TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2008

Transkriptio

1 TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2008 Osuuspankin nimi TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-19 Toimintakertomus Osuuspankin konsernin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Rahoituslaskelma Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot 71 Hallituksen allekirjoitus 71 Hallintoneuvoston lausunto 71 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista

2 1(19) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Osuuspankin toiminnan kehitys säilyi kohtuullisella tasolla markkinatilanteen kiristymisestä huolimatta. Liiketulos heikkeni euromääräisesti hieman edellisestä vuodesta etenkin haasteellisen markkinatilanteen ja sijoitusmarkkinoiden epävakauden johdosta. Uusia arvonalentumiskirjauksia saamisista tehtiin vielä jonkin verran vähemmän kuin aiemmin tehtyjä purkaantui. Järjestämättömät saamiset pienenivät edellisvuoden lopun tilanteesta. Rahoitusmarkkinoiden epävakaudesta johtuen talletuskanta kasvoi luottokannan kasvun tasaantuessa. Tuotot yhteensä kasvoivat lievästi edellisestä vuodesta. Kulut kasvoivat, asiakkaille myönnettyjen, tuloksesta kirjattujen bonusten kasvu oli voimakasta. Bonusoikaistu liikevoitto oli 22,8 milj. euroa eli 0,5 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Haasteellisesta markkinatilanteesta huolimatta vakavaraisuus säilyi edelleen hyvällä tasolla. Pankin korkokate kasvoi vuoteen 2007 verrattuna merkittävästi, mutta palkkiotuotot pienenivät miltei yhtä paljon. Palkkiotuottojen pieneneminen johtuu lähes kokonaan asiakasbonusten kasvusta. Henkilöstökulut kasvoivat voimakkaasti mm. henkilöstömäärän kasvusta ja palkkatason noususta johtuen. Rahoitustoiminnan koko vuoden kasvu oli yli 10 %, mutta parin viime kuukauden aikana uusluotonanto asuntoluottojen osalta pieneni olennaisesti. Asiakasvarat pysyivät edellisvuoden tasolla, vaikka talletukset kasvoivat lähes 30 %. Rahastokanta supistui yli 60 %. Avainlukuja Avainlukuja Muutos Liikevoitto, milj. euroa 16,0 18,8-14,8 % Kulujen suhde tuottoihin, % 68,4 63,4 5,0 %-yks. Oman pääoman tuotto (ROE), % 19,2 27,8-8,6 %-yks. Vakavaraisuussuhde, % *) 13,1 12,1 1,0 %-yks. Henkilöstö keskimäärin Jäsenet *) Vakavaraisuussuhdeluku esitetty vuoden 2008 osalta Basel II:n mukaisesti, vertailutieto vuodelta 2007 esitetty Basel I laskentaperiaatteiden mukaisesti. OP-Pohjola-ryhmä Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Keskus osk:sta (OPK) tytäryhtiöineen. OPK toimii koko OP-Pohjola-ryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena, strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OPK:n jäsenluottolaitos. OPK ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista. Lain mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP- Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin.

3 2 2 Toimintaympäristö Kansainvälinen suhdannetilanne on edelleen heikentynyt. Yhdysvaltain talousnäkymiä vaimensivat kallis energia sekä asuntomarkkinoiden ongelmat. Euroalueella kasvu on laimenemassa, kun kotimainen kysyntä on vaatimatonta ja vahva euro vaikeuttaa vientiä. Myös Suomessa ja pankin toiminta-alueella Pirkanmaalla suhdanteet ovat asteittain huonontuneet. Teollisuudessa tuotanto-odotukset ovat aiempaa varovaisemmat. Tuotantokapasiteetti on hyvin käytössä, mutta tilauskirjat ovat ohentuneet ja varastot kasvaneet. Rakentamisen suhdanteet ovat laskussa. Kotitalouksien odotukset Suomen talouskehityksestä ovat huonontuneet. Myös kuluttajien arviot oman talouden kehityksestä ovat aiempaa pessimistisemmät, mutta työllisyysnäkymät ja säästämismahdollisuudet koetaan edelleen kohtuullisen hyviksi. Alkuvuonna tapahtuneista korkojen noususta huolimatta pankkiluottojen kysyntä jopa voimistui vuoden alkupuolella. Kasvu nopeutui yritysluotoissa, kun taas kotitalouksien luottokysyntä laimeni hieman. Asuntolainakannan kasvun odotetaan jatkossakin lievästi hidastuvan. Asuntojen reaalihinnat ovat tänä vuonna kääntyneet loivaan laskuun. Osakemarkkinoilla pitkittynyt epävarmuus on näkynyt selvänä kurssitason laskuna. Epävarmuus on kohdistunut sijoitusrahastoihin, ja kaikkien rahastotyyppien pääomat ovat supistuneet. Myös henkivakuutuksen maksutulo jäi viimevuotista pienemmäksi. Sen sijaan talletuskasvu on jatkunut erittäin nopeana painottuen nimenomaan määräaikaistileihin. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tampereen Seudun Osuuspankki on tehnyt Pohjola Vakuutus Oy:n kanssa sopimuksen liiketoimintasiirrosta ja ottanut vastaan Tampereen ja Nokian konttoreiden henkilöasiakkaiden vahinkovakuutusten myynnin ja asiakaspalvelun sekä sitä hoitavan henkilöstön on lisäksi ottanut vastatakseen Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomen ja OP-Henkivakuutus Oy:n vanhan Henki-Pohjola -kannan asiakaspalvelun hoidon sekä tehnyt asiamiessopimuksen Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomen kanssa henkivakuutusten asiakaspalvelua koskevasta toiminnasta. Tilikauden aikana tehtiin päätös pääkonttorin toimitilojen mittavasta peruskorjauksesta. Vaiheittain toteutettava projekti ajoittuu vuosille 2009 ja Tilikauden aikana osuuspankin asiakkaille on tarjottu mahdollisuutta OP- Private varallisuudenhoitopalveluihin. Palvelukokonaisuus räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan joko sijoituskonsultointina tai täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalveluna. Palvelukonseptia on tarjottu yhteistyössä OP-liiton pankkien kanssa myös näiden asiakkaille. rakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Tampereen Seudun Osuuspankki on laatinut vuodelta 2008 konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi tytäryrityksenä Kiinteistö Oy Hämeenkatu 12 tilinpäätös. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emo-osuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa emo-osuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Osuuspankin konserni. Vuodelta 2007 ei laadittu konsernitilinpäätöstä.

4 3 3 Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen on päättänyt lakkauttaa Viljakkalan, Sääksjärven ja Sammonkadun konttorit sekä muuttaa Kauppahallin konttorin kassakonttoriksi. Päätökset pannaan täytäntöön kevään 2009 kuluessa. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneet päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2008 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi Muutos, % 2006 Milj. euroa Tuotot Korkokate 33,4 29,9 11,8 27,2 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 3,3 3,2 2,2 1,8 Palkkiotuotot, netto 11,5 14,3-19,2 13,7 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -0,3 0,3-202,0 0,3 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,6 0 Suojauslaskennan nettotulos Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 1,7 1,1 52,7 0,6 Liiketoiminnan muut tuotot 0,6 0,4 40,7 2,1 Yhteensä 16,8 19,3-12,7 18,4 Tuotot yhteensä 50,2 49,1 2,2 45,6 Kulut Henkilöstökulut 15,8 13,8 14,7 13,0 Muut hallintokulut 11,7 10,4 12,4 10,0 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 1,3 1,2 6,2 1,1 Liiketoiminnan muut kulut 5,6 5,8-3,3 5,0 Kulut yhteensä 34,3 31,1 10,3 29,1 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista -0,2-0,8-80,7-1,8 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Liikevoitto (-tappio) 16,0 18,8-14,8 18,3 Liikevoiton laskuun vaikuttivat etenkin asiakasbonusten voimakas kasvu ja sijoitustoiminnan nettotuottojen lasku, joka johtui sijoitusinstrumenttien markkina-arvojen laskusta. Korkokate kasvoi luotto- ja talletuskannan kasvusta sekä alkuvuoden korkotason nousun johdosta. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista nousivat hieman edellisen vuoden tasolta. Hallintokuluista henkilöstökulujen kasvu johtui pääasiassa palkkatason noususta, henkilömäärän kasvusta sekä palkkoja selvästi nopeammin kasvaneista eläkekuluista. Muiden hallintokulujen osalta kasvoivat varsinkin edustus- ja markkinointikulut sekä henkilökunnan koulutuskulut. Palkkiotuottojen nettomäärät laskivat. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset. OP-bonusten määrän kasvu johtui pääosin siitä, että niiden arvoa korotettiin 39 prosenttia vuoden alusta lukien. OP-bonuksia maksettiin 6,8 milj. euroa eli 2,7 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Uudeksi bonusten kerrytyskohteeksi otettiin OP-Visa ostot toukokuusta lähtien. Muutoin palkkiotuottoja kertyi seuraavasti:

