Manuaali. Ortopedisen manuaalisen fysioterapian ainoa ammattilehti Suomessa 4/2008. Manuaali 4/2008 1

Transkriptio

1 Manuaali Ortopedisen manuaalisen fysioterapian ainoa ammattilehti Suomessa 4/2008 Manuaali 4/2008 1

2 Sisältö Manuaali Suomen Ortopedisen Manuaalisen Terapian Yhdistys ry:n jäsenlehti Julkaisija Suomen Ortopedisen Manuaalisen Terapian Yhdistys ry Osoite Hallituskatu 11 C, Tampere Puhelin: (03) , Fax: (03) Sähköposti: Internet: Päätoimittaja Jarno Keskinen Toimituskunta Mikael Allenius Teija Muikku Jukka Nordström Ulla Parviainen Pääkirjoitus Jarno Keskinen 4 Miten alkuun olkakipupotilaan harjoittelussa? Hilkka Virtapohja 8 Lahden ammattikorkeakoulun fysioterapiakoulutus 20 vuotta Marja Mikkelsson 10 Servikaalisen dystonian fysioterapiasta Sanna Garam 13 Puheenjohtajan palsta Olli Aranko 16 Olkapään impingement-syndrooman fysioterapia - Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Juha Niinikoski, Teemu Rinta-Mänty 20 Syysopintopäivät Tampereella: Olkapää vaivaa - mitä tehdä Jouni Peltola 24 SOMTY:n kurssiesittelyt 27 SOMTY:n kurssikalenteri OMT-Tutkinnon suorittaneet fysioterapeutit Jouni Peltola jouni.peltola@mehilainen.fi, Jari Rautiainen jari.rautiainen@jyvaskylanfysioterapia.fi Miika Väisänen miikavaisanen@msn.com, Taitto Pintoresco Jakotie 3a A, Helsinki Sähköposti: kimmo.tahtinen@pintoresco.fi Puhelin: Manuaali Ortopedisen manuaalisen fysioterapian ainoa ammattilehti Suomessa 4/2008 Ilmoitusmyynti Pintoresco Sähköposti: kimmo.tahtinen@pintoresco.fi Puhelin: Kirjapaino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki Puhelin: (02) , Fax: (02) Kannessa Prima ballerina Kannen kuva Kimmo Tähtinen Manuaali 4/ Manuaali 4/2008

3 Pääkirjoitus Kimmo Tähtinen datafuusio Vuosi 2009 on ovella ja 2008 jää taakse. Mitä jäi mieleen? Itselleni jäivät päällimmäisenä mieleen Kauhajoen tapahtumat syyskuussa. Se mikä minua eniten hämmästyttää on se, että asia unohtui ihmisten mielistä nopeasti. Jokelan jälkeen kaikki oli mahdollista. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä suomessa on huomattava. Tilastojen mukaan ne ovat suurin kansansairausryhmämme. Vuonna 2007 Suomessa oli sairauslomapäivää. Se on liikaa, mutta ei johdu siitä, ettei meillä olisi tietotaitoa hoitaa tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Ongelma on paljon laajempi kuin se, onko ihmisellä toiminnallinen vai rakenteellinen häiriö. Teollistumisen aika alkoi 1700-luvulla ja jatkuu Suomessa tietoyhteiskuntana 1990-luvun puolivälistä tähän päivään. Tietoa on jo niin paljon, että tuotetusta informaatiosta tulisi päästä ymmärrykseen. Tarvitaan enemmänkin tiedon kriittistä ja kokonaisvaltaista arviointia kuin lisää tietoa. Pitää ruveta puhumaan yleisesti datafuusiosta. Valtion hallinnossa on laadittu säännöllisin väliajoin kansallisia yhteiskuntastrategioita. Strategiassa on määritelty kansallinen visio ja tahtotila sille, minkälaisen tietoyhteiskunnan haluamme Suomesta luoda. Strategiassa kuvataan myös sekä kansallisen että kansainvälisen tietoyhteiskunnan nykytilaa. Missä on inhimillisyys ja yhteisöllisyys? Kuinka syvälle tarvitsee mennä? Oman edun tavoittelusta on tullut hyve, jota pidetään itsestäänselvyytenä. Mennäänkö liian pitkälle, kun TULE-vaivojen yhteydessä puhutaan tietoyhteiskunnan murroksesta? Perheet ja ennen kaikkea lapset ovat tietoyhteiskunnan perusyksiköitä. Noita perusyksiköitä me hoidamme. Kaikki mikä vaikuttaa perusyksikön elämään vaikuttaa siihen, miksi ja miten me ihmistä hoidamme. Kuten jo aikaisemmin olen todennut, yhdessä hoitohuoneessa, yksi asiakas kerrallaan ei voida TULE-vaivojen nousun suuntaa muuttaa. Tarvitaan laajempaa muutosta ja ennen kaikkea sitä yhteisöllisyyttä, jossa yhteisen edun tavoittelu on ensisijaista. Tarvitaan valtion ja kunnallisen hallinnon sekä työnantajatahojen yhteistyötä. Ennen kaikkea on muistettava, että TULE- sairauksien ehkäisy ja TULE-terveyden edistäminen vähentää kaikkia kansansairauksia. Kyllä me osaamme hoitaa TULE-vaivoja mutta emme osaa ennaltaehkäistä! TULE-sairauksien ehkäisy ja TULEterveyden edistäminen vähentää kaikkia kansansairauksia.. Jarno Keskinen, päätoimittaja Manuaali 4/2008 3

4 ARTIKKELI Miten alkuun olkakipupotilaan harjoittelussa? Kroonisessa olkakivussa ohjattua harjoittelua on toteutettu hyvin erilaisilla tavoilla ja yksittäisissä tutkimuksissa siitä on osoitettu olevan hyötyä erityisesti potilaan toimintakykyyn (1). Olkanivelen pinneoireyhtymän kroonisen vaiheen harjoittelua on kuvattu kolmessa satunnaistetussa tutkimuksessa. Näistä kahdessa tutkimuksessa osoitettiin harjoittelun olevan yhtä tehokas kivun lievittymisessä ja toimintakyvyn paranemisessa kuin acromioplastia (2, 3). Lombardin (4) tutkimuksessa saatiin progressiivisesta voimaharjoittelusta hyötyä kroonisessa pinneoireyhtymässä kivun lievittymiseen ja toimintakyvyn ja elämänlaadun paranemiseen kontrolliryhmään verrattuna. Harjoittelussa käytettiin vetoharjoituslaitetta (talja). Training the brain olkanivelen neuraalisen säätelyn uudelleen opettelu Akuutin tai kivuliaan olkavaivan fysioterapia on haastavaa. Sen onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa ratkaisevasti potilaan harjoittelumotivaatioon ja asenteisiin jatkossa. Liian varhain tai liiallisella teholla aloitettu voimaharjoittelu vastuskumilla tai painoilla kipeyttää olkapäätä entisestään, ja potilaan usko fysioterapian vaikuttavuuteen voi olla menetetty. Silloin, kun ei voida nojautua satunnaistettujen harjoittelututkimusten malleihin, etenemisen perusteita voidaan hakea biomekaanisista töistä. Niistä ilmenee selkeä konsensus, että olkavaivojen patologian taustalla on sekä olkanivelen että lapaluurintakehänivelen dynaamisen kontrollin häiriö (5, 6). Tämän takia olkakivun alkuvaiheen harjoittelutulosten optimoimiseksi fysioterapeutin on tärkeää ymmärtää kapseli-nivelsideyhteyksien ja lihasten neuraalinen säätely ja yhteistyö. Perinteisesti on ajateltu, että kiertäjäkalvosin kontrolloi olkanivelen liikkeitä liikeratojen keskialueilla ja nivelsiteet ääriasennoissa (7). Neuraalisesti nämä kudokset toimivat kuitenkin saumattomassa synergiassa refleksikaaren kautta. Kiertäjäkalvosin ja nivelkapseli kiinnittyvät toisiinsa limittäin ja nivelkapselin solut verhoavat kiertäjäkalvosimen jänteitä. Kapselin ja nivelsiteiden reseptorit ovat järjestäytyneet organisoidusti siten, että ne aktivoivat kiertäjäkalvosimen riippumatta nivelen asennosta. Refleksikaari toimii paitsi nivelkapselin ja kiertäjäkalvosimen välillä, myös nivelkapselin ja deltoiduksen, trapeziuksen ja pectoralis majorin välillä. Afferentti informaatio kulkee suoraan myös aksillaarihermon ja glenohumeraaliligamenttien välillä (8). Afferentti informaatio ja refleksikaariaktivaatio säätelevät lihasten jänteyttä lihassukkulan kautta. Keskushermosto aktivoi kiertäjäkalvosimen alhaisella teholla jo ennen liikettä ja tämä aktivaatio on refleksikaartakin nopeammin ajoitettu. Lisäksi tämä esiaktivaatio on liikesuunnasta riippumaton. Nivelkapselin ja ligamenttien mekanoreseptorien ja afferentin hermotuksen kautta tuleva informaatio keskushermostoon on tärkeää, muuten kiertäjäkalvosimen ns. pre-setting tai feedforward -säätely eivät toimi (9). Viestien täytyy kulkea siis molempiin suuntiin ja tähän viestintään voidaan harjoittelulla, manuaalisilla tekniikoilla (traktio, kompressio, venytys) ja esimerkiksi teippauksella vaikuttaa. Neuraalista säätelyä voidaan harjoittaa hyvin yksinkertaisilla liikkeillä, esimerkiksi kiertäjäkalvosimen ja lapaluun kiertäjien alhaisella isometrisella aktivaatiolla eri nivelkulmilla (7, 10). Tällöin harjoitetaan myös Liikehallintaa asentoon ja liikkeisiin Olkanivelen ja lapaluun asennon ja liikkeen hallinnan harjoituksia makuulla, istuen ja seisten. 4 Manuaali 4/2008

5 ARTIKKELI motorista aivokuorta, joka on plastinen ja oppii säätelemään uudelleen olkanivelen lihasten toimintaa ja liikekontrollia (11). Jos kiertäjäkalvosimen ja hauiksen pitkän pään jänteen esiaktivaatio puuttuu, deltoideus ja pectoralikset saavat aikaan olkaluun pään translaation ylös tai eteen, mikä liittyy hyvin tavallisena olkanivelen patologioihin (7, 12). Tutkijat korostavatkin olkanivelen ja lapaluun lihasvoimaparien tasapainon harjoittamisen merkitystä pelkän voimaharjoittelun sijaan (13). Motorisen kontrollin palautumiseen pyritään vaikuttamaan kaikkien aistijärjestelmien kautta, paitsi liikkeillä ja tuntoaistimuksilla, myös visuaalisilla (peili, videot, kuvat) ja auditorisilla (ohjaus, mielikuvat, nivelen äänet jne.) keinoilla. Motorisen kontrollin osa-alueita ovat asennon hallinta, staattinen asennon hallinta käden liikkeissä ja dynaaminen hallinta: konsentrisen ja eksentrisen lihastyön säätely liikkeen aikana. Motorisen kontrollin harjoitteluun kuuluvat asento- ja liiketunnon harjoittaminen, lihassupistuksen voiman, tehon ja ulkoisen kuorman aistimisen ja kontrolloinnin sekä liikkeiden ajoituksen aistimisen ja säätelyn oppiminen. Olkanivelen neuraalisen säätelyn monimutkaisuudesta huolimatta fysioterapeutin tulisi ohjata potilaalle aluksi vain yksi tai kaksi yksinkertaista motorisen kontrollin keinoa, jotka hän pystyy liittämään käden toiminnalliseen käyttöön tai esimerkiksi kivuttomiin liikkuvuusharjoituksiin. Lapaluun liikehäiriöt ja voimaparityöskentely Lapaluun asennon ja liikkeen häiriöt liittyvät kiistatta olkanivelen patologioihin (14,15). Olkaluun pään eteen- tai ylöspäin siirtymisen lisäksi toiminnalliseen olkakipuun liittyy usein lapaluun puutteellinen kiertyminen. Lapaluuta kiertävien lihasten täytyy nostaa olkavarren fleksion aikana olkalisäkettä ylös kiertämällä lapaluuta 50-60, ettei olkaluun pää nouse olkalisäkettä vasten tai siirry liikaa eteen (16). Virheellinen tai rajoittunut lapaluun liike kuormittaa olkaniveltä ja aiheuttaa kiertäjäkalvosimen pinnettä. Ilman riittävää lapaluun kiertymistä ylös ja kippausta taakse retraktioon lapaluu siirtyy eteenpäin eikä taaksepäin, ja olkaluun pää pyrkii kampeutumaan ulos nivelkuopastaan liiallisen horisontaaliabduktion vuoksi (17). Pinneoireyhtymässä erityisesti voimaparien trapeziuksen yläosa ja serratus anterior toiminta on häiriintynyt. Näiden lihasten väsyminen saa aikaan lapaluun kiertymisen sisään ja alaspäin sekä kallistumisen eteen kuormituksessa (18). Aiemmin on tulkittu, että trapeziuksen yläosa olisi pinneoireyhtymäpotilailla yliaktiivinen olkanivelen elevaation aikana. Kun tutkimuksia on tarkasteltu lähemmin, on havaittu, ettei trapeziuksen yläosa aktivoidu näillä potilailla lainkaan elevaation alkuvaiheessa, vaan lihas on yliaktiiivinen vasta liikkeen lopussa. Epäkäslihaksen yläosan olisi tärkeä aktivoitua lapaluun lihaksista ensimmäisenä elevaation aikana, jotta se pystyy nostamaan acromionin pois olkaluun tieltä. Jos trapeziuksen yläosa ei aktivoidu oikea-aikaisesti, ei serratus anterior pysty työskentelemään optimaalisesti (15). Mottram (10) on osoittanut, että henkilöt pystyvät oppimaan lapaluun asennon alhaisen tehon kontrollointia eri liikelaajuuksilla. Optimaalisissa lapaluun asennoissa kaikki epäkäslihaksen osat ovat aktiivisia. Pinneoireyhtymäpotilailla myös lapaluun kallistuminen taakse on vajaa (19). Lyhyt tai yliaktiivinen pieni rintalihas voi rajoittaa lapaluun liikettä huomattavasti olkanivelen elevaatiossa verrattuna lapaluun liikkuvuuteen ilman pienen rintalihaksen kireyttä (20). On tärkeää muistaa, että kiertäjäkalvosimen heikkous johtaa myös lapaluun liikehäiriöihin (21). Myös AC- ja SC-nivelen ongelmat ja rintarangan jäykkyys vaikuttavat suoraan olkanivelen toimintaan. Näiden nivelten mobilisointi liikerajoituksissa saattaa parantaa selkeästi koko hartiarenkaan toimintaa. Lapaluun virheasentoja kuvaavat testit on valitettavasti todettu suhteellisen epäluotettaviksi. Parempia testejä odoteltaessa voidaan ainakin seuraavaa testiä käyttää luotettavasti lapaluun liikehäiriön osuudesta pinneoireeseen. Rabin ym. (22) ovat kuvanneet ns. the scapula assistance -testin. Jos lapaluun asennon korjaaminen (kiertäminen ylös ja kallistus taakse) manuaalisesti tai sanallisesti ohjattuna helpottaa potilaan oiretta, lapaluun lihastasapainoharjoittelusta on näille potilaille hyötyä. Lähes puolella pinneoireyhtymäpotilaista on saatu aikaan kivun lievittyminen ja lihasvoiman paraneminen lapaluun asentoa korjaavalla harjoittelulla (23). Liikerajoitus vie myös liikekontrollin Kapselikireys estää kiertäjäkalvosimen aktivaatiota ja vähentää samalla afferenttia informaatiota nivelen asennosta ja liikkeistä keskushermostoon. Olkanivelen kapselikireys häiriinnyttää myös lapaluun lihasten voimaparityöskentelyn (24). Liikehallintaa liikkuvuusharjoituksiin Liu uttamiset seinää vasten ovat samalla liikkuvuuden, lapaluun kiertäjien ja kiertäjäkalvosimen harjoitteita. Näissä kevyt aksiaalinen kuormitus tuodaan liikkuvaan käteen(28). Olkanivelen ja lapaluun motorisen kontrollin harjoittelu vastuskumin avulla. Olkaluun pään ja lapaluun motorisen kontrollin harjoitteluun voidaan liittää kuminauhavastus. Manuaali 4/2008 5

6 Liikehallintaa voimaharjoitteluun Tuttuihin progressiivisesti annosteltaviin vastuskumiharjoitteisiin liitetään olkaluun pään ja lapaluun asennon hallinta ennen liikesuoritusta ja sen aikana. Kiertäjäkalvosinta pyritään vahvistamaan toiminnallisessa loitonnuksessa, jolloin estetään hartialihaksen yliaktivaatio. Harjoitukset aloitetaan kevyimmällä vastuksella (alhainen teho). Kaikki liikerajoitus ei ole kapselikireyttä. Esimerkiksi takakapselikireydeksi tulkitaan usein olkanivelen ulkokiertäjien ns. tiksotrofia, lihasjähmeys, joka liittyy usein ko. lihasten heikkouteen. Pinneoireyhtymään liittyy ulkokiertäjien inhiboituminen, mutta ne voivat silti olla arat ja jännittyneet juuri heikkouden aiheuttaman ylikuormittuneisuuden vuoksi. Jos sisäkiertoliikkuvuus lisääntyy ulkokiertäjien pehmytkudoskäsittelyn avulla, ei ole kyse kapselikireydestä. Ulkokiertäjien kireys helpottuu, kun palautetaan olkanivelen ja lapaluun lihasten oikea-aikainen aktivoitumisjärjestys toiminnallisissa liikkeissä. Erityisesti olkanivelen instabiliteettipotilaat käyttävät kiertäjäkalvosimen sijaan pectoralis majoria ja deltoideusta pitämään olkapäätään paremmin stabiilina, jolloin ulkokiertäjät eivät pysty toimimaan edes optimaalisella liikelaajuudellaan ja heikkenevät (25). Liikkuvuusharjoituksissa motorisen kontrollin ohjaaminen on yhtä tärkeää kuin jatkossa voimaharjoittelussa. Harjoitukset tulisi toteuttaa mahdollisimman toiminnallisina, olkavarsi koukistettuna lapaluun tasoon ja loitonnettuna. Tässä tasossa kiertäjäkalvosimen pituus on optimaalinen lapaluuhun nähden ja subakromiaalitila on avarin (26). Liikkuvuusharjoituksissa motorisen kontrollin tavoitteena on olkalisäkkeen alaisten kudosten kompression estäminen. Esimerkiksi kun kättä liu utetaan seinää vasten ylöspäin, potilas luo itselleen mielikuvan, mitä olkaluun päässä pitäisi tapahtua: olkaluun pää pysyy kevyesti imaistuna, keskitettynä nivelkuoppaansa (subscapularis estää olkaluun päätä työntymästä eteen ylös liikkeen aikana), olkaluun pää ei nouse liikaa ylös olkalisäkettä vasten, kun käsi nousee ylös (potilas tunnustelee itse olkaluun päätä) olkavartta kierretään ulospäin liikkeen lisääntyessä, jotta olkaluun pää pystyy liukumaan olkalisäkkeen alle, kun infraspinatus ja teres minor auttavat kaudaaliliukumista (27) Tällaisissa toiminnallisissa liikkeissä lonkan ja rintarangan ojennus liittyvät lapaluun ja kiertäjäkalvosimen toimintaan (28). Kineettinen ketju on mukana pienissäkin käden liikkeissä ja aktivaatio alkaa jalkaterästä. Keskivartalon hallinta seuraa jalkatyötä ja kytkee liikkeen lapaluuhun ja käteen. Olkanivelen harjoittelussa pyritään siirtymään varhain koko kineettisen ketjun liikkeisiin. Serratus anteriorin harjoituksia lapaluun ylöskiertymisen parantamiseksi. 6 Manuaali 4/2008

7 ARTIKKELI Yhteenveto Trapeziuksen ylä, keski- ja alaosaa vahvistava harjoitus (retraktio ja kallistaminen taakse). Olkanivelen terapeuttinen harjoittelu perustuu koko hartiarenkaan ja niskan kliinisen tutkimisen löydöksiin sekä proksimaalisen stabiiliuden ja kineettisen ketjun tutkimiseen. Olkanivelen terapeuttisen harjoittelun perustana terapeutin on hallittava seuraavat asiat: hartiarenkaan ja olkanivelen neljän paikallisen nivelen ja koko kineettisen ketjun anatomia ja kinesiologia potilaan kivun ja toimintakykyhaittojen haastattelu ja kyselylomakkeiden käyttö olkanivelen rakenteellinen ja toiminnallinen tutkiminen ja kliininen päättely: Onko kyseessä vamma, repeämä, sijoiltaanmeno? Onko kyseessä kiertäjäkalvosimen sairaus, degeneraatio, hankaus, olkanivelen instabiliteetti? Onko vaivan taustalla toiminnallinen, kinesiopatologinen häiriö (häiriintynyt asennon ja liikkeen säätely, lihasepätasapaino)? lihaksen, jänteen ja nivelsiteiden paranemisprosessi. Motorisen kontrollin harjoittelu yhdistetään henkilön päivittäiseen aktiviteettiin. Hilkka Virtapohja Lähteet 1) Green S, Buchbinder R, Hetrick S Physiotherapy interventions for shoulder pain Cochrane Database of Systematic Reviews 2007 Issue 4 2) Brox JI, Gjengedal E, Uppheim G, Bohmer AS, Brevik JI, Ljunggren AE, et al. Arthroscopic surgery versus supervised exercises in patients with rotator cuff disease (stage II impingement syndrome): a prospective, randomized, controlled study in 125 patients with a 2 1/2-year follow-up. J Shoulder Elbow Surg 1999;8: ) Haahr JP ym. Exercises versus arthroscopic decompression in patients with subacromial impingement: a randomised, controlled study in 90 cases with a one year follow up. Ann Rheum Dis 2005:64(5): ) Lombardi Jr. I ym. Progressive resistance training in patients with shoulder impingement syndrome: A randomized controlled trial. Arthritis & Rheumatism (Arthritis Care & Research) 2008:59 (5): ) Alexander CM. Altered control of the trapezius muscle in subjects with non-traumatic shoulder instability. Clinical Neurophysiology 118 (2007) ) Kelly BT. Differential patterns of muscle activation in patients with symptomatic and asymptomatic rotator cuff tears. J Shoulder Elbow Surg 2005; 14(2): ) Magarey M ja Jones M: Dynamic evaluation and early management of altered motor control around the shoulder complex. Manual Therapy 2003:8(4): ) Guanche CA ym., Noble J, Solomonow M, Wink CS. Periarticular neural elements in the shoulder joint. Orthopedics 1999;22: ) Steinbeck J ym. Neurohistological examination of the inferior glenohumeral ligament of the shoulder. Journal of Orthopaedic Research 2006; 21:2: ) Mottram S. ym. Motion analysis study of a scapular orientation exercise and subjects ability to learn the exercise. Manual Therapy 2008; ) Myers J ym. Shoulder muscle reflex latencies under various levels of muscle contraction. Clinical Orthopaedics and Related Research 2003;407: ) Ogston J ja Ludewig P. Differences in 3-Dimensional Shoulder Kinematics Between Persons With Multidirectional Instability and Asymptomatic Controls. The American Journal of Sports Medicine 2007;35: ) Lin J ym. Functional activity characteristics of individuals with shoulder dysfunctions. Journal of Electromyography and Kinesiology 2005;15: ) Ludewig P ja Cook T. Translations of the humerus in persons with shoulder impingement symptoms. J Orthop Sports Phys Ther. 2002;32(6): ) demorais F ym. Scapular muscular activity with shoulder impingement syndrome during lowering of the arms. Clinical Journal of Sport Medicine 2008;18(2): ) Solem-Bertoft E, Thuomas K, Westerberg C. The influence of scapular retraction and protraction on the width of the subacromial space. An MRI study. Clin Orthop 1993;296: ) Burkhart SS, Morgan CD, Kibler WB. The disabled throwing shoulder: spectrum of pathology Part III: The SICK scapula, scapular dyskinesis, the kinetic chain, and rehabilitation. Arthroscopy. 2003:19(6): ) Tsai NV, PW McClure, AR Karduna. Effects of muscle fatigue on 3-dimensional scapular kinematics Archives of Physical Medicine and Rehabilitation 2003;84: ) Lukasiewicz AC ym Comparison of 3-dimensional scapular position and orientation between subjects with and without shoulder impingement. J Orthopeadic Sports Physical Therapy 29(10): ) Borstad JD, Ludewig PM: The effect of long versus short pectoralis minor resting length on scapular kinematics in healthy individuals. J Orthop Sports Phys Ther; 35: ; ) Ebaugh D ym. Effects of shoulder muscle fatigue caused by repetitive overhead activities on scapulothoracic and glenohumeral kinematics. Journal of Electromyography and Kinesiology 2006;16: ) Rabin A ym. The Intertester Reliability of a Modified Scapular Assistance Test. J Orthop Sports Phys Ther. 2006;36(9): ) Tate AR, McClure P, Kareha S, Irwin D. Effect of the scapula reposition test on shoulder impingement symptoms and elevation strength in overhead athletes. J Orthop Sports Phys Ther 2008;38(1): ) McClure PW ym. Shoulder function and three-dimensional scapular kinematics in persons with and without shoulder impingement syndrome. Physical Therapy 2006;86(8): ) Huxel K. ym. Stiffness Regulation and Muscle-Recruitment Strategies of the Shoulder in Response to External Rotation Perturbations. The Journal of Bone and Joint Surgery (American). 2008;90: ) Silva R ym. Clinical and ultrasonographic correlation between scapular dyskinesia and subacromial space measurement among junior elite tennis players Br J Sports Med 2008; v1 27) Stokdjik M ym. External rotation in the glenohumeral joint during elevation of the arm. Clinical Biomechanics 2003: ) Kibler WB, McMullen J, Uhl T: Shoulder rehabilitation strategies, guidelines and practice. Orthopedic Clinics of North America 2001:32(3): Manuaali 4/2008 7

8 koulutus Lahden ammattikorkeakoulun fysioterapiakoulutus 20 vuotta Lyhennelmä iltajuhlan juhlapuheesta. Dos. Marja Mikkelsson, Kuntoutuskeskuksen johtaja, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Fysioterapian koulutusta 20 vuoden taipaleen jälkeen voisi verrata nuoreen, joka on käynyt peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen, imenyt valtavan tietomäärän ja vaikutteita, ohittanut kiihkeimmän nuoruusvaiheen ja rakentanut itselleen elämänkatsomusta. Nyt nuorena aikuisena hän tähyilee tulevaisuuteen, jossa vastuu lisääntyy, on tehtävä entistä pidemmälle meneviä ratkaisuja ja halu löytää pitkäaikaisempi kumppani kasvaa. Fysioterapiakoulutus näyttäisi kuitenkin selvinneen monia nuoria paremmin myrskyisästä murrosiästä. Se on pystynyt tekemään suuria ratkaisuja, ottamaan vastuuta ja kapinoinut vähemmän kuin nuoret keskimäärin, tehnyt yhteistyötä aikuismaisesti jo nuoruusiässä. On hyvä tarkastella tulevaisuutta aikuisiän kynnyksellä olevan päijäthämäläisen ja suomalaisen nuoren näkökulmasta, joka suunnittelee elämäänsä seuraavan 20 vuoden osalta tehden erilaisia pitkällekin vaikuttavia valintoja. On arvioitu, että jos teemme työtä nykyisillä tavoilla, niin noin 20 vuoden kuluttua pelkästään 20 julkisella sektorilla pitäisi olla työntekijää nykyistä enemmän eli olemme työvoimapulan kynnyksellä. Parinkymmenen vuoden kuluttua Suomen väestöstä ikääntyneiden osuus on jo yli 40 %. Tämä tarkoittaa erityisesti perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelujen tarpeen ja menojen kasvua. Myös työvoimaa tarvitaan näille sektoreille. Kuntaliiton laskelmien mukaan asukasta kohden laskettu kuntien vuosikate laskee jo lähivuosina koko Suomessa, mutta Päijät-Hämeen kunnissa kate jää selvästi alle muun maan keskiarvon. Väestön ikääntymisen myötä tietyt sairausryhmät lisääntyvät. Aivohalvaus- ja muistihäiriöpotilaiden määrä kasvaa selvästi. Esimerkiksi aivohalvauspotilaista noin kolme neljäsosaa on yli 65-vuotiaita. Toisaalta tämän vanhusväestön tuoman haasteen lisäksi meidän pitäisi pystyä pitämään vähenevä työvoima terveenä ja toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista. Olemme tilanteessa, jossa meidän pitäisi hoitaa vähemmällä rahalla vanheneva väestö. Meillä pitää olla vahva panostus ennaltaehkäisevään toimintaan. Antamamme hoidon pitäisi perustua entistä enemmän tieteelliseen näyttöön ja meidän pitää käyttää kustannustehokkaita hoitomuotoja, jotta yhä useampi niitä tarvitseva pääsisi hoidon piiriin. Meidän on myös kehitettävä uusia toimintamalleja ja tehtävä yhteistyötä laajan verkoston kanssa. Moniammatillisen osaamisen rooli korostuu. Missä tilanteessa olemme tällä hetkellä Päijät-Hämeessä? Päijät-Hämeeseen perustettiin sosiaali- ja terveyspiiri vajaa kaksi vuotta sitten. Sen yhtenä tavoitteena oli päällekkäisten toimintamallien purkaminen ja keinotekoisten rajojen rikkominen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väliltä. Tämä uusi toimintamalli kosketti muun muassa alueen julkista fysioterapiaa 8 Manuaali 4/2008

