Kaupunginhallitus Sivu 1 / 47. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 47 Kokoustiedot Aika maanantai klo 13:00-14:55 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Kurt Byman Tiina Elo Mikko Hintsala Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Pia Kauma, saapui klo käsittelyn aikana Laura Kiijärvi Liisa Kivekäs Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Markku Sistonen, poistui klo käsittelyn päätyttyä Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Maria Guzenina Sirpa Hertell Marika Niemi Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olli Isotalo Mauri Suuperko Timo Kuismin Ari Konttas Satu Tyry-Salo Mari Immonen Riitta-Liisa Kammonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja, saapui klo käsittelyn aikana valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja lakiasiainjohtaja rahoitusjohtaja viestintäjohtaja kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 47 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Mia Laiho Tiina Elo Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 47 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 125 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Vuoden 2016 talousarvion muuttaminen ja eräiden 6 määrärahojen siirtäminen (Osittain kv-asia) 128 Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen (Kv-asia) Kaupunginhallituksen opintomatkan siirtäminen Tila- ja asuntojaoston puheenjohtajan osallistuminen 15 sisäilmaseminaariin Valtuustoaloite maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta 16 espoolaisnuorille (Kv-asia) 132 Päihdeasiain neuvottelukunnan kokoonpanon 22 muuttaminen Yhteistyösopimus sairaalayhteistyöstä Kirkkonummen 23 kanssa Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvitys vuodelta Espoon kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys 31 vuodelta Valtuustoaloite hiljaisten tilojen turvaamiseksi Espoon 36 kirjastoissa (Kv-asia) 137 Otahalli Oy:n osakkeiden siirto peruskaupungilta 39 Tilapalvelut-liikelaitokselle (osittain Kv-asia) 138 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 41

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 125 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mia Laiho ja Tiina Elo.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / Vuoden 2016 talousarvion muuttaminen ja eräiden määrärahojen siirtäminen (Osittain kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Kim Jarner, puh Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy - kunnallistekniikan yli vuodenvaihteen jatkuvien hankkeiden määrärahat, yhteensä 25,41 milj. euroa liitteen mukaan, - maanhankintaan lisämäärärahan 10 milj. euroa, - C055 Espoo Logistiikka, investointiosan lisämäärärahan euroa, Liikuntalautakunnan koneet ja kalusto, tuloarvion lisäyksen euroa, - C055 Espoo Logistiikka, käyttötalous, o lisätuloarvio sisäiseen laskutukseen euroa o poistojen lisäys euroa) - 38 Liikunta- ja nuorisolautakunta, käyttötalous o lisämääräraha sisäistä laskutusta varten euroa o (poistojen vähennys euroa) - 88 Talousarviolainat: lainanoton lisäyksen 35 milj. euroa, 2 päättää siirtää Leppävaaran uimahallin investointihankkeelta euroa Furuholmin kesäsiirtolan investointihankkeelle 5003, euroa Suvelan asukaspuiston varastotilan investointihankkeelle 8132, euroa Pentalan saaristomuseon investointihankkeelle 6120,

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 7 / euroa Tapion kentän huoltorakennuksen investointihankkeelle Käsittely Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: Metroasemien vaatimat kunnallistekniikan rakentaminen ja Tapiolan taseyksikön metroaseman laajentaminen ja monipuolistaminen sekä Keilaniemen metroaseman kunnallistekniikka ovat metron rakentamisesta johtuvia kustannuksia, jotka kuuluvat Länsimetro Oy:lle, ei Espoon kaupungille. Nämä kohdat hylätään ja poistetaan esityksestä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 1 Vuonna 2016 Jatkuvat työkohteet Teknisen lautakunnan yli vuodenvaihteen jatkuvien hankkeiden uudelleenbudjetointi Tekninen lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että valtuusto lisää vuoden 2016 talousarvion investointimenoihin varattuja määrärahoja vuonna 2016 jatkuvien kunnallistekniikan hankkeiden osalta euroa liitteen Vuonna 2016 jatkuvat kunnallistekniikkahankkeet mukaisesti. Valtuusto hyväksyi vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman. Samalla valtuusto päätti oikeuttaa teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2015 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2015 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2016 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä Tekninen lautakunta toteuttaa Suurpellon ja Tapiolan taseyksiköiden investoinnit kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin. Liitteessä Vuonna 2016 jatkuvat kunnallistekniikkahankkeet on esitetty ne peruskaupungin taseeseen toteutettavat teknisen lautakunnan hankkeet sekä ne taseyksikön taseeseen toteutettavat Tapiolan taseyksikön hankkeet, jotka jatkuvat vuonna 2016 ja joiden määrärahavarausta jäi käyttämättä vuonna Toimialan kanssa käydyn neuvottelun perusteella uudelleenbudjetoitavaa summaa on pienennetty noin 3 milj. euroa.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 47 LOG:n budjettimuutokset : Maanhankinnan lisämäärärahaesitys Talousarviossa on varattu neljä miljoonaa euroa maanhankintaan. Määräraha tarvitaan normaaliin kaupungille kuuluvaan yleisten alueiden hankintaan sekä mahdollistamaan pidemmän tähtäimen raakamaakauppoja tilanteissa, kun vireillä olevissa neuvotteluissa päästään maanomistajien kanssa yksimielisyyteen kaupan ehdoista. Vuoden alussa tuli voimaan kolme asemakaavaa, joiden maankäyttösopimuksissa on sovittu yleisten alueiden ja Y-tontin hankinnoista yhteensä yli 3,5 miljoonana arvosta. Lisäksi tälle vuodelle ajoittuu metron sisäänkäyntien tarvitsemien alueiden hankintaa sekä luovutettaviksi tulevien tonttien esirakentamista, joka on teknisesti ja taloudellisesti järkevä tehdä ennen metroliikenteen alkamista Maanhankintarahaa esitetään lisättäväksi 10 milj. euroa. Liikunnan koneiden siirto logistiikkaan Liikuntatoimen erikseen luetellut koneet ja laitteet on sovittu siirrettäväksi nettositovaan Espoo Logistiikka -tulosyksikköön, joka hoitaa keskitetysti teknisten koneiden ja laitteiden hallinnointia. Logistiikan toimintakate paranee kun se laskuttaa siirtyvän kaluston poistot liikuntatoimelta. Liikuntatoimelta tilanne muuttuu siltä osin, että kaluston käyttöä varten sisäisten laskutusten määrärahaan tarvitaan lisäys poistojen osalta. Toisaalta omaisuuden siirtyessä liikuntatoimen poistot pienenevät vastaavasti. Kaluston siirto logistiikkaan tehdään kirjanpidon jäännösarvoilla ja niitä varten sille tulee määrärahatarve joka vastaavasti kirjautuu liikuntatoimen investointiosan tuloksi. Tili KP Lisätiedot ,31 lisätään sisäisiä tuloja ,31 lisätään poistoja SITO:n budjettimuutokset Tili KP Lisätiedot ,31 lisätään menoja sisäiseen laskutukseen ,31 vähennetään poistoja Siirtyvän omaisuuden jäännösarvo on ,16 euroa. Määrärahalisäysten rahoitus Määrärahalisäysehdotukset aiheuttavat 35 milj. euron lisärahoitustarpeen, jota ei tässä vaiheessa voi hoitaa muutoin kuin lisälainanotolla.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 47 Määrärahojen siirrot Vuoden 2016 talousarvio sisältää talousarvion sitovuutta koskevia määräyksiä. Valtuusto päättää liikelaitosten investoinneista ja niiden rahoituksesta. Tilapalvelut-liikelaitoksen uudisrakentamisen nimetyistä hankkeista päätetään hankekohtaisesti. Mikäli hankkeen kustannusarvio ylittää taloussuunnitelmassa olevan määrärahan hankkeen kustannusarvion nousun takia, voi kaupunginhallitus siirtää kohteelle määrärahaa sellaisilta hankkeilta, joiden rakentamiskustannuksissa syntyy vastaavasti kokonaissäästöä verrattuna voimassa olevaan investointiohjelmaan. Tilapalvelut-liikelaitos arvioi, että Leppävaaran uimahallihankkeen vuoden 2016 investointimäärärahasta jää käyttämättä vähintään 1,12 milj. euroa. Määrärahasiirtoja on käsitelty kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostossa (johtokunta) ja jaosto päätti siirroista esityksen mukaisesti. Furuholmin kesäsiirtola Furuholmin kesäsiirtolan hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostossa Hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio oli 1,058 milj. euroa. Valtuuston hyväksymässä vuoden 2016 talousarviossa hankkeen kustannusarvio ja kokonaismääräraha on 0,981 milj. euroa, josta euroa on varattu vuodelle 2016 ja euroa vuodelle Tilapalvelut-liikelaitoksen päivätyn tuotantoaikataulun mukaan Furuholmin kesäsiirtolahankkeen toteutusaikataulu ei ole muuttunut talousarviossa arvioidusta. Furuholmin kesäsiirtolan halvin rakennusurakkatarjous oli 1,087 milj. euroa ja tarjous ylittää hankkeen kustannusarvion noin eurolla. Tämän lisäksi hankkeeseen kohdistuu suunnittelu-, rakennuttamis- ja mahdolliset lisä- ja muutostyökustannukset. Tilapalvelut-liikelaitoksessa on arvioitu, että suunnittelu-, rakennuttamis-, lisä- ja muutostyövaraukset ovat noin euroa. Hankkeen lisämäärärahan tarve on yhteensä noin euroa, joka ajoittuu sekä vuodelle 2016 että mahdollisesti vuodelle Lisämäärärahasta mahdollisesti vuonna 2016 käyttämättä jäänyt osa huomioidaan vuoden 2017 talousarvion valmistelussa. Suvelan asukaspuisto Suvelan asukaspuiston varastotilan kustannusarvio ja kokonaismääräraha on euroa, josta toteutuneet menot olivat vuoden 2015 loppuun mennessä euroa. Vuodelle 2016 hankkeelle on varattua euroa määrärahaa. Hankkeen rakentaminen on viivästynyt suunnittelun viivästymisestä ja vanhan rakennuksen purusta johtuen. Suurin osa hankkeen rakentamisesta ja kustannuksista ajoittuu vuodelle 2016.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 47 Suvelan asukaspuiston varastotilan halvin rakennusurakkatarjous oli euroa. Tämän lisäksi hankkeeseen kohdistuu suunnittelu-, rakennuttamis- ja mahdolliset lisä- ja muutostyökustannukset. Huomioiden hankkeen tähän asti toteutuneet suunnittelumenot on Tilapalvelutliikelaitoksessa arvioitu, että kokonaisuudessaan suunnittelu-, rakennuttamis-, lisä- ja muutostyövaraukset ovat noin euroa. Suvelan asukaspuiston varastotilan päivitetty kustannusarvio perustuen halvimpaan rakennusurakkatarjoukseen on euroa, euroa alkuperäistä kustannusarviota ja kokonaismäärärahaa suurempi. Huomioiden hankkeen vuoden 2016 investointimäärärahan on hankkeen vuoden 2016 lisämäärärahan tarve euroa. Pentalan saaristomuseo Pentalan saaristomuseo käsittää useita eri rakennuksia ja hankkeen investoinnit ovat kohdistuneet hankkeisiin 6120 Pentalan Saaristomuseo, 6123 Rosengård Rantavaja, 6124 Kalastajanmökki, 6131 Nyholms Päärakennus, Gurlin Talo, 6279 Rosengård Huvila 2 ja 6336 Saaristomuseon Huoltorakennus. Talousarviossa Pentalan saaristomuseo on käytännön syistä näytetty yhtenä hankkeena, hankkeena 6120 Pentalan saaristomuseo ja tästä syystä hankkeen kustannusarvio ei ole ollut ainoastaan hankkeen 6120 kustannusarvio, vaan riippuen mitä rakennusta on kunakin vuotena peruskorjattu, on kustannusarvio käytännössä ollut korjattavalle rakennukselle. Vuodesta 2010 vuoden 2015 loppuun mennessä Pentalan saaristomuseon rakennuksiin on investoitu noin 2,2 milj. euroa. Vuodelle 2016 Pentalan saaristomuseolle on varattu euroa määrärahaa ja Tilapalvelut-liikelaitoksen arvion mukaan hankkeen menot ovat vuonna 2016 noin euroa. Hanke on viivästynyt, koska aluetyöt olivat niin massiiviset, että muita korjauksia ei voitu samanaikaisesti tehdä. Hankkeen vuoden 2016 lisämäärärahan tarve on euroa. Tapion kentän huoltorakennus Tapion kentän huoltorakennuksen kustannusarvio ja kokonaismääräraha on 1,4 milj. euroa, josta toteutuneet menot olivat vuoden 2015 loppuun mennessä euroa. Vuodelle 2016 hankkeelle on varattu 1,08 milj. euroa määrärahaa. Hankkeen rakentaminen on hieman viivästynyt ja siirtynyt vuodelle Hankkeen vuoden 2016 lisämäärärahan tarve on euroa. Tapion kentän huoltorakennuksen kustannusarvio ja kokonaismäärärahan tarve ei

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 47 ole muuttunut, lisämäärärahan tarve johtuu kustannusten toteutumisesta eri vuotena kuin alun perin on arvioitu. Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Kaupunginhallitus Sivu 12 / / Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Tuuli Miettisen tilalle. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Valtuusto on kokouksessaan valinnut Espoon käräjäoikeuden lautamiehet toimikaudeksi Espoon käräjäoikeuden laamanni Olli Saunanoja ilmoittaa päivätyllä kirjeellään, että Tuuli Miettinen on pyytänyt eroa Espoon käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja pyytää Espoon kaupunkia valitsemaan uuden lautamiehen valtuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka, joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoja harjoittava henkilö (käräjäoikeuslaki 6 ). Tiedoksi - Espoon käräjäoikeus - Valittu - Tuuli Miettinen

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Kaupunginhallitus Sivu 13 / / Kaupunginhallituksen opintomatkan siirtäminen Valmistelijat / lisätiedot: Fanglan Tao, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 määrää seuraavat kaupunginhallituksen jäsenet sekä valtuuston puheenjohtajan sekä I ja II varapuheenjohtajan osallistumaan kaupunginhallituksen opintomatkalle Brysseliin Kurt Byman Tiina Elo Liisa Kivekäs Mikko Hintsala Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Pia Kauma Laura Kiijärvi Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Markku Sistonen Jouni J. Särkijärvi Markus Torkki Maria Guzenina (valtuuston puheenjohtaja) Sirpa Hertell (valtuuston I varapuheenjohtaja) Marika Niemi (valtuuston II varapuheenjohtaja) 2 suorittaa matkasta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 47 Selostus Brysselin turvallisuustilanteesta johtuen kaupunginhallituksen Brysselin opintomatkan ajankohta esitetään siirrettäväksi syyskuulle. Tiedoksi

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 Kaupunginhallitus Sivu 15 / / Tila- ja asuntojaoston puheenjohtajan osallistuminen sisäilmaseminaariin Valmistelijat / lisätiedot: Anne Inkeroinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy tila- ja asuntojaoston puheenjohtaja Tiina Elon osallistumisen Genano -sisäilmaseminaariin sekä siitä johtuvat kustannukset 65 euroa. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Genamo -sisäilmaseminaari ohjelma Tila- ja asuntojaoston puheenjohtaja Tiina Elo on ilmaissut halukkuutensa osallistua Espoossa 3.5. klo järjestettävään Genanosisäilmaseminaariin. Tapahtuman teemana on kosteus- ja homevauriot, sisäilmaongelmien terveysvaikutukset, sekä niistä aiheutuvat kustannukset. Puhujina tilaisuudessa toimivat THL:n ja Kuntaliiton asiantuntijat. Tilaisuuden osallistumismaksu on 65 euroa. Talousarvion noudattamista koskevien ohjeiden mukaan luottamushenkilöiden virkamatkoista päättää kaupunginhallitus. Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 Kaupunginhallitus Sivu 16 / / Sosiaali- ja terveyslautakunta Valtuustoaloite maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta espoolaisnuorille (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katri Makkonen, puh Marjo Heikura, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Saara Hyrkön ja 15 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta espoolaisnuorille ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite Valtuustoaloitteen sisältö Saara Hyrkkö ja 15 muuta valtuutettua ovat tehneet päivätyn ja Espoon kaupungin kirjaamoon saapuneen valtuustoaloitteen otsikon mukaisesta asiasta. Aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut ehdottavat, että Espoo tarjoaa kaikille alle 25-vuotiaille maksuttoman ehkäisyn. Lisäksi aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että kaupungin tulisi tarjota kondomeja hormonaalisen ehkäisyn rinnalla, jotta sukupuolitauteja ehkäistään tehokkaasti, ja vastuu ehkäisystä jakautuu tasaisesti sekä tytöille että pojille. Nuorten raskauden ehkäisy - nykytilanne Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat suosittaneet ilmaisen raskauden ehkäisyn tarjoamista nuorille (STM Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma ; THL Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma ). Kunnat toteuttavat eri tavoin tätä suositusta ja myös pääkaupunkiseudun kunnissa on erilaiset käytännöt: Espoossa nuori saa koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ensimmäisen kolmen kuukauden aikaisen pilleriehkäisyn (ilmaiseksi valmistajalta) ja kondomeja on jaossa kouluterveydenhoitajilla. Vantaa tarjoaa lisäksi alle 20-vuotiaille

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 47 ilmaisen 9 kuukauden pilleriehkäisyn sekä ensimmäisen pitkävaikutteisen ehkäisyn (kohdunsisäinen ehkäisin tai ehkäisykapselit) sekä kondomeja. Muista Suomen kunnista esim. Turku ja Raisio ovat siirtyneet tarjoamaan nuorille ilmaisen ehkäisyn. Raskauden keskeytykset ovat vähentyneet koko Suomessa 2000-luvulla, mutta erityisesti Raisiosta raportoidaan niiden vähenemistä. Tällä hetkellä eniten raskauden keskeytyksiä tehdään vuotiaille, ja näistä suuri osa on tehty naisille, jotka ovat lähiaikoina synnyttäneet. Raskaudenkeskeytysten väheneminen liitetään jälkiehkäisyn saatavuuden paranemiseen. Raskauden ehkäisyn käyttö ja raskauden keskeytykset alle 25- vuotiailla Peruskoululaisista yhdynnässä on ollut 18 %, lukiolaisista 38 % ja ammattikoululaisista 60%. (THL kouluterveyskysely v. 2015). Ilman ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässään oli ollut vastaavasti 35 %, 33 % ja 33 % eli noin kolmasosa nuorista. Yhdynnässä olleiden nuorten ehkäisyn käytön yleisyydessä ei ole tapahtunut toivottavaa kehitystä 2000-luvun alkuun nähden. Yleisin ehkäisymenetelmä oli kondomi, jota käytti 39 %, 32 % tai 35 % em. nuorista. Hormonaalisen ehkäisyn käyttäjiä oli peruskoululaisista 17 %, lukiolaisista 32 % ja ammattikoululaisista 28 %. Muiden menetelmien käyttö oli vähäistä. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ovat selkeästi yhteydessä muuhun hyvintai pahoinvointiin. Esimerkiksi tytöillä, joilla ei ollut v peruskoulun jälkeistä jatkotutkintoa, oli 3-5 kertaa enemmän klamydiatartuntoja ja raskaudenkeskeytyksiä kuin ylioppilas- tai korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Ongelmat kasautuvat usein niille, joilla muutenkin on muita terveyttä vaarantavia riskitekijöitä, kuten päihteiden käyttö. Jälkiehkäisyn reseptipakko on poistettu. Vuosina yhdynnässä olleista peruskoulun tytöistä 28 %, lukion tytöistä 39 % ja ammattiin opiskelevista tytöistä 43 % oli käyttänyt joskus jälkiehkäisyä. Raskauden ehkäisyn tuloksellisuutta voidaan arvioida raskaudenkeskeytystilastojen perusteella. Lisäksi indikaattorina voidaan käyttää nuorten raskauksia, sillä yli puolet alle 20-vuotiaiden ovat todennäköisesti suunnittelemattomia, koska ne päätyvät raskaudenkeskeytykseen. Vaikka raskauden ehkäisyyn aina liittyvä epäonnistumisen mahdollisuuskin huomioitaisiin, ainakin kolmannes keskeytyksistä olisi estettävissä riittävän ehkäisyn käytöllä. Vuonna 2014 raskaudenkeskeytyksiä oli vuotiailla noin 3.5 / naista kohden ja vuotiailla 16.8 / naista kohden. Erityisenä huolenaiheena ovat lyhyellä aikavälillä toistuvat raskaudenkeskeytykset. Vuonna 2012 vähintään kerran aiemmin raskaudenkeskeytyksessä oli ollut noin kolmannes. Perhesuunnittelun vaikeuksista kertoo se, että raskaudenkeskeytyksen riski on kohonnut 6-8

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 47 kk synnytyksen jälkeen. Noin kymmenesosa raskaudenkeskeytyksessä olleista naisista on synnyttänyt joko samana vuonna tai sitä edeltävänä vuonna. Raskaudenkeskeytysten vähenemisen suuruus vaihtelee kunnittain. Vuosien välillä raskauden keskeytykset ovat laskeneet Espoossa 7 %, mutta Vantaalla 13 %. Raskauden ehkäisyn ja - keskeytysten kustannukset Pitkäkestoinen palautuva ehkäisy (engl. LARC eli long-acting reversibel contraception; kohdunsisäinen ehkäisin, ehkäisykapselit) on useissa tutkimuksissa osoitettu kustannustehokkaaksi. Kertainvestointina se on nuorelle kallis, mutta ajan myötä (käyttöikä 5 v.) kustannukset tasaantuvat. Yhden synnyttämättömälle tarkoitetun kohdunsisäisen ehkäisimen hinta Espoon peruslääkevalikoimassa on noin 100 euroa ja pilleriehkäisy alle 100 euroa vuodessa. Kondomit maksavat 0.5 euroa kappaleelta. Raskaudenkeskeytysten sairaalahinta vaihtelee euron välillä, lisäksi tulevat vastaanottokustannukset 149 euroa / keskeytys. Vaikeutunut tilanne on huomattavasti kalliimpi. Alla olevissa laskelmissa keskihintana on ollut euroa / keskeytys. Tämä ei kuitenkaan ota huomioon tarvittavaa jälkihoitoa eikä esimerkiksi tapauskohtaisesti tarvittavaa psykologista tukea. Espoossa raskauden keskeytyksiä tehdään arviolta 163 kpl/vuosi alle 24- vuotiaiden ikäryhmässä (naisten kokonaismäärä n ). Näiden minimihinta olisi siten noin euroa. Vuoden pilleriehkäisy koulu- tai opiskeluterveydenhuollon kautta maksaisi noin euroa. (Laskuperusteet: Koska luvut on laskettu sellaisen kyselyvastauksen perusteella, joka kuvaa yhtä ajan hetkeä, ne ovat pyöristettyjä arvioita. Mukana ei-ehkäisyä ja pilleriehkäisyä käyttävät tytöt. Nykyiseen tapaan kolmen ensimmäisen kuukauden ehkäisy saadaan valmistajalta. Kondomien käytön hinta-arvioon liittyy monia epävarmuustekijöitä, joten sitä on vaikea luotettavasti euromääräisesti arvioida). Yllä olevaan kustannusarvioon ei ole sisällytetty kouluterveydenhuollon vastaanottopalveluita, koska ne tarjotaan osana säännöllistä koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoa, jolloin ehkäisymenetelmien valinta ja jakelu eivät tuota ylimääräisiä käyntejä. Ehkäisymenetelmien jakelu terveyskeskusten kautta tuottaisi lisäkustannuksia liittyen kasvaviin vastaanottokäyntien määrään ja niiden hallinnointikuluihin (terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanottokäynnin hinta 143 euroa), joten kustannustehokkuus tässä jakelumallissa pienenee. Sen sijaan neuvolassa jälkitarkastuksen yhteydessä annettavaa ehkäisyneuvontaa voisi todennäköisesti tehostaa liittämällä siihen ilmainen ehkäisymenetelmän anto.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 47 Mikäli nyt yksityissektoria käyttävät naiset hakeutuisivat terveysasemien vastaanotoille, kokonaiskustannukset olisivat edellä esitettyjä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kustannuksia suuremmat. Tartuntataudit ja niiden ehkäisy Seksin välityksellä tarttuvien tautien määrissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viiden viime vuoden aikana. Toisaalta uusien tartuntojen määrä ei ole lisääntynyt, mutta ei myöskään kääntynyt toivottuun laskuun. Klamydiatartuntoja todetaan kymmeniä kertoja enemmän kuin muita seksitautitartuntoja. Valtaosa tartunnoista todetaan alle 25-vuotiailla. Tärkein klamydiainfektion jälkitauti on sisäsynnytintulehdus, joka voi aiheuttaa hedelmällisyyden alenemista. Vuonna 2015 HUS sairaanhoitopiirissä todettiin vuotiailla 748 klamydiatartuntaa, vuotiailla vastaava luku oli Jos arvioidaan, että Espoon osuus tartunnoista olisi n. 20 %, luvut olisivat 150 ja 367 tartuntaa. Kustannukset tartuntaa kohden ovat hieman yli 100 euroa (laboratorio- ja vastaanottokustannukset; valtio korvaa lääkityksen). Tippuritartunnat ovat lisääntyneet etenkin nuorilla naisilla, vaikka valtaosa tapauksista todetaan edelleen miehillä. Tippurin hoidon kannalta ongelmana on vastustuskykyisten kantojen lisääntyminen. Samanaikaiset tippuri- ja klamydiainfektiot ovat lisääntyneet. Papilloomavirus (HPV) on yleisin seksin välityksellä tarttuva virus; joka kolmannella yli 20-vuotiaalla naisella on HPV-tartunta. Osa HPVinfektioista etenee syöväksi. Suomessa löydetään vuosittain seulonnoissa noin 2800 syövän esiastetta ja 150 kohdunkaulan syöpää. HPVinfektioiden aiheuttamaa tautitaakkaa tulevaisuudessa vähentävät koululaisille aloitetut HPV-rokotukset. Hormonaalinen ehkäisy laskee sisäsynnytinelinten tulehdusriskiä, mutta kondomin käyttö on paras tapa suojautua seksin välityksellä tarttuvilta taudeilta. Kondomien ilmaisjakelu nuorille ja eritysryhmille edistäisi todennäköisesti niiden käyttöä. Ehkäisyneuvonta ja ehkäisymenetelmien jakelu Raskauden ehkäisyneuvonta tuli kuntien järjestettäväksi Kansanterveyslain myötä vuonna Nykyään Terveydenhuoltolaki säätelee ehkäisyneuvontaa ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen maksutonta järjestämistä. Seksuaaliterveyteen liittyvä neuvonta kuuluu valtioneuvoston asetuksen mukaan neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Suositusten mukaan kouluterveydenhuollossa tulisi olla mahdollisuus antaa nuorille tarvittaessa maksuttomia kondomeja sekä jälkiehkäisypakkauksia. Käytäntö, jossa kouluterveydenhoitaja voi lääkärin ohjeiden mukaan tehdä ehkäisypillereiden aloitukseen liittyvän

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 47 haastattelun ja antaa aloituspakkauksen nuorelle mukaan, on todettu toimivaksi. Samalla varataan aika ensimmäiseen tarkastukseen lääkärin vastaanotolle. Nuori voi myös hakeutua terveysasemalle raskauden ehkäisyyn liittyvissä asioissa. Ehkäisyneuvonnassa keskeinen seikka on nopea pääsy palveluihin ja palvelujen saavutettavuus. Nuorten seksuaaliterveysvastaanottoa kehitetään parhaillaan Espoossa. Äitiysneuvolassa synnytyksen jälkitarkastukseen kuuluu seksuaali- ja ehkäisyneuvonta ml keskustelu tulevasta ehkäisymenetelmän valinnasta. Johtopäätökset Johtopäätöksenä asiaan todetaan, että ehdotus on kannatettava ja että asiaan suhtaudutaan myönteisesti. Jatkossa Espoon kaupunki voisi harkita, että se tarjoaisi - Ilmaiset ehkäisypillerit 9 kk ajaksi tai ensimmäisen pitkäkestoisen ehkäisimen (kohdunsisäisen ehkäisimen tai ehkäisykapselit) alle 20- vuotiaille espoolaisille nuorille sekä Espoon palveluihin oikeutetuille nuorille (esim. opiskelu) koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, nuorten seksuaalivastaanoton sekä terveysasemien kautta. Toiminnassa korostuvat ehkäisyneuvonta ja terveyden edistäminen. - Espoolaisille sekä Espoon palveluihin oikeutetuille vuotiaille naisille synnytyksen jälkitarkastuksen yhteydessä suunnitellun ehkäisyn yllä olevien linjausten mukaisesti. - kondomeja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kautta sekä muissa yhteyksissä, joissa on koolla runsaasti nuoria. Sen sijaan muun raskauden ehkäisyn asiakas kustantaisi nykytilanteen mukaisesti. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Saara Hyrkön ja 15 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee maksuttoman ehkäisyn tarjoamista espoolaisnuorille ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Esittelijä muutti esitystään lisäämällä johtopäätöksiin kohtaan yksi lauseen Toiminnassa korostuvat ehkäisyneuvonta ja terveyden edistäminen.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 47 Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunginhallitus Sivu 22 / / Päihdeasiain neuvottelukunnan kokoonpanon muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Elina Yli-Koski, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus nimeää Päihdeasiain neuvottelukunta -nimiseen toimikuntaan nuorisovaltuuston edustajaksi Nicole Latinin ja varaedustajaksi Alli Toivasen toimikaudelle Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kaupunginhallitus on asettanut toimikaudeksi Päihdeasiain neuvottelukunta -nimisen toimikunnan, jonka tehtävänä on Espoon päihdepolitiikan linjaaminen ja päihdeasioissa tehtävän yhteistyön koordinointi. Nuorisovaltuusto on kokouksessaan valinnut edustajansa Päihdeasiain neuvottelukuntaan toimikaudelle 2016, varsinaiseksi edustajaksi Nicole Latinin ja hänen varaedustajakseen Alli Toivasen. Tiedoksi - Valitut jäsenet

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus Sivu 23 / / Sosiaali- ja terveyslautakunta Yhteistyösopimus sairaalayhteistyöstä Kirkkonummen kanssa Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Teittinen, puh Päivi Vilkki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus 1 hyväksyy tehtäväksi sopimuksen Espoon sairaalan palveluiden tuottamisesta kirkkonummelaiselle, pääasiassa ikääntyvälle väestölle, 2 oikeuttaa perusturvajohtajan allekirjoittamaan liitteineen oheisen yhteistyösopimuksen Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan välillä koskien Espoon sairaalan tuottamia palveluita. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Sopimus 3 Hinta- ja laskutusliite 4 Yhteistoimintasopimuksen henkilöstön asemaa koskeva liite Espoon uuden sairaalan palveluja esitetään tuotettavaksi Espoon oman väestön tarpeiden lisäksi myös Kirkkonummen tarpeisiin. Espoon sairaalaan rakennetaan 255 kuntoutuksen sairaansijaa ikääntyneen väestön hoitoa ja kuntoutusta varten ja 15 sairaansijaa saattohoitoa varten. Lisäksi sairaalaan kuuluu 22 hoitopaikan päivystysosasto. Uuden sairaalan kapasiteetin mitoitus on perustunut omien asiantuntijoiden sekä ulkopuolisen konsultin vuonna 2007 tekemään selvitykseen, jonka mukaan palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä. Sittemmin pääosin väestön ikääntymiskehitykseen perustuvat arviot sairaalahoidon tarpeesta ovat osoittautuneet ylimitoitetuiksi niin Espoossa kuin myös muualla Suomessa. Lisäksi avohoidon parantuneet hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet sekä niistä aiheutuva sairaalahoitojaksojen lyheneminen vähentävät geriatrisen sairaalahoidon tarvetta.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 47 On käynyt ilmeiseksi, että uuden sairaalan kapasiteetti riittää myös Kirkkonummen sairaalahoidon tarpeisiin. Kirkkonummi on luopunut oman terveyskeskussairaalan rakentamisesta ja päätynyt palvelujen ostamiseen Espoolta. Sopimuksen kohteena ovat Espoon sairaalan päivystysosaston ja vuodeosastojen palvelut. Muut Espoon sairaalan tuottamat palvelut rajataan sopimuksen ulkopuolelle. Tuotteistusta kehitetään tarkemmalle tasolle ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Palvelujen tuottamisesta laaditaan yhteistyösopimus. Yhteistyösopimuksen liitteeksi tulee hinta- ja laskutusliite, jossa sovitaan tarkemmin hinnoittelusta. Sekä yhteistyösopimus että hinta- ja laskutusliite allekirjoitetaan. Lisäksi laaditaan yhteyshenkilöliite. Edellisten liitteiden lisäksi laaditaan myös palvelukuvaus, jossa sovitaan tarkemmin sopimuksen kohteena olevan palvelun tuottamiseen ja yhteistoimintaan liittyvistä käytännön menettelyistä ja toimintatavoista. Palvelukuvauksessa sovitaan myös tarkemmin sopijapuolten tehtävistä ja vastuista. Palvelukuvauksen on sovittu valmistuvan mennessä. Myös palvelukuvaus allekirjoitetaan. Asian valmistelu Sosiaali- ja terveyslautakunta on kehottanut toimialaa valmistelemaan Espoon uuden kuntoutus- ja kotiutussairaalan käyttöä myös Kirkkonummen tarpeisiin. Asiaa on Espoossa valmisteltu työryhmässä, joka on selvittänyt sopimuksen perustetta, sisältöä, yhteistoiminnan tuomia hyötyjä, taloutta ja palvelujen hinnoittelua sekä Kirkkonummelta siirtyvän henkilöstön sijoittumista ja asemaa. Saavutettava hyöty Työryhmä on arvioinut, että Kirkkonummen terveyskeskussairaalahoidon keskittäminen Espoon uuteen sairaalaan lisää alueellista yhteistyötä ja tuo merkittävää synergiahyötyä. Ratkaisu lisää sairaalan valmistuvien tilojen käyttöastetta ja näin ollen pienentää Espoon kaupungille maksettavaksi tulevia kiinteistökuluja. Vastaavasti Kirkkonummen kunnan ei tarvitse investoida terveyskeskussairaalan rakentamiseen. Espoon sairaala on osa Jorvin kampuksen palvelukokonaisuutta ja Espoon sairaalan tuottamat palvelut integroituvat HUS Jorvin palveluihin. Jorvin kampuksen hoitoon liittyvät ja hoitoa tukevat tukipalvelut ovat yhtenäiset kaikille toimijoille. Palveluintegraatio parantaa toiminnan sujuvuutta ja potilasturvallisuutta sekä tehostaa palvelutuotantoa. Kirkkonummen väestö käyttää jo nyt mm. HYKS Akuutin päivystysajan palveluita ja sopimuksen myötä tarjoutuu mahdollisuus myös Espoon sairaalan päivystysosaston ja vuodeosastojen käyttöön.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 47 Palvelujen hinnoittelu ja talous Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Sopimuksen mukaiset tuotteet ovat hoitopäivä Espoon sairaalan päivystysosastolla ja hoitopäivä Espoon sairaalan vuodeosastolla. Hinnoittelussa noudatetaan Espoon vahvistamia hintoja. Espoo hinnoittelee ja laskuttaa palvelut noudattaen omakustannusperiaatetta. Hoitopäivät laskutetaan toteutuneen käytön mukaan. Sopimuksen tekohetkellä arvioidaan Kirkkonummen tarvitsevan keskimäärin noin 30 sairaansijaa. Sopimuksessa ei kuitenkaan sovita sairaansijojen lukumäärästä vaan hoitopäivät laskutetaan toteutuneen käytön mukaan. Sopimuksen rahallinen on noin viisi miljoonaa euroa vuodessa. Kirkkonummelta Espooseen siirtyvä henkilöstö Kirkkonummen kunnan terveyskeskussairaalan tulosyksikössä työskentelevät 19 sairaanhoitajaa, 1 osastonhoitaja, 18 lähi- tai perushoitajaa ja 2 osastonsihteeriä siirtyvät Espoon kaupungin palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Heille Espoo perustaa nimikkeidensä mukaiset virat ja työsuhteiset tehtävät. Niihin siirtyvä henkilöstö siirtyy ilman hakumenettelyä. Menettelystä vallitsee yhteinen näkemys henkilöstön edustajien ja työnantajan kesken. Yhteistoimintalain mukainen menettely on suoritettu. Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy tehtäväksi sopimuksen Espoon sairaalan palveluiden tuottamisesta kirkkonummelaiselle, pääasiassa ikääntyvälle väestölle. 2 esittää kaupunginhallitukselle, että se oikeuttaa perusturvajohtajan allekirjoittamaan liitteineen oheisen yhteistyösopimuksen Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan välillä koskien Espoon sairaalan tuottamia palveluita. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 134 Kaupunginhallitus Sivu 26 / / Sosiaali- ja terveyslautakunta Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvitys vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Kiviniitty, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvityksen vuodelta 2015, 2 kehottaa toimialoja ottamaan huomioon selvityksessä esitettyjä kehittämistarpeita ja toimenpide-ehdotuksia palveluja kehittäessä sekä talousarviovalmistelussa, 3 lähettää selvityksen liikunta- ja nuorisolautakunnalle sekä kulttuurilautakunnalle, 4 päättää liittää selvityksen kaupungin tilinpäätöksen liitteeksi. Käsittely Päätös Esittelijän muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 5 Vammaisasiamiehen selvitys vuodelta 2015 Vammaisasiamies sijoittuu kaupungin organisaatiossa sosiaali- ja terveystoimen esikuntaan, mutta tehtävä on poikkihallinnollinen. Vammaisasiamies edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta, syrjimättömyyttä ja perusoikeuksien toteutumista. Vammaisasiamies toimii vammaisneuvoston asioiden valmistelijana ja sihteerinä, vammaispoliittisen ohjelman hankkeiden koordinoijana sekä poikkihallinnollisena asiantuntijana. Vammaisasiamies edistää palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä myönteistä asennoitumista

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 134 Kaupunginhallitus Sivu 27 / 47 esteettömyyttä ja vammaisuutta kohtaan. Hän toimii linkkinä kaupungin eri toimijodien ja vammais- ja potilasjärjestöjen välillä. Vammaisasiamies ottaa vastaan kuntalaisten palautteita ja kehittämisehdotuksia. Esitän seuraavia toimenpiteitä: Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutuminen sekä tietoisuus vammaisuudesta Vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta tulee aktiivisesti vahvistaa ja arvioida niiden toteutumista. YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimus ratifioitaneen kesällä 2016 ja yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Yhdenvertaisuuslaki koskee monelta osin yksityistä toimintaa ja kaikkea kunnan toimintaa mukaan lukien asiakaspalvelu. Viranomaisilla ja koulutuksen järjestäjillä sekä työnantajilla, joiden palveluksessa on vähintään 30 henkilöä, tulee olla yhdenvertaisuussuunnitelma. YK:n vammaisten sopimuksessa todetaan, että tietoisuutta vammaisista henkilöistä tulee lisätä koko yhteiskunnassa, myös perheiden tasolla, ja edistää vammaisten henkilöiden oikeuksien ja arvon kunnioittamista. Tietoisuutta vammaisuudesta ja myönteistä asennoitumista vammaisuutta kohtaan voidaan lisätä yhteistyön ja koulutuksen kautta. Esitän koulutusta kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille vammaisuudesta, yhdenvertaisuuslaista ja YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksesta. Tiedon saavutettavuus Tiedon saavutettavuuden varmistamisessa on huomioitava kaikille soveltuva tiedottaminen ja kuinka tiedottaminen tavoittaa kohderyhmän. Tarvitaan tiedottamista eri kanavien kautta, ainoastaan internet-sivuilla tiedottaminen on harvoin riittävää. Erityisesti silloin, jos tiedotuksen on tarkoitus tavoittaa kaikki espoolaiset tai tietyn palvelun kaikki käyttäjät, tulee kiinnittää huomiota siihen, että vastaanottaja todella tavoittaa tiedon erityisesti asiakkaaseen suoraan vaikuttavissa asioissa (mm. muutokset palveluissa tai maksuissa). Tarvitaan myös henkilökohtaista tiedottamista. Esitän tiedon saavutettavuuteen linjausta, miten eri asioista tiedotetaan, että tieto on kaikille/kohderyhmälle saavutettavaa. Käyttäjätiedon hyödyntäminen ja yhteistyö palvelun/toiminnan käyttäjien kanssa Käyttäjätiedon hyödyntäminen on voimavara, joka varmimmin johtaa siihen, että lopputulos on kaikille käyttäjille sopiva. Yhteistyö käyttäjien kanssa tulisi käynnistää heti suunnittelun alussa. Tämä on tärkeää kaikessa suunnittelussa. Rakennushankkeissa toiminnallinen esteettömyys tulee huomioida hankkeen kaikissa vaiheissa. Oikeaaikainen vaikuttaminen on tavoitteena vaikuttajatoimielimet ja uusi

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 134 Kaupunginhallitus Sivu 28 / 47 kuntalaki - hankkeessa. (vaikuttajatoimielimiä ovat vammaisneuvosto, vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto) Esitän palvelujen/toimien suunnitteluprosesseihin käyttäjien mukaan ottamista yhteistyöhön hankkeen/palvelun suunnitteluun heti alusta lähtien. Rakennushankkeisiin tulisi suunnitella prosessi, jossa toiminnallinen esteettömyys huomioidaan kaikissa vaiheissa. Asiakkaan kohtaamisen ja välittävän palvelukulttuurin vahvistaminen Asiakkaan kohtaaminen, kunnioittaminen ja myönteinen asennoituminen ovat voimavara, joka tulisi ottaa entistä vahvemmin käyttöön. Ystävällinen ja avulias palvelu todettiin yhteiseksi nimittäjäksi myönteisille palvelukokemuksille, Toinen oli kiinnostus asiakkaan tilanteesta. Työyhteisön toimintakulttuuri heijastuu myös asiakaspalvelutilanteisiin. Asiakkaan kohtaamiseen liittyvä koulutus nähdään tärkeänä toimenpiteenä mm. vammaispoliittisessa ohjelmassa. Esitän asiakkaan kohtaamisen ja välittävän palvelukulttuurin vahvistamista koulutuksella. Vammaispalveluiden laadun valvonta Palvelun laadulla on tärkeä merkitys. Kaupungin palvelujen järjestäjänä tulee valvoa aktiivisesti palvelun laatua, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden kohdalla. Asiakkaan palaute voi olla vain osa laadun seurantaa. Pystyäkseen seuraamaan palvelun laatua asiakkaiden tulisi tietää, minkälaista palvelun laatua palveluntuottajalta edellytetään. Sosiaalihuoltolaki edellyttää omavalvontasuunnitelman laadintaa myös kaupungin omilta asumisyksiköiltä. Esitän ostopalvelujen laadun valvonnan vahvistamista erityisesti vammaisten henkilöiden asumispalveluissa ja henkilökohtaisessa avussa. Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisen avun -kyselyssä vammaisten henkilöiden työnantajille tuloksissa todetaan, että vastaajien kokemukset, kyky toimia työnantajana ja hoitaa siihen sisältyviä velvoitteita sekä suhtautuminen ja tyytyväisyys työnantajamalliin vaihtelevat. Kyselyn mukaan eniten vaikeuksia on sopivan avustajan ja sijaisen löytämisessä, avun saannissa tarvittavina aikoina avun ja avustajan rekrytoinnissa. Myös lisätiedon ja ohjauksen tarve oli puolella vastaajista suuri. Keskeinen tulos oli myös, että henkilökohtaisen avun järjestämistapaa päätettäessä vaikeavammaisen ihmisen omalle mielipiteelle tulee antaa suuri merkitys. Esitän edellisiin tuloksiin perustuen, että henkilökohtaisen avun järjestämistapaa päätettäessä otetaan vaikeavammaisen henkilön tarpeet ja oma mielipide ensisijaiseksi sekä ryhdytään toteuttamaan avustajavälitystä sopivien avustajien ja sijaisten löytämiseksi. Esitän kyselyn tekemistä myös muiden kuin työnantajamallin järjestämistapojen käyttäjille.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 134 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 47 Työ, opiskelu, mielekäs tekeminen Vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta voidaan merkittävästi edistää etsimällä konkreettisia keinoja vammaisten henkilöiden opintojen tukemiseen, työllistymisen edistämiseen ja mielekkään tekemisen varmistamiseen yhteistyössä vammaisten henkilöiden kanssa. Tällä toimenpiteellä on monia muitakin merkittäviä vaikutuksia kuten kuuluminen yhteisöön, yksinäisyyden ehkäisy ja itseluottamuksen vahvistumista. Esitän konkreettisten keinojen etsimistä vammaisten henkilöiden opiskelun, työllistymisen ja mielekkään tekemisen edistämiseen. Toimenpide-ehdotukset, joista tarkemmin selvityksessä: - Vammaisten henkilöiden huomioiminen kaikissa ohjelmissa ja hankkeissa - Tilastotiedon lisääminen mm. hyvinvointiin vaikuttavat asiat - Esteettömät internet-sivut ja viittomakielisen tiedottamisen lisääminen - Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöille aikaa henkilökohtaisempaan työhön - Asumisen vaihtoehtojen kehittäminen ja tarpeenmukaiset palvelut - Äkillisiin avuntarpeisiin vastaaminen - Liikennevalojen ääniopasteiden luotettava toiminta - Esteettömän joukkoliikenteen ja kutsuohjattujen palvelulinjojen kehittäminen - Espoon Asuntojen esteettömien asuntojen vuokraukseen vammaispalvelun välivuokraus, kunnes asunnolle löydetään esteetöntä asuntoa tarvitseva asukas sekä muunneltavien asuntojen rakentaminen - Opinto-ohjauksen prosessin kehittäminen. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvityksen vuodelta kehottaa sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ottamaan huomioon selvityksessä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat palvelutoiminnan kehittämisessä

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 134 Kaupunginhallitus Sivu 30 / 47 3 lähettää selvityksen käsiteltäväksi kaupunginhallitukselle ja esittää, että siinä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat otetaan huomioon palvelujen ja toimintojen kehittämisessä, talousarviossa ja taloussuunnitelmassa 4 lähettää selvityksen tekniselle lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ja svenska rum -lautakunnalle. Käsittely Päätös Puheenjohtaja esitti Hiltusen kannattamana lisäysehdotuksen päätösehdotuksen uudeksi kohdaksi viisi Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tuodaan elokuussa 2016 selvitys, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty vammaisasiamiehen esittämien ehdotusten ja näkökohtien myötä. Lisäysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvityksen vuodelta kehottaa sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ottamaan huomioon selvityksessä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat palvelutoiminnan kehittämisessä 3 lähettää selvityksen käsiteltäväksi kaupunginhallitukselle ja esittää, että siinä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat otetaan huomioon palvelujen ja toimintojen kehittämisessä, talousarviossa ja taloussuunnitelmassa 4 lähettää selvityksen tekniselle lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ja svenska rum -lautakunnalle. 5 Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tuodaan elokuussa 2016 selvitys, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty vammaisasiamiehen esittämien ehdotusten ja näkökohtien myötä. Tiedoksi

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 135 Kaupunginhallitus Sivu 31 / / Sosiaali- ja terveyslautakunta Espoon kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Eva Peltola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan sosiaali- ja potilasasiamiehen selvityksen koskien sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien oikeuksien ja aseman kehitystä Espoossa vuonna 2015, 2 kehottaa toimialoja ottamaan huomioon selvityksessä esitettyjä kehittämistarpeita ja toimenpide-ehdotuksia palveluja kehittäessä sekä talousarviovalmistelussa, 3 lähettää selvityksen liikunta- ja nuorisolautakunnalle sekä kulttuurilautakunnalle, 4 päättää liittää selvityksen kaupungin tilinpäätöksen liitteeksi. Käsittely Päätös Liite Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys vuodelta 2015 Selvityksen on koonnut Unto Ahvensalmi ajalta ja asiamies Eva Peltola ajalta Sosiaali- ja potilasasiamiehen tehtävät perustuvat lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, sekä lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista. Asiamies neuvoo ja auttaa oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä, ja voi toimia välittäjänä (ei kuitenkaan asianajajana). Asiamies ei tee itse päätöksiä eikä voi muuttaa viranomaisten tekemiä

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 135 Kaupunginhallitus Sivu 32 / 47 päätöksiä. Asiamies toimii asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi, ja seuraa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa sekä raportoi siitä vuosittain kaupunginhallitukselle. Asiamiehet kiinnittävät huomiota siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat lakisääteisiä, ja palvelujärjestelmä perustuu perustuslain 19 :ään jokaisen oikeudesta sosiaaliturvaan tarvittaessa. Kokonaisvaltaista näkemystä kuntalaisen palvelukokonaisuudesta tarvitaan entistä enemmän, kun palveluja keskitetään ja ne menevät kauemmaksi ihmisten asuinalueilta. Espoon palvelujärjestelmä on myös tavallaan tullut hajanaisemmaksi, kun erilaiset toimijat kaupungin oman toiminnan rinnalla lisääntyvät esimerkiksi ostopalvelujen ja palvelusetelijärjestelmän kautta tai terveyspalveluja kehitettäessä. Monimutkaistuvassa ja pirstoutuvassa järjestelmässä on riskinä, että kukin palvelutoiminto hoitaa vain yhtä asiaa, eikä tiedetä riittävästi muiden toiminnasta, niin että voitaisiin ohjata ja neuvoa palvelujen tarvitsijoita huomioiden asiakkaan koko palvelukokonaisuuden. Esimerkiksi palvelusetelin myötä mm. palvelun virhetilanteet siirtyvät pääsääntöisesti kuluttajaoikeuden puolelle. Terveyspalveluista Espoossa todetaan, että kokonaisuutena palvelut toimivat kuitenkin hyvin eikä julkisessa keskustelussa esitettyä julkisten terveyspalvelujen heikentymistä ole kokonaisuutta tarkasteltaessa ollut nähtävissä. Asiamiehet esittävät mm. näitä konkreettisia asioita huomioitaviksi palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä: Aikuissosiaalityö 1. Seurataan, että sosiaalitoimistoihin pääsy matalalla kynnyksellä ja tasapuolisesti molempiin toimistoihin toteutuu siitä huolimatta, että sosiaalitoimistojen määrää ja aukioloaikoja on supistettu. Seurantaa olisi hyvä olla sen aikaa, jotta tiedetään, takaako nykyinen resursointi riittävän palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden. 2. EU-maista Suomeen muuttaneiden ja muiden ulkomaalaistaustaisten, alle viisi vuotta maassa asuneiden oikeus toimeentulotukeen lakkautettiin pääkaupunkiseudulla. Olisi toivottavaa, että tästä huolimatta heidän toimeentulotukea koskevien kielteisten päätösten yhteydessä heidän tilanteitaan tarkasteltaisiin aina kuitenkin myös yksilöllisesti. Mikäli päätös pysyy kielteisenä, sen yhteydessä tehtäisiin myös suunnitelma henkilön tai perheen selviytymiskeinoista ja vaihtoehdoista. Ikäihmisten palvelut 1. Olisi hyvä olla seurantaa vastuutyöntekijöiden - lakisääteinen velvoite alkaen kotona asuville, paljon apua ja tukea tarvitseville - työn toteutumisesta Espoossa. Lisäksi kannattaisi seurata myös sitä, millaisia kokemuksia vastuutyöntekijämallista on sekä ikääntyneillä, heidän omaisillaan että työntekijöillä.