5 4 4 Palkkiotuotot Muutos, % Milj. euroa Talletuksista 0,2 0,2-5,3 Luotonannosta 2,4 2,0 18,3 Maksuliikkeestä 5,2 5,0 4,0 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 3,5 4,8-27,9 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 1,3 1,2 6,5 Takauksista 0,2 0,2 19,4 Vakuutusten välityksestä 4,9 4,6 5,0 Muut 2,6 2,5 4,5 Yhteensä 20,3 20,6-1,6 OP-bonukset -6,8-4,1 65,0 Palkkiotuotot yhteensä 13,5 16,5-18,1 Palkkiokulut 2,0 2,2-11,5 Palkkiotuotot, netto 11,5 14,3-19,2 Luottojen bruttomääräiset arvonalentumistappiot olivat edelleen alhaisella tasolla. Koska arvonalentumisia purettiin ja saatiin perityksi perinnän kautta enemmän kuin arvonalentumisia kirjattiin, muodostui arvonalentumistappioiden nettomäärä 0,2 milj. euroa tuloksen kannalta positiiviseksi. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot Milj. euroa Muutos, % Bruttoluottotappiot 1,2 0,5 159,6 Vähennykset -1,4-1,3 9,0 Nettoluottotappiot -0,2-0,8-80,7 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0,1 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimmät tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2008 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Milj. euroa Muutos, % Tase 1 881, ,6 12, ,2 Luotot 1 604, ,0 3, ,6 Saamistodistukset 21,5 1, ,6 0,8 Osakkeet ja osuudet 49,3 48,8 1,1 47,7 Talletukset 1 623, ,6 28, ,9 Oma pääoma 44,7 40,0 11,7 31,1 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 189,5 189,2 0,2 200,0 Taseen ja luottojen kasvua pienensivät huhtikuussa ja joulukuussa toteutetut asuntoluottojen siirrot Osuuspankkien Asuntoluottopankkiin OPAaan. Talletusten voimakasta kasvua selittää paljolti asiakkaiden rahastopääomien siirtyminen talletuksiin.

6 5 5 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja (omasta taseesta) nostettiin vuoden aikana 656,0 milj. euroa eli 2 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 1604,4 milj. euroa (1546,0). Kasvu nopeutui erityisesti loppuvuonna yritysluotoissa, kun taas kotitalouksien luottokysyntä laimeni hieman. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP-Pohjolaryhmän strategian mukaisesti osuuspankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana 188,0 milj. euroa. Pankin OPAaan siirtämien ja OPAn taseesta myöntämien asuntoluottojen kanta oli vuoden lopussa 299,1 milj. euroa. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset Milj. euroa Muutos, % Järjestämättömät saamiset 2,5 2,8-11,1 Nollakorkoiset saamiset 0 0,1-61,0 Yhteensä 2,5 2,9-12,6 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,2 0,2 0 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset Milj. euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 23,0 21,3 Prosenttia taseesta 1,2 1,3 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 8,7 10,0 Prosenttia taseesta 0,5 0,6 Käypä arvo 12,5 14,4 Nettotuotto, % 9,2 8,8 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma 31,9 31,3 yhteensä Prosenttia taseesta 1,7 1,9 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. Tilikauden aikana myytiin kiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 0,5 milj. euroa. Keväällä ostettiin pankin Pirkkalan konttorin hankintasopimukseen liittyvä As Oy Pirkkalan Afroditen asunto-osake. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta.

7 6 6 Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 0,4 milj. euroa. Arvonkorotusten peruutuksia ei tehty. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöihin sisältyi tilikauden päättyessä arvonkorotuksia 0,9 milj. euroa. Arvonkorotuksia ei peruutettu tilikauden aikana. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Oyj:ltä (entinen OKO Oyj), olivat 158,1 milj. euroa (27,5). Osakkeiden ja osuuksien määrä oli vuoden lopussa 49,3 milj. euroa eli kasvoi 0,5 milj. euroa. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 2,4 milj. euroa oli 0,1 milj. euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Milj. euroa Talletukset Muutos, % Maksuliiketilit 587,2 560,4 4,8 Säästämistilit 85,3 68,2 25,1 Sijoittamistilit 948,2 633,3 49,7 Valuuttatalletukset 2,4 1,7 38,6 Yhteensä 1 623, ,6 28,4 Muut velat 38,7 21,4 80,7 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 1 661, ,0 29,3 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Oyj:lle (entinen OKO Oyj), vähenivät 20,9 milj. euroon (207,9). Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla oli 76,4 milj. euroa (76,3), joista pankin liikkeeseen laskemia debentuurilainoja oli 11,8 milj. euroa (11,7) ja pääomalainoja oli 64,6 milj. euroa (64,6). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä.

8 7 7 Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 5,7 prosenttia 6,7 milj. euroon (6,3). Tilikauden aikana suoritettiin aktiivista jäsenhankintaa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 11,7 prosenttia 44,7 milj. euroon (40,0). Luottotappiovarausta kasvatettiin 8,8 milj. eurolla ja kanta oli vuoden lopussa 36,2 milj. euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Vakavaraisuuslaskennassa on siirrytty vuoden 2008 alussa Basel II:n mukaiseen vakavaraisuuslaskentaan. Ensivaiheessa luottoriskin pääomavaade lasketaan nk. standardimenetelmällä. Markkinariskien osalta jatketaan standardimenetelmän käytöllä. Operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan perusmenetelmällä. Tavoitteena on siirtyä luottoriskien sisäisten luottoluokitusten menetelmän ja operatiivisten riskien standardimenetelmän käyttöön tulevina vuosina. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot vuoden 2008 tilinpäätöksessään. OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Seuraavissa taulukoissa esitettyjen omien varojen ja omien varojen vähimmäisvaatimuksen vertailuluvut vuodelta 2007 on esitetty Basel I säädösten mukaisesti. Omien varojen osalta vuoden 2008 luvut esitetään vain Basel II säädösten mukaisesti. Vuoden 2008 omien varojen vähimmäisvaatimus esitetään sekä Basel II:n että Basel I:n mukaisina. Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuus ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat, milj. euroa (Basel II) (Basel I) Ensisijaiset omat varat 133,8 120,8 Osuus- ja lisäosuuspääoma 6,5 6,1 Irtisanottu osuus- ja lisäosuuspääoma 0,2 0,1 Pääomalainat 64,6 64,6 Muut ensisijaiset omat varat 62,5 50,0 - Aineettomat hyödykkeet 0 0 Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista 0 0 Toissijaiset omat varat 4,5 8,5 Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 2,3 4,0 Muut toissijaiset omat varat 2,3 4,6 Muut vähennykset toissijaisista omista varoista 0 0 Vähennykset ensi- ja toissijaisista omista varoista 0 0 Omat varat yhteensä 138,4 129,4 Ensisijaisiin omiin varoihin sisältyvien pääomalainojen osuus oli 48,3 prosenttia ensisijaisista omista varoista. Pääomalainojen pääasialliset lainaehdot on ilmoitettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 138,4 milj. euroa ja taseen osoittama oma pääoma 44,7 milj. euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 93,7 milj. euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat omiin varoihin luetut pääomalainat (64,6), debentuurilainat (2,3) sekä vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä (26,9).

9 8 8 Omien varojen vaatimus ja riskipainotetut erät, milj. euroa Omien varojen vaade (Basel II) Riskipainotetut sitoumukset (Basel II) Riskipainotetut sitoumukset (Basel I) Luottoriski 1 065,0 Valtio- ja keskuspankkivastuut 0 0 Luottolaitos- ja 0 0,5 sijoituspalveluyritysvastuut Yritysvastuut 27,2 340,4 Vähittäisvastuu 43,8 547,6 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 4,0 49,4 Muut erät 2,5 31,5 Yhteensä 77,6 969, ,0 Markkinariski 0 Operatiivinen riski 6,6 Yhteensä 84,2 969, ,0 Vakavaraisuus, milj. euroa (Basel II) (Basel I) Omat varat yhteensä 138,4 129,4 Ensisijaiset omat varat 133,8 120,8 Omien varojen vaatimus 84,2 Vakavaraisuussuhde, % 13,1 12,1 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 12,7 11,3 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 12,4 13,8 *syyskuussa 2008 Vakavaraisuussuhde on parantunut, johtuen omien varojen kasvusta ja Basell II vakavaraisuuslaskentaan siirtymisestä. Pankin riskipainotettujen sitoumusten määrä on pienentynyt edellisvuodesta. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä / Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä x 8 % Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä / Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä x 8 % Osuuspankin konserni Osuuspankin konsernin liikevoitto oli 15,7 milj. euroa. n tase oli vuoden lopussa 1881,9 milj. euroa. n vakavaraisuussuhde oli 13,1 prosenttia. Omat varat olivat 137,5 milj. euroa, josta ensisijaiset omat varat 133,0 milj. euroa. Basell II säädösten mukaan laskettu omien varojen vaade oli 84,2 milj. euroa, josta luottoriski 77,5 milj. euroa sekä operatiivinen riski 6,6 milj. euroa. Markkinariskiä ei ollut. Riskipainotetut sitoumukset Basell II mukaan olivat 969,1 milj. euroa.

10 9 9 n oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta oli 19,0 prosenttia, koko pääoman tuotto (ROA) 0,7 prosenttia, omavaraisuusaste 3,8 prosenttia ja kulujen suhde tuottoihin 69,0 prosenttia. Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut kappaleen yhteydessä. Yhteisvastuu ja yhteisturva Osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OPK, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OPK:n jäseniä olivat vuoden lopussa 227 osuuspankkia sekä Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. Lain mukaan osuuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat yhteisvastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että osuuspankkilaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletus- ja sijoitussuoja Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2008 rahastolle kannatusmaksuja tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään euroa. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.

11 10 10 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 19,2 27,8 36,9 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,7 0,9 0,9 Omavaraisuusaste, % 3,8 3,6 2,7 Kulujen suhde tuottoihin, % 68,4 63,4 63,9 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) Riskienhallinta Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on estää sellaiset hallitsemattomat riskit, jotka voisivat vaarantaa pankin vakavaraisuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Keskus osk:n (OPK) jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden ja riskien hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut luotto-, kiinteistö-, markkinaja operatiivisia riskejä koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskitilanteen kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa.

12 11 11 Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OPK:lle säännöllisesti pankin riskien tilanteesta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OPK:n tuottaman riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomaan perustuvaan laskentamalliin. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky suhteessa riskitilanteeseen on riittävä. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Jäsenpankeilla tulee olla OPK:n johtokunnan valtuuttaman luottoriskitoimikunnan myöntämä voimassa oleva lupa, kun asiakaskokonaisuuden asiakasriski on tai uhkaa nousta yli 20 %:iin luottolaitoksen tai sen konsolidointiryhmän omista varoista. OPK:n johtokunta voi asettaa osuuspankille tätä tiukemman rajan. Luottolaitoslain asettama vaatimus on 25 prosenttia pankin omista varoista. Jäsenpankeilla tulee olla luottoriskitoimikunnan myöntämä vastuuraja, kun osuuspankin asiakaskokonaisuuden vastuut OP-Pohjola-ryhmässä ylittävät viisi miljoonaa euroa tai kun pankki haluaa osallistua kiinteistöhankkeeseen, johon sitoutuva pääoma OP-Pohjolaryhmässä on yli 3,5 miljoonaa euroa. Osuuspankkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö (OVY) analysoi asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden kaikkien niiden luottojen osalta, joissa osuuspankin yksittäisen asiakaskokonaisuuden vastuut ovat suuremmat kuin 0,35 miljoonaa euroa tai ylittävät 10 %:a pankin omista varoista. OVY saa vakuutuskäsittelyn avulla yksityiskohtaista tietoa vähittäispankkitoiminnan suurimpien asiakaskokonaisuuksien riskeistä. Vakuutuskäsittely tukee laadukasta luottoprosessia ja OVY:n vakuutuspäätökset ohjaavat pankkikohtaista luottoriskinottoa. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti yksityishenkilöitä. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät OPK:n asettaman 20 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakkaan vastuut olivat 36,9 prosenttia omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden vastuut pankille ylittivät 10 prosenttia pankin omista varoista, vastuut olivat yhteensä 10,9 prosenttia omista varoista. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Vuonna 2008 luotto- ja takaustappioiden bruttomäärä oli 0,1 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Luottokanta on vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä. Markkinariskeihin sisällytetään rahoitus-, korko-, valuuttakurssi- ja osakeriskit. Valuuttakurssiriski rajoittuu pelkästään matkavaluuttakassaan ja on määrältään vähäinen. Markkinariskien hallinnan keskeisenä tehtävänä on tunnistaa ja arvioida liiketoimintaan sisältyvät markkinariskit, rajoittaa ne hyväksyttävälle tasolle sekä raportoida niistä säännöllisesti ja tehokkaasti. Rahoitusriskin hallinnan tarkoituksena on turvata pankin kyky suoriutua maksuvelvoitteistaan. Korkoriskillä tarkoitetaan markkinakorkojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. voi harjoittaa johdannaisliiketoimintaa korkoriskiltä suojautumiseen. Suojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna tai ns. taloudellisena suojauksena. Taloudellisen suojauksen avulla suojataan tiettyä tase-erää, positiota tai kassavirtaa tulevaisuuden arvonmuutoksia vastaan sovellettavan riskienhallintastrategian mukaisesti. Taloudellista suojaamista pankki voi harjoittaa vain suojatessaan korkokatettaan koron laskulta OPK:n hyväksymän toimintamallin mukaisesti.

13 12 12 Rahoituksen riittävyyttä ja korkoriskiä mitataan OPK:n määrittelemillä tase-erien erääntymisrakennetta sekä maksuvalmiusreservien määrää ja rakennetta kuvaavilla menetelmillä. OP-Pohjola-ryhmän toimintalinjauksen mukaan osuuspankki hoitaa valtaosan rahamarkkinakaupastaan Pohjola Oyj:n kautta. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2008 lopussa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrä oli 1,7 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 83 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 9,2 prosenttia eli edellisvuotista (8,8) korkeampi. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Operatiivisten riskien hallinnan tarkoituksena on tunnistaa, arvioida ja rajoittaa tähän riskialueeseen liittyvät riskit ja vähentää niistä aiheutuvien tappioiden todennäköisyyttä. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2008 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Palveluverkko Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin ja asiakkuusyksikön lisäksi 16 sivukonttoria. Maksuautomaatteja oli 21 kpl ja Internet-asiakaspäätteitä 19 kpl. Sähköisten pankkipalveluiden käyttö kasvoi edelleen vuoden 2008 aikana. Vuoden lopussa jo 94,9 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Internetpalveluiden käyttö lisääntyi nopeimmin. Verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi vuoden aikana 9,5 prosenttia. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana jäsenellä ja oli vuoden lopussa Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahastoosuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Palkkion suuruus määräytyy asetettujen tavoitteiden perusteella ja se suoritetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluttua.

14 13 13 Henkilöstö Vuoden päättyessä osuuspankin palveluksessa oli 393 henkilöä, mikä oli 22 enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 344. Eläkkeelle siirtyi vuoden aikana 5 henkilöä. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Hallintoneuvosto Tampereen Seudun Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 60 ja enintään 100 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 65. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi toukokuun loppuun mennessä suoritettavalla äänestyksellä. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi ennen vaalivuoden tammikuun 1. päivää ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 20 ja enintään 25 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 25. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2008 yhteensä 2 kertaa.

15 14 14 Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 4 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 8 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus Toimitusjohtaja Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 7. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 14. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla.

16 15 15 Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2005 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 21,9. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2009 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Edustajiston jäsenet Hämeenkyrö-Viljakkala Jari Katara, maanviljelijä, Ylöjärvi Esa Koivunen, vanhempi konstaapeli, Hämeenkyrö Päivi-Lea Leppänen, sairaanhoitaja, Hämeenkyrö Markku Rasa, maanviljelijä, Hämeenkyrö Lempäälä Helena Alapoti, konttorinjohtaja, Lempäälä Hilkka Frigård, yrittäjä, Lempäälä Anita Haapasalmi, yrittäjä, Lempäälä Rauno Toikka, yrittäjä, Lempäälä Nokia Seppo Kallio, kunnallisneuvos, Nokia Rauno Kortesoja, toimitusjohtaja, Nokia Aile Lahti, pitoemäntä, Nokia Raija Lehtimäki, sairaanhoitajajohtaja, Nokia Raija Nurminen, terveydenhoitaja, Nokia Mervi Veijola, sairaanhoitaja, Nokia Pirkkala Sami Palola, myynti-insinööri, Pirkkala Helena Pulkkinen, kanslisti, Pirkkala Tampere Antti Aalto, rakennusmestari, Tampere Tarmo Aaltonen, yrittäjä, Tampere Mikko Alatalo, kansanedustaja, Tampere Laila Auer-Luttinen, työkyvyttömyyseläkeläinen, Tampere Markku Heinimäki, sähköasentaja, Ylöjärvi Matti Ilveskoski, hallintojohtaja, Tampere Mervi Juntunen, mielenterveyshoitaja, Tampere Juhani Kankare, toimitusjohtaja, Tampere Kristiina Knuutila, terveydenhoitaja, Tampere Hilkka Korjus, lehtori, Tampere Jouni Koskela, edunvalvontapäällikkö, Tampere Jussi Kuortti, toimitusjohtaja, Tampere Arja Kuukankorpi, eläkeläinen, Tampere Matti Kuukankorpi, eläkeläinen, Tampere Timo Lahtinen, eläkeläinen, Tampere Esa Lavikka, työsuojelutarkastaja, Ikaalinen Mikko Leppälahti, toimitusjohtaja, Tampere Kerttu Leppäniemi, eläkeläinen, Tampere Anne Liimola, päiväkodin johtaja, Tampere Anja Liukko, pääluottamusmies, Tampere Terttu Lämsä, siistijä, Nokia

17 16 16 Timo Malmi, viestintäpäällikkö, Tampere Kati Malmi, nuorisotyönohjaaja, Tampere Pirjo Meri, perushoitaja, Tampere Raija Moilanen, ammattiasiainsihteeri, Tampere Timo Mäkelä, aluesihteeri, Tampere Irja Mäki-Maukola, tiedotussihteeri, Tampere Raimo Nieminen, pääluottamusmies, Tampere Kirsileena Nurmikolu, lähihoitaja, Ylöjärvi Matti Oja, toimitusjohtaja, Tampere Anneli Oldén, hallinnon sihteeri, Tampere Pekka Paldanius, asianajaja, Tampere Pauli Pauhu, työnjohtaja, Tampere Jukka Petäjä, toimitusjohtaja, Tampere Kari Pihlajamäki, toimitusjohtaja, Tampere Tuomo Tiainen, professori, Tampere Arto Tonttila, liikkeenharjoittaja, Tampere Leena Tuominen-Saarela, hoitotyön päällikkö, Tampere Päivi Vuorinen, siivooja, Tampere Tampere-Teisko Seppo Siuko, yrittäjä, Tampere Leena Valkeeniemi-Tasanen, sairaanhoitaja, Tampere Vesilahti Pirkko Kinnari, emäntä, Vesilahti Jari Saarnio, opettaja, Vesilahti Viiala Harri Rantala, rehtori, Akaa Jukka Saari, kuvataiteen lehtori, Akaa Ylöjärvi Martti Ahde, panttivirkailija, Ylöjärvi Kauko Nurmikolu, työsuojeluvaltuutettu, Ylöjärvi Heikki Nylander, yrittäjä, Ylöjärvi Antti Teivaala, maanviljelijä, Tampere Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Risto Nuolimaa, ( ), oikeustieteen tohtori, professori, Tampere Varapuheenjohtaja Rauno Ihalainen, ( ), filosofian tohtori, sairaanhoitopiirin johtaja, Tampere Muut jäsenet Kaisu Avotie, ( ), toimitusjohtaja, Kangasala Leena Haavisto-Witans, ( ), hallintokoordinaattori, Tampere Tuomo Heinonen, ( ), lääketieteen lisensiaatti, Akaa Eila Henriksson, ( ), terveyskeskusavustaja, Ylöjärvi Risto Härkönen, ( ), taloustieteiden maisteri, Tampere Reijo Kilpinen, ( ), laatupäällikkö, Tampere* Pauli Kiviniemi, ( ), yrittäjä, Ylöjärvi

18 17 17 Timo Koivula, ( ), ylilääkäri, Tampere Päivi Koppanen, ( ), lehtori, Tampere Sari Lehmussaari, ( ), yrittäjä, Nokia Raimo Lehtinen, ( ), työkalujyrsijä, Pirkkala Risto Linnainmaa, ( ), maanviljelijä, Hämeenkyrö Yrjö Nevala, ( ), palopäällikkö, Ylöjärvi Sinikka Niemi, ( ), siistijä, Nokia Seppo Nieminen, ( ), talousjohtaja, Lempäälä* Mauri Penttilä, ( ), maanviljelijä, Vesilahti Tuula Petäkoski-Hult, ( ), filosofian tohtori, Lempäälä Tuula Ruokonen, ( ), työehtosihteeri, Tampere* Markku Sipilä, ( ), elinkeinojohtaja, Lempäälä* Seppo Tuomisto, ( ), maanviljelijä, Hämeenkyrö Aimo Tuuri, ( ), trukinkuljettaja, Nokia Kari Virtanen, ( ), työnjohtaja, Lempäälä Jorma Välimäki, ( ), siistaaja, Nokia *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Jorma Hyrskyluoto, ( ), s. 1950, ekonomi, Tampere Tampereen Seudun Osuuspankin hallitus 1995-, Keskeinen työkokemus: toimitusjohtaja Osuuskunta Maito-Pirkka , talousjohtaja Osuuskunta Maito-Pirkka , talouspäällikkö Rakennusyhtymä Mattinen-Niemelä Oy , konttoripäällikkö Rakennusyhtymä Mattinen-Niemelä Oy , tilipalvelun esimies Kesoil Oy , liikkeenhoidon neuvoja Kesoil Oy Keskeiset luottamustehtävät: Pirkanmaan OP-liiton johtokunnan jäsen, Osuuspankkikeskus Osk:n vuosikokouksia valmistelevan toimikunnan jäsen Varapuheenjohtaja Heikki Tuokko, ( ), s. 1949, filosofian maisteri, sivistystoimen johtaja, Akaa Tampereen Seudun Osuuspankin hallitus (varapuheenjohtaja 1997-) Keskeinen työkokemus: lukion rehtori, koulutoimenjohtaja Viialan kunta Muut jäsenet Virpi Kaasalainen, ( ), s. 1965, ekonomi, varatoimitusjohtaja, Ylöjärvi Tampereen Seudun Osuuspankin hallitus Keskeinen työkokemus: varatoimitusjohtaja Purso Groupin taloushallinto 2005-, varatoimitusjohtaja Purso Oy:n taloushallinto Keskeiset luottamustehtävät: Purso Oy:n hallituksen jäsen, Purso-Tools Oy:n hallituksen jäsen, Linjapinta Oy:n hallituksen jäsen, Kovil Oy:n hallituksen jäsen, Fennosteel Oy:n hallituksen jäsen Olli Lehtilä, s.1962, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi, emba, toimitusjohtaja, Tampereen Seudun Osuuspankin palvelukseen vuonna 1999, toimitusjohtaja vuodesta 2006 Keskeinen työkokemus: johtotehtävissä eri pankeissa 18 vuotta; yrityspankinjohtaja Päijät- Hämeen Osuuspankki Keskeiset luottamustehtävät: Tampereen Seudun Osuuspankin hallituksen jäsen, OP-Keskus Osk:n hallintoneuvoston jäsen, Pirkan OP-Kiinteistökeskus Oy:n hallituksen jäsen, Tampereen Pyrinnön tukisäätiön hallituksen jäsen, Tampereen Messut Oy:n hallituksen jäsen, Tampereen kauppakamarin finanssivaliokunnan jäsen

19 18 18 Esa Martikkala, ( ), s. 1948, insinööri, toimitusjohtaja, Nokia Tampereen Seudun Osuuspankin hallitus Keskeiset luottamustehtävät: Alpensi Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Martess Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Raito-Tuote Oy:n hallituksen puheenjohtaja, YH-Pirkanmaa Oy:n hallintoneuvoston jäsen, EJS-Engineering Oy:n hallituksen jäsen, Nokian kaupungin valtuuston jäsen, Nokian kaupungin hallituksen jäsen, Tampereen käräjäoikeuden lautamies, Nokian yrittäjien hallituksen jäsen, Nokian kokoomuksen hallituksen jäsen Aki Ojakangas, ( ), s. 1955, yhteiskuntatieteiden maisteri, rehtori, Tampere Tampereen Seudun Osuuspankin hallitus Keskeinen työkokemus: rehtori Metallityöväen Murikka-Opisto 1992-, Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto ry:n järjestö- ja koulutussihteeri , Työväen Urheiluliiton Tampereen piirin toiminnanjohtajan sijainen Keskeiset luottamustehtävät: Metallityöväen koulutussäätiön/metallityöväen Murikka-opiston hallituksen/johtokunnan jäsen ja koulutussäätiön asiamies, European Metal Workers' Federation's Staff networking Group, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n koulutusasiantuntijaverkoston jäsen, Tampereen sosiaalidemokraattisen kunnallisjärjestön kunnallistoimikunnan jäsen Erkki Uusi-Rauva, ( ), s. 1946, diplomi-insinööri, ekonomi, tekniikan tohtori, professori, Tampere Tampereen Seudun Osuuspankin hallitus Keskeinen työkokemus: yrityksen talouden ja hallinnon professori Tampereen teknillinen yliopisto 1992-, liiketaloustieteen professori Lappeenrannan teknillinen yliopisto , teollisuustalouden apulaisprofessori Teknillinen korkeakoulu Keskeiset luottamustehtävät: Airix Talotekniikan hallituksen puheenjohtaja, Airix Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Airix Ympäristö Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Insinööritoimisto KA- Rakenne Oy:n hallituksen jäsen, Koja Oy:n hallituksen jäsen, Koja Kiinteistöt Oy:n hallituksen jäsen, Koja Tekniikka Oy:n hallituksen jäsen, Koja-Yhtiöt Oy:n hallituksen puheenjohtaja, KPM- Engineering Oy:n hallituksen jäsen, Oy Voitelukeskus Tonttila Ltd:n hallituksen jäsen, Seinäjoen Teknologiakeskus Oy:n hallituksen jäsen, Insinööritoimisto Niemi & Co Oy:n hallituksen jäsen Toimitusjohtaja Olli Lehtilä, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi, emba, 46 v, Tampereen Seudun Osuuspankin palvelukseen vuonna 1999, toimitusjohtajaksi vuonna 2006 Johtoryhmän kokoonpano Olli Lehtilä, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi, emba, toimitusjohtaja, 46 v, pankin palvelukseen vuonna 1999, toimitusjohtaja vuodesta 2006 Keskeinen työkokemus: johtotehtävissä eri pankeissa 18 vuotta; yrityspankinjohtaja Päijät- Hämeen Osuuspankki Keskeiset luottamustehtävät: Tampereen Seudun Osuuspankin hallituksen jäsen, Osuuspankkikeskus Osk:n hallintoneuvoston jäsen, Pirkan OP-Kiinteistökeskus Oy:n hallituksen jäsen, Tampereen Pyrinnön tukisäätiön hallituksen jäsen, Tampereen Messut Oy:n hallituksen jäsen Rosenlund Mikko, hallintotieteiden maisteri, emba, varatoimitusjohtaja, 53 v, pankin palvelukseen vuonna 1988 Keskeinen työkokemus: kokemusta pankkialalta 32 vuotta Keskeiset luottamustehtävät: Pirkan OP-Kiinteistökeskus Oy:n hallituksen jäsen Pekka Hirvonen, varatuomari, ekonomi, hallintojohtaja, 58 v, pankin palvelukseen vuonna 1985 Keskeinen työkokemus: varatoimitusjohtaja Oy Teva-Tekniikka Ab , apulaisosastopäällikkö Keskuskauppakamari , yritysneuvoja Osuuspankkien Keskusliitto ry Keskeiset luottamustehtävät: Tampereen kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan puheenjohtaja

20 19 19 Kari Lepistö, varatuomari, oikeustieteen kandidaatti, pankinjohtaja, 45 v, pankin palvelukseen vuonna 2008 Keskeinen työkokemus: varatoimitusjohtaja Sähköpeko Oy , toimitusjohtaja Sähköpeko Oy 2008, johtotehtävissä Nordeassa Keskeiset luottamustehtävät: Tampere Tunnetuksi ry:n hallituksen varapuheenjohtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osaston puheenjohtaja Hannu Routamaa, merkonomi, pankinjohtaja, 60 v, pankin palvelukseen vuonna 1999 Keskeinen työkokemus: johtotehtävissä eri pankeissa 37 vuotta Keskeiset luottamustehtävät: OP-Henkivakuutus Oyj:n hallituksen jäsen Tilintarkastajat Veikko Terho, kauppatieteiden maisteri, KHT, varsinainen tilintarkastaja KHT-yhteisö Moore Stephens Rewinet Oy Ab, varatilintarkastaja Muu tarkastustoiminta OP-Keskus osk:n Jäsenpankkien sisäisen tarkastuksen tarkastajat Timo Salminen, Heikki Launiala, Kimmo Rantala ja Mikko Suutari suorittivat osuuspankin tarkastuksen Osuuspankin sisäisinä tarkastajina ovat toimineet merkonomi Merja Keso ja filosofian maisteri Elisa Lahtinen. Tulevaisuuden näkymät Finanssitoimialan toimintaympäristön useita vuosia jatkunut poikkeuksellisen suotuisa kehitys on taittunut. Toimintaympäristön kehitykseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä sekä kasvanutta sijoitusmarkkinoiden epävakautta, jotka hidastavat alan yleistä kasvukehitystä ja heikentävät tulosnäkymiä. Tavoitteena on edelleen strategian mukaisesti kasvaa markkinoita nopeammin. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä n jakokelpoinen ylijäämä oli 35,0 milj. euroa. Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 35,4 milj. euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 6,1 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 4,25 prosenttia eli yhteensä ,74 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli ,58 euroa jätetään edellisten tilikausien voittovarojen tilille.