MITSATIHO. SEI.OSTE Puhelin /1974. Metsäteollisuuden raakapuun kuljetuksissa saatiin vuonna 1973 seuraavat päätulokset

Transkriptio

1 MITSATIHO Rauhankatu 5 7 HElSINKI 7 SEI.OSTE Puhelin /974 METSÄTEOLLISUUDEN RAAKAPUUN KULJETUKSET VUONNA 973 Arno Tuovinen TVISI'EI.MÄ Metsäteollisuuden raakapuun kuljetuksissa saatiin vuonna 973 seuraavat päätulokset. Teollisu~en itsensä liikuttelema kotimainen puumäärä oli 6.4 nilj. ~orellista m Perille tehtaille tuli kot.:i;maan puuta yhteensä 36.8 milj. m, mistä myyjät toivat perille 3. milj. m(. Perille tuotu määrä lisääntyi Perille tulleista tavaralajeista käsitti kuitupuut teollisuuden omisea kuljetuksissa 5, myyjien kuljetuksissa taas 4. Havupuutukkeja~ joihin kuuluivat saha ja vaneritukit sekä kuitutukit, sisältyi perille tulleina teollisuuden kuljetuksiin Perille toimitettiin autolla 63, vesitse 24, rautateitse 2 ja traktorilla 2. voimistui, mutta vesitiekuljetus t aantui. oli erityisen runsasta LänsiSuomessa (84 ). 4. Keskiajomatkat olivat teollisuuden omissa kuljetuksissa: hevoskuljetus traktorikuljetus metsästä välivarastolta autokuljetus rautatiekuljetus vesitiekuljetus.6.3 " " " (v ) ( 2lll ) ( 29 ) 5. Metsäteollisuuden kuljetuesuorita jakautui eri kulj etusmuotojen kesken seuraavasti: vesitiekuljetus 4 autokuljetus 38 rautatiekuljetus 2 " t raktorikuljetus "

2 2 6. Kuljetuskustannukset olivat keskimäärin: autokuljetus rautatiekuljetus vesitiekuljetus 4, penniä/m3 3,6 2,8 7. Ulkomailta tuotua puuta oli yhteensä 4. 5 milj. m3 Siitä tuotiin valtaosa ItäSuomeen. Tuonnista oli 3/4 Neuvostoliitosta, loput Ruotsista. Pääasiallisesti tuotiin kuitupuuta. Tuontipuun kuljetuksissa käytetti in etenkin rautateitä, joskin runsaasti myös vesitietä. Tilasto Suomen Metsäteollisuuden Keskusliiton jäsenyritysten raakapuun kuljetuksista on vuonna 973 hyvin samantapainen kuin edellisenä vuonna. Tilaston uudistamista suunniteltaessa on haluttu pitäytyä mahdollisimman paljon entisillä urilla, jottei tilaston käyttö kohtaisi vaikeuksia. Pieniä muutoksia on kuitenkin suoritettu. Tärkein niistä on tavaralaji jaon muuttaminen siten, että sahapuiden tilalle on otettu havupuutukit, mitkä sisältävät havusahatukkien lisäksi havuvaneritukit ja ns. kuitutukit. Vaneripuiden tilalle on otettu lehtipuutukit. tavat kuljetuksellisesti yhtenäiset ryhmät. Uudet tavaralajit muodos Edelleen kaivospuut ja vienti kuitupuut on liitetty kuitupuuhun. Ulkomailta tuotu puu ei sisälly tilaston taulukoihin. Keitto ja levyhake sekä sahanpuru taas sisältyvät taulukeiden lukuihin. PUUMÄÄRÄT Kaikki sekä yhtiöiden itse kuljettamat (liikutellut ja perille tulleet) että myyjien perille toimittamat puumäärät vuonna 973 käyvät ilmi alueittain ja yhteensä taulukosta. Tietoja antaneet yhtiöt liikuttelivat vuonna 973 kaikkiaan 6.4 milj. m3 kuorellista puuta, mikä merkitsee 2. 5 :n lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Tietoja antanciden yhtiöiden perille tehtailleen toimittama puu määrä kasvoi 7. 7 ja oli 33.7 milj. m3. Myyjät toimittivat tehtaille 3. milj. m3 eli noin 9 enemmän kuin vuonna 972. Wåihin lukuihin sisältyvät myös teollisuusyritysten vaihtopuut. Kaikkiaan tuli perille 36.8 milj. m3 eli 8. 6 enemmän kuin edellisenä vuonna.

3 3 Taulukko Kuljetetut pu~äärät vuonna 973. Määrät m kuorellisena Yhtiöiden omat kuljetukset Alue Liikuteltu Tullut perille. Pohjois Suomi rn3 Myyjien Myyjät perille tuotoimitt. ne et..,!' Perille tullut kaikk. ~ Länsi Suomi Keski Suomi 4. Itä Suomi Koko maa v Koko maa v Liikutellut puumäärät olivat edelleen suurimmat Itä Suomessa. olivat Keski, Länsi ja Pohjois Suomi. tuli perille Seuraavina Yhtiöiden liikuttelemasta määrästä. Myyjien tehtaille toimittamat määrät olivat suurimmat Pohjois Suomessa ( 22 m3 eli 7.2 ). Länsi Suomessa sadannes oli 3.4, Itä Suomessa 4.3 ja Keski Suomessa PUUI'AVARALAJIT Yhtiöiden omissa kuljetuksissa kuitupuut olivat suurimpana ryhmänä sekä liikutelluissa (48.9 ) että perille tulleissa (5.2 ) kuljetuksissa (taulukko 2). B.avupuutukit, joihin siis kuuluivat saha ja vaneritukit sekä kuitutukit, olivat varsin lähellä kuitupuita (42. 8 ja 37.6 ). Seu raavaksi suurin ryhmä on perille tulleissa tavaralajeissa keitto ja levyhake ( 642 m3 ), joka on entiseen tapaan liitetty raakapuuksi, vaikkei se olekaan ensiasteista raakapuuta. Samanluonteinen tavaralaji on myös sahanpuru. Myyjien tehtaille toimittamista tavaralajeista oli tärkein kuitupuu, 4 (taulukko 3, s. ). Toiseksi suurimman ryhmän muodosti entiseen tapaan keitto ja levyhake (noin 3 ).

4 4 Yhtiöiden omien kuljetusten puutavaralajit eri alueilla vuonna 973 Taulukko 2 Puutavaralaji PohjoisSuomi Keski Suomi LänsiSuomi m3 Koko maa ItäSuomi kuorellisena Kaikkiaan liikutellut määrät Polttohakkeet Keitto ja levy~ci Teollisuussahanpuru o Perille tulleet määrät Keitto ja levyhay~e Teollisuussahanpuru Taulukko o Polttohakkeet o Myyjien toimesta ja kustannuksella tehtaille (käyttöpaikalle) toimitetut eri puutavaralajit vuonna 973 Puutavaralaji Pohj.Suomi Länsi Suomi Keski Suomi rn o6 Polttohakkeet Keitto ja levyhakkeei 2 Teollisuussahanpuru Koko maa ItäSuomi kuorellisena

5 5 Taulukko 4 Alueet Yhtiöiden itse ja myyjien perille toirnittamien puumäärien kuljetustavat vuonna 973 Rautateitse Trakto Traktorilla rilla väli met sästä varastolta Autolla m3 kuorellisena Vesitse Yhteenm Yhtiöt. PohjoisSuomi LänsiSuomi KeskiSuomi ItäSuomi Myyjät. PohjoisSuomi 98o LänsiSuomi Keski Suomi ItäSuomi Yhtiöt ja myyjät yhteensä. PohjoisSuomi LänsiSuomi KeskiSuomi ItäSuomi KULJETUSTAVAT Perille toimitettujen puumäärien kuljetustavoista laadittu taulukko 4 ilmaisee seuraavat osuudet :

