Rakennetun ympäristön kaavallisen suojelun tietojen laatukartoitus
|
|
- Mikko Lasse Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rakennetun ympäristön kaavallisen suojelun tietojen laatukartoitus Asemakaavan seurantalomakkeen rakennussuojelutiedon luotettavuuden arviointi tarkastelujaksolla Suomen ympäristökeskus/rakennetun ympäristön yksikkö Katri Eerola, Päivi Malmi, Sirkka-Liisa Seppälä, Satu Vesala Hankkeen tavoitteet ja toteutus... Rakennussuojelu Suomessa... Asemakaavan seurantalomake ja rakennussuojelutiedot... Tulokset... Suojellut rakennukset asemakaavoissa ELY-keskuksittain... ELY-keskusten arvio asemakaavan seurantalomakkeiden rakennussuojelutietojen luotettavuudesta Pilottikuntien tietojen analysointi Tiedonkeruun mahdollisuuksia tulevaisuudessa Yhteenveto... 15
2 2 Hankkeen tavoitteet ja toteutus Hankkeen tavoitteena oli arvioida yhteistyössä ELY-keskusten kanssa kunnista asemakaavan seurantalomakkeilla kerättyjen kaavallisten rakennussuojelutietojen luotettavuutta. Tietoja ei ole aikaisemmin arvioitu vastaavalla tavalla. Kaavallisen suojelun kokonaistilannetta haluttiin kartoittaa pilottikunnista saatujen tietojen perusteella. Tarkastelun päämääränä on parantaa sekä asemakaavan seurantalomakkeiden että niiden pohjalta koottavan Kaavoituksen vuositilaston tietojen luotettavuutta sekä arvioida asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrää Suomessa. Hankkeen aluksi koottiin ELY-keskuksittain tilastot asemakaavalla vuosittain suojelluista rakennuksista. Tiedot poimittiin Asemakaavojen seurantalomakkeiden tietokannasta SQLkyselyllä Poiminta kohdistettiin vuosina hyväksyttyihin asemakaavoihin, joista haettiin tiedot suojeltujen rakennusten lukumääristä ja kerrosaloista sekä niiden muutoksista koko ELY-keskuksen alueella sekä kunnittain. Seuraavaksi ELY-keskusten kulttuuriympäristövastaavia pyydettiin arvioimaan sekä koko ELY-keskuksen alueen että yksittäisten kuntien lukujen oikeellisuutta. Vastauksia ELY-keskuksista saatiin ja analysoitiin alkuvuonna Hankkeen kuluessa valittiin pilottikuntia, joihin lähetettiin kesällä 2012 kysely asemakaavalla suojeltujen rakennusten vuosittain kaavoitetusta määrästä sekä kokonaismäärästä. Kyselyn liitteenä lähetettiin seurantalomakkeilla kerätyt lukumäärä- ja kerrosalatiedot rakennussuojelusta kunnassa. Kysely lähetettiin 11 suurimmalle kaupungille, maakuntakeskuksille sekä muutamalle muulle kunnalle, joilla arveltiin olevan tietoja asemakaavallisen rakennussuojelun kokonaismäärästä. Kysely lähetettiin myös niille 100 pienimmän kunnan joukossa oleville kunnille, joilla oli vuosina asemakaavan seurantalomakkeiden mukaan suojeltu rakennuksia asemakaavalla. Kysely lähti yhteensä 48 kuntaan, joista 17 vastasi: Hailuoto, Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kuopio, Mikkeli, Myrskylä, Oulu, Pori, Punkalaidun, Rauma, Rovaniemi, Seinäjoki, Tornio, Turku ja Yli-Ii. Rakennussuojelu Suomessa Rakennuksia ja niiden ympäristöjä voidaan suojella maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1 mukaisilla kaavamääräyksillä tai erityislainsäädännöllä. Nykyisin voimassa olevia erityislakeja ovat laki rakennusperinnön suojelemisesta 2, (koskee myös kohteita, jotka on suojeltu aikaisemman rakennussuojelulain nojalla tai asetuksella valtion omistamien rakennusten suojelusta), kirkkolaki 3 ja laki ortodoksisesta kirkosta 4. Erityislainsäädäntöä voidaan soveltaa päällekkäin maankäyttö- ja rakennuslain kanssa. 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999: Luettu Laki rakennusperinnön suojelemisesta 498/2010: Luettu Kirkkolaki 1054/1993: Luettu Laki ortodoksisesta kirkosta 985/2006: Luettu
3 Rakennuksia ja niiden ympäristöjä suojellaan pääsääntöisesti kaavoituksen keinoin. Suojelumääräyksiä voidaan antaa kaikilla kaavatasoilla. Asemakaavoissa rakennuksia voidaan suojella osoittamalla ne alue- tai kohdemerkinnällä SR (rakennussuojelualue), SRS (rakennussuojelulain nojalla suojeltu alue), /s (alue, jolla ympäristö säilytetään), s (suojeltava alueen osa), sr (suojeltava rakennus), srs (rakennussuojelulain nojalla suojeltu rakennus). Kuntatason kaavoitus on pääasiallinen keino huolehtia arvokkaan rakennusperinnön ja rakennetun ympäristön säilyttämisestä. Kaavojen suojelumerkinnät ja niihin liittyvät kaavamääräykset vaikuttavat rakennusta koskevaan lupaharkintaan (rakennuslupa, toimenpidelupa, purkamislupa) sekä mm. rakennuksen energiatehokkuusvaatimuksiin. Tarkemmat tiedot asema- ja yleiskaavoissa suojelluista kohteista saa kunnan kaavoitusviranomaiselta. Valtakunnallisesti kattavaa tietoa kaavoituksella suojelluista kohteista ei ole saatavana. 5 Lakia rakennusperinnön suojelemisesta sovelletaan esityksestä, jos kohteella on valtakunnallista, alueellista tai paikallista merkitystä tai kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen nojalla annetuilla säännöksillä tai määräyksillä tai kohteen suojeluun tämän lain mukaisesti on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi. Esityksen rakennuksen suojelemisesta saa tehdä omistaja, valtion viranomainen, kunta, jonka alueella rakennus sijaitsee, maakunnan liitto ja toimialueellaan sellainen rekisteröity yhteisö, jonka toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen. Rakennussuojelulainsäädännöllä suojeltuja kohteita (rakennuksia tai rakennusryhmiä) on vuoden 2013 tiedon mukaan 279. Kohteet jakautuvat epätasaisesti maan eri osiin. Lähtökohtiensa takia kohdevalikoima on muodostunut jokseenkin sattumanvaraisesti eikä suojelukohteiden perusteella voi tehdä päätelmiä merkittävästä rakennusperinnöstä. Kaikkiaan erityislainsäädännöllä suojeltuja kohteita on yhteensä vajaa kaksi tuhatta. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi arvioiduista rakennuksista vain pieni osa on toistaiseksi suojeltu jollakin päätöksellä. Suomen merkittävästä rakennusperinnöstä ei ole valtakunnallisesti kattavaa lukumäärätietoa. Seurantaan soveltuvia tietoja on toistaiseksi mahdollista saada valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY), valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden tai valtakunnallisten sektori-inventointien kohteista. 3 Asemakaavan seurantalomake ja rakennussuojelutiedot Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella kunnat huolehtivat kaavoitus- ja rakennustoimen hoidon edellyttämästä alueidenkäytön, rakentamisen ja rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seurannasta alueellaan. Ympäristöhallinto on kehittänyt maankäytön suunnittelun valtakunnallisen tilanteen ja muutoksen tarkastelua 5 Rakennusperintöportaali. Kaavoitus ja suojelu: Ympäristöministeriö. Rakennusperintö ja kulttuuriympäristö. Luettu Museovirasto. Rakennussuojelu: Luettu
4 varten Kaavoituksen seurannan tietojärjestelmän sekä Asemakaavan seurantalomakkeen, jonka tiedot perustuvat kuntien toimittamaan tietoon. ELY-keskukset käyvät kaavoitusta ohjatessaan läpi myös alueensa kuntien seurantalomakkeita. Lomakkeiden tietoja käytetään vuosittaiseen Kaavoituksen seurannan tilastoon. 6 Asemakaavan seurantalomake kertoo tiivistetysti asemakaavan sisällön ja muutoksen aiempaan kaavatilanteeseen. Kunnan tai sen valtuuttaman konsultin tulee täyttää tai tallentaa lomake Itellan TYVI-palvelussa viimeistään, kun kaava on hyväksytty. Lomakkeille tallennetut asemakaavojen tilastotiedot kopioituvat joka yö valtion ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmään, jossa käyttäjät pääsevät selaamaan kaikkien kuntien lomakkeita sekä tekemään niistä yhteenvetoja. Asemakaavojen seurannassa kerätään tietoja myös rakennussuojelusta. Merkinnät on luokiteltu seurantalomakkeella suojeluvälineen mukaan. Ei-asemakaavallinen suojelu perustuu esimerkiksi lakiin rakennusperinnön suojelemisesta tai sitä edeltäneeseen rakennussuojelulakiin tai asetukseen valtion omistamien rakennusten suojelusta. Mikäli kaavallista suojelua on hankala erottaa muusta rakennussuojelusta, lomakkeeseen voidaan täyttää pelkästään suojeltujen rakennusten yhteismäärä. Jos kohde on suojeltu sekä asemakaavalla että muulla perusteella, merkitään tiedot kohtaan ei-asemakaavallinen suojelu. Asemakaavan seurantalomakkeelle merkitään asemakaavallisen suojelun lukumääräksi kyseisen asemakaavan rakennussuojelumerkintöjen lukumäärä ja kerrosala yhteensä kerrosneliömetreinä. Lukumäärän ja kerrosalan muutostietoja täytettäessä otetaan huomioon sekä lisäys uudessa kaavassa että ero alueella aikaisemmin voimassa olleeseen detaljikaavaan. Muutos lukumäärään ja kerrosalaan voi olla myös negatiivinen, jos asemakaavaprosessilla kumotaan aiempaa detaljikaavaa. Kuvassa 1 on esimerkki asemakaavan seurantalomakkeesta, johon on merkitty rakennussuojelua. Nykyiseen TYVI-palveluun (Itella) siirryttiin Asemakaavan seurantalomake on ollut käytössä jo 1970-luvulta lähtien. Sähköinen lomake otettiin käyttöön Lomakkeista vain osa on tallennettu Hertan Asemakaavojen seurantalomakkeet -järjestelmään. Kaavoissa suojelluista rakennuksista ei ole saatavana systemaattista tietoa ennen TYVI-palvelun käyttöönottoa Vuodesta 2007 lähtien kaikista hyväksytyistä asemakaavoista on saatu seurantalomake ja lomakkeiden tietosisältö on yleisesti parantunut. Kaavallisen suojelun tietojen laatukartoituksessa valittiin tarkasteluun hyväksytyt asemakaavat. On huomattava, että asemakaavan seurantalomake on tarkoitettu vuosittaiseen tilastointiin ja muutoksen seurantaan eikä tietojen perusteella voi yksilöidä suojeltuja rakennuksia. Lomakkeen merkintöihin saattaakin sisältyä aikaisemmassa asemakaavassa suojeltuja rakennuksia. Samat rakennukset tallentuvat tällöin uudelleen, mikä aiheuttaa kertautumisesta johtuvaa virhettä kokonaismääriin. Toisaalta selvityksessä käytetty kuuden vuoden tarkastelujakso on niin lyhyt, että kaavojen päällekkäisyyttä ja kohteiden kertautumista voi tässä tapauksessa pitää melko epätodennäköisenä. 4 6 Ympäristöhallinto. Asemakaavan seurantalomake. Luettu
5 Kuva 1. Esimerkki TYVI-palvelussa täytetystä asemakaavan seurantalomakkeesta. Turun Vartiovuoren muutosasemakaavassa (hyv. 2005) on muutossarakkeen tietojen perusteella suojeltu yksi rakennus (ka 27 k-m²). Toinen rakennus (ka 690 k-m²) on suojeltu muulla perusteella ja merkitty johonkin aikaisempaan asemakaavaan. Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Asemakaavojen seurantalomakkeet,
6 6 Tulokset Suojellut rakennukset asemakaavoissa ELY-keskuksittain Kuvan 2 diagrammi esittää vuosittain suojeltujen rakennusten määrää tarkastelujaksolla hyväksytyissä asemakaavoissa. Kuvan 3 diagrammi kuvaa lukumäärän muutosta verrattuna aikaisempaan asemakaavaan. Tarkemmat tiedot vuosittaisista lukumääristä on esitetty liitteessä 1. Diagrammeista voidaan havaita, että asemakaavoilla suojeltujen rakennusten määrä vaihtelee suuresti maan eri osissa. Tietojen tarkastelussa ja tulkinnoissa onkin otettava huomioon lukumääriin ja niiden eroihin vaikuttavat tekijät. Tärkeimpiä ovat asemakaavoituksen tausta, käyttö ja kattavuus suunnitteluvälineenä, rakennuskannan ikä ja rakentumisen syntyhistoria, aikaisempi suojelutilanne, inventointitiedon ajantasaisuus ja laatu sekä kunnan käytännöt ja aktiivisuus rakennussuojelussa. Suojeluun vaikuttavat myös kaavoitusprosessiin osallistuvien kulttuuriympäristöviranomaisten (ELY-keskus, Museovirasto, maakuntamuseo) rooli ja resurssit, jotka vaihtelevat alueellisesti. Kuvassa 4 on esitetty asemakaavoitettu alue Suomessa Lukuja tarkastellessa on huomattava, että vuosittaiseen vaihteluun suojeltujen rakennusten määrässä vaikuttaa selvimmin asemakaavoitetun alueen sijainti ja laajuus. Yksikin kaava voi vaikuttaa merkittävästi vuosittaiseen kokonaismäärään. Diagrammissa tästä selvin esimerkki on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitseva Porin kaupunki, joka hyväksyi kesäkuussa 2011 Päärnäisten 6. kaupunginosan asemakaavamuutoksen. Alue kuuluu maamme laajimpiin yhtenäisenä säilyneisiin puukaupunkialueisiin ja kaavamuutokseen sisältyi yli 400 suojeltua rakennusta 7. Kuvassa 5 esitetään hyväksytyissä asemakaavoissa suojeltujen rakennusten kokonaismäärän suhteellinen jakauma ELY-keskuksittain. Noin 60 % kaikista asemakaavoituksella suojelluista rakennuksista sijaitsee Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueella. Näiden alueiden kuntien asemakaavoissa on muuta maata huomattavasti enemmän taajamia, asemakaavoitettuja alueita ja myös suojeltuja rakennuksia. Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla on runsaasti myös vanhoja asemakaavoitettuja taajamia (mm. teollisuusyhdyskunnat). Diagrammit kuvastavat sitä, että Pohjois- ja Itä-Suomessa asemakaavoitetut alueet ovat pieniä ja rajoittuneita. Esimerkiksi Lapissa asemakaavoitetaan pääasiassa vain kolmessa kaupungissa (Rovaniemi, Tornio, Kemi), matkailukeskuksissa tai kaivostoiminnan yhteydessä. Maaseutuvaltaisessa Suomessa yleiskaava onkin rakennussuojelun tarpeen tunnistamisen kannalta käytetyin kaavataso. 7 Valtakunnallisesti merkittävä puutaloalue - Porin 6. kaupunginosan suojelua koskeva asemakaava hyväksyttiin: unginosansuojeluakoskevaasemakaavahyvaksyttiin.html. Luettu
7 Kuva 2. Asemakaavan seurantalomakkeiden tietoihin perustuva diagrammi, joka kuvaa ELY-keskuksittain kaavassa vuosittain suojeltujen rakennusten lukumäärää tarkastelujaksolla Vuoden 2011 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia muiden vuosien kanssa, koska kaikista vuoden aikana hyväksytyistä asemakaavoista ei ehkä ollut täytetty seurantalomaketta tietojen poimintahetkellä Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Asemakaavojen seurantalomakkeet. 7
8 Kuva 3. Asemakaavan seurantalomakkeiden tietoihin perustuva diagrammi, joka kuvaa ELY-keskuksittain tarkastelujaksolla asemakaavassa vuosittain suojeltujen rakennusten lukumäärän muutosta verrattuna aikaisempaan detaljikaavaan. Vuoden 2011 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia muiden vuosien kanssa, koska kaikista vuoden aikana hyväksytyistä asemakaavoista ei ehkä ollut täytetty seurantalomaketta tietojen poimintahetkellä Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Asemakaavojen seurantalomakkeet. 8
9 Kuva 4. Asemakaavoitettu alue Suomessa ( voimassa olevat asemakaavat). Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. 9
10 10 Kuva 5. Asemakaavan seurantalomakkeiden tietoihin perustuva diagrammi, joka kuvaa ELY-keskuksittain tarkastelujaksolla hyväksyttyjen asemakaavojen suojeltujen rakennusten lukumäärän suhteellista jakaumaa. Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Asemakaavojen seurantalomakkeet, ELY-keskusten arvio asemakaavan seurantalomakkeiden rakennussuojelutietojen luotettavuudesta Rakennussuojelutietojen luotettavuuden arviointia varten kunkin ELY-keskuksen kulttuuriympäristövastaavalle lähetettiin kyseisen alueen tilasto asemakaavalla suojelluista rakennuksista Etelä-Savoa (ESA) lukuun ottamatta vastaus saatiin kaikista ELY-keskuksista. Osassa ELY-keskuksista tiedot oli tarkastettu silmämääräisesti arvioiden ja osassa tarkemmin. Hämeen (HAM), Kainuun (KAI), Kaakkois-Suomen (KAS), Pohjois-Karjalan (POK), Pohjois-Pohjanmaan (POP) sekä Varsinais-Suomen (VAR) alueilla tiedot vaikuttivat arvioiden mukaan suunnilleen oikeilta. Näissäkin tapauksissa havaittiin kuitenkin joitakin yksittäisiä puutteita. Etelä-Pohjanmaan (EPO), Keski-Suomen (KES), Lapin (LAP) ja Uudenmaan (UUD) ELY-keskuksilla ei ollut antaa arviota seurantalomakkeen tietojen luotettavuudesta. Muutaman ELY-keskuksen (EPO, KES, LAP, POK) mukaan tarkistuksia ei ole juuri tehty vaan luotettu tallentajien ilmoittavan tiedot oikein.
11 Pirkanmaan (PIR) ja Pohjois-Savon (POS) ELY-keskuksista toimitettiin taulukot, joissa virheellisiksi todetut lukumäärätiedot esitettiin korjattuina. Tarkistukset osoittavat, että lukumäärissä on sekä vuosittaisia virheitä että kunnittaisia puutteita. Erot eivät näissä kahdessa keskuksessa olleet kuitenkaan kovin suuria. Pirkanmaan ELYn korjattu lukumäärä on runsaat 12 % ja Pohjois-Savossa noin 10 % suurempi kuin seurantalomakkeilla ilmoitettu määrä. Muutos- ja kerrosalatietoja ei ollut korjattu, koska niitä ei suojeltujen rakennusten kohdalla aina ole merkitty seurantalomakkeelle. ELYjen havaintojen perusteella muutos- ja kerrosalatiedot eivät ehkä olekaan kovin luotettavia. Korjatut taulukot on esitetty liitteessä 2. Kyselyn vastausten perusteella asemakaavan seurantalomakkeiden rakennussuojelutietoja käydään ELY-keskuksissa läpi vaihtelevalla tasolla ja tarkkuudella. Monissa keskuksissa tietoja tarkisteta vain pintapuolisesti, joissakin ei ollenkaan. Tähän todennäköisesti vaikuttavat paitsi rakennusperinnön volyymit, myös rakennetun kulttuuriympäristön ohjaamiseen ja seurantaan osoitetut resurssit. Poikkeuksiakin löytyy. Esimerkiksi Pohjois-Savon ELY-keskus ylläpitää ympäristöhallinnon sivustolla "Kuntakortit"-luetteloa 8, johon päivitetään jokaisen kunnan kohdalle ajantasainen tieto muun muassa asemakaavassa suojelluista rakennuksista kaavoittain 9. Useassa vastauksessa myös todettiin, että seurantalomakkeita olisi jatkossa syytä tarkastaa huolellisemmin myös rakennussuojelun osalta. Tarkastelun tuloksena on todettava, että asemakaavan seurantalomakkeen tietojen perusteella on mahdollista arvioida tällä kaavatasolla suojeltujen rakennusten valtakunnallista kokonaismäärää ja sen muutosta yleispiirteisesti, mutta yksittäisten lukujen luotettavuuden arviointi on hankalaa ja työlästä. Tarkistuksenkaan jälkeen suojelukohteista ei ole mahdollista esittää täsmällisiä lukumääriä, koska tietojen epävarmuutta tai puutteellisuutta tai virhemarginaalia on vaikea arvioida. Aktiivisuus tietojen päivittämisessä vaihtelee alueittain, kunnittain ja vuosittain. Lähtötietojen epävarmuus vaikuttaa myös valtakunnalliseen tilastointiin ja sen luotettavuuteen. 11 Pilottikuntien tietojen analysointi Asemakaavan seurantalomakkeiden tietoihin perustuva taulukko asemakaavojen suojelumerkinnöistä on esitetty liitteessä 3. Taulukossa on jaoteltu ELY-keskuksittain ja kunnittain vuosittain asemakaavalla suojeltujen rakennusten lukumäärä, kerrosala sekä niiden muutokset. Pilottikuntien kyselyn perusteella ilmoittamat tiedot asemakaavallisen rakennussuojelun kokonaismäärästä on esitetty liitteessä 4. Joistakin kunnista saatiin tietoja vuosittain ja nämä tiedot on esitetty taulukossa liitteessä 5. Kyselyn tuloksena voidaan todeta, että kunnilla ei juuri ole kattavaa seurantaa asemakaavalla suojeltujen rakennusten kokonaismäärästä. Tietoja on koottu monissa kunnissa lähinnä erillisselvityksiä varten, jolloin ne koskevat vain jotain tiettyä ajankohtaa. Esimerkiksi Tu- 8 Pohjois-Savo. Rakennusperintö ja kulttuuriympäristö. Kuntakortit. Kulttuuriympäristön suojelutilanneselvitys Pohjois-Savosta: Luettu Korttien perusteella Pohjois-Savossa olisi yhteensä noin 400 asemakaavalla suojeltua kohdetta (Pohjois- Savon ELY-keskus/Strengell ja Pehkonen ).
12 russa kokonaismäärä on selvitetty vain rakennusperintöohjelman valmistelun yhteydessä. Joissain kunnissa tiedot ovat toisaalta saatavissa yksiselitteisesti tietokannasta. Pilottikuntien vastaukset kyselyyn olivat hyvin erilaisia. Asemakaavalla suojeltujen rakennusten lukumäärää seurataan kunnissa vaihtelevasti. Kunnan koko ei näyttäisi juuri vaikuttavan siihen, onko seurantaa järjestetty. Paras tilanne on Helsingissä, jossa ylläpidetään paikkatietokantaa asemakaavalla suojelluista rakennuksista ja myös niiden kerrosalat on saatavissa. Toisaalta Turussa oli tiedossa vain asemakaavalla suojeltujen rakennusten kokonaismäärä ja Kuopiossa ainoastaan arvio lukumäärästä. Yli-Iistä saatiin tieto asemakaavalla suojeltujen rakennusten kokonaismäärästä. Hailuodossa tiedot vastasivat asemakaavan seurantalomakkeiden merkintöjä. Seinäjoki ja Joensuu toimittivat listan yksittäisistä kohteista ilman tietoa asemakaavan hyväksymisajankohdasta. Kajaanissa, Rovaniemellä, Torniossa ja Punkalaitumella pystyttiin erittelemään vuosittain kaavalla suojeltujen rakennusten määrä. Helsinki, Mikkeli, Pori ja Myrskylä voivat esitellä vuosittain yksittäiset kohteetkin. Tornio ja Rovaniemi olivat korjanneet tiedot kyselyn liitteenä lähetettyyn taulukkoon, joka sisälsi tiedot seurantalomakkeille vuosina merkityistä suojelurakennuksista. Rovaniemellä oli lisäksi täydennetty taulukkoon lukumäärätietoja vuosilta Raumalta toimitettiin kopiot vuosina hyväksyttyjen, rakennussuojelua sisältävien asemakaavojen seurantalomakkeista. Jyväskylästä saatiin paikkatietomenetelmin koottu lista suojelluista rakennuksista ilman tietoa suojeluvuodesta. Suojeltujen rakennusten kerrosalatietoa ei pilottikunnista juuri ollut saatavana. Helsingistä oli mahdollista saada yksittäisten kohteiden kerrosalat kaavan hyväksymispäivän mukaan. Torniosta ja Myrskylästä oli tietoja joidenkin asemakaavalla suojeltujen rakennusten kerrosaloista. Jyväskylässä suojeltujen rakennusten kerrosalat oli haettu paikkatietomenetelmiä hyödyntäen Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisteristä (RHR). Rekisterin kerrosalatiedoissa on muissa yhteyksissä todettu puutteita, mikä heikentää sen käyttökelpoisuutta tilastoinnissa. Asemakaavalla suojeltujen rakennusten kokonaismäärä pilottikunnissa on hyvin vaihteleva. Suojeltuja rakennuksia on eniten Helsingissä (4164 kohdetta), runsaasti Turussa ja Porissa (> 700 kpl), melko paljon Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Raumalla (> 100 kpl) ja vähäisemmissä määrin Joensuussa, Kajaanissa, Mikkelissä, Rovaniemellä ja Seinäjoella (< 100 kpl). Vähiten asemakaavalla suojeltuja rakennuksia on Punkalaitumella ja Yli-Iissä (< 20 kpl) sekä Hailuodossa, Myrskylässä ja Torniossa (< 10 kpl). Kun lukuja tarkastellaan suhteessa kunnan asemakaavoitetun alueen rakennuskantaan, tilanne muuttuu hieman. Tällöin Hailuodossa asemakaava-alueella suojeltujen rakennusten osuus on lähes saman verran kuin Helsingissä, eli noin 8 %. Suojeltujen rakennusten osuus on kohtalaisen suuri myös Porin asemakaavaalueella, yli 3 %. Lukumäärien vertailussa on kuitenkin otettava huomioon tarkastelujaksojen vaihtelevuus. Vain osa pilottikunnista oli eritellyt, kuinka paljon asemakaavalla suojeltuja kohteita oli tarkastelujaksolla Helsingissä tarkastelujakso on vuodesta 1980 kesään Turussa on ilmoitettu vain kokonaismäärä kaikista 2012 mennessä asemakaavalla suojelluista rakennuksista, mutta Tornion tapauksessa oli ilmoitettu vain vuosina hyväksyt- 12
13 tyjen asemakaavojen rakennukset. Pilottikuntien aineistossa suojeltuja rakennuksia on kaikkiaan runsaat Vertailukohtana voidaan todeta, että seurantalomakkeiden tietojen perusteella koko Suomessa oli jaksolla hyväksytyissä asemakaavoissa yhteensä vajaat 4000 suojeltua rakennusta. Kuntien toimittama aineisto ja lukumäärät eroavat jonkin verran seurantalomakkeiden tiedoista, myös ELY-keskusten korjaamista (Punkalaidun). Sekä Pirkanmaan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten korjatuissa että pilottikuntien omissa tiedoissa lukumäärät näyttävät olevan pääsääntöisesti suurempia kuin seurantalomakkeilla. Virhelähteitä on vaikea osoittaa yksiselitteisesti. Merkittäviä eroja aiheuttaa se, että jotkut kunnat eivät täytä seurantalomakkeille lainkaan rakennussuojelua koskevia tietoja (esim. Espoo, joka ei ole tässä tarkastelussa ollenkaan mukana). Tietojen puutteellisuuden lisäksi on mahdollista, että seurantalomakkeille on merkitty joissakin tapauksissa kaavassa olevien suojelumerkintöjen (esim. aluevaraus) eikä rakennusten määrä. Kyselyn tulosten perusteella on vaikea päätellä asemakaavalla suojeltujen rakennusten tarkkaa lukumäärää koko Suomen alueella. Osa suurista kaupungeista (mm. Tampere) jätti vastaamatta. Kyselystä puuttuu myös monia kaupunkeja, joissa on runsaasti arvokkaaksi luokiteltua rakennusperintöä (mm. Porvoo, Vaasa). Monissa kunnissa tiedot on ilmoitettu rajatulta ajanjaksolta, jolloin aikaisemmissa kaavoissa suojeltuja rakennuksia ei ole otettu laskennassa huomioon (mm. Rauma). Asemakaavallisen rakennussuojelun määrästä voidaan tämänkin tarkastelun jälkeen esittää siis vain likimääräisiä arvioita. Koska Helsingin suojeltujen rakennusten lukumäärä tunnetaan tarkasti ja muutamat suuret kaupungit ovat tarkastelussa mukana, pilottikunnista saatua lukumäärä voidaan pitää jossain määrin suuntaa-antavana. Tarkastelun perusteella asemakaavalla suojeltuja kohteita olisi Suomessa vähintään 8000, mutta puuttuvat tiedot huomioon ottaen lukumäärä voi olla myös lähempänä kymmentätuhatta. Mikäli edellä esitetty arvio on oikean suuntainen, suojeltujen rakennusten osuus olisi koko maan asemakaavoitetun alueen rakennuskannasta ( noin ) vain prosentin luokkaa. 13 Tiedonkeruun mahdollisuuksia tulevaisuudessa Seurantalomakkeet ovat toistaiseksi ainoa tapa saada valtakunnallisesti kattavaa alueellista tilastotietoa asemakaavallisesta rakennussuojelusta. Lomakkeiden tietojen ilmoittaminen ja samalla oikeellisuus riippuu ensisijaisesti asemakaavoituksesta vastaavista kunnista ja kaavoja laativista konsulteista. Tietojen tarkastaminen kuuluu ELY-keskuksille, mutta käytännössä mahdollisuudet ovat rajalliset. Pilottikyselyn perusteella kunnissa ei yleisesti ole käytössä erillisiä rekistereitä asemakaavalla suojelluista rakennuksista. Tähän saattaa vaikuttaa se, että suojelutilanne voidaan aina tarvittaessa tarkistaa alueen voimassa olevasta kaavasta. Joissakin kunnissa suojeltujen rakennusten kokonaismääriä on saatettu selvittää kulttuuriympäristöä koskevien hankkeiden tai kaavaselvitysten yhteydessä.
14 Tulevaisuudessa suojelutiedon keruuseen voi olla seurantalomakkeen ohella tarjolla uusia mahdollisuuksia. Yksi vaihtoehto on kuntien ylläpitämät paikkatietomuotoiset ajantasaasemakaavat. Kuntaliiton vetämissä hankkeissa (KuntaGML ja KRYSP) on mallinnettu asemakaava, määritelty rajapinnat ja luotu kokoava tietopalvelu (KTP) 10. Jotta koko maan kattava ajantasainen asemakaava voidaan toteuttaa, kuntien on pystyttävä tuottamaan kaava-aineistonsa määrittelyiden mukaisiksi. Rakennussuojelua koskevat merkinnät ovat kaavoissa teknisesti epäyhtenäisiä ja vaativat usein tapauskohtaista tulkintaa. Kaavatietojen automaattinen siirto muihin järjestelmiin edellyttääkin sitovaa teknistä ohjeistusta, yhtenäisiä tunnusjärjestelmiä ja yhdenmukaisesti mallinnettuja ydintietoja 11. Valtakunnallisesti kattavaa tietoa suojelluista ja merkittävistä kohteista tarvitaan kaikilta kaavatasoilta ja myös erityislaeilla suojeltujen osalta. Suojelutiedot on otettava huomioon paitsi maankäytön suunnittelussa myös rakentamisen ohjauksessa ja lupaprosesseissa. Rakennuksia koskevat suojelumerkinnät ja -määräykset pitäisikin voida kytkeä nykyistä kiinteämmin rakennuskannan tietoihin. Tietoa suojelusta ja sen merkityksestä tarvitsevat erityisesti kiinteistöjen omistajat ja korjauksista vastaavat tahot. Korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräyksiä koskeva YM:n asetus astuu voimaan Energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei asetuksen perusteella koske rakennuksia niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä 12. Samoin energiatodistusta ei uuden lain (voimaan vaiheittain ) mukaan vaadita rakennuksesta, joka on suojeltu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella kaavalla, suojelun erityislaeilla tai sopimuksilla 13. Säädösten käytännön soveltamisen kannalta on olennaista, että rakennuksen suojelua koskevat tiedot ovat helposti saatavana, ajantasaisia ja oikeellisia. Suojelutietoja ei voi linkittää rakennuskantaan ilman yhteisiä tunnisteita. Tiedon siirtoa kehitettäessä olisi tutkittava, mitä mahdollisuuksia 2014 käyttöön otettava pysyvä ja kiinteä rakennustunnus (VTJ-PRT) ja kiinteä kiinteistötunnus voivat tulevaisuudessa tarjota. Julkisen hallinnon rekistereissä rakennustunnusta käytetään rakennuksen ensisijaisena tunnisteena. Suomen ympäristökeskuksessa on 2013 käynnistetty selvitys (RAKKI-projekti), jossa käydään läpi rakennuskannan ominaisuustietojen hyödynnettävyyttä ja yhteiskäyttöä rakennetun ympäristön tiedonkeruussa ja tietojärjestelmissä. Selvityksen keskeisenä tavoitteena on arvioida yhteisten tunnisteiden käytön mahdollisuuksia ja rajoituksia Suomen Kuntaliitto: Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut KRYSP Luettu Outi Koskenniemi/Suomen ympäristökeskus: Mitä tietoja ympäristöhallinto tarvitsisi kunnista alueidenkäyttöön liittyvässä toiminnassaan ja palveluissaan. Kuntien paikkatietoseminaari EMI_Alkayton_kuntatiedon_tarve.pdf. Luettu Ympäristöministeriön asetus 4/2013 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Luettu Laki rakennuksen energiatodistuksesta 50/2013: Luettu
15 Yhteiset tunnisteet ja suojelutietojen monipuolistuvat käyttötarpeet ja -mahdollisuudet todennäköisesti lisäisivät kuntien kiinnostusta myös kaavasuojelua koskevien tietojen ylläpitoon ja seurantaan. Tietoja voidaan tulevaisuudessa myös linkittää nykyistä paremmin valtakunnallisiin järjestelmiin ja palveluihin. Tulevaisuudessa mahdollisuuksia tähän voivat tarjota Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmassa (SADe-ohjelma) kehitettävät, Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuuteen sisältyvät rakentamisen lupapalvelut, asumisen palvelut sekä elinympäristön tietopalvelut Yhteenveto Selvityksessä kartoitettiin asemakaavan seurantalomakkeilla kunnista kerättyjen kaavallisten suojelutietojen luotettavuutta. Tietoja arvioitiin ELY-keskuksille ja kunnille lähetettyjen kyselyjen tulosten perusteella. Tavoitteena oli myös arvioida kaavallisen suojelun kokonaistilannetta. Arvioinnin tuloksia on tarkoitus hyödyntää parannettaessa Asemakaavan seurantalomakkeiden sekä Kaavoituksen vuositilaston tietojen luotettavuutta. Kyselyn mukaan ELY-keskukset tarkistavat seurantalomakkeiden kaavasuojelutietoja vaihtelevasti. Poikkeamia tietoihin aiheuttavat sekä erot ilmoitetuissa lukumäärissä että lomakkeilta kokonaan puuttuvat kunnittaiset tai vuosittaiset tiedot. Pilottikyselyn (17 kuntaa) perusteella kunnissa ei kerätä tietoja rakennussuojelukohteista. Selvityksen mukaan seurantalomakkeiden pohjalta asemakaavalla suojeltujen rakennusten kokonaismäärää voidaan arvioida vain karkeasti. Kuntien ilmoittaman kokonaislukumäärän perusteella ja puuttuvat tiedot huomioon ottaen asemakaavalla suojeltuja rakennuksia olisi tällä hetkellä eli vain prosentin verran asemakaava-alueiden koko rakennuskannasta. Suomen suojellun rakennusperinnön kokonaismäärästä voidaan toistaiseksi esittää vain likimääräisiä arvioita, koska kaavoituksen keinoin suojelluista kohteista ei ole saatavana valtakunnallisesti kattavaa tilastoa. Maakuntakaavoihin suojelukohteita merkitään vaihtelevasti eikä kulttuuriympäristön suojelutarpeen arvioinnin kannalta keskeiseltä yleiskaavatasolta ole toistaiseksi käytettävissä tietoja. Tulokset osoittavat, että suojelukohteita koskevan tiedon yhteiskäyttö edellyttää, että järjestelmien yhteentoimivuutta parannetaan. Rakennuksia koskevat suojelumerkinnät ja - määräykset pitäisi voida kytkeä rakennuskannan tietoihin. Valtakunnallisesti kattavaa, ajantasaista ja oikeellista tietoa suojelusta tarvitaan paitsi kaavoituksen seurantaan, myös rakentamisen ohjaus- ja lupaprosesseihin. 14 Asumisen ja rakentamisen epalvelut: Luettu
Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina
Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,
LisätiedotRakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala
Rakennusten sujuva suojeleminen Museoviraston tehtävät kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen. vastaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön,
LisätiedotOhjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)
Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue, Kirsti VIrkki, Alueiden käytön yksikkö 27.5.2015 Rahoittajana
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren
LisätiedotKaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittaminen - hallitusohjelman tavoitteet
Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittaminen - hallitusohjelman tavoitteet Täydennysrakentaminen onnistuu! Uudenmaan liiton seminaari 11.11.2015 Matti Vatilo, YM Hallituksen keskeiset
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana
LisätiedotRakennussuojelu Jorma Korva, kaupunginarkkitehti
Rakennussuojelu 28.2.2013 Jorma Korva, kaupunginarkkitehti Laki rakennusperinnön suojelemisesta Voimaan 1.7.2010 Korvaa aiemman rakennussuojelulain (1985) Rakennusperinnön arvottamisen kriteerit lakitekstissä
LisätiedotHistorian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä
Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:
LisätiedotAsuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve
Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot
LisätiedotKulttuuriympäristötiedot yhteiseen käyttöön!
Kulttuuriympäristötiedot yhteiseen käyttöön! Kulttuuriympäristöä koskevan tiedon yhteentoimivuuden, saatavuuden ja saavutettavuuden edistämistä koskevat toimenpiteet 2017 2018 Metsähallitus, Museovirasto
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
Lisätiedot3.11.2015. Maankäyttöpalvelut
1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-
LisätiedotSisäilma-asioiden huomioiminen suojelluissa kohteissa. Sirkkaliisa Jetsonen Yliarkkitehti Museovirasto
Sisäilma-asioiden huomioiminen suojelluissa kohteissa Sirkkaliisa Jetsonen Yliarkkitehti Museovirasto Rakennussuojelu Turvaa rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä ja kulttuurisesti kestävää hoitoa
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotSUOJELLUT RAKENNUKSET SUOMESSA
SUOJELLUT RAKENNUKSET SUOMESSA MÄÄRITYKSET JA KOHDEJOUKON KUVAUS Muistio 8.12.2010 Museovirasto ja Ympäristöministeriö Sisällys OSA I MÄÄRITYKSET Tausta Rakennusten suojelu maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotSIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS
SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520
LisätiedotKRYSP-tietojenhyödyntäminen ympäristöhallinnossa
RYSP-tietojenhyödyntäminen ympäristöhallinnossa RYSP-seminaari 24.11.2011 Päivi Malmi SYE / Ympäristöpolitiikkakeskus / Rakennetun ympäristön yksikkö Rakennetun ympäristön tietojärjestelmät ympäristöhallinnossa
LisätiedotRakennussuojeluun ja kulttuuriympäristöön liittyvät viranomaistahot, -määräykset ja lainsäädäntö. Juha Vuorinen 18.4.2013
Rakennussuojeluun ja kulttuuriympäristöön liittyvät viranomaistahot, -määräykset ja lainsäädäntö Juha Vuorinen 18.4.2013 Laki Museovirastosta Kulttuuriperinnön suojelua ja maan yleistä museotointa varten
LisätiedotJäsentyytyväisyyskysely 2012
Jäsentyytyväisyyskysely KIINTEISTÖLIITTO Yhteenveto: Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys LUOTTAMUKSELLINEN.. TAUSTATIEDOT Tässä raportissa on esitetty Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskyselyn tulokset
LisätiedotPurkamislupa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/eeva Pehkonen
Purkamislupa 1 Rakennuksen tai sen osan purkamiseen vaaditaan aina purkamislupa asemakaava-alueella tai alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jos yleiskaavassa niin määrätään.
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008
YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen
Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito
LisätiedotTyöttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain
Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12
LisätiedotMaa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus
Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 1. Onko väite oikein vai väärin? (10/03) Yleistä tietä ei saa suunnitella tai rakentaa asemakaavan vastaisesti Alueellinen ympäristökeskus vastaa maakuntakaavoituksesta
LisätiedotTilastokatsaus YVA-menettelyihin
Sofia Lakka Jorma Jantunen 23.1.217 Tilastokatsaus YVA-menettelyihin 1994-216 Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994. YVA-lain mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä
LisätiedotUHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET
UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeella kootaan tietoja ensisijaisesti kaikista valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitelluista lintulajeista, mutta sillä
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä edelleen kovassa nousussa Aloittaneiden yritysten määrä laski reilut kuusi prosenttia vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.
LisätiedotValtion kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla
Valtion kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla Monikulttuurisen liikuntakentän uudistaminen seminaari 3.1.2011 Helsinki Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Pohjanmaan elinkeino-,
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus
Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Marja Karvonen 16.9. 2013 1 1990 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa
Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.
LisätiedotRakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely
Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Hallitusohjelma
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848
LisätiedotEduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio
Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa
LisätiedotLAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan
LisätiedotTilastokatsaus YVA-menettelylyihin
Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.
LisätiedotELY-keskuksen rooli alueidenkäytössä. Irma Mononen, yksikön päällikkö, luonto ja alueidenkäyttö yksikkö
ELY-keskuksen rooli alueidenkäytössä Irma Mononen, yksikön päällikkö, luonto ja alueidenkäyttö yksikkö 9.10.2015 2 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät MRL 18 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN
LisätiedotHEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013
ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa
LisätiedotFSD3028. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2014. Koodikirja
FSD3028 Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2014 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen
LisätiedotValtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa
Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Ilmoitusmenettelyn toimivuus ja sen parantaminen Anna Mikkola Jätteiden hyödyntämiseen liittyvää lainsäädäntöä Ympäristölupavelvollisuus
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2012
Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotPorin seutu, Kehittämiskeskustelu, MRL 8 16.12.2013
Porin seutu, Kehittämiskeskustelu, MRL 8 16.12.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki 8 Kehittämiskeskustelu Kunnan ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kesken käydään vähintään kerran vuodessa kehittämiskeskustelu,
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
LisätiedotJULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998
TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen
LisätiedotKansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä. Kulttuuriympäristö kunniaan
Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä Kulttuuriympäristö kunniaan 23.4.2012 1 SISÄLTÖ ELY-keskuksen tehtävät VAT ja kaavoitusjärjestelmä VAT ja kulttuuriympäristö
LisätiedotTontin pinta-ala: 2082m2
Rakennuslautakunta 23 20.05.2015 Rakennuslupahakemus R2-2015 (6. kaupunginosan korttelin 82 tontti 5, Alppitie 10A, olohuoneen ja eteistilan laajennus ja muutos sekä terassin laajennus, lupaa haetaan jo
LisätiedotPISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla
Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla
LisätiedotSelvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA)
Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Esittely joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tapaamisessa 16.4.2015 Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Esityksen sisältö 1. Johdanto,
LisätiedotRakennussuojelun ja käyttötarkoituksen muutoksen tiekartta
n ja käyttötarkoituksen muutoksen tiekartta Tiekartan tarkoituksena on kuvata prosessi, jossa valtio myy asetuksella suojellun kiinteistön. Kiinteistön käyttötarkoitus on tarkoitus muuttaa, jotta se palvelee
LisätiedotHAAPAJÄRVEN KAUPUNKI
HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013
Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
LisätiedotYliopistokoulutus 2009
Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen
LisätiedotTuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala
Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena
LisätiedotVASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA
Liite 2 VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA 28.1.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TIMO RYSÄ TAINA RIEKKINEN Mänttä-Vilppulan kaupunki, 1. kaupunginosan kortteli 118/osa,
LisätiedotFSD2511. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2009. Koodikirja
FSD2511 Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2009 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2010 Tämän koodikirjan
LisätiedotTyössä ympäristöalalla - oma tarinani
Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-
LisätiedotAlueelliset vastuumuseot 2020
Alueelliset vastuumuseot 2020 Nelimarkka-museo Porvoon museo HAM Helsingin taidemuseo Helsingin kaupunginmuseo Hämeenlinnan kaupunginmuseo Hämeenlinnan taidemuseo Joensuun museot Jyväskylän museot Kainuun
LisätiedotKIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS
KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN
LisätiedotHoitoonpääsy suun terveydenhuollossa
Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille
LisätiedotKatsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen
10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset
LisätiedotValtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)
LisätiedotKaavoituksen ajankohtaispäivä 4.6.2015. Ritva Isomoisio, hallinto-oikeustuomari Turun hallinto-oikeus
Kaavoituksen ajankohtaispäivä 4.6.2015 Ritva Isomoisio, hallinto-oikeustuomari Turun hallinto-oikeus Pääasiaryhmä rakentaminen Keskim. käsittely- Hallinto-oikeus aika / kk Turku 6,5 Hämeenlinna 8,6 Vaasa
LisätiedotSeitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotJohdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.
Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain
LisätiedotNuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013
Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013 Työttömät työnhakijat alle 25v. ja 25-29v vastavalmistuneet (TEM/työnvälitystilasto 1220.) Alle 25v 2012 2013 Muutos % Huhtikuun lopussa 28 233 34 817 + 23,32
LisätiedotItä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011
Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain muutokset. ELY-keskuksen muuttunut rooli
Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset ELY-keskuksen muuttunut rooli Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 25.9.2017 1 ELY-keskusten rooli ja tehtävät 18 Elinkeino-,
LisätiedotAluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,
LisätiedotErityisryhmien asumisen. Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennetun ympäristön yksikkö Satu Vesala, Kari Oinonen, Antti Rehunen
Erityisryhmien asumisen asuntomarkkinatiedot - Jatkohanke Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennetun ympäristön yksikkö Satu Vesala, Kari Oinonen, Antti Rehunen 10.12.2012 Sisällys Hankkeen tavoitteet ja tausta...
LisätiedotEtelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia
Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotEHDOTUS LAIKSI RAKENNUSPERINNÖN SÄILYTTÄMISESTÄ JA ERÄISTÄ SIIHEN LIITTYVISTÄ LAEISTA. Pyydettynä lausuntonaan Metsähallitus toteaa seuraavaa:
1(6) Ympäristöministeriö 10.10.2008 4212/01/2007 PL 35 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö 18.8.2008, YM003:00/2006, EHDOTUS LAIKSI RAKENNUSPERINNÖN SÄILYTTÄMISESTÄ JA ERÄISTÄ SIIHEN LIITTYVISTÄ LAEISTA
LisätiedotValtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen
Valtio Expo 20.5.2014 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen 2 Velvollisuus käyntiasioinnin turvaamiseen Perustuslain hyvän hallinnon periaate Pääsy hallinnon palveluihin turvattava myös niille, jotka eivät voi,
LisätiedotKeski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa
LisätiedotPohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015
NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER
KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO
LisätiedotTietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto
Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto 1 Yleistietoa 1.1 Nimi ja tunnisteet Museoviraston suojeluaineisto, FI. 1000272, FI. 1000034 ja FI. 1000000 FI. 1000272.MV_suojeluaineisto.20120905 1.2
LisätiedotMuseovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo.
YHTEISTYÖSOPIMUS Sopijapuolet: Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo. Turun maakuntamuseosta käytetään jäljempänä nimitystä maakuntamuseo.
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotHissi esteetön Suomi 2017. ARA päivä 17.1.2012 Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs
Hissi esteetön Suomi 2017 ARA päivä 17.1.2012 Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21osaamiskeskusta Lahden tiede ja yrityspuisto
LisätiedotRanuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet
Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet Vastineet luonnosvaiheen palautteeseen: -8kpl lausuntoja -0kpl mielipiteitä? 1. Lapin Elinkeino-,
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.6.2015 Taltionumero 1655 Diaarinumero 2557/1/14 1 (8) Asia Valittaja Purkamislupaa koskeva valitus Nurkkakivi ry Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
18.11.2014 NAANTALIN KAUPUNKI Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan muutos I Muutosalue koskee tiloja: Kummeli 529-409-5-3, Kaukoranta 529-409-4-2 Tamminiemi I 529-402-1-40, Tamminiemi II 529-412-1-36,
LisätiedotLapin maahanmuuttotilanne ja kuntapaikkatarve 2016
Lapin maahanmuuttotilanne ja kuntapaikkatarve 2016 Rovaniemen kaupungin valtuustoinfo 14.1.2015 Lapin ELY-keskus/Anne-Mari Suopajärvi Ulkomaan kansalaisten määrä Lapissa 2001-2014 4000 3500 3000 2500 2000
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-
LisätiedotAsuntojen vuokrat 2015
Asuminen 2016 Asuntojen vuokrat 2015 Vuokrat nousivat vuodessa 3,0 prosenttia Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2015 keskimäärin 3,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna Vapaarahoitteisten
LisätiedotMetsämaan omistus 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin
LisätiedotMaankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013
Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä
LisätiedotYlitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotSaimaanharjun asemakaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa
Lisätiedot