Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma"

Transkriptio

1 HEINOLAN KAUPUNKI Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Jonna Markkanen Versio 1.1, / HS

2 2 SISÄLTÖ Käsitteet JOHDANTO POHJAVEDEN SUOJELUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTUS Ympäristönsuojelulaki 86/ Vesilaki 587/ Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/ Kunnan ympäristönsuojelumääräykset ja rakennusjärjestys SUOJELUSUUNNITELMA-ALUE Heinolan alueen geologia ja hydrogeologia Pohjavesialueet Hevossaaren pohjavesialue ( ) Jyrängön pohjavesialue ( ) Veljeskylän pohjavesialue ( ) Vierumäen pohjavesialue ( ) Heinola kk pohjavesialue ( ) Myllyojan pohjavesialue ( ) Urheiluopiston pohjavesialue ( ) Syrjälänkankaan pohjavesialue ( ) Kuijärvenharjun II-luokan pohjavesialue ( ) Kaakonkankaan II-luokan pohjavesialue ( ) Vedenottamot ja vedenottamoiden suoja-alueet Pohjaveden laatu POHJAVEDEN LAATUUN KOHDISTUVAT RISKITEKIJÄT Asutus Maankäyttö ja rakentaminen Jätevedet Öljysäiliöt... 19

3 Kaukolämpö Maalämpöjärjestelmät Vapaa-ajan alueet Toimenpidesuositukset Liikenne ja tienpito Liikenne ja Tienpito Heinolassa Toimenpidesuositukset Rautatiet Rataverkko Heinolassa Toimenpidesuositukset Teollisuus- ja yritystoiminta Heinolan teollisuus- ja yritystoiminta Toimenpidesuositukset Maa-ainesten otto Maa-ainesten otto Heinolassa Toimenpidesuositukset Maa- ja metsätalous sekä eläinsuojat Heinolan maa- ja metsätalous sekä eläinsuojat Toimenpidesuositukset Turvetuotanto Turvetuotanto Heinolassa Toimenpidesuositukset Muuntamot Muuntamot Heinolassa Toimenpidesuositukset Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Heinolassa Toimenpidesuositukset Hulevedet Hulevedet Heinolassa Toimenpidesuositukset Hautausmaat... 44

4 Heinolan hautausmaat Toimenpidesuositukset Ilmastonmuutos ENNAKOIVA POHJAVEDEN SUOJELU Kaavoitus Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Pohjaveden suojelun huomioiminen maankäytön suunnittelun ohjeistuksessa Toimenpidesuositukset maankäytön suunnitteluun Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa POHJAVEDEN SUOJELUSUUNNITELMAN SEURANTA LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Toimenpideohjelma Pohjavesialueiden kartat Pohjaveden suojelua käsittelevät säädökset Vedenottamoiden suoja-aluepäätökset Pohjavesialueilla sijaitsevat muuntamot Mahdollisesti pilaantuneet maat pohjavesialueilla Toimintaohjeet kemikaalivahinkotapauksissa Kansikuva: Kullaanlähteet Kuvaaja Noora Ahlgrén Korjattu Taimi-Tapion alueella havaittuja korkeita torjunta-ainepitoisuuksia koskevia tekstejä sivuilla 38 ja Liitteessä 1. / Helka Sillfors

5 5 KÄSITTEET Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toimii ympäristönsuojelu- ja vesilain valvontaviranomaisena. Päijät- Häme kuuluu ympäristöä ja luonnonvaroja sekä elinkeinoja, työvoimaa, osaamista ja kulttuuria koskevissa tehtävissä Hämeen ELY-keskuksen toiminta-alueeseen. Liikenteeseen ja infrastruktuuriin liittyvistä tehtävistä Päijät-Hämeessä vastaa Uudenmaan ELY-keskus. Harju Harjut ovat syntyneet pääosin viimeisen jääkauden jälkeen mannerjäätikön sulaessa ja sulamisvesivirtojen kerrostaessa maa-ainesta sulavan jäätikön reunalle, alle ja sulamisvesivirtojen väliin. Harjut kulkevat mannerjään etenemissuunnan mukaisesti. Harjut koostuvat tyypillisesti hyvin lajittuneesta, kerroksittain esiintyvästä hiekasta ja sorasta. Hulevesi Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta ja vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä. Myös rakennusten perustusten kuivatusvedet eli ns. salaojavedet ovat hulevettä. Maalämpö Maalämpö on maaperän tai veden massaan varastoitunutta lämpöenergiaa, jota voidaan hyödyntää joko maalämpökaivojen tai lämmönkeruupiirien avulla. Pohjaveden muodostumisalue Pohjaveden muodostumisalue on pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa, jossa maaperän vedenläpäisevyys maanpinnan ja pohjavedenpinnan välillä on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Pohjavesi Pohjavesi on maaperän vedellä kyllästyneisiin kerroksiin ja kallioperän halkeamiin varastoitunutta vettä, jota syntyy sade- tai pintavesien imeytyessä maakerrosten läpi tai virratessa kallioperän rakoihin. Suomessa pohjavettä on lähes kaikkialla, mutta runsaimmin sitä muodostuu hyvin vettä johtavilla sora- ja hiekkamuodostumista koostuvilla alueilla. Pohjaveden pinta on Suomessa yleensä noin 2-5 metrin syvyydessä. Pohjavesialue Pohjavesialue on alue, joka vaikuttaa pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Pohjavesialueet on jaettu kolmeen luokkaan: Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesiluokka Pohjavesialue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan suunnitelmien mukaan käyttämään vuoden kuluessa tai muutoin tarvitaan esim. kriisiajan vedenhankintaa varten liittyjämäärältään vähintään 10 asuinhuoneiston vesilaitoksessa tai hyvää raakavettä vaativassa teollisuudessa. Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Pohjavesialue, joka soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta jolle ei toistaiseksi ole osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa. Luokka III: muu pohjavesialue Pohjavesialue, jonka hyödyntämiskelpoisuuden arviointi vaatii lisätutkimuksia vedensaantiedellytysten, veden laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi.

6 6 Riskipohjavesialue Riskipohjavesialue on pohjavesimuodostuma, jolla vesipuitedirektiivin mukaisen hyvän tilan vaatimukset eivät mahdollisesti täyty. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 on määritelty riskipohjavesialueiksi ne I ja II luokan pohjavesialueet, joilla ihmisen toiminta mahdollisesti aiheuttaa merkittävän riskin pohjaveden laadulle. Arviointi perustuu tietoihin alueiden maankäytöstä, ihmistoiminnasta ja pohjaveden laadusta ja tärkeänä tekijänä arvioinnissa on ollut myös alueen merkittävyys vedenhankintaan.

7 7 1 JOHDANTO Suomen pohjavedet ovat luonnostaan yleensä erinomaisia. Pohjaveden osalta vesienhoidon järjestämisen yleisenä tavoitteena on pohjavesien suojelu, parantaminen ja ennallistaminen niin, ettei pohjavesien tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä. Pohjavesien tilan heikkenemistä voidaan ehkäistä hyvällä alueiden ja maan käytön suunnittelulla, jotta riskiä aiheuttavat toiminnot voidaan sijoittaa pääosin pohjavesialueiden ulkopuolelle. Pohjavesien suojelusuunnitelma on yksi keino edistää pohjavesien suojelua ja vähentää pohjavesialueiden riskejä. Pohjaveden suojelusuunnitelman tarkoituksena on turvata pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisina rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti pohjavesialueiden muuta maankäyttöä. Suojelusuunnitelman tavoitteena on tehostaa pohjaveden laadun tarkkailua sekä varautua toimenpiteisiin pohjavesivahinkojen ja onnettomuuksien varalta. Pohjaveden suojelusuunnitelmalla ei ole välittömiä tai sitovia juridisia seurausvaikutuksia vaan sen on tarkoitus olla selvitys ja ohje, jota voidaan hyödyntää maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä lupa- ja ilmoituskäsittelyssä. Pohjaveden suojelusuunnitelmassa selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan riskikohteet sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville riskikohteille. Pohjaveden laatua vaarantavien toimintojen sijoittamiseen pohjavesialueen ulkopuolelle voidaan vaikuttaa ottamalla maankäytön suunnittelussa ja eriasteisissa kaavoissa huomioon suojelusuunnitelmassa esitetyt suojavyöhykerajaukset ja toimenpidesuositukset. Heinolassa on laadittu ensimmäinen pohjaveden suojelusuunnitelma vuonna 1998, jota on päivitetty vuonna Edellisen päivityksen jälkeen pohjavesialueiden rajauksia on tarkistettu ja osa pohjavesialueita koskevista laista sekä määräyksistä ovat muuttuneet. Vuonna 2012 valmistui Geologian tutkimuskeskuksen geologinen rakennusselvitys Heinolan pohjavesialueille Urheiluopisto ( ), Myllyoja ( ), Jyränkö ( ), Veljeskylä ( ) sekä Heinola kk ( ). Selvityksen perusteella pohjavesialueiden rajauksia tarkennettiin luvulta voimassa ollut vesilaki (264/1961) uudistettiin kokonaisuudessaan ja uusi vesilaki (587/2011) tuli voimaan 1. päivänä tammikuuta Ensimmäiset Heinolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset tulivat voimaan vuonna 2008 ja ne päivitettiin vuonna Rakennusjärjestys päivitettiin myös vuonna Lisäksi Syrjälänkankaan pohjavesialueelle ( ) valmistui uusi vedenottamo vuonna 2012, joka otettiin käyttöön vuonna Samaan aikaan tämän pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivityksen kanssa Heinolassa on ollut käynnissä myös työ yhteistarkkailuohjelman laatimiseksi Heinolan tärkeille pohjavesialueille. Nämä kaksi pohjavesialueiden suojaamiseksi ja vedenhankintakelpoisuuden turvaamiseksi toteutettua projektia ovat tukeneet toisiaan ja näiden projektien tuloksia voidaan käyttää mm. ympäristövalvonnassa sekä rakentamisen ja maankäytön ohjaamisessa apuvälineenä.

8 8 2 POHJAVEDEN SUOJELUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTUS EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60 EY) antaa suuntaviivat pohjaveden suojelulle. Direktiivin pyrkimyksenä on vesivarojen kestävän käytön edistäminen, pohjavesien pilaantumisen estäminen ja jo tapahtuneen pilaantumisen vähentäminen. Direktiivin mukaan pohjavesien hyvä määrällinen ja laadullinen tila tulisi saavuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön kansallisin säädöksin, joista tärkeimmät ovat laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) sekä sen pohjalta annettavat asetukset. Suomen lainsäädännössä pohjaveden suojelu perustuu pääosin ympäristönsuojelulakiin (86/2000) ja asetukseen (169/2000) sekä vesilakiin (587/2011). Pohjaveden laadun ja määrän seurannasta säädetään vesienhoitolailla (Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004) ja vesienhoitoasetuksella (Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006). Lisäksi pohjaveden suojelusta säädetään mm. maa-aineslaissa, öljy- ja kemikaalilainsäädännössä sekä maataloutta koskevissa asetuksissa. Myös kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä ja rakennusjärjestyksessä on annettu paikallisiin olosuhteisiin liittyviä pohjaveden suojelua koskevia määräyksiä. Luettelo pohjaveden suojeluun liittyvästä lainsäädännöstä on koottu liitteeseen Ympäristönsuojelulaki 86/2000 Ympäristönsuojelulain 8 :ssä säädetään pohjaveden pilaamiskielto, jonka mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi muuttua terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Pilaamiskielto on luonteeltaan ehdoton, johon ympäristölupaviranomainenkaan ei voi myöntää poikkeusta. Ympäristönsuojelulain 28 :ssä säädetään ympäristöluvasta. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Luvassa annetaan tarpeelliset määräykset mm. päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi sekä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta. Lain mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja riskeistä sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristölupa on oltava myös vähäisempään toimintaan, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Ympäristönsuojeluasetuksella (169/2000) säädetään tarkemmin luvanvaraisista toiminnoista. Ympäristönsuojelulain 75 :ssä säädetään pohjaveden puhdistamisvelvollisuudesta, jonka mukaan se, jonka toiminnasta on aiheutunut pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan pohjaveden siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle. 2.2 Vesilaki 587/2011 Vesilain 3 luvun 2 :ssä säädetään luvanvaraisista vesitaloushankkeista. Vesitaloushankkeella, joka voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää ja tämä muutos olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä, on oltava aluehallintoviranomaisen lupa. Vesilain 3 luvun 3 :n mukaan vesitaloushankkeella on aina oltava lupaviranomaisen lupa, jos vettä otetaan vesihuoltolaitoksen tai vesihuoltolaitokselle vettä toimittavan tarpeisiin tai muualla käytettäväksi, kun otet-

9 9 tava määrä on yli 250 m 3 /vrk. Luvan tarve koskee myös muuta pohjaveden ottamista, kun otettava määrä on yli 250 m 3 /vrk sekä toimintaa, jonka seurauksena pohjavesiesiintymästä poistuu muutoin kuin tilapäisesti pohjavettä vähintään 250 m 3 /vrk. Lupa tarvitaan myös, kun vettä imeytetään maahan tekopohjaveden tekemiseksi tai pohjaveden laadun parantamiseksi. Lain 2 luvun 15 :n mukaan pohjaveden ottamisesta on ilmoitettava valtion valvontaviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista kirjallisesti, kun otettavan veden määrä on yli 100 m 3 /vrk ja ottaminen ei 3 luvun 2 tai 3 :n mukaan edellytä lupaa. Lain 3 luvun 10 :n mukaan lupapäätöksessä on annettava tarpeelliset määräykset vesistön ja pohjavesiesiintymän tilan säilyttämistä varten tarpeellisista toimenpiteistä ja laitteista. Vesilain 4 luvun 11 :ssä säädetään vedenottamoiden suoja-alueista. Lupaviranomainen voi lupapäätöksessä tai erikseen määrätä pohjaveden ottamon ympärillä olevan alueen suoja-alueeksi, jos alueen käyttöä on tarpeen rajoittaa veden laadun tai pohjavesiesiintymän antoisuuden turvaamiseksi. 2.3 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004 Vesienhoitolailla (Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004) ja vesienhoitoasetuksella (Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006) säädetään mm. vesien luokittelusta ja seurannasta sekä vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laadinnasta. Lain 9 :n mukaan pohjavesien seuranta on järjestettävä vesienhoitoalueella niin, että pohjavesien tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva. Lain 4 luvussa säädetään vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman ympäristötavoitteista, joissa ensimmäisenä tavoitteena on, että pohjavesimuodostumien tila ei heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä. Tavoitteena on myös, että pohjavesimuodostumia suojellaan, parannetaan, ennallistetaan sekä varmistetaan tasapaino pohjavedenoton ja pohjaveden muodostumisen välillä siten, että ensimmäisen tavoitteen tila voidaan saavuttaa viimeistään vuonna Pohjavesimuodostumia pilaavien aineiden pitoisuuksien pysyvää ja merkittävää kasvamista tulee myös ehkäistä. Asetuksen 14 :ssä säädetään pohjavesien luokittelusta, jonka mukaan pohjavedet luokitellaan hyvään tai huonoon tilaan määrällisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan, kumpi niistä on huonompi. Asetuksessa säädetään myös tarkemmin pohjavesien seurantaohjelmasta. Heinola kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen ensimmäinen vesienhoitosuunnitelma on valmistunut vuonna 2010 ja on voimassa vuoteen Suunnitelma sisältää yhteisen näkemyksen koko vesienhoitoalueen vesiensuojelun ongelmista sekä niiden ratkaisukeinoista. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma on valmistunut ja on voimassa vuoteen Toimenpideohjelma on osa vesienhoitosuunnitelman tausta-aineistoa. Toimenpideohjelmassa on mukana kaikki Hämeen I ja II luokan pohjavesialueet. 2.4 Kunnan ympäristönsuojelumääräykset ja rakennusjärjestys Kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä säädetään ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :ssä. Lain mukaan kunnanvaltuusto voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia koko kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Määräykset eivät voi kuitenkaan koskea ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista toimintaa tai puolustusvoimien toimintaa eivätkä toimintaa, jonka ympäristönsuojeluvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa ja joka rekisteröidään tietojärjestelmään. Pohjaveden osalta kunnan ympäristönsuojelumääräykset voivat koskea:

10 10 toimia, rajoituksia ja rakennelmia, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia alueita, joille ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi jätevesien johtaminen on kielletty vyöhykkeitä ja alueita, joilla lannan ja lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan Heinolan ympäristönsuojelumääräykset ovat tulleet voimaan Pohjavesien osalta määräyksiä annetaan jätevesien imeyttämisestä, jätevesilietteen sijoittamisesta, ajoneuvojen yms. pesusta ja lumenkaatopaikkojen sijoittamisesta. Lisäksi määräyksissä annetaan suosituksia eläinten ulkotarhan sijoittamisesta. Ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu määräyksiä myös kemikaalien säilytyksestä ja käytöstä pohjavesialueella. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 14 :n mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallisia rakentamista koskevia seikkoja. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. Heinolan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestyksessä annetaan määräyksiä pohjaveden huomioon ottamisesta rakentamisessa sekä maalämmön rakentamisesta pohjavesialueella. 3 SUOJELUSUUNNITELMA-ALUE Heinolan kokonaispinta-ala on noin 840 km 2 ja asukkaita alueella asuu noin Asukkaista noin 90 % on liittynyt kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon vuoden 2012 loppuun mennessä. Taulukkoon 1 on koottu Heinolan pinta-ala- ja asukastiedot. Taulukko 1. Heinolan pinta-alat ja asutus (Väestörekisterikeskus 2013, Maanmittauslaitos 2013) Kokonaispinta-ala, km Maapinta-ala, km Vesiala, km Asukasmäärä 20056

11 Heinolan alueen geologia ja hydrogeologia Heinolan alueella maaperä on suureksi osaksi moreenia, jonka lomassa on runsaasti kalliopaljastumia. Moreeni on huonosti vettä johtavaa ja se peittää kallioperää ohuena kerroksena. Näkyvimmän poikkeuksen muodostavat alueen läpi Vierumäen kohdalla kulkeva toinen Salpausselkä ja siihen Suomen Urheiluopiston kohdalla yhtyvä Heinolan harju. Heinolan harju kulkee kaupungin läpi ja jatkuu pohjois-eteläsuuntaisena Lusiin asti. Toisen Salpausselän ja Heinolan harjun lisäksi Heinolan alueella on myös kaksi muuta merkittävämpää harjumuodostumaa, Kuijärvenharju ja Kaakonkaankaan alue. Heinolan alueella on myös useita pienempiä glasifluviaalisia muodostumia, joiden vedenvarastointikyky on kuitenkin pieni ja niiden merkitys vedenhankinnassa on lähinnä paikallinen, joten näitä alueita ei ole luokiteltu pohjavesialueiksi. 3.2 Pohjavesialueet Heinolan alueella on 8 I-luokan ja kaksi II-luokkaan luokiteltua pohjavesialuetta. Pohjavesialueiden yhteenlaskettu kokonaispinta-ala on noin 35 km 2 ja antoisuus m 3 /d. Taulukkoon 2 on koottu Heinolan luokitellut pohjavesialueet. Taulukko 2. Heinolan luokitellut pohjavesialueet (Hertta 2013) Pohjavesialue Hevossaari I ( ) Jyränkö ( ) Veljeskylä ( ) Vierumäki ( ) Heinola kk ( ) Myllyoja ( ) Urheiluopisto ( ) Syrjälänkangas ( ) Kuijärvenharju ( ) Kaakonkangas ( ) Pohjavesiluokka Kokonaispinta-ala [km 2 ] Muodostumisalue [km 2 ] Arvioitu muodostuvan pohjaveden määrä [m 3 /d] I 0,69 0, hyvä I 0,76 0, hyvä I 1,58 1, hyvä I 1,03 0, hyvä I 1,12 0, hyvä I 4,36 2, hyvä Veden laatu I 16,42 11, huono I 3,91 3, hyvä II 2,16 1, hyvä II 3,15 1, hyvä Yhteensä 35,18 24,

12 12 Kuvassa 1 on esitetty maanpeitetyyppien jakaantuminen Heinolan pohjavesialueilla. Aineistossa on ne pohjavesialueet, jotka ovat olleet ELY-keskusten tiedossa maaliskuun lopussa Heinolan pohjavesialueiden geologisen rakenteen selvitys (Ahonen et al. 2012) valmistui toukokuussa 2012, josta saatiin tukea Jyrängön pohjavesialueen pohjoisosan (keskustan alue) poistamiselle pohjavesialueluokituksesta. Kuvan aineistossa Jyrängön alue on vielä kokonaisuudessaan mukana, minkä lisäksi Vierumäen, Myllyojan ja Urheiluopiston pohjavesialueissa on pienempiä kokomuutoksia tämän hetken tiedossa olevaan tilanteeseen. Koska pohjavesialueluokituksesta poistettu alue on Heinolan kaupungin keskustan alue, pienentää alueen pieneneminen rakennetun tyypin osuutta maanpeitetyyppijaossa. Kuva 1. Maanpeite Heinolan pohjavesialueille 03/2011. (Corine Land Cover 2006 aineisto) Hevossaaren pohjavesialue ( ) Hevossaaren eteläosa muodostuu Heinolan harjusta kaakko-luode suunnassa erkanevasta harjukumpareesta, joka jatkuu etelään kohti Sinilähdettä hiekkasärkkien jonona. Harjukumpare on ollut voimakkaan soranoton kohteena, josta johtuen pohjaveden yläpuoliset maakerrokset on paikoin poistettu lähes kokonaan. Maa-aines muodostuman pintaosissa on hiekkaa, jonka alla on karkeampia kivisiä hiekka- ja sorakerroksia. Muodostuman länsireunalta löytyy silttiä ja hietaa. Pohjoisosassa muodostuma rajautuu moreeniin ja kallioihin ja on osin moreenipeitteinen. Kumpareen keskiosassa on parhaiten vettä johtava aines. Hevossaaren pohjavesialueen koko on noin 0,69 km 2, josta muodostumisalueen koko on 0,46 km 2. Pohjavesi virtaa pohjoisesta etelään ja purkautuu saaren eteläpäässä Ruotsalaiseen. Virtauksen suunnan oletetaan olevan riippuvainen ottomäärästä ja järven pinnan korkeusvaihteluista. Pohjaveden pinnan ollessa korkealla purkautuu harjusta vettä järveen ja järven pinnan ollessa korkealla tapahtuu rantaimeytymistä. Rantaimeytymisen tehostamiseksi on Hevossaaren eteläosaan vedenottamon perustamisen jälkeen kaivettu imeytyskanava ja kaksi imeytysallasta. Imeytysaltaiden ongelmana on ollut niiden liettyminen, joten altaita on jouduttu ruoppaamaan. Humuspitoisen järviveden imeytyminen harjumuodostumaan kuluttaa pohjaveden happea, jolloin pitkällä aikavälillä riskinä on pohjaveden happipitoisuuden aleneminen, josta voi taas seurata rauta- ja mangaanipitoisuuksien kohoaminen vedenottamolla.

13 13 Hevossaaren vedenottamo eli entinen Wihurinkosken vedenottamo perustettiin vuonna Vedenottamo koostuu kahdesta siiviläputkikaivosta ja vedenkäsittelylaitoksesta Jyrängön pohjavesialue ( ) Jyrängön pohjavesialue rajoittuu etelässä Vahravuoren kallioihin. Maa-aines on hiekkaa ja soraa ja maaperän kerrospaksuus alueen keskiosassa on noin 35 metriä. Pohjavedenpinta on yli 20 metrin syvyydellä maanpinnasta ja pohjavesivyöhykkeen paksuus on yleisesti metriä. Pohjavesi virtaa pääasiassa koilliseen kohti Jyrängönvirtaa. Geologian tutkimuskeskuksen rakenneselvityksen (Ahonen et al., 2012) mukaan Jyrängönvirran pohjoispuolisella alueella kallionpinta nousee laajasti pohjavesipinnan yläpuolelle muodostaen pieniä pohjaveden valuma-alueita, joiden pohjavedet purkautuvat mm. Jyrängönvirtaan ja Maitiaislahteen. Näillä alueilla muodostuvan pohjaveden laskennallinen määrä on alle 100 m 3 /d, jonka vuoksi pohjavesialueen pohjoisosa on poistettu pohjavesialueesta. Jyrängön pohjavesialueen koko on noin 0,76 km 2, josta muodostumisalueen koko on 0,62 km 2. Jyrängön pohjavesialueella on Jyrängön vedenottamo, joka suljettiin vuonna 1994 pohjavedessä todetun bensiinin lisäaineen MTBE:n vuoksi Veljeskylän pohjavesialue ( ) Veljeskylän pohjavesialue rajoittuu pohjoisessa entisellä kaupungin ja maalaiskunnan välisellä rajalla kallioihin. Pohjavesialueen koko on noin 1,58 km 2, josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 1,04 km 2. Harjun pintakerrosten aines on hiekkaa ja syvemmällä on karkeampaa hiekkaa ja soraa. Myös hiesu- ja silttivälikerroksia esiintyy paikoin. Pohjavesialueella on voimakkaasti rautapitoisia horisontteja. Maakerrosten paksuus on noin metriä. Pohjavesivyöhykkeen paksuus on keskimäärin metriä. Pohjaveden virtaussuunta vaihtelee alueella jonkin verran. Päävirtaussuunnat ovat pohjoisosassa etelään päin ja eteläosassa kaakkoon kohti ottamoita ja Hakasuota. Pohjavesi purkautuu pääasiassa Hakasuolle ja virtaa sieltä edelleen Maitiaislahteen. Koko pohjavesialue on hydrologisesti melko yhtenäinen. Veljeskylän pohjavesialueella on kaksi vedenottamoa, Hakasuon ja Carelogi Oy:n vedenottamo. Hakasuon vedenottamo on rakennettu vuonna Vedessä esiintyy paljon hiilidioksidia ja ph on alhainen, minkä vuoksi vesi joudutaan alkaloimaan ennen käyttöä. Myös veden kloridipitoisuus on melko korkea. Carelogi Oy:n vedenottamo (ent. Reumasäätiön vedenottamo) rakennettiin alun perin jo vuonna 1951 ja kunnostettiin vuonna Ottamo koostuu kahdesta siiviläputkikaivosta ja se palvelee ainoastaan entistä Reumasäätiön sairaalaa, jonka vedenkulutus on tällä hetkellä melko pientä. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Veljeskylän pohjavesialue on luokiteltu riskipohjavesialueeksi raja-arvot ylittäneiden kloridi- ja ammoniumpitoisuuksien vuoksi. Merkittävä riskitoiminta alueella on vanha kaatopaikka ja lisäriskiä aiheuttaa kiinteistöjen öljysäiliöt. Pohjaveden kemiallinen tila on kuitenkin arvioitu hyväksi Vierumäen pohjavesialue ( ) Vierumäen pohjavesialue on osa II Salpausselän reunamuodostumaa. Maa-aines on soraa ja hiekkaa, jossa hienoaines- ja moreenivälikerrokset ovat tavallisia. Pohjavesialue rajoittuu länsi- ja lounaisosissa kallioselänteisiin. Vedenvirtauksen suunta on alueen keskiosasta pohjoiseen ja etelään. Tärkeimmät purkautumispaikat ovat Vierumäen eteläpuolella sijaitseva Salinmäensuo ja vedenottamon länsipuolella sijaitseva lähde.

14 14 Vedenottamon kohdalla pohjavesi on arteesista eli paineellista. Vierumäen pohjavesialueen pinta-ala on noin 1,03 km 2, josta muodostumisalueen pinta-ala on 0,63 km 2. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Vierumäen pohjavesialue on luokiteltu riskipohjavesialueeksi torjunta-aineiden ja polttonesteiden lisäaineiden vuoksi. Vierumäen pohjavesialueen vedenottamo, Vierumäen vedenottamo, suljettiin vuonna 1993 vedessä havaittujen korkeiden bensiinin lisäaineen MTBE:n pitoisuuksien vuoksi. Vuoden 2013 luokituksessa pohjavesialueen riskiluokitus on poistettu, sillä vanhan polttoaineen jakeluaseman tontti on puhdistettu ja haitta-aineiden pitoisuudet jäävät alle raja-arvojen Heinola kk pohjavesialue ( ) Heinola kk:n pohjavesialue käsittää Heinolan harjun yhtenäisen osan pohjoispään. Pohjavesialueen erottaa etelässä Rupivuoren kohdalla oleva katkos harjujaksossa Veljeskylän pohjavesialueesta. Pohjavesialueen pinta-ala on 1,12 km 2, josta muodostumisalueen pinta-ala on 0,85 km 2. Veden luonnollisia purkautumispaikkoja ovat valtatie 5:n länsipuolella olevat lähteet. Alueella sijaitsee pohjavesilampi Pikosenlampi, josta virtaa vettä Kotajärven kautta Sulkavanlahteen. Pohjaveden virtaussuunta on pohjoisesta ja etelästä kohti alueen keskiosassa sijaitsevia lähteitä ja vedenottamoa. Kirkonkylän yksikaivoinen vedenottamo on rakennettu vuonna Ottamolla on vesioikeuden vuonna 1992 vahvistamat suoja-alueet. Raakaveden laatu on ollut melko hyvä, vaikka kloridipitoisuus on kuitenkin korkeahko ja syövyttävän hiilihapon määrä suurehko. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Heinolan kirkonkylän pohjavesialue on luokiteltu riskipohjavesialueeksi kohonneiden torjunta-ainepitoisuuksien vuoksi. Pohjaveden kemiallinen tila on kuitenkin arvioitu hyväksi. Vuoden 2013 luokituksessa pohjavesialueen pilaavaksi aineeksi on torjuntaaineiden ohella merkitty myös kloridi Myllyojan pohjavesialue ( ) Myllyojan pohjavesialue muodostuu pohjois-eteläsuuntaisesta pitkittäisharjusta, jonka maa-aines on hyvin vettä johtavaa hiekkaa ja soraa. Harjun etelä- ja länsireunoilla maaperä on hietaa ja itäreuna rajoittuu moreeni- ja kallioalueisiin. Harjun itäreunalla kalliopinta kohoaa pohjavedenpinnan yläpuolelle muodostaen itä-länsisuuntaisen vedenjakajan, jonka eteläpuolelta pohjaveden virtaus suuntautuu etelään kohti Ala- Musterin vedenottamoa. Pohjoisosan pohjavedet purkautuvat pääasiassa länteen kohti Nyynäistenlahtea. Myllyojan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 4,36 km 2, josta muodostumisalueen pinta-ala on 2,92 km 2. Pohjavesialueen eteläosassa sijaitsee Heinolan kaupungin päävedenottamona toimiva Ala-Musterin vedenottamo, joka on otettu käyttöön vuonna Vedenottamoon kuuluu viisi siiviläputkikaivoa ja alkalointirakennus. Ottamon vedessä esiintyy runsaasti rautaa, minkä vuoksi laitokselle rakennettiin vuonna 1981 jälleenimeytyslaitos. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Myllyojan pohjavesialue on luokiteltu riskipohjavesialueeksi liikenteen ja tienpidon aiheuttaman kohonneen kloridipitoisuuden vuoksi. Lisäksi alueella on teollisuus- ja yritystoimintaa, jota pidetään riskinä pohjavedelle Urheiluopiston pohjavesialue ( ) Urheiluopiston pohjavesialue muodostuu etelälaidalta II Salpausselän osasta sekä reunamuodostuman ja Heinolan harjun liittymäkohdassa olevasta jäätikköjokideltasta. Alue rajoittuu pohjoisessa ja idässä kalliose-

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot

Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä Seppo Hakala, Insinööri 1 MRL 14 Rakennusjärjestys Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia lämmitysjärjestelmät Pohjavesi on juomavettämme Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen

Lisätiedot

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT Rakentamisen ohjauksen seminaari Varsinais-Suomen ELY, Sanna-Liisa Suojasto, Ympäristönsuojelu 13.11.2013 Varsinais-Suomen ja Satakunnan pohjavesialueet 202 tärkeää I luokan

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Rakennusjärjestyksen uusiminen

Rakennusjärjestyksen uusiminen Rakennusjärjestyksen uusiminen Vihdin kunta 22.11.2016 Pekka Laitinen johtava rakennustarkastaja Mikä on rakennusjärjestys? (MRL 14 ) Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset sivu 1 Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset Osa-alue Toimenpidesuositus Vastuutaho Pohjaveden ja raakaveden laatua tarkkaillaan, tarkkailutulokset toimitetaan

Lisätiedot

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/4210/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Kemijärven kaupunki Hallituskatu 4 98100 Kemijärvi Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017

Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Hyväksytty Joroisten kunnan ympäristölautakunnassa 10.11.2016 29 2 Yleistä Ympäristönsuojelulain (527/2014) 168 :ssä ja ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 30

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS HAMELY/32/07.02/2010 Häme Luonnonvarayksikkö Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekninen lautakunta 43 18.11.2015 Tekninen lautakunta 4 03.02.2016 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekla 43 Vetelin kunnan alueella sijaitsee yhteensä 11 pohjavesialuetta. Vedenhankinnan kannalta

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesi on juomavettämme Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen huokostilan maaperässä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

Lisätietoja asiasta antavat ylitarkastaja Maria Mäkinen (puh ) sekä vesitaloussuunnittelija Elina Strandman (puh.

Lisätietoja asiasta antavat ylitarkastaja Maria Mäkinen (puh ) sekä vesitaloussuunnittelija Elina Strandman (puh. KUULUTUS VARELY/3646/216 1.2.217 Auran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Auran kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) päivitetty

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) päivitetty IMATRAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMIALA Rakennusvalvonta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) päivitetty 27.1.2016 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN 1.LÄHDÖKOHDAT Peruste rakennusjärjestyksen uudistamiseksi

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN

ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN Vastaanottaja Ilmatar Alajärvi-Louhukangas Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä Lokakuu 2014 ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN ILMATAR ALAJÄRVI-LOUHUKANGAS

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Pori 4.11.2013 Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kari Nieminen Lain tavoite 1. Edistää, järjestää ja sovittaa yhteen vesivarojen ja vesiympäristön

Lisätiedot

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 51/10/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 51/10/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA PÄÄTÖS Nro 51/10/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Lämpökaivojen poraaminen Vuokatin pohjavesialueella, Sotkamo Kiinteistö Oy Vuokatin liikekeskus Sopalanrantatie

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6690/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6690/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 135 Asianro 6690/14.05.00.02/2014 Lausunto / Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä Ympäristölautakunnan määräys ratkaisuvallan siirtämisestä Ympäristölautakunta siirtää ratkaisuvaltaansa 1.1.2015 alkaen seuraavasti: Muutettu ympäristölautakunnan kokouksessa 3.11.2016 77, tulee voimaan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 3330 N:o 341 Liite 2 a Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2.

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys

Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys 25.3.2015 MUTKU-päivät Ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio Ympäristönsuojelulain uudistus YSL-hanke etenee vaiheittain 1. vaihe eli uusi YSL ja YSA tulivat

Lisätiedot

Kiinteistölle on aiemmin myönnetty vuonna maa-ainesten ottolupa viideksi vuodeksi. Suunnitellun alueen pinta-ala on n. 3 ha.

Kiinteistölle on aiemmin myönnetty vuonna maa-ainesten ottolupa viideksi vuodeksi. Suunnitellun alueen pinta-ala on n. 3 ha. 2/YMPLA 28.9.2016 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M6/2016 Ympla 28.9.2016 85 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO Annetaan julkipanon jälkeen 30.9.2016 HAKIJA: Raikkonen Oy Vanha-Alastarontie

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve en kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Johdanto Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo

Lisätiedot

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä.

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä. 1/YMPLA 28.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO HAKIJA: Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä 32610 Vampula OTTOALUE: MAANOMISTUS:

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi 18.1.2012 1(4) YMPÄRISTÖVALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelmassa kuvataan Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet sekä raportoidaan

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Kohteen maaperän pilaantuminen ei ollut etukäteen tiedossa.

Kohteen maaperän pilaantuminen ei ollut etukäteen tiedossa. Päätös annettu julkipanon jälkeen 14.5.2013 POSELY/166/07.00/2013 Pohjois-Savo ASIA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 78 :N MUKAINEN ILMOITUS. PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMINEN, IISALMEN PRISMA, PARKATINTIE 2, IISALMI

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki Neuvontasarja 2005 H II - 1 Vesien suojelu VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki 86/00) EU (vesipuitedirektiivi) pinta- ja pohjavesien suojelu Pohjavesidirektiivi 80/68 artiklat 4 ja 5, ja

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Tavoite

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Tavoite 1 YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelulain (86/2000) täytäntöön panemiseksi. Ne perustuvat lain säännöksien

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset Hallitusneuvos Oili Rahnasto 5.6.2014 Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE Lain tarkoitus ja soveltamisala, 1-4 1 luku Yleiset säännökset Lain tarkoitus, 1 säännös

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 81. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 81. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 3198/11.01.03/2015 81 Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto, puh. 050 368 4126 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Kurkimäki 0829710 23.6.2015

Kurkimäki 0829710 23.6.2015 0829710 23.6.2015 23.6.2015 1 (14) Sisällysluettelo KUVAT JA TAULUKOT... 2 LIITTEET... 2 ALUKSI... 3 1. SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS... 3 1.1. Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia... 3 1.2.

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Broilertilojen ympäristöluvat

Broilertilojen ympäristöluvat Broilertilojen ympäristöluvat Lähde: www.ymparisto.fi Kuva Pekka Koskinen Ympäristölupavaatimukset Eläinsuoja tarvitsee ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään (YSA 1 1 momentti 11 kohta) 10 000

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA RAPORTTI 16UWA0018 4.12.2012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA Kiljavan pohjavesialue Suojelusuunnitelman päivitys 2 Yhteenveto Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevat uudet säännökset

Pohjavesialueita koskevat uudet säännökset Pohjavesialueita koskevat uudet säännökset Lounais-Suomen vesihuoltopäivä 2015 Laitila 11.11.2015 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 6.11.2015 Sisältö Pohjavesialueiden kartoituksen

Lisätiedot

ASIA Maalämpökaivon rakentaminen I-luokan pohjavesialueelle nro 0161241 A, Porvoo

ASIA Maalämpökaivon rakentaminen I-luokan pohjavesialueelle nro 0161241 A, Porvoo Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 83/2013/2 Dnro ESAVI/67/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 8.5.2013 ASIA Maalämpökaivon rakentaminen I-luokan pohjavesialueelle nro 0161241 A, Porvoo HAKIJA Roni Collin HAKEMUKSEN

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelu

Pohjavesialueiden suojelu Pohjavesialueiden suojelu 2.10.2012 Pohjavesialueluokkien määrittely Pohjavesialueet luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa mukaan kolmeen eri luokkaan Luokka I, vedenhankintaa varten tärkeä

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivittäminen ja laatiminen

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivittäminen ja laatiminen Ympäristö- ja tekninen lautakunta 37 25.03.2015 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 114 30.09.2015 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivittäminen ja laatiminen YMPTEKLT 37 Vesihuoltoteknikko 2008.

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008

Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä (MRL 4 ) Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi

Lisätiedot

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula HAKIJA Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Vilppulan saha Sahatie 35700 Vilppula KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain (YSL) uudistaminen. ELY-keskuksen neuvottelukunta Janne Kärkkäinen

Ympäristönsuojelulain (YSL) uudistaminen. ELY-keskuksen neuvottelukunta Janne Kärkkäinen Ympäristönsuojelulain (YSL) uudistaminen ELY-keskuksen neuvottelukunta 18.6.2015 Janne Kärkkäinen 22.6.2015 Vaiheet I-vaihe: uusi ympäristönsuojelulaki 1.9.2014 asetus ympäristönsuojelusta 10.9.2015 II-vaihe:

Lisätiedot

Hulevedet ja Pohjavesi

Hulevedet ja Pohjavesi Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1 Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN VALVONTAOHJELMA VUODELLE 2016 Ympäristölautakunta

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN VALVONTAOHJELMA VUODELLE 2016 Ympäristölautakunta YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN VALVONTAOHJELMA VUODELLE 2016 Ympäristölautakunta 8.12.2015 163 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Ympäristölupalaitosten valvonta... 3 3 Ympäristönsuojelulain mukaisti rekisteröitävien

Lisätiedot

Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset

Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/460/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Ylitornion kunta Alkkulanraitti 55 95600 Ylitornio Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 24.2.2017 Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 31 ja 34 :n 2 momentti, sellaisena

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere HAKIJA Asunto Oy Tampereen Kalevan Elias Aleksis Kivenkatu 26 33200 Tampere KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere Kiinteistön

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot