KOULUTUSSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTUSSTRATEGIA 2014-2016"

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KOULUTUSSTRATEGIA Sisällysluettelo KOULUTUS ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ... 2 Strategiset linjaukset... 2 Koulutuksien määritelmät... 2 Yhteistyö suunnittelussa ja toteutuksessa... 3 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSANA HENKILÖSTÖSUUNNITTELUA... 3 AMMATILLINEN TÄYDENNYSKOULUTUS... 4 Lainsäädännön ja sopimusten velvoitteet... 4 Täydennyskoulutuksen periaatteet... 5 Täydennyskoulutuksen toteutus... 5 Täydennyskoulutuksen toteutus yhteistyössä kaupallisten tahojen kanssa... 6 Täydennyskoulutus ulkomailla... 7 Arviointi... 7 YHTEENVETO... 7

2 KOULUTUS ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Strategiset linjaukset Etelä-Savon sairaanhoitopiirin toiminnan tarkoituksena on terveempi Etelä-Savo. Strategisia linjauksia tahtotilan saavuttamiseksi ovat erinomainen palvelukokemus (palvelun laatu ja vaikuttavuus), sujuvat ja toimivat hoitoketjut, tuottavuus, houkutteleva, hyvin johdettu ja kilpailukykyinen työpaikka (ammatillisuus, käytettävissä parhaat voimat, henkilöstön uudistumistahto). Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy on mukana koulutussisällöissä. Etelä-Savon Päivystyssairaala 24/7 edellyttää osaamisen kehittämistä kaikessa akuuttitoiminnassa. Strategian mukaisesti sairaala tuottaa viimeisimpään tietoon perustuvia terveydenhuollon palveluita. Henkilöstön täydennyskoulutuksen avulla turvataan henkilöstön ammatillinen osaaminen ja kehittyminen. Lisäksi työnantaja tukee henkilöstön urakehitystä työyhteisössä mahdollistamalla osallistumisen työkiertoon, tutkimus- ja kehittämisprojekteihin, vaativien sijaistehtävien hoitamiseen jne. Koulutuksien määritelmät Perustutkintoon johtava koulutus (lähihoitajat, sairaanhoitajat, lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatit, farmaseutit, sosiaalityöntekijät, psykologit, puheterapeutit ja ravitsemusterapeutit), jossa kyseessä on ammatillisen oppilaitoksen, ammattikorkeakoulun tai yliopiston järjestämään opetukseen liittyvä käytännön harjoittelu ja opinnäytetyöt, terveydenhuollon toimintayksikössä (Terveydenhuoltolaki, erilliset sopimukset ja korvaus kunnalle). Ammatillinen jatkokoulutus on koulutusta, joka lisää osaamista vastaamaan uusia, vaativampia tehtäviä. Jatkokoulutuksella voidaan myös hankkia muodollinen kelpoisuus uusiin tehtäviin. Virkavapaan tai työloman myöntämisen vähimmäisedellytyksistä on säädetty opintovapaalailla ja - asetuksella. Ammatillinen uudelleenkoulutus tarkoittaa koulutusta, joka valmentaa siirtymään toisiin tehtäviin, kun siirtyminen on tullut ajankohtaiseksi mm. muuttuneiden työolosuhteiden vuoksi. Työntekijän työkyvyn muuttuessa uudelleenkoulutuksella voidaan ehkäistä työntekijän työkyvyn alenemista tai edistää työkyvyn palautumista. Ammatillinen täydennyskoulutus tarkoittaa koulutusta, jonka avulla ylläpidetään ja kehitetään työssä tarvittavaa osaamista. Täydennyskoulutus vastaa henkilöstön välittömiin koulutustarpeisiin tai suuntaa tulevaisuudessa tarvittaviin tietoihin ja taitoihin. Verkkoavusteinen koulutus tarkoittaa verkkokoulutuksena toteutettua henkilöstökoulutusta. Johtamiskoulutus tarkoittaa eritasoista johtamistyötä tukevaa koulutusta: esimiesvalmennus, johtamisen erikoisammattitutkinto (JET), terveydenhuollon johtamiskoulutus PD-koulutus ja MBA koulutus Oppisopimuskoulutus on koulutusmuoto, jossa opiskelija tekee töitä organisaatiossa ja työnantaja järjestää käytännön työharjoittelua ja koulutuksen järjestäjä hoitaa teoriajaksot. Oppisopimuskoulutus johtaa joko ammatilliseen perustutkintoon tai näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen tutkintoon. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri toimii opetussairaalana yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaan lääketieteen opiskelijoille, yliopistojen eri tiedekuntien terveys- ja sosiaalialalle aikoville opiskelijoille sekä hoitotyössä ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen terveysalan opiskelijoille. Koko henkilökunta on sitoutunut opetussairaalan tehtäviin ja niihin liittyviin opetusvelvoitteisiin. Opiskelijoiden ohjattu harjoittelu perustuu oppilaitosten ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin välisiin sopimuksiin. paransi - 2 -

3 Yhteistyö suunnittelussa ja toteutuksessa Täydennyskoulutuksen suunnittelun tulee työntekijä-, työyhteisö- ja organisaatiotasolla olla tavoitteellista ja pitkäjänteistä. Sairaanhoitopiirissä ydinosaamisalueiksi on määritelty substanssiosaaminen, prosessiosaaminen, vuorovaikutusosaaminen ja tietotekninen osaaminen. Osaamisen turvaamiseksi määritellään kussakin yksikössä osaamiskeskusteluita käymällä, mikä on kunkin yksikön strategian mukaista ydinosaamista, mitä osaamista tavoitellaan ja miten tavoitteeseen päästään. Suunnitteluprosessin perustana ovat kehityskeskustelut, jotka käydään esimiehen ja työntekijän välillä. Kehityskeskustelujen taustalla ovat strategian pohjalta laaditut yksikön toimintasuunnitelmat ja yksikössä käydyt ryhmäosaamiskeskustelut. Näissä keskusteluissa eritellään se, mitä osaamista tarvitsemme nyt ja mitä 2-10 vuoden päästä? Mitä osaamista meillä on nyt ja mitä on poistumassa? Miten hankimme ja täydennämme osaamistamme? Työntekijätasolla kehityskeskustelussa luodaan pohjaa henkilökohtaisille ura- ja koulutussuunnitelmille. Kehityskeskustelussa työntekijä arvioi omaa osaamistaan suhteessa yksikön osaamistarpeisiin ja esille tulleiden kehittämistarpeiden pohjalta luodaan henkilökohtainen koulutussuunnitelma. Esimies tekee ryhmäosaamiskeskustelujen, kehityskeskustelujen ja muun arvioinnin perusteella yhteenvedon henkilöstönsä kehittymistarpeista sekä suunnitelman vastata kehittämistarpeisiin ja resursoinnista. Organisaatiotasolla on myös tiedettävä, mitä osaamista organisaatiossa on ja tehtävä suunnitelma, miten puuttuvaa osaamista kehitetään tai hankitaan. Henkilöstöpalvelut yksikkö kehittää täydennyskoulutuksen seurantajärjestelmää, toimii sen pääkäyttäjänä sekä antaa tukea järjestelmän käyttöön. Henkilöstöpalvelut yksikkö tuottaa organisaatiotasoisia menettelytapaohjeita ja tilastotietoja sekä laatii vuosittain organisaatiotasoisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman, jota käytetään myös anottaessa työttömyysvakuutusrahaston myöntämää koulutuskorvausta. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSANA HENKILÖSTÖSUUNNITTELUA Oikein mitoitetulla henkilöstön määrällä ja rakenteella voidaan suoriutua erikoissairaanhoidolle asetetuista tehtävistä. Henkilöstön työkyky, motivaatio ja luovuus säilyvät, jos työn vaatimukset ovat tasapainossa henkilöstön määrän ja laadun kanssa. Onnistuminen osaavan työvoiman rekrytoinnissa ja työvoiman pitäminen sairaanhoitopiirin palveluksessa on tulevaisuuden suuria haasteita. Hoitokäytäntöjen ja tukipalvelujen muutokset johtavat henkilöstön osaamisvaatimusten muutoksiin. Osa näistä voidaan toteuttaa täydennyskoulutuksella, osa edellyttää virkojen ja toimien vapautuessa tehtäväsisältöjen ja nimikkeiden uudelleen määrittelyä. On toimittava siten, että organisaation vetovoimaisuus on hyvä sekä alan koulutukseen hakeutuvien että jo valmistuneiden keskuudessa. Tämä edellyttää kilpailukykyistä palkkaa, hyviä työolosuhteita ja täydennyskouluttautumismahdollisuuksia. Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä tavoitteena on, että henkilöstön määrä ja rakenne on mitoitettu tarkoituksenmukaisesti ja jokainen voi toimia ammattitaitoaan vastaavissa tehtävissä. Henkilöstöstrategisen linjauksen mukaan panostetaan osaamiseen, ammatinhallintaan ja työssä kehittymiseen. YLEISET OSAAMISEN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET Henkilöstöstrategian mukaiset yleiset osaamisen kehittämisen periaatteet ovat: Työntekijä perehdytetään tehtäviinsä. Esimiehet vastaavat siitä, että yksiköissä on käyty sairaanhoitopiirin strategiaan pohjautuvat osaamiskeskustelut ja määritelty työyksikön keskeisen osaamisen tarpeet sekä niiden pohjalta on laadittu yksikkökohtaiset koulutussuunnitelmat paransi - 3 -

4 Henkilöstön ydinosaaminen varmistetaan täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia tarjoamalla. Osaamisen kehittämistarpeet kartoitetaan kehityskeskusteluissa. Ulkopuoliseen koulutukseen osallistuneiden hankkimia tietoja ja taitoja hyödynnetään suunnitelmallisesti työyksiköissä. Yhteistyötä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, ammattiopistojen ja muiden koulutuslaitosten kanssa kehitetään entistä kiinteämmäksi, jotta sairaanhoitopiirin tarpeet tulisivat huomioiduksi opetusohjelmissa, kehitysprojekteissa ja täydennyskoulutuksessa. Omalla ajalla tapahtuvaan koulutukseen kannustetaan ja sitä tuetaan, mikäli koulutus on työtehtävien kannalta perusteltua ja tavoitteellista henkilön kehittämistarpeet huomioon ottaen. Verkko-oppimista pyritään enenevässä määrin hyödyntämään. Sairaanhoitopiirissä tehtävää tutkimustoimintaa tuetaan tarvittavat voimavarat turvaamalla sekä ylläpitämällä ja kehittämällä ammattikirjaston toimintaa. Työnohjausta ja työkiertoa toteutetaan hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirille laadittua mentorointimallia toteutetaan aktiivisesti. Varmistetaan hiljaisen tiedon siirtyminen. AMMATILLINEN TÄYDENNYSKOULUTUS Säännöllinen täydennyskoulutus antaa koko henkilöstölle mahdollisuuden hankkia ammattialan viimeisintä tietoa ja kehittää työtaitoja sekä parantaa työn hallintaa ja ammatillista yhteistyötä. Ammattitaidon uudistaminen auttaa työntekijää vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden palvelutarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Täydennyskoulutuksen avulla kehitetään organisaatiota ja palveluja sekä lisätään niiden laadun arviointiin liittyviä valmiuksia. Hyvä täydennyskoulutus on tavoitteellista. Sen avulla kehitetään myös työntekijän valmiuksia oman toiminnan jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen. Lainsäädännön ja sopimusten velvoitteet Lainsäädäntö asettaa selkeät velvoitteet sekä kunnalliselle työnantajalle että terveydenhuollon ammattihenkilölle täydennyskoulutukseen. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) toteaa, että potilaalla on oikeus laadultaan hyvään ja turvalliseen terveyden- ja sairaanhoitoon. Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) todetaan, että kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että terveydenhuollon henkilöstö, mukaan lukien sen yksityisen palveluntuottajan palveluksessa oleva henkilöstö, jolta kunta tai kuntayhtymä hankkii palveluja, osallistuu riittävästi terveydenhuollon täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuksen sisällössä on otettava huomioon henkilöstön peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus ja tehtävien sisältö. Terveydenhuollon ammattihenkilölaki (559/1994) toteaa: Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. STM asetus terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta (1194/2003) toteaa, että täydennyskoulutuksen tulee perustua terveydenhuollon toimintayksikössä tehtyyn suunnitelmaan ja sen sisällön on tuettava asetettuja täydennyskoulutustavoitteita. Vuosittaisen täydennyskoulutuksen määrä on riippuvainen työntekijän peruskoulutuksen pituudesta, toimenkuvasta ja sen muuttumisesta, työn vaativuudesta ja ammatillisista kehittymistarpeista. Asetuksen mukaan terveydenhuollon toimintayksiköiden tulee seurata täydennyskoulutuksen toteutumista, koulutukseen osallistumista ja siitä aiheutuvia kustannuksia henkilöstökoulutusrekisterin, henkilöstökertomuksen ja työntekijöiden täydennyskoulutustaan koskevan seurannan avulla. paransi - 4 -

5 KT ja pääsopijajärjestöt ovat 2008 antaneet suositussopimuksen Kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Suosituksen mukaan osaamisen kehittämisen tavoitteena on sekä palvelutuotannon tuloksellisuuden että työelämän laadun samanaikainen kehittäminen ja osaamisen kehittämisen tulee kytkeytyä kunnan palvelu- ja henkilöstöstrategioihin ja yksilön työuraan. Osaamisen johtamisella kytketään henkilöstön osaamisen kehittäminen kunnan toiminnan tavoitteisiin. Taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain (99/2013) tavoitteena on kannustaa työnantajia ylläpitämään ja kehittämään työntekijöiden ammatillista osaamista, jotta työntekijöiden ammatillinen osaaminen vastaisi työn ja työtehtävien asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia muuttuvia osaamistarpeita. Huolehtimalla työntekijöiden ammatillisen osaamisen ajantasaisuudesta ja kehittymisestä työpaikoilla pystytään varautumaan erilaisiin muutostilanteisiin sekä parantamaan työntekijöiden edellytyksiä pysyä mukana työelämässä. Täydennyskoulutusta koskevat säädökset ovat selkeät ja velvoittavat. Tämän lisäksi ammattieettiset ohjeet velvoittavat terveydenhuollon ammattihenkilöitä hoidon laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseen. Täydennyskoulutuksen periaatteet Täydennyskoulutusta koskevien suositusten taustalla ovat seuraavat periaatteet: Jatkuva ja järjestelmällinen täydennyskoulutus on osa terveydenhuollon toimintaa, ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat tavanomaisia terveydenhuollon kuluja. Organisaatio sitoutuu kehittämään koko henkilöstöä organisaation kaikilla tasoilla ja erilaisissa työtehtävissä, koska henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen edistävät terveydenhuollon palvelujen laatua sekä niiden tehokasta ja taloudellista toteutusta. Täydennyskoulutuksen merkitys korostuu erityisesti terveydenhuollossa, jossa hoitokäytännöt uusiutuvat nopeasti ja kustannusvaikuttavan toiminnan on perustuttava tutkittuun tietoon. Työnantaja vastaa siitä, että terveydenhuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen osallistuu riittävästi sille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Kehittämistyö tapahtuu organisaation toiminnalleen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Terveydenhuollon kehittämisen tavoitteita ovat laadukkaan hoidon ja palvelun varmistaminen, väestön terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy ja hoito. Kunkin ammattiryhmän ja tiimin tarpeet kartoitetaan pitkäjänteisesti ja otetaan huomioon suunnittelussa. Täydennyskoulutuksen avulla kehitetään henkilökunnan valmiuksia oman toiminnan jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen. Henkilöstön täydennyskoulutukseen liitetään aina tarkoituksenmukainen koulutuksen arviointimenettely. Täydennyskoulutusta järjestetään terveydenhuollon toiminnallisiin kokonaisuuksiin ja hoitoketjuihin pohjautuvassa alueellisessa yhteistyössä. Täydennyskoulutuksen toteutus Täydennyskoulutuksen muotoja ovat: sisäiset / alueelliset koulutukset (omat tai ulkopuoliset kouluttajat) meeting-toiminta ulkopuolisen järjestämät koulutukset, seminaarit ja konferenssit ulkomainen koulutus (tieteelliset kongressit ja opintomatkat) työssä tarvittavien lupien suorittamiseen tähtäävä koulutus (LOVe ja E-resepti) verkkokoulutus (potilasturvallisuus, tietosuoja, Oppiportti) luottamusmies-, työsuojelu ja yhteistoimintakoulutus tutkintoon johtava jatkokoulutus paransi - 5 -

6 Täydennyskoulutukseen osallistuminen perustuu havaittuun ja koettuun osaamisen kehittymistarpeeseen. Täydennyskoulutukseen osallistumisesta laaditaan vuosittainen suunnitelma, jossa on huomioitu ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvat, strategian mukaiset muutokset. Työyksiköissä käytyjen osaamiskeskustelujen pohjalta henkilöstön tulee arvioida omat täydennyskoulutuksen tarpeensa sekä kirjata käydyt opinnot esimerkiksi henkilökohtaiseen kehityskansioon/portfolio tai muuhun koulutusyhteenvetokansioon. Itsearviointi, käydyt koulutukset sekä koulutussuunnitelma toimivat työpaikalla käytävien kehityskeskustelujen pohjana. Näin voidaan arvioida työssä kehittymistä myös työnantajan näkökulmasta. Terveydenhuollon henkilöstön tulee osallistua riittävästi työpaikan ulkopuoliseen, laatukriteerit täyttävään täydennyskoulutukseen työnantajan kustannuksella. Koulutuksen määrällisessä tavoitteessa (3-10 päivää / vuosi) on otettava huomioon työntekijän peruskoulutus, yksilölliset ammatin ja työtehtävien asettamat vaatimukset, työtehtävien muuttuminen sekä ammatilliset kehittymistarpeet. Määrälliset vaatimukset suhteutetaan osa-aikatyön keskimääräiseen työaikaprosenttiin. Työnantajan tukemaan pitkäkestoiseen, kalliiseen koulutukseen osallistuvalta edellytetään sitoutumista palvelussuhteeseen koulutusaikaan suhteutettuun ajanjaksoon (takaisinmaksusitoumusta). Toimipaikan ulkopuolisen täydennyskoulutuksen lisäksi henkilökunnalla on oltava edellytykset seurata ammattialansa kehitystä jokapäiväisessä työssään. Tämä turvataan mm. huolehtimalla tarpeellisesta ammattikirjallisuuden saatavuudesta (esim. ammattikirjasto, Terveysportti) Täydennyskoulutuksen toteutus yhteistyössä kaupallisten tahojen kanssa Terveydenhuollon henkilöstön ja kaupallisten tahojen välisissä suhteissa on huolehdittava henkilökunnan riippumattomuuden ja ammatillisen autonomian säilymisestä. Yhteistyön päämääränä on oltava terveydenhuollon edistäminen. Koulutuksen suunnittelijat, järjestäjät ja tilaisuuden luennoitsijat ilmoittavat kansainvälisen tavan mukaan kyseisen koulutustilaisuuden kannalta olennaiset taloudelliset ja muut sidonnaisuutensa. Sidonnaisuusilmoitukset pyydetään koulutuksen läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämiseksi, jotta osallistujat pystyvät arvioimaan järjestäjien ja kouluttajien objektiivisuutta. Kaupallisen tahon tukiessa koulutusta taloudellisesti kokonaan tai osittain järjestäjän on huolehdittava seuraavista periaatteista: Tilaisuuden päätarkoitus on ammatillisen tai tieteellisen informaation vaihto. Tilaisuuksissa tarjottava vieraanvaraisuus on toissijaista ammatillisen informaation vaihtoon nähden, ja se vastaa tasoltaan tavanomaista ja yleisesti hyväksyttyä vieraanvaraisuutta. Kaupallinen yritys saa kustantaa osittain tai kokonaan tilaisuuden luentopalkkiot, kokousaineiston ja tilojen käytön. Yritys voi myös maksaa osallistujien matka- ja majoituskulut. Osallistumiseen ei saa liittyä tarpeetonta matkustelua ja kokouspaikan tulee olla tarkoituksenmukainen. Lisäksi edellytetään, että menossa ei ole hankintaprosessia, jossa koulutukseen osallistuva henkilö on mukana. Rahoittavan yrityksen nimi julkistetaan, jotta lääkärit ja yleisö voisivat arvioida esitettyä tietoa rahoituslähteen valossa. Tämän lisäksi tilaisuuden järjestäjät ja luennoitsijat ilmoittavat osanottajille taloudelliset sidonnaisuutensa. Mikäli tilaisuus on osa lääkärien järjestelmällistä jatko- ja täydennyskoulutusta, sen tulee noudattaa lisäksi seuraavia periaatteita: Koulutuksen järjestäjänä tulee olla lääkärijärjestö, yliopisto tai terveydenhuollon toimintayksikkö, ja koulutuksen sisällön kontrolli on lääkäriyhteisöllä. paransi - 6 -

7 Yrityksen rahoituksen tulee ensi sijassa kohdistua koulutustilaisuuden yleisiin kustannuksiin koulutusta järjestävän organisaation kautta. Lisäksi täydennyskoulutuksessa tulee noudattaa ProMedicon suositusta eturistiriitojen tunnistamisesta ja ratkaisemisesta. Suosituksen mukaan terveydenhuollon organisaatioilla tulee olla kansallisesti vakiintuneet käytännöt ja seurantamenetelmät terveydenhuollon ja kaupallisten toimijoiden sidonnaisuuksien ja eturistiriitojen arvioimiseksi. Koulutussisältöjä ja -ympäristöjä suunniteltaessa tulee kouluttajien eturistiriidat ja sidonnaisuudet arvioida etukäteen. Täydennyskoulutuksen sisällön ja toteutustavan tulee olla riippumatonta kaupallisista toimijoista. Täydennyskoulutus ulkomailla Sairaanhoitopiiri huolehtii ulkomaisten koulutusten kustannuksista erikseen annettavissa ohjeissa sovitulla tavalla. Kouluttautumisen tulee olla suunnitelmallista (erikoisalakohtaiset koulutussuunnitelmat). Esimerkiksi erikoislääkäri voi vuodessa osallistua yhteen oman erikoisalansa koulutustilaisuuteen Euroopassa (maksimissaan viikon pituinen). Jos matka suuntautuu Eurooppaa kauemmas, erikoislääkärin tulee olla valmis myös itse osallistumaan kustannuksiin. Erikoistuvien lääkärien osalta pyritään turvaamaan vastaava kouluttautumisoikeus. Muuhun henkilöstöön sovelletaan soveltuvin osin vastaavia periaatteita. Työnantaja edellyttää aina raporttia / matkakertomusta kongressin ammatillisesta/tieteellisestä annista. Arviointi Koulutuksen arvioinnin tulee tuottaa palautetta työnantajalle, jotta se pystyy arvioimaan saadun koulutusprosessin onnistumista, tuloksia ja vaikuttavuutta. Henkilökunnan itsearviointi, käydyt koulutukset sekä koulutussuunnitelma toimivat työpaikalla vuosittain käytävien kehityskeskustelujen pohjana. Organisaatiotasolla kerätään vuosittain yhteenveto täydennys- ja muusta koulutuksesta sekä kehityskeskusteluista saaduista palautteista (työilmapiirikyselyn yhteydessä). Saatujen tulosten perusteella voidaan arvioida työssä kehittymistä myös työnantajan näkökulmasta. Yhteenvedot käydään läpi esimiesten kanssa sekä liitetään henkilöstökertomukseen. YHTEENVETO Henkilöstön osaamisesta huolehtiminen on paitsi lakisääteinen velvollisuus myös merkittävä tekijä työhyvinvoinnin, työmotivaation ja palveluiden kustannusvaikuttavuuden turvaamisessa. Myös rekrytoinnissa asianmukaisesti järjestetty koulutus on kilpailuvaltti. Asiantuntijaorganisaation johtaminen on osaamisen ja motivaation johtamista, joten järjestelmällinen, hyvin dokumentoitu koulutus on avaintekijä terveyspalveluiden tulevaisuuden ja sitä kautta väestön hyvinvoinnin turvaamisessa. Organisaatiossa huolehditaan myös koulutuksen resursoinnista. paransi - 7 -

Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa. 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri

Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa. 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri Sidonnaisuudet Ylilääkäri, STM työsuhteessa 1.2.2013 -> virassa 1.10.2014 -> Tutkijalääkäri,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Suositus täydennyskoulutuksesta

Suositus täydennyskoulutuksesta Suositus täydennyskoulutuksesta Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvosto 11.4.2007 Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston vuonna 2003 julkaiseman suosituksen päivitys Sisältö:

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2016

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2016 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2016 Henkilöstöstrategia 2012-2016 Strategian tarkoitus Henkilöstöstrategia on henkilöstövoimavarojen ja henkilöstöjohtamisen kehittämissuunnitelma.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TÄMINEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI ABC Osaamisen kehittämisen muodot Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 1 (5) KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 Osaamisen kehittäminen on laaja-alaista ja monipuolisia käytännön toimenpiteitä osaamisen varmistamiseksi. Kehittämistoimet suunnataan Jämsän kaupungissa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Toivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Toivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Toivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2016 Käsitelty YT-toimikunnassa 25.1.2015 Käsitelty johtoryhmässä 28.1.2015 Käsitelty kunnanhallitukselle 2.2.2015 Toivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA. Strategisen tason suunnitelma vuosille 2016 2018

TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA. Strategisen tason suunnitelma vuosille 2016 2018 TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA Strategisen tason suunnitelma vuosille 2016 2018 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKAN TAVOITTEET 4 3 OSAAMISEN VARMISTAMINEN UUDISTUVASSA

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu? Historiaa. Ammattitaitovaatimus ja koulutus kulkeneet käsi kädessä 1991 SOSTL esitti terv- ja sos.huollon ammatinharjoittamiseen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS. 1 Osaamisen kehittäminen

HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS. 1 Osaamisen kehittäminen HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 1 Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittämisen tavoitteena on sekä palvelutuotannon tuloksellisuuden että työelämän laadun samanaikainen kehittäminen.

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 016 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Ranuan kunnan henkilöstöohjelman kaksi

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE

OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi SISÄLLYS Mitä oppisopimuskoulutus on?... 2 Oppisopimuskoulutus ja yleinen tutkintorakenne... 4 Oppisopimusprosessi... 5 Oppisopimuksen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Kalasataman terveysasemapalveluiden johtaminen

Kalasataman terveysasemapalveluiden johtaminen Kalasataman terveysasemapalveluiden johtaminen Kalasataman terveysasemapalvelut alayksikkö kuuluu Etelän terveysasemat -yksikköön. Etelän ja pohjoisen terveysasemien johtava ylilääkäri yhteistyössä ylihoitajan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Tuen tarkoitus ja tavoite Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu on työllistymistä

Lisätiedot

Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma (Päivitys )

Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma (Päivitys ) 1 Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma 2017-2020 (Päivitys 2019-2020) Lapin sairaanhoitopiiri ja alueen jäsenkunnat 13.5.2019 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Alueellinen osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015. Käsitelty Johtoryhmässä 15.1.2015 Hyväksytty YT-toimikunnassa 22.1.2015

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015. Käsitelty Johtoryhmässä 15.1.2015 Hyväksytty YT-toimikunnassa 22.1.2015 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015 Käsitelty Johtoryhmässä 15.1.2015 Hyväksytty YT-toimikunnassa 22.1.2015 Tiedoksi kunnanhallitukselle 2.2.2015 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015 1 (5) Toivakan

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014

Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014 Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014 Osaamisen kehittämistä koskevien uusien lakiesitysten mukaisesti vuoden 2014 alusta lukien työnantaja voisi saada taloudellista tukea työntekijöidensä koulutukseen.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 27.2.2014 Pirjo Sarvimäki STM Sosiaalihuollon kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS Tiina Larsson tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS Tiina Larsson tarkastuslautakunnan puheenjohtaja TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2018 Tiina Larsson tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ESITYKSEN AGENDA Sitovien taloudellisten tavoitteiden arviointi Strategisten avaintavoitteiden arviointi Lasten

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

Pätevyys on ammatillista osaamista ja ammattitaitoa

Pätevyys on ammatillista osaamista ja ammattitaitoa Pätevyys on ammatillista osaamista ja ammattitaitoa INSKE ry 27.1.2016 1 Sisältö: Metsä Group lyhyesti Biotalouden osaamistarpeet Metsäteollisuuden henkilöstön koulutustaustoja ja oppilaitoksia Ammatillisen

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Hyvä maine ja osaamisen johtaminen muuttuvassa työelämässä -seminaari Anneli Karhula, SVP HR, Metsä Group 17.5.2016 Tuotteemme tulevat metsästä Me

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat

Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat 19.11.2018 Maire Kolimaa SISÄLTÖ Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta selkä lasten

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Kansilehti. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tarjoamat palvelut yrityksille. Päivämäärä: 29.4.2014

Kansilehti. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tarjoamat palvelut yrityksille. Päivämäärä: 29.4.2014 Kansilehti Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tarjoamat palvelut yrityksille Laatinut: Anne Puroaho Päivämäärä: 29.4.2014 1.1.2014 alkaen ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kittilän, Ranuan, Rovaniemen ja Sodankylän

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Henkilöstö strategisena voimavarana: henkilöstösuunnitelma toiminnan tuloksellisuuden tukena

Henkilöstö strategisena voimavarana: henkilöstösuunnitelma toiminnan tuloksellisuuden tukena Henkilöstö strategisena voimavarana: henkilöstösuunnitelma toiminnan tuloksellisuuden tukena Kirteko-verkostotapaaminen Oili Marttila Kirkon työmarkkinaosasto 11/2016 Henkilöstösuunnitelma -Yksi vai useampia

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa

Lisätiedot