Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari

Transkriptio

1 Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari Etukäteisaineisto mm. lautakuntien ja johtokuntien esityksiä talousarvioksi 2016 ja taloussuunnitelmaksi

2 1.2 Henkilöstö Suomessa on 320 kuntaa ja 130 kuntayhtymää, jotka ovat itsenäisiä työnantajia. Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee noin henkilöä. Kuntatyöpaikkojen vahvuuksia ovat työpaikkojen pysyvyys ja monet työhyvinvointiin liittyvät tekijät, kuten hyvä työviihtyvyys ja työilmapiiri. Kuntatyönantajat irtisanovat tai lomauttavat työntekijöitään erittäin harvoin muihin työmarkkinasektoreihin verrattuna. Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset takaavat tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset palvelussuhteen ehdot. Tutkimusten mukaan miehet ja naiset kokevat olevansa tasa-arvoisessa asemassa kunnallisilla työpaikoilla. Myös naisten ja miesten palkkaerot ovat kunta-alalla pienemmät kuin yksityisellä sektorilla. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset KT:n valtuuskunta hyväksyi syksyllä 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista Kunta-alan sopimukset ovat voimassa Kunta-alan sopimusratkaisu vuoden 2016 palkantarkistuksista KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisusta. KT:n valtuuskunta sekä kunta-alan pääsopijajärjestöjen hallinnot ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen. Palkkaratkaisun kustannusvaikutus on koko kuntasektorilla 0,59 prosenttia, mutta vaihtelee sopimusaloittain johtuen erilaisista palkkarakenteista ja palkkatasoista. Vuosilomamääräyksiin muutoksia sopimuksissa Kunta-alan sopimuksissa on otettu huomioon vuosilomalain muutokset, jotka koskevat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi sekä vuosilomapalkan määräytymistä eräissä tilanteissa. Uudet vuosilomamääräykset tulivat voimaan 1. maaliskuuta Henkilöstövoimavarojen johtaminen Kajaanin kaupungissa Henkilöstöohjelma Kajaanin kaupunginhallitus on hyväksynyt henkilöstöohjelman vuosiksi Henkilöstöohjelman yleinen osa antaa perusteet toimialueille ja liikelaitoksille (sekä kaupungin omistamille osakeyhtiöille) rakentaa omat henkilöstöohjelmansa räätälöitynä juuri niille painotuksille, jotka kulloinkin ovat ajankohtaisia. Toimialojen ja liikelaitosten henkilöstöohjelmat laaditaan talousarvioprosessin yhteydessä. Vuosisuunnittelun yhteydessä laaditaan yksikkökohtaiset toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita vastaavat osaamisen kehittämissuunnitelmat. Suunnitelmat jalkautetaan kehityskeskustelun yhteydessä henkilökohtaisiksi kehityssuunnitelmiksi. Työntekijän työkykyä heikentäviin tekijöihin on puututtava jo varhaisessa vaiheessa. Vastuu on jokaisella työyhteisössä, työntekijällä itsellään ja työkavereilla, mutta erityinen huolehtimisvelvollisuus on työnantajalla eli esimiehillä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimiesten pitää pystyä tunnistamaan työhyvinvointia ja työkykyä heikentävät tekijät riittävän ajoissa ja ottamaan ne puheeksi sekä toimimaan jämäkästi tilanteen korjaamiseksi. Asiassa hyödynnetään työsuojelun toimintaohjelmaa. Henkilöstövoimavarojen johtamisen tavoitteena on organisaation hyvä suorituskyky. Henkilöstötietoon ja sen tunnuslukuihin perustuva strategia ja toimintalähtöisen analyysien arvioinnin tavoitteena on saada aikaan kokonaiskuva henkilöstön tilasta ja kehityksestä sekä tunnistaa vastuut ja parannettavat alueet. Tämä tapahtuu normaaliseurannan yhteydessä ja vuosittain tehtävässä henkilöstöraportissa sekä siitä tehtävissä johtopäätöksissä. Kajaanin kaupungin palveluohjelmassa määritellään, mitä palveluja kaupunki järjestää, miten ne järjestetään ja millaisilla henkilöstömäärällä palvelut tuotetaan. Henkilöstömäärää pyritään vähentämään. Kun

3 henkilöstöä eläköityy tai lähtee pois kaupungin palveluksesta, jokaisen auki tulevan paikan kohdalla harkitaan, voidaanko se jättää täyttämättä. Mikäli päädytään siihen, että henkilö on palkattava, pyritään löytämään talon sisältä henkilö tai jakamaan jäljelle jääneet työtehtävät. Samaten on harkittava, voidaanko tehtävä jättää kokonaan tai osittain tekemättä. Tätä henkilöstösuunnittelutyötä tehdään normaalina toimintana osana johtamista ja lisäksi henkilöstösuunnittelutyöryhmänä toimii kokoonpano: hallintojohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja, henkilöstöpäällikkö, kehityspäällikkö ja henkilöstösihteeri. Uusien työntekijöiden/viranhaltijoiden palkkaamiseen on haettava lupa kirjallisesti toimialajohtajalta. Yhtään uutta virka- tai työsopimussuhdetta ei muodosteta, ellei siihen ole lainsäädännöstä tulevaa pakkoa. Toinen kriteeri on kuntalaisten ja työntekijöiden terveyden turvaaminen sekä omaisuusvahinkojen estäminen. Henkilöstöohjelma antaa perusteet toimialoille ja liikelaitoksille (sekä kaupungin omistamille osakeyhtiöille) rakentaa omat henkilöstöohjelmansa räätälöityinä juuri niille painotuksille, jotka kulloinkin ovat ajankohtaisia. Pohjana toimialoille ja liikelaitoksille on seuraavat strategiset tavoitteet, vuositavoitteet ja mittarit/ arviointikriteerit: Strategiset tavoitteet Vuositavoitteet Mittarit/arviointikriteerit Parannetaan tuloksellisuutta ja tuottavuutta panostamalla työhyvinvointiin ja osaamisen vahvistamiseen Varmistetaan muutoksessa yhteistoiminnallinen johtaminen, jossa henkilöstö osallistuu työnsä kehittämiseen Henkilöstösuunnitelman päivittäminen Ikääntyvien ja osatyökykyisten työssäjaksamisen tukeminen Toimiala-/liikelaitoskohtaiset henkilöstöohjelmat Prosessien kehittäminen, laatutyö Työ- ja toimintatapojen uudistaminen Työsuojelun toimintaohjelmat päivitetty Henkilökohtaiset osaamisen kehittämisen suunnitelmat Työyhteisökohtaiset osaamisen kehittämisen suunnitelmat Tasa-arvoinen, kannustava ja yksilöllistä osaamista arvostava oikeudenmukainen johtaminen Tiedonkulun varmistaminen asioiden valmisteluvaiheessa Toimiva yt-järjestelmä Säännölliset työpaikkakokoukset Kehityskeskustelut käyty Päivittäisjohtaminen Tarkistetaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä toimialoittain/liikelaitoksittain Varhainen puuttuminen (hyväksytyn ohjeistuksen mukaan) Ohjelmat laaditaan toimenpidetasolle ajankohtaisista asioista, kuten koulutus, työsuojelun toimintaohjelma, perehdyttäminen Prosesseja kuvattu, % Sanallinen arviointi työpaikkakokouksissa ja johtoryhmissä Kehityskeskusteluissa asetettujen tavoitteiden seuranta Osaamiskartoitukset tehty Työyhteisöjen toimivuuskysely, työyksikköjen sanallinen itsearviointi Henkilöstöraportti/henkilöstökertomus Yhteistoimikunnan kokoukset, kehittämisryhmien kokoukset Uudelleen sijoitukset ja työtehtävien mitoitus Mentoritoiminnan määrä 3

4 Henkilöstösuunnitelma Kajaanin kaupungin henkilöstömäärä määräytyy palveluohjelmassa kaupungin omaksi työksi määriteltyjen tehtävien mukaan. Kaupungin henkilöstöä eläköityy vuosittain henkilöä aina vuoteen 2019 saakka. Vaikka henkilöstön poistumaa käytetään säästökeinona, rekrytointitarve on noin 80 prosenttia poistumasta. Kajaanin maine työnantajana ja vaivattoman arjen kaupunkina on keskeinen tekijä rekrytoinneissa. Hyvä työnantajan maine syntyy hyvistä teoista ja houkuttelee ja sitoo osaavia työntekijöitä. Työnantajakuva on osa Kajaanin kaupungin mainetta ja kaupunkikuvaa. Seuraavassa taulukossa oleva arvio eläköitymisestä vuodesta 2015 alkaen on tehty laskennallisen eläkeiän mukaan. Henkilöstöllä on kuitenkin halutessaan oikeus jatkaa työssä 68-vuotiaaksi. Arvio ei sisällä varhennetulle varhaiseläkkeelle eikä työkyvyttömyyseläkkeelle jääviä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien osuus on noin 30 prosenttia kaikista eläkkeelle jäävistä. Taulukko auttaa hahmottamaan rekrytointitarvetta sekä säästömahdollisuuksia poistuman hyödyntämisessä Taulukko. Henkilöstön eläköityminen ja arvio Toteutunut Arvio Eläkkeelle Ei Eläkkeelle Ei Tulosalue/liikelaitos jääneet täytetty Säästö jäävät täytetä Säästö Kaupunginhallitus ja keskushallinto % % Varhaiskasvatus % % Perusopetus % % Kulttuurilaitokset % % Liikunta- ja nuorisopalvelut % % Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat % % Kunnallistekniikka ja liikunta % % Tilakeskus % % Kainuun Pelastuslaitos % % Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos % % Kajaanin Mamselli -liikelaitos % % Kajaanin Vesi -liikelaitos % % Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos % % Yhteensä % % 4

5 Taulukko. Henkilöstömäärä , htv2 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Kaupunginhallitus ja keskushallinto 68,2 77,5 77,5 74,5 74,5 Sivistyslautakunta 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Varhaiskasvatus 318,6 333,0 340,0 340,0 340,0 Perusopetus 365,5 372,0 377,0 380,0 382,0 Nuorisopalvelut 12,7 9,0 9,0 9,0 9,0 Kulttuurilaitokset 47,1 46,8 47,5 47,5 47,5 Kaukametsä 107,1 115,0 115,0 115,0 115,0 Ympäristötekninen lautakunta 0,0 1,0 2,0 2,0 1,5 Maankäyttö, suunnittelu ja viranomaistoiminnat 28,4 37,0 34,0 33,0 33,0 Kunnallistekniikka ja liikunta 67,8 84,1 84,0 83,0 83,0 Tilakeskus 70,3 53,5 53,0 53,0 52,0 Kainuun Pelastuslaitos 72,8 66,0 66,0 66,0 66,0 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 49,0 47,0 47,0 47,0 47,0 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 218,0 197,0 208,0 205,0 202,0 Kajaanin Vesi -liikelaitos 19,2 20,5 20,5 20,5 20,5 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 449,2 430,0 390,0 380,0 380,0 Tukityöllistäminen 24,9 35,0 35,0 35,0 35,0 Yhteensä 1 919, , , , ,0 Kajaani-sopimus Kajaanin kaupungin työnantajan edustajat ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt ovat kirjanneet yhteisen näkemyksen merkittävimmistä henkilöstöjohtamiseen liittyvistä asioista vuosittain tarkistettavaan Kajaani-sopimukseen. Sopimus on yhteinen näkemys ja sitoumus rakenteellisten muutosten toteutukseen ja lisäksi se sisältää tärkeitä henkilöstöjohtamiseen liittyviä elementtejä. Kajaani-sopimus on auttanut muutoksessa, johtamisessa ja se on ilmaus yhteisestä tahtotilasta ja kuvastaa luottamuspääomaa HTV2 TP 2013 TA 2014 LKT 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Yhteensä 5

6 3.4 Kaupunginhallitus Perustehtävä Vastaa kaupungin hallinnon ja toimintojen johtamisesta, keskeisten suunnitelmien valmistelusta, palvelutarjonnan ja -tason sekä strategisten kehittämislinjojen määrittelystä sekä voimavarojen jaosta ja tavoitteiden asettamisesta toimialoille ja viranhaltijajohdolle valtuuston hyväksymien periaatelinjojen pohjalta. Kaupunginhallitus vastaa talouspolitiikasta, maakunnallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä, sidosryhmäsuhteista ja viestinnästä, kaupungin elinkeinopolitiikasta ja -palveluista, työllisyyden edistämisestä, kaupungin omistajapolitiikasta, hallinnon kehittämisestä hyvän palvelun edellytykset varmistaen, henkilöstöpolitiikan koordinoinnista sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Maahanmuuttajapalvelut tuottaa vastaanottolain edellyttämät palvelut turvapaikanhakijoille turvapaikkaprosessin vaatiman ajan ja kotoutumislain mukaiset palvelut pakolaisperusteisesti kuntaan muuttaneille. Palvelujen nykytilan kuvaus Palvelut tuotetaan itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kaupungin toimialat ja liikelaitokset, tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä avustuksia saavat yhteisöt toteuttavat elinkeinopolitiikkaa ja tarjoavat elinkeinopalveluja elinkeino-ohjelman mukaisesti. Toimialan toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollinen järjestämisvastuun siirtyminen kuntaa suuremmille itsehallintoalueille muuttaa palvelukokonaisuuden hallintaa ja poistaa kaupungin vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen. Valtakunnan hallituksen suunnitelmien mukaan itsehallintoalueiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille ja rahoitusvastuu siirtyy pois kunnilta. Uudistuksen toteuttamiseksi valmistellaan lakiesitys, joka on tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn keväällä Itsehallintoalueet aloittavat toimintansa Valtion aluehallinnon uudistus ja yhdistäminen maakuntaliittojen toiminnan kanssa itsehallintoalueiden pohjalle on hallituksen tavoitteena sote-ratkaisujen jälkeen. Uudistus voi olla uhka elinkeinoelämän palvelujen saatavuudelle Kajaanissa, jos julkisen yritysrahoituksen valmistelu ja päätöksenteko siirtyy kauemmaksi. Seudun suurten teollisuusyritysten omistusratkaisut luovat tulevaisuuden uskoa, mutta heikon yleisen taloustilanteen pitkittyminen pitää yritystoiminnan kasvun heikkona. Kaupungin vetovoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämisen haasteet kiristyvät kilpailutilanteessa erityisesti suuriin kaupunkiseutuihin nähden keskittymiskehityksen jatkuessa. Palvelulinjaukset Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus koordinoi ja osaltaan toteuttaa kuntarakenneselvityksen pohjalta syntyneen Kainuu-sopimuksen mukaista kuntayhteistyötä. Kaupunginhallitus toteuttaa kaupungin hallinnon tukipalveluiden (talouspalvelut, henkilöstöpalvelut ja tietohallintopalvelut) uudelleen organisoinnin valtakunnallisen sote-ratkaisun selkiydyttyä. Kaupunginhallitus valmistelee kaupunginjohtajan johtajasopimuksen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaupunkikehitys ja elinkeinotoiminta Kaupungin eri toimijoiden kanssa toteuttama verkostomainen toimintatapa, johon kuuluvat myös aluekehitysorganisaatiot ja yritystilakehittäjät, on osoittautunut toimivaksi, kustannustehokkaaksi ja kykeneväksi nopeaan reagointiin. Kaupungin elinkeinotoiminta kokonaisuutena on onnistunut parantamaan yritystoiminnan edistämisen ilmapiiriä mm. keskushallinnon hankintatoimen vuorovaikutteisella toimintatavalla. 6

7 Kehittämisorganisaatiot vastaavat merkittävästä osuudesta kaupungin elinkeinopolitiikan toteutuksessa. Kiristyvä kilpailu ja niukkeneva aluekehitysrahoitus vaativat kehittämisorganisaatioiden hyvää yhteistoimintaa ja vaikuttavaa toimintaa. Korkean teknologian kehittämistoimintaa tiivistetään niin, että Measurepolis Development Oy:n mittaustekniikan liiketoimintakehittäminen siirtyy Kajaanin ammattikorkeakoululle tiiviiseen yhteistyöhön CEMIS:n kanssa. Kehittämisorganisaatioiden substanssiyhteistyötä vahvistetaan edelleen kattavalla alueellisten koulutus-, tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden yhteistyöselvityksellä ja sen perusteella mahdollisesti tehtävillä yhteistoimintaa parantavilla toimenpiteillä. Selvitys tehdään yhteistyössä kuntien kanssa. Työllisyyden hoito Työllisyyden hoidossa ollaan murrosvaiheessa. Valtio on siirtämässä vastuuta vaikeimmin työllistyvien osalta entistä enemmän kunnille. Samanaikaisesti valtio on vähentämässä työllisyyden hoidon määrärahoja, mikä näkyi jo vuoden 2015 aikana palkkatukimäärärahojen riittämättömyytenä tarpeeseen nähden. Palkkatukimäärärahojen niukkuus näkyy etenkin yhdistysten työllistymisen vähentymisenä. Yhdistyksillä on ollut suuri merkitys Kajaanissa pitkään työttömänä olleiden työllistymisen edistämisessä. Vuoden 2015 alusta kuntien vastuuta työmarkkinatukimaksuista lisättiin huomattavasti, mikä näkyy myös Kajaanin osuudessa työmarkkinatukimaksuista. Kaupungin työllisyyspalveluja kehitetään vastaamaan paremmin ja vaikuttavammin työmarkkinoiden haasteisiin. Kaupungin roolia ja osuutta työllisyydenhoidon kentällä selkiytetään osana työllisyydenhoidon kokonaisuutta. Tämän mahdollistaa vuoden 2015 aikana kaupungin työllisyyspalveluihin lisätyt henkilöresurssit sekä maaliskuun alussa 2015 käynnistynyt Kajaanin välityömarkkinoiden kehittämishanke. Kaupungille osoitetut velvoitetyöllistetyt työllistetään. Vaikeimmin työllistyviä työllistetään noin 20 henkilötyövuotta (40 henkilöä 6 kuukaudeksi). Lisäksi kaupunki tarjoaa työttömille työkokeilupaikkoja ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Kajaanilaisille yrityksille ja yhdistyksille myönnetään työllistämisen kuntalisää. Opiskelijoiden ja koululaisten kesätöiden saamista tuetaan vähintään aikaisemmassa laajuudessa. Keskushallinto Kainuun sotelta ostettavien hallinnon tukipalvelujen (henkilöstö-, talous- ja tietohallintopalvelut) vaihtoehtoiset tuottamistavat selvitetään ja muutokset toteutetaan. Joukkoliikenteen palvelutaso määritellään ja kaupunkiliikenne kilpailutetaan (sopimus ML-Charter Oy:n kanssa voimassa saakka). Siirrytään sähköiseen kokoushallintaan seuraavalla valtuustokaudella. Kaupunkikonsernin henkilöstö ja luottamushenkilöt valmennetaan uuden kuntalain käyttöönottoon ja kaupungin säädökset ja toimintatavat muutetaan vastaamaan uutta lakia. Maahanmuuttajapalvelut Maahanmuuttajapalvelut tuotetaan jatkossakin Kajaanin kaupungin erillisessä asiantuntijayksikössä pääosin omana toimintana. Huomattavasti lisääntyneiden turvapaikanhakijoiden lupakäsittelyn aikaiseen oleskeluun kaupungissa varaudutaan henkilöstömäärän lisäämisellä, toimintatapojen sujuvoittamisella ja yhteistyöllä kolmannen sektorin kanssa. Erityisesti kiinnitetään huomiota turvallisuustilanteen ylläpitämiseen. Kotoutumislain mukaiset alkukartoitus-, ohjaus- ja neuvontapalvelut tuotetaan myös muille maahanmuuttajille kuin humanitaarisin perustein kuntaan muuttaneille. Palvelua voidaan myydä myös muille Kainuun kunnille. 7

8 Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa kaupunginjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Tuki yritystoiminnan säilymiselle ja kasvulle Uuden yritystoiminnan lisääminen Yritystoiminnan edellytykset, yleinen toimintaympäristö ja yrityspalvelut Yritystoiminnan infran ja rakennetun ympäristön parantaminen Hankintatoiminnan kehittäminen Yritystoimipaikat kpl 2012: : Yritystyöpaikat kpl 2012: : Kasvuyritysten liikevaihto ja työpaikat kasvukausi koko Kainuu vähintään 10 työntekijän kasvuyritykset: 10 % kasvaneita OECD/Eurostat suositus: Kasvuyrityksen työllisyys yrityksiä 20 kpl, joista kasvukauden alussa vähintään 10 henkeä 20 % kasvaneita yrityksiä 5 kpl. Lisäksi pieniä vuoden aikana henkilöstön keskim. kasvu yli 20 % työntekijän 10 % kasvaneita yrityksiä 67 kpl. vuositasolla Lähde: Toimiala Online Uudet yritykset vuodessa, netto Elinkeino-ohjelman toteutus ja seuranta Elinkeinopalvelujen verkoston ylläpito kasvutavoitteiden saavuttamista tukien Kaupungin tekemät kehittämisinvestoinnit yritysten toimintaympäristöön Tilaisuudet/ yhteydenotot Paikalliset tarjoukset/ voitetut kilpailutukset Hankintapäätösten ja -sopimusten laatu 2013: : 14 aloittaneet 124 lopettaneet 110 6/2015: 13 aloittaneet 48 lopettaneet 35 Lähde: PRH Taloustilanteen heikkous vaikuttaa yritysperustantaan Uudistetun elinkeino-ohjelman toteutus alkanut Rahoitus TA 2016 kehittämisorganisaatioille: MPD Oy Etu Oy KAMK Oy KYK/OY CEMIS Kaupunkikeskustan erikoiskauppaa tukevat investoinnit 0,7 M v Alueellisten koulutus-, tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden yhteistyöselvitys ja tarvittavat yhteistoiminnan tehostamistoimenpiteet sen pohjalta Kaupunki osallistuu erikseen päätettävillä toimenpiteillä toimintaympäristöhankkeisiin Toimintaa kehitetään yritysten tarpeista lähtien. Uusiutuvan hankintalain mahdollistamat tarjouskriteerit hyödynnetään täysin. Kaupunki parantaa omaa osaamistaan. Hankintaasiamiestoiminta vakinaistettu Tarjouskriteereiden käyttäminen Hankintaorganisaatioiden (kunnat ja Kainuun sote) hajaantuneisuus ei mahdollista osaami- Yritystoiminnan kasvua tuetaan kohdennetusti Kasvua Kainuuseen -hankkeella, jonka kautta seurataan kasvuyritysten kehitystä tarkemmin. Aloittavien yritysten palvelu jatkuu Kainuun TE-toimiston palveluna. Nuorten yritysperustantaa tuetaan Yrittäjyysmaakuntatoimenpiteillä. Elinkeino-ohjelman toimenpiteitä toteutetaan ja seurataan + 5 % + 5 % Kasvuyritysten määrän ja liikevaihdon kasvu Kasvua Kainuuseen -hankkeen tuloksena Aloittavien yritysten palvelu tukee aktiivisesti ja vaikuttavasti yritysperustantaa. Yrittäjyysmaakunta -toiminta on lisännyt nuorten yritysperustantaa. Elinkeino-ohjelman arviointi ja päivitys Kaupunki jatkaa elinkeinopalvelujen verkoston rahoitusta nykytasolla, mikäli sen tulokset ja vaikuttavuus tukevat kasvua 1 milj. /vuosi Yritysten aktivointiaste on noussut. Paikallisen yritystoiminnan mahdollisuus tarjota ja voittaa kilpailutukset on parantunut. Kaupungin hankintatoimen kilpailutukset ovat sopimusten elinkaaren ajan optimaalisia eikä 8

9 sen optimointia. hankintapäätöksiä kumota valitusten johdosta. Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Kajaanin ammattikorkeakoulun tuloksellinen säilyminen ja kehittyminen Kainuun ammattiopiston tuloksellinen säilyminen ja kehittyminen Ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuus lisääntyy Aktiivinen rekrytointi eri alojen osaajien saamiseksi muualta alueelle KAMK:n itsenäisyyden ja koulutusalojen säilyminen KAO:n itsenäisyyden ja monialaisen ammatillisen koulutuksen säilyttäminen myös suppenevan rahoituksen aikakaudella KAMK:iin Kainuun ulkopuolelta hakeneiden määrä KAMK:n valmistuneiden työllistyminen Kainuuseen Rekrytointitoimenpiteiden määrä ja myönteinen vaikutus tulomuuttoon KAMK:lla vahva toimilupa. KAMK yksi maan tuloksellisimmista, mutta tuloksen jatkuva kasvutavoite haaste. Strategiauudistuksen tavoitteena toiminnan tehostaminen KAO sopeuttaa toimintaansa valtion rahoitusleikkausten mukaisesti. TA 2016 koulutusliikelaitoksen lukiokoulutuksen määräaikainen lisärahoitus: Haussa 2015 oli yli 70 % Kainuun ulkopuolisia hakijoita 58 % vuonna 2014 valmistuneista työllistyi alueelle KAMK:n vetovoima on hyvä, koulutusalavalinnoissa on houkuttelevia aloja. Valmistuneiden sijoittuminen alueelle on hyvällä tasolla Yhteistyössä aluekehittäjien, soten ja yritysten kanssa on käynnistetty Kainuu Connection -opiskelijarekrytointi pääkaupunkiseudulla ja Oulussa KAMK:n uuden strategian mukainen profilaatio ja toiminnan tehostuminen yhdessä alueellisen ja alaperustaisen yhteistyön vahvistumisen kanssa luo jatkuvuuden KAMK:n itsenäiselle toiminnalle KAO säilyttää asemansa yhtenä johtavista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä Suomessa. Lukiokoulutuksen lisärahoitustarvetta arvioidaan vuosittain. KAMK säilynyt itsenäisenä ja kehittänyt tuloksellisuuttaan ja aluevaikuttavuuttaan KAO toimii laadukkaasti ja tuloksellisesti ammatillisen työvoiman kehittäjänä Kainuussa ja Koillismaalla. Kajaanin lukio toimii tuloksellisesti perusrahoituksellaan alueen suurimpana yleislukiona. Vähintään 70 % Vähintään 70 % 60 % Yli 60 % KAMK:n vetovoima on säilynyt ja valmistuneiden sijoittuminen alueelle on parantunut Kaupungin ja muiden tahojen toimenpiteet, kuten maineviestintä vetovoiman ja kilpailukyvyn lisäämiseksi tukevat osaltaan KAMK:n vetovoimaa Kainuu Connection rekrytapahtumia jatketaan ja laajennetaan myös Kuopioon Rekrytointiyhteistyön tuloksena on tapahtunut useita kymmeniä paluu- ja tulomuuttoja Kainuuseen 9

10 Saavutettavuuden parantaminen Toimivat tietoliikenneyhteydet Sujuvat ja nopeat maantie- ja rautatieyhteydet Toimivat sisäiset yhteydet ja joukkoliikenne Yhteyksien laatu ja kattavuus Sähköisten palvelujen toimivuus ja käytettävyys Helsinki Kajaanireittilentoliikenne Helsinki Kajaanireittilentoyhteyden säilyttäminen Helsinki-, Oulu- ja Venäjän suunnan väyläyhteyksien nopeutuminen Maantieyhteyksien taso VT 5, VT 6, VT 22 Joukkoliikenteen Lentojen siirryttyä 5/2015 Finnairille 4 vuoroa arkisin + la su vuorojen lisäys. Matkustajamäärä ollut keskimäärin vuodessa VT 22 investointi 15 M alkaa 2016 VT 5 Mikkelin kohta 27 M käynnissä Nykyisen hallituskauden valtakunnallisten liikenneinvestointien päätöksenteko ei enää tapahdu liikennepol. selontekomenettelyllä Liikennepol. selonteon Ylivieska Iisalmi Kontiomäkirata 90 M ei saanut budjettirahoitusta uudelleen arvioinnin takia Pendelöinnin ja asioinnin mahdollistavat tieyhteydet Kajaanin kaupungin taajamassa sekä kylillä on toimiva 4G-verkon peitto Kajaanin kaupunki ottaa käyttöön sähköisen asiointipalvelun, johon on koottu kaikki sähköiset palvelut. Kaupunki aloittaa verkkokaupan kehittämisen palveluiden sähköistämiseen liittyen. Matkustajamäärä /vuosi. Matkustajamäärä vuonna 2015 voi nousta :n tasolle, mikäli trendi jatkuu vuoden loppuun Liikennepol. selonteon mukaisen VT 22:n 1. vaiheen puuttuva rahoitus 30 M takaisin valtakunnallisiin liikennehankkeisiin Tuki VT 5 Mikkeli Juva-välille 120 M valtakunnallisiin liikennehankkeisiin Ylivieska Iisalmi Kontiomäki- sekä Oulu Kajaani-radat valtakunnallisiin liikennehankkeisiin KT 89 Jokimäki Vartius-välillä leventäminen POP ELY:n hankkeena 2016 jälkeen Vartiuksen rajanylityspaikan kehittämisen jatkaminen VT 5 Mainua Savon raja-välin kunnostus sisältyy POP ELY:n Keskustassa ja läheisellä hajaasutusalueella kattavat tietoliikenneyhteydet. Muualla kiinteät tai mobiilit puhelin- ja tietoliikenneyhteydet. Yksittäisiä sähköisiä palveluja saatavilla Tietoliikenneyhteydet kehittyvät kansallisen kehityksen mukana. Kajaanilla on käytössä ajanmukainen, sujuvan arjen mahdollistava verkkoasioinnin ympäristö Vähintään 3 4 vuoroa/arkipäivä Lauantaiyhteys Helsinki Kajaani Matkustajamäärä /vuosi VT 22 ja VT 5 jatkorahoitukset saatu, jatkovaiheet mainittu hallituskauden jälkeisten valtakunnallisten liikennehankkeiden suunnitelmassa Ratojen kehittäminen valtakunnallisissa liikennehankkeissa Kajaani Kostamusyhteysväli parantunut, jatkosuunnittelu käynnissä Parantuneet ja turvallisemmat tieyhteydet Sotkamo- ja 10

11 palvelutaso pohjoinen, itä, etelä tienpidon suunnitelmaan 2016 Paltamo Ristijärvisuuntien liikenteelle Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Välityömarkkinoiden kehittämishanke Asiakkuudenhallinnan käyttö kaikessa palvelutoiminnassa Palvelutarpeen arvioinnin ja jatkopolkujen varmistaminen, % hankkeen asiakkaista 25 % 25 % Asiakkuudenhallinta on tulosyksikkökohtaista. Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Toimintojen ydintiedot on tunnistettu, tietojen sijainti eri järjestelmissä kuvattu ja suunnitelma tietojen paremmasta käytettävyydestä tehty. Toimintamallia hyödynnetään palvelutuotannossa. Keskeiset tiedot ovat kootusti saatavilla, helposti käytettävissä ja strategisen suunnittelutyön perustana. Kajaanin maine Kajaanin matkailun kehittäminen Maahanmuuttajien omien toimintaedellytysten vahvistaminen ja turvaaminen Kainuun maakuntakuvatutkimukset, omat maineseurannat Kaupunki rahoittaa yhteismarkkinointia ja maineviestintää /vuosi yhteisrahoitusperiaatteella: yritykset 50 % - kaupunki 50 % Matkailutulo, johon sisältyy keskeisesti Kajaaniin tuleva ostovoima Kotouttamisohjelman toimenpiteet toteutuvat arjessa. Seurantaraadin arviointi 1 x vuosi Ei säännöllistä mittausta eikä toimintatapaa Kajaanin Matkailu Oy toteuttaa yhteismarkkinointia yhteistyössä yritysten kanssa Kajaanin matkailun Master Planin yhteistyötoteutus on käynnistynyt ostosmatkailussa, kokousmatkailussa, tapahtumayhteistyössä ja jokivarren laajassa jatkokehittämisessä Mielikuvia tutkitaan uudella maakuntakuvatutkimuksella ja/tai uusilla seurantatavoilla Yhteistyössä yritysten kanssa käynnistetään kaupunkistrategian mukainen maineviestintä Toteutetaan aloitettuja toimenpiteitä yhteistyötahojen kanssa. Tuetaan ostosmatkailun yhteismarkkinointia. Maahanmuuttajien toimintaedellytykset paranevat siten, että mahdollisuus tasavertaiseen kuntalaisuuteen paranee. Maine on parantunut Mikäli yritysrahoitus kasvaa yli /vuosi, niin kaupungin rahoitus voi olla enintään /vuosi yhteisrahoitusperiaatteella Matkailun Master Plan -kehittämistoimet ovat lisänneet Kajaanin matkailutuloa/ostovoimaa Maahanmuuttajat ovat kiinteä osa osaavaa ja aktiivista kajaanilaista väestöä. 11

12 Riskit Keskeiset riskit Kuvaus Henkilöstö, htv2 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Taloustaantuman pitkittyminen estää tai olennaisesti heikentää elinkeinoelämää koskevien strategisten tavoitteiden toteutumisen. Valtakunnan hallituksen koulutuspoliittiset linjaukset voivat heikentää KAMK:n ja KAO:n asemaa ja tätä kautta niiden vaikutusta kasvukeskuskehitykseen ja osaavan työvoiman saannin turvaamiseen. Huomattavasti lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä edellyttää erityistä huomion kiinnittämistä turvallisuustilanteen ylläpitämiseen. Henkilöstön osaaminen sekä vuorovaikutus- ja työyhteisötaidot tulee olla hyvällä tasolla toimintojen kehittämiseksi ja tapahtuvien muutosten onnistuneen läpiviemisen turvaamiseksi. Kaupunginhallitus 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Työllisyyden hoito 4,5 3,5 3,5 3,5 Keskushallinto 49,05 54,0 53,0 51,0 51,0 Maahanmuuttajapalvelut 17,11 17,0 19,0 18,0 18,0 Yhteensä 68,16 77,5 77,5 74,5 74,5 TA-TAULUKOT 12

13 3.4.1 Vuolijoen aluelautakunta Perustehtävä Vuolijoen aluelautakunnan tehtävä on Kajaanin kaupungin päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kaupungin Vuolijoen osa-alueen kehittäminen. Aluelautakunnan toimialueena on aiemman Vuolijoen kunnan alue. Aluelautakunta toimii kokeiluna vuoden 2019 loppuun saakka ja toiminta voi jatkua sen jälkeen. Aluelautakunnalla on lausunto-oikeus kuntastrategiaan ja talousarviovalmisteluun sekä asioihin, joiden ratkaisulla on huomattava vaikutus sen toimialueen asukkaiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Aluelautakunta antaa lausunnon toimialueensa yleis- ja asemakaavoista ja niiden muutoksista. Aluelautakunta antaa lausunnon toimialueensa yleis- ja asemakaavoista ja yleis- ja asemakaavojen muutoksista. Aluelautakunta edistää toimialueensa kylien, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä toimialueensa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Aluelautakunta edistää toimialueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä lähipalveluiden kehittymistä. Siinä tarkoituksessa aluelautakunta tekee yhteistyötä Kajaanin kaupungin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palvelujen järjestäjä- ja kehittäjätahojen kanssa. Palvelujen nykytilan kuvaus Johtosääntönsä nojalla Vuolijoen aluelautakunta voi vastata kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa määritellyistä palveluista toimialueellaan talousarviossa osoitettujen määrärahojen puitteissa. Tällöin aluelautakunta kehittää, ohjaa, seuraa, valvoo ja arvioi niiden toteuttamista kaupunginhallituksen alaisuudessa. Aluelautakunnan toiminta alkaa vuoden 2016 alusta. Talousarvioon 2016 aluelautakunnalle ei budjetoida palveluiden järjestämisvastuita. Kevään aikana aluelautakunta suunnittelee toimintaansa tarkemmin ja tekee yhteistä valmistelua kaupungin toimialojen kanssa talousarvioon 2017 tähdäten sen vastuulle mahdollisesti siirtyvistä palveluista toimialueellaan. Aluelautakunta valmistelee talousarvioehdotuksensa 2017 kaupungin normaalissa talousarvioaikataulussa. Vuodelle 2016 aluelautakunnalle budjetoidaan lautakunnan kokous- ja toimintakulut ml. valmistelijana ja esittelijänä toimivan aluesihteerin oto-palkkio. Kaupunginhallitus nimeää aluesihteerin. Edelleen aluelautakunnan talousarvioon sisällytetään vuosille haettavan Leader-rahoitteisen kehittämishankkeen omarahoitusosuus euroa. Hankkeella voidaan tukea aluelautakunnan toiminnan käynnistymistä ja kehittämistä mm. koulutuksen, perehdyttämisen ja viestinnän toimenpiteillä. Lisäksi aluelautakunnan talousarvioon sisältyy kylä- ja asukasyhdistysten avustuksista siirrettävä euron määräraha myönnettäväksi aluelautakunnan päätöksellä Vuolijoen alueen kyläyhdistyksille. Summa on sama kuin vuonna 2015 Vuolijoen alueen kyläyhdistyksille myönnettyjen avustusten yhteissumma. Toimintaympäristön muutokset Vuolijoen aluelautakunta arvioi toimintaympäristöään toimintansa suunnittelussa vuonna TA-TAULUKKO: 13

14 3.5 Sivistystoimiala Perustehtävä Vastaa kasvatus-, koulutus-, kulttuuri- ja nuorisopalveluiden kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Palvelujen nykytilan kuvaus Varhaiskasvatuksessa tilatarve on edelleen kasvava, mikä johtuu 1) lainsäädännön uudistuksen aiheuttamista muutoksista palvelun järjestämiseen, 2) yhä useampi lapsi on ikäluokastaan päivähoidon palvelun piirissä ja 3) päiväkotihoito on yhä suositumpi hoitomuoto. Syksyllä 2015 päivähoitopaikkoja on ollut noin 1850 lapselle mutta tarve on 1950 lapselle. Palveluseteliin siirrytään yksityisen päivähoidon osalta. Tämä tuo joustavuutta palvelujen järjestämiseen kuntalaisten näkökulmasta ja on järjestelmänä säädösten mukainen. Toiminnan keskeisinä kehittämiskohteina ovat lasten liikkumisen sekä digitalisaation edistäminen. Perusopetuksen oppilasmäärä on hienoisesti kasvava (noin 50 oppilasta). OPS2014 valmistuu ja otetaan vaiheittain käyttöön elokuusta 2016 alkaen. Opetuksen digitalisaation kehittäminen sekä koulupäivän liikunnallistaminen ovat keskeiset kehittämiskohteet. Kouluverkon tilaa on tarkasteltava kriittisesti. Erityisesti Otanmäki- Vuolijoki -alueella oppilasmäärä on edelleen vähenevä ja kahteen kiinteistöön nähden liian vähäinen. Kajaanin lyseon kunto on heikko. Keskustan ja Nakertajan alueilla on tilanahtautta. Kulttuurin palvelut ovat Kajaanissa kattavat. Tavoitteena on ollut palvelujen nykytason ylläpitäminen, palvelujen kysyntä sisällöissä huomioiden. Kulttuurin esteettömyyden, tasa-arvoisen saatavuuden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmat ovat olleet keskeisiä tekijöitä sisällön ja toiminnan tuottamisessa. Liikunta- ja nuorisopalvelut tulosalue uudistuu niin, että liikuntapalvelut siirtyvät ympäristötekniselle toimialalle ja nuorisotyöstä tulee perusopetuksen tulosyksikkö. Nuorisotyössä nykyinen henkilöstöresurssi on säilytettävä, jotta vaikuttavaa nuorisotyötä voidaan toteuttaa. Etsivä nuorisotyö sekä nuorten palvelupisteen (Nuppa) kehittäminen ovat keskeiset kehityslinjat. Toimintaympäristön muutokset Liikuntapalvelut tulosalue siirtyy ympäristöteknisen toimialan alaisuuteen. Varhaiskasvatuslaki on uudistunut alkaen ja esiopetuksesta on tullut velvoittavaa. Varhaiskasvatukseen tilatarve on kasvava. Perusopetuksessa uuden opetussuunnitelman perusteiden mukainen opetus aloitetaan Samalla tuntijako uudistuu niin, että vähimmäistuntimäärä kasvaa 4 vuosiviikkotunnilla nykytasoon nähden. Kustannusten kasvua tämä aiheuttaa noin euroa. Kouluverkkoa on uudistettava, niin että tilojen käyttö vastaa oppilasmääriin. Valtion kärkihankkeiden mukaisesti jatkossa rahoitettavat toiminnat ovat digitalisaation kehittäminen, liikunnan edistäminen kouluissa sekä taiteen perusopetuksen kehittäminen. Kasvava maahanmuutto lisää painetta kotouttavan toiminnan laajentamiseen varhaiskasvatuksesta vapaaseen sivistystyöhön. Palvelulinjaukset Sivistyslautakunta Jatketaan yhteistyötä lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi toimialan sisäisesti, koulutusliikelaitoksen sekä Kainuun soten perhepalvelujen kanssa. Vahvistetaan sivistystoimialan (nuorisopalvelut) roolia nuorten työllisyyden edistämisessä. Toimintojen taloudellisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan kaikissa ratkaisuissa ja edistetään tilojen tehokasta käyttöä. Tähän pyritään eri tasoilla tapahtuvan hyvän yhteistyön avulla. Kaikilla alueilla tuetaan motivoivan ja innostavan työilmapiirin rakentumista ja edistetään työhyvinvointia. Varhaiskasvatus Palveluita järjestetään uuden varhaiskasvatuslain mukaisesti ja uusista merkittävistä linjauksista pitäydytään ennen kuin tiedetään tarkemmin varhaiskasvatuslain vaikutuksista. Palveluseteliin siirtyminen maaliskuusta 2016 alkaen Päiväkotiverkkoselvityksen toimenpiteiden toteuttaminen vastaamaan tilatarvetta Päivähoidon digitalisaation kehittäminen yhteistyössä perusopetuksen kanssa. 14

15 Päiväkotipäivän liikunnallistamisella tuetaan lasten sekä perheitten terveitten elämäntapojen omaksumista. Jatketaan varhennetun tuen palvelukäytänteiden toteuttamista yhteistyössä perusopetuksen ja perhepalvelujen kanssa. Perusopetus ja nuorisopalvelut Opetuksen digitalisoiminen uuden opetussuunnitelman perusteiden mukaiseksi toiminnaksi Koulupäivän liikunnallistamisen jatkaminen Kouluverkkosuunnitelman toimeenpaneminen vaiheittain vuodesta 2016 alkaen. Jatketaan varhennetun tuen palvelukäytänteiden toteuttamista yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja perhepalvelujen kanssa. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön Kajaanin tuntijako kasvattaa opetusta yhteensä 4 tunnilla minimituntimäärään verrattuna. Kustannusvaikutus noin / vuosi. Opetusryhmien koko pidetään vuoden 2015 tasolla ja maahanmuuttajien tukiluokkatoimintaa jatketaan vaikka sille ei saataisi ulkopuolista rahoitusta. Vaikutus on noin 5 6 htv. Jos talousarvioon budjetoidut avustukset eivät toteudu, arvioidaan linjausta kevään 2016 aikana lukuvuodeksi Kehitetään esi- ja alkuopetusvaiheeseen joustavaa vuosiluokkiin sitomatonta toimintamallia, joka tukee oppimisen yksilöllistä etenemistä erityisesti matemaattisten ja kielellisten avaintaitojen osalta. Nuorisopalvelut liittyy perusopetukseen Kulttuurilaitokset Palvelutaso ylläpidetään vuoden 2015 tasolla ja palvelujen järjestämisessä huomioidaan yhteistyö sekä hyvinvoinnin edistäminen. Sähköistetään palveluja ja yhtenäistetään niitä muun kaupunkiorganisaation kanssa mahdollisuuksien mukaan. Yhteismarkkinointia jatketaan ja kehitetään sähköistä markkinointia paremmin hyödyntäväksi Päätapahtumat ovat Kajaanin Runoviikko, Kajaani Tanssii sekä Barokki Soi -tapahtuma. Kulttuuri- ja tapahtuma-avustusten jakaminen siirretään perustettavalle liikunta- ja kulttuuriasioitten neuvostolle. Kulttuuri- ja kirjastopolkua toteutetaan toimialan sisäisenä yhteistyönä kulttuurikasvatuksen työmuotona. Liikunta- ja nuorisopalvelut Uusi liikuntapalvelut organisaatio aloittaa Nuorisopalvelut liittyy perusopetuksen tulosyksiköksi Nuorten matalankynnyksen palvelupiste (koulutuksen ja työllistämisen moniammatillinen tuki) perustetaan vuoden 2016 aikana kolmen vuoden hankkeella (luovutaan Wespan tiloista ja hankintaan toiminnalle sopivammat tilat (fyysisesti kynnyksetön paikka, monenikäisen nuorison kohtaamisen mahdollistava (yökahvilatoiminta) kaupungin omista kiinteistöistä). Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa sivistysjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Koulujen yrittäjyyskasvatus Koulujen yhteistyö paikallisten yritysten kanssa (oppilasmäärä; yhteistyön muodot) Kummiyritysten määrä 15 Yrityskontaktien määrä (vierailut, yrittäjien järj. oppi- Kummiyritysten määrä 30 Yrityskontaktien määrä 30 Kummiyritysten määrä 30 Yrityskontaktien määrä 15

16 Yksityisten päiväkotien elinvoimaisuus Valtakunnalliset tapahtumat Yksityisten päiväkotien määrä ja %-osuus Kävijämäärät tapahtumissa tunnit jne.) % 27 % 30 % , joista puolet Kajaani Tanssii kansainvälistyy. Kainuun ulkopuolelta Tapah- (Kajaani Tanssii, tumakävijät Runoviikko, Barokki soi) Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Esi- ja peruskoululaisten sekä työikäisten tieto- ja viestintäteknologian taitojen (tvt) edistäminen Koulutettua väestöä houkuttelevat maakuntakeskuksen hyvät perus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Tvt-opetukseen panostaminen /v. Kulttuurin palvelutason ylläpitäminen vuoden 2015 tasolla määrällinen ja laadullinen arviointi Saavutettavuuden parantaminen Tvt-startegia valmis, valtionavustus saatu ( / ) Kirjastot (4, kirjastoauto), musiikkiopisto opetustuntia, kansalaisopisto opetustuntia, Kainuun museo näyttelyt 4 vuodessa, taidemuseo näyttelyt 5 vuodessa Tvt-strategian toteuttaminen ( /v) Palvelutason ylläpitäminen vuoden 2015 tasolla ja arviointijärjestelmän kehittäminen Tvt-strategian toteuttaminen ( /v) Toimintaa arvioidaan arviointijärjestelmällä ja vertailua tehdään verrokkikuntiin Sähköisen asioinnin kehittäminen Perus- ja esiopetuksen langattomien verkkojen rakentumisen edistäminen Sähköisten omatoimipalvelujen käyttömäärät ja käyttöönottamisen toteutuminen tulosalueilla laadullinen ja määrällinen arviointi Langattomien verkkojen kattavuus perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa Ei mitata Mittarin muodostus (palvelujen käyttö / saatavuus) Sähköiset palvelut ovat kuntalaisten aktiivisessa käytössä 60 % opetustiloista 80 % opetustiloista 100 % opetustiloista Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa IVA-arviointi (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) päätöksenteossa Asiakastyytyväisyyskyselyt Käytössä satunnaisesti, tehty fokusryhmätutkimus Arvioinnin prosessi kuvataan ja määritetään alueet, joissa arviointia hyödynnetään Asiakas- ja tunnuslukutiedot tiedolla johtamisen perustana Toimialan johtoryhmän itsearviointi tavoitteen toteutumisesta Keskeinen toimintaa kuvaava tieto (talouden ja toiminnan indikaattorit) on jä- Itsearviointia ei ole Ei ole yhteistä tietokantaa Itsearviointi kehitetty Kehitetään aihetta yhteistyössä muiden toimialojen kanssa Koskee asianmukaisia päätöksiä koko toimialalla 3 Eri tulosalueiden keskeiset vaikuttavuuden ja taloudellisuuden mittarit ovat 16

17 Henkilöstön osaamisen tukeminen sennettynä tietokantana hallinnon strategisen suunnittelutyön käytössä Kehityskeskustelujen kattavuus 85 % 90 % 100 % kootusti saatavilla ja strategisen suunnittelutyön perustana Työpaikkakokousten toteutuminen Jokaisessa työyhteisössä kokouskäytänteet ovat säännölliset Säännöllisesti 1 4 krt/kk Säännöllisesti 1 4 krt/kk Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Kehitetään yhteistyötä median kanssa ja tehostetaan viestintää Valtakunnalliset tapahtumat Hyvä työyhteisön ilmapiiri Itsearvointi toiminnasta Näkyminen tiedotusvälineissä - laadullinen arviointi Työyhteisön toimivuuskysely ei ole Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Toimialan viestintäsuunnitelma on päivitetty lisätään some-viestintää, kehitetään itsearviointi Toimitaan viestintäsuunnitelman mukaisesti Itsearviointi Hyvä Näkyvyys lisääntyy Näkyvyys lisääntyy Keskiarvo 3,33 Keskiarvo 3,40 Keskiarvo 3,50 Sivistystoimen palvelut ovat houkuttelevat ja tukevat kuntalaisten hyvinvointia Lasten ja nuorten liikkumisen sekä terveiden elämäntapojen edistäminen Sivistystoimen tilat isojen tapahtumien käytössä ja uusi liikuntapalvelut organisaatio Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotilojen kävijät Tuen piirissä olevien lasten ja nuorten määrä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Liikuntasuositusten toteutuminen, liikuntatapahtumien määrä Koulujen tilojen ulkopuolinen käyttö Kulttuuri (kirjasto ) Liikunta Nuoriso Yhteensä (2013) Perusopetus: Erityinen tuki n. 6 % Tehostettu tuki n. 5 % Varhaiskasvatus: Erityinen tuki n. 2,5 % Tehostettu tuki n. 7 % Liikuntasuositukset toteutuvat varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksen alaluokilla Käytössä mikäli vapaina ja käyttötarkoitukseen sopivia Kävijämäärät ovat kasvaneet 6 % 5 % 2,5 % 7 % Suositukset lasten ja nuorten liikkumisesta toteutuvat ja koulujen ja päiväkotien olosuhteet mahdollistavat tämän Käyttö on lisääntynyt Kävijämäärät ovat kasvaneet 5 % 6 % 1,5 % 8 % Suositukset lasten ja nuorten liikkumisesta toteutuvat ja koulujen ja päiväkotien olosuhteet mahdollistavat tämän Käyttö on lisääntynyt 17

18 vastaa tilojen vuokraamisesta Koulujen ja päiväkotien liikuntasalien ulkopuolinen käyttö noin 275 h/viikko, käytössä 12 salia uusi organisaatio määrittää uusi organisaatio määrittää 1 Kulttuuri: kirjaston lainaajat, museoiden kävijät, Kaukametsän opiston kurssilaiset, musiikkiopiston opiskelijat, kulttuuritilaisuuksien ja kongressikeskuksen kävijät, teatterin katsojat. Liikunta: Kajaanihallin, jäähallin, vesiliikuntakeskuksen ja Otanmäen urheilutalon ja maauimalan kävijät. Nuorisotyön kävijät. 2 Tupakointi = tupakoi päivittäin, humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa, huumekokeilut = kokeillut laittomia huumeita Riskit Toimintaan liittyvät riskit Talouteen liittyvät riskit Henkilöstöön liittyvät riskit Kuvaus Kiinteistökantaa rapistuu, turvallinen ja terveellinen työympäristö vaarantuu. Päivähoidossa tai perusopetuksessa kiinteistöverkkoa ei saada sopeutettua lasten/oppilaiden määrää vastaavaksi. Varhaiskasvatuksen talousarvio on tehty syksyn 2015 lapsimäärää vastaavaksi. Lasten määrä voi kasvaa, jolloin tarvitaan uutta päiväkotitilaa nopeasti käyttöön. ( euroa) Valtio leikkaa sekä kuntien peruspalvelujen rahoitusta että erityisavustuksia, mikä heikentää peruspalvelujen laatua merkittävästi (mm. opetusryhmien koon merkittävä kasvu) tai vaarantaa palvelutuotantoa (kulttuuripalvelut, liikunta- ja nuorisopalvelut). Merkittävimmät talousarvioriskit vuoden 2016 talousarviossa: 1. Varhaiskasvatuksen palvelujen kysyntä kasvaa ja henkilöstön palkkaustarve kasvaa (riski noin euroa). 2. Palvelusetelin käyttöönottaminen kasvattaa kesäajan hoidon kustannuksia (riski noin euroa) 3. Oletetut tulot esi- ja perusopetuksen osalta eivät toteudu budjetoidusti (koulupäivän liikunnallistaminen, digitalisaation kehittäminen, kerhotoiminta) ( euroa) 4. Kulttuurin tulosalueella ostopalvelutoiminta ei toteudu edellisvuosien mukaisesti, jolloin tulojen kertymä jää arvioitua pienemmäksi. Mahdollinen maahanmuuton kasvu vähentää riskiä. ( euroa) 5. Maahanmuuton äkillinen kova kasvu epävakaan maailmantilanteen vuoksi. On perustettava uusia valmistavan opetuksen ryhmiä ja palkattava henkilöstöä sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen. ( euroa) Eri elämänvaiheissa olevan henkilöstön sairastavuus kasvaa, mikä lisää henkilöstökustannuksia erityisesti lakisääteisten tehtävien hoitamisessa. Ei-lakisääteisissä tehtävissä ei pystytä vastaamaan palvelujen kysyntään tai toteuttamaan asetettuja tavoitteita, kun sijaishenkilöstöä ei voida palkata (riski euroa). Osaavan työvoiman saatavuus heikkenee varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Henkilöstö, htv2 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Sivistyslautakunta 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Varhaiskasvatus 318,56 333,0 340,0 340,0 340,0 Perusopetus 365,49 372,0 377,0 380,0 382,0 Nuorisopalvelut 12,68 9,0 9,0 9,0 9,0 Kulttuurilaitokset 47,08 46,8 47,5 47,5 47,5 Kaukametsä 107,08 115,0 115,0 115,0 115,0 Yhteensä 851,89 876,8 889,5 892,5 894,5 18

19 TP 2014 KS 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Tulosyksikkö EUR EUR EUR EUR EUR Sivistyslautakunta MYYNTITUOTOT Sivistyslautakunta MAKSUTUOTOT Sivistyslautakunta TUET JA AVUSTUKSET Sivistyslautakunta MUUT TOIMINTATUOTOT Sivistyslautakunta T O I M I N T A T U Sivistyslautakunta HENKILÖSTÖKULUT Sivistyslautakunta PALVELUJEN OSTOT Sivistyslautakunta AINEET, TARVIKKEET J Sivistyslautakunta AVUSTUKSET Sivistyslautakunta MUUT TOIMINTAKULUT Sivistyslautakunta T O I M I N T A K U Sivistyslautakunta T O I M I N T A K A

20 3.6 Ympäristötekninen toimiala Perustehtävä Vastaa yhdyskuntasuunnittelulla ja viranomaistoiminnalla osaltaan kaupungin kehittämisestä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Huolehtii katujen ja muiden yleisten alueiden sekä rakennusten ja muun yhteisen omaisuuden ylläpidosta. Vastaa omaisuuden taloudellisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisestä. Palvelujen nykytilan kuvaus Viranomaistoiminnat tehdään omana työnä. Muut palvelut tuotetaan osin omana työnä, osin yhteistyössä yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin kanssa sekä osin hankkimalla palvelut kilpailuttamalla. Toimintaympäristön muutokset Toimialan organisaatio uudistuu siten, liikuntatoimi siirtyy sivistystoimesta ympäristötekniselle toimialalle. Maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muutoksista johtuen vastuu hulevesien hallinnasta ja hulevesijärjestelmistä siirtyy Kajaanin Vedeltä ympäristötekniselle toimialalle. Hulevesiviemärien pääoma-arvo tullaan siirtämään Kajaanin Veden taseesta ympäristöteknisen toimialan taseeseen. Vuoden 2016 aikana on päätettävä, tullaanko asemakaava-alueen kiinteistöiltä perimään ns. hulevesimaksua. Auralan kompostointialueen käyttö päättyy Jätevesilietteen käsittely siirtyy Kainuun Jätehuollon Kuntayhtymä Eko- Kympille. Eko-Kymppi vastaa myös tonttien haravointijätteiden ja haketettavan puuaineksen vastaanotosta. Ympäristöteknistä toimialaa työllistää vielä vanhan kompostointituotteen poistaminen UPM-Kymmene Oyj:n omistukseen siirtyneeltä ns. Pohjan Sellun tontilta. Toimialan tilakeskus vastaa Kajaanin kaupungin kautta aikojen suurimman investoinnin, Hauhola Lehtikangas -monitoimikeskuksen toteuttamisesta. Koska Kajaanin kaupungin oma sekä yksityisten maanomistajien tonttitarjonta valmiin kunnallistekniikan äärellä on monipuolinen ja riittävä, kaupunki ei rakenna vuonna 2016 yhtään uutta katua. Vuonna 2016 keskitytään vanhojen katujen peruskorjaamiseen, asuntokatujen päällystämiseen ja muuhun kaupunkiympäristön laadun parantamiseen. Kaupunkikonsernin sisällä pyritään tiivistyvään ja tulokselliseen yhteistyöhön Loistekonsernin kanssa teemana Älykäs kaupunki. Tässä yhteistyössä painopistealueina ovat katuvaloverkosto sekä yhteistyö teknisen ICT:n tietojärjestelmien ylläpidossa ja käytössä. Sotkamon kunnan kanssa pyritään löytämään molempia tahoja hyödyttäviä yhteistyömuotoja mm. rakennusvalvonnassa ja ympäristönsuojelussa sekä kunnallistekniikan rakentamis- ja ylläpitopalveluissa. Palvelulinjaukset Ympäristötekninen lautakunta Lautakunta seuraa vuosittain päivitettävällä viiden vuoden investointiohjelmalla kaupungin omistaman rakennus- ja kunnallisteknisen omaisuuden toimivuutta ja korjausvelan muuttumista. Lautakunta siirtää kohtuullisen siirtymäajan puitteissa niiden yksityisteiden kunnossapidon tiekunnille, joita kaupunki tällä hetkellä pitää kunnossa tiekuntien kanssa tehtyjen sopimusten perusteella. Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat Ylläpitää kiinteitä rakenteita ja laitteita koskevaa investointiohjelmaa. Valmistelee vuonna 2017 Kajaanissa ja Kuhmossa järjestettävää puurakentamisen ja pyöräilyn teemavuotta Pyöräillen puukaupungissa. Panostaa yleissuunnittelun ja sähköisen asioinnin kehittämiseen. Sähköistää rakennusvalvonnan arkiston ja rakentaa siihen tietoverkkoliittymän. Yhteistoiminnan kehittäminen aluesuunnittelun ja rakennuttamisen välillä Kunnallistekniikka ja liikunta Yhteistoiminnan kehittäminen aluesuunnittelun ja rakennuttamisen välillä Tulosalueen sisäisen yhteistyön kehittäminen Liikuntaolosuhteiden turvaaminen ja kehittäminen 20