RTS 16:14 MUUNTOJOUSTON PERUSTEET ASUNTOSUUNNITTELUSSA (RT 1) 2 MUUNTOJOUSTON PERUSTEITA 2.1 Käsitteitä /2/ SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO

Transkriptio

1 MUUNTOJOUSTON PERUSTEET ASUNTOSUUNNITTELUSSA (RT 1) Tässä ohjeessa käsitellään perusteita asuntojen kyvylle mukautua eri olosuhteisiin ja käyttötarkoituksiin. Mukautumiskykyyn eli muuntojoustoon liittyviä tekijöitä tarkastellaan ohjeessa asunnon koko elinkaaren aikana rakennusvaiheen valinnoista myöhempiin muutoksiin. OHJEET - LAUSUNTOVERSIO xxxkuu (X) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 MUUNTOJOUSTON PERUSTEITA 2.1 Käsitteitä 2.2 Muuntojousto hankkeen lähtökohtana 3 MUUNTOJOUSTON HYÖDYT JA HANKEOSAPUOLET 3.1 Osapuolten motiivit 3.2 Säädösohjauksen tarve 4 TILARATKAISUT 4.1 Ratkaisutavan perusteita 4.2 Huoneistojakautuman säätely 4.3 Vaihtoehtoiset pohjaratkaisut 5 RAKENNUSJÄRJESTELMÄT 5.1 Runkorakenteet 5.2 Talotekniikka 6 RAKENNUSPROSESSI 6.1 Palvelukonseptit 6.2 Asukasosallistuminen 7 ESIMERKKIKOHTEITA 7.1 Kansainvälisiä esimerkkejä 7.2 Suomalaisia kohteita VIITTEET KUVALUETTELO 1 JOHDANTO Kestävä kehitys nostaa yhä voimakkaammin esiin rakennuskannan tarpeen uudistua ja muuntautua. Tämä mukautumiskyky toteutuu rakennusalalla vaihtelevasti. Se on vallitseva toimistorakentamisessa, mutta asuntorakentamisessa vähäinen. Mukautumiskyvyn puuttuminen näkyy mm. siinä, että asuntojen korjaukset, esimerkiksi putkiremontit, koetaan hankaliksi toteuttaa. Muuntojoustavaksi suunniteltu asuinrakennus voi merkittävästi pienentää kiinteistön elinkaarikustannuksia. Asuntojen mukautumiskykyä koskevia kansainvälisiä tutkimuksia on tehty 1960-luvun lopulta lähtien varsinkin Keski-Euroopassa, Pohjoismaissa ja Japanissa. Eri ratkaisuja ja teoriaa on esitelty noin 20 vuoden ajan esimerkiksi CIB:n kansainvälisissä kongresseissa. /1/ Tässä ohjeessa ei käsitellä erityisasumista, asuntojen yhteistiloja eikä mukautumiskykyä esteettömyyden näkökulmasta. 2 MUUNTOJOUSTON PERUSTEITA 2.1 Käsitteitä /2/ Muuntojousto tarkoittaa kaupunkirakenteen, rakennuksen, asunnon tai huonetilan mukautumiskykyä erilaisiin käyttö- ja olosuhdetarkoituksiin. Suunnitteluvaiheessa voidaan tarjota asukkaille asumistarpeiden ratkaisuihin osallistumismahdollisuuksia ja valintavaihtoehtoja. Myöhemmin on kysymys olemassa olevan rakenteen mukautumisesta käytön aikaisiin muutoksiin. Suomessa pääkäsitteinä on käytetty aikaisemmin, erityisesti 1970-luvulla, termejä suunnittelujousto ja muuntojousto lähinnä rakennusjärjestelmien ominaisuuksiin liittyen. Tässä ohjeessa muuntojoustotermiä käytetään laajassa merkityksessä mukautumiskykyä kuvaavana, jossa suunnittelujousto kuvaa alkuvaiheen mukautumiskykyä ennen rakentamista. Monikäyttöisyys tarkoittaa rakennuksen, asunnon tai huonetilan kykyä mukautua eri tarpeisiin tai olosuhteisiin ilman rakennusteknisiä muutoksia. Monikäyttöisyyden edellytyksenä on mukautumisen salliva tilasuunnittelu pohjaratkaisuineen, huonetiloineen ja kulkuyhteyksineen. Muunneltavuus tarkoittaa rakennuksen, asunnon tai huonetilan kykyä mukautua eri tarpeisiin tai olosuhteisiin tekemällä rakennusteknisiä muutoksia. Muutoksen kohteina voivat olla rakennuksen tilajärjestely, yksittäiset asunnot ja huonetilat sekä rakenteet ja talotekniikka. Avoin rakentaminen (engl. Open Building) on hollantilaisen N. J. Habrakenin periaatteisiin pohjautuva suunnittelu- ja rakentamistapa, jossa rakennettu ympäristö jäsennetään mittakaavaltaan erilaisiin tasoihin. Näiden avulla pyritään tarjoamaan käyttäjille vaikutusvaltaa ympäristönsä suunnittelussa yhteisöinä, ryhminä ja yksilöinä. Tämän tavoitteen toteutumisessa keskeisiä tekijöitä ovat tila- ja rakennusjärjestelmät sekä rakentamisprosessi. N. J. John Habraken tiivistää asiaa seuraavasti: Open Building on yleisnimi rakentamistavalle, jossa pysyvät/julkiset rakennuksen osat erotetaan asukkaiden käyttämistä osista. Näitä kuvataan englanniksi support and infill tai amerikkalaisittain base building and fitout. /3/ 2.2 Muuntojousto hankkeen lähtökohtana Muuntojoustoa on luontevaa lähestyä kahden pääperiaatteen, monikäyttöisyyden ja muunneltavuuden avulla. Tämä lähtökohta on yleinen kansainvälisissä aihepiiriä koskevissa tutkimuksissa ja teorioissa /4/. Valitut pääperiaatteet johtavat erilaisiin ratkaisutapoihin. Monikäyttöisyyteen perustuva pohjaratkaisu soveltuu käytettäväksi eri tilanteissa ilman rakenteellisia muutoksia. Ratkaisutapaa on sovellettu pitkään perinteisessä rakentamisessa ja se on ollut vallitseva asuntotuotannossa vielä 1900-luvun

2 ohjeet - lausuntoversio 2 alkupuolella. Monikäyttöisyyttä voidaan tuottaa seuraavilla periaatteilla /5/. Asunto on avoin sisätila, jota jaotellaan eri tarkoituksiin kalusteiden avulla (avotilaperiaate). Asunnossa on keskeinen sisäänkäyntihalli, josta on pääsy monikäyttöisiin yleishuoneisiin. Huoneissa ei ole läpikulkua (halli ja huoneet -periaate). Asunnon eri huoneista on pääsy toisiin huoneisiin. Runsaalla aukotuksella voi muodostaa huoneosastoja (monireittiperiaate). Monikäyttöisyydessä ovat tärkeitä pohjaratkaisut, huonetilat ja kulkuyhteydet. Tämä edellyttää yleensä väljähköä mitoitusta, jolloin asuntojen pinta-alat suhteessa huonelukuun usein kasvavat. Seinät ovat pysyviä ja talotekniikka kiinteä asuntoratkaisun mukaisesti. Tämä pääperiaate on vallitseva pienasunnoissa, mutta se sopii myös perheasuntoihin ja ydinperheistä poikkeaville asuntokunnille sekä varsinkin asuntolamaisiin kohteisiin. Luonteenomaista monikäyttöisyydelle on väljä huonemitoitus, hyvä ääneneristys ja esteettömät kulkuyhteydet. Muunneltavuuden toteutumisessa voidaan erottaa seuraavat periaatteet /5/. Asunnon kokoa muutetaan liittämällä siihen tai poistamalla siitä huone tai itsenäinen sivuasunto (kytkettävien tilojen periaate). Asuntoa muokataan huonejakoa muuttamalla (muuntoalueperiaate). Asunnossa on ydinosa, jota laajennetaan varatulle alueelle tai varattuun tilaan (laajentamisperiaate). Rakennusrunko on puoliavoin. Asunnot erotetaan toisistaan osastoivin seinin sekä viimeistellään sisäisellä huonejaolla ja varusteilla (puoliavoimen rungon periaate). Muunneltavuuden avulla voidaan vastata kohdistetusti asuntojen kysyntään ja ottaa huomioon asukkaiden toiveita. Suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa asukkaille tarjotaan erilaisia asuntopohjavaihtoehtoja tai heille räätälöidään oma pohjaratkaisu. Myöhemmin asunnossa voidaan tehdä muutoksia. Tässä ratkaisutavassa painottuu toiminnan mukainen huonemitoitus ja hyvä tilatehokkuus. Asunnon pinta-ala suhteessa huonelukuun on yleensä pienempi kuin monikäyttöiseksi suunnitellussa asunnossa. Taulukossa 1 esitetään tiivistetysti monikäyttöisyyden ja muunneltavuuden suunnitteluperiaatteiden mukaisesti asunnon sisäiset ja asuntokoon muutokset. Taukukossa 2 esitetään tiivistelmänä monikäyttöisyyden ja muunneltavuuden vaikutus eri suunnittelualoihin: Monikäyttöisyyden ja muunneltavuuden yhdistelmiä voi toteutua kohteissa myös samanaikaisesti. 3 MUUNTOJOUSTON HYÖDYT JA HANKEOSAPUOLET 3.1 Osapuolten motiivit Yhteiskunnan kannalta muuntojouston avulla voidaan reagoida väestön muuttuviin asumistarpeisiin ja toteuttaa rakennusten elinkaaren pitenemisen ja materiaalitehokkuuden toteutumisen myötä kestävää kehitystä. Muuntojouston tarve on asuntorakentamisen rakennussäädöksissä todettu, mutta käytännön ohjeistus on niukkaa. Viranomaisohjeiden pääpaino on ollut asumistarpeita vastaavien asuntoratkaisujen ja rakentamisprosessin kehittämisessä. Asukkaille muuntojousto antaa mahdollisuuden vaikuttaa omaa asuntoa koskeviin ratkaisuihin. Muuntojoustavassa rakentamisessa asukkaan vaikutusmahdollisuus alkaa rakentamisvaiheen valinnoilla ja mahdollistaa myöhemmät muutokset. Muuntojousto myös vähentää tarvetta asunnon vaihtoon, kun asunto mukautuu esimerkiksi perhekoon muutoksiin. Omistajan tavoitteena on rakennuksen arvon säilyminen, mikä edellyttää kysyntää vastaavia ominaisuuksia valmistumisvaiheessa ja mukautumista myöhempiin muutoksiin. Muuntojouston avulla voidaan ottaa huomioon kysynnän vaihtelut toteutusvaiheessa että myöhemmin elinkaaren aikana. Asuntokoon valintamahdollisuus vähentää alkuvaiheessa kysynnän arviointiriskiä. Rakennuttajan tavoitteena on hyvä markkinointi ja asiakaspalvelu. Tämä edellyttää, että eri vaihtoehdot ja valintamahdollisuudet esitetään havainnollisesti ja laaditaan menettely, jolla asukkaan toiveet saadaan sujuvasti liitetyksi rakentamisprosessiin. Merkittävää markkinointietua syntyy, jos asuntokoossa ja huoneluvussa on valinnaisuutta. Suunnittelijoiden lähtökohtana on rakennuttajan tilaohjelma. Siihen perustuen suunnittelija tutkii edellytykset muuntojouston toteuttamiseen monikäyttöisyyden tai muunneltavuuden pohjalta ja kehittää tilanteeseen sopivat suunnitteluratkaisut. Muuntojouston suunnittelu vaatii perehtymistä alan tilallisiin ja teknisiin ratkaisuihin. Taulukko 1. Monikäyttöisyyden ja muunneltavuuden vaikutus asunnon sisäisiin ja asuntokoon muutoksiin. MUUNTOJOUSTO Monikäyttöisyys SUUNNITTELUPERIAATTEET Asunnon sisäiset muutokset Avotilaperiaate; tilamuoto ja kalustusjako Halli ja huoneet -periaate; huonetilojen käytön muutos Monireittiperiaate; huoneryhmittely ja yhteysvaihtelut Asuntokoon muutokset Muunneltavuus Muuntoalueperiaate; huonejaon ja käytön muuntelu Kytkettävien tilojen periaate; huoneen lisäys tai poisto, sivuasunto Laajentamisperiaate; lisätilojen rakentaminen Puoliavoimen rungon periaate; huoneistojen ja huoneiden muuntelu Taulukko 2. Monikäyttöisyyden ja muunneltavuuden vaikutus suunnittelualoihin. MUUNTOJOUSTO SUUNNITTELUALAT Tilasuunnittelu Rakenteet, talotekniikka Monikäyttöisyys väljä huonemitoitus (yleensä), häiriöttömät yhteydet pysyvä rakenteiden ja talotekniikan sijoitus Muunneltavuus funktionaalinen huonemitoitus, tarkka tilankäyttö ja tehokkuus muuntelumahdollisuuksia rakenteissa ja talotekniikassa

3 ohjeet - lausuntoversio 3 Kuva 1. Laajan palautekyselyn perusteella asukkaat arvostavat erityisesti pohjaratkaisuun liittyviä muuntelumahdollisuuksia. Vertailukohteena olivat ilman valinnaisuutta olevat kohteet. /6/ 3.2 Säädösohjauksen tarve Asuntojen ratkaisutapoja säätelivät Suomessa 30 vuoden ajan Asuntohallituksen suunnitteluohjeet. Ohjeet koskivat sitovina valtion asuntolainoitettua tuotantoa, mutta vaikuttivat kaikkeen asuntorakentamiseen. Niissä ohjeistettiin yksityiskohtaisesti mm. asuntojen pinta-aloja, asunnon kulkuyhteyksiä, huonekokoja ja varusteita, asuinrakennusten lämmön- ja ääneneristävyyttä sekä yhteistiloja. Rakenteiden jännevälien kasvaessa 1970-luvulta alkaen huonemitoitus vapautui ja asuinhuoneiden seinät alettiin toteuttaa kevytrakenteisina. Asuntohallituksen suunnitteluohjeet poistettiin 1980-luvulla. Nykyään asuntoja koskeva Suomen rakentamiskokoelman säädös G1 Asuntosuunnittelu. Määräykset ja ohjeet 2005 on yleispiirteisempi. Siinä mainitaan asuinhuoneiston 20 m 2 :n ja huoneen 7 m 2 :n vähimmäiskoot sekä huonekorkeuden, ikkunoiden ja kulkuaukkojen vähimmäismitat. Muuntojoustosta on maankäyttö- ja rakennuslaissa joitakin yleisluonteisia määräyksiä: Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa Suomen rakennusmääräyskokoelman osassa D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot. Määräykset ja ohjeet 2007 todetaan Viemäri on yleensä sijoitettava niin, että se voidaan ilman suurehkoja toimenpiteitä korjata tai vaihtaa. Vastaava periaate todetaan myös RakMK:n osassa D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 2012 koskien ilmanvaihtojärjestelmiä. Asumisen kehittämiskeskus ARAn suunnitteluopas kehottaa käyttämään muuntojoustavia rakenneratkaisuja,... jolloin rakennuksen koko elinkaaren aikaiset mahdolliset tila- ja käyttötarkoitusmuutokset voidaan paremmin ennakoida. Suomen ulkopuolella asiaa koskevia säädöksiä on toteutettu hyvin vaihtelevasti. Esimerkiksi pitkällä ollaan Japanissa. Siellä on vuonna 2008 astunut voimaan laki- ja säädöskokoelma, jonka keskeisenä periaatteena on rakennusten elinkaaren pidentäminen. Periaate on samantapainen maamme tavoitteiden kanssa. Tätä osoittavat laki- ja säädöskokoelman pääosiot: Ease of maintenance and reneval / Adaptability / Universal design for elderly and handicapped /7/. Säädösten taustalla ovat Japanissa tehdyt tutkimukset asuntojen muutoksista, Long-Life-kerrostaloasuntojen järjestelmistä ja ominaisuuksista sekä kartoitus asuntojen muuntojoustoa käsittelevästä tutkimus- ja kehitystyöstä. 4 TILARATKAISUT 4.1 Ratkaisutavan perusteita Huoneistojen muodostamisen ja ominaisuuksien määrittämisen lähtökohtana on rakennuksen tilajärjestelmä. Helsingin kaupungin ja Tekesin teknologiakilpailussa 2002 /8/ keskeiset periaatteet esitettiin tiivistettynä seuraavasti: Avoimessa rakentamisessa kiinteä tukiosa ja sen tilajärjestelmä on elinkaareltaan pitkäikäinen ja suunnitellaan mahdollisimman vähän tilojen muodostusta rajoittavaksi. Rakennuksen huoneistojakautuma voi olla säädeltävissä tilojen yhdistämisen, jakamisen tai laajentamisen avulla. Asuntojen sisällä tavoitteena on tarvittaessa muodostaa pohjaratkaisuiltaan erilaisia asuntoja sekä mahdollistaa myös myöhemmät muutokset. Muunneltavuuden avulla voidaan varautua myös uusiin asumismuotoihin tulevaisuudessa. Tilaratkaisun muuntojoustoa säätelevät asemakaavan määräämä rakennusoikeus ja rakennusala. Muuntojoustava ratkaisu vaikeutuu, jos rakennus- ja kerrosala ovat jäykästi säädeltyjä. Keskeistä muuntojoustaville talotyypeille ja pohjaratkaisuille ovat porrashuoneen ja liikennetilojen ratkaisutapa, asuntojen määrä kerrosta kohti sekä huoneistojakautuman säätelytavoite. Asuntoratkaisun kannalta tärkeitä ovat pysyvien rakennusosien rajaaman tilan muoto ja mitat, asunnon sisäänkäynnin sijoitus ja ikkunoiden aukotus. 4.2 Huoneistojakautuman säätely Asuntokokoihin liittyvää muuntelutarvetta aiheuttaa erilaisten asuntojen kysyntä talon eri kohdissa ja kerroksissa. Kooltaan muunneltavia asuntoja tarvitaan säätelyn kannalta kuitenkin vain pieni osa kohteesta, sillä ominaisuus vaikuttaa voimakkaasti asuntojen keskialaan. Jos jakautuman säätely perustuu runkorakenteen avoimuuteen, kantavien rakenteiden ja talotekniikan nousujen sopiva sijoitus on tärkeää. Parhaimmillaan asuntoja voidaan sijoittaa porrashuoneen yhteyteen kerroksittain eri määriä. Rajoitetumpaa asuntokokojen säätelyä tarjoaa kytkettävien tilojen periaate. Rakennukseen sijoitetaan huoneita, jotka ovat liitettävissä kahteen eri asuntoon. Helpoimmin huoneistojakautuman säätelyä toteuttaa sivuasunto, jolla on oma sisäänkäynti, saniteettitilat ja keittiövarustus. Sivuasunnot, joita voidaan käyttää joko erikseen tai yhdistettynä, sopivat erityisesti pienasuntotarpeeseen ja asuntokannan pitkän ajan muuntojoustoon. 4.3 Vaihtoehtoiset pohjaratkaisut Asukkaiden tarpeet ja mieltymykset poikkeavat saman asuntokoon puitteissa. Elämäntyylit ja -vaiheet tuovat asuntoratkaisuihin erilaisia vaatimuksia. Lapsiluvun kasvu lisää huoneiden tarvetta, joka vähenee lasten muuttaessa kotoa. Huonemäärän muutos on toteuttavissa varautumalla tietyn väliseinän lisäämiseen tai poistamiseen. Eri ruokakuntien pohjaratkaisutoiveet poikkeavat toisistaan. Eniten eroja aiheuttaa keittiöiden ratkaisutapa. Palautetutkimusten mukaan ikäihmiset arvostavat suljetumpia tilaratkaisuja kuin nuoremmat /9/. On perusteltua suunnitella ja tarjota asukkaille valittavaksi varsinkin keittiöiden osalta erilaisia ratkaisuja. Saniteetti- ja saunavaihtoehtojen tarjoaminen on myös tärkeää. Asuntosauna on yleinen perheasunnoissa, mutta monet eivät sitä halua. Se voidaan korvata haluttaessa vaatehuoneella, kodinhoitotilalla tai väljällä kylpyhuoneella. Muunneltavat saniteettitilat ja pystynousut sijoitetaan joko asunnossa hyvin saavutettavaan paikkaan tai porrashuoneen viereen, jolloin erilaiset asennukset ovat helposti tehtävissä ja huollettavissa. Koska erilaisten asuntovaihtoehtojen kysyntä on vaikeasti ennakoitavissa kohteita aloittaessa, valinnaisten pohjaratkaisujen tarjoaminen on perusteltua.

4 ohjeet - lausuntoversio 4 Monikäyttöisyys perustuu huoneiden järjestelyyn ja mitoitukseen ja mahdollistaa näin erilaisia asumistapoja ilman rakenteellisia muutoksia. Periaate sopii varsinkin suurehkoihin asuntoihin ja ratkaisutapaa on käytetty aiemmin runsaasti mm luvun kerrostaloissa. Periaatetta on kehitetty ja sovellettu myös uusiin kohteisiin ja ratkaisutapa on varsin yleinen Ruotsissa. 5 RAKENNUSJÄRJESTELMÄT Muuntojouston kaksi pääperiaatetta johtavat rakenteissa erilaisiin ratkaisuihin: Monikäyttöinen pohjaratkaisu tehdään ilman rakenteellisia muutosvarauksia. Muunneltavuuden perustana taas ovat vaihtoehtoiset ratkaisut tiloja ja rakenteita muuttaen. 5.1 Runkorakenteet Muunneltavuus edellyttää yleensä rakennuksen kantavan rungon ja tilaa muodostavien osien erottamista. Ratkaisutapa lisää valintamahdollisuuksia toteutusvaiheessa ja helpottaa saneerattavuutta tulevaisuudessa. Rajoittavina tekijöinä ovat huoneistojen väliset seinät ja porrashuoneet sekä ulkoseinien aukotus. Muunneltava talo voi olla pilari-laattarunkoinen, mutta tällaisia rakennetaan Suomessa asuntokäyttöön vähän. Muunneltavissa on myös vallitsevan tavan mukainen kantavista betoniseinistä ja ontelolaatoista tehty rakennus. Tällöin asunnon sisäisessä muuntelussa huonevaihtelu vaatii huonemitoituksen eri yhdistelmiin sovitetut jännevälit. Asuntokokojen muuntelu vaatii, että osa huoneistojen välisistä seinistä toteutetaan kevytrakenteisina. Myös pystyhormien sopiva sijoitus on keskeinen edellytys. Pientaloissa muunneltavuus on helpompi toteuttaa kuin kerrostaloissa, koska asuntoja ei ole päällekkäin eikä runkorakenteissa tarvitse ottaa huomioon vaihtoehtoja. 5.2 Talotekniikka Tilojen muuntojoustovaatimukset ja vaihtoehtotarpeet määrittävät taloteknisten ratkaisujen lähtökohdat. Talotekniikka kehittyy nopeasti varsinkin sähköisen talotekniikan osalta ja siihen liittyvillä ratkaisuilla on suuri vaikutus muuntojoustoon. Ilmanvaihdossa on keskeistä hajautetun tai keskitetyn ratkaisutavan valinta. Hajautettu ilmanvaihto voidaan toteuttaa myös niin, että ulkoilmavirta otetaan ja ulospuhallusilma johdetaan rakennuksen ulkoseinässä olevien ilmanvaihtolaitteiden kautta. Tällöin rakennuksen ilmanvaihdon pystyhormit eivät rajoita asuinhuoneiston ilmanvaihdon reititystä, mutta haasteena on ilmanvaihtolaitteiden sijoitus ulkoseinälle sekä vaakakanavien reititys. Haasteita ovat myös mm. saniteettitilojen toteuttaminen ja varautuminen saneeraukseen myöhemmin. Yksinkertaisinta on käyttää kiinteitä märkätiloja, jotka mahdollistavat erilaisia ratkaisutapoja. Keittiön tyyppi ja sijoitus vaikuttavat paljon pohjaratkaisuihin. Asuntoratkaisujen monipuolista valinnaisuutta tavoiteltaessa tarvitaan vaihtoehtoisia paikkoja pystynousuille. Jos halutaan kerroksittain erilaisia saniteettitiloja, käytetään välipohjassa yleensä tarpeen mukaan rajattua teknistä muuntoaluetta. Sähköasennusten kohtuullinen muunneltavuus voidaan saavuttaa tavanomaisin rankarunkoisin levyseinin. Muunneltavat sähkövedot siirrettävin väliseinin ovat asuintalossa useimmiten ylimitoitettu ratkaisu. 6 RAKENNUSPROSESSI Muuntojoustava rakentaminen parantaa asukkaiden vaikutusmahdollisuutta. Asukkaiden toiveita pyritään selvittämään ja tarjoamaan vaihtoehtoja erilaisten palvelukonseptien avulla. Asuntojen valmiiksi rakentaminen on Suomessa vallitseva toteutustapa. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia voidaan lisätä tarjoamalla vaihtoehtoisia ratkaisuja tai järjestelmällä asukkaille osallistumismahdollisuus. Rakennusprosessit perustuvat yleensä omakotitaloja lukuun ottamatta ammattirakennuttajien ja rakennusliikkeiden toimintamalleihin. Asukkaat ovat näissä ostajia, joiden vaikutusmahdollisuudet ovat pääosin niukat. Poikkeavia hankkeita tässä suhteessa ovat asukasyhteisöjen omaan käyttöönsä rakennuttamat kohteet. 6.1 Palvelukonseptit Valintamahdollisuuksien avulla asukas voi muokata asunnostaan yksilöllisen, mikä on varsinkin omistusasukkaalle tärkeää. Yleisiä toteuttamiskeinoja ovat sisustusmallistot, jotka sisältävät kohteessa tarjotut vaihtoehdot. Mallistoilla tarjotaan yleensä sisustusmateriaaleja ja -varusteita, jotka sisältyvät asunnon hintaan, mutta menettelyssä voidaan huomioida myös lisätoiveisiin vastaaminen. Asukasosallistumista helpottaa merkittävästi internetpalvelukonsepti, jota käyttäen toteutettiin teknologiakilpailun /10/ pohjalta lukuisia hankkeita kymmenen vuoden aikana. Asukaspalvelu tapahtui rakennuttajan asuntomyynnin yhteydessä. Valinta käsitti sekä asuntovaihtoehtoja että materiaaleja ja varusteita. Hankkeet perustuivat yleensä rakennuttajan ja urakoitsijoiden sopimusurakoihin. Kehitystyön perusteella syntynyt internetpalvelukonsepti on tullut myös useiden rakennusliikkeiden käyttöön. Sarjaräätälöinti on monipuolinen menettely, jossa asukas voi valita annetun valikon eri vaihtoehdoista. Valittavina voivat olla asuntokoko, pohjaratkaisu sekä varusteet ja pintarakenteet. Kehittyneessä muodossa palvelu toimii internetissä ja integroi eri osapuolet prosessiin. Asukkaiden tekemät valinnat tilataan ja ne päivittyvät reaaliaikaisesti suunnitelmiin ja dokumentteihin. Samaan aikaan saadaan hintatiedot asukkaalle sekä määräluettelot hankkijoille ja urakoitsijoille. 6.2 Asukasosallistuminen Asukkaiden muodostaman yhteisön ollessa rakennuttajana syntyy välitön asukkaiden ja suunnittelijoiden vuorovaikutus. Tällaisia hankkeita on kerrostaloissa toteutettu mm. Helsingin Jätkäsaaressa. Yhtä siellä toteutunutta hanketta /11/ varten muodostettiin aluksi yhdistys ja asuntojen tultua varatuksi perustettiin asunto-osakeyhtiö. Hankkeen asuntokoot olivat monipuoliset ja yhteistilat tavanomaista laajemmat. Asukkaat neuvottelivat toiveistaan suoraan arkkitehdin ja urakoitsijan kanssa. Tällainen hanke vaatii asukasyhteisöltä merkittävää työpanosta ja sitoutumista sekä kokeneiden asiantuntijoiden käyttämistä. Vastaavia hankkeita on samoihin aikoihin tullut vireille useita. Asukkaan osallistumiselle asuntonsa toteuttamiseen antaa suuret mahdollisuudet uusloft-konsepti. Asunnoissa on suuri huonekorkeus, mikä mahdollistaa osittaisten parvien rakentamisen. Saniteettitilat ovat valmiit ja keittiöille on useita liitäntäpaikkoja. Asukas hankkii kalusteet ja sisustusmateriaalit. Hanke on vaativa asukkaille, jonka vuoksi omatoimirakentajille on laadittu rakentamisohjeita. Uusloft-asunnon toteuttaminen myös ammattirakentajien avulla on mahdollista.

5 ohjeet - lausuntoversio 5 7 ESIMERKKIKOHTEITA 7.1 Kansainvälisiä esimerkkejä Varhaisimmat avoimen rakentamisen periaatetta noudattavat asuntokohteet on rakennettu Hollantiin jo 1970-luvulla. Sen jälkeen niitä on toteutettu lukuisia. Tunnettu kohde on Japanin Osakaan toteutettu NEXT21-projekti (kuva 2). Kyseessä on kokeellinen rakennus, jossa etsittiin uusia keinoja sekä rakennusratkaisuun että tekniikkaan. Kohteessa on yksilöllisesti muunneltavat asunnot ja julkisivut sekä katumaiset sivukäytävät, joihin talotekniikka on sijoitettu. Kohdetta seurasi joukko muita kohteita, joissa tavoitteena olivat yksinkertaiset ja taloudelliset ratkaisutavat. Japanissa Open Building rakentamista on lisännyt vuonna 2008 voimaan astunut laki- ja säädöskokoelma. Hollannissa on oltu kiinnostuneita toimisto- ja asuntorakentamisen integroinnista. Tällaisissa rakennuksissa voidaan samaan rakennukseen sijoittaa asuin- tai toimistohuoneistoja eri suhteissa kysynnän mukaan ja muuttaa suhdetta jälkeenpäin. Tästä esimerkkinä on Solids-projekti, jossa toimitilojen ja asuntojen valintamahdollisuus vietiin pitkälle. /12/ Berliinistä on esimerkkinä muuntojoustava puurakenteinen kerrostalo, jonka keskenään erilaisissa kerroksissa on joko yksi tai kaksi asuntoa. Kohde sai Saksan puurakennepalkinnon vuonna (Kuva 3) 7.2 Suomalaisia kohteita Seuraavassa esitellään joitakin merkittäviä muuntojoustavia kohteita Suomessa. Varhainen kohde oli Alvar Aallon Paimion parantolaan suunnittelema henkilökunnan asuinrakennus. Siinä esiteltiin arkkitehdin oman kuvauksen mukaan uudenlainen elastinen periaate. Rivitalossa toisen sivun makuuhuoneet voitiin liittää vaihtoehtoisesti eri huoneistoihin ja näin muodostaa erikokoisia huoneistoja. Herttoniemenrannan Miljöö-2000-kilpailun tavoitteena oli edistää tulevaisuuden asumistarpeita asukaslähtöisyyden ja muuntojouston pohjalta. Neljä kilpailussa palkittua ehdotusta toteutettiin vuosina Näissä tavoitteet saavutettiin erilaislla ratkaisutavoilla. 97 asunnon vuokratalossa asukkailla oli mahdollisuus valita useasta eri asuntotyypistä, joissa oli kiinteä saniteettitila, mutta keittiön paikka vaihteli. Miljöö-2000-kilpailussa menestyneiden kohteiden kokemusten pohjalta eri rakennuttajat ja suunnittelijat käynnistivät useita vastaavia hankkeita 1990-loppupuolella. Lauttasaaren rantaan toteutettiin 1990-luvun lopulla KVRkilpailun perusteella mittava Meritähti-projekti. Siinä pisteta- Kuva 2. NEXT21-projekti on Open Building -koerakennuskohde Japanin Osakassa. Kuva 3. Puurakenteisen kerrostalon vaihtelevat fasadit Berliinissä Kuva 4. Lauttasaaren Meritähti-kohde 1990-luvulta.

6 ohjeet - lausuntoversio 6 lojen kerrokset voitiin jakaa erikokoisiin asuntoihin kysynnän ja näkymien mukaan. (Kuva 4). Arabianrannan kilpailussa 2000-luvun alussa valittiin voittajaksi muunneltava kerrostalokonsepti. Asukkaille esiteltiin internetissä eri elämänvaiheisiin ja -tyyleihin sopivia asuntojen pohjaratkaisuja sekä kalusteita, varusteita ja pintamateriaaleja hinnoiteltuina vaihtoehtoina. Ulkoseinärakenteena on teräsrunkoinen järjestelmä ja välipohjat pääosin ontelolaattoja. Asuntojen ja huoneiden väliset seinät voidaan sijoittaa kerroksissa eri paikoihin. Kohteen etuna on myös myöhempi muunneltavuus. Kohde sai vuoden 2005 RIL-palkinnon. (Kuva 5) Uusloft-konseptin pilottihankkeessa vuonna 2010 tehtiin 5 metriä korkeita raakatiloja, joihin asukkaat saattoivat itse toteuttaa erilaisia asuntoja. Perusloft oli 100 tai 50 m²:n tila, jonka asukas saattoi jakaa huoneiksi tai jota asukas saattoi laajentaa parvityyppisillä tiloilla. Kattokerroksessa oli osin sisäänvedettyjä atriumhuoneistoja sekä yhteistiloja. (Kuva 6) Asunto-osakeyhtiö Helsingin Malta on asukasyhdistyksen Helsingin Jätkäsaareen rakennuttama Hitas-kerrostalo, joka on toteutettu ryhmärakennuttamismenettelyllä. Asukkaat ovat alusta lähtien olleet suunnittelemassa talohanketta keskeisinä arvoina yhteisöllisyys, viihtyisyys ja ekologisuus. Yhteisötilat mahdollistavat asukkaiden vuorovaikutuksen ja yhteistyön. Rakentamisessa toteutetut ratkaisut säästävät energiaa pitkällä tähtäimellä. (Kuva 7) Vanhakaupungin Kellokas Helsinkiin oli ryhmärakennuttamiskohde, jossa asukkaat ovat päättäneet laadullisista että tilallisista ratkaisuista. Talotyyppi mahdollistaa asuntojen laajentumisen tai supistumisen tarpeiden vaihdellessa. Rakennukset voidaan jakaa asunnon kokonaisuuksiksi. (Kuva 8) Kuva 5. Arabianrannan kilpailuvoittaja 2000-luvulta, kuvassa katujulkisivu. Kuva 7. Ryhmärakennuskohde Asunto Oy Helsingin Malta pihan puolelta nähtynä. Kuva 6. Asunto Oy Helsingin Tila, uusloftasuntojen pilottihanke. Kuva 8. Asunto Oy Vanhakaupungin Kellokas -paritalon harmonisia tiili- ja ikkunapintoja.

7 ohjeet - lausuntoversio 7 VIITTEET 1 The International Council for Research and Innovation Building and Construction / CIB- W104 Open Building 2 Käsitteiden pohjana Jyrki Tarpion väitöskirja: Joustavan asunnon tilalliset logiikat / TTY Lähteessä pääkäsite on termi joustavuus ; tässä ohjeessa käsitteeseen on lisätty täsmentävä muunto - lisämääre. 3 Prof. John Habraken: Lainaus luennosta Suomen vierailulla 5/ Ks. esim. Jyrki Tarpion väitöskirja, luku 1. 5 Periaatteet on nimetty mukaillen Jyrki Tarpion väitöskirjan seitsemää joustavan asunnon tilallista logiikkaa. 6 SATOn vuoden 2007 myyntikohteiden asukaspalauteaineisto: Käsikirjoittajan vastauksista suorittama erittely. 7 Prof. Kazunoby Minami / Shibaura Institute of Technology: Long life housing / Research reports. 8 Helsingin kaupunki ja Tekes: Arabianrannan Teknologiakilpailu SATOn kohteita vuosina n. 400 asuntoa / Asukasnäkökulma kaupunkiasumiseen s. 22: / Rakennustieto Helsingin kaupunki ja Tekes: Arabianrannan Teknologiakilpailu RY-lehden artikkeli 2015: Matti Seppänen, Asunto Oy Helsingin Aikalisän hallituksen puheenjohtaja 12 Solids Long-term flexibility projects, Stadgenoot Amsterdam : 1) Solids Ijburg, Baumschlager-Eberle Architects 2) Kennisbank Platform 31, Tony Fretton Architects London. KUVALUETTELO Kuva 2. Kuva 3. Kuva 4. NEXT21-projekti: Osaka Gas-koerakennus 1994 / Y. Utida, S. Fukao / valokuva Jyrki Tarpio Puukerrostalo, Berliini 2009 / Client e3 Bau GbR / Kaden Klingbeil Arcitekten, kuva Bernd Borchardt Asunto Oy Lauttasaaren Meritähti 1977 / NCC / Arkkitehdit T. Vormala, S. Raitala ja J. Linko Kuva 5. Arabianrannan PlusKoti : Arabian kotiranta, 2005 / SATO / ArkOpen Oy, E. Kahri ja P. Viita Kuva 6. Asunto Oy Helsingin Tila: Arabianranta 2012 / SATO / Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy, Pia Ilonen Kuva 7. Asunto Oy Helsingin Malta: Jätkäsaari 2015: Koti Kaupungissa yhdistys / ARK-house arkkitehdit Oy, Pentti Kareoja Kuva 8. Asunto Oy Vanhakaupungin Kellokas Helsinki 2011 / Asukkaat / arkkitehdit Karin Krokfors ja Arvi Mäkitalo