9 koulutus muita enemmän. Terveyspiirin yhdeksi tulosryhmäksi perustettiin kuntoutuskeskus, joka yhdisti erikoissairaanhoidon fysio- ja toimintaterapian kahdeksan kunnan perusterveydenhuollon fysio- ja toimintaterapian yksiköiden kanssa. Lisäksi tulosryhmä vastaa 13 kunnan perusapuvälinepalveluiden tuottamisesta. Malli tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tiivistää yhteistyötä ja luoda entistä paremmin saumattomia hoitoketjuja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välille. Se vaatii työntekijältä myös avointa valmiutta yhteistyöhön. Joissakin tilanteissa se parantaa siirtymistä ja kouluttautumismahdollisuutta yksiköstä toiseen. Oman tulosryhmän saaminen vahvistaa myös fysioterapian ja kuntoutuksen vaikutusmahdollisuuksia organisaation sisällä. Terveyspiirissä käynnistyi aktiivinen palveluketjujen hiominen. Fysioterapia on monessa ketjussa mukana, kuten esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöisten ja selkäpotilaan hoitoketjuissa. Lokakuussa oli Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian järjestämä aivovaurion saaneiden potilaiden kuntoutuksen konsensuskokous, jossa tehtiin konsensuslausuma siitä, miten näiden potilaiden kuntoutus tulisi järjestää. Aktiivinen, yhden tai kahden viikon sisällä aloitettu kuntoutus asiaan perehtyneessä yksikössä on tärkeintä ja kuntoutuksen intensiteetti pitää olla riittävä. Tämä tarkoittaa resurssien suuntaamista sairauden alkuvaiheeseen. Myöhemmässä vaiheessa voidaan ehkä käyttää esimerkiksi ryhmämuotoista fysioterapiaa, joka tähtää verenkiertoelimistön ja hermolihasjärjestelmän toiminnan ylläpitoon. Päijät-Hämeeseen tarvitaan saumaton hoitoketju, panostus akuutin vaiheen jälkeiseen kuntoutukseen ja modernin neurologisen fysioterapian osaamiseen. Ammattikorkeakoulu voi lakisääteisen tehtävänsä nojalla toimia hyvänä linkkinä yliopiston, kuntayhtymän ja työelämän välillä, olla mukana varmistamassa osaamista Päijät-Hämeessä ja tekemässä tutkimusta esimerkiksi uusien toimintatapojen toimivuudesta. Projektiosaaminen on ammattikorkeakoulun vahvuus, jota julkisen sektorin fysioterapia voi hyödyntää. TULES-fysioterapeutilta tarvitaan laaja-alaista näkökulmaa. Päijät-Hämeeseen on tulossa selkäpotilaan hoitoketju, jonka avulla pyritään varmistamaan nykyisen käypä hoito -tiedon pohjalta toimiva toimintamalli. Hoitoketjun on tarkoitus elää ja rakentua tiedon lisääntymisen myötä eli olla joustava ja muuttuva. Fysioterapeutin roolia on varhaistettu hoitoketjussa. Rakenteen toiminnan tutkimisen lisäksi fysioterapeutit tarvitsevat pedagogista osaamista neuvonnan, ohjauksen ja omahoitoon motivoimisen tueksi. Potilaan vastuuttaminen on myös sosiaalija terveysyhtymän perustamisstrategian mukaista ja tällä hetkellä käynnissä olevan strategiatyön yhteydessä se on edelleen nähty tärkeänä tekijänä. Terveyskasvatus on kytkettävä entistä selvemmin potilaiden hoitoon ja moniammatillisuuden tuoma lisäarvo on otettava jo koulutuksessa huomioon. Ei riitä, että tuomme vain oman asiantuntijuuden ryhmän käyttöön, vaan meidän on myös opittava oikeasti kuulemaan toisen asiantuntijan sanoma. Avoterveydenhuollon moniammatillisuuden vahvistaminen on tarpeen ja myös yksityissektorin ja julkisen sektorin aidon ja oikeaaikaisen yhteistyön on syvennyttävä. Uusien toimintamallien implementoinnissa ammattikorkeakoulu voi tarjota erinomaisesti tukea terveydenhuollolle. TULE-potilaan kannalta tärkeintä on saada fysioterapeuttinen osaaminen oikea-aikaisesti ja järkevästi käyttöön. ICFluokittelun tuntemusta tarvitaan. On hyväksyttävä, että kaikkeen emme voi vaikuttaa vain rakenteen toiminnan parantamisen kautta. Moniongelmaisten asiakkaiden varhainen tunnistaminen ja esimerkiksi selkäpotilaiden kohdalla niin sanottujen keltaisten lippujen eli psykososiaalisten riskitekijöiden tunnistaminen on tärkeää. Kaiken terapian perustana on kuitenkin hyvä tutkiminen ja toiminnanhäiriön analysointi. Sen jälkeen tarvitaan oikea-aikaista ja oikein kohdennettua sekä oikealla intensiteetillä annettua terapiaa. Ammattilaisen tulee olla myös asiantuntija siinä, milloin terapia 20 voidaan lopettaa. Jos meillä on hyvä verkosto kuntien muiden toimialojen ja kolmannen sektorin kanssa, pystymme jatkamaan hoitoketjuja myös terveydenhuollon ulkopuolelle. Terveydenhuollon kasvavat kustannuspaineet luovat haasteita myös tutkimukselle. On selvitettävä, saadaanko eri sairauksien tietyissä vaiheissa riittävä teho ryhmäfysioterapialla, koska tämä varmistaisi sen, että voisimme tulevaisuudessakin tarjota fysioterapiapalveluja mahdollisimman monelle. Moniammatillisen toiminnan tutkiminen on tärkeää. Saammeko aidolla yhteistyöllä enemmän aikaiseksi? Ammattikorkeakoulun ja yliopiston välinen hyvä yhteistyö lisää Päijät-Hämeen terveydenhuollon mahdollisuuksia saada tietoa viimeisimmistä tutkimustuloksista. Lahden ammattikorkeakoulun fysioterapiakoulutus on vastannut moniin aiemmin kuvattuihin haasteisiin. Kaksikymmenvuotiaan nuoruuden innolla se pystyy varmasti vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Haluan esittää kiitokset kaikille fysioterapiakoulutuksessa tämän 20 vuoden aikana toimineille ja toivottaa nykyiselle henkilökunnalle intoa ja voimaa tulevia haasteita varten. Manuaali 4/2008 9

10 Artikkeli SERVIKAALISEN DYSTONIAN FYSIOTERAPIASTA Tutkittua tietoa ja käytännön kokemuksia Servikaalinen dystonia on yleisin paikallisista dystonioista. Aikuiset sairastuvat usein ikävuoden välillä, servikaalinen dystonia on yleisempi naisilla kuin miehillä. Sen osuus on 80 % aikuisiän dystonioista. Dystonia aiheuttaa tahdosta riippumatonta jatkuvaa tai toistuvaa lihassupistusta, liikettä, vapinaa kaularangan lihaksistossa. Se on liikehäiriösairaus, eikä siihen liity muita aivojen toiminnanhäiriöitä. Servikaalisen dystonian patogeneesi on epäselvä. Fysioterapia perustuu vielä pääosin käytännön kokemuksiin. istockphoto.com/angelhell Servikaalisen dystonian fysioterapiasta on tehty pääasiassa tapaustutkimuksia tai -raportteja. Näissä fysioterapian sisältämät harjoitukset tai liikkeet on puutteellisesti raportoitu. Randomisoituja, kontrolloituja tutkimuksia ei ole tehty (1). Zetterbergin ym., 2008, tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa servikaalista dystoniaa sairastavien fysioterapiaohjelman tuloksista. Fysioterapiaohjelman tavoitteena oli parantaa elämänlaatua vähentämällä kipua, lisäämällä tietoisuutta kehon asennosta ja hallinnasta, lisäämällä lihasvoimaa ja vähentämällä liike-energiaa. Kuudessa raportoidussa tapaustutkimuksessa fysioterapiaohjelman tuloksia selvitettiin elämänlaatua mittaavan servikaalisen dystonian kyselykaavakkeen (Craniocervical Dystonia Questionnaire, CDQ 24) avulla ja kipua mitattiin VASjanalla. Asennon hallinnan mittaukseen käytettiin Cervical Dystonia Postural Orientation Index (POI)- mittaria. Niskan aktiivisia liikkeitä sagittaali- ja horisontaalitasoissa mitattiin liike-energia- indeksin avulla (a movement energy index, MEI). Dystonia luokiteltiin sekä dystoniasta johtuvaa haitta- astetta ja kipua määritettiin Toronto Western Spasmoidic Torticollis Rating Scalen (TWSTRS) avulla. Koko tutkimus kesti 26 viikkoa sisältäen kahden viikon alkujakson, neljän viikon hoitojakson ja seurannan, joka toteutettiin kahden viikon, kolmen ja kuuden kuukauden kohdalla hoitojakson jälkeen. Lihasrentoutus alkoi ensimmäisen fysioterapiajakson aikana. Kivun lievityttyä toisessa vaiheessa otettiin mukaan isometriset lihaskestävyys- ja dynaamiset voimaharjoitukset niskan lihaksille, jotka 10 Manuaali 4/2008

11 Artikkeli toimivat dystonian takia yliaktiivisten lihasten vastapuolella. Kolmannessa vaiheessa oli mukana mm. tasapainon, kehon hallinnan, asennon ja koordinaation harjoitukset. Venyttely lisättiin viimeisessä vaiheessa. Kaksi fysioterapeuttia, joilla on kokemusta servikaalisen dystonian hoidosta, toteuttivat ohjauksen yksilöllisesti jokaisen kuuden henkilön kohdalla. Jokaisen kuuden tutkimushenkilön osalta raportoitiin tulokset. Kuuden kuukauden seurannassa viisi henkilöä raportoi elämänlaadun parantuneen. Kolmella raportoitiin kivun ja dystonian haitta-asteen vähenemistä ja kehon hallinnan paranemista (6). Servikaalista dystoniaa ja blefarosspasmia sairastavien elämänlaadun CDQ-24-mittari on täysin validoitu. CDQ-24 sopii tutkimuskäyttöön ja kliiniseen työhön (3). Rita Ramdharry, 2006, kirjoitti yhden henkilön fysioterapiasta tapausraportin. Botulinumtoksiinin annosta oli pystytty vähentämään fysioterapiajakson jälkeen. Fysioterapiaa oli 4-6 viikon välein vuoden ajan, yhteensä 14 kertaa. Kerrat oli ajoitettu kaksi viikkoa botulinumtoksiinipistosten jälkeen ja kuukausi ennen seuraavia pistoksia. Fysioterapiassa harjoitusohjelma perustui Bletonin 1994 esittämiin kokemusperäisiin suosituksiin harjoitteista. Harjoitusohjelmassa vahvistettiin vastapuolen lihaksia dystoniasta johtuvalle niskan asennolle. Harjoitukset tehtiin ensin selinmakuulla pää tuettuna edeten istuma- ja seisoma-asentoihin. Harjoituksia tehtiin liikuttaville lihaksille, niskan ja pään keskiasentoa harjoitettiin mm. pukiessa ym. käsien käytössä. Lisäksi harjoitettiin isometristä lihasvoimaa, tavoitteena, että henkilö pystyisi vastustamaan dystoniasta johtuvien yliaktiivisten lihasten aiheuttamaa liikettä. Edistymistä seurattiin fysioterapiakerroilla TWSTRS:n avulla. Kymmenen kuukautta ensimmäisen fysioterapiakerran jälkeen botulinumtoksiinin annosta pystyttiin vähentämään ja henkilö oli saavuttanut tavoitteensa hallita niskan keskiasentoa paremmin kuin ennen fysioterapiajaksoa (4). Arja Häkkinen ym., 2004, vertasivat niskalihasten isometristä voimaa servikaalista dystoniaa sairastavien, joita hoidettiin botulinumtoksiinin avulla, ja terveiden koehenkilöiden välillä. Lisäksi selvitettiin niskan isometrisen lihasvoiman niskakivun dystoniasta johtuvan haitta-asteen välistä yhteyttä. Tutkimuksessa oli mukana 23 servikaalista dystoniaa sairastavaa ja 23 tervettä henkilöä. Niskan lihasten isometrinen voima kaikissa mitatuissa liikesuunnissa oli merkitsevästi alempi servikaalista dystoniaa sairastavilla kuin terveillä henkilöillä. Niskan kipu testin aikana ja testauksen jälkeisenä viikkona liittyi isometrisen lihasvoiman heikkouteen servikaalista dystoniaa sairastavilla. Niskan kiertoliikkeissä näkyi tilastollisesti merkitsevää puolieroa isometrisessä lihasvoimassa dystoniaa sairastavilla. Tutkimuksessa todettiin, että isometrisen voiman mittaukset voivat olla hyödyllisiä niskalihasten toimintahäiriöiden selvittämisessä (2). Mira Rinta-Keturi on tehnyt 2001 Jyväskylän yliopistoon Pro gradutyönsä: servikaalista dystoniaa sairastavien potilaiden kokemat oireet ja erilaisten hoitomuotojen yhteydet niihin. Servikaalista dystoniaa sairastavien fyysisistä oireista huomattavimmat olivat niskahartiaseudun kipu ja liikerajoitus sekä pään ja niskan virheasento ja virheasennosta aiheutuva toiminnallinen haitta. Niskahartiaseudun fyysisiä oireita lievitti tämän työn mukaan parhaiten botulinumtoksiinihoito, mutta myös fysioterapialla oli oireita lievittävä vaikutus (5). Fysioterapian tavoitteita Fysioterapiaan tullessaan dystoniaa sairastavalla on jo usein toiveita, mihin toimintoihin olisi hyvä saada parannusta tai apua. Asiakkaat ovat kokemuksen kautta huomanneet keinoja, jotka helpottavat erilaisista tehtävistä suoriutumista tai mitä vaaditaan esimerkiksi kävelyn onnistumiseksi. Tavoitteet muodostuvat servikaalista dystoniaa sairastavan fysioterapiassa asiakkaan toiveiden ja tilanteen mukaan. Tavoitteina voi olla esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn pysyminen mahdollisimman Olemassa olevien liikuntaharrastusten jatkumista on tärkeää tukea dystoniaa sairastavan tilanteen mukaan. hyvänä, harrastusten jatkuminen, kävelyn helpottuminen, ryhdin ylläpysyminen mahdollisimman hyvänä ja kipujen väheneminen tai poistuminen. Tätä kautta tavoitteena on hyvän elämänlaadun tukeminen fysioterapian avulla. Lihasharjoitteista ja tasapainosta Servikaaliseen dystoniaan liittyvien yliaktiivisten lihasten vaikutus kehon liikkeisiin ja lihastoimintaan on tärkeä arvioida. Fysioterapiassa selvitellään miten voisi tarvittavia, lihastoimintaa korjaavia lokaaleiden ja globaaleiden lihasten harjoitteita tehdä ärsyttämättä dystonisia lihaksia. Yliaktiiviset lihakset saattavat väsyä joidenkin harjoitteiden jälkeen väliaikaisesti, mutta niiden lisäaktivoimista pyritään välttämään, jotta saadaan haluttu harjoitusvaikutus kohdistumaan oikein lihaksistoon. Liikkeen laatua ja lihasten yhteistoimintaa on tärkeää arvioida tutkiessa ja harjoituksissa. Työfysioterapeutin tekemä työpisteen ergonominen kartoitus voisi olla tarpeen, jotta saadaan mahdollisimman hyvät puitteet työkykyä tukemaan. Esimerkiksi päätetyössä voi tarvittaessa työtuoliin rakentaa erillisen niskatuen. Olemassa olevien liikuntaharrastusten jatkumista on tärkeää tukea dystoniaa sairastavan tilanteen mukaan. Kestävyyskunnon, hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon harjoittamiseen sopivia lajeja voivat olla vesikävely ja juoksu, vesijumppa, uinti, sauvakävely, tanssilajit. Toisille sopivat mailapelit, esimerkiksi squash, sulkapallo, jääkiekko. Kävely provosoi dystoniasta johtuvaa yliaktiivista lihastoimintaa monella, mutta em. lajit voivat onnistua hyvin, niska ja pää pysyvät silloin lähempänä keskiasentoa. Nopeiden liikkeiden aikana niska ja pää voivat pysyä lähellä keskiasentoa. Yksilöllisen ohjelman lisäksi lihaskuntoa ja venyttelyä voi toki halutessaan harrastaa liikuntaryhmissäkin. Neuraalikudosta tutkittaessa voi testata koko kehoa, dystoniaan liittyviin oireisiin voi olla helpotusta alaraajojen neuraalikudoksen hoidosta lähtien. Manuaali 4/

12 Artikkeli SERVIKAALISEN DYSTONIAN FYSIOTERAPIASTA Dystoniasta johtuva pään ja niskan epäsymmetrinen asento tai hallitsematon liike voivat vaikuttaa staattiseen ja dynaamiseen tasapainoon ja aiheuttaa epätasapainoa paikallisissa ja liikuttavissa lihaksissa koko kehossa. Kävelyä joillakin helpottaa tilapäisesti esimerkiksi kaulurin käyttö, käsien pitäminen taskuissa tai sauvat apuvälineenä. Kevyt kosketus kasvoihin on varmasti monelle tuttu apukeino korjaamaan pään ja niskan epäsymmetristä asentoa kävellessä tai paikallaan ollessa. Näitä sensorisia apukeinoja voi fysioterapiassa miettiä lisää. Tasapainoa voi testata ja harjoittaa paikallisesta lihashallinnasta lähtien tasapainon harjoittamiseen liikkuessa. Tasapainon horjuessa, huimausoireiden ilmaantuessa on hyvä ottaa huomioon muutkin mahdolliset tasapainoon vaikuttavat asiat. Harjoittelu ja manuaalinen terapia pistosten jälkeen Kipu servikaalista dystoniaa sairastavalla voi johtua tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista, ei pelkästään dystoniasta johtuvista yliaktiivisista lihaksista. mänlaatua tukevana toimintana. Joillekin voi riittää liikeohjelman tarkastus tilanteen mukaan yhdistettynä manuaaliseen terapiaan. Kehon hallinta, liikunnan ja fyysisen harjoittelun tuttuus, motivaatio sekä mahdollisuudet fyysiseen harjoitteluun dystonian kannalta vaikuttavat dystoniaa sairastavan tilanteeseen. Fysioterapeutilta vaaditaan mm. tarkkuutta tutkimisessa ja liikeanalyysissa, soveltamiskykyä harjoitteiden laatimisessa sekä motivointikykyä. Kivun hoito fysioterapiassa Kivun ja muiden oireiden alkuperä tulisi selvittää mahdollisimman hyvin, jotta saadaan fysioterapia kohdistettua oikein. Kipu servikaalista dystoniaa sairastavalla voi johtua tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista, ei pelkästään dystoniasta johtuvista yliaktiivisista lihaksista. Kipua voidaan hoitaa esimerkiksi manuaalisen terapian, liikkeiden, rentoutuksen ja akupunktion avulla. Sekä kivun että muiden oireiden uusiutumisen ehkäisemisessä tarvitaan lihastoiminnan analyysiä ja yksilöllisiä harjoitteita. Yksilö- vai ryhmäfysioterapiaa? Fysioterapiaa voisi ihannetilanteessa olla tarjolla sekä yksilöllisesti että ryhmässä tapahtuvaa. Sairauden luonteen vuoksi yksilöllisesti selvitettävät fysioterapian tavoitteet ja sopiva liikuntaohjelma sekä tarvittava hoito ovat tärkeitä. Fysioterapiaryhmässä muiden ryhmäläisten kokemukset ja vertaistuki ovat tärkeitä. Fysioterapeutin ohjaamassa ryhmässä voidaan kokeilla eri liikuntalajeja, oppia liikuntaohjelmia ja rentoutumista. Molempia fysioterapiavaihtoehtoja tarvitaan, jotta voidaan tarjota kaikille sopivia toimintamalleja. Sanna Garam ft, OMT Botulinumtoksiinipistosten jälkeinen harjoittelu ja manuaalinen terapia on yksilöllistä. Ensin on arvioitava pistosten alkuvaiheen vaikutusta dystoniaoireisiin. Botulinumtoksiinipistoksia annetaan yleisimmin kolmen kuukauden välein, paras vaikutus pistoksista voi olla noin 5-6 viikkoa pistoksista. Fysioterapeutin olisi arvioitava tilanteeseen sopiva harjoitusteho ja -ajankohta erilaisille harjoituksille sekä manuaaliselle terapialle. Pistosten jälkeen voi olla sopiva aika harjoittaa koko kehon hallintaa alaraajoista, lantiosta, vartalosta ja lavoista asti. Edellä mainitut harjoitukset ja huomioonotettavat asiat ovat tärkeitä myös niille, joille botulinumtoksiinipistokset eivät sovi tai pistoksista ei ole hyötyä. Kuinka usein fysioterapiaa? Fysioterapian tarve on yksilöllistä. Mitä enemmän dystonia vaikeuttaa päivittäisiä toimintoja kotona ja työssä, fysioterapiaa olisi hyvä toteuttaa säännöllisinä käynteinä riittävän pitkään, tilanteesta riippuen esimerkiksi vuoden- kahden aikana tai jatkuvammin hyvää elä- Lähteet: 1) Crowner Beth E: Cervical Dystonia: Disease Profile and Clinical Management, Physical Therapy Vol. 87, No.11, November 2007, pp ) Häkkinen Arja, Ylinen Jari, Rinta-Keturi Mira, Talvitie Ulla, Kautiainen Hannu, Rissanen Aimo: Decreased neck muscle strength is highly associated with pain in cervical dystonia patients treated with botulinum toxin injections, Archives of Physical Medicine and Rehabilitation. Volume 85, Issue 10, October 2004, Pages ) Müller J, Wissel J, Kemmler G, Voller B, Bodner T, Schneider A, Wenning G K, Poewe W, and the Austrian Botulinum Toxin and Dystonia Study Group: Craniocervical dystonia questionnaire (CDQ-24): development and validation of disease-specific quality of life instrument 4) Ramdharry Gita: Case Report: Physiotherapy cuts the dose of botulinum toxin, Physiotherapy Research International. 11(2) (2006) 5) Rinta-Keturi Mira: Servikaalista dystoniaa sairastavien potilaiden kokemat oireet ja erilaisten hoitomuotojen yhteydet niihin. Pro-gradu tutkielma, Jyväskylän yliopisto, kevät ) Zetterberg Lena, Halvorsen Kjartan, Farnstrand Catarina, Aquilonius Sten-Magnus, Lindmark Birgitta: Physiotherapy in cervical dystonia: six experimental single-case studies. Physiotherapy Theory & Practice. 24 (4): ,2008 Jul-Aug. Lisää luettavaa: Comella Cynthia L.,Leurgans Sue, Wuu Joanne, Stebbins Glenn, Chmura Teresa and The Dystonia Study Group: Rating Scales for Dystonia: A Multicenter Assessment, Movement Disorders Vol. 8, No 3, 2003, pp Garam Sanna :Yksilöllistä fysioterapiaa servikaaliseen dystoniaan, Fysioterapia 6/04, s.8-10 Kaakkola, Seppo: Dystonia on yhä mystinen sairaus, Fysioterapia 6/04, s. 5-7 Koivunen Salla: Sopeutumisvalmennusta dystoniaa sairastaville, Fysioterapia 6/04,s.12 O Brien Christopher, Brashear Allison, Cullis Paul, Truong Daniel, Molho Eric, Jenskins Stephen, Wojcieszek Joanne, O Neil Thomas, Factor Stewart, Seeberger Lauren: Cervical Dystonia Severity Scale Reliability Study, Movement Disorders Vol. 16, No.6, 2001, pp Peltonen Riitta: Monipuolisella harjoitelulla helpotusta dystonian oireisiin, Fysioterapia 06/04, s Smania N, Corato E, Tinazzi M, Montagnana B, Fiaschi A, Aglioti SM: The effect of two different rehabilitation treatments in cervical dystonia: preliminary results in four patients, Functional Neurology Oct-Dec; 18(4): Tarsy Daniel, Simon David: The New England Journal of Medicine, Volume 355 (8), 24 August 2006, pp Velickovic Miodrag, Benabou Reina, Brin Mitchell: Cervical Dystonia, Pathophysiology and Treatment Options, Drugs 2001: 61 (13): Zetterberg Lena, Halvorsen Kjartan, Farnstrand Catarina, Aquilonius Sten-Magnus, Lindmark Birgitta: Objective assessment of cervical dystonia: Acta Neurol Scand Oct; 112(4): Manuaali 4/2008

13 Hyvä SOMTY:n jäsen Olli Aranko Puheenjohtajan P a l s t a Jos vielä olet epävarma joistakin asioista OMT-koulutukseen liittyen, ota yhteytä SOMTY:n hallituksen jäseniin Vuosi lähestyy loppuaan ja on taas aika rauhoittua joulun ja uuden vuoden viettoon. Voimme tehdä sen hyvillä mielin, sillä yhdistyksemme toiminta on sujunut entiseen malliin taloudellisesti vakaalla pohjalla. Kurssiemme määrä on pysynyt ennallaan ja toistaiseksi myös tuleva vuosi näyttää, talouden yleisistä näkymistä poiketen, säilyvän toimintamme kannalta lähes tämän vuoden luvuissa. Siitä suuri kiitos teille kaikille kursseille osallistujille. Jos mielessäsi on ajatuksia koulutusaiheista tai hyvistä kouluttajista, lähetä meille tietoa vaikkapa verkkosivujemme palautetoiminnolla, niin voimme yrittää toteuttaa toiveitanne. SOMTY:n syyskokous 2008 valitsi hallituksen varsinaiseksi jäseneksi vuosien ansiokkaan työskentelyn jälkeen hallitustoiminnasta pois jättäytyneen Pekka Anttilan tilalle varajäsenenä toimineen Sanna Garamin Espoosta. Kiitokset vielä kerran Pekalle erinomaisesta työstä SOMTY:n hallituksessa ja lupauksesta jatkaa edelleen aktiivista työtä yhdistyksemme hyväksi. Uusiksi varajäseniksi valittiin Kari Miettunen Jyväskylästä ja Nikolai Kähkönen Helsingistä. Vaikka jäsenlehdessämme on erillinenkin mainos alkavasta OMT-koulutuksesta, haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja muistuttaa tammikuussa 2010 alkavasta kurssista. Hakuaika on asti ja tarkemmat ohjeet julkaistaan kevään/kesän aikana Manuaalissa ja Fysioterapia-lehdessä. Tätä kirjoittaessani istun Kuopion lentokentällä oltuani Kuopion yliopistolla neuvottelemassa yhteistoiminnan tiivistämisestä, ja oli jälleen suuri ilo huomata arvostus OMTkoulutustamme kohtaan. Vaikka 3,5 vuotta on nykyisin pitkä aika yhteen projektiin sitoutumiseen ja oppimäärä suuri, antaa koulutus kuitenkin erittäin hyvän vastineen panostukselle. Jos vielä olet epävarma joistakin asioista OMT-koulutukseen liittyen, ota yhteytä SOMTY:n hallituksen jäseniin, koulutuspaikkoihin tai OMT-fysioterapeutteihin ja kysy. Voit aina myös kysyä allekirjoittaneelta sähköpostilla pj@omt. org näistä kuten muistakin yhdistyksemme toimintaan liittyvistä asioista. Keväällä on taas jo Pohjoismaisen manuaalisen terapian ja lääketieteen kongressin aika. Se järjestetään Göteborgissa toukokuun päivänä. Luennoitsijoiksi on tulossa jälleen suuri joukko maailman johtavia asiantuntijoita. Kannattaa osallistua suureen kansainväliseen kongressiin ja saada ensikäden tietoa TULE-fysioterapiasta. Ilmoittautuminen alkaen Tästä ja muistakin kansainvälisistä alamme tapahtumista sekä kaikesta yhdistyksemme toiminnasta on tietoa myös SOMTY:n verkkosivuilla www. omt.org. Kiitokset kuluneesta vuodesta ja Onnea Vuodelle 2009! Manuaali 4/

14 2009 Fysioterapiakongressi Tampereen messukeskus Fysioterapeuttinen harjoittelu eri sairauksissa - nykyiset suositukset ja uudet näytöt PERJANTAI LAUANTAI Ilmoittautuminen ja aamukahvi Puheenjohtajien avaus Maarit Keskinen, Suomen Fysioterapeutit, Olli Aranko, SOMTY Valtiovallan tervehdys valtiosihteeri Ilkka Oksala Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet Purentaelimistön toimintahäiriöt, Tuija Mänttäri Polvi- ja lonkkanivelrikko, Mika Ulaska Lonkkamurtuma, Maarit Piirtola Lounastauko ja näyttelyyn tutustuminen Metaboliset sairaudet Osteoporoosi, Kitty Seppälä Lasten lihavuus, Matti Salo Liikunta pitkäaikaissairauksissa, Jyrki Kettunen Kahvitauko Neurologiset sairaudet Aivohalvauspotilaan fysioterapia, Outi Pyöriä MS-potilaan fysioterapia, Jaana Paltamaa Hengityselinsairaudet Hengityselinsairaudet ja fysioterapia, Jouko Heiskanen Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet Alaselkäkipu, Tiina Lahtinen-Suopanki Niskakipu, Olli Aranko Yläraajan rasitus, Pekka Anttila Migreeni vai päänsärky, Marja-Liisa Sumelahti Kahvitauko Työpajat I 1. Aivohalvauspotilaan fysioterapia, Outi Pyöriä 2. Purentaelimistön toimintahäiriöt ja fysioterapia, Tuija Mänttäri Työpajat 1. ja 2. uudelleen Lounastauko Työpajat II 3. Polven ja lonkan nivelrikkopotilaan fysioterapia, Mika Ulaska 4. Alaselkäkipu ja fysioterapia, Tiina Lahtinen-Suopanki Työpajat 3. ja 4. uudelleen Koulutustilaisuus päättyy Pidätämme oikeudet ohjelmanmuutoksiin. 17:30 Get Together Party 18:00 Päivän päätös 14 Manuaali 4/2008

15 Ilmoittautumiset: mennessä Suomen Fysioterapeutit, Asemamiehenkatu 4, Helsinki, faksi (09) tai liiton sivuilta Osallistumismaksu suoritetaan etukäteen mennessä tilille Sampo , maksun viestikentässä mainittava osallistujan nimi ja kustannuspaikka Laskutamme osallistumismaksun pyydettäessä ja veloitamme laskutuslisänä 6 euroa. Maksu sisältää osallistumisen, luentomateriaalin, lounaan ja kahvit. Kokopäiväiset fysioterapiaopiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja hoitovapaalla olevat saavat 50 % alennuksen (kiintiö 5 %). Kongressin hinta: Osallistumismaksu on 190 euroa/2 pv mennessä ja sen jälkeen 250 euroa. Peruutusehdot: Viimeinen veloitukseton peruutuspäivä on perjantaina Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan 50 % osallistumismaksusta. Maksu veloitetaan myös siinä tapauksessa, että peruutusta ei ole tehty eikä osallistuja ole saapunut paikalle. Laskun maksamatta jättämistä ei tulkita peruutuksena. Osallistumisen voi siirtää toiselle liitomme jäsenelle (siirrosta ilmoitus liiton toimistoon). Ilmoittautuminen vahvistaa osallistumisen. Majoitus: Fysioterapiakongressiin osallistujille on varattu tarjoushinnoin majoituskiintiöt Tampereen Sokos Hotel Ilveksestä ja Villasta sekä Scandic Tampere Citystä. Jokainen majoittuja varaa ja maksaa majoituksen itse. Ilves: 1 hh euroa/yö ja 2hh euroa/yö. Villa: 1hh 100 euroa/yö ja 2hh 100 euroa/yö. Kiintiöt ovat voimassa asti. Varaukset tehdään numeroon tai sokos.hotels@sok.fi. Varausta tehtäessä tulee mainita kiintiön nimi: SOMTY. Scandic City: 1 hh 110 euroa/yö ja 2 hh 133 euroa/yö. Hinnat sisältävät aamiaisen ja arvonlisäveron. Kiintiö on voimassa asti. Varaukset tehdään numeroon (03) tai tamperecity@scandichotels.com. Varausta tehtäessä tulee mainita kiintiötunnus: SOM Tiedustelut: toimisto@suomenfysioterapeutit.fi p. (09) Lisätietoja: tai Kongressin yhteydessä järjestettävien Fysiotec -erikoismessujen näytteilleasettajamyynti: Tampereen Messut Oy Manuaali 4/