STRATEGINEN JOHTAMINEN

Transkriptio

1 STRATEGINEN JOHTAMINEN Menestyksen timantti MIKA KAMENSKY TALENTUM HELSINKI 2010

2 Omistan kirjan kaikille niille, joilla on halua ja rohkeutta hioa menestyksen timanttia ja sen särmiä, strategiaa, johtamista, osaamista ja vuorovaikutusta, paremman tulevaisuuden hyväksi. Copyright 2010 Talentum Media Oy ja kirjoittaja 2., tarkistettu painos Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine, Jarkko Nikkanen Taitto: NotePad ISBN Kariston Kirjapaino Oy Hämeenlinna 2010

3 Käsissäsi on nyt Strateginen johtaminen menestyksen timantti -kirjan toinen, tarkistettu painos. Tosin tuntuu jotenkin hassulta puhua vasta toisesta painoksesta niin pitkästä oppimis- ja kehittämisprosessista on kysymys. Strategisen ajatteluni siemenet istutettiin jo opiskeluaikoina Turun kauppakorkeakoulussa. Mieliaineeni oli kansantaloustiede, siitä kiitos opettajilleni professori Veikko Reinikaiselle ja professori Veikko Halmeelle. Erityisesti kansantaloustieteen mikrotalous toi jo silloin esiin sellaisia strategiseen ajatteluuni lähtemättömästi vaikuttaneita nimiä kuin Ansoff, Galbraith, Cyert, March ja Penrose. Syksyllä 1970 aloitin työskentelyn talous- ja management-kouluttajana, ja vähitellen mukaan tuli myös liiketoiminnan kehittämisen ja tavoitejohtamisen konsultointi. Samalla vahvistui se vakaa näkemykseni, että pitkällä aikavälillä strategia ratkaisee yritysten menestymisen. Tuon näkemyksen myyminen edes yritysjohdolle ei 1970-luvun Suomessa kuitenkaan ollut helppoa. Yritysmaailman vajavaisen ymmärryksen lisäksi asiaa hidasti se, että Suomi oli enemmän suunnitelma- kuin markkinatalous, ja monien yritysten kilpailutilanne oli varsin rajoittunut. Onneksi toimialalla kuitenkin oli muutamia edelläkävijäyrityksiä ja -henkilöitä. Selkeänä kärkiyrityksenä oli Kone Osakeyhtiö, joka megaguru Igor Ansoffin johdolla jo 1970-luvun alussa määritti strategiset bisnesalueensa ja alkoi muutenkin erittäin voimakkaasti panostaa liiketoiminnan ja henkilöstön kehittämiseen. Niinpä Metalliteollisuuden Keskusliiton (nyk. Teknologiateollisuus ry) hallitus Kone Oy:n ja eräiden muiden kärkiyritysten (mm. Wärtsilä, Sohlberg, Nokia, Upo) avittamana loppuvuonna 1979 päätti panostaa koko toimialan strategiseen johtamiseen. Olin tammikuussa 1980 ryhtynyt itsenäiseksi yrittäjäksi. Tein Metalliteollisuuden Keskusliitolle toimeksiantona kolme vuotta kestäneen tuotekehitysprojektin, jossa apunani oli johtoryhmä, ohjausryhmä ja projektiryhmä ( tukijat, lukijat ja tekijät ). Projektissa oli kahdeksan pilottiyritystä, ja KTM osallistui hankkeen rahoitukseen. Tuotteen valmistuminen alkuvuonna 1983 osui ihanteelliseen aikaan: Harvardin professori Michael E. Porter oli juuri kehittänyt teorian kilpailustrategioista ja saanut maailman ymmärtämään, kuinka keskeinen liiketoimintataso on yritysten strategiatyössä. 9

4 Niinpä uudelle strategiatuotteelle ja siihen perustuvalle strategiakonsultoinnille oli suuri kysyntä myös Suomessa. Ensimmäisenä Rauma-Repola keväällä 1983 aloitti strategiatyön kaikilla toimialoilla ja niiden tulosyksiköissä. Sitä seurasi Kymi- Strömberg, jonka jälkeen joukkoon liittyi lukemattomia suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä. Alusta lähtien strategiakansion ja -konsultoinnin perustana on ollut yrityksen strateginen arkkitehtuuri, joka on tämän uusimmankin kirjan jäsennyksenä. Kyseinen arkkitehtuuri tosin on ollut jatkuvan tuotekehityksen kohteena, ja merkittäviä muutoksia siihen on tehty muun muassa vuosina 1985, 1989, 1992, 2000 ja Ensimmäisen Strateginen johtaminen -kirjani kustansi sitten kohta Talentumin omistukseen siirtynyt Kauppakaari vuonna Mukana olivat ne kokemukset, joita 30 konsultointivuoden aikana oli kertynyt. Vuosien painoksissa tehtiin lähinnä asiakorjauksia. Vuonna 2008 kirja uudistui perusteellisesti. Uusia asioita otettiin mukaan, vanhoja asioita syvennettiin, eräitä perusfilosofioitakin muutettiin paremmin vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Kirja sai kolme uutta lukua, ja Menestyksen timantti -ajatusmalli tuli voimakkaasti mukaan. Erityisesti vuorovaikutus sai paljon lisäpainoa, koska niin ympäristö-, yritys- kuin yksilötekijätkin ovat kehittyneet sen suuntaan. Kirjan yritysesimerkit, episodit, aforismit ja gurujen lausunnot uudistuivat lähes kaikki. Vuoden 2008 painoksen ovat aiempiin versioihin paneutuneet lukijat hahmottaneet uudeksi kirjaksi, vaikka se perustuu tuttuun ja turvalliseen arkkiteh tuuriin. Nyt käsillä oleva toinen, tarkistettu painos sisältää asiallisesti muutamia täsmennyksiä ja kirjallisuuslisäyksiä. Kirjan ulkoasua, kuvitusta ja kieltä on entisestään hiottu. * * * Sadat kirjat ja kymmenet kongressit ja seminaarit ovat vaikuttaneet strategisen johtamisen taitoihini ja strategiseen ajatteluuni. Vielä tärkeämpiä ovat kuitenkin olleet vuorovaikutteiset tapaamiset tuhansien ihmisten kanssa erilaisissa ammatillisissa tilaisuuksissa ja strategiaprosesseissa. On mahdotonta tässä mainita kaikkia niitä henkilöitä erikseen, joten haluan lausua heille kaikille yhteiset kiitokset saamistani kokemuksista ja opeista. Muutamia keskeisimpiä vaikuttajayrityksiä ja -henkilöitä haluan kuitenkin nostaa esiin. Nykyiset yhtiökumppanini Heikki Marttinen ja Markku Nihti olivat useita vuosikymmeniä hyviä asiakkaitani. Opin heiltä paljon niin strategisesta kuin operatiivisestakin johtamisesta. Heikki ehti olla asiakkaani Kajaani Oy:n, Kone Oy:n, Imatran Voiman, Fortumin ja Eimon aikana. Etenkin hänen sensitiivisyytensä vuorovaikutusjohtajana on aina tehnyt suuren vaikutuksen. 10

5 Myös Markun kanssa asiakassuhde kesti pitkään. Ensin lähes kymmenen vuotta Suomen Puhallintehtaassa, sitten yli kymmenen vuotta ABB Asea Skandiassa ja Elektroskandiassa. Erityisen vaikutuksen teki Markun kyky yhdistää strateginen johtaminen ja operatiivinen tehokkuus. Hänen taitonsa toteuttaa samanaikaisesti sekä tiukkaa että löysää ohjausta ja usko ihmisten pitkäjänteiseen kehittämiseen ovat olleet minulle arvokas opetus. Yhtiökumppanuusvuodet Heikin ja Markun kanssa ovat olleet todella antoisia. Ne ovat hyvin toteuttaneet yhtiömme neljättä perusarvoa tuloksellinen ja hauska työnteko. Pisimmät yhtäjaksoiset asiakasyrityssuhteet ovat kestäneet noin 15 vuotta. Niistä haluan nostaa esiin kaksi: Schaumanin sekä Lehtosten perheyritykset. Schaumanin levyteollisuudessa oli niin vahva yrityskulttuuri, etten ole sellaista tavannut ennen enkä sen jälkeen. Toimialan vetäjänä oli Risto Lähteenmäki, Suomen levykeisari. Hän oli todellinen liideri, ja hänen ansiotaan ainutlaatuinen yrityskulttuuri pitkälti oli. Olin vuosina tekemisissä yli kolmensadan Schaumanin henkilöstöön kuuluvan kanssa. Kaikki he olivat todella sitoutuneita tehtäväänsä ja yritykseen sekä tekivät erittäin ahkerasti töitä. Työnteko oli sekä tuloksellista että hauskaa. Risto Lähteenmäki pysyi niin henkilökunnan, asiakkaiden kuin muidenkin sidosryhmien keskuudessa erittäin pidettynä ja arvostettuna yritysjohtajana eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Componenta on nykyisin pörssiyhtiö, mutta taustaltaan se on perheyhtiö. Nykyinen toimitusjohtaja Heikki Lehtonen on neljännen polven yrittäjä ja yhtiön suurin yksittäinen omistaja. Tulin Componentaan mukaan strategiakonsulttina vuonna 1982, jolloin yritystä (silloin Suomivalimo) johti kolmannen polven edustaja Yrjö Lehtonen. Hänen pojistaan vanhin, Ari, oli jo mukana, ja seuraavina vuosina tulivat myös Antti ja Heikki yrityksen johtotehtäviin. Oli erittäin mielenkiintoista olla 15 vuotta mukana Suomivalimon, JOT-Yhtiöiden, Santasalo-Vaihteiden ja Componentan kehityksessä niin strategiakonsulttina kuin hallituksen jäsenenäkin. Yritys kasvoi tuona aikana pienestä rautavalimosta keskisuureksi monialayritykseksi. Oli valtava oppi nähdä niin perheyrittäjyyden vahvuudet kuin erityishaasteetkin. Suuri oppi on ollut myös osuustoiminnalliseen liiketoimintaan syventyminen. Vuonna 1996 alkanut kymmenen vuoden strategiajakso osuuskauppa KPO:n kanssa syvensi ymmärrystä siitä, miksi S-ryhmä on jo pitkään vahvistanut asemaansa monilla liiketoiminta-alueilla. Matriisiorganisaatioissa toimiminen, alueellisen toiminnan ja ketjuohjauksen toteuttaminen, on vaativa taitolaji. KPO:n toimitusjohtaja Martti Eurola oli taitava strategi. Martin sekä hänen johtoryhmänsä, hallituksensa ja avainhenkilöstönsä kanssa työskentely antoi strategiseen osaamiseeni monia syventäviä ulottuvuuksia. 11

6 Viime vuosien työskentelystä haluan kiittää myös Veikon Konetta ja sen toimitusjohtajaa Markku Saranpäätä. Vuodesta 2001 jatkunut yhteistyö on antanut paljon. Pienestä, hyvin tappiollisesta yrityksestä on kasvanut alansa merkittävä toimija. Sillä on 2000-luvulla ollut monia hyvin kannattavia vuosia, mutta tulevaisuuden haasteet ovat jälleen kovat. Veikon Kone on hyvä esimerkki siitä, kuinka hyvä toimialaosaaminen ja pitkäjänteinen, nöyrä työnteko tuottavat tuloksia. Yritysihmisistä haluan vielä kiittää Pentti Aholaa. Yhteistyömme alkoi jo vuonna 1984 Outokummussa Kokkolan tehtailla ja jatkui sitten 1990-luvulla Outokummussa Harjavallassa sekä 2000-luvulla Boliden Harjavallassa verkostostrategioiden merkeissä. Pentti on myös kirjoittanut kirjassa olevan casen Boliden Harjavallan verkottumisesta. Ammatillisesti hyödyllisten konsulttikollegojeni määrä on niin suuri, että on pakko olla harmillisen valikoiva. Anneli Valpola ja Kalle Laine ovat kollegoja, jotka ovat olleet aivan alusta lähtien kehittämässä tässä kirjassa esittämiäni ajatuksia ja aihealueita sekä keskustelemassa niistä. Olen heille hyvin kiitollinen. Matti Lainema on strategiakonsultti ja hallitusammattilainen, jonka kanssa käydyistä keskusteluista olen aina nauttinut, vaikka emme aina ole olleet samaa mieltä. Ehkä juuri siitä syystä keskustelut ovatkin olleet niin hedelmällisiä. Konsulttikollegan kiitokset myös Lasse Grönlundille, entiselle työtoverilleni ja nykyiselle Sentica Partnersin sijoitusjohtajalle, jonka kanssa olemme jatkaneet hyödyllisiä strategiakeskusteluja tähän päivään saakka. Kiitokset myös toimistonhoitajalleni Ulla Martikaiselle, joka on jo vuosia pitänyt erilaisia käsikirjoituksiani ajan tasalla. Kirjailija olisi pulassa ilman ammattitaitoista kustannustoimittajaa. Tähän toiseen, tarkistettuun painokseen on Taija Haapaniemi tehnyt erittäin perusteellisen toimitustyön. Kiitos, Taija voin vain ihailla täsmällisyyttäsi, tyylitajuasi ja täydellistä suomen kielen taitoasi. Lopuksi lämpimät kiitokset vaimolleni Päiville. Ilman hänen positiivista asennettaan ja tarmokasta työpanostaan tällainen konsultointi ja kirjoitusurakointi ei olisi ollut mahdollista. Arvostan suuresti tavaksi tulleita yhteisiä keskusteluhetkiämme iltapalan ääressä. Päivin laaja kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemus ja herkkävireinen psykologinen taju ovat antaneet uusia näkökulmia omaan strategiseen ajatteluuni. Lukijoille olen jo etukäteen kiitollinen kaikesta kirjaan liittyvästä palautteesta. Espoon Laajalahdessa syyskuun 15. päivänä 2010 Mika Kamensky 12