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry:n tekemää työehtosopimusta ohi yleissitovan, Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen. Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry:n perustivat lokakuussa 2009 Jakelujuniorit Oy:n entinen varatoimitusjohtaja, viestintäkonserni Janton Oy:n tutkimusassistentti ja Jakelujunioreiden jakelunvalvoja. Yhdistyksellä ei ole yhtään luottamusmiestä tai muuta edunvalvojaa. Yhdistys perustettiin noin kuukausi sen jälkeen, kun Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn toimesta vietiin ensimmäinen mainosjakajan palkkavaade käräjäoikeuteen. SME neuvotteli alalle samanaikaisesti perustetun työnantajayhdistys SKE (Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys) ry:n kanssa pikavauhdilla mainosjakajia koskevan työehtosopimuksen. Sopimuksella vahvistettiin alalle heikko palkkaus. Käytännössä jakajien tuntipalkaksi on muodostunut noin 2 3 euroa tunnilta. Helsingin Jakelu-Expertin mainosjakaja on valittanut PAUn avustuksella käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. NÄKÖKULMIA Ottivatko työnantajat oppia diktaattori Francolta? Keltainen työehtosopimus kyykyttää nuoria ja köyhiä Ote Demokraatti-lehdestä >> Helsingin käräjäoikeus heitti kylmää vettä Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn niskaan asettumalla työnantajien puolelle niin kutsutussa keltaisen ammattiliiton asiassa. Kun firma palkkaa työväkeä, firma myös perustaa oman työntekijöiden edunvalvontajärjestön. Kun itse neuvottelee itsensä kanssa palkoista, ne jäävät palkansaajan kannalta surkeiksi. Tätä kutsutaan keltaiseksi työehtosopimukseksi. Suomen mainosjakajien etujärjestö ei ole oikea ammattiliitto. Suomen mainosjakajien etujärjestö ei ole oikea ammattiliitto, vaan sen takana ovat työnantajat. Pidän merkillisenä, ettei käräjäoikeus nähnyt tätä vaan pitää työehtosopimusta aitona, PAUn tiedottaja Juha Pöyry kertoo Demokraatille. Keltaiset ammattiliitot ja työehtosopimukset tulivat tunnetuiksi Espanjassa kenraali Francisco Francon aikaisessa diktatuurissa, jossa ammattiliitot olivat todellisuudessa työnantajien hallinnan ja valvonnan alla. Lehdistä napattu Haavisto: Itellan noudatettava yleispalveluvelvoitetta Pohjolan Sanomat >> Ministeri Pekka Haavisto vaatii, että Itella pitää kiinni yleispalveluvelvoitteesta. Itellan on pidettävä kiinni yleispalveluvelvoitteesta eli postin jakelusta jokaiseen postilaatikkoon viitenä päivänä viikossa, vaatii ministeri Pekka Haavisto (vihr.) Maaseudun Tulevaisuudessa. Valtion omistajaohjauksesta vastaava Haavisto sanoo, että yleispalveluvelvoite on eduskunnan asettama, eikä Itella voi sitä omin päätöksin muuttaa. Haavisto sanoo, että jos Itella ei pysty velvoitetta täyttämään, on mietittävä mahdollista tukea. Hänen mielestään paras tilanne kuitenkin olisi, jos tähän ei jouduttaisi. Itella aloitti toissa viikolla YT-neuvottelut, joiden seurauksena se voi vähentää jopa työpaikkaa. Siellä on rankka tilanne. Verkkokaupan ja pakettiliikenteen varaan on tehty isoja panostuksia. Sen onnistuminen on Itellalle elämän ja kuoleman kysymys, Haavisto toteaa. ISTOSCKPHOTO 4 Reitti

5 Työhyvinvointisäätiön perhelomat Aktiiviperhelomia lapsiperheille >> Työhyvinvointisäätiö järjestää ensi kesänä kolme lapsiperheille suunnattua aktiiviperhelomaa Hotelli Heimarissa Ristiinassa. Ohjelmassa tulee olemaan luentoja hyvinvointiin liittyvistä asioista sekä ohjattua liikuntaa. Lapsille järjestetään hoito aktiviteettien ajaksi. Katso lisätiedot seuraavan ilmoituksen lopusta (su-pe) (su-pe) (su-pe) Aktiiviperhelomia pariskunnille >> Työhyvinvointisäätiö järjestää tänä vuonna viisi aktiiviperhelomaa pariskunnille, joilla ei ole alaikäisiä lapsia. Pariskunnan on asuttava samassa taloudessa. Aktiiviperheloman ohjelmassa on luentoja hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä asioista sekä ohjattua liikuntaa Rantasipi Siuntion kylpylä Härmän kylpylä Imatran kylpylä Holidayclub Saariselkä Lisätietoja Työhyvinvointisäätiö maksaa majoituspaikan ja aktiviteettien kustannukset. Osallistuja maksaa matkakustannukset. Säätiön lomat ja tapahtumat ovat osanottajille maksuttomia. Ensikertalaiset ovat etusijalla valinnassa. Haku kesän aktiiviperhelomille alkaa maaliskuun alussa (ilmoittautumislomake netissä). Lisätietoja: puh Tarjolla edullisia kylpylälomia >> Kylpylä-hotellit Päiväkumpu, Rauhalahti ja Summassaari tarjoavat sak:laisten liittojen jäsenille alennuksia kylpylöiden huonehinnoista. Kysy lisää hotellien myyntipalveluista: puh ja puh puh ja Heimarin kesä tulee taas pian! Reitti

6 Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Pekka Haavisto Itellan käytettävä PEHMEITä KEINOJA YTneuvoTTeluIssa Kehitysministeri Pekka Haavisto vastaa valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta. Itellalta ministeri vaatii inhimillisyyttä ja pehmeitä keinoja. Myös PAUn kanssa on käyty keskusteluja henkilökunnan asemasta. Teksti: Juha Pöyry Kuvat: Vihreät De Gröna -kuvapankki Kuinka Itellan tulee postinjakelun YTneuvotteluissa konkreettisesti toimia, jotta irtisanottavien määrä jäisi mahdollisimman pieneksi? Itellan ongelmana on postin nopea volyymien lasku. Esimerkiksi suurten asiakkaiden siirtyminen sähköposteihin ja sähköiseen laskutukseen on vähentänyt postin määriä dramaattisesti, samoin monien lehtien siirtyminen sähköiseen muotoon. Itellan YT-neuvottelut koskevat todella suurta henkilömäärää. On tärkeää, että nyt käytetään kaikki pehmeät keinot tilanteen ratkaisemiseksi. Niitä ovat esimerkiksi eläkeratkaisut, muutosturva ja Uusi polku -ohjelma, jonka puitteissa tuetaan uusien työpaikkojen löytymistä. Yhteistyö työvoimaviranomaisten kanssa on avainasemassa. Postiala on laskusuhdanteessa ja Itellan peruspostitoiminta on kääntynyt tappiolliseksi. Postilaki mahdollistaa yleispalveluvelvoitteen haltijaa hakemaan postitoiminnan rahoitusta, jotta postilain mukainen viiden päivän jakeluvelvoite voidaan turvata. Itella on ilmoittanut, että se ei tule tätä tekemään. Säästöt otetaan siis irtisanomisilla. Tulisiko mielestänne Itellan hakea postitoiminnan rahoitusta? Eduskunta säätää postilain, ja se takaa muun muassa viisipäiväisen jakelun jokaiseen suomalaiseen postilaatikkoon ja postiluukkuun. Yleispalvelun ehtojen muuttuminen on eduskunnan takana, eikä yleispalveluvelvoitteen osalta ole muutoksia näköpiirissä. Valtiontalouden tilanne on sellainen, että postin odotetaan kattavan yleispalvelun velvoitteet mieluiten muusta toiminnasta saamallaan tuotolla, ei valtionavustuksella. Jos avustukseen mennään, pitäisi ratkaista myös mistä varat siihen kerätään. Yhteiskunnan antamaa yleispalvelutukea saattaa olla vaikea rajata vain Itellaan, jos yleispalvelualalle syntyisi kilpailijoita, kuten lehtien varhaisjakelussa ja mainosjakelussa jo on. Itellan visio 2020 mukaan postiyhtiön ydinbisnes ei ole enää perinteinen postitoiminta. Nyt haetaan voimakasta kasvua verkkokaupasta, logistiikasta ja Venäjältä. Näettekö strategiassa mitään riskiä, esimerkiksi postilain mukaisten velvoitteiden osalta? 6 Reitti

7 MARA LEPPÄ Verkkokauppa kasvaa. Asiakkaat haluavat tuotteensa mieluiten heti joskus samana päivänä. Maailmalla näitä nopeita kuriiripalveluja kehitetään. Itellan on oltava siinä kilpailussa aktiivisesti mukana. Tärkeää olisi, että Amazonin tai muun verkkokaupan käyttäjä voisi aina valita myös Itellan jakelukanavaksi. Varmasti myös Venäjän kuljetustarpeet kasvavat. Itellan on oltava mukana kasvualoilla, jotka osaltaan voivat tukea myös yleispalveluvelvoitteen rahoitusta. Valtionyhtiöiden kohdalla puhutaan korostuneesti yhteiskuntavastuusta ja työllisyydestä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä todetaan, että valtion tulee näyttää esimerkkiä yritysvastuuseen liittyvissä kysymyksissä. Saman päätöksen mukaan valtio omistajana tukee työllisyyttä. Kuinka aiotte omistajaohjausministerinä tämän suhteen toimia? Omistajaohjausministerinä pidän valtionyhtiöiden työpaikkoja aivan avainasemassa. Veronmaksajien valtionyhtiöihin sijoittama pääoma on rahaa, jolla on isänmaa. Sen oletetaan palvelevan Suomessa hyvinvointia ja työllisyyttä. Yritysten pitää olla kannattavia, jotta ne menestyvät myös tulevaisuudessa. Valtionyhtiöiden on uusiuduttava ja joskus suunnattava toimintojaan uudestaan, kuten tapahtuu myös yksityisellä sektorilla. Näettekö Itellan edelleen strategisesti tärkeänä valtionyhtiönä? Tuleeko sen omistus säilyttää edelleen 100-prosenttisesti valtiolla vai tulisiko se tai osia siitä, esimerkiksi Itella Logistics, listata pörssiin? En näe mitään suuria paineita muutoksiin tällä hetkellä. Postilaki ja yleispalveluvelvoite määräävät aikalailla toiminnan perustan. Kiinnostavaa tietenkin on seurata, tuleeko vähenevästä postista ja lehtienkannosta kilpailemaan entistä useampia yksityisiä toimijoita, ja miten se vaikuttaa koko alaan ja sen kannattavuuteen. Hallintoneuvostoja on aika ajoin arvosteltu hampaattomiksi. Tulisiko mielestänne valtionyhtiöiden hallintoneuvostojen roolia vahvistaa vai näettekö niiden roolin ylipäätään välttämättömänä? Pidän hallintoneuvostoja tärkeinä työkaluina ennen kaikkea niissä valtionyhtiöissä, joissa yritysvastuun näkökul- Reitti

8 Kehitysministerin tehtävistä ja valtionyhtiöiden omistuksista nykyisin vastaava Pekka Haavisto (Vihreät) siirtyi tehtäväänsä viime vuoden lokakuussa. Ei se ole mahdoton tehtävä, mutta kyllä se on vaikea. Valtionyhtiöt palkkaavat myös lisää väkeä, mutta se ei ole uutinen. Kun ne vähentävät, se on uutinen. Politiikassa pitää kuitenkin kaikki tehtävät hoitaa, ei voi valita vain mukavimpia hommia. Äänestäjät osaavat antaa arvoa myös vaikeiden päätösten tekemiselle. mat esimerkiksi työllisyys- ja aluepoliittiset vaikutukset - korostuvat. Yhteen aikaan moitittiin kovasti hallintoneuvostoja, joissa poliitikot istuivat. Väitän, että hallintoneuvostot ja neuvottelukunnat ovat usein mainettaan parempia. Niiden kautta välittyvät kansalaisten odotukset yrityksille. Edeltäjänne Jyri Häkämies poisti muutamia vuosia sitten henkilöstön edustuksen valtionyhtiöiden hallituksista. Pitäisikö mielestänne niissä olla myös henkilöstön edustus? Olen miettinyt tätä asiaa paljon, ja käynyt keskusteluja eri malleista. Yhtiön hallituksen jäsenen juridinen taakka on hyvin raskas - hän voi olla myös korvausvelvollinen tekemistään virheistä. On myös malleja, joissa työntekijöiden edustaja on nimetty asiantuntijaksi hallitukseen - täydellä läsnäolo- ja puheoikeudella. Itella vetäytyi Filippiineiltä ja päätti vastikään lopettaa maassa Hollannin postin kautta ostetun videokoodauksen. Tämän lisäksi Itella on ulkoistanut myös muita töitä. Viime syksynä Itella Informationin (nyk. OpusCapita) asiakasyritysten taloushallintoa ja palkanlaskentaa siirrettiin Puolaan ja Viroon. Jo aiemmin Suomessa tehtyä postilähetysten digitointia on viety Viroon. Ulkoistamisen seurauksena Itellan työntekijöitä kotimaassa irtisanotaan. Voidaanko valtionyhtiössä toimia näin? Kun kuulin videokoodauksesta Filippiineillä, olin aika tyrmistynyt. Minusta oli hienoa, että yritys teki tässä korjausliikkeen. Häkämies totesi viitisen vuotta sitten lehtihaastattelussa (SK ), että valtion omistajaohjaus on mahdoton tehtävä. Kuinka näette itse oman työnne? Ehdotitte taannoin, että Itella voisi harkita nimensä vaihtamista takaisin Postiin. Mikä vika Itellassa? Oli aika, jolloin firmat alkoivat olla itelloita, destioita, careoita, hyrioita ja imeoita. En koskaan käsittänyt miksi. Suomi on hieno kieli, ja posti-sana kuvaa oikein hyvin kirjeiden, pakettien, lehtien ynnä muiden sellaisten lähetyksen, jakelun ja noutamisen. Käytättekö usein postin palveluja? Postia tulee ministerille paljon muutakin kuin sähköpostia. Käyn aika usein hakemassa paketteja Herttoniemen postista. Siellä on oikein hyvä palvelu. Millaisia kokemuksia teillä on kuluttajana postin palveluista? Postinkantaja tervehtii aina iloisesti kotikadulla tavatessamme. En ole varmaan ainoa, jolle se on joskus aikamoinen päivän piristys. Hyvin monen tunnetunkin suomalaisen työelämä on kulkenut myös Postin kautta. Oletteko olleet itse tai joku tuttavanne Postissa töissä? Parhaan kaverini kesätyöpaikka oli postissa. Itse olin silloin tiskaajana ja pullakuskina. Mitä terveisiä haluaisitte lähettää Itellan henkilöstölle ja Reitti-lehden lukijoille? Nyt alkaneet YT-neuvottelut kohdistuvat nimenomaan postin jakamiseen, kun postimäärät ovat vähentyneet. Henkilökunnalle toivotan voimia vaikean tilanteen keskellä! Olen säännöllisesti pitänyt yhteyttä myös PAUn johtoon, jotta myös henkilökunnan näköalat tulisivat omistajaohjauksessa kuulluiksi. Henkilökohtaisesti toivon, että mahdollisimman monen kohdalla löydetään ratkaisuja, jotka takaavat töiden jatkumisen muodossa tai toisessa. 8 Reitti

9 Puheenjohtajan Esa Vilkuna Itella sahaa omaa oksaansa E nnustetun mukaisesti Itella käynnisti mittavan YTmenettelyn heti vuoden alkajaisiksi. Kohderyhmänä on tällä kertaa postinjakelu. Muissa ammattiryhmissä on jo aikaisemmin koettu mittavia irtisanomisia, mutta jakelussa tätä ei ole ennen nähty. Väkeä jakelusta on vuosien varrella vähennetty tuhansia, mutta tähän asti luonnollinen poistuma ja vaihtuvuus ovat riittäneet saneerauksen välineiksi. Itellan roimat hinnankorotukset nopeuttavat kirjeiden sekä lehtien siirtymistä sähköiseen maailmaan ja ohjaavat osoitteettomat mainokset kilpaileviin työsuhteen ehdoiltaan puolivillaisiin yrityksiin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ilmoitettu henkilöstönvähennystarve ei perustu ennustettuun lähetysmäärien laskuun, vaan ensikädessä taloudelliseen tilanteeseen. Yritys tarvitsee mielestään 50 miljoonan euron tulosparannuksen selvitäkseen rahoitus- ja investointiongelmistaan. Irtisanomisilla näytetään hakevan juuri tämän suuruusluokan säästöjä. Tämä ei tule onnistumaan. Kokemus on osoittanut, että alaa tunteville itsestään selvistä syistä lähetysmäärien muutoksesta realisoituu työvoimatarpeeseen noin puolet. Joka kuudennen postinjakajan lähettäminen kilometritehtaalle edellyttäisi tällä matematiikalla sitä, että lähetysmäärä alenisi syksyyn mennessä kolmanneksella. YT-kutsu oli vähintään epämääräinen. Määräaikaiset työntekijät oli rajattu kohderyhmän ulkopuolelle. Näinkin asiasta voidaan näköjään tiedottaa, mutta samalla hämärretään kokonaisvaikutuksia. Neuvottelujen edetessä jää nähtäväksi, pitääkö ilmoitetun vähentämistavoitteen pääl- Reitti le laskea vielä kaikki, nyt määräaikaisella työvoimalla teetetty työ. Epävarmuutta lisää osaltaan Itellan toimitusjohtajan Ylen aamussa esittämä näkemys, että ilmoitettu vähentämistarve ei perustu hinnankorotuksista johtuvaan osoitteettomien mainosten vähenemiseen. Olisikin mielenkiintoista tietää, millaisen esittelyn perusteella yrityksen hallitus on päättänyt käynnistää tämän suuruusluokan yhteistoimintamenettelyn. PAU varautui YT-neuvotteluihin syksyn sopimusneuvotteluissa. Parannettu muutosturva luo irtisanottaville taloudellista turvaa vaikeassa tilanteessa. Suoraa rahaa tärkeämpiä ovat kuitenkin tekstit, joilla estetään alihankinnan ja vuokratyövoiman käyttö nyt YT-menettelyn kohteena olevissa töissä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos irtisanomiset menevät niin sanotusti överiksi, ja posti ei syksyn tullen kulje lain edellyttämällä tavalla, yritys ei voi paikata tilannetta ulkopuolisen työvoiman käytöllä. Tässä tilanteessa työhön tulee ottaa ensisijaisesti 13 kuukauden takaisinottovelvoitteen piirissä olevia irtisanottuja. Tämä kävisi tietenkin kalliiksi Itellalle, kun työsuhteen päättyessä on jo maksettu muutosturvaraha. Vaikuttaa siltä, että tämän YT:n tavoitteita ei kyetä toteuttamaan siten, että lakisääteiset velvoitteet kyetään sen jälkeen täyttämään. Hinnankorotukset ovat muodostumassa monelle maakuntalehdelle ylivoimaisiksi. Kanta-Hämeessä käynnistyvä kilpaileva kirjejakelu heikentää osaltaan Itellan taloudellista tilannetta. Kaikki tämä yhdistettynä kirje- ja lehtimäärien ennustettuun jatkuvaan alenemiseen johtaa kestämättömään tilanteeseen. Veikkaan, ettei tämä yhtälö ole Itellan omin keinoin ratkaistavissa. 9

10 YT arjessa mukana Työpaikoilla elää HUOLI HUOMISESTA Itella käynnisti tammikuussa perusjakelussa yhteistoimintamenettelyn, joka ei tullut työntekijöille yllätyksenä. Melkoista shokkihoitoa oli kuitenkin vähennystarve, jonka työnantaja ilmoitti. Yli tuhannen hengen irtisanominen tarkoittaa käytännössä sitä, että töitä ei pystytä jatkossa enää hoitamaan. Tätäkö Itella todella haluaa, ihmettelevät työntekijät. Teksti ja kuvat: Juha Pöyry Helsingissä Konalan, Vallilan ja Herttoniemen jakeluterminaaleissa käy arkiaamuisin normaali vilske. Reittilajittelun jälkeen vedetään kahvihuoneessa hieman henkeä ja kupponen kuumaa. Pian töitä jatketaan taas oman jakelureitin esitöissä, jonka lomassa ehditään vaihtamaan muutama sana postialan tilanteesta ja työnantajan suunnitelmista. Paula Hölttä aloitti postinjakajana seitsemän vuotta sitten. Aiempi työkokemus tuli kaupallisen alan töistä ja konttoritehtävistä. Paula on nyt ensimmäistä kertaa elämässään YT-neuvottelujen kohteena. Kyllähän tämä hieman jännittää ja pelottaa kuinka tässä käy, Paula huokaa. Postimäärän vähenemistä hän ei kuitenkaan kiistä. Konalassakin tämä on nähtävissä joka päivä. Ykkösluokan kirjeet ja aikakauslehdet ovat vähentyneet huomattavasti. Mainosmäärä taas vaihtelee, välillä joku lähtee ja joku toinen tulee tilalle, Paula sanoo. Työnantajaltaan Paula toivoo irtisanomisissakin realismia. Työt kun täytyy vähennysten jälkeenkin jonkun hoitaa. Reitit ovat jo nyt aika isoja, työajat riittää nippa nappa. Muutamat ihmiset ovat tehneet täällä jatkuvaa urakointia jo pitemmän aikaa. Terveys tulee tietenkin vastaan, jos työmäärää kasvatetaan liiaksi, Paula huomauttaa. Ei mikään loistava polku Konalan jakeluterminaalissa Robin Shevlane ottaa esille myös Itellan Uusi polku -ohjelman, jolla kannustetaan työntekijöitä hankkimaan opiskelupaikka tai uusi ammatti. Valtiotieteiden maisteri Shevlane hakee oppisopimuspaikkaa Itella Logisticsin kuljetustehtävistä. En ymmärrä vieläkään, mikä konkreettinen hyöty minulle Itellan Uudesta polusta on? Ainakin toivon, että YT:n kohteena olevat työntekijät ovat etusijalla oppisopimuspaikkoja jaettaessa. Ja ylipäätään, miksi nämä opiskelupaikat piti laittaa julkiseen hakuun, Robin kummastelee. Uutta polkua ihmettelee myös Heidi Vanttaja Vallilan jakeluterminaalissa. Kuulostaa erikoiselta tarjoukselta. Irtisano itsesi, niin me autamme sinua vasta sitten. Tuli vähän sellainen tunne, että myydäänkö tässä nyt sikaa säkissä. En oikein ymmärrä mitä konkreettista uutta Uusi polku voisi minulle antaa, Heidi ihmettelee. Postinjakajan työ on toistaiseksi pisin työsuhde, joka Heidillä on ollut. Lahden Muotoiluinstituutista valmistunut medianomi ei tällä hetkellä usko hakeutuvansa koulutustaan vastaaviin töihin. Heidi toivoo myös Paulan tavoin suhteellisuuden tajua tuleviin irtisanomisiin. Työmääräähän voi aina lisätä, mutta se johtaa sitten ylitöihin. Ainakaan tätä reittiä ei ole varaa kasvattaa, jos halutaan, että työt pystytään hoitamaan työajalla. Lama-ajan lapsi on huolissaan Herttoniemen jakeluterminaalin luottamusmies Maija Inkinen vietti lapsuuttaan 1990-luvun lama-suomessa. Lähipiirissä oli ihmisiä, joita YT-neuvottelujen kautta potkittiin kortistoon. Nyt on Maijan vuoro käydä prosessi läpi, vaikka edunvalvojan irtisanomissuoja onkin vahvempi. Nykyisin ei voi olla enää varma työpaikastaan, kun tulee nuorena töihin. Työnantajat eivät sitoudu enää riittävästi työntekijöihin. Patruunoiden aika on ohi. Kun Itella toteuttaa visionsa 2020, niin tuskin minulla enää Itellassa työtä on, Maija arvelee. 10 Reitti

11 Heidi Vanttaja huomauttaa, että ylimitoitetut irtisanomiset johtavat ylitöihin. Paula Hölttä Konalan jakeluterminaalista on huolissaan työpaikkansa puolesta. Robin Shevlane toivoo, että YT:n kohteena olevat työntekijät huomioidaan ensin, kun oppisopimusopiskelijoita valitaan. Luottamusmies Maija Inkinen on koulutukseltaan tallimestari. Herttoniemen jakelussa on vierähtänyt jo kymmenen vuotta. Reitti

12 YT arjessa mukana YT-neuvotteluissa AUTETAAN JäSENIä Itella ilmoitti tammikuussa käynnistävänsä yhteistoimintamenettelyn, joka on Suomen työmarkkinahistorian suurimpia. YT-menettely koskee kaikkia 8500 perusjakelun työntekijää. Ensimmäisissä YT-neuvotteluissa työnantaja määritteli vähennystarpeeksi 800 vakituista henkilöä. Määräaikaiset työntekijät on jätetty neuvottelujen ulkopuolelle, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että satojen määräaikaisten työ loppuu. Tätä kirjoitettaessa Itellan tavoitteena on siis vähentää perusjakelusta yli 1200 työntekijää. Lehtien ja kirjeiden siirtyminen digitaaliseen muotoon vähentää väistämättä työpaikkoja. Tämän kehityksen henkilöstövaikutukset olisi kuitenkin kyetty hoitamaan pehmeillä luonnolliseen poistumaan perustuvilla keinoilla. Itellan loppusyksystä ilmoittamista mittavista lehtien, kirjeiden ja mainosten hinnankorotuksista johtuen jaettavien lähetysten määrä alenee aiempia arvioita nopeammin. Varsinkaan runsaasti työllistävän mainospostin hinnankorotuksia ei olisi suuressa valtionyhtiössä pitänyt toteuttaa ilman henkilöstö- ja työllisyyspoliittista arviointia. Neuvottelut käynnissä Yhteistoimintamenettely käynnistyi 29. tammikuuta. Neuvottelujen piirissä ovat postityötä tekevä henkilöstö perusjakelutehtävissä, perusjakelun kuljetusja lajittelutehtävissä sekä kaikki yhteistekijät toiminnosta riippumatta. Neuvottelujen ulkopuolella ovat lajittelutoimintojen osalta henkilöstö Turun, Kuopion, Tampereen, Oulun, Helsingin ja Seinäjoen postikeskuksissa, logistiikkakeskuksessa, ulkomaan tuotannossa ja Jyväskylän lajittelukeskuksessa, sanomalehdenjakelussa työskentelevä henkilöstö (D-liite) PAUn toimitsijat ja valtakunnalliset edunvalvojat kiertävät keväällä Itellan työpaikoilla. Jakelun työsuojelun erityisvaltuutettu jututti Satu Salmensuota Helsingin Vallilassa. 12 Reitti

13 sekä määräaikaiset työntekijät ja esimies- ja asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt. Työnantaja pyrkii lopettamaan YT:n viikon 11 aikana ( ) Tällöin todennäköisesti ilmoitetaan alueelliset vähennystarpeet. Ensimmäisenä tulevat päättymään lyhyet määräaikaiset työsopimukset. Tässä yhteydessä luottamusmiesten on tarkastettava, onko määräaikaisuuksille ollut pätevät perusteet. Jos ei, tulee henkilöihin soveltaa samoja menettelyjä kuin toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa oleviin. Taajamajakeluissa työsuhteita ei osa-aikaisteta, mutta hajaasutusalueen reiteillä työnantaja saattaa työaikatoteumien salliessa pyrkiä alentamaan työaikoja. Irtisanottavat ovat siis todennäköisesti selvillä maalis-huhtikuun vaihteessa. Irtisanottavien määrää tulee vähentämään toteutunut luonnollinen poistuma sekä Itellan vapaaehtoisen Uusi Polku -tukijärjestelmän kautta yhtiöstä poistuva väki. Aiemmasta käytännöstä poiketen työantaja tullee kohdentamaan irtisanomiset nuorempiin ikäluokkiin. PAU varautui tähän syksyn sopimuskierroksella parantamalla alle 12 vuoden palvelussuhteissa olleiden muutosturvaa. Muutosturvasta kerromme enemmän seuraavassa lehdessä. PAU tekee kaikkensa jäsenistön eteen PAUn neuvottelijat tekevät luonnollisesti kaikkensa irtisanottavien määrän minimoimiseksi. Ole yhteydessä työpaikkasi luottamusmieheen, pääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutettuun. Edunvalvojien yhteystiedot löydät PAUn verkkosivuilta. Henkilöstöä YT-neuvotteluissa edustavat valtakunnalliset pääluottamusmiehet Kari Lempinen, Jarmo Niemi ja Juha Torvinen sekä pääluottamusmies Satu Ollikainen ja työsuojelun erityisvaltuutettu Juha Jyrkinen. YT-neuvotteluista tiedotetaan säännöllisesti Jäsenille tiedotetaan postinjakelun YT:n aikana säännöllisesti niin henkilökohtaisella sähköpostilla kuin työpaikoille toimitettavilla tiedotteilla. Lisäksi liiton verkkosivuille päivitetään neuvotteluihin, muutosturvaan ja työttömyysturvaan liittyvää aineistoa. Päivitä tietosi! YT:n kohteena olevat jäsenet saavat myös henkilökohtaista sähköpostia. Päivitä siis tietosi kuntoon PAUn sähköisessä jäsenpalvelussa ( banneri sivun oikeassa laidassa: Sähköinen jäsenpalvelu). Jakelun yt-neuvotteluja pohditaan paljon työpaikoilla.työsuojeluvaltuutettu Ari Komulainen juttusilla Maire Halusen kanssa. Reitti

14 YT arjessa mukana Ennusteita ja EPäVArMUUTTA ILMASSA Reitti-lehdessä 9/2013 ihmettelin, kun Itella - iso valtionyhtiö - ei osaa käydä yhteistoimintaneuvotteluita ajoissa. No nyt osaa. Jopa niin ajoissa, että työpaikoilla ihmetellään, kuka tekee työt sitten, kun työnantaja on nykyisestä porukasta ottanut pois ilmoittamansa 1200 plus määräaikaiset. No, eihän nämä nykyiset työt tehdyksi tulisikaan. Vähennystarve kun ei ilmeisesti perustu siihen, että nyt ei ole työtä. Se näyttää perustuvan siihen, että työkin olisi vähentynyt ennustetut määrät siihen mennessä, kun YT:t ja irtisanomisajat ovat ohi. Juuri niin, ennustetut! Nämä ennusteet eivät kuulemma perustu kristallipalloon, vaan huomattavasti nykyaikaisempiin järjestelmiin. Jos ennusteet eivät toteudu, vähennysluvut luonnollisesti menevät uusiksi. Ajan hengessä tehostetaan Suuresti ei siis osattu yllättyä, kun YTilmoitus ilmestyi sähköposteihin. Sitä kun on osannut odottaa puolisen vuotta ja viime syksyn muutosturvavääntökin perustui tietoon tulevista vähennyksistä. Jokainen varmaan ymmärtää, että kun jaettava vähenee, niin työpaikatkin vähenevät. Vaikeampaa on luottaa asiassa ennustuksiin, kun ne eivät ole vielä koskaan aikaisemminkaan osuneet kohdalleen. Kevään mittaan selviää, miten työnantaja siinä tällä kertaa onnistui. Työpaikat eivät ole katoamassa pelkästään siksi, että jaettava vähenee. Ajan hengen mukaisesti työnantaja haluaa myös tehostaa. Läpäisy ei kaikkial- la ole työnantajaa tyydyttävällä tasolla. Tehokkuutta voi parantaa muutamalla eri tavalla. Työmenetelmien ja -suunnitelmien parantaminen tehostaa työn tekemistä joskus ihan oikeasti, mutta se yksinkertaisempi malli on vähentää porukasta yksi tai kaksi (tai useampi) pois ja toivoa, että loppu porukka hoitaa hommat. Varmaan työt jonkun aikaan tulisivatkin hoidetuksi, kun tauot jätetään pitämättä, työt aloitetaan ennen virallisen työajan alkamista ja päivät juostaan sillä kuuluisalla urakkatahdilla. Jos joku edellä mainittuja asioita RAMI REENNIEMI vielä harrastaa, nyt viimeistään olisi aika lopettaa. Kuka lähtee, kuka jää? Työnantaja pyrkii saamaan YT:t päätökseen viikolla 11. Irtisanomiset tapahtuisivat tämän jälkeen. Työehtosopimuksessa on seuraava kirjaus työvoiman vähentämisjärjestyksestä: Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sään- 14 Reitti

15 töä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä, vaikeasti työllistettäviä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Toissijaisesti kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään. Olennainen tekijä tulee olemaan työsuhteen kestoaika ja huoltovelvollisuuden määrä. Kansankielessä sama asia on monesti ilmaistu niin, että viimeiseksi tullut lähtee ensimmäiseksi. Vähentämisjärjestyksestä keskustellaan vielä YT:ssä, mutta yleensä vähentämisjärjestys tehdään työpaikkakäsitteen mukaisesti eli perusjakelussa se tarkoittaisi, että kaupunkien keskusta-alueiden toimipaikat ovat yhdessä samassa vähentämisjärjestyksessä ja keskustojen ulkopuoliset toimipaikkojen osalta yksi toimipaikka on oma vähentämisjärjestysalue. Tämä tarkentuu vielä neuvottelujen edetessä. Kaiken takana on raha? Perusjakelussa ei ole koskaan aikaisemmin tarvinnut miettiä vähentämisjärjestystä. Henkilöstöä on kyllä vähennetty, mutta vapaaehtoisten järjestelyjen kautta lähtijöitä on aina löytynyt riittävästi. Yhteydenottojen perusteella useat niin sanotut putki-ikäiset olisivat halukkaita ottamaan irtisanomisen ja liiton sopiman muutosturvan korvaukset vastaan, mutta työnantaja ei nyt ole valmis tähän. Näille henkilöille tarjotaan työnantajan rakentamaa tukipolkua nimeltään Uusi Polku. Tähän on yksinkertainen syy: raha. Kun työnantaja irtisanoo tuotannollisin ja taloudellisin perustein henkilön, joka on oikeutettu työttömyysturvan lisäpäiviin, työnantaja joutuu maksamaan omavastuumaksua työttömyysvakuutusrahastolle. Nämä maksut vältetään tarjoamalla Uutta Polkua, koska siinä henkilö irtisanoutuu itse. Heidi Nieminen liittosihteeri Eläkeuudistuksessa on kyse työurista Jos joku vielä luulee, että eläkeuudistuksesta selvitään nostamalla vain eläkeikää 65:een tai 67 vuoteen, luulee väärin. SAK:n asiantuntijan Katja Veirton mukaan eläkeneuvotteluissa on mitä suurimmassa määrin työurien pidentämisestä. Nyt ei olla tekemässä pelkkää eläkejärjestelmän uudistusta, vaan työelämän laatuasioilla on keskeinen merkitys. Työuria on pidennettävä niin, että työelämässä pystytään olemaan ja jaksetaan pysyä. Veirto muistuttaa SAK:n sitoutuneen työurien pidentämiseen. Sen sijaan eläkeiän alarajan nostoon SAK ei ole sitoutunut. Nykyinen eläkeikä joustaa vuoteen. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on noussut 60,9 vuoteen, mutta nousu näyttää pysähtyneen. Eläkeneuvottelujen yhteiseksi hyväksytty täsmätavoite on keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nostaminen 62,4 vuoteen. Sen on määrä tapahtua vuoteen 2025 mennessä. Järjestelmä ei ole kriisissä Suomalainen työeläkejärjestelmä ei ole kriisissä, mutta julkinen talous on. Sitä kutsutaan kestävyysvajeeksi. Eläkejärjestelmä on osa julkista taloutta ja siksi myös osa kestävyysvajeen ratkaisua. Toinen ongelma, johon eläkeuudistuksen tulee vastata, ei oikeastaan ole ongelma. Väestön elinikä on kehittynyt suotuisammin, kuin on aiemmin oletettu. Se on positiivinen asia. Eläkkeissä se kuitenkin tarkoittaisi, että elinaikakerroin leikkaisi eläkkeitä liian raskaasti. Elinaikakerroin leikkaa alkavia eläkkeitä ikäluokittain sitä mukaa kun odotettu elinikä pitenee. Elinaikakertoimen eläkkeitä leikkaavan vaikutuksen voi kompensoida tekemällä töitä 63 ikävuoden jälkeen. rahoitus kuntoon Tärkeä lähtökohta eläkeuudistuksessa on sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Nuorten ikäluokkien on voitava luottaa, että he saavat eläkkeensä, kun se aika koittaa. Kysymys on eläkejärjestelmän rahoituksesta. Sen on oltava kestävällä pohjalla. Jo sovittujen korotusten jälkeen eläkemaksuihin jää vielä pieni, noin yhden prosenttiyksikön korotuspaine. Se jakautuisi puoliksi työnantajien ja työntekijöiden kesken. Ikääntyvistä huolehdittava Yhtenä SAK:n kärkenä eläkeneuvotteluissa ovat ikääntyvät työntekijät. Kaikki eivät pysty jatkamaan edes nykyiseen eläkeiän alarajaan asti. Kun työ on raskasta ja kuluttavaa, tarvitaan reittejä ulos työelämästä aikaisemmin. Työnantajien kärjet eläkeneuvotteluissa ovat alaikärajan nostaminen ja aivan ensimmäisenä ns. eläkeputken katkaisu. Kyseessä on ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivät, joita saa tietyin edellytyksin, kunnes työtön pääsee eläkkeelle. Eläkeputkikeskustelu on myrkkyä SAK:lle. Ikääntyneiden toimeentulosta on pidettävä huolta. On fakta, että työllistyminen on sitä hankalampaa, mitä enemmän on ikää. Työttömyysturvan lisäpäivät on viimeinen turvaverkko. Työllisyys ratkaisee SAK haluaa säilyttää osa-aikaeläkkeen. Se auttaa monia jatkamaan työelämässä 63 ikävuoteen asti ja senkin jälkeen. Jotta eläköitymisikää saadaan nousemaan, työelämän pitää joustaa ikääntyvien työtekijöiden tarpeiden mukaan. Lopuksi Veirto nostaa esille aivan ratkaisevan perusasian. Työllisyydellä ja työurien pidentämisellä on kohtalonyhteys. Tarvitaan työpaikkoja, jotta tämä yhtälö ratkeaa. UP/Kari Leppänen Reitti

16 Valmistaudu henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin Viestinvälitys- ja logistiikkaalan työehtosopimuksen mukaan henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi tulee suorittaa joka vuosi. Arviointi on suoritettava kevään kuluessa ja mahdolliset korotukset henkilökohtaiseen palkanosaan tulee maksaa viimeistään toukokuun palkanmaksun yhteydessä. Arviointi koskee palkkaliitteeseen C kuuluvia toimihenkilöitä, jotka ovat palkkaryhmissä Ryhmään kuuluvia tehtäviä ovat muun muassa assistentti-, hallinto-, esimies-, suunnittelu- ja asiakaspalvelutehtävissä olevat toimihenkilöt. Uuden henkilön sekä toiseen tehtävään tai toiseen palkkaryhmään siirtyneen henkilön osalta työsuorituksen arviointi suoritetaan viimeistään neljän kuukauden sisällä työsuhteen alkamisesta tai em. muutoksesta. Valmistaudu arviointiin etukäteen Henkilön työsuoritusta arvioidaan siinä tehtävässä, jota henkilö hoitaa. Arvioinnissa tarkastellaan edellisessä tavoite- ja kehityskeskustelussa asetettuja tavoitteita sekä organisaation asettamia ja esimiehen ilmaisemia odotuksia. Arvioinnissa eri tekijöiden vaikutus ja painoarvo kokonaisarvioon määräytyvät aina kunkin tehtävän sisällön mukaisesti eri painotuksilla. Esimiehen tulee kertoa arvioinnin yhteydessä arvioitavalle henkilölle, miten pääkriteerit on kyseisessä tehtävässä painotettu. Yksikön sisällä samankaltaisissa tehtävissä painoarvot tulee olla samanlaisia. Jokaisen henkilön kannattaa valmistautua arviointiin käymällä läpi edellisen vuoden arviointi ja mitä edellisen vuoden take-keskustelussa on sovittu niistä asioista, joihin voi henkilökohtaisella työsuorituksella vaikuttaa. Tuloskortti sinällään ei ole arvioinnin peruste, koska siellä saattaa olla tavoitteita, joihin ei pysty itse vaikuttamaan. Työnantajan on huolehdittava siitä, että arviointimenettelyä ja erityisesti asteikkoa käytetään mahdollisimman yhdenmukaisesti kaikissa yksiköissä. Työsuorituksen arviointi on aina toteutettava objektiivisesti ja näin ollen se on riippumaton esimerkiksi yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Arviointi perustuu siis aina henkilön työsuoritukseen. Perusteluna ei voi käyttää sitä, että viime vuosi ei ollut yrityksen tuloksen kannalta hyvä. Myöskään uuden henkilön työsuorituksen arvioinnin kehittymisessä ei ole mitään prosenttimääräistä kattoa, minkä verran arviointitulosta voi nostaa. Arviointi on tehtävä työsuorituksen kehityksen mukaan. Kun on tapahtunut esimiesmuutoksia, silloin esimiehen on syytä konsultoida arvioinnista henkilön aiemman esimiehen kanssa arvioinnin suorittamisesta. Entä, jos olet eri mieltä arvioinnin tasosta Työsuorituksen arvioinnista henkilöllä on mahdollisuus pyytää esimieheltä uusintakeskustelua, jos arvioinnissa esitetyt tiedot eivät hänen mielestään pidä paikkaansa. Työsuorituksen arvioinnin sisältöä koskeva erimielisyys on ilmoitettava esimiehelle ennen seuraavan vuoden työsuorituksen arviointia. Esimiehen tulee järjestää tilaisuus erimielisyyden käsittelyä varten kahden viikon kuluessa pyynnön saatuaan. Henkilöllä on oikeus pyytää luottamusmies mukaan uusintakeskusteluun. Luottamusmies voi tilaisuudessa ottaa kantaa esitettyihin tosiasioihin ja pitävätkö ne paikkansa. Mikäli asiaa ei saada muutoin ratkaistua, suoritetaan työsuorituksen arviointi uudelleen. Käsittelyyn voi osallistua tällöin myös työsuorituksen arvioinnin tehneen esimiehen esimies. Joten jos olet tyytymätön, pyydä uusintakeskustelu ja ota luottamusmies mukaan. Esko Hietaniemi työehtoasiantuntija Arviointia koskevan arviointi- ja palautelomakkeet, painoarvot ja arvioinnista laadittu pöytäkirja löytyvät Pointista ja PAUn kotisivuilta: pau.fi>jäsensivut>ajankohtaista>toimihenkilöt (C-liite) ISTOCKPHOTO 16 Reitti

17 AY Ay-majakka muuttuu Ay-majakan sisältöä muutetaan. Seuraavasta lehdestä alkaen Ay-majakassa kirjoittavat valtakunnalliset pääluottamusmiehet ja työsuojelun erityisvaltuutetut, jos ja kun heidän alueellaan tapahtuu PAUn jäsenille merkittäviä asioita. Tähän lehteen ehdimme saada vain Juha Torvisen tekstin. Perusjakelun kuumin peruna: YT-neuvottelut Perusjakelun kiinnostavin asia tällä hetkellä on käynnistyneet YT-neuvottelut. Tätä kirjoitettaessa ei vielä ole kovin täsmentyneitä tietoja kerrottavaksi. Itellan perusjakelua koskevat yt-neuvottelut jatkuivat 13. helmikuuta ja jatkuvat 26. helmikuuta. Neuvottelussa (13.2.) täsmennettiin muutoshankkeen perusteita, vaikutuksia ja suunniteltua etenemistä. Neuvottelujen kohderyhmään kuuluvien määrä tarkentui vakituiseen henkilöön. Työnantaja arvioi irtisanomistarpeen enintään 800 vakituiseksi henkilöksi. Luku ei pidä sisällään määräaikaisia työntekijöitä. Lisäksi yhteistoimintaneuvottelut voivat johtaa osa-aikaistamisiin, työaikajärjestelyihin ja työsuhteen ehtojen muutoksiin. Voin vain todeta Itellan ilmoittaman henkilöstön vähennystarpeen olevan käsittämättömän pöyristyttävä. Syksyn tes-ratkaisun, tarkemmin sanottuna valtakunnansovittelijan tekemän ja osapuolten hyväksymän sovintoesityksen, mukaisesti P-palkkaliitteessä käytössä ollut tuottavuuspalkanosa poistuu ja taulukkopalkat nousevat alkaen 2,5 prosenttia. Tehty tes-ratkaisu oli tältä osin viime liittokokouksessa tehdyn tavoitteen mukainen. Käytännössä tämä muutos tarkoittaa sitä, että kuukausipalkan ohessa ollut tuottavuuspalkanosa häviää ja työntekijälle maksetaan tehtävän mukaista 2,5 prosentilla korotettua taulukkopalkkaa. Tämä aiheuttaa sen, että maksutasoilla 1 3 olleissa toimipaikoissa työskennelleitten ansio putoaa ja maksutasoilla 5 ja 6 olleitten puolestaan nousee. P-liitteen palkkausjärjestelmäuudistus etenee, mutta epäillä sopii sen valmistumista mennessä. Tästä puhutaan lisää Talvipäivillä Lahdessa. Juha Torvinen pääluottamusmies paikallinen sopiminen, jakelun kehittäminen/ P-liite Itella vetäytyy Filippiineiltä >> Itella päätti vetää automaattisessa kirjelajittelussa käytetyn videokoodauksen Aasiasta takaisin Suomeen. Viime keväänä videokoodauksen ulkoistaminen Hollannin postin kautta Filippiineille aiheutti voimakasta kritiikkiä ja ulosmarsseja. Pasilan postikeskuksen ilta-, aamu- ja yövuoro poistuivat toukokuussa spontaanisti työpaikoiltaan vastalauseena valtionyhtiön töiden ulkoistamiselle. Myös omistajaohjauksesta vastaava ministeri Pekka Haavisto arvosteli tammikuussa kotimaisen työn siirtämistä ulkomaille. Filippiineillä työntekijöiden oikeudet ovat edelleen retuperällä ja ay-aktiivien toiminta jopa hengenvaarallista. Kansainvälisen ay-liikkeen ITUCin helmikuussa 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan Filippiineillä ay-aktiiveja erotetaan ja vedetään oikeuteen mielivaltaisin perustein. Maassa vuonna 2009 vieraillut YK:n työjärjestö ILOn tarkkailuryhmä on löytänyt viitteitä valtion osallistumisesta ayoikeuksien loukkauksiin. Pahimmillaan nämä ovat tarkoittaneet pidätyksiä, uhkailuja, kidutuksia ja jopa murhia. Viime vuonna maassa murhattiin kolme ilippiiniläistä kuljetusalojen ay-aktiivia, jotka olivat kuljetusliitto NCTU:n jäseniä. Lähde: Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK Juha Pöyry Reitti

18 18 Reitti

19 Muutoksen keskellä elävän ihmisen keho voi oireilla, että kaikki ei ole kunnossa. Läheskään aina ei kysymys kuitenkaan ole sairaudesta, vaan siitä että terve keho reagoi niin kuin pitääkin. Teksti ja kuvat: Eeva Vänskä On lähtökohtaisesti mahdotonta elää muuttumatonta elämää. Lapsi syntyy ja kasvaa. Me vanhenemme, vuodenajat vaihtuvat. Muutoksen kanssa on jokaisen tultava toimeen. Luonnollisten muutosten lisäksi on muunlaisia muutoksia, kuten työelämän tapahtumat. On epänormaalia, jos esimerkiksi potkujen uhka ei vaikuta ihmiseen mitenkään. Mutta usein ei huomata, että myös niin sanottu positiivinen muutos aiheuttaa stressiä. Avioliiton solmiminen voi olla yhtä stressaavaa kuin avioero. TErVEENä muutoksen keskellä? Modernia elämää? Kouluttaja Sirkka Santapukki muistuttaa, että muutos synnyttää ihmisessä adrenaliinia, olemme virkeitä ja elinvoimaisia kun kuljemme elämänvirrassa. Mielikin toimii innostuksen kautta, kun kohtaamme uusia asioita. Maatalousyhteiskunnassa muutokset tapahtuivat verkalleen. Ehkä katovuosi sattui kymmenen vuoden välein, tai kylälle saatiin uusi puimuri pitkän ajan odottelun jälkeen. Työ oli raskasta, mutta ihmiset jaksoivat, koska söivät hyvää perusruokaa, ja lepäsivät riittävästi. Tätä nykyä muutoksia on jatkuvasti. Ne joilla on töitä, tekevät sitä kuin viimeistä päivää, eikä lepoa saa tarpeeksi. Kaiken lisäksi meille tarjoillaan terveysväittämillä kevytruokaa, kun stressin kuluttama keho huutaa vitamiineja, kivennäisaineita ja rasvoja. Sirkka Santapukki sanoo, että on haastavaa tietää, mistä nykypäivänä ihmisen oireissa on kysymys. Kehon terve reaktio muistuttaa sairauden oireita. Mutta metsään mennään, jos normaali kehon reaktio, kuten tärinä joka johtuu shokista, lääkitään pois. Shokki ei pääse ulos normaalisti, vaan jää ihmiseen ja aiheuttaa vaivoja. Kuuntele itseäsi Jokaisella ihmisellä on autonominen hermosto, mutta se on unohdettu eikä siitä juuri puhuta. Autonominen hermosto yhdistää meitä kaikkia. Terve ihminen on elinvoimainen. Hän jaksaa työssä ja nauttii siitä. Keho erittää adrenaliinia, serotoniinia ja tujauksia dopamiinia ja lyhyesti sanottuna, toimii niin kuin pitääkin. Mutta kiireen ja liiallisen työn aiheuttama stressi rikkoo kehon oman hormonituotannon. Kortisolin osuus nousee, serotoniinin määrä laskee, keho viestittää muistihäiriöinä ja nukkumisvaikeutena, että hidasta tai et selviä. Ja jotta ihminen selviäisi, hän alkaa lamaantua: viisas kehomme haluaa, että makaa puoli vuotta niin tokenet. Mutta kuka lepää? Harva, ennen kuin on pakko. Uupunut ihminen voi kuolla siihen, että sydänlihas kramppaa. Keho pettää, Pidän keskeisenä elämäntehtävänäni tiedon välittämistä siitä, mitä terveys ja sairaus ovat. Terveyttä ei voi hoitaa, sitä voi vain vaalia. kun kamelinselkä taittuu. Mistä sitten pelastus? Vain siitä, että kunnioittaa itseään ja autonomista hermostoaan. Kehon viestejä kannattaa kuunnella. Tietäminen auttaa Jokaisen yksilön sisällä asuu aktivoiva ja tasapainottava systeemi. Se häiriintyy stressistä ja uupumuksesta, mutta myös tiedollisista asioista. Toisin sanoen jos työpaikalla liikkuu tieto, että kohta alkavat taas YT-neuvottelut, jokainen terve ihminen reagoi tähän. Uhka voi olla jopa pahempi kuin varma tieto esimerkiksi irtisanomisesta. Santapukki sanoo, että nopea ja virheetön viestintä on erityisen tärkeää. Epävarmuus on pahempaa, kuin tieto siitä, mitä tulee tapahtumaan. Siinä siis kehotus työnantajalle. Mutta työntekijälläkin on muistettavaa: ei kannata kuvitella, etteikö muutos koskettaisi itseä. Tavalla tai toisella se koskettaa. Eivätkä muutokset lopu, tai edes YT-neuvottelut. Pahinta on se, että toivoa ei voi tarjoilla ulkopuolelta. Kun ay-liike tekee parhaansa loiventaakseen vaikkapa alan rakenteellisia muutoksia, perspektiivi Reitti

20 tulevaisuuteen ihmisen elämässä löytyy hänestä itsestään. Se on omassa itsessä oleva motivaatiokysymys. Toivo on pieni ikkuna tulevaisuuteen, ja vain siitä ikkunasta tulevan valon loisteessa voi jatkaa taivalta. Lääkkeitä ja tunteita Antibiootit, stressi tai vaikea elämäntilanne sekoittavat ihmisen kehon järjestelmän välillisesti, mutta mielen hoitoon tarkoitetut biologiset täsmälääkkeet menevät Santapukin mielestä liian pitkälle. Lääkkeet eivät suinkaan piristä, vaan tasaavat tunteet niin ettei innostu muttei ehkä myöskään ahdista. Jo nyt tutkimus on osoittanut, että serotoniiniin kohdistuvat lääkkeet estävät ihmistä rakastumasta ja innostumasta. Eräs mies ilmaisi asian näin: söin viisi vuotta lääkkeitä ja menin illalla nukkumaan ja aamulla heräsin. Ei ollut mitään tunteita, toimin kuin robotti. Masennus on terve reaktio menetykseen ja työuupumus terve reaktio liiallisesta kuormituksesta. Ainoa keino on surra menetys ja levätä uupumus tai tehdä joku muu ratkaisu, jos ei omilla toimillaan voi vaikuttaa työvireyteensä. On myös mahdollista, että toinen ihminen kaataa sinuun ikävät tunteensa. Kippaajan lisäksi tarvitaan kuitenkin toinen ihminen, joka suostuu ottamaan tunnekuorman kannettavakseen. Suojautumista voi opetella. Voi esimerkiksi kuvitella, että itsen ja sen toisen välissä on väärinpäin oleva briovaunu. Kun magneetti on väärinpäin, se ei yksinkertaisesti tartu. Santapukki puhuu välitilasta, johon kippaajan tunteet voi pudottaa. Niitä ei pidä missään tapauksessa ottaa itsen kannettavaksi, sillä se ei pelasta kippaajaa, eikä varsinkaan tunnekuorman ottajaa. Entä sitten isot tilaisuudet, joissa puidaan vaikka YT-tilannetta? Kun jotain tapahtuu, on hetken sallittua purkaa tunteita ja reaktioita, mutta niihin ei pidä jäädä kiinni. Yhdessä haukkumisesta ei seuraa mitään hyvää, puhuminen on ylimainostettua. Kärsimyksen kuninkaalliset? Onni syntyy siitä, että huolehtii itsestä ja suostuu elämän vietäväksi. Nukkuu riittävästi, syö hyvin ja purkaa kehosta epämukavat tunteet. Ei ole ehkä aina hyväksyttävää olla onnellinen. Kärsimyksen kuninkaat ja kuningattaret ovat jostain syystä uskottavampia. Katkeroitumisesta voi saada sosiaalista hyötyä. Ei se, että on onnellinen tarkoita sitä, että kaikki olisi helppoa. Jokainen meistä elää elämää, ja siihen kuuluu hyviä ja huonoja asioita. Mutta kun itseä kuuntelee, ja pitää selviytymispakin kunnossa, elämästä voi nauttia ja siitä saa nauttia. Elämä ei ala sitten kun, elämä on nyt. Muutoksen takana piilee aina ovia. Mitä siellä näkyy? Selviytymiskeinoja muutoksessa Kun jotain ahdistavaa tapahtuu Keino 1: Etäännytys Mieti ensin, miltä asia tuntuu 25 vuoden päästä. Mieti sen jälkeen, miltä se tuntuu itsestä kymmenen vuoden päästä. Sen jälkeen pohdi, miltä asia tuntuu huomenna. Etäännytyksellä asiaan saa perspektiiviä, ja itsessä oleva ikävä tunne pääsee purkautumaan Keino 2: Laput Kun joku asia huolestuttaa, kirjoita se lapulle. Revi lappu. Toista tätä niin kauan, että mieli tyhjenee. Toimii pienissä ja suurissa huolissa ja auttaa saamaan unen päästä kiinni. Keino 3: Oivalluskeskustelu Hanki itsellesi tasavertainen keskustelukumppani, rinnalla kulkija, jolle voit puhua. Tämän ystävän täytyy kyetä pitämään välitila, eli hän ei ota itseensä asioita, joita hänelle kerrot. Onnistuneessa keskustelussa molemmat osapuolet saavat jotain. Keino 4: Anna tunteiden tulla ja mennä Ota tunne vastaan, anna sen tulla, mutta vain huomaa se. Anna tunteen mennä. Analysoi vasta sitten, ja muista, että analysoinnillakin on rajansa. Kuka Santapukki? >> Kouluttaja Sirkka Santapukki teki pitkän uran erikoissairaanhoitajana. Heinolassa 38 vuotta asunut Santapukki on tätä nykyä kotiutunut Pirkkalaan, jossa viihtyy hyvin. Kirjailijaura alkoi Oivallus elämäsi eliksiiri sekä Yhteys -kirjojen lisäksi ilmestyy 2014 uusi teos. Sen keskeisenä aiheena ovat nykyajan narsistimarttyyrit. Sirkka Santapukki sanookin, että terveyskeskusten nimi pitäisi muuttaa sairauskeskuksiksi. Voit aikuisena maksimoida hyvinvointisi ja terveytesi vain itse ja sisältäpäin. Sisälläsi on ainoa oikea terveyskeskus, joka tuottaa kaikki elämäsi eliksiirit, kunhan teet oman osuutesi kunnioittaaksesi tuota tahdostamme riippumatonta, mutta aina kantajansa parhaaksi toimivaa järjestelmää. 20 Reitti