6 6 autokuljetus vesitie rautatie.5 traktori 2. on lisääntynyt, sillä edellisenä vuonna sen osuus oli 57.3 Vesitiekuljetus on taantunut, sillä vuonna 972 sen osuus oli Myyjien suorittamissa kuljetuksissa autokuljetuksella on tuntuvasti keskimäär~istä huomattavampi a~ema. KUIJETUSTAVAT ERI ALUEilLA Tehtaalle päättyneiden kuljetustapojen keskinäiset suhteet on esitetty kuvassa 2. oli suhteellisesti tärkein LänsiSuomessa (yli 84 ja PohjoisSuomessa sen osuus oli 65 ja ItäSuomessakin yli ). 42. Keski Vesitiekuljetuksen merkitys oli suurin ItäSuomessa (yli 42 ), mutta sielläkin autokuljetus ylti aivan rinnalle. Rautateitse saapui tehtaille puuta melko tasaisesti eri alueilla ( ). Traktorikuljetuksen merkitys oli vähäistä koko maassa. Yhtiöiden itse liikuttelemien määrien jakautuminen (taulukko 5, s. 8) osoittaa, että autokuljetuksen merkitys on selvästi pienempi (44.4 kuljetuksissa. ) kuin perille tulleissa Tämä johtuu lähinnä siitä, että liikutelluissa puumäärissä metsästä alkavalla traktorikuljetuksela on suuri merkitys. KULJETUSMATKAT Teollisuuden omien kuljetusten kuljetusmatkat puutavaralajeittain ja kuljetustavoittain esitetään taulukossa 6 (s. 8). Hevoskuljetuksessa keskiajomatka oli.6, edellisenä vuonna vajaa.7. Traktorikuljetuksessa keskiajomatka oli metsästä lähdettäessä.3, mutta välivarastolta lähdettäessä 7.9. Keskiajomatkat ovat molemmissa

7 7 Kuva. Tilas t oal ueet PS LS KS I S Koko maa Traktorikul j etus Rautatiekuljetus.. Kuva 2. Tehtaalle päättyvien kuljetustapojen keskinäiset suhteet v. 973

8 8 Taulukko 5 Yhtiöiden itse kaikkiaan liikuttelemat puumäärät kul j et ust avoittain er i alueilla j a koko maas sa vuonna 973 Trak Hevo Trak torau Ve s ella t o r:i.lla Au t amet.. r i l la väli tolla teit s i t se sästä met varasse sästä t olta Alue Yh t~ä, Pohjois Suomi Länsi Suomi Keski Suomi 4. ItäSuomi m3. Pohjois Suomi Länsi Suomi 3. Keski Suomi 4. ItäSuomi ~ Taulukko zr Eri kuljetustapojen ja puutavaralajien keskimääräiset kuljetusmatkat vuonna 973. Alinna osa aineiston mukaan eri traktorityyppien kuljetusmatkat Kuljetustapa Keit to ja SaPoltPoltLehti.HavuKaikMrl.tutohaklevytohan ki puu puu puut puut keet hak puru tukit tukit keet Hevoskuljetus Traktorikulj. metsästä Traktorikulj. väli varastolta Rautatiekuljetus vesitiekuljetus MetsäTraktori traktori kuljetus Maatalousmetsästä traktori _ o o o.o

9 9 Taulukko 7 Eri kuljetustapojen keskimääräiset kuljetusmatkat vuonna 973 Pohjois Länsi Keski Itä Kuljetustapa Suomi Suomi Suomi Suomi Hevoskuljetus. 4.6 o.6 Traktorikuljetus metsästä Tehtaalle Rautatielle Vesistölle Tienvarteen Traktorikuljetus välivarastolta Tehtaalle Rautatielle Vesistölle Tehtaall e Rautatielle Vesistölle Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus Kaikki n tapauksissa lyhentyneet edellisestä vuodesta tuntuvasti. Muiden kuljetust apojen keskiajomatkat ovat hieman kasvaneet. Ne ovat nyt : autokuljetus rautatiekuljetus vesitiekuljetus 66.6 (v ) 237! ( 24 ) 2 (! 29 ) Kuljetusmatkojen alueittaisesta vaihtelusta teollisuuden omissa kuljetuksissa esitetään tietoja taulukossa 7. Autokuljetukset tehtaille (78 ) olivat pitempiä lcuin rautatien (3 ) tai vesistön (3 ) varteen koko maassa. Suomessa. Ero oli erityisen suuri Pohjois Rautatiekuljetuksen suurin pituus oli ItäSuomessa (269 lcm). Vesitiekuljetusmatka sen sijaan oli pisin Pohjois Suomessa (3 ).

10 Metsäteollisuuden omien kuljetusten kuljetussuoritteiden määrät tavaralajeittain, kuljetustavoittain ja alueittain vuonna 973 Taulukko 8 M~r:t Lehvu t l Kuitu RJlt toja Slus YhpuuJevyto teensä puut tuk t puupuut hak hak sal tukit keet keet hanpuru miljoonaa kuutiometrikilometriä Ha Kuljetustavat ja alueet 'Tholli Hevoskuljetus Traktorikuljetus metsästä 9 3 Traktorikuljetus välivarastolta f) _ Keski Suomi Länsi Suomi 334 2o ItäSuomi Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus. Pohjois Suomi 3. 8 KULJETUSSUORITTEET Metsäteollisuuden omien kuljetusten kuljetussuoritteet kuutiometrikilo metreinä vuonna 973 käyvät ilmi tavaralajeittain, kuljetustavoittain ja alueittain taulukosta 8. Koko kuljetussuorite, jossa entiseen tapaan eivät ole kuitenkaan mukana ulkomaanpuut, oli yhteensä milj. m3. vuodesta 39 milj. m3 eli 3. Lisäystä oli edellisestä vesitiekuljetus suoritti edelleen suurimman kuljetustyön (4 ), mutta autokuljetuksen osuus, 38 sen osuus oli 2.~ kohdassa vähäinen.. nli vain hieman pienempi. Rautatiekuljetuk. Traktori ja hevoskuljetuksen merkitys oli tässä

11 Kul jetussuorite oli entiseen tapaan suurin seurasivat KeskiSuomi 27, ItäSuomessa~ PohjoisSuomi 22 ja. 37 Sitten. Länsi Suomi 4 KULJETUSKUSTANNUKSET Kuljetuskustannukset on laskettu samalla tavalla kuin ennenkin. pidättäydytty ennen esitetyistä kokonaiskustannuslaskelmist~. Tässä on koska on erittäin vaikeata arvioida aineistosta poissa olevien erien suuruutta ja kustannuksia. Sen sijaan esitetään kyllä oheisessa asetelmassa~ miten metsäteollisuuden ilmoitetut kustannukset, puumäärät ja kuljetussuoritteet ovat jakautuneet kuljetustavoittain. nukset ovat nousseet suuresti eli 7 suuri osuus (53). Edellisestä. vu~~egta lähtien kustan Voidaan todeta autokuljetuksen Vesitie ja rautatiekuljetuksen ns~us ~ljetuskustan nuk$.ta en ollut paljon pienemri kuin r.suus kuljetussuoritteesta. Kuljetuskustannukset Kuljetustavat Hevoskuljetus Traktorikulj. metsästä Traktorikulj. välivarastolta Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus e Puumäärät Kuljetussuorite milj. mk 7.43,243 2, ,859 34,379 6, ,. 5 o Jos tarkastellaan pelkästään kaukokuljetuksia, jakautuma on varsin erilainen. Kuljetustavat milj. mk Hevoskuljetus Traktorikulj. metsästä Traktorikulj. välivarastolta Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus o.,29 2, ,859 34,379 6, ,.

12 2 KILOMETRIKUSTANNUKSET Eri kuljetustapojen ki l ometrikustannukset kuljetettua kuutiometriä kohti olivat vuosina seuraavat; viereen on merkitty myös keskimatkat. 97 Kuljetustavat mk mk mk,77.7,29.7 4,72.6 Traktorilla metsästä kaikkiaan 2, ,2.8 4,84.3 Traktorilla tien varteen 3,8 2. 3,6.6.2 penniä penniä 5,29 penniä Hevoskuljetus. i. e Traktorilla välivarastolta 3, , , , , , ,55 2,4 74 3, , , , Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus Eri tavaralajien ja kuljetustapojen kilometrikustannukset sekä kuljetusmatkat vuosina esitetään taulukossa 9. Taulukosta voidaan ha vaita kustannusmuutosten johtuvan hyvin herkästi ajomatkojen pituuden muutoksista. Keskimääräiset kuljetuskustannukset olivat v. 973 seuraavat : penniä/m3 traktorikuljetus autokuljetus 28,8 4, rautatiekuljetus 3,6 vesitiekuljetus 2,8 Maantien varteen päättyneissä traktorikuljetuksissa metsä ja maatalous< traktorien kustannukset olivat seuraavat. Metsätraktorit Maataloustraktorit mk/m3 mk/~,2 o.s 2,3 2, ,38!2,R2 2,46.6 7,73.4,36.8 8,5. 8,.2 Keitto ja levyhakkeet

13 3 Taulukko 9 Eri tavaralajien ja eri kuljetustapojen kilometri kustannukset sekä keskimääräiset kuljetusmatkat vuosina Kuljetustapa ja tavaralaji Kilometrikustannukset Keskimatkat l mk:/m3 Hevoskuljetus 9,94,2 5, ,2 9,24 2, ,77 3, Traktorikulj. metsästä 3,73, , ,67 3, ,64 4, ,22 4,2 5,64 2,9 9,63 2,4 7,46 Traktorikulj väliva rastolta penniä/m3 3,38 3,48 34, ,57 25,74 32, ,83 32,28 34, ,7 22,52 2, ,6 4, ,65 4, 66 4, 82 6, ,2 2, 3, ,89 4, f74 7,4, ,96 4,96 4,7 62 6o 6 3,74 4, 4, ,4 3,23 3, ,77 4,59 4, o3 44 Hakkeet ja puru 4,47 4, 65 3, ,83 2,46 2, ,79 3,2 3 l8 27 2,4 2,83 2,28 2,82 26o Hakkeet ja puru Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus 222

14 4 Tällä kerralla molemmat traktorityypit ovat olleet sekä kustannuksiltaan että keskiajomatkoiltaan hyvin yhtäläisiä. KULJETUKSET' MUUALTA Kullakin alueella liikutelluista ja perille tulleista puumääristä pääosa oli peräisin ko. alueelta. Eniten oli muilta alueilta tuonteja Keski Perille tulleista puumääristä oli 8.3 muilta.alueilta (met Suomessa. säteollisuuden omissa kuljetuksissa 8.8 ). PohjoisSuomeen oli tuonti muilta alueilta erittäin vähäistä. Tuotu muualta Alue, jolle tuotu perille tul leista määristä liikutelluista määristä (Suluissa teollisuuden omat kuljetukset) (.6) 5.3 (5.2 ) 8.3 (8.8) 95 (9.3).8 (.8) 4.8 (4.4) 2. (.9) 6.5 (5.9) PohjoisSuomeen LänsiSuomeen KeskiSuomeen ItäSuomeen Perille tulleista puumääristä tuli ulkomailta Itä Suomeen 8.8, KeskiSuomeen 9.4 l~kuihin, PohjoisSuomeen 6.7 ja LänsiSuomeen 4.2. Entisiin verrattuina ne ovat kauttaaltaan hieman suuremmat. ItäKeski Pohjois LänsiSuomesta Suomesta Suomesta Suomesta Ulkomailta Yht. Pohjois SUomeen.A Länsi Suomeen Keski Suomeen ItäSuomeen oo.o. Pohjois ja LänsiSuomen omavaraisuus perille kuljetetun puutavaran suhteen (92.8 ja 9.7 ) on ollut tuntuvasti suurempi kuin Itä ja Keskisuomen.

15 5 Ulkomailta tehtaille tulleen puun määrä käsitti yhteensä milj. m3. Tavaralajeittain ulkomaan tuonti jakautui seuraavasti. P.avupuutuki t. 645 milj. m milj. ~ Kuljetustapojen puolesta akautuma oli seuraava.99 milj. m3 Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus milj. ~ TUonti Neuvostoliitosta käsitti valtaosan tuonnista eli noin 75 Ruotsista oli 24.. Tuonti Neuvostoliitosta ostettiin erityisesti kuitupuuta ja sen perille kuljetuksessa rautatiekuljetus näytteli pääosaa. Ruotsista ostetusta puusta taas valtaosa tuotiin vesitse. VESITIEKULJETUKSEN ERITI'ELY Sekä yksityis että uittoyhdistysuitossa vuonna 973 liikutellut puumäärät esitetään taulukossa. Näiden organisaatioiden liikuttelemat puumäärät ovat olleet vuosina seuraavat. Uittoyhdistys uitto Yksityisuitto Vuosi milj. rr? Yksityisuitto, joka tarkoittaa muiden kuin uittoyhdistysten suorittamaa uittoa, on siis hieman käytetympi tapa kuin uittoyhdistysuitto. Vuonna 973 molemmissa on tapahtunut selvää määrällistä vähentymistä. itä taas yksityisuiton alalajeihin tulee, nippuhinaus ja proomaus käsittivät niistä aivan valtaosan eli 99..

16 6 Taulukko Vesitse l i ikut ellut raakapuumäärät vuonna 973 Yksityisuitto Tavaralaji ja alue Puroja joki uitto NippuMuu hinaus yksi ja proo tyis uitto maus COO Tavaralajit ' Uittoyhdis tysten uitto m3 kuorellisena Kaikki Länsi Suomi 3 3. Keski Suomi o o C Alueet. Pohjois Suomi 4. ItäSuomi. Y'ntP.ensä 52. Taulukko 52 Keskimääräiset vesitiekuljetusmatkat vuonna 973 Yksityisuitto Tavaralaji Puroja joki uitto Nippuhinaus ja pro(? maus uu yksi tyisuitto Keski määrin Uitto yhdis tysten uitto Kaikki

17 7 Taulukko 2 Vesitiekuljetuksen kuljetussuoritteet vuonna 973 Yksityisuitto!Uro Tavaralaji. Nippu ja hi~aus ~ks ija tyis jokiuitto proomaus r ittc Kaikki. kuutiometrikilometriä Taulukko 3 Uitto yhdis tysten uitto l. Muu o Kilometrikustannukset vesitiekuljetuksen eri ryhmissä vuonna 973 Yksityisuitto Tavaralaji Yhtei set kustannukset Puroja joki uitto Nippuhinaus ja proo maus luu yksi tyis uitto UittoKolme yhdis edell. tysten keski uitto määrin penniä/m3, 69 3, 3,72 2,87,93,,94 3,67,54 5, 2,5 2, 2,5 2,85,72,84,95 3,2,97 2,86,86 6,4 Keskiml:iärin 2,44 Uittomatkat on esitetty taulukossa (s. 6). Edelliseen vuoteen ver rattuna uittoyhdistysuiton keskimatka on lyhentynyt 6 ollen vuonna Yksityisliitossa taas keskiuittomatka on pidentynyt 7. vesitiekuljetuksen kuljetussucrite (taulukko 2) osoittaa kuljetussuorit teen olleen yhteensä 986 milj. m3. oli. Edellisenä vuonna vastaava suorite suurempi. vesitiekuljetuskustannusten nousu on ollut varsin jyrkkää, sillä yksityis uitossa yksi m3 on maksanut,97 penniä (taulukko 3), mikä merkitsee 32 :n nousua edellisestä vuodesta. ovat 2,86 penniä/m3 ja 6. Uittoyhdistysuitossa vastaavat luvut