Astmasairastavuus on Pohjoismaissa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Astmasairastavuus on Pohjoismaissa"

Transkriptio

1 36/99 vsk 54 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 4535 Koira-allergeenin määrä sisäilmassa koiranäyttelyjen aikana HELENA MUSSALO-RAUHAMAA KARI REIJULA MARJATTA MALMBERG SOILI MÄKINEN-KILJUNEN TUOMO LAPINLAMPI Koirien määrä lemmikkeinä on Suomessa jatkuvasti lisääntynyt ja on nykyään yli Samanaikaisesti on tapahtunut voimakas koirien keskittyminen taajamiin asukkaiden muuttovirran mukana. Tutkimukset osoittavat, että koirapölyä löytyy käytännössä kaikkialta pieniä määriä. Koiranäyttelytiloissa koirapölyn määrä on poikkeuksellisen runsas, mutta pitoisuuksia pystytään pienentämään siivouksella. Siivouksen teho jää kuitenkin huonoksi, mikäli irtonaisia huonekaluja ja tekstiilimateriaaleja ei puhdisteta tai koirapölyn leviämistä ilman mukana ei voida estää. Koiranäyttelyjä ei pidä pitää sellaisissa julkisissa tiloissa, joissa merkittävä osa tilojen käyttäjistä on herkistynyt koiraepiteelille ja voi saada oireita näyttelyjen jälkeen huoneilmassa olevista pölyistä. Ne eivät sovi esimerkiksi kouluihin. Astmasairastavuus on Pohjoismaissa lisääntymässä. Suomessa astma oli vuonna 1995 neljä kertaa yleisempää aikuisten ilmoittamana pitkäaikaissairautena kuin vastaavissa tutkimuksissa ja 1970-luvulla. Lasten astman esiintyvyys kolminkertaistui vuosien 1987 ja 1995 välisenä aikana (1), ja nuorten aikuisten (16 30 v) astman ilmaantuvuus puolestaan lisääntyi vuosina yhteensä % (2). Allergioiden ja astman on arvioitu lisääntyneen terveyspalvelujen käytön ja yleisen allergiatietämyksen lisääntymisen seurauksena ja lisäksi diagnoosikäytäntö on tarkentunut. Myös todellisesta astman yleistymisestä alkaa vallita yksimielisyys. Tutkimukset viittaavat siihen, että erityisesti atopia eli IgE-välitteinen herkistyminen saattaa olla lisääntymässä. Sisäilman herkistävillä tekijöillä on useissa tutkimuksissa ollut suurempi yhteys astman kehittymiseen kuin ulkoilman allergeeneilla, jotka puolestaan ovat merkittävästi suurentaneet allergisen nuhan vaaraa (3). LEMMIKKIELÄIMET JA HERKISTYMINEN Koirien määrä lemmikkieläiminä lisääntyy jatkuvasti. Ruotsissa karvaisia lemmikkejä oli 1980-luvulla Skaraborgin läänissä maaseudulla 77 %:lla koululaisista, asutusalueilla 46 %:lla ja kaupungeissa 39 %:lla (4). Ratsastusta tai talleilla käyntiä tuolla alueella harrasti 25 % koululaisista. Suomessa raportoitiin 1980-luvulla joka kolmannessa lapsiperheessä olleen ainakin jossakin vaiheessa koira (5); tuoreempien arvioiden mukaan koira on joka toisessa lapsiperheessä. Koiria on Suomessa nykyisin yli ja määrä on lisääntynyt parin vuosikymmenen aikana noin :lla. Viime vuosina koirien rekisteröinnit ovat Suomessa vähentyneet. Syvimmän laman vuosina 1990-luvun alussa Suomessa rekisteröitiin noin rotukoiraa vuodessa. Tällä hetkellä koiria rekisteröidään noin vuodessa. Asukaslukuun suhteutettuna koirien määrä Suomessa ei yllä Euroopan huippumaiden, kuten Ranskan, tasolle. Kissojen määristä ei ole tarkkoja tietoja, mutta niitä uskotaan olevan huomattavasti enemmän kuin koiria. Lemmikkieläimiä on myös allergikoilla, sillä moni ei halua luopua lemmikistään. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on arvioitu olevan 6 miljoonaa kissalle allergista (n. 2 % väestöstä), mutta heistä joka kolmannella on kissa (6). Ruotsissa 25 %:lla astmaatikkolapsista on arvioitu olevan lemmikkieläin (4). Atopiataipumusta voidaan tutkia ihotestillä, tavallisimmin ihopistotestillä (prick) tai määrittämällä seerumin allergeenispesifinen IgE-vasta-ainetaso. Väestöstä % reagoi johonkin allergeeniin ihotesteissä, mutta se ei sinänsä ole osoitus allergiasairaudesta. Perimä on atopian kehittymisen kannalta tärkeä, mutta myös ympäristötekijät saattavat vaikuttaa herkistymisvaaraan. Ympäristön saasteista tupakan on osoitettu lisäävän IgE-välitteisen taudin kehittymisen vaaraa. Nuorten terveystapatutkimuksessa syntymän jälkeen vaara sairastua atooppiseen tautiin oli 1,3- kertainen, jos kotona tupakoitiin (7). Magnussonin (8) tutkimusten perusteella vaara on 3 4-kertainen perheissä, joissa äiti tupakoi. Isän tupakoinnin vaikutus oli pienempi. Tupakointi saattaa toimia allergeenien vaikutuksen potentoijana. Lemmikkieläinten pito lisää herkistymisvaaraa. Esimerkiksi

