KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS JA KESKI- SUOMEN LIITON MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2014

Transkriptio

1 MUISTIO SEUTUKIERROS: JOUTSAN SEUTU Keskiviikkona klo 9.00, Luhangan valtuustosali KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS JA KESKI- SUOMEN LIITON MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2014 Asiat 1. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTÄMISNÄKYMIIN, seudun edustaja Luhangan kunnanjohtaja Reijo Urtti avasi tilaisuuden. Luhangan kunnan näkökulmasta erittäin merkittäviä ajankohtaisia asioita ovat: 1) kaavoitus, 2) tuulipuisto (saanut rakennusluvat kesällä, työt alkaa syksyllä, toiminnassa ensi syksynä), 3) Laajakaista -hanke (rakentuu Luhankaan). Pidettiin lyhyt esittelykierros. Keski-Suomen liiton maakuntajohtaja Anita Mikkonen piti avauspuheenvuoron. Mikkonen totesi mm. liiton pyrkimyksen selkeyttää ministeriöyhteistyötä. Strategisissa tulossopimuksissa tehdään kaksivuotisia tarkistuksia rahojen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Uutta rakennerahastokautta valmistellaan. Suomen rahat ovat tiedossa, mutta rahaa ei ole vielä jyvitetty maakunnittain. Maakuntajohtajat ja Elyjen ylijohtajat valmistelevat asiaa hyvässä yhteistyössä. Mikkonen totesi, että tämän ohjelmakauden rahat on käytännössä jaettu. Seuraavalla kaudella rahaa ei tule infroihin. Uuden ohjelmakauden linjauksissa painotetaan mm. yrittäjyyttä. Verkottuminen ja yhteistyö korostuvat. Jatkossa entistä tärkeämpää on maakuntarajat ylittävä yhteistyö. Keski-Suomen liiton kehittämisjohtaja Hannu Korhonen kertoi, että voimassa oleva maakuntaohjelma kattaa vielä vuoden Keski-Suomen uutta strategiaa tehdään ja tuleva Keski-Suomen visio ulottuu aina vuoteen 2040 asti. Korhonen kävi läpi strategiatyön tämänhetkisen val- 1

2 mistelutilanteen. Asiantuntijoita on kuultu, Keski-Suomen nykytilaa arvioitu suhteessa muihin maakuntiin, metsän merkitystä analysoitu ja uudistamista mietitty. Tehdyillä strategioilla on täsmennetty maakuntaohjelman linjauksia. Strategiatyö etenee syksyn aikana maakunnallisen rakennemallin valmistelulla. Oman näkemyksensä Keski-Suomen tulevaisuudenkuvista pääsee kertomaan osoitteessa: Teemoja käydään läpi Keski-Suomen risteilyllä Teemat ovat: kasvu ja identiteetti, oppi ja yrittäjyys, rakenne ja saavutettavuus, johtaminen ja yhteistyö, arki ja asuminen sekä "villi kortti" (=sis. merkityksellisiä, uusia innovatiivisia avauksia). Keski-Suomen strategia on käsittelyssä maakuntavaltuustossa alkukesästä Toteuttamissuunnitelman 2014 valmistelu tehdään olemassa olevan maakuntaohjelman pohjalta hyödyntäen uusia strategiavalmistelun linjauksia. Valmistelu tehdään yhteistyössä ELY:n strategisen tulossopimuksen valmistelun kanssa. Seutukierrosten esitysten pohjalta koottu toteuttamissuunnitelma käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä 11.9., TEM:in strategiaseminaarissa ja maakuntahallituksessa Hannu Korhonen kertasi vielä edellisen toteuttamissuunnitelman maakunnalliset ja valtakunnalliset teemat. Joutsan kunnanjohtaja Harri Nissinen kertoi Joutsan ajankohtaisista asioista. Joutsa ei ole mukana Laajakaista hankkeessa. Joutsa miettii vaihtoehtoisia ratkaisuja yhteistyössä Hankasalmen ja Jämsän kanssa, jotka ovat myös jättäytyneet hankkeen ulkopuolelle. Keski-Suomen liiton maakuntainsinööri Jarmo Koskinen muistutti, että jättäytyminen Laajakaistan ulkopuolelle, se tarkoittaa jäämistä ilman myös EU:n Laajakaista tukea. Joutsan osalta tuki olisi ollut n. 2 miljoonaa euroa. Koskinen esitteli Keski-Suomen Laajakaistan tilannekartan. Tähän mennessä maakuntaan on vedetty kaistaa noin 650 kilometriä. Lähiaikoina on odotettavissa myönteisiä päätöksiä Finnveran takausvastuista. Luhangassa rakennettua verkkoa on noin 60 kilometriä ja työt jatkuvat ensi vuoden puolelle. Poisjääneiden kuntien osalta on mietittävä muita ratkaisuja. Valtion taholta on ilmoitettu, että lisärahaa ei ole myöhemmin tulossa. Kokouksessa todettiin, että alkuvaiheessa pitäisi olla selkeästi tieto asiakkaan tulevista verkko- ja operaattorimaksuista. Puheenvuorossa todettiin, että Toivakka ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä Laajakaista -asiassa, päätös tehdään hallituksessa tässä kuussa. Toivakasta liit- 2

3 tyjiä lähti paljon mukaan kun konkretia alkoi näkyä. Toivakka ottaa riskin, että hanke tulee kunnan syliin vuonna Painotettiin, että Laajakaistahankkeesta poisjäävien kuntien tulisi pohtia vaihtoehtoisia tietoliikenneratkaisuja. Puheenvuorossa todettiin, että Joutsan osalta Laajakaista-hanke olisi tullut maksamaan noin 8 miljoonaa euroa, koska kuitua olisi pitänyt vetää noin 200 kilometriä. Joutsa on hyvin taajamakeskeinen ja valtaosa väestä ja teollisuudesta sijoittuu taajamaan. Jos runkoverkko olisi vedetty vain tälle alueelle, olisi sitä tullut 42 kilometriä ja hinta olisi ollut arviolta noin euroa. Alustavia neuvotteluja langattomista verkoista on käyty ja tullaan edelleen käymään. Tässä pidettiin tärkeänä asiakasnäkökulmaa. Kunnat ovat myös saattaneet perustaa omia verkkoyhtiöitä jos yhtään tarjousta verkon vetämisestä ei ole tullut. 2. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN UUDEN STRATEGIAN LAADINTA SEU- DUN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI - ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN - OSAAMISEN VAHVISTAMINEN - HYVINVOIVA KANSALAINEN - VETOVOIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Joutsan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikki Kuurne esitteli Joutsan seudun tämän seutukierroksen tärkeät painotukset. Kuurne totesi aluksi, että kuntarakenneselvitystyö tuo taustalle paljon linjauksia. Alueen näkemykset keskittyvät paljon nelostiehen ja että tiehankkeet halutaan pitää esityksissä mukana. Hartola - Oravakivi alue - keskeinen alue, joka pitäisi saada kuntoon Vaajakoski ja Vaajakosken ympäristö - pullonkaula, jolla vaikutusta kaakkoiselle seudulle asti saavutettavuuden kannalta tärkeät yhteydet: Kangasniemen suunta, Pertunmaan suunta (mm. koulutusosaamisen kannalta tärkeitä yhteyksiä), Joutsa Jyväskylä (tärkeä yhteys työssäkäynnin kannalta) 3

4 ympäristöteknologian ala - alueella tämän alan toimijoita, tämän ympärille voisi miettiä muutakin toimintaa: o Biokaasulaitoksen ympärille o Kivihankkeen ympärille - valitukset menossa, yrittäjä olisi taustalla o Joutsan salmi ja siellä olevan kalalaitos - vedenpuhdistusasiat ammatillista koulutusta alueelle - halukkuutta olisi mahdollisuuksia mietittävä yhteisesti Joutoniemi ja Joutsenlampi o Ratakeskus / turvarata - kehittämistä voisi miettiä jopa maakunnallisesti - ajoharjoittelua puolustusvoimien kanssa? - Neste ralli kiinnostusta? sote kysymykset - uusi sairaalahanke kiinnostaa ja herättää keskustelua alueen vetovoimaisuuden ylläpitäminen o valtiollisten palvelujen säilyttäminen alueella on erittäin tärkeää (poliisi, työvoimahallinto) - saavutettavuus asiakkaan näkökulmasta tärkeää o kaupallisesti vahva alue (mm. kesäasutusta paljon) - tämän hyödyntäminen Ammatillisen koulutuksen kiinnostuksesta alueelle vastauspuheenvuoron piti Jyväskylän aikuisopiston koulutuspäällikkö Teija Taskinen. Aikuiskoulutusta pyritään tuomaan alueelle mm. työssäoppimispaikkoja lisäämällä. Usein ongelmana on yksittäisiin ammatteihin haluavien koulutuksen järjestäminen. Yleisellä tasolla katsottuna, aikuisopiston koulutuspaikat tulee vähenemään 220 paikkaa vuoteen 2016 mennessä. Ilman tutkintoa olevien nuorten määrä alueella kannattaa selvittää, koska heille tullaan etsimään ratkaisuja nuorisotakuun puitteissa. Ammattiopiston puolelta pyritään tekemään kaikki voitava koulutusryhmien saamiseksi alueelle, mutta realistisia pitää olla. 4

5 Kokouksessa todettiin, että rahoitusta Joutsan kouluhankkeisiin on tullut. Joutsassa lukio ja peruskoulut ovat huippukunnossa ja koulukampus on ainutlaatuinen. Rutalahden kylä on rakentamassa kokonaan uutta koulua (oppilaita tulossa Jyväskylästä ja Toivakasta). Kalle Larsson kertoi Toivakan tärkeistä teemoista, joita ovat: saavutettavuus - pullonkaula, tällä hetkellä vain yksi liittymä Toivakkaan - olisi toivottavaa, että aiemmin tehdyt varaukset yhteensä 2-3:sta liittymästä saataisiin toteutettua hyvä arki - mielekäs työ, mielekäs asuinympäristö - Toivakassa katsotaan tarkkaan INKA-hanketta, keskuskaupungin hyvinvointi on alueelle tärkeää, koska se heijastuu myös reuna-alueille etätyöskentelyn loppuun vienti - Toivakan kouluhanke halutaan v hankelistalle kuntayhteistyön tiivistäminen (Toivakka, Luhanka, Joutsa) - yhdistymällä saadaan voimaa - kritiikkiä annetaan TE-toimistouudistuksesta Keskustelussa todettiin, että tahtotilan kirkastaminen on hyvä asia. Muutamia rakenteellisia uudistuksia esitetty ja kärkihankkeita esitetään valtion tulo- ja menoarvioon. Keski-Suomesta INKA-ohjelmaan on valittu vetovastuuseen kyberturvallisuus, lisäksi hyvin vahvasti mukana ovat biotalous ja terveyspuoli. INKA-ohjelma hyödyntää huippu-osaamista - millä tavalla saadaan kaikki seudut mukaan? Miten INKA-alueen vaikutus tulee näkymään koko talousalueella? TE-toimistojen karsimisesta asiakaspalautetta ministeriöön. Keski-Suomen ELY-keskuksesta annettiin hyvää palautetta alueella tehdystä aktiivisesta kaavoituksesta ja maankäytöstä. Näillä on luotu uutta viihtyvyyttä alueelle. Toivakalla on hyvät mahdollisuudet parantaa ja hyödyntää nelostien vaikutusta. Puheenvuorossa kerrottiin, että Joutsassa kaavoitetaan Oravakiven toista puolta, alueen hyvät tiejärjestelyt mahdollistavat tämän. Tämän alueen kehittymiseen uskotaan ja se on iso painopistealue. Reijo Urtti kertoi Luhangan kunnan painotukset: 5

6 Tammijärven koulu - v hankelistoilla, toivotaan että toteutuu suunnitellusti maakunnallinen sote vesiasiat - vesihuollon, jätevesihuollon, puhtaan veden saantiin liittyvää kehittämistä - pumppaamojen kaukovalvontaan pitää päästä lähivuosina (valvonta Joutsan valvomossa) Puheenvuorossa pahoiteltiin, että vesihuollon määrärahat pienenee ja lähivuosina loppuvat kokonaan. Koska kunnissa on paljon peruskorjaushankkeita, Hokkanen esitti kuntayhteistyön lisäämistä ja kehittämistä kuntahankintojen kilpailutuksessa, palveluissa ja rakentamisessa. Katsottiin tärkeäksi, että näitä teknisiä asioita tarkasteltaisiin yhteisesti kunnanjohtajakokouksessa. Liitto voisi olla myös suunnittelussa mukana esim. pienellä suunnittelurahoituksella. Keski-Suomen ELY-keskuksen Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Ulla Mehto-Hämäläinen kertoi tulevan ohjelmakauden toimintaryhmien rahoituksesta. Rahoituksen taso säilyy samansuuruisena kuin tälläkin ohjelmakaudella. 3. OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS, koulutusorganisaatioiden edustajat Jyväskylän yliopiston erikoissuunnittelija Toivo Takala piti puheenvuoron yliopiston ajankohtaisista asioista ja kertasi yliopiston perustehtäviä, joita ovat tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus. Jyväskylän yliopisto on pärjännyt suhteellisen hyvin rahoituksessa ja tuloksissa valtakunnan tasolla. Tällä alueella on mahdollisuuksia hyödyntää yliopiston osaamista mm. ympäristötekniikan puolen työharjoittelua lisäämällä (kts. Heikki Kuurne puheenvuoro). Toivo Takala toimii yliopiston yhteyshenkilönä ja kehottaa alueelta olemaan aktiivisesti yhteydessä niin tutkimus- kuin työharjoittelumielessäkin. Alueen ääntä kuunnellaan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvoston toiminnassa jonka sihteerinä Takala toimii. Jyväskylän yliopisto toimii yhteistyössä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Tulevalla ohjelmakaudella resurssit pienenee, jonka vuoksi entistä tärkeämpää on tiivistää yhteistyötä ja pyrkiä kohdentamaan resurssit entistä tarkemmin. 6

7 Jyväskylän ammattikorkeakoulun korkeakouluasiamies Anne Hakala kertoi ammattikorkeakoulun säästötavoitteista. Aloituspaikkoja on jouduttu vähentämään ja vähennetään entisestään lähivuosina. Tämän hetken käsityksen mukaan Jyväskylä selviää vähennyksistä varsin hyvin. Myös Hakala painotti yhdessä tekemisen kautta saatavien säästöjen tärkeyttä. Hakala jatkoi ja totesi, että saavutettavuus on aikuiskoulutuksen kannalta tärkeää. Ammattikorkeakoulutuksen osittaisena haasteena on fyysisten ryhmien järjestäminen suoraan alueelle. Tämän takia uusia osaamisen kehittämisen malleja pyritään jatkuvasti suunnittelemaan ja alueelta otetaan mielellään vastaan myös alueen omia ehdotuksia. Saavutettavuuden kannalta mahdollisuuksia tuovat mm. työssä tapahtuvan osaamisen kehittäminen, avoimen tarjonnan lisääminen ja virtuaalitarjonnan lisääminen. Alueella ollaan lisätty yhteistyötä seututerveyskeskuksen kanssa, hyödyntämällä opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia. Anne Hakala toimii JAMK:in yhteyshenkilönä alueelle. Puheenvuorossa todettiin, että sote-puolen opiskelijoiden harjoittelun hyödyntäminen maakunnassa on nousseet esiin myös liitossa toimivassa soteennakointiryhmässä. Seututerveyskeskusyhteistyö on erittäin tervetullutta tämän takia. Keskustelussa todettiin, että on tärkeää lisätä maakunnan eri alueiden mahdollisuuksien tunnettuutta harjoittelun näkökulmasta. Myös muut edellytykset opiskelijoiden harjoitteluun on tärkeä pyrkiä järjestämään valmiiksi, kuten kuljetukset ja asuminen. Puheenvuorossa otettiin esille mm. yritysyhteistyön, organisaation olemassa olevan henkilöstön osaamisen vahvistamisen sekä työiän jatkaminen. Todettiin, että kaikki oppilaitokset pystyvät olemaan mukana avaamassa uusia väyliä. Asioita edistää etäohjauksen ja oppisopimuksen lisääminen ja opiskelun myönteisyyden esilletuominen. Pidettiin tärkeänä, että kunnissa huomioidaan ettei koulunkäynnin esteenä ole raha. Hyvänä kannanottona pidettiin maaseudun yhteisön huomioimista. Kylä- ja kotiseututoimintaa pitäisi huomioida ja kannustaa enemmän. Kolmannen sektorin toimijat ovat keskeisiä toimijoita tämäntyyppisissä asioissa. Keskustelussa todettiin, että maaseudun toimintaryhmät ovat keskeisiä toimijoita maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäjänä. 7

8 Mehto-Hämäläinen kertoi ELY-keskuksen yritysrahoitusmahdollisuuksista. Tämän ohjelmakauden yritysrahat ovat vähissä. Jotakin pientä odotellaan vielä lisätalousarviosta. Uudella ohjelmakaudella maaseutuohjelmassa alueellinen tukitaso säilynee, mutta aluekehitysrahastossa yritystoiminnan osalta tilanne ei tule olemaan niinkään hyvä. Uudella kaudella maaseutuohjelman merkitys korostuu ja ohjelmasta on mitä todennäköisimmin jatkossa mahdollisuus rahoittaa myös p-yrityksiä (alle 50 hlö), kun tällä kaudella rahoitusta on voinut myöntää vain alle 10 hengen mikroyrityksille. Maaseutuohjelmassa on yritystukirahaa jäljellä vielä tällekin vuodelle. Mehto-Hämäläinen otti esille myös perusmaatalouden asiat. Hallitusohjelmassa ruoka on nostettu vahvasti esiin. Tätä sektoria pitäisi kehittää myös Keski-Suomessa pienimuotoisen jalostuksen ja maatalouden alalla. Pienimuotoiset karjatilat ovat merkittäviä ja toivottavaa olisi kuntien ja kehittämisyhtiöitten panostus maatalouden alalle. Myös biotalous alalle halutaan uusia avauksia. Keskustelussa todettiin, että kuntien asenne maatalouden investointeihin on ollut vaikeaa ja sitä kohtaan on ollut vastustusta. Investointeihin liittyy liikaa byrokratiaa ja prosessi on liian monimutkaista, myös kilpailutuksissa on oltava tarkka. Korostettiin vielä maatilojen tukemista alueellisten kehittämisyhtiöitten puolelta. Keski-Suomen ELY-keskuksen suunnittelupäällikkö Pasi Pirtala kertoi ajankohtaista asiaa maakunnan tiehankkeista. Tällä hallituskaudella ei käynnisty yhtään isoa tiehanketta. Toiveissa on, että ensi hallituskaudella toteutunee Kirri- Tikkakoski moottoritie. Hankkeen hintalappu on tällä hetkellä on 150 miljoonaa euroa. Lisäksi toiveena olisi saada rahoitusta muutamiin pienempiin kohteisiin. Esille voitaisiin nostaa esim. Kanavuori-Toivakka eritasoliittymät ja Oravakivi-Hartola. Vaajakosken tiehanketta ei ehkä saada vielä ensi hallituskaudellekaan. Vaajakosken yleissuunnitelma valmistuu syksyllä, mutta siinä ei edetä tiesuunnitelmaan asti, koska rahoitusta ei ole tiedossa. Tämän hetken arvio kokonaisuudesta on noin 140 miljoonaa euroa. Jotain korvamerkittyä on mahdollisesti tulossa elvytyspaketista, tästä ei kuitenkaan vielä tiedetä tarkemmin. Lukuisia pieniä investointeja ja rakenteen parantamishankkeita on valmiina. Loppukeskustelussa todettiin, että kaavoituksen suunnittelussa on tärkeää ennakoida valitusaika. Tilaisuudessa on noussut esiin hyvää yksityiskohtaista palautetta. Työllisyystilanne ja teollisten työpaikkojen rakennemuutos on kou- 8

9 raissut koko Keski-Suomea ja tämän johdosta huolestunutta viestiä ollaan viety ministereille. Pyritään saamaan yhteisillä toimilla Keski-Suomi nousuun! Tilaisuus päättyi klo

10 LÄSNÄ Reijo Urtti, Luhangan kunta Anne Hakala, JAMK Pirjo Hokkanen, Keski-Suomen ELY-keskus Martti Markkanen, Luhangan kunta Eino Polvela, Luhangan kunta Pekka Lankia, Keski-Suomen liiton maakuntahallitus Toivo Takala, Jyväskylän yliopisto Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto Kalle Larsson, Toivakan kunta Harri Nissinen, Joutsan kunta Heikki Kuurne, Joutsan kunta Markku Huuskola, Luhangan kunta Ulla Mehto-Hämäläinen, Keski-Suomen ELY-keskus Teija Taskinen, Jyväskylän aikuisopisto Pasi Pirtala, Keski-Suomen ELY-keskus Jarmo Koskinen, Keski-Suomen liitto Päivi Blå, Keski-Suomen liitto 10