Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma"

Transkriptio

1 HEINOLAN KAUPUNKI Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Jonna Markkanen Versio 1.1, / HS

2 2 SISÄLTÖ Käsitteet JOHDANTO POHJAVEDEN SUOJELUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTUS Ympäristönsuojelulaki 86/ Vesilaki 587/ Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/ Kunnan ympäristönsuojelumääräykset ja rakennusjärjestys SUOJELUSUUNNITELMA-ALUE Heinolan alueen geologia ja hydrogeologia Pohjavesialueet Hevossaaren pohjavesialue ( ) Jyrängön pohjavesialue ( ) Veljeskylän pohjavesialue ( ) Vierumäen pohjavesialue ( ) Heinola kk pohjavesialue ( ) Myllyojan pohjavesialue ( ) Urheiluopiston pohjavesialue ( ) Syrjälänkankaan pohjavesialue ( ) Kuijärvenharjun II-luokan pohjavesialue ( ) Kaakonkankaan II-luokan pohjavesialue ( ) Vedenottamot ja vedenottamoiden suoja-alueet Pohjaveden laatu POHJAVEDEN LAATUUN KOHDISTUVAT RISKITEKIJÄT Asutus Maankäyttö ja rakentaminen Jätevedet Öljysäiliöt... 19

3 Kaukolämpö Maalämpöjärjestelmät Vapaa-ajan alueet Toimenpidesuositukset Liikenne ja tienpito Liikenne ja Tienpito Heinolassa Toimenpidesuositukset Rautatiet Rataverkko Heinolassa Toimenpidesuositukset Teollisuus- ja yritystoiminta Heinolan teollisuus- ja yritystoiminta Toimenpidesuositukset Maa-ainesten otto Maa-ainesten otto Heinolassa Toimenpidesuositukset Maa- ja metsätalous sekä eläinsuojat Heinolan maa- ja metsätalous sekä eläinsuojat Toimenpidesuositukset Turvetuotanto Turvetuotanto Heinolassa Toimenpidesuositukset Muuntamot Muuntamot Heinolassa Toimenpidesuositukset Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Heinolassa Toimenpidesuositukset Hulevedet Hulevedet Heinolassa Toimenpidesuositukset Hautausmaat... 44

4 Heinolan hautausmaat Toimenpidesuositukset Ilmastonmuutos ENNAKOIVA POHJAVEDEN SUOJELU Kaavoitus Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Pohjaveden suojelun huomioiminen maankäytön suunnittelun ohjeistuksessa Toimenpidesuositukset maankäytön suunnitteluun Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa POHJAVEDEN SUOJELUSUUNNITELMAN SEURANTA LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Toimenpideohjelma Pohjavesialueiden kartat Pohjaveden suojelua käsittelevät säädökset Vedenottamoiden suoja-aluepäätökset Pohjavesialueilla sijaitsevat muuntamot Mahdollisesti pilaantuneet maat pohjavesialueilla Toimintaohjeet kemikaalivahinkotapauksissa Kansikuva: Kullaanlähteet Kuvaaja Noora Ahlgrén Korjattu Taimi-Tapion alueella havaittuja korkeita torjunta-ainepitoisuuksia koskevia tekstejä sivuilla 38 ja Liitteessä 1. / Helka Sillfors

5 5 KÄSITTEET Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toimii ympäristönsuojelu- ja vesilain valvontaviranomaisena. Päijät- Häme kuuluu ympäristöä ja luonnonvaroja sekä elinkeinoja, työvoimaa, osaamista ja kulttuuria koskevissa tehtävissä Hämeen ELY-keskuksen toiminta-alueeseen. Liikenteeseen ja infrastruktuuriin liittyvistä tehtävistä Päijät-Hämeessä vastaa Uudenmaan ELY-keskus. Harju Harjut ovat syntyneet pääosin viimeisen jääkauden jälkeen mannerjäätikön sulaessa ja sulamisvesivirtojen kerrostaessa maa-ainesta sulavan jäätikön reunalle, alle ja sulamisvesivirtojen väliin. Harjut kulkevat mannerjään etenemissuunnan mukaisesti. Harjut koostuvat tyypillisesti hyvin lajittuneesta, kerroksittain esiintyvästä hiekasta ja sorasta. Hulevesi Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta ja vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä. Myös rakennusten perustusten kuivatusvedet eli ns. salaojavedet ovat hulevettä. Maalämpö Maalämpö on maaperän tai veden massaan varastoitunutta lämpöenergiaa, jota voidaan hyödyntää joko maalämpökaivojen tai lämmönkeruupiirien avulla. Pohjaveden muodostumisalue Pohjaveden muodostumisalue on pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa, jossa maaperän vedenläpäisevyys maanpinnan ja pohjavedenpinnan välillä on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Pohjavesi Pohjavesi on maaperän vedellä kyllästyneisiin kerroksiin ja kallioperän halkeamiin varastoitunutta vettä, jota syntyy sade- tai pintavesien imeytyessä maakerrosten läpi tai virratessa kallioperän rakoihin. Suomessa pohjavettä on lähes kaikkialla, mutta runsaimmin sitä muodostuu hyvin vettä johtavilla sora- ja hiekkamuodostumista koostuvilla alueilla. Pohjaveden pinta on Suomessa yleensä noin 2-5 metrin syvyydessä. Pohjavesialue Pohjavesialue on alue, joka vaikuttaa pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Pohjavesialueet on jaettu kolmeen luokkaan: Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesiluokka Pohjavesialue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan suunnitelmien mukaan käyttämään vuoden kuluessa tai muutoin tarvitaan esim. kriisiajan vedenhankintaa varten liittyjämäärältään vähintään 10 asuinhuoneiston vesilaitoksessa tai hyvää raakavettä vaativassa teollisuudessa. Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Pohjavesialue, joka soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta jolle ei toistaiseksi ole osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa. Luokka III: muu pohjavesialue Pohjavesialue, jonka hyödyntämiskelpoisuuden arviointi vaatii lisätutkimuksia vedensaantiedellytysten, veden laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi.

6 6 Riskipohjavesialue Riskipohjavesialue on pohjavesimuodostuma, jolla vesipuitedirektiivin mukaisen hyvän tilan vaatimukset eivät mahdollisesti täyty. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 on määritelty riskipohjavesialueiksi ne I ja II luokan pohjavesialueet, joilla ihmisen toiminta mahdollisesti aiheuttaa merkittävän riskin pohjaveden laadulle. Arviointi perustuu tietoihin alueiden maankäytöstä, ihmistoiminnasta ja pohjaveden laadusta ja tärkeänä tekijänä arvioinnissa on ollut myös alueen merkittävyys vedenhankintaan.

7 7 1 JOHDANTO Suomen pohjavedet ovat luonnostaan yleensä erinomaisia. Pohjaveden osalta vesienhoidon järjestämisen yleisenä tavoitteena on pohjavesien suojelu, parantaminen ja ennallistaminen niin, ettei pohjavesien tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä. Pohjavesien tilan heikkenemistä voidaan ehkäistä hyvällä alueiden ja maan käytön suunnittelulla, jotta riskiä aiheuttavat toiminnot voidaan sijoittaa pääosin pohjavesialueiden ulkopuolelle. Pohjavesien suojelusuunnitelma on yksi keino edistää pohjavesien suojelua ja vähentää pohjavesialueiden riskejä. Pohjaveden suojelusuunnitelman tarkoituksena on turvata pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisina rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti pohjavesialueiden muuta maankäyttöä. Suojelusuunnitelman tavoitteena on tehostaa pohjaveden laadun tarkkailua sekä varautua toimenpiteisiin pohjavesivahinkojen ja onnettomuuksien varalta. Pohjaveden suojelusuunnitelmalla ei ole välittömiä tai sitovia juridisia seurausvaikutuksia vaan sen on tarkoitus olla selvitys ja ohje, jota voidaan hyödyntää maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä lupa- ja ilmoituskäsittelyssä. Pohjaveden suojelusuunnitelmassa selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan riskikohteet sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville riskikohteille. Pohjaveden laatua vaarantavien toimintojen sijoittamiseen pohjavesialueen ulkopuolelle voidaan vaikuttaa ottamalla maankäytön suunnittelussa ja eriasteisissa kaavoissa huomioon suojelusuunnitelmassa esitetyt suojavyöhykerajaukset ja toimenpidesuositukset. Heinolassa on laadittu ensimmäinen pohjaveden suojelusuunnitelma vuonna 1998, jota on päivitetty vuonna Edellisen päivityksen jälkeen pohjavesialueiden rajauksia on tarkistettu ja osa pohjavesialueita koskevista laista sekä määräyksistä ovat muuttuneet. Vuonna 2012 valmistui Geologian tutkimuskeskuksen geologinen rakennusselvitys Heinolan pohjavesialueille Urheiluopisto ( ), Myllyoja ( ), Jyränkö ( ), Veljeskylä ( ) sekä Heinola kk ( ). Selvityksen perusteella pohjavesialueiden rajauksia tarkennettiin luvulta voimassa ollut vesilaki (264/1961) uudistettiin kokonaisuudessaan ja uusi vesilaki (587/2011) tuli voimaan 1. päivänä tammikuuta Ensimmäiset Heinolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset tulivat voimaan vuonna 2008 ja ne päivitettiin vuonna Rakennusjärjestys päivitettiin myös vuonna Lisäksi Syrjälänkankaan pohjavesialueelle ( ) valmistui uusi vedenottamo vuonna 2012, joka otettiin käyttöön vuonna Samaan aikaan tämän pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivityksen kanssa Heinolassa on ollut käynnissä myös työ yhteistarkkailuohjelman laatimiseksi Heinolan tärkeille pohjavesialueille. Nämä kaksi pohjavesialueiden suojaamiseksi ja vedenhankintakelpoisuuden turvaamiseksi toteutettua projektia ovat tukeneet toisiaan ja näiden projektien tuloksia voidaan käyttää mm. ympäristövalvonnassa sekä rakentamisen ja maankäytön ohjaamisessa apuvälineenä.

8 8 2 POHJAVEDEN SUOJELUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTUS EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60 EY) antaa suuntaviivat pohjaveden suojelulle. Direktiivin pyrkimyksenä on vesivarojen kestävän käytön edistäminen, pohjavesien pilaantumisen estäminen ja jo tapahtuneen pilaantumisen vähentäminen. Direktiivin mukaan pohjavesien hyvä määrällinen ja laadullinen tila tulisi saavuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön kansallisin säädöksin, joista tärkeimmät ovat laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) sekä sen pohjalta annettavat asetukset. Suomen lainsäädännössä pohjaveden suojelu perustuu pääosin ympäristönsuojelulakiin (86/2000) ja asetukseen (169/2000) sekä vesilakiin (587/2011). Pohjaveden laadun ja määrän seurannasta säädetään vesienhoitolailla (Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004) ja vesienhoitoasetuksella (Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006). Lisäksi pohjaveden suojelusta säädetään mm. maa-aineslaissa, öljy- ja kemikaalilainsäädännössä sekä maataloutta koskevissa asetuksissa. Myös kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä ja rakennusjärjestyksessä on annettu paikallisiin olosuhteisiin liittyviä pohjaveden suojelua koskevia määräyksiä. Luettelo pohjaveden suojeluun liittyvästä lainsäädännöstä on koottu liitteeseen Ympäristönsuojelulaki 86/2000 Ympäristönsuojelulain 8 :ssä säädetään pohjaveden pilaamiskielto, jonka mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi muuttua terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Pilaamiskielto on luonteeltaan ehdoton, johon ympäristölupaviranomainenkaan ei voi myöntää poikkeusta. Ympäristönsuojelulain 28 :ssä säädetään ympäristöluvasta. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Luvassa annetaan tarpeelliset määräykset mm. päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi sekä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta. Lain mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja riskeistä sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristölupa on oltava myös vähäisempään toimintaan, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Ympäristönsuojeluasetuksella (169/2000) säädetään tarkemmin luvanvaraisista toiminnoista. Ympäristönsuojelulain 75 :ssä säädetään pohjaveden puhdistamisvelvollisuudesta, jonka mukaan se, jonka toiminnasta on aiheutunut pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan pohjaveden siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle. 2.2 Vesilaki 587/2011 Vesilain 3 luvun 2 :ssä säädetään luvanvaraisista vesitaloushankkeista. Vesitaloushankkeella, joka voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää ja tämä muutos olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä, on oltava aluehallintoviranomaisen lupa. Vesilain 3 luvun 3 :n mukaan vesitaloushankkeella on aina oltava lupaviranomaisen lupa, jos vettä otetaan vesihuoltolaitoksen tai vesihuoltolaitokselle vettä toimittavan tarpeisiin tai muualla käytettäväksi, kun otet-

9 9 tava määrä on yli 250 m 3 /vrk. Luvan tarve koskee myös muuta pohjaveden ottamista, kun otettava määrä on yli 250 m 3 /vrk sekä toimintaa, jonka seurauksena pohjavesiesiintymästä poistuu muutoin kuin tilapäisesti pohjavettä vähintään 250 m 3 /vrk. Lupa tarvitaan myös, kun vettä imeytetään maahan tekopohjaveden tekemiseksi tai pohjaveden laadun parantamiseksi. Lain 2 luvun 15 :n mukaan pohjaveden ottamisesta on ilmoitettava valtion valvontaviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista kirjallisesti, kun otettavan veden määrä on yli 100 m 3 /vrk ja ottaminen ei 3 luvun 2 tai 3 :n mukaan edellytä lupaa. Lain 3 luvun 10 :n mukaan lupapäätöksessä on annettava tarpeelliset määräykset vesistön ja pohjavesiesiintymän tilan säilyttämistä varten tarpeellisista toimenpiteistä ja laitteista. Vesilain 4 luvun 11 :ssä säädetään vedenottamoiden suoja-alueista. Lupaviranomainen voi lupapäätöksessä tai erikseen määrätä pohjaveden ottamon ympärillä olevan alueen suoja-alueeksi, jos alueen käyttöä on tarpeen rajoittaa veden laadun tai pohjavesiesiintymän antoisuuden turvaamiseksi. 2.3 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004 Vesienhoitolailla (Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004) ja vesienhoitoasetuksella (Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006) säädetään mm. vesien luokittelusta ja seurannasta sekä vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laadinnasta. Lain 9 :n mukaan pohjavesien seuranta on järjestettävä vesienhoitoalueella niin, että pohjavesien tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva. Lain 4 luvussa säädetään vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman ympäristötavoitteista, joissa ensimmäisenä tavoitteena on, että pohjavesimuodostumien tila ei heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä. Tavoitteena on myös, että pohjavesimuodostumia suojellaan, parannetaan, ennallistetaan sekä varmistetaan tasapaino pohjavedenoton ja pohjaveden muodostumisen välillä siten, että ensimmäisen tavoitteen tila voidaan saavuttaa viimeistään vuonna Pohjavesimuodostumia pilaavien aineiden pitoisuuksien pysyvää ja merkittävää kasvamista tulee myös ehkäistä. Asetuksen 14 :ssä säädetään pohjavesien luokittelusta, jonka mukaan pohjavedet luokitellaan hyvään tai huonoon tilaan määrällisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan, kumpi niistä on huonompi. Asetuksessa säädetään myös tarkemmin pohjavesien seurantaohjelmasta. Heinola kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen ensimmäinen vesienhoitosuunnitelma on valmistunut vuonna 2010 ja on voimassa vuoteen Suunnitelma sisältää yhteisen näkemyksen koko vesienhoitoalueen vesiensuojelun ongelmista sekä niiden ratkaisukeinoista. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma on valmistunut ja on voimassa vuoteen Toimenpideohjelma on osa vesienhoitosuunnitelman tausta-aineistoa. Toimenpideohjelmassa on mukana kaikki Hämeen I ja II luokan pohjavesialueet. 2.4 Kunnan ympäristönsuojelumääräykset ja rakennusjärjestys Kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä säädetään ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :ssä. Lain mukaan kunnanvaltuusto voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia koko kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Määräykset eivät voi kuitenkaan koskea ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista toimintaa tai puolustusvoimien toimintaa eivätkä toimintaa, jonka ympäristönsuojeluvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa ja joka rekisteröidään tietojärjestelmään. Pohjaveden osalta kunnan ympäristönsuojelumääräykset voivat koskea:

10 10 toimia, rajoituksia ja rakennelmia, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia alueita, joille ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi jätevesien johtaminen on kielletty vyöhykkeitä ja alueita, joilla lannan ja lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan Heinolan ympäristönsuojelumääräykset ovat tulleet voimaan Pohjavesien osalta määräyksiä annetaan jätevesien imeyttämisestä, jätevesilietteen sijoittamisesta, ajoneuvojen yms. pesusta ja lumenkaatopaikkojen sijoittamisesta. Lisäksi määräyksissä annetaan suosituksia eläinten ulkotarhan sijoittamisesta. Ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu määräyksiä myös kemikaalien säilytyksestä ja käytöstä pohjavesialueella. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 14 :n mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallisia rakentamista koskevia seikkoja. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. Heinolan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestyksessä annetaan määräyksiä pohjaveden huomioon ottamisesta rakentamisessa sekä maalämmön rakentamisesta pohjavesialueella. 3 SUOJELUSUUNNITELMA-ALUE Heinolan kokonaispinta-ala on noin 840 km 2 ja asukkaita alueella asuu noin Asukkaista noin 90 % on liittynyt kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon vuoden 2012 loppuun mennessä. Taulukkoon 1 on koottu Heinolan pinta-ala- ja asukastiedot. Taulukko 1. Heinolan pinta-alat ja asutus (Väestörekisterikeskus 2013, Maanmittauslaitos 2013) Kokonaispinta-ala, km Maapinta-ala, km Vesiala, km Asukasmäärä 20056

11 Heinolan alueen geologia ja hydrogeologia Heinolan alueella maaperä on suureksi osaksi moreenia, jonka lomassa on runsaasti kalliopaljastumia. Moreeni on huonosti vettä johtavaa ja se peittää kallioperää ohuena kerroksena. Näkyvimmän poikkeuksen muodostavat alueen läpi Vierumäen kohdalla kulkeva toinen Salpausselkä ja siihen Suomen Urheiluopiston kohdalla yhtyvä Heinolan harju. Heinolan harju kulkee kaupungin läpi ja jatkuu pohjois-eteläsuuntaisena Lusiin asti. Toisen Salpausselän ja Heinolan harjun lisäksi Heinolan alueella on myös kaksi muuta merkittävämpää harjumuodostumaa, Kuijärvenharju ja Kaakonkaankaan alue. Heinolan alueella on myös useita pienempiä glasifluviaalisia muodostumia, joiden vedenvarastointikyky on kuitenkin pieni ja niiden merkitys vedenhankinnassa on lähinnä paikallinen, joten näitä alueita ei ole luokiteltu pohjavesialueiksi. 3.2 Pohjavesialueet Heinolan alueella on 8 I-luokan ja kaksi II-luokkaan luokiteltua pohjavesialuetta. Pohjavesialueiden yhteenlaskettu kokonaispinta-ala on noin 35 km 2 ja antoisuus m 3 /d. Taulukkoon 2 on koottu Heinolan luokitellut pohjavesialueet. Taulukko 2. Heinolan luokitellut pohjavesialueet (Hertta 2013) Pohjavesialue Hevossaari I ( ) Jyränkö ( ) Veljeskylä ( ) Vierumäki ( ) Heinola kk ( ) Myllyoja ( ) Urheiluopisto ( ) Syrjälänkangas ( ) Kuijärvenharju ( ) Kaakonkangas ( ) Pohjavesiluokka Kokonaispinta-ala [km 2 ] Muodostumisalue [km 2 ] Arvioitu muodostuvan pohjaveden määrä [m 3 /d] I 0,69 0, hyvä I 0,76 0, hyvä I 1,58 1, hyvä I 1,03 0, hyvä I 1,12 0, hyvä I 4,36 2, hyvä Veden laatu I 16,42 11, huono I 3,91 3, hyvä II 2,16 1, hyvä II 3,15 1, hyvä Yhteensä 35,18 24,

12 12 Kuvassa 1 on esitetty maanpeitetyyppien jakaantuminen Heinolan pohjavesialueilla. Aineistossa on ne pohjavesialueet, jotka ovat olleet ELY-keskusten tiedossa maaliskuun lopussa Heinolan pohjavesialueiden geologisen rakenteen selvitys (Ahonen et al. 2012) valmistui toukokuussa 2012, josta saatiin tukea Jyrängön pohjavesialueen pohjoisosan (keskustan alue) poistamiselle pohjavesialueluokituksesta. Kuvan aineistossa Jyrängön alue on vielä kokonaisuudessaan mukana, minkä lisäksi Vierumäen, Myllyojan ja Urheiluopiston pohjavesialueissa on pienempiä kokomuutoksia tämän hetken tiedossa olevaan tilanteeseen. Koska pohjavesialueluokituksesta poistettu alue on Heinolan kaupungin keskustan alue, pienentää alueen pieneneminen rakennetun tyypin osuutta maanpeitetyyppijaossa. Kuva 1. Maanpeite Heinolan pohjavesialueille 03/2011. (Corine Land Cover 2006 aineisto) Hevossaaren pohjavesialue ( ) Hevossaaren eteläosa muodostuu Heinolan harjusta kaakko-luode suunnassa erkanevasta harjukumpareesta, joka jatkuu etelään kohti Sinilähdettä hiekkasärkkien jonona. Harjukumpare on ollut voimakkaan soranoton kohteena, josta johtuen pohjaveden yläpuoliset maakerrokset on paikoin poistettu lähes kokonaan. Maa-aines muodostuman pintaosissa on hiekkaa, jonka alla on karkeampia kivisiä hiekka- ja sorakerroksia. Muodostuman länsireunalta löytyy silttiä ja hietaa. Pohjoisosassa muodostuma rajautuu moreeniin ja kallioihin ja on osin moreenipeitteinen. Kumpareen keskiosassa on parhaiten vettä johtava aines. Hevossaaren pohjavesialueen koko on noin 0,69 km 2, josta muodostumisalueen koko on 0,46 km 2. Pohjavesi virtaa pohjoisesta etelään ja purkautuu saaren eteläpäässä Ruotsalaiseen. Virtauksen suunnan oletetaan olevan riippuvainen ottomäärästä ja järven pinnan korkeusvaihteluista. Pohjaveden pinnan ollessa korkealla purkautuu harjusta vettä järveen ja järven pinnan ollessa korkealla tapahtuu rantaimeytymistä. Rantaimeytymisen tehostamiseksi on Hevossaaren eteläosaan vedenottamon perustamisen jälkeen kaivettu imeytyskanava ja kaksi imeytysallasta. Imeytysaltaiden ongelmana on ollut niiden liettyminen, joten altaita on jouduttu ruoppaamaan. Humuspitoisen järviveden imeytyminen harjumuodostumaan kuluttaa pohjaveden happea, jolloin pitkällä aikavälillä riskinä on pohjaveden happipitoisuuden aleneminen, josta voi taas seurata rauta- ja mangaanipitoisuuksien kohoaminen vedenottamolla.

13 13 Hevossaaren vedenottamo eli entinen Wihurinkosken vedenottamo perustettiin vuonna Vedenottamo koostuu kahdesta siiviläputkikaivosta ja vedenkäsittelylaitoksesta Jyrängön pohjavesialue ( ) Jyrängön pohjavesialue rajoittuu etelässä Vahravuoren kallioihin. Maa-aines on hiekkaa ja soraa ja maaperän kerrospaksuus alueen keskiosassa on noin 35 metriä. Pohjavedenpinta on yli 20 metrin syvyydellä maanpinnasta ja pohjavesivyöhykkeen paksuus on yleisesti metriä. Pohjavesi virtaa pääasiassa koilliseen kohti Jyrängönvirtaa. Geologian tutkimuskeskuksen rakenneselvityksen (Ahonen et al., 2012) mukaan Jyrängönvirran pohjoispuolisella alueella kallionpinta nousee laajasti pohjavesipinnan yläpuolelle muodostaen pieniä pohjaveden valuma-alueita, joiden pohjavedet purkautuvat mm. Jyrängönvirtaan ja Maitiaislahteen. Näillä alueilla muodostuvan pohjaveden laskennallinen määrä on alle 100 m 3 /d, jonka vuoksi pohjavesialueen pohjoisosa on poistettu pohjavesialueesta. Jyrängön pohjavesialueen koko on noin 0,76 km 2, josta muodostumisalueen koko on 0,62 km 2. Jyrängön pohjavesialueella on Jyrängön vedenottamo, joka suljettiin vuonna 1994 pohjavedessä todetun bensiinin lisäaineen MTBE:n vuoksi Veljeskylän pohjavesialue ( ) Veljeskylän pohjavesialue rajoittuu pohjoisessa entisellä kaupungin ja maalaiskunnan välisellä rajalla kallioihin. Pohjavesialueen koko on noin 1,58 km 2, josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 1,04 km 2. Harjun pintakerrosten aines on hiekkaa ja syvemmällä on karkeampaa hiekkaa ja soraa. Myös hiesu- ja silttivälikerroksia esiintyy paikoin. Pohjavesialueella on voimakkaasti rautapitoisia horisontteja. Maakerrosten paksuus on noin metriä. Pohjavesivyöhykkeen paksuus on keskimäärin metriä. Pohjaveden virtaussuunta vaihtelee alueella jonkin verran. Päävirtaussuunnat ovat pohjoisosassa etelään päin ja eteläosassa kaakkoon kohti ottamoita ja Hakasuota. Pohjavesi purkautuu pääasiassa Hakasuolle ja virtaa sieltä edelleen Maitiaislahteen. Koko pohjavesialue on hydrologisesti melko yhtenäinen. Veljeskylän pohjavesialueella on kaksi vedenottamoa, Hakasuon ja Carelogi Oy:n vedenottamo. Hakasuon vedenottamo on rakennettu vuonna Vedessä esiintyy paljon hiilidioksidia ja ph on alhainen, minkä vuoksi vesi joudutaan alkaloimaan ennen käyttöä. Myös veden kloridipitoisuus on melko korkea. Carelogi Oy:n vedenottamo (ent. Reumasäätiön vedenottamo) rakennettiin alun perin jo vuonna 1951 ja kunnostettiin vuonna Ottamo koostuu kahdesta siiviläputkikaivosta ja se palvelee ainoastaan entistä Reumasäätiön sairaalaa, jonka vedenkulutus on tällä hetkellä melko pientä. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Veljeskylän pohjavesialue on luokiteltu riskipohjavesialueeksi raja-arvot ylittäneiden kloridi- ja ammoniumpitoisuuksien vuoksi. Merkittävä riskitoiminta alueella on vanha kaatopaikka ja lisäriskiä aiheuttaa kiinteistöjen öljysäiliöt. Pohjaveden kemiallinen tila on kuitenkin arvioitu hyväksi Vierumäen pohjavesialue ( ) Vierumäen pohjavesialue on osa II Salpausselän reunamuodostumaa. Maa-aines on soraa ja hiekkaa, jossa hienoaines- ja moreenivälikerrokset ovat tavallisia. Pohjavesialue rajoittuu länsi- ja lounaisosissa kallioselänteisiin. Vedenvirtauksen suunta on alueen keskiosasta pohjoiseen ja etelään. Tärkeimmät purkautumispaikat ovat Vierumäen eteläpuolella sijaitseva Salinmäensuo ja vedenottamon länsipuolella sijaitseva lähde.

14 14 Vedenottamon kohdalla pohjavesi on arteesista eli paineellista. Vierumäen pohjavesialueen pinta-ala on noin 1,03 km 2, josta muodostumisalueen pinta-ala on 0,63 km 2. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Vierumäen pohjavesialue on luokiteltu riskipohjavesialueeksi torjunta-aineiden ja polttonesteiden lisäaineiden vuoksi. Vierumäen pohjavesialueen vedenottamo, Vierumäen vedenottamo, suljettiin vuonna 1993 vedessä havaittujen korkeiden bensiinin lisäaineen MTBE:n pitoisuuksien vuoksi. Vuoden 2013 luokituksessa pohjavesialueen riskiluokitus on poistettu, sillä vanhan polttoaineen jakeluaseman tontti on puhdistettu ja haitta-aineiden pitoisuudet jäävät alle raja-arvojen Heinola kk pohjavesialue ( ) Heinola kk:n pohjavesialue käsittää Heinolan harjun yhtenäisen osan pohjoispään. Pohjavesialueen erottaa etelässä Rupivuoren kohdalla oleva katkos harjujaksossa Veljeskylän pohjavesialueesta. Pohjavesialueen pinta-ala on 1,12 km 2, josta muodostumisalueen pinta-ala on 0,85 km 2. Veden luonnollisia purkautumispaikkoja ovat valtatie 5:n länsipuolella olevat lähteet. Alueella sijaitsee pohjavesilampi Pikosenlampi, josta virtaa vettä Kotajärven kautta Sulkavanlahteen. Pohjaveden virtaussuunta on pohjoisesta ja etelästä kohti alueen keskiosassa sijaitsevia lähteitä ja vedenottamoa. Kirkonkylän yksikaivoinen vedenottamo on rakennettu vuonna Ottamolla on vesioikeuden vuonna 1992 vahvistamat suoja-alueet. Raakaveden laatu on ollut melko hyvä, vaikka kloridipitoisuus on kuitenkin korkeahko ja syövyttävän hiilihapon määrä suurehko. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Heinolan kirkonkylän pohjavesialue on luokiteltu riskipohjavesialueeksi kohonneiden torjunta-ainepitoisuuksien vuoksi. Pohjaveden kemiallinen tila on kuitenkin arvioitu hyväksi. Vuoden 2013 luokituksessa pohjavesialueen pilaavaksi aineeksi on torjuntaaineiden ohella merkitty myös kloridi Myllyojan pohjavesialue ( ) Myllyojan pohjavesialue muodostuu pohjois-eteläsuuntaisesta pitkittäisharjusta, jonka maa-aines on hyvin vettä johtavaa hiekkaa ja soraa. Harjun etelä- ja länsireunoilla maaperä on hietaa ja itäreuna rajoittuu moreeni- ja kallioalueisiin. Harjun itäreunalla kalliopinta kohoaa pohjavedenpinnan yläpuolelle muodostaen itä-länsisuuntaisen vedenjakajan, jonka eteläpuolelta pohjaveden virtaus suuntautuu etelään kohti Ala- Musterin vedenottamoa. Pohjoisosan pohjavedet purkautuvat pääasiassa länteen kohti Nyynäistenlahtea. Myllyojan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 4,36 km 2, josta muodostumisalueen pinta-ala on 2,92 km 2. Pohjavesialueen eteläosassa sijaitsee Heinolan kaupungin päävedenottamona toimiva Ala-Musterin vedenottamo, joka on otettu käyttöön vuonna Vedenottamoon kuuluu viisi siiviläputkikaivoa ja alkalointirakennus. Ottamon vedessä esiintyy runsaasti rautaa, minkä vuoksi laitokselle rakennettiin vuonna 1981 jälleenimeytyslaitos. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Myllyojan pohjavesialue on luokiteltu riskipohjavesialueeksi liikenteen ja tienpidon aiheuttaman kohonneen kloridipitoisuuden vuoksi. Lisäksi alueella on teollisuus- ja yritystoimintaa, jota pidetään riskinä pohjavedelle Urheiluopiston pohjavesialue ( ) Urheiluopiston pohjavesialue muodostuu etelälaidalta II Salpausselän osasta sekä reunamuodostuman ja Heinolan harjun liittymäkohdassa olevasta jäätikköjokideltasta. Alue rajoittuu pohjoisessa ja idässä kalliose-

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Energiakaivo-opas Toivo Lapinlampi, SYKE Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Lämpökaivo-oppaan päivittäminen Energiakaivo-oppaaksi Uudistuneet lupakäytännöt ja tarve tarkempaan ohjeistukseen

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola.

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola. Heinolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Ympä rist ö-j rakennuslautakunta 135 11.12.2013 ETELA-SUOMIEN ALUE,HALLINTOVIRASTO 'I T 1 Ö RA FINLAND -- 2 1. 12, 2013 savi l a i 3 isrrnå Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset sivu 1 Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset Osa-alue Toimenpidesuositus Vastuutaho Pohjaveden ja raakaveden laatua tarkkaillaan, tarkkailutulokset toimitetaan

Lisätiedot

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Lahden kaupungin hulevesiohjelma Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Hydrogeologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Asiantuntijapalvelut/ Vesivarayksikkö Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo, Helsinki

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu

Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu Selvitetään tarkemmin Hennerin pohjavesialueen soveltuvuus yhdyskunnan vedenhankintaan ja mahdollisen vedenottamon perustaminen Vedenhankinnan omavaraisuuden

Lisätiedot

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA Risto Mansikkamäki Tuusulan ympäristöpäällikkö 25.9.2007 TARKASTELUNÄKÖKULMA Millä tavalla alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Silja Suominen, ympäristötarkastaja Pohjavedensuojelu maa-ainesten ottamisessa ja jalostamisessa

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

Päivitetty pohjavesialueiden uudistettu luokitusjärjestelmä. Määritelmiä on tarkennettu siten, että ne ovat aihealueen lainsäädännön mukaiset.

Päivitetty pohjavesialueiden uudistettu luokitusjärjestelmä. Määritelmiä on tarkennettu siten, että ne ovat aihealueen lainsäädännön mukaiset. Kirkkonummen ympäristönsuojelumääräysten päivitys 2015 PERUSTELUT Kirkkonummen tällä hetkellä voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset ovat tulleet voimaan 10.8.2006 (pykälä 8a 18.8.2010). Ympäristönsuojelumääräyksiä

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Lämpökaivojen rakentaminen Heinolan Kirkonkylän pohjavedenottamon kaukosuoja-alueelle (Itä-Suomen vesioikeuden päätös nro 33/92/1, 22.6.

Lämpökaivojen rakentaminen Heinolan Kirkonkylän pohjavedenottamon kaukosuoja-alueelle (Itä-Suomen vesioikeuden päätös nro 33/92/1, 22.6. Etelä-Suomi Päätös Nro 194/2012/2 Dnro ESAVI/48/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.9.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Lämpökaivojen rakentaminen Heinolan Kirkonkylän pohjavedenottamon kaukosuoja-alueelle

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo Esko Maukonen Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja

Lisätiedot

MAALÄMMÖN/ENERGIAKAIVON LUPAOHJE

MAALÄMMÖN/ENERGIAKAIVON LUPAOHJE Mikkelin kaupunki Tekninen toimi Rakennusvalvonta Maalämmön/Energiakaivon lupaohje MAALÄMMÖN/ENERGIAKAIVON LUPAOHJE Maalämpöjärjestelmän rakentaminen tarvitsee rakennusvalvonnan luvan lämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 51/10/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 51/10/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA PÄÄTÖS Nro 51/10/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Lämpökaivojen poraaminen Vuokatin pohjavesialueella, Sotkamo Kiinteistö Oy Vuokatin liikekeskus Sopalanrantatie

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä Lakimies Marko Nurmikolu Selvilläolovelvollisuus YSL 6 : Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Vesi kaavassa, yleiskaava

Vesi kaavassa, yleiskaava FCG Suunnittelukeskus Oy Vesi kaavassa, yleiskaava Etelä-Suomen lääninhallitus 25.9 klo 9.00-12.00 Versio 1.0 Lauri Solin 24.9.2007 2007 Vesi kaavassa, yleiskaava Mustionjoen osayleiskaavat, Karjaan kaupunki

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 3907/11.00.02/2015 73 Lausunto Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnalle Kirkkonummen ympäristönsuojelumääräysten päivitysehdotuksesta Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MINNA ISOLA PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LEIVISKÄNKANGAS, PALOKANGAS, KOKKOMÄKI, PITKÄKANGAS JA KIVIJÄRVENKANGAS 1.6.2012 PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LEIVISKÄNKANGAS,

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro 20859 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA VUOSTIMO KOSTAMONPALO LAUTASALMI KIRPPAKANGAS KEMIJÄRVEN KAUPUNKI POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Copyright

Lisätiedot

MYRSKYLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

MYRSKYLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Tilaaja Myrskylän kunta Loviisanseudun Vesi Oy Uudenmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Suunnitelma Päivämäärä 15.5.2015 Viite 1510014439 MYRSKYLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ Myrskylän

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Aulis Kaasinen, PoP ELY 1 Säädösmuutokset Uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014 Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 Vesihuoltolain 119/2001 muutos (681/2014)

Lisätiedot

Lämpökaivon rakentaminen kiinteistölle 834-441-4-4 (Lammintie 3) vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella, Tammela

Lämpökaivon rakentaminen kiinteistölle 834-441-4-4 (Lammintie 3) vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella, Tammela Etelä-Suomi Päätös Nro 102/2012/2 Dnro ESAVI/219/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 10.5.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Lämpökaivon rakentaminen kiinteistölle 834-441-4-4 (Lammintie 3) vedenhankinnalle

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA

SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA Tilaaja Mikkelin vesilaitos Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä 10.11.2015 Viite 1510014760 SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA 1 Päivämäärä 10.11.2015 Laatija Tarkastaja Jarmo Koljonen

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9. Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.2012 Pilaantuneiden maiden kunnostus Suomessa Pilaantuneeksi epäiltyjä, todettuja

Lisätiedot

3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin

3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin RUOVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Päätös Nro 7/2014/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/55/04.09/2013. Maalämpökaivon rakentaminen Liinalammen I-luokan pohjavesialueelle, Jyväskylä

Päätös Nro 7/2014/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/55/04.09/2013. Maalämpökaivon rakentaminen Liinalammen I-luokan pohjavesialueelle, Jyväskylä Päätös Nro 7/2014/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/55/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 4.2.2014 ASIA HAKIJA Maalämpökaivon rakentaminen Liinalammen I-luokan pohjavesialueelle, Jyväskylä Markus Jormakka

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA RAPORTTI 16UWA0018 3.8.2012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA Rajamäen pohjavesialue Suojelusuunnitelman päivitys 16UWA0018 2 Yhteenveto Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Johdanto Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Parikkala. I-luokan pohjavesialue

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Parikkala. I-luokan pohjavesialue POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT Parikkala Heralampi Likolampi A Likolampi B Niukkala Saaren kk Simpele Suurikangas Särkisalmi I-luokan pohjavesialue I-luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Tavoite

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Tavoite 1 YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelulain (86/2000) täytäntöön panemiseksi. Ne perustuvat lain säännöksien

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

Kurkimäki 0829710 23.6.2015

Kurkimäki 0829710 23.6.2015 0829710 23.6.2015 23.6.2015 1 (14) Sisällysluettelo KUVAT JA TAULUKOT... 2 LIITTEET... 2 ALUKSI... 3 1. SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS... 3 1.1. Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia... 3 1.2.

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P23708 Tutkimusraportti 1 (6) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Liite 1, ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Oriveden kaupunki 2015 2 Sisällysluettelo Sanastoa:... 5 1. Johdanto... 6 2. Pohjavesialueet ja niiden suojelu Suomessa... 7 Pohjaveden syntyminen...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Tilaaja Mäntsälän kunta Uudenmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Suunnitelma Päivämäärä 19.12.2013 Viite 1510003521 MÄNTSÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MÄNTSÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

Lisätiedot

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Pieksämäen kaupunki/rakennusvalvonta Lausunto / Viite: Lausuntopyyntö 5.2.2015 27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Alue,

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA RAPORTTI 16UWA0018 4.12.2012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA Kiljavan pohjavesialue Suojelusuunnitelman päivitys 2 Yhteenveto Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen

Lisätiedot

ASIA Maalämpökaivon rakentaminen I-luokan pohjavesialueelle nro 0161241 A, Porvoo

ASIA Maalämpökaivon rakentaminen I-luokan pohjavesialueelle nro 0161241 A, Porvoo Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 83/2013/2 Dnro ESAVI/67/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 8.5.2013 ASIA Maalämpökaivon rakentaminen I-luokan pohjavesialueelle nro 0161241 A, Porvoo HAKIJA Roni Collin HAKEMUKSEN

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. II-luokan pohjavesialue

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. II-luokan pohjavesialue POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT Rautjärvi Laikko Simpele Tulilampi A Tulilampi B Änkilä I-luokan pohjavesialue I-luokan pohjavesialue I-luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue

Lisätiedot

JUUPAJOEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

JUUPAJOEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA JUUPAJOEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Juupajoen kunta 2015 2 Sisällys Sanastoa:... 5 1. Johdanto... 6 2. Pohjavesialueet ja niiden suojelu Suomessa... 7 2.1. Pohjaveden syntyminen... 7 2.2. Kartoitus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO RISTO NIINIMÄKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, RAKENNUSGEOLOGI CASE: VUOSAARI VUOSAAREN JAKSO Vuosaaren jakso kuuluu pitkään harjujaksoon. Vuosaareen on muodostunut

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Tilaaja Mäntsälän kunta Uudenmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Suunnitelma Päivämäärä 19.12.2013 Viite 1510003521 MÄNTSÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MÄNTSÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

Lisätiedot

HOLLOLA LAHTI NASTOLA

HOLLOLA LAHTI NASTOLA HOLLOLA LAHTI NASTOLA SEUDULLINEN POHJAVEDEN SUOJELUSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2021 Riikka Mäyränpää (toim.) ESIPUHE 3 4 KÄSITTEET Aluehallintovirasto (AVI) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä.

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä. 1/YMPLA 28.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO HAKIJA: Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä 32610 Vampula OTTOALUE: MAANOMISTUS:

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MINNA ISOLA SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Siikalatvan kunta 30.11.2013 SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MAKSINHARJU, SELÄNKANGAS, ISOKANGAS, SORVONKANGAS,

Lisätiedot

Rakennusjärjestys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Rakennusjärjestys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Rakennusjärjestys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.5.2015 Pirjo Kemppi Käsittely: 7.5.2015 37 Hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Voimaantulo HARTOLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN

Lisätiedot

LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tilaaja Tuusulan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 21.3.2014 Viite 1510011399 LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LAHELANPELTO

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot