VIRTAIN KAUPUNGIN. versio

Transkriptio

1 1 VIRTAIN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN STRATEGIA vuosille versio

2 2 1. JOHDANTO PERIAATTEET, TAVOITTEET JA LINJAUKSET SISÄLTÖALUEET ITSENÄINEN ELÄMÄ... 5 Perhe-elämä... 6 Kommunikointi ja tiedonsaanti... 6 Liikkuminen YHTEISKUNNALLINEN OSALLISUUS JA OSALLISTUMINEN ELINYMPÄRISTÖ VARHAISKASVATUS JA KOULUTUS TYÖLLISTYMINEN SEKÄ TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA TERVEYDENHUOLTO JA KUNTOUTUS SOSIAALITURVA KULTTUURI JA VAPAA-AIKA ASENTEET JA KOHTELU HANKKEET VAMMAISPOLIITTISEN STRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI Lisätiedot... 13

3 3 1. JOHDANTO Virtain kaupunginhallitus on päättänyt perustaa työryhmän valmistelemaan vammaispoliittista strategiaa. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Armi Hänninen sekä luottamushenkilöiden edustajaksi Väinö Ilomäen. Lautakunnat ovat nimenneet edustajiksi sosiaalijohtaja Raija Vaskuun, tekninen johtaja Satu Hyötylän, sivistyslautakunnan edustajaksi Pentti Vaaran ja rakennustarkastaja Hannu Huhtalan. Henkilövaihdosten vuoksi työryhmään ovat sittemmin kutsuttu sivistysjohtaja Tuula Jokinen ja va. tekninen johtaja Vesa Vaihtamo. Lisäksi vammaisneuvoston jäsenet ovat osallistuneet työryhmän työhön. Kaupunginhallitus on käsitellyt uudelleen vammaispoliittisen strategian laadintaa ja päättänyt, että työryhmä voi halutessaan kutsua toimintaansa mukaan 1-2 lisäjäsentä (esim. vammaisneuvoston jäseniä). Lisäksi kaupunginhallitus on nimennyt työryhmän sihteeriksi Hannu Majamaan. Alueella vaikuttaville vammaisjärjestöille on lähetetty kysely vammaispoliittisen strategian laatimiseen liittyen. Yleisötilaisuuksissa on lisäksi jaettu kyselyä, johon on siten voinut vastata myös yksittäisenä henkilönä. Vammaispoliittinen strategia on ollut lausunnoilla kaupungin lautakunnissa ja vammaisjärjestöissä huhtikuussa Strategian laatimiseksi on oltu yhteydessä moniin eri tahoihin, kuten tekniseen - ja sivistystoimeen, kirjastoihin, kansalaisopistoon, perusterveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen, liikuntatoimeen, työ- ja elinkeinotoimeen ja seurakuntiin. Virtain kaupungin vammaispoliittisen strategian teossa on noudatettu vuosille tehdyn valtakunnallisen vammaispoliittisen ohjelman sisältöä kunnalliselle taholle tarpeellisilta osin sovellettuna. Ohjelma kulkee nimellä Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Strategia laaditaan yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa on mainittavissa muutamia ajankohtaisia tunnuspiirteitä. Julkisessa taloudessa on tunnustettu kestävyysvaje. Tämä edellyttää julkisten menojen leikkaamista. Kuntatasolla joistakin tehtävävelvoitteista luovutaan. Suurina hankkeina on valmisteilla kuntarakenne- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus. Toteutuessaan nämä muuttavat ainakin hallintoa. Monilla sektoreilla palvelut ja ongelmat ovat monimuotoistuneet. Palvelutuotannossa painotetaan mm. avohuoltoa ja asiakaslähtöisyyttä. Toisaalta monet palvelut ovat siirtyneet tai siirtymässä tietoverkkoihin. Monissa koulutusta vaativissa tehtävissä on vaikeuksia henkilöstön saatavuudessa. Strategia on tarkoitettu kaupungin päättäjille ja viranomaisille, vammaisjärjestöille, vammaisille henkilöille sekä kaikille kuntalaisille. Strategiassa on sekä nykytilan kuvausta että ehdotuksia kehittämiskohteiksi ja toimenpiteiksi. 2. PERIAATTEET, TAVOITTEET JA LINJAUKSET Vammaispoliittisessa strategiassa vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Tämän mukaan vammaisuudelle ei voida asettaa

4 4 ikään perustuvia rajoituksia. Vanhuus tuo yleensä mukanaan toimintakyvyn heikentymistä. Tästä huolimatta myös vanhusten tarpeita tulee joskus käsitellä vammaisuuden kriteerein. Strategiassa esteettömyydellä tarkoitetaan esim. tilojen esteettömyyttä liikunta-, aisti-, allergia ym. vammojen kannalta. Vammaispolitiikan keskeisiä periaatteita ovat henkilöiden yhteiskunnallinen osallisuus ja yhdenvertaisuus sekä oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Periaatteet on kirjattu hallituksen vammaispoliittiseen selontekoon vuodelta Ihmisoikeuksien näkökulma korostuu nykyään aiemman lääketieteellisen ja hoidollisen näkökulman sijaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) vuosille Suomen hallitus haluaa turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukaisen aseman yhteiskunnassa puuttumalla epäkohtiin konkreettisin korjaus- ja kehittämistoimenpitein. Ohjelman avulla halutaan luoda kestävää ja vastuullista vammaispolitiikkaa. Vammaispoliittisessa ohjelman tavoitteet on kiteytetty seuraaviksi tavoitekokonaisuuksiksi: 1. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioinnin edellyttämien säädösmuutosten valmistelu ja voimaansaattaminen. 2. Vammaisten henkilöiden sosioekonomisen aseman parantaminen ja köyhyyden torjunta. 3. Erityispalvelujen ja tukitoimien saatavuuden ja laadun varmistaminen maan eri puolilla. 4. Yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen vahvistaminen ja lisääminen. 5. Vammaistutkimuksen vahvistaminen, tietopohjan lisääminen sekä laadukkaiden ja monipuolisten menetelmien kehittäminen vammaispolitiikan toteuttamisen ja seurannan tueksi. Valtakunnan tason sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa ja hallitusohjelmassa painotetaan seuraavia asioita: jatketaan vammaislainsäädännön uudistamista osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta varmistetaan vammaisten henkilökohtaisen avun kattavuus ja lisätään kotipalvelujen saatavuutta jatketaan kehitysvammahuollon rakennemuutosta tehdään kokonaisselvitys vammaisten apuvälinepalveluista ja arvioidaan invalidivähennyksen asema verotuksessa Vammaisten oman tahdon ja mielipiteen kunnioittaminen, yksilöllisyys ja valinnanvapaus ovat nykyaikaisen vammaispolitiikan kulmakiviä. Tavoitetilanne voidaan kuvata optimaalisena autonomiana. Tämän mukaan suurin mahdollinen määräysvalta ja vastuu on yksilöllä itsellään. Tavoitteena on myös lisätä myönteistä asennoitumista vammaisiin ihmisiin sekä heidän kykyihinsä ja panokseensa yhteiskunnassa. Tarvittaessa tulee käyttää myönteistä erityiskohtelua. Virtain kaupungin vuosille laaditun strategian toiminta-ajatus on yhteisen tulevaisuutemme tekijät. Vammaispoliittiseen strategiaan liittyvät etenkin periaatelinjaukset kuntalaisia kuunnellen asiakaspalvelua kehittäen, painopisteenä lapset ja nuoret sekä yhteistyökumppaneiden verkosto. Lisäksi kaupungin strategian mukaan tärkeitä palveluiden toteuttamiseen vaikuttavia tavoitteita ovat terve kuntatalous ja lähipalveluiden toimivuus.

5 5 Virtain kaupungin päätöksenteossa on tavoitteena vammaispolitiikassa turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen yhteiskunnallinen asema, millä tarkoitetaan yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja syrjimättömyyttä. Tavoitteena ovat mm: Vammaisten hyvinvoinnin edistäminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Laadukkaiden, vaikuttavien ja helposti saavutettavien vammaispalveluiden turvaaminen Hinta-laatusuhteiltaan kestävien vammaisen yksilöllisiin tarpeisiin sopivien palvelujen tarjoaminen Riittävän, osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön turvaaminen vammaispalveluihin esteetön ympäristö 3. SISÄLTÖALUEET Valtakunnallisessa vammaispoliittisessa ohjelmassa on listattu vammaisten yhteiskunnallisen osallisuuden mahdollistamiseksi yhteensä 14 sisältöaluetta, jotka vaativat toimenpiteitä epäkohtien korjaamiseksi. Nämä sisältöalueet ovat seuraavat: Itsenäinen elämä Yhteiskunnallinen osallisuus ja osallistuminen Rakennettu ympäristö Liikennepalvelut Koulutus Työ Terveys ja kuntoutus Sosiaaliturva Turvallisuus ja koskemattomuus Kulttuuri ja vapaa-aika Syrjintä Tietopohjan vahvistaminen Vammaispolitiikan resurssien kestävyys Kansainvälinen yhteistyö Virtain vammaispoliittisessa strategiassa keskitytään kymmenen ensimmäisen kohdan käsittelyyn. Kohta Turvallisuus ja koskemattomuus ja kohta Syrjintä on tässä strategiassa yhdistetty ja otsikoitu: asenteet ja kohtelu. Samoin on yhdistetty Rakennettu ympäristö ja Liikennepalvelut tässä raportissa kohdaksi Elinympäristö. 3.1 ITSENÄINEN ELÄMÄ Asumisen esteettömyys ja turvallisuus sekä saavutettavat ja toimivat palvelut ovat keskeisiä itsenäisen elämän edellytyksiä. Myös nykyaikaisen tieto- ja viestintäteknologian pitäisi olla vammaisten käytettävissä samalla tavalla kuin muiden kuntalaisten. Lisäksi tarvitaan yksilöllisiä ja oikea-aikaisia erityisratkaisuja ja -palveluja mm. asumisessa, liikkumisessa, kommunikoinnissa, tiedonsaannissa ja asioinnissa. Tavoitteena on eri ikäkausina toteutuva, muiden kuntalaisten kanssa tasavertainen elämä.

6 6 Perhe-elämä Koska vammaisilla henkilöillä on muiden tavoin oikeus parisuhteeseen, perhe-elämään ja vanhemmuuteen, vammaispoliittisen strategian esittämillä toimenpiteillä tuetaan näissä elämäntilanteissa. Vammaista perheenjäsentä ei saa erottaa perheestään palvelutarpeen perusteella ilman hänen ja perheen omaa valintaa. Vammaisten tulee saada riittävät ja oikea-aikaiset tukitoimet elämäntaitojen kehittämiseksi ja itsenäistymisen mahdollistamiseksi Vammaisen kuntoutuksessa on tarpeen opastaa ja tukea myös perheenjäseniä Kommunikointi ja tiedonsaanti Viranomaisten tehtävänä on varmistaa, että vammainen henkilö saa tietoa kunnan palveluista sekä muista oikeuksista ja velvollisuuksista. Virroilla laadittu Ikäihmisten palveluopas soveltuu pääosin myös vammaisten palveluoppaaksi. Virtain kaupungin kotisivut on uudistettu lukien. Tavoitteena on parempi käyttäjäystävällisyys. Näkövammaisille tuotetaan paikallislehteä äänilehtinä, jotka Tampereen seudun näkövammaiset ry kustantaa tarvitseville. Suurennettua tekstitystä sekä selkokielistä materiaalia on lainattavissa kirjastosta. Kuulo- ja puhevammaisten tulkkipalvelut on lähtien siirretty kunnilta Kelalle. Palvelun hakemisessa korostuu järjestöjen tiedottava rooli. Vammaispalveluna toteutetaan vaikeista puheenkehityksen häiriöistä kärsiville lapsille, heidän perheilleen ja yhteistyötahoille puhetta tukevia menetelmiä, esim. tukiviittomaopetusta. Erityisesti sosiaali- ja terveyshuollon tiedotuksen tulee olla selkeää ja helposti ymmärrettävää Kuuloon perustuva viestintä tulee olla myös nähtävässä muodossa Perinteinen tiedotustapa säilytetään sähköisen viestinnän ohella Laaditaan vammaisten palveluopas käsittäen myös kehitysvammapalvelut (vammaisneuvosto) työntekijöiden tulee antaa asiakkaille tukien ja palveluiden hakemisesta oleellinen tieto sekä auttaa tarvittaessa hakemisessa varmistetaan äänilehtien saanti näkövammaisille Liikkuminen Liikkumisvapaus on säädetty perustuslaissa, mutta vammaisten liikkumismahdollisuus ei toteudu tasavertaisesti muiden kuntalaisten kanssa. Julkisista liikennevälineistä etenkin linja-autot ovat useimmiten liikuntaesteisten ulottumattomissa. Linja-autoliikenteen henkilöstöllä on apua tarvitsevien avustamisvelvollisuus.

7 7 Vaikeavammaisilla henkilöillä on subjektiivinen oikeus vähintään 18 yhdensuuntaiseen, jokapäiväiseen elämään liittyvään matkaan kuukaudessa linja-autotaksan mukaisen omavastuuosuuden ylittävältä osin lähialueilla. Virtain kaupungin alueella on vuonna 2013 noin 90 kuljetuspalvelun asiakasta. Virtain kaupungin alueella asiointiliikenne tukee vammaisten liikkumismahdollisuuksia. Vammaispalvelulain mukaiseen kuljetuspalveluun on oikeus vammaiselle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa. Tarvittaessa saattajan tai avustajan käyttö on mahdollista. Liikkumisesta lisäksi kohdissa 3.3. ja 3.8. Kuljetuspalveluiden maksujärjestelmä uudistetaan Seurataan julkisen liikennepalveluiden tilannetta ja annetaan tarvittaessa ehdotuksia liikennepalveluista (vammaisneuvosto) Ylläpidetään riittävää asiointiliikennettä kaupungin alueella Liikennesuunnittelussa huolehdittava vammaisten turvallisuudesta Jalankulkuväylien kunnossapidosta huolehditaan ja mahdollistetaan kelkalla liikkuminen talviaikana sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua kehitetään 3.2 YHTEISKUNNALLINEN OSALLISUUS JA OSALLISTUMINEN Vammaisilla henkilöillä tulee olla vammaisille soveltuvat, saavutettavat ja esteettömät mahdollisuudet äänestämiseen, vaaleissa ehdokkaaksi asettumiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Äänestyspaikalla tapahtuvan äänestyksen tulee olla ensisijainen ja kotiäänestyksen toissijainen tapa. Virtain kaupungin äänestyspaikat ovat pääosin esteettömät. Muuhunkin yhteiskunnalliseen toimintaan ja osallistumiseen tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet, esim. kokoontumistilat tulee olla vammaisille soveltuvat. Oikeus itseä koskevaan päätöksentekoon, oman tahdon ja mielipiteen ilmaisuun ja oman edun valvontaan tulee kuulua kaikille kuntalaisille. Joskus vammainen tarvitsee tukea oman tahdon ilmaisemiseen. Mikäli yleiset palvelut ovat esteettömiä, saavutettavia, turvallisia ja kohtuuhintaisia, ne soveltuvat silloin myös vammaisille henkilöille. Silti erityispalvelujakin tarvitaan silloin, kun yleispalvelut eivät ole mahdollisia tai riittäviä (esim. kehitysvammapalveluissa yksilökeskeisen elämänsuunnittelumallin käyttö). Yhteiskunnallisen toiminnan ja vaikuttamisen edellytyksiä ovat itsemääräämisoikeus, esteettömyys elinympäristössä ja liikkumisessa, tiedonsaanti- ja viestintämahdollisuudet sekä osallisuutta tukevat palvelut, välineet, laitteet ja tukitoimet. Vammaisten kuuleminen kaupungin hankkeiden osalta toteutuu vammaisneuvoston kautta. Eri yhdistysten kautta tapahtuva osallistuminen ja vaikuttaminen ovat tärkeitä kanavia ja mahdollisuuksia. Osallistuminen tulee mahdollistaa tilojen esteettömyydellä Kaupunki tukee vammaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä, esim. riittävillä toimitiloilla Vammaisneuvosto huolehtii yhteistyöstä yhdistysten kanssa

8 8 3.3 ELINYMPÄRISTÖ Vammaisille ihmisille esteetön ympäristö on kaikenlaisen osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edellytys. Asuin- ja elinympäristön suunnittelulla ja rakentamisella on tärkeä merkitys vammaisten itsenäisen elämän sujumiselle. Esteetön ympäristö palvelee kaikkien kuntalaisten tarpeita. Vammaispoliittinen näkökulma tulee ottaa huomioon yhdyskuntasuunnittelussa, kaavoituksessa ja esimerkiksi kunnallisessa asuntoohjelmassa. Julkisessa ja korjausrakentamisessa tulee toteuttaa rakentamismääräysten esteettömyysja turvallisuussäännöksiä sekä ottaa huomioon eri vammaryhmien edellyttämät vaatimukset. Samat periaatteet tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida kaikessa uudis- ja korjausrakentamisessa.. Teknisen toimen hallinnassa olevien kiinteistöjen esteettömyyskartoitus on tehty vuonna Esteitä aiheuttavat mm. raskaat ovet, liian pieni tila apuvälineen kanssa liikkumiseen, opasteiden puuttuminen tai epäselvyys, portaat, hissittömyys, huono akustiikka tai valaistus ja pintojen tasoerot. Hissien rakentaminen kerrostaloihin on tarpeen myös ikäihmisten kannalta. Valtakunnan tasolla on kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten asunto-ohjelmatyöryhmä laatinut ehdotuksen, jonka mukaan laitoshoitoa vähennetään kehitysvammalaitoksissa. Virtain Louhenrinteen ryhmäkodin rakentaminen on alkanut keväällä 2013 ARA:n avustuksen tuella. Yksikkö korvaa aikaisemman asuntolan eikä mahdollista laitoshoidossa olevien siirtymistä asumispalveluihin. Mielenterveyskuntoutujia asuu Virtain kuntoutuskodilla sekä samoin kuin fyysisesti vaikeavammaisia henkilöitä yksityisiltä palveluntuottajilta ostetuissa asumispalveluissa. Yhdyskuntasuunnittelun ja esimerkiksi kunnallisessa asunto-ohjelman valmistelussa kuullaan vammaisneuvostoa Laaditaan kartoitus vammaisten asumisoloista Laaditaan kartoitus kotona asuvien kehitysvammaisten palvelutarpeista Vaikeavammaisten asuntojen tarpeellisilla muutostöillä mahdollistetaan kotona asuminen ja lisätään omatoimisuutta Louhenrinteen ryhmäkodissa järjestetään lyhytaikaisia asumisjaksoja esim. kotona asuville, jotta vältytään laitossijoituksilta Tehdään esteettömyyskartoitus yhteistyössä kaupungin ja vammaisjärjestöjen kanssa (vammaisneuvosto organisoijana) Esteettömyyskartoituksessa havaittuja puutteita poistetaan korjausten yhteydessä Kerrostaloihin rakennetaan hissejä 3.4 VARHAISKASVATUS JA KOULUTUS Vammaiset ja muut erityslapset saavat päivähoitopaikan integroidusti perhepäivähoidossa, ryhmäperhepäivähoidossa taikka päiväkodissa yksilöllisen tarpeen mukaan. Tarvittaessa ryhmäkokoa pienennetään tai lapselle järjestetään henkilökohtainen avustaja. Päivähoidon erityislastentarhanopettajan ja puheterapeutin palvelut ovat tärkeä tuki erityislapsille varhaiskasvatuksessa.

9 9 Perusopetuksessa on lähtökohtana lähikouluperiaate. Tämä ei ole kaikille vammaisille lapsille ole mahdollista. Virtain kaupungin alueella on Mäkitien koululla kaksi ryhmää harjaantumisopetuksessa. Muutoin vammaiset on integroitu yleisopetukseen. Yksilöllistä tukea järjestetään tarpeen mukaan. Tavoitteena on yhdistäminen yleisopetukseen silloin kun se on mahdollista. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa konsultoidaan tarvittaessa lapsen kuntoutuksesta vastaavia ulkopuolisia asiantuntijatahoja. Kaikille vammaisille ja erityislapsille tulee löytyä heidän kiinnostuksensa ja kykynsä mukainen jatko-opintomahdollisuus ammatillisessa koulussa, lukiossa ja korkeakoulussa. Yleensä vammaiset nuoret tarvitsevat jatko-opinnoissa erilaista tukea, kuten opintojen mukautusta, apuvälineitä, henkilökohtaista apua, tulkkausta (kirjoitus- ja viittomatulkkaus), kuljetuspalveluita yms. Tarvittaessa aluksi on valmentavaa koulutusta, jossa tavoitteena on opintoihin tai mahdollisimman itsenäiseen elämään valmentaminen. Kannustetaan nuoria käyttämään tarvitsemiaan apuvälineitä. Huolehditaan siitä, että nuoret eivät vammansa tai apuvälineensä takia leimaudu tai syrjäydy. Kehitysvammaisten nuorten jatko-opinnot voivat tapahtua ammattiopisto Luovin Alavuden yksikössä tai Lehtimäen opistossa. Kaikkien oppilaitosten ympäristöineen tulee olla esteettömiä. Opettajat, opinto-ohjaajat ja sosiaalityö ovat tukena peruskoulussa ja sen jälkeisten opintojen suunnittelussa ja opintososiaalisen tuen järjestelyissä vammaisille ja erityislapsille. varhaiskasvatus- ja kouluikäisille turvataan riittävät erityispalvelut (esim. erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut, kehitysvammaisten palveluohjaaja) meluntorjunta otettava huomioon päiväkoti- ja koulutiloissa varhaiskasvatuksessa ja koulutoimessa toteutetaan asennekasvatusta (esim. vierailut, aistipäivät, elävä kirjasto, apuvälineet) yhteistoiminnassa vammaisjärjestöjen kanssa yksiköissä tulee olla induktiosilmukkavalmius 3.5 TYÖLLISTYMINEN SEKÄ TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA Tavoitteena on, että vammainen mukana työelämässä. Tämä voi toteutua toimintakyvyn mukaan esim. normaalissa palkkatyössä, osa-aikatyössä, työvoimapoliittisilla tukitoimilla tuetussa työssä tai työ-/päivätoiminnassa. Työmarkkinoiden tilanne merkitsee kuitenkin suurta riskiä vammaisten syrjäytymiselle. Työllistymisen esteitä voidaan poistaa ja lieventää työvoimahallinnon ja KELA:n toimenpiteiden avulla. Välityömarkkinat (esim. kuntouttava työtoiminta yhdistyksissä) mahdollistavat myös vammaisten työllistymistä. Työvoiman palvelukeskustyyppinen toimintamalli voi olla kartoittamassa vammaisen työllistymispolkua. Kehitysvammaisille on työ- ja päivätoimintaa Virtain toimintakeskus Ahjossa. Mielenterveyskuntoutujille päivätoimintaa järjestetään kuntoutuskodissa. Kaupunki tukee Virtatuvan ja Kiepin päivätoimintaa. Päivätoiminta on tavoitteellista ja virikkeellistä toimintaa, jolla tuetaan mahdollisimman omatoimista selviytymistä arjen toiminnoista.

10 10 Avotyötoiminnan työpaikkoja etsitään työntekijöiden edellytysten mukaan. Kaupungin työpajoissa (tekstiili- puu- muovi- ja remonttipajat) ovat työkokeilut mahdollisia. perustetaan työllistämisyksikkö, johon kootaan kaupungin työllistämiseen liittyvät palvelut työllistämispalveluissa sekä päivä- ja työtoiminnassa huolehditaan syrjäytymisen ehkäisystä sekä asiakkaiden elämänhallinnasta ja opiskeluun kannustamisesta 3.6 TERVEYDENHUOLTO JA KUNTOUTUS Ensisijassa terveydenhuolto toteutuu perusterveydenhuollossa. Mikäli terveyskeskuksessa ei ole riittävää vammaisuuteen liittyvää erityisosaamista, jatkotutkimukset ja -hoidot sekä kuntoutus tulee turvata erityisasiantuntemusta omaavista yksiköistä (pääasiassa sairaanhoitopiirin yksiköistä). Kuntoutus on monille vammaisille kehitysvammaisten mukaan lukien - toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toimintamuoto. Se tukee kaikkien ikäryhmien osallisuutta, koulunkäyntiä, opiskelua, työskentelyä ja itsenäistä elämää. Kuntoutuksen lainsäädäntö on hajanaista, ja sitä sisältyy Kelan, työvoimahallinnon, terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja vakuutuksen lainsäädäntöön. Vammaisen ohjautuminen hänelle kuuluvaan kuntoutukseen vaatii palveluohjauksellista neuvontaa. Virroilla kuntoutuksen palveluita järjestävät terveyskeskuksen akuuttiosasto, fysioterapia ja kuntoutuskoti. Lisäksi kohdassa 3.5 mainitut toiminnat palvelevat asiakkaita kuntouttaen. Virroilla toimii eri tahojen edustajista koottu kuntoutuksen asiantuntijatyöryhmä, jota voidaan käyttää myös vammaisten kuntoutumismahdollisuuksia suunniteltaessa. - järjestetään terveyskeskukseen kuntoutuksen palveluohjaaja - Asumispalveluiden tavoitteena on asukkaiden kuntouttaminen ja mahdollisimman itsenäinen elämä - vammaisryhmien kuntoutuksessa huolehditaan vammaan sopeutumisesta, apuvälineiden käytön opastamisesta, toimintakyvyn säilyttämisestä ja henkisestä kuntouttamisesta 3.7 SOSIAALITURVA Sosiaaliturvan taso on valtakunnallisesti säädetty, ja kunnat huolehtivat palveluiden toteuttamisesta. Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lisäksi etenkin Kelan myöntämät etuudet (esim. vammaistuki, hoitotuki, kuntoutus) ovat oleellinen osa sosiaaliturvaa. Toimeentulotuki on viimesijainen tuki sellaisessa tilanteessa, kun välttämättömät menot ylittävät nettotulot kuukaudessa. Vammaispalvelulain mukaisia subjektiivisia oikeuksia ovat vaikeavammaisille: kuljetuspalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt sekä

11 11 asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, henkilökohtainen apu sekä päivätoiminta työikäisille. Määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia ovat: kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, joita terveydenhuolto ei järjestä, ylimääräiset vaatekustannukset sekä erityisravintokustannukset. Omaishoidontuki on vanhuksen, vammaisen tai sairaan kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi maksettavaa hoitopalkkiota ja/tai palveluja. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja haettaessa niiden tarpeen selvittäminen tulee aloittaa viimeistään seitsemäntenä päivänä yhteydenotosta kunnan viranomaiseen. Päätös on tehtävä yleensä kolmen kuukauden kuluessa. Palvelusuunnitelma tulee tehdä ilman aiheetonta viivytystä. Palvelusuunnitelmassa, jonka laatimiseen osallistuvat vammainen itse sekä hänen lähipiirissään olevat tai työskentelevät henkilöt, määritellään keskeiset tukitoimet ja palvelut. Suunnitelman pohjana on yleensä lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto. Suunnitelma tarkistetaan määräajoin tai tarvittaessa. - Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden tulee informoida asiakkaita tukien ja palveluihin hakemisesta silloin, kun asiakkaat ovat lakien mukaan niihin oikeutettuja. - Omaishoidontuki on tärkeä säilyttää kotona tapahtuvan hoidon ja muun huolenpidon tukemiseksi - Henkilökohtaisen apujärjestelmän kehittäminen - Palveluiden saatavuus ja osaaminen turvataan vammaisalan osaamisen kehittämisellä ja kuntien yhteistoiminnalla palvelurakennemuutosten yhteydessä - Palvelusuunnitelma tulee laatia vaikeavammaisille. 3.8 KULTTUURI JA VAPAA-AIKA Virroilla on tarjolla monenlaista kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa. Tähän voidaan katsoa kuuluvan liikunta-, urheilu-, taide- matkailu- ja kirjastopalvelut sekä kansalaisopiston harrasteryhmät. Aiheeseen voidaan lukea myös eri seurakuntien järjestämät tilaisuudet, tapahtumat ja muu toiminta. Vammaiset henkilöt osallistuvat muiden tavoin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintoihin palvelun käyttäjinä tai tuottajina. Lisäksi erityisryhmille suunnattuja ryhmiä on muutamia, kuten musiikkiryhmiä ja liikuntaryhmiä. Kehitysvammaisille on käden taidon ryhmiä Toimintakeskuksessa. Eri vammaisryhmille kohdistettuja toimintoja tarvitaankin täydentämään yleisiä palveluja. Liikuntatoimen järjestämä maksuton kuljetus Alavuden uimahalliin on tärkeä palvelu myös vammaisten kannalta. Vammaisjärjestöillä ja seurakunnilla on tärkeä merkitys sekä kulttuurissa että vapaa-ajan toiminnoissa. Tärkeänä osana osallistumisen mahdollistajina ovat diakoniana tai vapaaehtoistoimintana toimivat tukihenkilöt tai avustajat. Näissä toiminnoissa toteutuu samalla myös tärkeä vertaistuki, jossa samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat jakavat kokemuksiaan. kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintojen tilojen tulee olla kaikin tavoin esteettömät

12 12 ystävä-, tukihenkilö- ja vertaistukitoimintaa on tarpeen kehittää ja laajentaa eri järjestöissä 3.9 ASENTEET JA KOHTELU Ketään ei ilman hyväksyttävää perustetta saa asettaa eri asemaan vammaisuuden tai muun henkilöön kohdistuvan syyn perusteella. Syrjinnästä on kysymys silloin, kun yksilöä tai ryhmää kohdellaan eri tavoin muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Syrjintä voi olla välillistä, jos neutraali kohtelu, menettely tai käytäntö johtaa syrjivään lopputulokseen. Syrjinnän kaikkien muotojen (myös esim. koulukiusaaminen ja katuhuutelu) vastustaminen ja yleisiin asenteisiin vaikuttaminen tulee olla yhteinen tavoite. Kaikilla on myös oikeus koskemattomuuteen ja turvallisuuteen sekä yksityiselämän suojaan. Turvallisuuteen ja koskemattomuuteen liittyvät puutteet ovat erityisen vakavia, koska vammaisten henkilöiden riski joutua väkivallan ja hyväksikäytön uhriksi on muita suurempi. Hälytysmahdollisuus on tärkeää olla kunnossa. Asuntoloissa turvallisuussuunnitelma tulee olla ajantasalla. koulutoimessa ja varhaiskasvatuksessa toteutetaan asennekasvatusta yhteistoiminnassa vammaisjärjestöjen kanssa (esim. vierailut, aistipäivät) 4. HANKKEET Kehitysvammaisten perhehoidon yksikkö (KePe) on Pirkanmaan kuntien hanke, jossa on luotu toimintamalli kehitysvammaisten perhehoidon yksikölle. Hanke päättyy ja jatkuu sen jälkeen vakituisen toimintana. Perhehoidon yksikkö rekrytoi kehitysvammaisten perhehoitajia ja toteuttaa täydennyskoulutusta. - osallistutaan vammaispalveluita kehittäviin hankkeisiin 5. VAMMAISPOLIITTISEN STRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI Virtain kaupungissa toimii vammaisneuvosto. Vammaisneuvoston tehtävänä on edistää ja seurata kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten henkilöiden kannalta. Se voi tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asioista, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden elämisessä ja suoriutumisessa. Vammaisneuvosto voi puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin ja tehdä esityksiä epäkohtien korjaamiseksi. Kaupunginhallitus seuraa yhdessä vammaisneuvoston kanssa vammaispoliittisen strategian toteutumista Vammaispoliittinen strategia päivitetään vuonna 2017

13 13 Lisätiedot Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:18. Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Suomen Vammaispoliittinen ohjelma VAMPO , Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4, Virtain kaupunki, Strategia Virrat, erinomainen paikka elää, asua ja yrittää. Yhteisen tulevaisuutemme tekijät. Virtain kaupunki. Ikäihmisten palveluopas