Vapaa-ajan lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Jäähallien yhtiöittämisselvitys

Transkriptio

1 Vapaa-ajan lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Jäähallien yhtiöittämisselvitys 2065/ /2014 Vapaa-ajan lautakunta Valmistelijat: vs. vapaa-aikapäällikkö Heli Antikainen-Pauna, ja vs liikuntapalveluiden esimies Saku Nikkanen, , Vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä kaupunginhallitus päätti Raimo Honkasen ehdottamana sekä Osmo Fribergin ja Ulla Huittisen kannattamana, että jääliikuntahalliyhtiön avustus korotetaan euroksi ja että samalla kaupunginhallitus päättää käynnistää selvityksen molempien jäähallien toiminnan yhdistämisestä yhden osakeyhtiön hoidettavaksi. Yhdistämissuunnitelma tehdään siten aikataulutettuna, että molemmat jäähallit toimivat samassa yhtiössä viimeistään alkaen. Kaupunginhallitus hyväksyi Raimo Honkasen ehdotuksen jääliikuntahalliyhtiön määrärahasta ja yhtiöittämisselvityksen tekemisestä. SSO-jäähalli eli Salon Jääliikuntahalli Oy toimii osakeyhtiömuotoisena, toisen jäähallin ollessa suoraan kaupungin omistuksessa. Jäähalliyhtiön osakepääoma on euroa ja ylikurssirahastoon on kirjattu ,42 euroa. Salon kaupungin osuus maksetusta osakepääomasta on yhteensä ,67 euroa. Lisäksi jääliikuntahalliosakeyhtiö omistaa jäähallin, jonka arvo taseessa on tällä hetkellä ,03 euroa. Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 74,3 % ja muita osakkaita yhtiössä on yhteensä 53 kpl. Mikäli hallintakuvioita halutaan yhtenäistää, vaihtoehtoina ovat Salon Jääliikuntahalli Oy:n purkaminen, Salon kaupungin hallin myyminen osakeyhtiölle tai nykytilanteen jatkaminen. Yhtiön purkaminen on mahdollista vain selvitystilaan asettamisen kautta. Koska kaupunki ei ole jäähalliyhtiön ainoa osakkeenomistaja, yhtiöittämisvaihtoehdossa jää käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi lunastustarjouksen antaminen muille osakkeenomistajille. Tämä on kaupungille kallis vaihtoehto. Kaupungin omistaman jäähallin ostaminen on puolestaan Jääliikuntahallille arvokas hankinta, sen arvo on kaupungin taseessa tällä hetkellä ,31 euroa. Salon valtuusto teki jäähallin rakentamispäätöksen yhteydessä päätöksen, jonka mukaan kaupunki vastaa Salon Jääliikuntahalli Oy:n käyttökustannuksista. Osakeyhtiöllä on lainaa jäljellä ( ) ,54 euroa. Lainan lyhennyksen määrä on vuonna 2014: ,82 euroa. Salon Jääliikuntahallin poistot olivat vuonna ,11 euroa ja tilikauden voitto oli ,80 euroa eli yhteensä ,91 euroa. Yhtiöllä on aiempia voittovaroja taseessa ( ) ,10 euroa ja pankkitileillä on varoja ,54 euroa. Salon Jääliikuntahalli Oy on kirjeessään Salon kaupunginhallitukselle

2 todennut, että vuonna 2000 tehtyä valtuuston päätöstä tulisi noudattaa vähintään siihen asti, kun rakentamista varten otettu laina on loppuun maksettu. Liitteenä on excel-taulukko jäähallien vuoden 2013 tuotoista ja kuluista. Laskelmassa on kaupungin jäähallin osalta avattu kaupungin tilavuokra poistoiksi sekä lämmitys-, sähkö- ja vesi- ja jätevesikuluiksi. Lisäksi liitteenä on Salon Jääliikuntahalli Oy:n tuloslaskelma ja tase vuodelta Henkilöstökustannukset ovat jäähallien osalta yhteensä euroa, tästä laskutetaan Salon jääliikuntahallia vain euroa. Salon jääliikuntahalli Oy maksaa siis tällä hetkellä kaupungille henkilöstökuluista vain tehtyjen tuntien mukaan, ei lainkaan varallaolosta ym. Myös sähkö- ja lämmityskustannukset ovat kaupungin omistamassa hallissa suuremmat johtuen vanhemmassa hallissa käytössä olevasta vanhemmasta tekniikasta. Vuoronjakoperiaatteen mukaan kaupunki ei peri yhdistyksiltä tilavuokraa, mikäli toiminta tukee kaupungin tavoitteita ja toimintaa. Tämän periaatteen mukaisesti yhdistyksiltä ei peritä tilavuokraa kaupungin omistaman jäähallin käytöstä. Sen sijaan ohjeistus ei koske Salon Jääliikuntahallit Oy:tä, vaan se voi periä vuokraa hallin käytöstä. Mikäli molemmista halleista ryhdyttäisiin perimään jääliikuntayhdistyksiltä käyttökorvauksia, asettaisi se yhdistykset kestämättömään ja toisiin yhdistyksiin verrattuna epätasa-arvoiseen tilanteeseen. Kaupungin olisi tällöin pakko avustaa yhdistyksiä tilavuokrissa. Apulaiskaupunginjohtaja: Hallintamallin muutokselle ei löydy nykytilanteessa taloudellisia perusteluja ja muutosta hankaloittaa se, että Salon Jääliikuntahalli Oy ei ole kokonaan Salon kaupungin omistama yhtiö. Salon kaupungin liikuntapalvelut tarjoaa Salon Jääliikuntahalli Oy:n käyttöön omaa henkilöstöään. Kaupungin liikuntapalveluilla on olemassa henkilöstöresurssit vuorojen jakamista varten kaupungin omistamiin liikuntapaikkoihin. Yhden lisäkohteen markkinointi ja vuorojen jakaminen on mahdollista sisällyttää lisätehtävänä nykyisen henkilöstön toimenkuviin ilman lisäkuluja. Lisäksi joko liikuntapaikkamestari tai liikuntapalveluiden esimies voisi toimia jatkossa Salon Jääliikuntahalli Oy:n toimitusjohtajana. Osa avustuksesta voitaisiin jatkossa antaa yhtiölle tarjottavan henkilöstöresurssin kautta (noin euroa/vuosi). Rahallisen avustuksen määrän esitetään olevan vuosina euroa/vuosi, minkä jälkeen Salon Jääliikuntahallin rakentamisaikainen laina on maksettu kokonaisuudessaan pois ja avustuksesta voidaan siirtyä tarveharkintaan. Päätös: Vapaa-ajan lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen ja saattaa asian kaupunginhallitukselle tiedoksi.

3 Kaupunginhallitus Valmistelija: kaupunginlakimies Jari Niemelä, Salon Jääliikuntahalli Oy:ltä pyydettiin lausunto vapaa-ajan lautakunnan päätöksestä. Yhtiön hallituksen lausunto on liitteenä. Lausunnon keskeinen sisätö: "Yhtiön hallitus esittää, että kaupunginhallituksen päätöksen mukainen selvitys jäähallien toiminnan yhdistämisestä yhden osakeyhtiön toiminnaksi tehdään. Yhtiöittämisvaihtoehtoa tulee verrata nykyiseen toimintamalliin ja vapaa-ajanlautakunnan esittämään malliin. Selvitys tulee tehdä yhteistyössä Salon kaupungin ja jäähalliyhtiön hallituksen kanssa. Selvityksen yhteydessä tulee tehdä tekninen arvon määritys ja arvio tulevista investointitarpeista molempien halliten osalta. Talouden mallinnuksesta tulisi pyytää lausunto tilintarkastusyhteisö BDO:lta. Lisäksi tulee määritellä kaupungin liikuntapoliittiset periaatteet ainakin siinä tapauksessa, että päädytään yhtiöittämismalliin." Koska kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 74,3 prosenttia ja muita osakkaita yhtiössä on paljon (53 kappaletta), kaupunki ei voi omin toimin eikä konserniohjauksen keinoin saattaa molempia jäähalleja samaan yhtiöön. Yhdistämisselvitys tulisi käynnistää kaupungin ja Salon Jääliikuntahalli Oy:n hallituksen kanssa yhteistyössä. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee vapaa-ajan lautakunnan päätöksen tiedoksi. Kaupunginhallitus päättää ehdottaa Salon Jääliikuntahalli Oy:n hallitukselle yhteisen jäähallien yhdistämisselvityksen käynnistämistä ja yhteisen työryhmän perustamista. Kaupunginhallitus nimeää kaupungin edustajiksi työryhmään kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannerveden, hankintapäällikkö Päivi Kohvakan, kaupunginlakimies Jari Niemelän ja vs. liikuntapalveluiden esimies Saku Nikkasen. Päätös: Saija Karnisto Simo Paassillan kannattamana ehdotti, että kaupunginjohtajan päätösehdotus hyväksytään seuraavin lisäyksin: Selvityksessä tulee tarkastella jäähallien tulevaisuutta kaikki toimintamallit huomioiden kaupungin jäähallin fuusioiminen SSO-halliin toiminta nykyisellä mallilla uuden yhtiön perustaminen, johon kuuluvat molemmat hallit olemassa oleva yhtiö puretaan ja myös SSO-halli siirtyy kaupungin toiminnaksi

4 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen Saija Karniston ehdottamin lisäyksin. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että selvityksen tulee olla valmis vuoden 2015 helmikuun loppuun mennessä ja nimesi vastuuhenkilöksi kaupunginlakimies Jari Niemelän. Valmistelijat: vs. vapaa-aikapäällikkö Heli Antikainen-Pauna, , vs. liikuntapalveluiden esimies Saku Nikkanen, ja kaupunginlakimies Jari Niemelä, Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen asiaa käsiteltiin työryhmässä, jossa kaupungin edustajina olivat Mika Mannervesi, Saku Nikkanen, Heli Antikainen-Pauna ja Jari Niemelä sekä jäähalliyhtiön edustajina Ari Tiainen, Seppo Juntti, Vesa Valkonen ja Jani Nurmi. Kaupunginvaltuuston päätös ja sen merkitys Salon kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä jäähallin perustamisen osakeyhtiömuotoisena siten, että yhtiö vastaa pääomakuluista osakepääomalla ja lainalla, jonka kulut katetaan jääajan myynnistä saatavin tuloin ja että kaupunki vastaa käyttökustannuksista. Yhtiö on huolehtinut lainan hoidosta ja tehdystä päätöksestä poiketen osasta hallin käyttökustannuksista jääajan myynnistä saatavilla tuloilla. Yhtiö lyhentää lainaa vuosittain eurolla ja maksaa korkoja nykyisin noin 1700 euroa. Viimeinen lainaerä maksetaan Kaupunki omistaa yhtiön osakkeista noin 74 prosenttia; muita osakkaita yhtiössä on 53 kappaletta. Kaupunginvaltuuston päätöksestä, että kaupunki vastaa jäähallin käyttökuluista, voitaisiin poiketa, jos yhtiön perustamisen aikaiset olosuhteet olisivat muuttuneet olennaisesti. Käyttökulukorvaus on ollut useita vuosia käyttökuluja pienempi. Esimerkiksi vuonna 2014 korvaus oli euroa ja käyttökulut olivat euroa. Työryhmän näkemyksen mukaan päätöksestä ei voisi poiketa ainakaan ennen kuin yhtiön lainat on maksettu vuoden 2016 lopussa. Vuorojakoperiaate, vertailu muihin urheilulajeihin ja tasapuolisen kohtelun vaatimus Kaupungin noudattaman vuorojakoperiaatteen mukaan salolaisilta yhdistyksiltä ei peritä tilavuokraa liikuntapaikoista, jos toiminta tukee kaupungin tavoitteita ja toimintaa. Salolaiset urheiluseurat eivät siis maksa harjoitus- ja otteluvuoroistaan kaupungin liikuntapaikoissa. Kaupunki ei toisaalta tue seurojen muualta ostamia vuoroja.

5 Eri urheilulajit ovat Salon kaupungissa harjoitusolosuhteiden osalta jonkin verran erilaisessa asemassa ns. sisälajien osalta. Suurimmassa osassa palloilulajeista, kuten lentopallossa ja koripallossa, seurat harjoittelevat kaupungin omistamissa tiloissa (yhteensä 31 salia). Palloilulajeista uusimmat, kuten salibandy ja futsal ovat lajiin liittyvän ison lattiatilatarpeen vuoksi joutuneet vuokraamaan jonkin verran tiloja yksityisiltä liikuntasaleilta. Myös kamppailulajiseurat ostavat harjoitusvuoroja yksityiseltä sektorilta. Jokaiselle lajille ja seuralle on pystytty ainakin joitain vuoroja antamaan, ja vuorojen ostaminen on perustunut lajista riippumatta vapaaehtoisuuteen. Jääliikunnan osalta tilanne on vastaava. Kaupunki omistaa yhden hallin, jonka käyttöaste on käytännössä sata prosenttia iltakäytön osalta. Tämä ei riitä suuren harrastajajoukon tarpeisiin, ja seurat ostavat paljon vuoroja myös yhtiön jääliikuntahallilta. Jääurheilussa seurat ostavat vuoroja selvästi eniten ja jääurheilun kausimaksut ovat sen ja kalliiden varusteiden vuoksi karkaamassa monen perheen ulottumattomiin. Jääurheilua harrastavat Salossa taitoluistelijat (noin 250 harrastajaa, suurin seura SalPa) ja jääkiekkoilijat (noin 630 harrastajaa, suurin seura Kiekkohait, noin 300 pelaajaa; 18 joukkuetta pelaa harrastesarjaa yhtiön hallissa). Jos kaupunki luopuu suoraan omistamastaan jäähallista ja se yhtiöitetään ja yhtiön edellytetään kattavan kulunsa käyttömaksuilla, jääurheiluseurojen vuoromaksut nousevat ja niiden asema muuttuisi eriarvoiseksi verrattuna muihin urheilulajeihin Salossa. Jääurheiluseurojen edustajat ovat yhteistuumin todenneet, että järjestely tekisi lajeista niin kalliita, että vain harvalla olisi varaa harrastaa niitä. Esimerkiksi SalPa taitoluistelu ostaa jääaikaa vuodessa noin eurolla, josta jokainen taitoluistelija maksaa keskimäärin 160 euroa. Kiekkohait ostavat jääaikaa noin eurolla vuodessa. Kaupungin viranomaisten on kohdeltava eri urheilulajien harrastajia ja urheiluseuroja tasapuolisesti, yhdenmukaisin perustein. Kaupungin maksupolitiikka eri liikuntapaikoissa ja siihen vaikuttavat toimet eivät voi merkittävästi poiketa toisista ilman asiallisia perusteluja.työryhmä ei tule esittämään mallia, joka olisi ristiriidassa voimassa olevan liikuntamaksupolitiikan kanssa. Jäähallien kunto ja investointitarpeet Kaupungin jäähalli on 28 vuotta vanha ja sen ylläpitäminen käyttökelpoisessa kunnossa edellyttää vuosikorjausten (kattovuodot, infrapunalämmittimet, yleisöwc:t) lisäksi jonkin verran investointeja. Yhtiön halli on kohtuullisen hyvässä kunnossa. Hallien yhteiskäytössä olevien kylmäkonttien saneeraus on tarpeellinen, ja sen kustannukset jaettaisiin molemmille puoliksi; saneeraus on kaupungin investointisuunnitelmassa vuodelle Nykyisen valaistuksen korvaaminen led-valaistuksella olisi energiankulutuksen kannalta tarpeen molemmissa halleissa.

6 Yhtiön hallin jääajan myynti Yhtiön hallin kaikki vuorot on myyty arkisin klo ja viikonloppuisin klo pääsääntöisesti. Yhtiö saa tuloja jääajan myynnin lisäksi mainosmyynnistä ja sponsorisopimuksista. Työryhmän kannan mukaan ulkoisten tulojen turvaaminen / säilyttäminen nykyisellä tasolla on tärkeää. Kehittämiskohteet Työryhmä havaitsi seuraavat kehittämiskohteet tarpeellisiksi jäähallien toiminnassa: - yhtiön hallin tiedot tulee viedä kaupungin verkkosivuille ja hallivuorot kaupungin sähköiseen tilavarausjärjestelmään (Timmi); - Ympärivuotisten harjoitteluolosuhteiden varmistaminen ja markkinoinnin tehostaminen: kevät- ja kesäaikojen myyntiä leirikäyttöön voidaan tehostaa: lisää jääajan myyntituloja sekä majoitus- ym. tuloja salolaisille yrityksille; - laaditaan huoltosopimus kaupungin ja yhtiön välille; sopimus sisältäisi todellisiin kuluihin perustuvan henkilö- ja konetyötuntiveloituksen vuoden 2017 alusta alkaen (vähentää kaupungin kuluja palveluista yhtiölle noin euroa vuodessa ja yhtiön kulut lisääntyvät samalla summalla); - yhteisen investoinnin toteuttaminen: kylmäkonttien saneeraus, energiatehokkuuden lisääminen (led-valaistus halleihin, aurinkopaneelit katolle); - kaupungin maksama käyttökulukorvaus pienenee euroon vuodesta 2017 alkaen nykyisen euron sijasta; - mahdolliset investoinnit ja suuremmat korjaukset on rahoitettava lainalla, joka saattaa edellyttää käyttökulukorvauksen tarkistamista - yhteistyötä tulee lisätä yhtiön ja kaupungin liikuntapalvelujen välillä: muun ohella yhtiön hallituksessa tulisi olla liikuntapalvelujen edustaja; - yhtiö voi ostaa nykyisten palvelujen lisäksi muitakin palveluja kaupungilta (esim. siivouspalvelut); - kaupungin jäähallin kustannuksista pitää lisäksi poistaa henkilöstökulut neljän kuukauden ajalta, jolloin työntekijät ovat työssä muualla liikuntapalveluissa. Kaupunginhallituksen edellyttämät selvitettävät vaihtoehdot 1. Kaupungin jäähallin fuusioiminen Salon Jääliikuntahalli Oy:öön Vaihtoehto edellyttäisi käyttömaksujen perimistä salolaisilta seuroilta niiden

7 kaikista vuoroista. Tämä olisi vastoin tasapuolisen kohtelun vaatimusta eri urheilulajien seurojen ja harrastajien välillä. Seurojen talous ei kestä käyttömaksujen lisäämistä; nykyiset yhtiön hallin käyttömaksut ovat seurojen mukaan oikealla tasolla. Jääliikuntahalliyhtiön edustajien mielestä kaupunki voisi ostaa jääaikaa uudelta yhdistetyltä halliyhtiöltä enintään samalla summalla kuin nykyisin käyttää rahaa jäähallien talouteen. Uusi yhtiö voi toimia tasapuolisesti ja pyrkiä mahdollisimman taloudelliseen toimintatapaan huomioiden konserniohjaus muun ohella liikuntapaikkapolitiikan osalta. 2. Toiminta nykyisellä mallilla Jatkaminen nykyisellä mallilla toimintaa ja yhteistyötä tehostamalla edellä lausuttujen kehittämiskohteiden mukaisesti on selvitystyössä mukana olleiden mielestä paras vaihtoehto lähivuosille. Keskeiset vaihtoehdon hyödyt ovat - salolaisten jääliikunnan harrastajien toimintaedellytysten varmistaminen tasapuolisesti muiden lajien harrastajien kanssa - ulkoisen rahan varmistaminen - kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto, jossa kaupungin menot eivät kasvaisi nykyisestä. 3. Uuden yhtiön perustaminen, johon kuuluisivat molemmat hallit Samat ongelmat, kuin vaihtoehdossa Olemassa olevan yhtiön purkaminen ja sen omistaman hallin siirtäminen kaupungin toiminnaksi Yhtiön purkaminen ja hallin siirtäminen kaupungin omistukseen ei ole tarkoituksenmukaista, koska yhtiöllä on paljon muita osakkeenomistajia, eikä kaupungilla ole lunastusoikeutta osakkeisiin; toimenpiteellä menetettäisiin ulkoista rahaa, joka lisäisi kaupungin rahoitustarvetta. Lausuntoa ei ole käsitelty Salon Jääliikuntahalli Oy:n hallituksessa. Liitteenä on kaupungin ja yhtiön jäähallien taloutta kuvaava taulukko. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee selvityksen tiedoksi ja päättää, että salolaisten eri urheilulajien harrastajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi jäähallien toimintaa jatketaan työryhmän ehdotuksen mukaisesti nykyisellä mallilla ja valmistelun mukaiset kehittämiskohteet toteutetaan. Päätös:

8 Esittelijänä toimi vs. kaupunginjohtaja Kai Saarimaa. Merkittiin että Marja Ruokonen poistui esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Kaupunginhallitus piti neuvottelutauon klo Merkittiin että Tauno Kanerva poistui kokouksesta neuvottelutauon aikana klo Raimo Honkanen Juha Punnan kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun siten, että hallituksen alun perin ehdottama yhtiöittämisselvitys tehdään ja lisäksi selvitetään, mitä muita keinoja on kustannusten alentamiseksi. Selvitys tehdään vuoden 2015 aikana. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty asian palauttamista koskeva kannatettu ehdotus, oli äänestettävä asian palauttamisen ja käsittelyn jatkamisen välillä. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä asian palauttaminen sai 7 ääntä (Viitanen, Punta, Friberg, Huittinen, Honkanen, Lehti, Äyräväinen) ja asian käsittelyn jatkaminen 4 ääntä (Karnisto, Ahonen-Ojala, Paassilta, Lundén). Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uuteen valmisteluun Raimo Honkasen ehdotuksen mukaisesti.