SEUTUKIERROS: KESKI-SUOMEN ELYN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS JA MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 MUISTIO SEUTUKIERROS: KESKI-SUOMEN ELYN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS JA MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA JOUTSAN SEUTU perjantaina klo 9-11, valtuustosali 1. AVAUS, seudun edustaja Harri Nissinen, Joutsan kunta Pekka Huikko Joutsan kunnasta esitteli Joutsan kunnan hallitusohjelman vuosille joka koostuu seuraavista kokonaisuuksista: 1. Talousarvion toteuttaminen, 2. Kuntastrategian toteuttaminen, 3. Kuntaorganisaation kehittäminen, 4. Kunnan palvelurakenteen kehittäminen, 5. Kunnan investoinnit. Terttu Hentinen Joutsan kunnasta korosti Keski-Suomen liiton roolia kuntauudistuksessa uuden kuntakartan teossa. Hannu Korhonen ilmoitti, että liitto tarjoaa asiassa puolueettoman keskustelupöydän kunnille. 2. SEUDUN ALUETALOUSKATSAUS, seudun edustaja Eero Ahola Joutsan kunnasta kävi läpi tiivistetyn kuvauksen alueen tunnusluvuista. Kauppapaikkaselvitys tehty ja kivihanke mukana maakuntakaavassa, alueen elinkeinoilmasto ei valitettavasti ole kovin hyvä tällä hetkellä. Kari Joutsalainen Jämsän TE-toimistosta kävi läpi aluetalouskatsauksen. Elinkeinoelämä ja yritystoiminta pysyneet samana edelliseen tarkasteluun nähden. Työttömyyden määrässä ja rakenteessa näkyy vauhdikas väen ikääntyminen. Osaavan työvoiman saatavuuden osalta tilanne hyvä alueella, mm. sote-alalla ja luonnonvara-alalla. 3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto Totsukierroksia yhdistäviä asioita jotka nousevat esiin joka seudulla ovat Laajakaista, kuntien palvelutuotanto ja infraan liittyvät asiat. SEUDUN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI Reijo Urtti, Luhangan kunta Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I Jyväskylä I Keski-Suomen Talo I P I

2 Luhangassa kuntapalveluista 53% tuotetaan ostopalveluina. Luhangan hankkeita: Koulutushankkeet, investointihankkeet mm. Lämpökeskus (2011), vanhusten tukiasunnot hanke (2012), kunnallistekninen runkolinjan loppuun saattaminen kirkonkylällä, tonttien myyntihanke (edistynyt hyvin, rakentaminen käynnistynyt hyvin), Tammijärven koulun peruskunnostus (2015), kuntastrategian kehittämisalueet 1-3 vuoteen 2016 mennessä: 1. Kirkonkylä-Tammipohja-Kesäniemi, 2. Keihäsniemi Judinsalo Onkisalo, 3. Tammijärvi- Lempää, peruspalveluista huolehditaan, tieverkon parantaminen ja Päijänteen lahtien tilanne (kunnostamiskohteita). Kuntien takausvastuu Laajakaistassa liian suuri. Laajakaista, tietoliikenneyhteydet: Tapio Saarinen, Keski-Suomen liitto Koko maakunnan osalta kunnat jakautuneet kolmeen. Kuuskaistan tarjous 13 kunnalla. Markkina-analyysi tehty 7 kunnalle. Analyysi on voimassa tämän vuoden loppuun (Luhanka tässä mukana). Loput 3 kuntaa odottaa miten tilanne kehittyy (Joutsa mukana tässä). 130 eri tahon lausunnot kasattu yhteen (löytyy LVM:n sivuilta) joiden keskeinen sanoma on, että tukijärjestelmään ja siihen liittyvään byrokratiaan kaivataan selvennystä, kuntien takausvastuu kohtuuton (mietitään LVM:ssä > viestintävaliokunta pohtimaan tarvitaanko Laajakaista lakiin muutosta jotta hankkeen eteneminen pystyttäisiin varmistamaan paremmin). Kuuskaista miettinyt myös kuntien takausvastuun pienentämistä mm. Euroopan Investointipankki (EIB) ja/tai Finnvera voisivat olla osittain takaamassa. Laajakaista asia on seuraavan (21.9.) kunnanjohtajakokouksen esityslistalla johon kootaan tämän hetken päivitetyt tiedot. Eero Peltoniemi, Keski-Suomen Kylät ry. kysyi satelliittimahdollisuudesta. Tapio Saarinen vastasi, että satelliittien käytössä tulee etäisyysongelmia -> avaruudesta liian pitkä matka, jonka takia yhteydet eivät välttämättä toimi. Tietyntyyppisiin tarpeisiin voisi olla ihan hyvä vaihtoehto (normaali nettisurffaillu ja sähköposti) mutta yritysten vaatimat yhteydet voivat olla hankalia. Kuitu on tällä hetkellä ylivoimainen verrattuna langattomiin ratkaisuihin. Terttu Hentinen ilmaisi huolen alueen yhteysongelmista. Seudulla on paikkoja, joilla edes kännykkäyhteydet eivät toimi. Yhteydet pitää saada kuntoon jo turvallisuuden takia. Tiina Seppälä Maaseutukehitys ry:stä kysyi yhteysongelmien vastuutahoa. Tapio Saarinen vastasi, että viestintäviraston lakisääteinen tehtävä on valvoa ja hoitaa kännykkäyhteyksien toimivuus. Hannu Korhonen kertoi y-joryn uusista elinkeinojen kehittämisen suunnitelmista. Suunnitteilla on välittäjien roolin keventäminen niin, että yritykset itse olisivat suurimpia hyödynsaajia -> rahat ohjautuisivat isommalta osalta suoraan yrityksille. Rahan myöntö tulisi saada mahdollisimman lähelle yrityksiä esim. yrityssetelin käyttöönottamisella. 2

3 Eero Ahola mainitsi että alueen kehittämisilmastossa olisi parantamisen varaa. Y-joryn esitykset uudentyyppisiksi toimenpiteiksi vaativat mm. lainsäädännön muutoksia, jotka puolestaan mahdollisia aikaisintaan ensi ohjelmakauden alusta. Muutos vaikea, koska tukia on vaikea saada yrityksille saakka ja tukiprosenttien takia yrityksiä on vaikea saada mukaan hankkeisiin. Ahola uskoisi, että alueen yrittäjillä olisi halukkuus ns. suoraan toimintaan. Tiina Seppälä totesi, että uusi y-joryn malli tuntuu hyvältä. Tämän seudun lähialueiden yritykset tarvitsevat lähineuvontaa. Ongelmana kehittämisyhtiön puuttuminen alueelta. Yrityssetelit hyvä idea, mitä kautta setelit jaettaisiin tällä alueella, voisiko taho olla esim. maaseutukehitys? Hannu Korhonen kertoi onnistuneena esimerkkinä Keski-Suomen liiton kokeilusta, jossa luovan talouden ja hyvinvointialan yrityksille myönnettiin suoraan :n tuki vastaavaa omarahaa vastaan. Kokeilu meni erittäin hyvin ja hyviin kohteisiin ja tänä päivänä mukana olleille yrityksille kuuluu hyvää. Reijo Urtti kertoi, että Luhangassa yritysten työllisyysvaikutukset ovat hyviä, mikroyritysten koulutusta ja neuvontaa tarvitaan. Kaivoskuviot alueella ratkeaa ensi vuonna puoleen tai toiseen. Päivi Halinen, Keski-Suomen Ely-keskuksesta kysyi puheenvuorossaan Joutsan Luhangan luontoon / matkailuun liittyvästä hyödyntämisestä. Voisiko alueella nähdä kehittämismahdollisuutena maatalouden lähiruuan kysynnän kasvun ja sen kytkemisen matkailuun? Rutajärven kaava avattu, jossa voisi olla mahdollisuuksia. Voisivatko yksityiset matkailuyritykset tarjota palveluitaan? Harri Nissinen vastasi, että alueella tunnistetaan ja tunnetaan vahvuudet tällä saralla. Bioenergian suhteen ei olla otettu niitä askelia mitä oltaisiin haluttu esim. terminaalihanke jäissä. Terttu Hentinen kertoi, että Joutsassa on Jukolan maitotila, jossa on Suomen suurin kerralla lypsävien lehmien määrä (40). Suonteen osalta toivotaan, että alue voisi nousta kansallispuiston järviluontokohteeksi. Alueella olisi elämysmatkailumahdollisuutta jos joku tarttuisi tähän mahdollisuuteen. Puheenvuorossa todettiin, että matkailun puolella iso haaste on Joutsenlammen hotelli. Alueella olisi myös kalastuselinkeinomahdollisuus (nyt vain 2 elinkeinonharjoittajaa). 3

4 Mirjami Keskinen Luhangasta vaati, että tie on saatava kuntoon Luhangassa, kunnostuksen työn laatu ei ole hyvä eikä se korjaa perusongelmaa kuin hetkellisesti. Terttu Hentinen esitti kahta tieosaa kuntoon Joutsassa. Hannu Korhonen kertoi, että tällä kierroksella Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa ja Elyn strategisessa tulossopimuksessa ei voida esittää tiehankkeita, vaan ne otetaan esiin liikennepoliittisessa selonteossa. Maakunnasta voidaan pyrkiä vaikuttamaan valtion tulo- ja menoarvioon 1-2:lla isolla kohteella, ja niiden on oltava merkityksellisiä myös valtakunnallisesti. Seppo Kosonen, Keski-Suomen Ely-keskus Alueella on ollut paljon tiekohteita. Nyt olisi hyvä tehdä vaikutusten arviointia / jälkiselvitystä ja seurantaa esim. nelostien osalta. Mitä se toi, mitä hyötyä oli, pystyikö kunnat hyödyntämään, miten maankäyttö ja uuden yritystoiminnan sijoittuminen kehittyi? 610 ja Kangasniementiet pidetään asiallisessa kunnossa. Päällysteet uusitaan tietyn uusimiskierron mukaisesti. Uutta parantamista tai muuttamista uudeksi tieksi ei ole odotettavissa. Keski-Suomessa melkein puolet sorateitä. Ei ole nähtävissä mitään mahdollisuutta, että soratieverkkoa edes jossakin määrin päällystettäisiin, valtio tuskin tulee satsaamaan tämän verkon lisäämiseen. Raskaan kaluston kulku puun kuljetuksen osalta turvattu joissain kohteissa mm. teiden painorajoitukset huomioon otettu. 4. ENNAKOINTI Seija Kiiskilä Keski-Suomi Ennakoi, Anu Tokila Keski-Suomen liitto (koulutuspaikat keskipitkällä tähtäimellä) ja Eija Heinonen Keski-Suomen Ely-keskus (lyhyen tähtäimen ennakointi suhteessa työvoiman saatavuuteen) esittäytyivät. Ennakoinnin asiantuntemus on alueella. Yhteinen keskustelu alueen, oppilaitosten, liiton ja Ely-keskuksen kesken tärkeää. Koulutus- ja kehittämissuunnitelmassa uusina mukana SOTEryhmät, opettajat, luovat alat jne. Joutsan hallitusohjelmassa ennakointiasia nostettu esiin, tämä tukee hyvin maakunnallista ennakointityötä. Seudun omaa keskustelua vaihtoehdoista tarvitaan. Ennakoivaa työotetta haetaan. Ratkaisevaa on, mihin tilastotietoa käytetään ja osataanko tehdä oikeat toimenpiteet näiden pohjalta. Maakunnallista yhteistä keskustelua ennakoinnista käydään ennakointifoorumissa 9. ja johon jälkimmäiseen haastetaan alueet mukaan taustatyöhön. Ei puhuta työttömien suuresta määrästä vaan osaajien suuresta määrästä. Haastetaan osallistujia miettimään minkälaisia työpaikkoja osaamisen ympärillä on ja millaista uutta yritystoimintaa voisi syntyä tämän osaamisen ympärille. Haasteen voisi heittää esim. kunnanhallituksille. Parhaat ideat palkitaan! Alueella lähtökohtaisesti hyvä asenne näiden asioiden hoitamiseksi! Keski-Suomi Ennakoi Facebookissa: 4

5 jonne koottu kommentteja seututilaisuuksista, tervetuloa sinne keskustelemaan. Ennakointiaineistot: Terttu Hentinen Keski-Suomen liiton lukioverkkoselvitykset tärkeitä alueelle (esitetty, että liitto tekisi lukioverkkoselvityksen). Millä tavalla toimintaedellytykset turvataan? Lähtökohta: alueelta tulee olla väylä ammatilliseen koulutukseen ja yliopistoon. Halutaan olla edelleen myös muuntoja täydennyskoulutusmahdollisuuden alue (paikallisesti tuotettu mm. lähihoitajia). Tilat löytyy ja osallistujia löytyy. Toivotaan mahdollisuutta ei ainoastaan terveydenhoidon, vaan myös muille aloille. Anu Tokila vastasi, että lukioiden osalta viritteillä selvitys, jossa selvitetään lukion ja 2. asteen virtuaaliopintojen mahdollisuudet etäopiskeluna. Kari Joutsalaisen näkemys on, että seudullisesta ennakointiprosessista ei tiedetä riittävästi. Joutsalainen toivoi, että saadaan tiedot ja prosessit läpinäkyviksi. Eija Heinonen kertoi, että Maakunnan yhteistyöryhmän alaisessa ennakointiryhmässä on edustettuna mm. joka tason oppilaitosten edustajia jotka tuovat laajasti kosketuspintaa ja jota kautta tiedon pitäisi kulkea. Lisäksi nettisivut palvelevat. Jorma Sinkkonen Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä vastasi osaltaan esillä olleisiin ammatillisen koulutuksen kysymyksiin. Oppimiskeskuksen loppuminen oli tappio. Ely-keskus on vähentänyt ostoja maaseutukeskuksista. Koulutuskuntayhtymä on valmis toimimaan täällä jos kysyntää löytyy riittävästi. Kari Joutsalainen Koulutustarpeisiin ollaan pystytty vastaamaan kun niitä on ollut. Ongelmana on lähinnä ollut riittävien koulutusryhmien saanti. Onneksi koulutusjärjestäjät ovat pystyneet järjestämään täsmäkoulutusta ja yksittäisiä koulutusmahdollisuuksia, tästä kiitos. Muistion vakuudeksi Päivi Blå 5

6 OSALLISTUJAT Erkki Laitinen, Eläkeliitto Mirjami Keskinen, Luhangan kunta Helka Heikkonen, Eläkeliitto Kari Joutsalainen, Jämsän TE-toimisto Eero Ahola, Joutsan kunta Tiina Seppälä, Maaseutukehitys ry Ulla Mehto-Hämäläinen, Keski-Suomen Ely-keskus Eija Heinonen, Keski-Suomen Ely-keskus Anu Tokila, Keski-Suomen liitto Seija Kiiskilä, Keski-Suomi Ennakoi/JAMK Reijo Urtti, Luhangan kunta Seppo Kosonen, Keski-Suomen Ely-keskus Merja Lahti, Keski-Suomen liitto Eero Peltoniemi, Joutsan kunta, Keski-Suomen Kylät ry. Terttu Hentinen, Joutsan kunta Hilkka Weijo, Luhangan kunta Pirkko Sievänen, Luhangan kunta Päivi Halinen, Keski-Suomen Ely-keskus Jorma Sinkkonen, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Anne Hakala, JAMK Tapio Saarinen, Keski-Suomen liitto Pekka Huikko, Joutsan kunta Harri Nissinen, Joutsan kunta Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto Päivi Blå, Keski-Suomen liitto 6