2 4536 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 36/99 vsk 54 jyrsijöiden ja kanin pito saattaa laukaista allergian jo muutamassa kuukaudessa. Sen sijaan koiralle ja kissalle herkistyminen kehittyy hitaammin, muutamien vuosien kuluessa (5). Koiralle herkistyneitä on iho- ja verikokeiden perusteella arvioitu olevan 15 % suomalaisnuorista (9). Poikien herkistyminen koiralle on yleisempää: ihokokeissa koirasta sai positiivisen reaktion 19 % pojista ja 11 % tytöistä. Verikokeessa 18 %:lta pojista ja 8 %:lta tytöistä löytyi vasta-aineita koiralle (9). Pohjoisilla leveyspiireillä koira ja erityisesti kissa ovat tavanomaisimpia herkistäjiä; sen sijaan Keskija Etelä-Euroopassa ja trooppisissa maissa, esimerkiksi Thaimaassa, yleisimmät herkistäjät ovat pölypunkki ja torakka (10,11,12,13,14, 15). Hollannissa kissalle ja koiralle herkistymisen vaara todettiin erityisen suureksi niillä, jotka ovat syntyneet marras-tammikuussa (16). Lapsuudessa saattaa olla kriittinen vaihe, jolloin herkistymisvaara on erityisen suuri. Tähän viittaavat mm. tutkimukset, joissa osoitettiin, että ensimmäisen kuuden elinkuukauden aikana kissaa pitäneissä (17) ja ensimmäisen elinvuoden aikana koiraa pitäneissä (5) perheissä lapsilla ihopistotestit olivat yleisimmin positiiviset kuin myöhemmin koiran hankkineilla. Warnerin tutkimusryhmä (18) on arvioinut, että kissalle ja koiralle herkistymisen vaara on erityisen suuri lapsen parin ensimmäisen elinkuukauden aikana. Tutkimustulokset lemmikkieläimen pitämisen vaikutuksesta ovat kuitenkin ristiriitaisia: osassa tutkimuksista kissan pito, osassa taas koiran pito on lievästi lisännyt allergisen sairauden syntyä, osassa lisäävää vaikutusta ei ole todettu lainkaan (9 24). Osassa tutkimuksista on lapsuuskodin koira- ja kissa-altistuksella ollut suojaava vaikutus (25). Tutkimuksissa on usein tarkasteltu koko lapsuusaikaa, ja joissakin tutkimuksissa suvun atopiataustaa ei ole huomioitu lainkaan. Koiran ja kissan hilsettä on kaikkialla (26 29), mikä saattaa selittää sen, että koiran tai kissan pitäminen ei selvästi lisää herkistymisvaaraa. Pieni määrä allergeenia saattaa riittää herkistämään altistuneen samassa määrin kuin suurikin. Tähän viittaa mm. se, että IgE-vasta-aineita löytyy koiralle myös henkilöiltä, jotka tarkasti välttävät koirakontakteja. Korkeimmat vasta-ainemäärät löytyvät kuitenkin henkilöiltä, joilla on kodissaan koira (5). Munirin tutkimusryhmän (30) mukaan vähäinen altistuminen kissa- tai koirapölylle varhaislapsuudessa tuottaa vähäisen herkistymisen näille eläimille. Niillä, joilla on lähisuvussa allergiataipumusta, herkistyminen saattaa kehittyä huomattavasti kynnysarvona pidettyä tasoa pienemmilläkin arvoilla (> 8 µg/g pölyä). Tutkimuksen tulos viittasi myös siihen, että ei voida asettaa yleisiä ja kaikille maille yhteisiä herkistymiskynnysarvoja. Ihon pistotestien, altistustestien ja verikokeiden perusteella noin % pohjoismaalaisista lapsista, joilla on ympärivuotinen astma, on herkistynyt kissan tai koiran epiteelille (5,31). KOIRAN EPITEELIPÖLY Koirapölystä on tunnistettu kaikkiaan 20 erilaista allergeenia, ja niistä 7 on herkistymisen kannalta merkityksellisiä (32). Merkittävin näistä allergeeneista on Can f 1 (33). Hollannissa keskimäärin 70 % koiralle allergisista reagoi tähän koirapölyn 25 kd:n suuruiseen valkuaisainekomponenttiin ja 23 % reagoi Can f 2:een (34). Koiran hilse ja sylki sisältävät runsaasti allergeeneja, kun taas eläimen virtsassa ja ulosteessa niitä on vähän. Vastaavasti kissalla allergeenia on erityisesti talirauhasissa ja sitä erittyy sylkeen (35). Useat koiralle herkistyneet reagoivat myös kissa-allergeeniin. Brandtin ja Ymanin tutkimuksessa (36) 88 % koirasta ihopistotestissä reaktion saaneista ja niistä, joilla on IgE-luokan vasta-aineita, sai testissä kliinisesti merkittävän reaktion, kun testiaineena olikin kissa-allergeeni. Tämän arvioidaan johtuvan siitä, että kissasta tehdyt pölyuutteet ovat kontaminoituneet pienellä pölymäärällä koiran hilsettä tai että kissauutteissa on koira-allergeenin kaltaisia valkuaisaineita (34,37). Kissa- ja koira-allergeeneilla on osoitettu olevan yhteisiä IgE-epitooppeja (38). Uroskissa saattaa tuottaa enemmän allergeeneja kuin naaraskissa (39); koirista asiaa ei ole tutkittu. Yhdeksän koirarodun vertailu osoitti, että erirotuiset koirat tuottavat erilaisia määriä koira-allergeeneja. Myös yksilökohtaiset erot ovat suuria (34). Vähän allergisoivia koirarotuja ei kuitenkaan voida nimetä. Sekä lyhyt- että pitkäkarvainen koira voi herkistää, samoin kaljukin koira. Kissaroduistakaan ei voida nimetä vähemmän herkistäviä lajeja. Eläinpölyä kulkeutuu vaatteiden mukana. Koirapölyn määrää on tutkittu mm. kodeissa, kouluissa ja päiväkodeissa (5,40). Koirapölyn pitoisuudet ovat olleet usein yli 10 µg Can f 1 -allergeenia grammassa pölyä, mikäli talossa on ollut koira (40,41). Koirattomissa talouksissa pitoisuudet ovat olleet yleensä kertaa pienempiä. Kodeissa koirapölyä on ollut eniten olohuoneen lattialla, huonekaluissa ja makuuhuoneissa, mutta selvästi vähemmän keittiössä. Ruotsalaisissa päiväkodeissa koira-allergeenin määrä on ollut yleensä pienempi kuin kouluissa; ero voi johtua siitä, että päiväkodeissa lattiat pyyhitään kostealla päivittäin. Kouluissa koira-allergeenin (Can f 1) pitoisuus oli tuoleilla 1,7 28,2 µg/g pölyä ja lattioilla ng/g. Kissapölyn (Fel d 1) pitoisuudet ovat yleensä puolet pienempiä kuin koirapölyn määrät. Kissanomistajien asunnoissa Fel d 1 -pitoisuudet ovat olleet keskimäärin 10 kertaa suurempia kuin kissattomissa perheissä (26). Joskus suuria koira- tai kissapölypitoisuuksia löytyy, vaikka talossa ei ole lemmikkieläintä. Tämä voi johtua siitä, että edellisellä asukkaalla on ollut lemmikki tai että koiria tai kissoja vierailee usein rakennuksessa (28,42,43). Koirapölyn käyttäytymistä ilmahiukkasissa ei juurikaan tunneta. Koiran pölystä 20 %:n on arvioitu sitoutuvan ilmassa pieniin hiukkasiin (44). Kissapölystä on enemmän tutkimuksia kuin koirapölystä. Ilmassa kissapölyhiukkasten halkaisija vaihtelee yleensä alle 1 µm:stä yli 10 µm:iin. Ne jäävät ilmaan hyvin pitkiksi ajoiksi, toisin

3 36/99 vsk 54 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 4537 kuin esimerkiksi pölypunkkihiukkaset, jotka painavina laskeutuvat nopeasti lattialle ja pinnoille (45). Kun kissa oleskelee puoli tuntia 30 m 2 :n huoneessa, kissapölypitoisuus huoneilmassa kasvaa ng:aan/m 3 (46). Kissapöly voi kiinnittyä seiniin ja sisustusmateriaaleihin ja hilseillä esimerkiksi seinien alaosista vuosien kuluessa (26). Kotieläimestä luopumisen vaikutuksesta on julkaistu muutama tutkimus: Egmarin tutkimusryhmä (47) totesi kissapölyn määrän joissain kohteissa suureksi, vaikka eläimestä oli luovuttu kymmenen vuotta aikaisemmin. Wood työryhmineen (48) arvioi kissasta luopumisen vähentävän kissa-allergeenin määrän sadasosaan puolen vuoden kuluessa. HYKS:n Iho- ja Allergiasairaalan kokemuksen mukaan viimeksi mainittu arvio antaa liian positiivisen kuvan asiasta. Jo lyhytaikainen koiran tai kissan vierailu asunnossa voi lisätä allergeenipitoisuutta merkittävästi (28). keissä. Penkeillä koira-allergeenipitoisuudet olivat keskimäärin 13- kertaiset lattialta löytyneisiin pitoisuuksiin verrattuna (3 652 ng/g pölyä vs. 272 ng/g pölyä) ja kissa-allergeenipitoisuus 46-kertaiset (1 009 ng/g pölyä vs. 22 ng/g pölyä). Penkkien painepesu vähensi merkittävästi sekä koira- että kissaallergeenin pitoisuuksia; mm. koira-allergeenipitoisuus väheni tasosta ng/g pölyä tasolle 20 ng/g. Lattioiden siivoaminen kerran vuorokaudessa ei sen sijaan vaikuttanut allergeenipitoisuuksiin (41). Tutkimus osoitti myös, että liikennevälineissä lemmikkieläimiä kuljetetaan varsin harvoin. Eniten lemmikkieläimiä kuljetetaan metrossa, missä on varattuna erityiset vaunut eläinten kuljetukseen. Julkisten tilojen verhoiltujen istuimien on aiemmin osoitettu olevan paikkoja, joihin kertyy merkittäviä määriä kissa- ja koirapölyä (16). ALLERGEENIT JA TEHOSIIVOUS KOIRANÄYTTELYSSÄ HELSINGIN MESSUKESKUKSESSA HYKS:n Iho- ja Allergiasairaalan sisäilmapoliklinikalla tehtiin joulukuussa 1995 tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää tehostetun siivouksen vaikutusta koira-allergeenien esiintymiseen näyttelytiloissa kaksi päivää kestäneessä koiranäyttelyssä. Samoissa tiloissa järjestettiin muutaman kuukauden kuluttua Allergiamessut, viikko toisen koiranäyttelyn jälkeen. Näyttelyhallista (E2) kerättiin koira-allergeeninäytteitä kolmesta eri kohdasta. Lisäksi pölynäytteitä otettiin Messukeskuksen galleriakäytävästä ja pääoven läheltä. Näytteenottopaikkojen valinnassa otettiin huomioon ilmavirtojen kulku tiloissa (ovien ja aukkojen sijainti, lattiakatteet ja näyttelyra- PUHDISTUSTOIMIEN VAIKUTUS Useimmissa tutkimuksissa siivoustoiminnalla on kyetty vaikuttamaan vain vähän eläinpölymääriin. Valkuaista saostavan tanniinihapon ruiskuttaminen tekstiileille on tilapäisesti vähentänyt kissa-allergeenimäärää sisätiloissa (49). Pölynimurin laadulla, keskuspölynimurilla tai ilmanpuhdistimella ei ole ollut eläinpölymääriin merkittävää vaikutusta (50,51,52). Kissan pesu tai käsittely sprayllä tai muilla aineilla ei myöskään ole oleellisesti vähentänyt allergeenien määrää (45). Koiran pesu kahdesti viikossa vähensi allergeenimääriä, mutta astmaatikon oireiden estämiseksi vähennys arvioitiin riittämättömäksi (53). Maalaus ja pintojen tapetointi lienevät parhaimmat tavat seinäpintojen puhdistamiseksi. Ilmanvaihdon tehostamisella on edellisen lisäksi saatu kissa- ja koira-allergeenipitoisuuksia vähenemään sisätiloissa (40). Helsingin kaupungin liikennelaitoksen tilaama tutkimus (54) osoitti, että bussien ja raitiovaunujen kankaisissa penkeissä oli enemmän koira- ja kissa-allergeenia kuin metron päällystämättömissä pen- Kuva 1. Helsingin Messukeskuksen näytteenottokohdat (X).

4 4538 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 36/99 vsk 54 kenteet) (kuva 1). Näyttelyhallin pinta-ala oli m 2 ja tilavuus m 3. Tilan ilmanvaihdossa ei toteutettu lämmön talteenottoa ja kiertoilman pelti sulkeutui sisäilman lämpötilan mukaan näyttelyn aikana. Näyttelytilan tuloilmapuhallin oli jatkuvasääteinen aksiaalipuhallin (6 25 m 3 /s). Tulokoneen suodatinluokka oli EU3, poistoilmasuodattimia ei ollut käytössä. Näytteitä kerättiin 1) ennen koiranäyttelyn avaamista, 2) koiranäyttelyn viimeisenä päivänä pian näyttelyn sulkemisen jälkeen, 3) näyttelyn sulkemista seuraavana päivänä juuri ennen tehosiivouksen alkamista, 4) välittömästi tehosiivouksen päättymisen jälkeen ja 5) noin viikon kuluttua näyttelyn päättymisestä, jolloin ilmassa olevaa hienojakoista koirapölyä oli ehtinyt laskeutua pinnoille. Viimeisen näytteenoton ajankohtana tiloissa rakennettiin jo seuraavaa näyttelyä. Vertailuaineistoksi imuroitiin pölynäytteet Eläintarhan ala-asteen koulurakennuksessa toisen kerroksen luokkahuoneesta ja vastaavan kerroksen vaatenaulakkojen seudusta. HYKS:n Iho- ja Allergiasairaalan pääsisäänkäynnin luota vaatenaulakkojen seudusta otettiin myös vertailunäytteitä (taulukko 1). Pölynäytteet kerättiin Rowentapölynimurilla käyttäen erityistä Allergologisk Laboratorium (ALK) Oy:n kehittämää vakuumikeräyssuutinta. Suuttimeen laitettiin Milliporen suodatinpaperi (pinta-ala 38 cm 2, huokoskoko 6 µm, ALK, Kööpenhamina, Tanska). Imurointi suoritettiin W:n teholla. Kussakin näytteenottopisteessä noin 3 x 3 m:n aluetta imuroitiin 1 mi- TAULUKKO 1. Koira-allergeenin määrä Iho- ja Allergiasairaalan pääaulasta, Eläintarhan ala-asteen tiloista ja Messukeskuksen pääaulasta kerätyissä näytteissä. Päivä Kuva 2. Näytteenottosuutinkappale. Can f 1 -pitoisuus, ng/g pölyä Iho- ja Eläintarhan ala-aste Messukeskus Allergiasairaala pääaula (luokka 1 2B) 120 (aulanaulakko) nuutin ajan/m 2. Näytteenkeräyssuodatin suutinlaatikkoineen suljettiin muovisella kannella ja pantiin suljettavaan muovipussiin. Näytteenoton jälkeen suutinkappale vaihdettiin aina uuteen ennen seuraavan pölynäytteen keräämistä (kuva 2). Kaikki näytteet otti sama henkilö. Näytteet lähetettiin samanaikaisesti postitse Tanskaan, missä koira-allergeenimääritykset suoritettiin ELISA-menetelmällä Diagnose Laboratorietissa. Tarkemmin analyysimenetelmä on kuvattu muualla (26,33). Välittömästi koiranäyttelyn jälkeen hallissa tehtiin tehosiivous: lattiat pestiin kahteen kertaan öljymoppauksella ja desinfioitiin laimennetulla klooripitoisella nesteellä. Pilarit ja seinät pestiin kahden metrin korkeudelta nosturien avulla käyttäen juuriharjoja ja karhunkieltä. Ilmastoinnin kaikki suodattimet vaihdettiin ja tiloja tuuletettiin tehokkaasti vuorokauden ajan. Tulokset Koiranäyttelyn aikana Messukeskuksen salin (E2) lattiapintojen koira-allergeenipitoisuus kohosi keskimäärin tasolle ng/g (mediaani), ng/g (aritmeettinen keskiarvo) (kuva 3). Lähtötason mediaaniin verrattuna lisäys oli noin 120-kertainen. Puolen vuorokauden odottelun jälkeen, kun ilmasta oli laskeutunut koirapölyä, lattiapinnoilta löytyi keskimäärin ng/g (mediaani), ng/g (aritmeettinen keskiarvo). Lisäys oli noin 1,5-kertainen koiranäyttelyn päättymisen aikana otettuihin näytteisiin verrattuna. Tehosiivous pienensi koira-allergeenipitoisuuksia kohdepinnoilla. Tilastollisesti merkitsevää näyttöä siivouksen tehosta ei näytteiden lukumäärän vähäisyyden vuoksi kuitenkaan saatu. Tehosiivouksen jälkeen löytyi allergeenia keskimäärin 575 ng/g (mediaani), ng/g (aritmeettinen keskiarvo). Viikon kuluttua tehosiivouksesta koirapölypitoisuudet olivat edelleen vähäiset, mikä viittaa siihen, että koiran pöly laskeutuu melko nopeasti pinnoille. Kahdessa näytteenottokohdassa oli poikkeavan korkeita koiraallergeenipitoisuuksia. Taso oli enimmillään 450-kertainen siivouksen jälkeiseen tilanteeseen verrattuna. Toisessa näistä kohdista koiranäyttelyssä käytettyjä puhdistamattomia lattiahuopapalasia oli nostettu kohdepisteen läheisyyteen seuraavaa näyttelyä varten. Toisen myös salissa E2 olevan näytekohdan läheisyyteen oli taasen ladottu koiranäyttelyssä käytettyjä lattialevyjä. Nämä oli myös otettu käyttöön seuraavaa näyttelyä varten ilman puhdistusta. KOIRANÄYTTELY JA ALLERGEENIMITTAUKSET OULUHALLISSA Oulun urheiluhallissa pidettiin yksipäiväinen koiranäyttely lokakuussa 1995 ja kaksipäiväinen näyttely lokakuussa Tarkoituksena oli mitata kummankin näyttelyn yhteydessä koira-aller-

5 36/99 vsk 54 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 4539 lä (Reciprator, ilmavirtanopeus 5 20 l/min) kalvosuodattimille (Millipore MAWP 037 AO), määritettiin kokonaispölypitoisuus ja pakastettiin näyte sen jälkeen 18 C:n lämpötilaan. Pintapölynäytteet kerättiin eri puolilta hallia ennen koiranäyttelyä, toisen näyttelypäivän iltana sekä näyttelyn jälkeen, jolloin lattiat oli pesty vedellä. Koiranäyttelyn ajan erilleen aidatulla alueella oli esipuhdistettuja lattialevyjä (1,2 x 1,2 m) pölyn kertymäalustoina, joista otettiin näyttelyn lopussa pintapölynäytteet. Pölynäytteet otettiin pölynimuriin yhdistetyllä, tähän tarkoitukseen valmistetulla liitoskappaleella Whatmanin suodatinpaperille, jonka läpimitta oli 11 cm. Toisen näyttelyn yhteydessä lokakuussa 1996 kerättiin vain pintapölynäytteitä käyttämällä pölynimuria ja ALK-laboratorioiden adapteria suodattimineen (ks. Messuhallin mittaukset). Näytteitä kerättiin lattia-, seinä- ja kattopinnoilta sekä katon rajassa olevien putkien pinnoilta ennen näyttelyä ja näyttelyn jälkeen. Lisäksi näytteitä kerättiin 1 15 vuorokautta tehosiivouksen jälkeen. Seurantanäytteet kerättiin aina samasta kohdasta mistä edellinenkin näyte oli otettu. Koira-allergeenipölynäytteet analysoitiin ELISA-menetelmällä ALK Diagnose Laboratorietissa, Tanskassa. Vuoden 1995 mittauksen perusteella ilmanäytteiden analysointia ei tehty, koska allergeenin pitoisuutta sisäilmassa sekä rakennuksen sisäpinnoilla. Vuoden 1996 näyttelyssä arvioitiin siivouksen vaikutusta koira-allergeenin määrään. Oulun aluetyöterveyslaitos toteutti sisäilman kokonaispölypitoisuusmittaukset ja määritytti sisäilman sekä pintojen koira-allergeenipitoisuudet ennen koiranäyttelyjä, näyttelyjen aikana ja niiden jälkeen. Ouluhalli on suuri urheiluhalli, jonka pinta-ala on 452 m 2, tilavuus m 3 ja sisätilan korkeus korkeimmalta kohdalta 24 m. Hallin ilmanvaihtoon kuuluu kaksi ilmanvaihtokonetta. Hallista tuleva ilma suodatetaan, lämpö otetaan talteen ja osa poistoilmasta otetaan uudelleen suodatuksen jälkeen kiertoon. Ennen näyttelyä ja sen jälkeen tehtyjen mittausten aikana ilmanvaihtokone toimi puoliteholla ja ulospuhallusilman pelti oli 80- prosenttisesti auki. Näyttelypäivänä kumpikin kone toimi täydellä teholla ja lämmön talteenoton jälkeen kaikki poistoilma puhallettiin suoraan ulos. Mittaukset Lokakuussa 1995 ilmanäytteet kerättiin ennen näyttelyä ja sen jälkeen hallin ilmansuodatinritilän etupuolelta ja hallin keskiosista. Näyttelyn aikana ilmanäytteet voitiin ottaa vain ilmanvaihtokonehuoneen sisäpuolelta. Sisäilman pölynäytteet kerättiin standardin SFS 3860 mukaisesti imukeräimel- geenipitoisuudet olivat jääneet hyvin pieniksi. Mittayksikön ng (allergeenia)/g (pölyä) rinnalle otettiin vertailtavaksi ng/m 2, jotta voidaan arvioida erilaisilta pinnoilta eri tavalla kertyvän pölyn aiheuttama vaikutus allergeenipitoisuuteen. Tulokset Lokakuussa 1995 ennen koiranäyttelyä kokonaispölypitoisuus oli hallin ilmassa tasolla alle 0, mg/m 3, koiranäyttelyn aikana 0,039 0,085 mg/m 3 ja näyttelyn jälkeen 0,001 0,006 mg/m 3. Taulukossa 2 on esitetty pintapölynäytteiden koira-allergeenimäärät eri aikoina kerätyissä näytteissä. Allergeenin määrä poistoilmasuodattimella ennen näyttelyä oli ng/g ja näyttelyn jälkeen ng/g. Koiranäyttelyn ajaksi eristetylle, alun perin puhtaalle lattiapinnalle kertyi koira-allergeenia kahden näyttelypäivän aikana ng/g. Tartanpinnoilla oli pesujen jälkeen allergeenia tasolla ng/g. Sisäilmasta kerättyjen näytteiden kokonaispölymäärä vaihteli tasolla 0,001 0,16 mg/m 3 ennen näyttelyä, 0,04 1,16 mg/m 3 näyttelyn aikana ja tasolla 0,001 0,03 mg/m 3 näyttelyn jälkeen. Ilmanäytteistä analysoitu koira-allergeenimäärä jäi alle menetelmän mittausherkkyyden tason. Toisena tutkimusajankohtana lokakuussa 1996 seurantanäytteitä TAULUKKO 2. Koira-allergeenin määrä Oulun urheiluhallista koiranäyttelyn ( ) yhteydessä kerätyissä pintapölynäytteissä. Näytteenottopiste Ajankohta Can f 1 -pitoisuus, ng/g Kontaminaatioluokka /ALK Nollasuodatin (Whatman) 0 0 Poistoilmasuodatin, pohjoinen, näyte klo Näyttelyn aikana pölynkertymälevy klo pölynkertymälevy klo Näyttelyn jälkeen tartanpinta klo poistoilmasuodatin, pohjoinen (vrt. näyte 1) klo Myöhemmin näyttelyn jälkeen tartan klo tartan klo tartan klo pölykertymälevy 1,2 x 1,2 m, aidatulla voimistelualueella ollut koko näyttelypäivän laskeuma 4 tartan 1: 2 m 2, miehet ryhmä 1 -oven edessä 2 pölynkertymälevy, aidatulla voimistelualueella olleet 2 laskeuma-alustaa tartan 2: 3 m 2, korkeushyppypaikan takana, seinän vierellä 3 tartanpintainen takakaarre, radan sisäpuoli tartan 3: 5 m 2, etukaarre 400 m:n lähtöpaikka radan sisäpuoli

6 4540 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 36/99 vsk 54 kerättäessä todettiin, että epätasaisilla pinnoilla oli tehostetusta siivouksesta huolimatta jäänyt pölyä. Ennen näyttelyä otettujen pintapölynäytteiden allergeenimäärä vaihteli välillä ng/m 2 ja ng/g (taulukko 3). Tämä viittaa siihen, että vuotta aikaisemmin pidetyn koiranäyttelyn jälkeen ja vuoden aikana kertyi hallin pinnoille koira-allergeenia. Koiranäyttelyn jälkeen koira-allergeenitasot vaihtelivat välillä ng/m 2 ja ng/g. Tehosiivouksen jälkeen allergeenipitoisuus pintanäytteissä pieneni kaikissa mittauskohdissa ensimmäisen siivouksen jälkeen. Pitoisuudet pysyivät käytännössä ennallaan toisen ja kolmannen siivouksen jälkeen. Kahdessa katon korkeudelta otetussa näytteessä, joihin siivousta ei oltu tehty, pitoisuudet nousivat hieman koiranäyttelyä edeltävistä tasoista. POHDINTA Kotieläinten pöly on yksi yleisimmistä allergisen yliherkkyyden aiheuttajista länsimaissa. Ei riitä, että oireiden kurissapitämiseksi koiralle allerginen henkilö luopuu kotieläimestään. Oireita voi aiheuttaa altistuminen koiraepiteelille koulussa, työpaikalla ja julkisissa kulkuvälineissä. Koira-allergeenia kulkeutuu kotieläinten omistajien vaatteissa ja siitä voi aiheutua oireita vieressä istuvalle allergiselle henkilölle. Koiraharrastus on lisääntynyt maassamme viime vuosina. Koiranäyttelyjen pitopaikoiksi on varattu julkisia tiloja kuten kouluja ja liikuntahalleja. Ongelma syntyy silloin, kun samoja tiloja käyttävät näyttelyjen jälkeen henkilöt, jotka ovat herkistyneet koira-allergeenille ja saavat näyttelyn jälkeen oireita pinnoille jääneestä pölystä. Tässä kirjoituksessa on esitetty kolme tutkimusta, joissa seurattiin koiranäyttelyjen yhteydessä ja niiden jälkeen koira-allergeenin pitoisuuksia huoneilmassa ja pintapölyssä. Ilmanäytteiden mittauksissa todettiin, että käytetty keräysaika ja menetelmän herkkyys eivät riittäneet koira-allergeenin pitoisuuden mittaamiseen. Jatkossa mittaukset tehtiinkin pintapölynäytteitä käyttämällä. Helsingin Messukeskuksen mittauksien perusteella koiranäyttelyt kasvattivat koira-allergeenin pitoisuudet pintapölynäytteissä yli satakertaisiksi näyttelyjä edeltäviin tasoihin verrattuna. Seurantamittauksien mukaan huoneilmaan noussut hienojakoinen pöly laskeutuu pinnoille vasta jonkin ajan kuluttua. Pitoisuudet olivat seuraavina päivinä vielä korkeammat kuin heti näyttelyn jälkeen otetuissa näytteissä. Tehosiivous pienensi pitoisuudet kaikissa mittauskohdissa näyttelyn jälkeen otettuihin verrattuna, mutta vain kahdessa neljästä näytteestä pitoisuudet pienenivät näyttelyä edeltävään tasoon ja sitä pienemmiksi. Ouluhallin sisäilmatutkimukset osoittivat, että pinnoille kertyy poikkeuksellisen runsas pitoisuus koira-allergeenia näyttelypäivien aikana. Lattian huolellinen pesu todennäköisesti puhdistaa koiraepiteelin lattiapinnoilta, mutta ilmanvaihtokanavien suulla pitoisuudet jäivät suuriksi. TAULUKKO 3. Pintapölyn koira-allergeenin määrä (Can f 1) Ouluhallissa ennen koiranäyttelyä, näyttelyn aikana ja tehosiivouksen jälkeen vuonna Näytteenottopaikka Ennen näyttelyä Näyttelyn jälkeen Siivouksen jälkeen ng/m 2 ng/g ng/m 2 ng/g ng/m 2 ng/g ng/m 2 ng/g ng/m 2 ng/g Ravintolan aula (3 m x 3 m) Yleisölehteri, betoni tasanne (1 m x 8 m) Pelikentän verkko (2 m x 10 m) Seinäpinta, betonia (2 m x 5 m) Kuntosali, tartan (3 m x 3 m) Juoksurata, tartan (1 m x 6 m) Voimistelualue (3 m x 3 m) Juoksurata, tartan (1 m x 5 m) Hallin katto, putken päältä (1 m x 1 m) Hallin katto, liimapalkin päältä (0,6 m x 0,6 m) Keskiarvo Mediaani

7 36/99 vsk 54 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 4541 ng Can f 1/g pölyä ng Can f 1/g pölyä Halli E2 1 Halli E Suomen Lääkärilehti klo klo klo klo * klo klo klo klo klo ** klo ng Can f 1/g pölyä Halli E2 4 ng Can f 1/g pölyä Galleriakäytävä klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo Kuva 3. Helsingin messukeskuksen näytteenottopaikkojen koirapölymäärät eri näytteenottopisteissä ennen koiranäyttelyn alkua 1.12., heti koiranäyttelyn päätyttyä 3.12., koiranäyttelyn jälkeisenä aamuna ennen tehosiivousta ja viikon kuluttua tehosiivouksesta *5 m oikealle hallin E2 perusnäytteenottopisteestä, joka oli näytteenottohetkellä peitetty huovalla **3 m oikealle hallin E2 perusnäytteenottopaikasta, levypino oli kasattu varsinaiseen näyttelykohtaan. Tehosiivouksella saatiin Ouluhallissa pitoisuudet pienenemään oleellisesti näyttelyn aikaisista tasoista, mutta siivous tuli toistaa, koska pinnoille laskeutui pölyä vielä päivien kuluttua näyttelystä. Toisessa Ouluhallin tutkimuksessa otettiin käyttöön mittayksikkö ng/m 2, jolla haluttiin eliminoida erilaisilta pinnoilta eri tavalla kertyvän pölyn aiheuttama vääristymä koira-allergeenipitoisuuteen. Karhealta tartan- ja betonipinnalta voi irrota painavampaa pölyä kuin tasaisilta lattia- ja seinäpinnoilta näytettä otettaessa, jolloin ng/g-suhdeluku antaa koira-allergeenille suhteessa pienemmän arvon kuin tasaiselta pinnalta otetussa pölynäytteessä. Kun allergeenipöly suhteutetaan pinta-alaan (ng/m 2 ), jolta näyte kerätään, ei pintamateriaali vaikuta koira-allergeenin kokonaismäärän tulosta vääristävästi. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että koiranäyttelyjen aikana pinnoille kertyy koiraepiteeliä ja -allergeenia lattiatasosta kattorakenteisiin saakka. Jotta voitaisiin varmistaa, että tilojen seuraavat käyttäjät eivät altistu suurel- le pitoisuudelle koira-allergeenia, on siivouksen oltava näyttelyn jälkeen riittävän tehokas, ja se tulee ulottaa hallin lattiasta kattoon saakka sekä varsinaisten näyttelytilojen viereisiin alueisiin, kuten esimerkiksi kahvila- ja katsomotiloihin. Tämäkään siivous ei poista kaikkea allergeenista pölyä vaikeasti siivottavilta pinnoilta tai poistoilmakanavista, joista painevaihtelujen seurauksena voi kulkeutua takaisin huoneilmaan pölyä haitallisia määriä. Tutkimuksen perusteella pitää vakavasti harkita, soveltuvatko

8 4542 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 36/99 vsk 54 eräät julkiset tilat, kuten koulut ja liikuntahallit, lainkaan koiranäyttelyjen pitopaikoiksi. Jos näyttelyjä päätetään kuitenkin pitää, on siivouksen niiden jälkeen oltava tehokasta. Koira-allergeenia on löydettävissä käytännössä kaikkialta asutusalueilla. Liikennelaitos- ja koiranäyttelytutkimukset osoittivat, että tehosiivouksella voidaan vaikuttaa vähentävästi koirapölyn määrään siellä, missä siivous on mahdollista toteuttaa. Suomen kouluissa on arviolta astmaa, allergista ihottumaa ja allergista nuhaa sairastavaa lasta, jotka saattavat saada oireita jo koulutoverien vaatteissa kulkeutuneesta eläinpölystä. Kouluissa ei pidä tarkoituksella järjestää eläinnäyttelyjä eikä lemmikkieläinpäiviä, jotka lisäävät ympäristön eläinpölymääriä. Emme suosittele lemmikkieläimen omistavien lasten erottelemista eri luokkiin, mutta oirehtivat voidaan sijoittaa luokassa niin, että he eivät istu eläimen omistajan vieressä. Siivoustoimilla ei kouluissa voida vähentää allergeenitaustaa: koulujen pohjaratkaisut ovat sokkeloisia ja lisäksi huoneissa on runsaasti tavaraa. Messukeskuksen siivouksen kaltainen tehokas siivous ei yksinkertaisesti ole niissä mahdollista. Koulujen ilmanvaihdossa todetaan usein puutteita, jotka lisäävät jo osaltaan hengitystieallergisten lasten oireita. Viime aikoina koulujen siivousta on myös vähennetty säästösyistä. Sisäilmatutkimuksiin vedoten koulusiivousta pitäisi kuitenkin tehostaa ja se tulisi tehdä yksinomaan koulun jälkeen. Näyttelytiloissa on arvioitava tapauskohtaisesti, voidaanko koiranäyttelyitä pitää vai ei. Messukeskuksen kaltaiset tilat ovat näyttelyille sopivat, lasten voimistelutilat harvemmin. Koiranäyttelyt tulisi keskittää tiloihin, joissa niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tilojen muille käyttäjille. Ratsastusmaneesit, ravitallit ja pysäköintitalot soveltuvat näyttelyille talvisin ja urheilukentät kesäisin. KIRJALLISUUTTA 1 Haahtela T, Klaukka T. Allergiat ja astma. Suom Lääkäril 1996;51: Reijula K, Haahtela T, Klaukka T, Rantanen J. Incidence of occupational asthma and persistent asthma in young adults has increased in Finland. Chest 1996;110: Vanto T, Koivikko A. Dog hypersensitivity in asthmatic children. Acta Paediatr Scand 1983;72: Rimpelä AH, Savonius B, Rimpelä M, Haahtela T. Asthma and allergic rhinitis among Finnish adolescents in Scand J Soc Med 1995;1: Haahtela T, Jaakonmäki I. Relationship of allergen-specific IgE antibodies, skin prick tests and allergic disorders in unselected adolescents. Allergy 1981;36: Custovic A, Green R, Taggart SC ym. Domestic allergens in public places. II: Dog (Can f 1) and cockroach (Bla g 2) allergens in dust and mite, cat, dog and cockroach allergens in the air in public buildings. Clin Exp Allergy 1996;26: Suoniemi I, Björksten F, Haahtela T. Dependence of immediate hypersensitivity in the adolescent period on factors encountered in infancy. Allergy 1981;36: Warner JA, Jones AC, Miles EA, Colwell BM, Warner JO. Maternofetal interaction and allergy. Allergy 1996;51: Rugtveit J. Environmental factors in the first months of life and the possible relationship to later development of hypersensitivity. Allergy 1990; 45: Wahn U, Lau S, Bergmann R ym. Indoor allergen exposure is a risk factor for sensitization during the first years of life. J Allergy Clin Immunol 1997;99: Ahlbom A, Backman A, Bakke J ym. Nordpet Pets Indoors a risk factor for or protection against sensitisation/ allergy. A Nordic interdisciplinary review of the scientifiv literature concerning the relationship between the exposure to pets at home, sensitisation and the development of allergy. Indoor Air 1999;1: Hesselmar B, Åberg N, Åberg B, Eriksson B, Björksten B. Does early exposure to cat or dog protect against later allergy development. Clin Exp Allergy 1999;29: Munir AKM. Exposure to indoor allergens and relation to sensitization and asthma in children. Lindköping University medical disserattion No. 412, Mäkinen-Kiljunen S. Allergeenitasot suomalaisessa kotipölyssä. Sisäilmastoseminaari SIY raportti 8: Mäkinen-Kiljunen S, Malmberg M, Haahtela T. Sisäilman allergeenien määrä pääkaupunkiseudulla. Suom Lääkäril 1998;53: Raunio P, Pasanen A-L, Reiman M, Virtanen T. Kissa-, koira- ja huonepölypunkkiallergeenien pitoisuudet kerrastalohuoneistossa. Sisäilmastoseminaari SIY raportti 8: Munir AK, Kjellman NI, Björksten B. Exposure to indoor allergens in early infancy and sensitization. J Allergy Clin Immunol 1997;100: Croner S, Kjellman N-IM. Natural history of bronchial asthma in childhood a prospective study from birth to years of age. Allergy 1992;47: Schou C, Hansen GN, Lintner T, Løwenstein H. Assay for the major dog allergen, Can d I: Investigation of house dust samples and comercial dog extracts. J Allergy Clin Immunol 1991;88: degroot H, Goei KGH, van Wieten P, Aalberse RC. Affinity purification of a major and a minor allergen from dog extract: Serologic activitypurified Can fi and of Can f I-depleted extract. J Allergy Clin Immunol 1991;87: Brandt R, Yman L. Dog-dander allergens: Specificity studies based on the radioallergosorbent technique. Intern Arch Allergy Appl Immunol 1980;61: Viander M, Valovirta E, Vanto T, Koivikko A. Cross-reactivity of cat- and dog-allergen extracts: RAST-inhibition studies with special reference to the allergenic activity in saliva and urine. Intern Arch Allergy Appl Immunol 1983;71: Munir AK, Einarsson R, Dreborg S. Allergen avoidance in a day-care center. Allergy 1996;51: Malmberg M, Mussalo-Rauhamaa H, Mäkinen- Kiljunen S. Työpaikka tutkitutti itsensä. Allergia & Astma 1997;2: Custovic A, Simpson B, Simpson A, Hallam C, Craven M, Woodcock A. Relationship between mite, cat, and dog allergens in reservoir dust and ambient air. Allergy 1999;54: Custovic A, Green R, Fletcher A ym. Aerodynamic properties of the major dog allergen, Can f I: distribution in homes, concentration and particle size of allergen in the air. Am J Respir Crit Care Med 1997;155: Klucka CV, Ownby DR, Green J, Zoratti E. Cat shedding of Fel d I is not reduced by washings, Allerpet-C spray, or acepromazine. J Allergy Clin Immunol 1995;95: Wood RA, Chapman MD, Adkinson NF, Eggleston PA. The effect of cat removal on allergen content in househould-dust samples. J Allergy Clin Immunol 1989;83: Dreborg SKG, Munir AKM, Einarsson R. Effect of various cleaning procedures on cat (Fel d I) and dog (Can f I) allergens in homes of allergic children. Allergy 1993;48 suppl 16: Dybendal T, Wedberg WC, Elsayed S. Dust from carpeted and smooth floors. IV Solid material, proteins and allergens collected in the different filter stages of vacuum cleaners after ten days of use in schools. Allergy 1991;46: Hodson T, Custovic A, Simpson A, Chapman M, Woodcock A, Green R. Washing the dog reduces dog allergen levels, but the dog needs to be washed twice a week. J Allergy Clin Immunol 1999;103: Partti-Pellinen K, Marttila O, Haahtela T. Lemmikkieläimet Helsingin joukkoliikennevälineissä allergiahaitta vai ei? Helsingin kaupungin liikennelaitos S:6/96, Täydellinen kirjallisuusluettelo on saatavissa kirjoittajilta. Kirjoittajat Helena Mussalo-Rauhamaa LKT, dosentti HYKS, Iho- ja Allergiasairaala, sisäilmapoliklinikka Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen laitos sähköposti: Helena.Mussalo- Kari Reijula LKT, dosentti Uudenmaan aluetyöterveyslaitos Marjatta Malmberg erikoissairaanhoitaja, kuntoutushoitaja HYKS, Iho- ja Allergiasairaala, sisäilmapoliklinikka Soili Mäkinen-Kiljunen FT, sairaalakemisti HYKS, Iho- ja Allergiasairaala Tuomo Lapinlampi FK, työhygieenikko Oulun aluetyöterveyslaitos

Mitä kannat töistä kotiin suojaudu allergeeneilta

Mitä kannat töistä kotiin suojaudu allergeeneilta Mitä kannat töistä kotiin suojaudu allergeeneilta Missä mennään FinLASin syysseminaari 3.12.2012 Koe-eläinkeskus, Oulun yliopisto Hanna-Marja.Voipio@oulu.fi Tässä esityksessä Puremat ja raapimat Koe-eläinallergiat

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Sami Remes Dosentti, lastenallergologi, oyl KYS Lasten ja nuorten klinikka Kuopio Valtakunnalliset Astma- ja Allergiapäivät 22.-23.1.2015, Helsinki

Lisätiedot

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja. 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja. 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Allergia ja astma Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Aikuisväestön sekä lasten ja nuorten astma- ja allergiatutkimukset Pohjois- Karjalassa ja Pitkärannassa 5.9.2012

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet 15.3.2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet 15.3.2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet 15.3.2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmanäytteet maaliskuu 2013 Nurmeksen kaupungin

Lisätiedot

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 11.4.2013 Isännöitsijätoimisto Maikoski Oy Jari Vainio Vernissakatu 6 01300 Vantaa jari.vainio@maikoski.fi Tutkimuskohde Uudenmaan TE-toimiston tilat, Vernissakatu 6, Vantaa SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN

Lisätiedot

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Joonas Koivisto 1, Bjarke Mølgaard 2, Tareq Hussein 2 ja Kaarle Hämeri 2 1 Työterveyslaitos, Nanoturvallisuuskeskus, Helsinki. 2 Ilmakehätieteiden

Lisätiedot

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS 16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon

Lisätiedot

Palvelukuvaus 1/7 27.11.2012

Palvelukuvaus 1/7 27.11.2012 Palvelukuvaus 1/7 PALVELUKUVAUS Seminaarin koulu Seminaarinkatu 2 Ylläpitosiivous Tuulikaapit Lasipinnoilta tahrojen pyyhintä Oven kahvojen pyyhintä Mattojen imurointi Lattian nihkeä / kosteapyyhintä,(kura-aikoina

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

Allergiaohjelma Mikä muuttui?

Allergiaohjelma Mikä muuttui? Allergiaohjelma Mikä muuttui? SLL 2015 Goals of the Finnish Allergy Programme Goals defined in a multidisciplinary Allergy Programme Councelling Group acc. the goals of WHO concerning chronic diseases

Lisätiedot

Talotekniikan laatu onko kaikki kunnossa?

Talotekniikan laatu onko kaikki kunnossa? Rakennusfoorumi Talotekniikan laatu Onko kaikki kunnossa? Käyttäjän puheenvuoro Olli Niemi, dosentti, tutkimus, kehitys Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 1 Perustettiin 2009 Yliopistolakiuudistuksen yhteydessä

Lisätiedot

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen

Lisätiedot

Ulkoilma Ihmisestä ja kotieläimistä (hilseet ja mikrobit) Ihmisen toiminta (hajusteet, väärin hoidetut pinnat, kynttilänpoltto, ruuanvalmistus jne )

Ulkoilma Ihmisestä ja kotieläimistä (hilseet ja mikrobit) Ihmisen toiminta (hajusteet, väärin hoidetut pinnat, kynttilänpoltto, ruuanvalmistus jne ) 24.11.2015 Ulkoilma Ihmisestä ja kotieläimistä (hilseet ja mikrobit) Ihmisen toiminta (hajusteet, väärin hoidetut pinnat, kynttilänpoltto, ruuanvalmistus jne ) Rakennus- ja sisustusmateriaalit (tekstiilipinnat,

Lisätiedot

Uimahallien ja kylpylöiden puhtaus 2011

Uimahallien ja kylpylöiden puhtaus 2011 Sivu 1(5) Uimahallien ja kylpylöiden puhtaus 2011 Vantaan ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukset kartoittivat vuonna 2011 uimahallien ja kylpylöiden puku-, pesu- ja allastilojen pintojen hygieenisyyttä.

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

Pölyisyys ja koettu sisäilman laatu toimistorakennuksissa

Pölyisyys ja koettu sisäilman laatu toimistorakennuksissa Pölyisyys ja koettu sisäilman laatu toimistorakennuksissa FM Hanna Tuovila, Oy Insinööri Studio RTA-loppuseminaari Ohjaajat: Piia Markkanen, Oy Insinööri Studio Kirsi Villberg, Halton Oy Taustaa Siivouksella

Lisätiedot

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu 26.02.2015 Hangon kaupunki Hagapuiston koulu Sisäilman VOC-mittaukset 23.1.2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/5 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Lisätiedot

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus Kuormatie 9 91900 Liminka Hanke nro: 8964 / 23.2.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fa. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (6) Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

M I K P I N T A S I V E L Y N Ä Y T T E E T. Jokivarren koulu Sorvatie 16 Vantaa Hanke 5271

M I K P I N T A S I V E L Y N Ä Y T T E E T. Jokivarren koulu Sorvatie 16 Vantaa Hanke 5271 Kiratek Oy Irmeli Heikkinen, puh. 0207 401 008 07.03.2011 M I K 2 4 2 6 MIKROBITUTKIMUS P I N T A S I V E L Y N Ä Y T T E E T Jokivarren koulu Sorvatie 16 Vantaa Hanke 5271 2 (5) Kiratek Oy Jyrki Pulkki

Lisätiedot

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 Valviran soveltamisohje Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa ja

Lisätiedot

Millainen tila on helppo pitää puhtaana? Leila Kakko

Millainen tila on helppo pitää puhtaana? Leila Kakko Millainen tila on helppo pitää puhtaana? Leila Kakko 1 2 3 http://docplayer.fi/3709510-siivous-sisailman-laatutekijana.html 4 Siivouksen vaikutus sisäilmaan Siivouksella voidaan poistaa lähinnä pinnoille

Lisätiedot

Tilattavan siivouspalvelun kuvaus ja vähimmäisvaatimukset Liite 1

Tilattavan siivouspalvelun kuvaus ja vähimmäisvaatimukset Liite 1 Loimaan kaupunki Tilattavan siivouspalvelun kuvaus ja vähimmäisvaatimukset Liite 1 1. YHTEISKOULU Työkorkeus ylläpitosiivouksessa on ylettyvyyskorkeus, harvemmin tehtävissä ja perussiivouksessa on huonekorkeus.

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius

Lisätiedot

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n

Lisätiedot

Erittäin tehokas ja hiljainen pölynimuri

Erittäin tehokas ja hiljainen pölynimuri Erittäin tehokas ja hiljainen pölynimuri : Niille, jotka haluavat erinomaisen siivoustuloksen. Haluatko imurin, jossa on tehokas 2000 W -moottori, HEPA-suodatin helpottamaan allergioita, erittäin matala

Lisätiedot

KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA

KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA Sisäilmastoseminaari 2016 415 KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA Samuel Hartikainen, Markus Johansson, Marko Hyttinen ja Pertti Pasanen Itä-Suomen

Lisätiedot

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 25.11.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Asiakirjatyyppi 1/6 25.1.2013

Asiakirjatyyppi 1/6 25.1.2013 Asiakirjatyyppi 1/6 PALVELUKUVAUS Ojoisten Lasten talo, (päiväkoti, esikoulu, koulu ja neuvola) (elokuu 2013) Ylläpitosiivous Tuulikaapit Märkäeteiset Ovista ja ovenpielistä likaantuneiden kohtien pyyhintä

Lisätiedot

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan?

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät Biomedicum, Helsinki, 22.-23.1.2015 Dos. Petri Kulmala, lastenallergologi Sidonnaisuudet Tarvitaanko ruokasiedätystä?

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

Työmaan siivous pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana

Työmaan siivous pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana KUOPION KAUPUNKI RAKENNUSSIIVOUSOHJE 1(5) Tilakeskus Siivoustoimi 8.2.2006 raksiivohj.doc RAKENTAMISEN AIKAINEN SIIVOUS - Urakoitsijoiden vastuut rakennussiivouksesta ja jätteiden lajittelusta määritellään

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pulkkilan peruskoulu Kyselyn ajankohta: Tammikuu 2013 Tilaaja: Siikalatvan kunta Lausunto -166134 Työterveyslaitos Oulussa 30.1.2013 Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Sisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen

Sisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen Delete Tutkimus Oy 16.7.2012 p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Kaunialan Sairaala Oy Markku Kiuru Talous- ja hallintopäällikkö Kylpyläntie 19 02700 Kauniainen puh: 09-505 922 29 mp: 0500 711

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1. 2012 Rovaniemi

Lisätiedot

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 Uomarinteen koulu, Vantaa Mall: Allmän - Stående - 2003.dot ver 1.0 WSP Finland Oy 1 (3) 1. TUTKIMUKSEN KOHDE JA TEHTÄVÄ 1.1 Kohde 1.2

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

Asiakirjatyyppi 1/6 28.11.2012

Asiakirjatyyppi 1/6 28.11.2012 Asiakirjatyyppi 1/6 PALVELUKUVAUS Ojoisten Lasten talo, (päiväkoti, esikoulu, koulu ja neuvola) (elokuu 2013) Ylläpitosiivous Tuulikaapit Märkäeteiset Ovista ja ovenpielistä likaantuneiden kohtien pyyhintä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015 Poistoa Oy on erikoistunut homesiivouksiin Poistoa Oy on Suomen ensimmäinen homesiivouksiin erikoistunut siivousalan yritys

Lisätiedot

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri)

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011 SISÄILMATUTKIMUS Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3

Lisätiedot

Bakteerialtistuminen maatiloilla ja ei-maatiloilla asuvilla lapsilla - yhteys atopiaan ja astmaan

Bakteerialtistuminen maatiloilla ja ei-maatiloilla asuvilla lapsilla - yhteys atopiaan ja astmaan Bakteerialtistuminen maatiloilla ja ei-maatiloilla asuvilla lapsilla - yhteys atopiaan ja astmaan Maria Valkonen, Inge Wouters, Martin Täubel, Helena Rintala, Ritva Vasara, Dick Heederik, Jon Genuneit,

Lisätiedot

ASUMISOIKEUDEN LUOPUMISILMOITUS

ASUMISOIKEUDEN LUOPUMISILMOITUS ASUMISOIKEUDEN LUOPUMISILMOITUS Koulukatu 19 Skolhusgatan PL 2 PB, Vaasa 65101 Vasa faksi/fax (06) 325 3629, www.pikipruukki.com Pvm TÄYTÄ JA TULOSTA. Palauta allekirjoitettuna osoitteeseen: Oy Vaasan

Lisätiedot

KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET

KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET AX 161 EL AX 161 EL Mitat mm (l x s x k) 1080 x 720 x 1375/2010 Tunnelin mitat mm (l x k) 510 x 400 Korit / tunti (2) 70 / 100 Lautaset / tunti (2) 1260 / 1800 Ottoteho

Lisätiedot

Kansallinen allergiaohjelma. Kari KK Venho 25.11.2010

Kansallinen allergiaohjelma. Kari KK Venho 25.11.2010 Kansallinen allergiaohjelma Kari KK Venho 25.11.2010 Altistuminen, ärtyminen, reaktiot, sairastuminen ärsytys, altisteet ärsytysoireita ärtymä, ärtymisreaktio allergiset reaktiot perinnölliset tekijät

Lisätiedot

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot

Tilattavan siivouspalvelun kuvaus ja vähimmäisvaatimukset Liite 1

Tilattavan siivouspalvelun kuvaus ja vähimmäisvaatimukset Liite 1 Loimaan kaupunki Tilattavan siivouspalvelun kuvaus ja vähimmäisvaatimukset Liite 1 1.YHTEISKOULU, HIRVIKOSKEN YHTENÄISKOULU JA KESKUSKOULU Työkorkeus ylläpitosiivouksessa on ylettyvyyskorkeus, harvemmin

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5 HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven

Lisätiedot

Environmental Relative Moldiness Indeksin (ERMI) soveltaminen Suomessa

Environmental Relative Moldiness Indeksin (ERMI) soveltaminen Suomessa Environmental Relative Moldiness Indeksin (ERMI) soveltaminen Suomessa Martin Täubel, Anne M Karvonen, Tiina Reponen, Stephen Vesper, Juha Pekkanen, Anne Hyvärinen 24.3.2016 SIS FERMI Hyvärinen 1 Mikä

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

LUKAS-tutkimus Suomessa

LUKAS-tutkimus Suomessa LUKAS-tutkimus Suomessa Yhteystiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Tutkimuskeskus Neulanen) PL 95 70701 Kuopio p. 020 610 6300 (vaihde) Tutkimushoitaja Raija Juntunen e-mail: raija.juntunen@thl.fi

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Benjamin, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi,

Lisätiedot

Melun vaikutukset asuinkerrostaloissa

Melun vaikutukset asuinkerrostaloissa Melun vaikutukset asuinkerrostaloissa Valtteri Hongisto, Maria Mäkilä, Annu Haapakangas, Mikko Kylliäinen ja Jukka Hyönä +358405851888 valtteri.hongisto@ttl.fi Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Helsinki Rakennusten

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014

Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Sisäilmailta Kanniston koululla 2.9.2014 Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kanniston koulussa toisen kerroksen

Lisätiedot

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007 Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten v22.10.2007 Suunnitteluohjelma lyhyesti työkalun avulla voi arvioida avotoimistoon muodostuvat akustiset olosuhteet nopeasti

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Karamzin koulu. Sisäilman mikrobit. K u l l o o n m ä e n t i e 2 0, E s p o o Työnro Ins.

Karamzin koulu. Sisäilman mikrobit. K u l l o o n m ä e n t i e 2 0, E s p o o Työnro Ins. K u l l o o n m ä e n t i e 2 0, 0 2 9 4 0 E s p o o Sisäilman mikrobit 5.4.2017 Työnro 319099.16 Ins. Terttu Rönkä 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 1.1 Tilaaja...3 1.2 Työn sisältö...3 1.3 Kohde ja

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA

SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA Guangyu Cao 1, Jorma Heikkinen 2, Simo Kilpeläinen 3, Kai Sirén 3 1 Department of Energy and Process Engineering, Norwegian University

Lisätiedot

RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ

RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ Projekti 1810515 19.3.2015 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TILASTOVERTAILU... 4 2.1 Tilastoaineisto... 4 2.2 Käsitteitä... 4

Lisätiedot

VUOKRASOPIMUKSEN IRTISANOMINEN

VUOKRASOPIMUKSEN IRTISANOMINEN VUOKRASOPIMUKSEN IRTISANOMINEN Koulukatu 19 Skolhusgatan PL 2 PB, Vaasa 65101 Vasa faksi/fax (06) 325 3629, www.pikipruukki.com Pvm TÄYTÄ JA TULOSTA. Palauta allekirjoitettuna osoitteeseen: Koy Pikipruukki,

Lisätiedot

Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä

Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Sisäilmastoseminaari 2014 Helsingin Messukeskus 13.3.2014 Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Salmela A, Moisa J, Reponen T, Pasanen P Ympäristötieteen

Lisätiedot

ILMANVAIHDON TOIMINNAN TUTKIMINEN

ILMANVAIHDON TOIMINNAN TUTKIMINEN 1 (5) Vantaankosken peruskoulu Isontammentie 15 00000 Vantaa 14.8.2014 Aihe ILMANVAIHDON TOIMINNAN TUTKIMINEN Aika 18.6 14.8. Mittarit Lähtökohta TSI Calc 9555p monitoimimittari Alnor Balometri AirFloW

Lisätiedot

ALIPAINEISTAJIEN TOIMIVUUDEN JA TURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN

ALIPAINEISTAJIEN TOIMIVUUDEN JA TURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN ALIPAINEISTAJIEN TOIMIVUUDEN JA TURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN BEST- alipaineistajien vaatimustenmukaisuuden varmistaminen ja ylläpito Viite: Dutch asbestos regulations/ Hollannin asbestisäännökset SC530;

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 23.6.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...

Lisätiedot

KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET

KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET DIHR AX151 pesukone on monipuolinen ratkaisu erilaisiin pesutarpeisiin. Koneen voi asentaa toimimaan vasen- tai oikeakätisesti. Myös lisävarusteet voi kiinnittää koneen

Lisätiedot

Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen

Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen 1 (5) Helsinki 17.03.2011 Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen Tiivistelmä Tampereelle suunnitellun monitoimiareenan ja kannen suunnitelmat

Lisätiedot

Sami Isoniemi, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

Sami Isoniemi, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy TUTKIMUSSELOSTUS 22500365-012 Pekka Koskimies Porvoon kaupunki Tekniikankaari 1, 06100 Porvoo Pekka.Koskimies@porvoo.fi Paine-ero seuranta Kohde: Aleksanterinkatu 25, 06100 Porvoo Aika: 6.-13.3.2017 mittaus

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

Laboratoriotutkimukset apuna allergeenien selvittelyssä

Laboratoriotutkimukset apuna allergeenien selvittelyssä Näin tutkin Soili Mäkinen-Kiljunen Laboratoriotutkimukset apuna allergeenien selvittelyssä Allergiadiagnostiikassa käytetään allergeenispesifisten IgE-vasta-aineiden määrityksiä selvitettäessä potilaan

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Yleistä VÄLIRAPORTTI 13 I

Yleistä VÄLIRAPORTTI 13 I VÄLIRAPORTTI 13 I.8.17 VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT. KOSTEUDET SEKÄ PAINESUHTEET JA ILMAVIRRAT) Yleistä

Lisätiedot

Siivouspalvelujen palvelukuvaus

Siivouspalvelujen palvelukuvaus Siivouspalvelujen palvelukuvaus Tarvasmäen päiväkoti, Versotie 1, 13300 Hämeenlinna Tuulikaappi Ovista ja ovenpielistä likaantuneiden kohtien pyyhintä Kura-aikoina mattojen imurointi joka päivä; Muina

Lisätiedot

Revenio - kasvava terveysteknologiakonserni. Robin Pulkkinen Talousjohtaja Espoon ja Kauniaisten Osakesäästäjät 8.12.2015

Revenio - kasvava terveysteknologiakonserni. Robin Pulkkinen Talousjohtaja Espoon ja Kauniaisten Osakesäästäjät 8.12.2015 Revenio - kasvava terveysteknologiakonserni Robin Pulkkinen Talousjohtaja Espoon ja Kauniaisten Osakesäästäjät 8.12.2015 1 Revenio lyhyesti Markkina-arvo noin 249 MEUR. 6 250 osakkeenomistajaa (tilanne

Lisätiedot

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laadunarviointi

Kajaanin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laadunarviointi Kajaanin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laadunarviointi Katri Takala, Kajaanin AMK & Jarmo Liukkonen, Jyväskylän yliopisto 23.09.2014 LLP, Comenius Multilateral Project 5 17999-LLP-2011-GR-COMENIUS-CMP

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE VPI7A- LASIKANNUKEITIN

KÄYTTÖOHJE VPI7A- LASIKANNUKEITIN KÄYTTÖOHJE VPI7A- LASIKANNUKEITIN SISÄLLYS 1. Laitetoimituksen sisältö s.2 2. Turvaohjeet s.2 3. Varotoimenpiteet s.2 3.1 Toimenpiteet ennen laitteen liittämistä sähköverkkoon s.3 4. Merkkivalot s.4 5.

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY

LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY 47 50 47 ATU 5 43.9 44.2 6 9 44.0 43.9 43.8 43.9 44.0 44.1 kt 44.1 44.0 44.1 44.0 44.0 44.1

Lisätiedot

Allergia monilla, kesä kaikilla

Allergia monilla, kesä kaikilla Anna Pelkonen TEEMA: KESÄNUMERO 20 Allergia monilla, kesä kaikilla Lumisen talven jälkeen tulee valoisa ja lämmin kesä. Kaikille kesä ei kuitenkaan ole pelkkää riemua. Aivastuttaa, vesi valuu nenästä tai

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus

Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Sipoon Talman koulussa suoritettiin laaja sisäilmaston tekninen kuntotutkimus marraskuu

Lisätiedot

PUHTAAN ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN JA SAAVUTETUT

PUHTAAN ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN JA SAAVUTETUT PUHTAAN ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN JA SAAVUTETUT TULOKSET Sisäilmastoseminaari 2013 13.3.2013, 3 Messukeskus, Helsinki 21.3.2013 Juha Takkunen, Tarja Andersson TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKOHTEET

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot