RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY. Kuolevan potilaan hoito

Transkriptio

1 0 RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY Kuolevan potilaan hoito Saattohoitoryhmä kevät 2010

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUOLEVAN POTILAAN OIKEUDET 2 2. KUOLEVAN POTILAAN HOITOON LIITTYVIEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY_ Oirehoito Saattohoito Saattohoitoneuvottelu Päätös elvyttämättä jättämisestä 4 3. KUOLEVAN POTILAAN HOITAMINEN Potilaan hoitotahto Omaisten kohtaaminen 7 4. KUOLEVA POTILAS OSASTOHOIDOSSA Kuolevan potilaan hoito Odotettu kuolema osastolla Itsemurha, tapaturma tai muu ennakoimaton kuolema osastolla Vainajan siirto osastolta 9 5. KUOLEVA POTILAS KOTIHOIDOSSA Kotihoitoon liittyvät suositukset Turvallinen hoitoympäristö kotona Odotettu kuolema kotihoidossa tai palvelutaloissa Itsemurha, tapaturma tai muu ennakoimaton kuolema kotona tai palvelutalossa KUN VAINAJA TUODAAN POLIKLINIKALLE VAINAJAN NÄYTTÖ KYLMIÖSSÄ HENKILÖKUNNAN TUKEMINEN 13 LIITE 1. Saattohoitokodit 14 LIITE 2. Ohje kuolemansyyn selvittämisestä 15 LIITE 3. Kuolevan potilaan oireiden hoito 17 LIITE 4. Vainajan valmistelu 24 LIITE 5. Tiedote omaisille 25 LIITE 6. Hautaustoimistot 27 LIITE 7. Defusing -koulutuksen saaneet 28

3 1/28 SAATTEEKSI Tämän saattohoitosuosituksen tarkoitus on luoda yhtenäiset käytännöt saattohoidon toteutuksesta Riihimäen terveyskeskuksen kuntayhtymässä. Tavoitteena on taata kuolevalle potilaalle arvokas kuolema ja hänen läheisilleen mahdollisuus kohdata kuolema henkilökunnan tukemana. Lisäksi ohjeen tarkoitus on tukea henkilökuntaa kuolevan potilaan hoidossa ja hänen omaistensa kohtaamisessa. Kuolevan potilaan hoidossa korostuu potilaan tuntemus siitä, että hänen ihmisyyttään ja itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan. Keskeisenä tavoitteena on, että hänen jäljellä olevan elämänsä laatu on mahdollisimman hyvää. Onnistuaksemme tässä tehtävässä meiltä kaikilta edellytetään inhimillisyyttä, ihmisarvon kunnioittamista sekä saumatonta, tiivistä yhteistyötä. Saattohoitosuositus on ensimmäisen kerran laadittu vuonna Tämä opas noudattaa aikaisemmin laaditun oppaan perusrakennetta kuitenkin siten, että tiedot on päivitetty. Opas korvaa ohjeet: Oirehoito 8/2000, Ohje kuolemansyyn selvittämisestä 13/2005. Riihimäellä Saattohoitotyöryhmä Tiina Halonen Satu Jauhiainen Kristiina Johansson Maarit Kailio Sari Karjalainen Sirkka Kukkola Raija Laine Tuula Lintunen Erja Lukkari Jaana Mäkelä Taimi Palosaari Tarja Sainio Irma Tenhunen sairaanhoitaja, Lopen osasto sairaanhoitaja, Hausjärven osasto perushoitaja, muistisairaiden osasto sairaanhoitaja, kotisairaanhoito sairaanhoitaja, vastaanotto johtava ylihoitaja perushoitaja, akuuttiosasto perushoitaja, kuntoutusosasto ylilääkäri va. johtajaylilääkäri, puheenjohtaja sairaanhoitaja, vastaanotto ylihoitaja va., sihteeri perushoitaja, muistisairaiden osasto

4 2/28 1. KUOLEVAN POTILAAN OIKEUDET Minulla on oikeus - säilyttää persoonallisuuteni kuolemaan asti - tulla kohdelluksi vastuullisena ihmisenä, jonka tahtoa kunnioitetaan elämän loppuun asti - kuolla mahdollisimman kivutta - osallistua hoitoani koskevaan päätöksentekoon ja kieltäytyä hoidosta - saada rehelliset vastaukset kysymyksiini - puhua ääneen kuolemisestani ja niistä tunteista, joita se minussa herättää - saada henkistä ja hengellistä tukea lähestyvän kuolemani aiheuttaman tuskan ja ahdistuksen lievittämiseksi - kuolla kotona, mikäli toivomme näin läheisteni kanssa - kuolla läheisteni ympäröimänä niin. Ellei tämä ole mahdollista, minulla on oikeus siihen, etten kuollessani ole yksin - jatkuvaan ammattitaitoiseen, lääketieteelliseen ja hoidolliseen huolenpitoon huolimatta siitä, että hoidon tavoitteena ei ole paraneminen vaan elämisen laatu elämäni loppuun saakka Lähde: Sovellettu Leena Härkösen teoksesta Lähestyvä kuolema (1990)

5 3/28 2. KUOLEVAN POTILAAN HOITOON LIITTYVIEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY 2.1 Oirehoito Oirehoito (palliatiivinen) on potilaan kokonaisvaltaista hoitoa, kun sairaus ei ole parannettavissa eikä elämän pidentäminen ole ainut hoidon päämäärä. Ajallisesti oirehoito ei ole sidoksissa kuoleman läheisyyteen, vaan oirehoidon vaihe voi sairaudesta riippuen kestää jopa vuosia. Keskeistä on kivun ja muiden oireiden lievitys sekä psykologisiin, sosiaalisiin ja hengellisiin sekä maailmankatsomuksellisiin ongelmiin paneutuminen. Oirehoito tukee elämää ja pitää kuolemaa siihen kuuluvana normaalina prosessina. Oirehoidon päämäärä on potilaan ja hänen läheistensä hyvinvointi. Oirehoito auttaa potilasta elämään mahdollisimman aktiivisesti kuolemaansa asti ja tukee läheisiä selviytymään potilaan sairauden aikana sekä kuoleman jälkeen. 2.2 Saattohoito Saattohoito (hospice-hoito) on osa oirehoitoa yleensä elämän viimeisinä päivinä tai viikkoina. Saattohoidolla tarkoitetaan vaikeasti sairaan ihmisen hoitoa silloin, kun parantavaa hoitoa ei ole enää tarjolla eikä taudin etenemiseenkään enää kyetä vaikuttamaan. Keskeisenä tavoitteena on hoitaa potilasta niin, että hänen jäljellä olevan elämänsä laatu on mahdollisimman hyvää. Saattohoidossa vältetään turhia tutkimuksia ja toimenpiteitä. Saattohoidon tavoitteena on, että kuolema olisi mahdollisimman oireeton ja turvallinen ja että omaiset selviytyisivät läheisen poismenosta. Saattohoitoa voidaan toteuttaa sekä kotona että sairaalassa tai muussa laitoksessa. Liitteessä 1 saattohoitokodit. Sana saattohoito on korvannut käsitteen terminaalihoito. Saattohoito on potilaslaissa tarkoitettu tärkeä hoitopäätös, josta on neuvoteltava ja päätettävä yhteisymmärryksessä potilaan ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa. Keskusteluista on tehtävä merkinnät potilasasiakirjoihin. Saattohoitopäätös ei tarkoita kaikkien hoitojen lopettamista. Se on niiden lääketieteellisten keinojen käyttämistä, joilla voidaan taata jäljellä olevan elämän laatu. Näitä keinoja ovat hoidettavan oireiden, esimerkiksi kivun ja pahoinvoinnin, lievittäminen. Saattohoidossa olevan ihmisen toiveiden kuunteleminen ja toteuttaminen on tärkeää. Hänen kanssaan pyritään myös luomaan turvallinen ja jatkuva hoitosuhde. Saattohoidossa kiinnitetään huomiota kuolevan ja hänen läheistensä hyvään yhdessäoloon elämän viimeisinä päivinä.

6 4/ Saattohoitoneuvottelu Saattohoitoneuvotteluun osallistuvat potilas, lääkäri, hoitohenkilökuntaa sekä potilaan suostumuksella omainen. Neuvottelussa pohditaan tilannetta, sovitaan saattohoitoon siirtymisestä ja keskustellaan sen merkityksestä ja potilaan ja omaisten toiveista hoidon suhteen. Jos potilas kieltää omaistensa osallistumisen hoitoneuvotteluun, on lääkärin joka tapauksessa hyvä keskustella yleisellä tasolla potilaan hoidosta omaisten kanssa huomioon ottaen salassapitoon liittyvät säännökset. Hoitoneuvottelussa keskustellaan potilaan taudin kulusta ja taudin oireita helpottavista hoidoista, erityisesti kivun hoidosta. Keskustelun tärkein asia on potilaan oman tahdon selvittäminen. Saattohoitoon siirryttäessä kuulostellaan myös omaisten suhtautumista. Jos saattohoitoon siirrytään, se kirjataan potilaan papereihin siten, että se on myös päivystävien lääkärien nähtävillä. 2.4 Päätös elvyttämättä jättämisestä Päätös elvyttämättä jättämisestä ei ole päätös saattohoitoon siirtymisestä. Päätös ei myöskään tarkoita sitä, ettei potilasta muutoin hoidettaisi hänen tilansa edellyttämällä tavalla. Päätös elvyttämättä jättämisestä (ER/DNR-päätös) tarkoittaa, että potilasta ei elvytetä mahdollisen sydän- tai hengityspysähdyksen sattuessa. Tällaiseen ratkaisuun voidaan päätyä vaikeiden sairauksien hoidon siinä vaiheessa, kun hoitava lääkäri toteaa potilaan kokonaisennusteen olevan huonon ja potilaan perussairauksien voimakkaasti heikentävän hänen mahdollisen elvytyksen jälkeistä ennustettaan. Lääkärin on päätöstä tehdessään otettava huomioon potilaan perussairauden ennuste, tiedot hänen elimistönsä jäljellä olevista voimavaroista sekä potilaan oma, hoitoaan koskeva tahto. Tilanteessa, jossa täysi-ikäinen potilas ei ole kykenevä päättämään hoidostaan, on ennen hoitopäätöksen tekemistä kuultava potilaan laillista edustajaa, lähiomaista tai muuta läheistä sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena. ER/DNR-päätös on tärkeä hoitopäätös ja potilasta tulee hoitaa yhteisymmärryksessä hänen laillisen edustajansa, lähiomaisensa tai muun läheisensä kanssa. Jos laillinen edustaja, lähiomainen tai muu läheinen kieltää hoidon antamisen tai hoitotoimenpiteen tekemisen potilaalle, potilasta on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä suostumisesta kieltäytyvän henkilön kanssa muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos laillisen edustajan, lähiomaisen tai muun lähei-

7 5/28 sen näkemykset hoidosta eroavat toisistaan, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena. Päätös elvyttämättä jättämisestä on merkittävä potilasasiakirjoihin siten, että merkinnästä käy ilmi päivämäärä, päätöksen tehneen lääkärin nimi, päätöksen perusteet, potilaan tai hänen sijastaan päätäntävaltaa käyttäneen henkilön käsitys ja myös tieto siitä, miten se on selvitetty. Lääkärin on annettava selvitys potilaalle tai omaiselle välttäen ammatillista kielenkäyttöä siten, että päätöksen sisältö riittävästi ymmärretään. 2.5 Kuolemansyyn selvittäminen Kuolemasta on ilmoitettava joko lääkärille tai poliisille, joiden tehtävänä on aina käynnistää kuolemansyyn selvitys. Kuolinsyyn selvittämiseksi henkilölle tehdään joko lääketieteellinen tai oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvitys. Tarkemmat ohjeet liitteessä 2.

8 6/28 3. KUOLEVAN POTILAAN HOITAMINEN Potilaan fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista huolehditaan niin, että hän saa hoivaa, henkistä ja hengellistä tukea tarpeittensa mukaan. - Hoidon tavoitteena on hyvä kuolema. - Potilaalta kysytään hänen toiveitaan ja niitä pyritään noudattamaan. - Huolehditaan puhtaudesta, hyvästä suun ja ihon hoidosta, asentohoidosta ja ravitsemuksesta, lääkityksestä ja eritystoiminnoista. - Oireenmukainen hoito käsittää sairaudesta johtuvien oireiden ennaltaehkäisyn, seurannan ja hoidon ks. erillinen ohje OIREHOIDOISTA (Liite 3). - Luodaan mahdollisimman viihtyisä ja rauhallinen ympäristö. - Potilaan luona ollaan kiireettä ja niin että hän tuntee olonsa turvalliseksi. - Pyritään siihen, että potilasta hoitavat samat henkilöt. - Käytetään vain tarkoituksenmukaisia hoitokeinoja. - Vältetään tuottamasta potilaalle ylimääräistä kipua hoitotilanteissa. - Hoidossa käytetään myös lääkkeettömiä hoitokeinoja esimerkiksi fysio- tai toimintaterapiaa. 3.1 Potilaan hoitotahto Hoitotahto on henkilön tahdonilmaus omasta hoidostaan sen tilanteen varalle, jos hän vakavan sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden heikkouden vuoksi menettää kyvyn päättää omasta hoidostaan. Hoitotahdossa määritellään ne tilanteet, jolloin luovutaan potilaan elämää lyhytaikaisesti pidentävistä, keinotekoisista elintoimintoja ylläpitävistä hoitotoimista. Hoitotahdon avulla esimerkiksi muistisairautta sairastava ihminen voi ilmaista omaa hoitoaan koskevan tahtonsa sellaisen tilanteen varalta, että hän ei itse enää pysty osallistumaan hoitopäätöksen tekemiseen. Hoitotahdossa voidaan mm. ilmaista suostumus tai kielto tiettyihin hoitotoimenpiteisiin, nimetä sijaispäättäjä hoitoa koskeviin ratkaisuihin sekä esittää toiveita hoivan ja elämänlaadun suhteen. Hoitotahdon allekirjoittavat hoitotahdon tekijän lisäksi kaksi samanaikaisesti läsnä olevaa todistajaa. Jos osastolla oleva potilas haluaa ilmaista hoitoa koskevan tahtonsa tulevaisuuden varalle, tästä on tehtävä selkeä, potilaan itsensä varmentama merkintä potilasasiakirjoihin tai liitettävä niihin erillinen potilaan tahdon ilmaiseva asiakirja. Potilasasiakirjoihin on lisäksi tehtävä merkinnät siitä, että potilaalle on annettu riittävä selvitys vaikutuksista, joita hänen tahtonsa noudattamisesta voi seurata. Hoitotahdon olemassaolo kirjataan TIIVISTELMÄ -lehden Erityistä huomiota -osioon ja lääkäri kirjaa sen myös YLE -lehdelle. Allekirjoitettu hoitotahto säilytetään potilasasiakirjoissa. Efficasta löytyy hoitotahtolomake. (lomakkeet hoitotyö htahto)

9 7/28 Potilas voi muuttaa tai peruuttaa hoitotahdon milloin haluaa, jolloin sitä koskeviin merkintöihin sovelletaan samoja periaatteita, joita sovelletaan potilasasiakirjoissa olevan virheen korjaamiseen. Korjaaminen on tehtävä siten, että sekä alkuperäinen että korjattu merkintä ovat myöhemmin luettavissa. Korjauksen tekijän nimi, virka-asema, korjauksentekopäivä sekä korjauksen peruste on merkittävä potilasasiakirjoihin. 3.2 Omaisten kohtaaminen Läheisten ajatukset potilaan lähestyvästä kuolemasta voivat olla ristiriitaisia. Toisaalta toivotaan potilaalle kivutonta kuolemaa ja kärsimyksen loppumista, toisaalta toivotaan hänen elävän mahdollisimman pitkään. Luopuminen on usein sitä vaikeampaa, mitä läheisempi potilas on. Ihanteellista olisi, että läheiset kykenisivät puhumaan potilaan kanssa lähestyvästä kuolemasta, mikäli potilas sitä toivoo. Kuolemasta puhuminen helpottaisi myös läheisten surutyötä. Läheisten tehtävänä on tuoda turvallisuuden ja läheisyyden tunnetta kuolevalle potilaalle. Omaisten oloa kuolevan lähellä tuetaan mahdollisuuksien mukaan ja heitä rohkaistaan olemaan kuolevan lähellä, heidän havaintojaan kunnioitetaan ja heille annetaan tunnustusta toimistaan. Riihimäen seudun terveyskeskuksessa on tehty omaisille/läheisille suunnattu opas kuolemasta. Oppaan tarkoitus on tukea ja rohkaista omaisia tekemään surutyönsä omalla tavallaan. Oppaassa käsitellään suruun liittyvää teoreettista tietoa, jotta omaisten olisi helpompi ymmärtää omaa pahaa oloaan ja tiedostaa surun aiheuttamia psyykkisiä ja fyysisiä tuntemuksia.

10 8/28 4. KUOLEVA POTILAS OSASTOHOIDOSSA 4.1 Kuolevan potilaan hoito Saattohoidon aloittamisesta tehdään päätös saattohoitoneuvottelussa. - Potilaalla on oikeus päättää hoidostaan. Hän osallistuu vointinsa mukaan hoidon suunnitteluun. - Potilas nimeää omaisen tai läheisen yhteyshenkilöksi, jonka kanssa neuvotellaan ja jolle annetaan tietoa hoidosta. Yhteyshenkilö tiedottaa muulle lähipiirille. - Potilas voi myös kieltää tietojensa luovuttamisen. - Potilas tietää, että vaihtoehtona sairaalassa tapahtuvalle saattohoidolle voi olla hoito kotona. - Vaativassa saattohoidossa, jossa potilas tarvitsee jatkuvaa oireen mukaista hoitoa tai seurantaa, voi sairaalan tulosalueen ylilääkäri tarvittaessa myöntää ylimääräisen hoitajan lääkärin esityksestä. Saattohoitopäätöksestä lääkäri tekee merkinnän YLE -lehdelle. ER/DNR -päätös kirjataan TIIV -lehdelle kohtaan erityistä huomioitavaa. 4.2 Odotettu kuolema osastolla Kuoleman ajankohdasta riippuen joko osastolääkäri tai päivystävä lääkäri toteaa kuoleman ja kirjaa sen. Hoitolaitoksessa tai kotona saattohoidossa olleen potilaan kohdalla yleensä riittää kuoleman toteaminen ja sen merkintä sairauskertomukseen. Laitoksen ulkopuolella tai muuten yllättävästi kuolleelle ruumiin ulkotarkastus on aina tehtävä ja löydökset kirjattava sairaskertomukseen. Potilasta kuolinhetkellä hoitanut hoitaja ilmoittaa kuolemasta omaiselle ilmaisten osanottonsa Omaisten kanssa keskusteluun varataan aikaa, jotta voidaan vastata heidän kysymyksiinsä ja tukea heitä surussa. Omaisille annetaan talon tiedote vainajan omaisille (Liite 4). - Lääketieteellinen ruumiinavaus tehdään vain jos kuolintodistusta ei voida kirjoittaa tai omaisten perustellusta toivomuksesta. Hoitajat valmistelevat vainajan asianmukaisesti (Liite 5). Omaisilla on mahdollisuus tulla osastolle katsomaan vainajaa 2-3 tunnin sisällä kuolemasta. Jos omainen ei tänä aikana pääse osastolle, hän voi olla mukana vainajan arkkuun laitossa. Tarvittaessa vainaja näytetään erikseen sovittavana aikana kylmiössä. Ennen omaisten pyytämistä jäähyväishuoneeseen, on vainaja valmisteltava asianmukaisesti. Kylmiössä on tyyny ja pitsinen peitto vainajan esille laittoa varten.

11 9/28 Ellei vainajalla ole omaisia/läheisiä/edunvalvojaa, otetaan yhteys terveyskeskuksen sosiaalityöntekijään vainajan asioiden hoitamista varten. 4.3 Itsemurha, tapaturma tai muu ennakoimaton kuolema osastolla - Kun potilas on todettu kuolleeksi, ruumiiseen ei saa koskea eikä ympäristöä saa siivota ennen poliisitutkintaa, - lääkäri ja poliisi kutsutaan paikalle, - seuraa oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen. 4.4 Vainajan siirto osastolta - Vainajan voi siirtää kylmiöön omaisten käynnin jälkeen tai kun poliisi antaa luvan. - Vainaja siirretään sängyllä jäähyväishuoneeseen ja siellä kylmiöön. - Potilaan kuollessa yöllä, siirto kylmiöön tehdään usein vasta aamulla. - Tiedot vainajasta kirjataan jäähyväishuoneessa olevaan vihkoon, siinä olevan ohjeen mukaan.

12 10/28 5. KUOLEVA POTILAS KOTIHOIDOSSA 5.1 Kotihoitoon liittyvät suositukset - Kotisairaanhoitaja käy osastolla tapaamassa kotiutuvaa saattohoitopotilasta. - Käydään saattohoitoneuvottelu kotona kts ohjeet kohdassa Lääkäri kirjaa saattohoitopäätöksen TIIV -lehdelle. - Omainen tietää käytettävissä olevasta tukiverkostosta. - Potilaalla on kotona hoitotiimin ja tukiosaston yhteystiedot ympärivuorokautista yhteydenottoa ja hoitoa varten. - Omalääkäri tekee kotikäynnin ainakin kerran hoitojakson aikana. - Hoitaja kirjaa tiedon saattohoitopäätöksestä hoitosuunnitelmalle. 5.2 Turvallinen hoitoympäristö kotona - Omaisten sitoutuminen hoitoon. - Hoitaja tukee, ohjaa ja kannustaa omaisia. - Omaisilla säännöllinen yhteys kotisairaanhoitoon ja tukiosastoon. - Potilaan oireiden tehokas hoito. - Hoitajan kiireettömyys taataan töiden priorisoinnilla ja vastuun jakamisella muille hoitajille. 5.3 Odotettu kuolema kotihoidossa tai palvelutaloissa - Valvotun kotisairaanhoidon potilaan kuollessa odotetusti kotona tai hoitolaitoksessa ei tarvitse poliisin käyntiä vaan lääkäri toteaa kuoleman terveyskeskuksessa ja merkitsee sen sairauskertomukseen. - Jos kuolemaan liittyy jotain poikkeavaa, niin lääkäri konsultoi poliisia ennen kuolintodistuksen kirjoittamista. - Potilaan kuollessa yöllä, vainaja voidaan siirtää kotoa vasta aamulla. - Kotisairaanhoitaja lähestyy potilaan kuoltua omaista henkilökohtaisesti katsomallaan tavalla puhelimitse tai viemällä talon adressin. - Omaisella mahdollisuus ottaa yhteyttä kotisairaanhoitoon vielä läheisensä kuoltua. 5.4 Itsemurha, tapaturma tai muu ennakoimaton kuolema kotona tai palvelutalossa - Kuolemasta on välittömästi ilmoitettava poliisille ja poliisi kutsutaan paikalle. - Ruumiiseen ei saa koskea eikä ympäristöä saa siivota ennen poliisitutkintaa. - Seuraa oikeuslääketieteellinen kuoleman syyn selvittäminen. - Laitoksen ulkopuolella tai muuten yllättävästi kuolleelle ruumiin ulkotarkastus on aina tehtävä ja löydökset kirjattava sairaskertomukseen.

13 11/28 6. KUN VAINAJA TUODAAN POLIKLINIKALLE Vainajan tuo terveyskeskukseen hautaustoimisto ja poliisi. Riihimäen seudun terveyskeskuksessa on paikalla päivystävä lääkäri klo Öisin klo terveyskeskuksessa toimii päivystyspuhelin, johon vastaa osastojen sairaanhoitaja. Lääkäri on kotona puhelinpäivystäjänä. Päivystyksen puhelinnumero on klo 16 jälkeen. Vainajan tuonnista ilmoitetaan välittömästi päivystyksen hoitajalle, joka huolehtii, että päivystävä lääkäri käy toteamassa kuoleman viimeistään seuraavana aamuna. Oikeuslääketieteellinen avaus tehdään poliisin pyynnöstä. Avauspyynnön kirjoittaa terveyskeskuksen (päivystävä) lääkäri. Yöllä poliisi sopii päivystävän sairaanhoitajan kanssa päivystävän lääkärin kutsumisesta paikalle. Useimmiten riittää seuraavana aamuna tapahtuva lääkärin tutkimus. Ulkopuolelta tuodut vainajat kirjataan Riihimäellä aina EXITUS -vihkoon, joka on kylmiössä sekä vastaanotolla olevaan vihkoon. Tiedon vastaanottanut hoitaja tekee merkinnät. Lopella ja Hausjärvellä EXITUS -vihko on kappelissa. Poliisi tai hautaustoimiston edustaja ilmoittaa vainajan tuonnin ja poisviennin vastaanoton hoitajalle. Henkilökunnalla tulee olla tieto tuoduista ja pois kuljetetuista vainajista omaisten tiedusteluja vasten. Hautaustoimiston henkilökunta kirjaa vainajan siirron terveyskeskuksesta pois. Lisäksi poliklinikalle ilmoitetaan avaukseen menevät vainajat, joiden tiedot kirjataan vastaanotolla olevaan vihkoon. Vainajan siirtokuljetuksesta ruumishuoneelle huolehtii pääsääntöisesti hautaustoimisto (yhdessä omaisten kanssa). Hautaustoimiston edustaja toimittaa hautausluvan seurakunnalle. Alueella toimivat hautaustoimistot ovat liitteessä 6.

14 12/28 7. VAINAJAN NÄYTTÖ KYLMIÖSSÄ Omaisille tarjotaan mahdollisuus vainajan hyvästelyyn arkkuun laiton yhteydessä. Jos tämä ei sovi omaisille, niin vainajan näyttää omaisille sen yksikön hoitaja, jossa kuolema on tapahtunut. Osastojen hoitajat näyttävät osastoilla kuolleet ja vastaanoton hoitajat muut kylmiöön tuodut vainajat. Asiasta pyritään sopimaan etukäteen, jolloin näyttö voidaan sopia esimerkiksi vuorojen vaihdon ajaksi, jolloin on enemmän henkilökuntaa. Ennen omaisten pyytämistä jäähyväishuoneeseen on vainaja valmisteltava asianmukaisesti. Kylmiössä on tyyny ja pitsinen peitto vainajan esille laittoa varten.

15 13/28 8. HENKILÖKUNNAN TUKEMINEN Potilaan ja hänen omaisensa luopumistyön ja suremisen tukemiseen tarvitaan hyvää ammattitaitoa. Vaikka terveydenhuollon peruskoulutuksessa kukin saa perusvalmiudet kuolevan potilaan hoitoon, moni tuntee taitojensa olevan riittämättömät. Yleisimmät pulmat saattohoidon järjestämisessä liittyvät oirehoidon osaamiseen, vuorovaikutustaitoihin, tiedon välittymiseen sekä psykologisen tuen puuttumiseen. Osaamisen tueksi kuolevan potilaan hoidosta on tarjolla runsaasti koulutusta, alan kirjallisuutta ja konsultaatioapua esimerkiksi saattohoitoon erikoistuneissa hoitokodeissa. Selkeä, ajantasainen ohjeistus ja perehdytys osastolla tai kotona tapahtuneiden kuoleminen varalle helpottaa asioiden järjestelyissä. Itse surun käsitteleminen niin yksittäiselle hoitajalle kuin työyhteisölle on tärkeää, koska näin voidaan ymmärtää omia ja omaisten tunteita paremmin. Yhteisen keskustelun avulla lisätään itsetuntemusta ja toisen ihmisen käyttäytymisen ymmärtämistä. Saattohoito on omaisten ja henkilökunnan yhteinen prosessi, jolla on alkunsa, mutta myös päätepisteensä. Henkilöstöä tukee potilaan/omaisen ja hoidonantajan välinen luottamuksellinen suhde, työtovereiden keskinäinen tuki, työnohjaus sekä erikseen järjestettävä psykologinen apu. Kuntayhtymässä apua on mahdollista saada vastaanotoilla työskenteleviltä psykiatrisilta sairaanhoitajilta, terveyskeskuspsykologilta, työterveydenhuollosta sekä koulutuksen hankkineilta kuntayhtymän defusing - ryhmän jäseniltä (Liite 7). Mihin apua voi pyytää: Traumaattiset tilanteet työntekijöiden kokemuksena Trauman vaikutukset työkykyyn ja jaksamiseen Psyykkisen kriisin kohdatessa Defusing eli välittömän purkutilanteen tarve yksikössä Stressistä selviytyminen

16 14/28 LIITE 1. Saattohoitokodit Terhokoti Terhokotia ylläpitää Terho-säätiö, joka on Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön yhteinen säätiö. Terhokodin palveluita ovat kotisairaanhoito, päiväsairaala kotihoidossa oleville potilaille ja osastohoito Kuparitie Helsinki puh (09) faksi (09) Johtaja, ylilääkäri: LL Juha Hänninen, puh , juha.hanninen@terho.fi Pirkanmaan hoitokoti Pirkanmaan hoitokotia ylläpitää Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiö. Pirkanmaan hoitokodin palveluita ovat kotisairaanhoito, päiväsairaala kotihoidossa oleville potilaille ja heidän läheisilleen sekä osastohoito Lääkärinkatu Tampere puh. (03) faksi (03) hoitokoti@pirkanmaanhoitokoti.fi Johtaja Tiina Surakka, puh. (03) Karinakoti Karinakotia ylläpitää Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö. Karinakodissa annetaan osastohoitoa. Seiskarinkatu Turku puh. (02) faksi (02) karinakoti@lssy.fi Vastaava lääkäri Marja Ollila, puh. (02) Koivikkokoti Koivikko-koti tarjoaa hoitoa vaikeasti sairaille potilaille tilanteessa, kun hoidon painopiste on siirretty oireita lievittävään hoitoon. Potilaaksi Koivikko-kotiin hakeudutaan potilasta hoitavan lääkärin lähetteellä. Saattohoitoon pääsyä voi tiedustella suoraan Koivikko-kodilta. Pollentie 33 B, Hämeenlinna Puhelin: (03) Faksi: (03) s-posti: saattohoito@hameenlinna.fi Johtaja: Taina Heikkilä gsm: s-posti: taina.heikkila@hameenlinna.fi

17 15/28 LIITE 2. Ohje kuolemansyyn selvittämisestä Lääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen Lääketieteellinen kuolemansyynselvitys tehdään, jos kuoleman tiedetään johtuneen sairaudesta ja vainaja on ollut viimeisen sairautensa aikana lääkärin hoidossa. Lääkärin tekemä kuolemansyyntutkimus voi perustua lääkärin potilaan eläessä tekemiin tutkimuksiin, potilaan terveystietoihin tai lääketieteelliseen ruumiinavaukseen. Lääketieteellinen ruumiinavaus voidaan tehdä, jos se on yleisen terveyden- ja sairaanhoidon kannalta tarpeellinen tai lääkäri haluaa varmistua, mikä monista potilaan sairauksista on ollut kuolemaan johtava. Ruumiinavaukseen on saatava vainajan lähimmän omaisen tai vainajalle muuten läheisen henkilön suostumus. Jos suostumusta ei voida saada nopeasti, terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) voi antaa luvan ruumiinavauksen suorittamiseen. Sitä ei voida kuitenkaan antaa, jos omainen on kieltänyt suorittamasta avausta. Lääketieteellinen ruumiinavaus on suoritettava myös silloin, jos vainajan lähiomainen tai muu vainajalle läheinen henkilö pyytää sitä ja jos se voi tapahtua vaikeuttamatta terveydenhuollon toimintayksikön muuta toimintaa. Jos omainen epäilee hoitotovirhettä on otettava yhteys poliisiin oikeuslääketieteellisen prosessin käynnistämiseksi. Riihimäen seudun terveyskeskuksen lääketieteelliset ruumiinavaukset tehdään Kanta-Hämeen keskussairaalan patologian laboratoriossa patologin toimesta. Lähete avaukseen tehdään Efficaan ja lähete faxataan numeroon Patologian laboratorion puhelinnumero on Ruumiin kuljettamisesta avaukseen huolehtii hautaustoimisto Eero Kilpiäinen, puhelin , fax Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen Poliisin on suoritettava tutkimus kuolemansyyn selvittämiseksi silloin kun: kuoleman ei tiedetä aiheutuneen sairaudesta tai kun vainaja ei viimeisen sairautensa aikana ole ollut lääkärin hoidossa kuoleman on aiheuttanut rikos, tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide, tai on syytä epäillä, että kuolema on aiheutunut jostain edellä mainitusta syystä kuolema on muuten tapahtunut yllättävästi Poliisi määrää tarvittaessa tehtäväksi oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos(thl) huolehtii oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen järjestämisestä.

18 16/28 Kuolintodistus Säädökset Jos kuoleman epäillään aiheutuneen jostain edellä mainitusta syystä, ei vainajaa saa pestä eikä huonetta tai muuta ympäristöä siistiä ennen poliisin käyntiä Selvitettyään kuolemansyyn lääkärin on laadittava kuolintodistus, annettava hautauslupa ja ilmoitettava kuolemasta väestötietojärjestelmään. Jos kuolemansyyn selvittäminen viivästyy ruumiinavauksen yhteydessä suoritettavien lisätutkimusten vuoksi, kirjoitetaan kuolintodistus vasta niiden valmistuttua. Hautauslupa annetaan ja ilmoitus väestörekisterin pitäjälle tehdään kuitenkin heti. Lupa hautaamiseen annetaan vainajan hautaamisesta huolehtivalle, joko omaiselle tai sen hautaustoimiston edustajalle, jonka omainen on pyytänyt asiaa hoitamaan. Kuolintodistus lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL), joka toimittaa sen tarkastuksen jälkeen Tilastokeskukselle. Kuolemansyyn selvittämistä koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Niistä saa antaa tietoa vain tiedon saantiin oikeutetulle viranomaiselle (esim. tuomioistuimelle tai Valviralle) ja sille, jonka hakemuksesta tai suostumuksella kuolemansyyn selvittämiseksi tarpeellinen toimenpide on suoritettu. Lisäksi tietoja saa antaa vainajan lähiomaiselle tai muulle läheiselle sekä tietyissä tapauksissa vakuutus- ja eläkelaitoksille. Käytännössä vainajan omaiselle annetaan yleensä jäljennös kuolintodistuksesta. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen yhteydessä ruumiinavauksen määrännyt poliisi antaa tiedot omaiselle. Laki kuolemansyyn selvittämisestä Asetus kuolemansyyn selvittämisestä

19 17/28 LIITE 3. Kuolevan potilaan oireiden hoito HENGENAHDISTUS JA YSKÄ - Etiologian mukainen hoito jos mahdollista, COPD, astma, infektio, sydämen vajaatoiminta, keuhkoembolia jne. - Happivaje ei aina ole hengenahdistuksen syy. - Happi jos hypoksemiaa, usein myös subjektiivisesti hyötyä. - Kipu estää yskimästä, asentohoito, pullohengitys. - Morfiini 5-10mg x 4-6 s.c./i.v., annokset pienempiä kuin kivun hoidossa. - Bentsodiatsepaamit, loratsepaami 0.5-2mg x 1-3 p.o., i.m. tai i.v., tai diatsepaami 10-20mg yöksi, 5-10mg x 1-3 p.o., pr. - Tarvittaessa lisätään haloperidoli 2.5-5mg i.m./i.v., lisää sedaatiota. - Vaikeassa hengenahdistuksessa riittävä sedaatio tärkeää. - Yskänärsytystä hillitsevät opioidit: kodeiini 30mg + parasetamoli 500mg 1-2 x 3-4 morfiiniliuos 10-20mg x 1-6 aloitusannos pitkävaikutteinen opioidi pienemmällä annoksella kuin kivussa tai entisen annoksen nosto - Limaisuuden hoitoon tilanteen mukaan antibiootti jos infektio. - I.v.-antibiootit eivät pääsääntöisesti kuulu saattohoitoon. - Erdosteiini mukolyyttinä, - antikolinergi ja antihistamiini vähentävät limaneritystä - Veriyskä, traneksaanihappo mg x 3, prednisoni 40-60mg tai dexametasoni 6-9mg x 1 pienenevin annoksin vasteen mukaan. - Usein syynä sytostaattihoidon aiheuttama pneumoniitti, tarvittaessa konsultoi. - Sädehoidon aiheuttama pneumoniitti voi ilmaantua 1-6 kk keuhkojen sädetyksestä, hoitona prednisoni 40-60mg x 1 tai dexametasoni 6-9mg x 1 pienenevin annoksin. - Keuhkometastaasien aiheuttaman yskän ja hengenahdistuksen hoitona prednisoni 40-60mg x1 tai dexametasoni 6-9mg x1 pienenevin annoksin. - Pleuraneste, tarvittaessa punktio. - Ascites voi painaa palleaa ja aiheuttaa hengenahdistusta, punktio. - Hengenahdistuksen syynä voi olla myös anemia. - Anemian korjaamiseen tilanteen mukaan punasolutiputukset, Hb-raja esim. 80.

20 18/28 HIKKA IHON HOITO KIPU - Ohimenevä, ei tarvitse hoitoa. - Pitkittynyt hikka, baklofen 5-10mg x 3 p.o. tai i.v. - Klorpromatsiini 25-50mg i.m. tai metoklopramidi 5-10mg x 3 p.o. tai i.v. - Joskus auttaa nifedipiini 10mg x 2-3 tai gabapentiini 300mg x 3. - Painehaavaumien ehkäisy, asentohoito, painevaikutuksen minimointi, patja. - Kutina yleinen, voi johtua kuivumisesta, lääkkeistä tai syövän aiheuttamaa. Jos syynä sappitieahtauma, hoitona stentti tilanteen mukaan. - Yleisin apu ihon rasvaus, perusvoide+hydrokortisoni. - Antihistamiinista ( Atarax ) voi olla apua, jos kutina histamiinivälitteinen esim. opioidien aiheuttama, joskus opioidiantagonistit. VAHVAT OPIOIDIT Kivun säännöllinen mittaaminen ja kirjaaminen on tärkeää. Lääkitys valitaan kivun voimakkuuden ja mekanismin mukaan. Annos määritetään vasteen mukaan yksilöllisesti. Pitkäaikaisessa kivussa lääkitystä annetaan säännöllisesti. Hoitoperiaatteissa on otettava huomioon kivun intensiteetin muutokset ja ajalliset vaihtelut. Haittavaikutusten aktiivinen seuranta ja hoito tulee muistaa. Kivun hoidon perustaso on tulehduskipulääke tai parasetamoli tai molempien yhdistelmä. Opioidilääkitys tulisi aloittaa saattohoitopotilaan vaikeaan tai keskivaikeaan syöpäkipuun. Syöpäkivun hoidossa voidaan tarvittaessa siirtyä käyttämään suoraan vahvoja opioideja. Tulehduskipulääkkeen tai parasetamolin yhdistäminen opioidiin saattaa lievittää kipua tehokkaammin kuin opioidi yksinään. Läpilyöntikivulla tarkoitetaan kipua, joka ylittää potilaan hoidolla lievitetyn kivun voimakkuuden. Sen hoitona käytetään käytössä olevan opioidin lisäannosta. Aloitusannokset opioideilla: - Oksikodoni 20mg x 2 depot, vanhuksilla 10-20mg x 2. Tarvittaessa lyhytvaikutteinen oksikodoni mg p.o. - Morfiini 30mg x 2 depot sekä tarvittaessa lyhytvaikutteinen morfiini. - Fentanyylilaastari ug/h 3vrk. - Morfiini s.c. ad 15 mg, vanhuksilla 8-10mg s.c. tarvittaessa 4-6 tunnin välein.

21 19/28 Opioidien käytössä huomioitavaa: - Annoksen nosto % kerralla, kattoannosta ei ole. - Lyhytvaikutteisen opioidin kerta-annos yleensä 1/5 vuorokausiannoksesta. - Opioidien kanssa aloitetaan aina laksatiivi, esim. laktuloosi. - Joskus synergiaetu fentanyylilaastarin ja oksikodonin yhdistämisestä. - Opioidia vaihtaessa katso ekvianalgeettiset suhteet. Opioidien ekvianalgeettisia annoksia - Ekvianalgeettisia annoksia ei voi tarkkaan määrittää. - Joitain suuntaa antavia ohjeita voi antaa. - Oksikodoni 60mg vastaa fentanyylilaastari 25ug. - Morfiini p.o. 30mg vastaa oksikodoni 20mg. - P.o. -morfiiniannoksesta siirryttäessä parenteraaliseen puolitetaan alkuannos. - Muista nostaa myös lääkeannosta läpilyöntikipua varten. Opioidien mahdollisia sivuvaikutuksia Kipupumppu - Ummetus, lähes jokaisella. - Pahoinvointi, usein ohimenevä. - Hallusinaatiot - Väsymys, voi olla sivuvaikutus tai itse tautiin liittyvää. - Lihasnykinä voi johtua opioidien yliannoksesta. - Tutustu pumpun ohjeisiin. - Käytetään jos suun kautta ei mene (potilas oksentaa, tajuton) tai imeytymisongelmia. - Aloitusannos puolet aikaisemmasta p.o. morfiiniannoksesta. - Pumppuun voi lisätä myös muita lääkkeitä, esim. haloperidoli pahoinvointiin 5-15mg/vrk s.c. MUU KIVUN HOITO Neuropaattinen kipu - Kun hermo vaurioituu tai joutuu puristuksiin. - Pregabaliini 75mg x 2 tarvittaessa nostaen ad mg x 2, vanhuksilla 25-50mg x 1 ilt. - Gabapentiini mg x 2-3, aloitusannos 300mg x 2, vanhuksilla 300mg x 1 ilt. - Trisykliset antidepressantit mg x 1 iltaisin, aloitus 10-25mg ilt, vanhuksille puolet annoksesta, usein kipulääkkeen tukena. - Tramadoli mg/vrk, joskus dexametasoni.

22 20/28 Liikekipu Luustokivut - Esim. hoitotilanteissa - Peruslääkityksen nostaminen voi olla liian sedatoivaa min ennen toimenpidettä tarvittava annos lyhytvaikutteista opioidia. - Usein metastaaseista johtuvia. - Vähennä luun kuormitusta, pyörätuoli, sauvat, Schanzin kaulus. - Tulehduskipulääke opioidin lisäksi. - Sädehoito jos vielä käyttämätöntä sädehoitoreserviä, vaste tulee hitaasti. - Kertasädehoito, uusintasädehoito, radioisotooppihoito. Parenpyymielimen kapselivenytyskipu - Esim. maksametastaasit. - Deksametasoni 3-10mg x 2. Spinaaliset tekniikat - Harvoin tarpeen, konsultoi kipupoliklinikkaa. Kirurginen kivun hoito - Luunmurtumien kirurginen hoito kivun hoitoa jos elinaikaa vielä on. - Jos ennuste lyhyt, esim. lonkkamurtuman lastoitus ja kivun hoito. - Neurokirurgisia hoitoa tarvitaan harvoin. LIMAKALVO-OIREET - Suun limakalvojen kuntoon vaikuttaa liian vähäinen nesteen nauttiminen, suuta kuivattavat lääkkeet, usein sieni-infektio tai virusinfektio. - Syöpähoidot aiheuttavat limakalvojen kuivuutta ja kivuliaita haavaumia. - Oireet suun limakalvoilla sekä myös peräaukko/genitaalialueella. - Muista suuhygienia. - Suun kuivuuden hoitona juominen, kostutusgeelit, jääpalat. - Kivun hoito paikallisesti, esim. lidokaiini-oraalineste purskuttaen. - Hiiva yleinen, paikallishoito tai joskus tablettilääkitys, esim. flukonatsoli. - Suun limakalvojen herpestulehdukseen valasikloviiri 500mg x 2 ad 5vrk tai asikloviiri 200mg x 5 ad 5vrk - Peräaukon hoitoon esim. viilentävät voiteet, mentolisprii. - Naisten genitaalialueelle paikallishormonivalmiste.

23 21/28 NESTEYTYS JA RAVITSEMUS PAHOINVOINTI - Mietittävä milloin nesteytys on tarpeen, mitä hyötyä siitä on odotettavissa. - Terminaalisesti sairaan potilaan dehydratio johtuu usein nesteiden siirtymisestä interstitiaalitilaan. - Usein oireet lisääntyy nesteyttämällä: limaisuus, kipu, oksentelu, virtsaamistiheys. - Ei i.v.-nesteytystä lähestyvän kuoleman loitontamiseksi saattohoitopotilaalla. - Janon tunnetta lievitetään kostuttamalla suuta. - Kuihtuminen usein syöpätaudista johtuvaa, ei korjaannu ravintoa lisäämällä. - Ruokahaluttomuus voi olla myös psyykkistä. - Ruokahalua lisäävät dexametasoni 3-6mg/vrk tai progestiini (megesteroliasetaatti). - Aspiratiovaara. - Syömisen ja juomisen vaikeuduttua tarkista onko kaikki lääkitys enää tarpeellinen. - Hoito pahoinvoinnin syyn mukaan jos mahdollista, useimmiten syynä mahalaukun hidastunut tyhjeneminen, ummetus, ileus. - Syynä voi olla lääkkeet, elektrolyyttihäiriö, kohonnut aivopaine. - Metoklopramidi 10-30mg x 3 jos mahalaukun hidastunut tyhjeneminen, ei ileuksessa. - Haloperidoli 0.5-2mg x 2-3 p.o., i.m. tai i.v., esim. lääkityksen aiheuttama pahoinvointi. - Jos erityisesti liikkeessä tulevaa pahoinvointia voi lisätä syklitsiinin 50mg x3 - Steroidilla antiemeettinen vaikutus, potentoi metoklopramidia, esim. dexametasoni 1.5-3mg 3 p.o., i.m. tai i.v. - Dexametasoni jos on kohonnut kallonsisäinen paine, aivometastaasit. - Skopolamiini 1mg/3vrk laastari, vähentää limaneritystä. - Loratsepaami 0.5-2mg x 1-3 p.o., vähentää ahdistusta ja paniikkireaktiota. PSYYKKISET OIREET Saattohoitopotilaan sairaus koskettaa potilaan lisäksi myös hänen omaisiaan ja ystäviään. Potilas on joutunut kokemaan menetyksiä sekä fyysisessä hyvinvoinnissa, autonomiassa että ihmissuhteissa. Nämä voivat aiheuttaa ennalta-arvaamattomia psyykkisiä oireita. Potilas sekä myös omaiset tarvitsevat tällöin tukea ja ymmärtämystä. Potilaan käyttäytyminen saattaa muuttua esimerkiksi riitaiseksi tai syyttäväksi. Useimmiten muutokset ovat syöpäsairauden aiheuttamia eivätkä heijasta potilaan to-

24 22/28 Unettomuus Ahdistuneisuus Masennus Delirium RIPULI TURVOTUKSET dellisia tuntemuksia. Normaali ja rauhallinen suhtautuminen helpottaa. Potilaan halutessa tarjotaan myös mahdollisuus papin tapaamiseen. Tarvittaessa psyykkisiä oireita voidaan hoitaa lääkkeellisesti. - Rauhalliset nukkumisolosuhteet. - Yleisesti käytetyt unilääkkeet. - Voi olla luonnollinen reaktio lähestyvään kuolemaan, oireena somaattisista oireista tai lääkityksestä. - Loratsepaami ½ - 2mg x 1-3, oksatsepaami, haloperidoli. - Kuuntelu, supportio. - Jos ennuste useita viikkoja tai pidempi aloita esim. SSRI-lääke. - Syynä voi olla elektrolyyttihäiriöt, infektiot, aivo-orgaaniset syyt tai lääkkeet. - Haloperidoli 2-5mg x 2-3 agitoituneessa deliriumissa. - Risperidoni mg/vrk. - Lääkityksen esim. opioidin muuttaminen tai vähentäminen auttaa joskus. - Terminaalinen vaikea delirium, sedaatio. - Tavallisin syy on solunsalpaajahoito. - Voi olla myös ohivuotoripulia. - Nesteytys, jos kokonaistilanne huomioiden hyödyllistä. - Loperamidi, aloitusannos 4mg, jokaisen ripuliulostuksen jälkeen 2mg ad 16mg/vrk - Oksikodoniliuos 10-15mg x 1-6 tai morfiiniliuos 10-20mg x Raajaturvotukset, usein hypoalbuminemia. - Hoitona raajan tukeminen kohoasentoon, kivun ja ihon hoito. - Joskus lymfahoito jos elinaikaa odotettavissa. - Vatsaontelon ascites johtuu yleensä syövästä tai maksakirroosista. - Asciteksen kertapunktio tai dreeni. - Lääkehoitona Spiresis 100mg/vrk + Furesis 80mg/vrk, vaikutus vaihtelee, voi aiheuttaa elektrolyyttihäiriöitä.

25 23/28 UMMETUS, ILEUS - Ummetus on useimmiten vahvojen opiaattien aiheuttama, opiaatin kanssa aloitetaan aina laksatiivi. - Syynä voi olla myös vähäinen ravitsemus. - Osmoottiset laksatiivit, esim. laktuloosi tai makrogoli. - Tarvittaessa stimuloiva laksatiivi, esim. natriumpikosulfaatti. - Runsasta juomista vaativia bulklaksatiivejä ei huonokuntoiselle suositeta. - Opioidien aiheuttamaa ummetusta voidaan estää vaihtamalla kipulääkitykseksi metyylinaltreksoni. - ummetus voi aiheuttaa ohivuotoripulia. - Ileusta epäiltäessä kirurginen hoito jos ennuste kuukausia, konsultoi kirurgia. - Nenämahaletku lopettaa oksentelun mutta epämukava, harkittava PEG-letkua tilanteen mukaan. - Usein karsinooman aiheuttama, sädehoito jos sädeherkkä tuumori. - Hoidon valinta oletetun eliniän pituuden mukaan. - Lääkehoito: esim. kipupumpulla opioidi koliikkikipuun, Mo tai muu vahva opioidi haloperidoli pahoinvointiin, 1-5mg s.c., i.v. glykopyrrolaatti mg/vrk tai oktreotidi - Jos ei vastetta ole lisätään dexametasoni 16mg s.c., i.v. tai prednisoloni mg s.c., i.v. MUITA OIREITA - Hyperkalsemian hoitona nesteytys, furosemidi, bisfosfonaatti. - Myoklonus, usein johtuu liian suuresta opioidiannoksesta, vähennä tai muuta, tarvittaessa loratsepaami. - Levottomat jalat, tramadoli tai tematsepaami. - Ascites, punktiosta lyhytaikainen helpotus. Lähteinä: Käypä hoito-suositus 2008 Lääkärin käsikirja 8/09 Rita Junes Juha Hänninen: Saattohoito 2008

26 24/28 LIITE 4. Vainajan valmistelu - Vainajaa kohdellaan kunnioittavasti. - Huolehditaan vainajan yleissiisteydestä. - Huolehditaan, että vuodevaatteet ovat siistit. - Vainaja laitetaan selälleen virheasentoja korjaamatta. - Vainajan leuka kohotetaan, tekohampaat laitetaan suuhun, jos mahdollista ja leuka sidotaan mahdollisimman luonnolliseen asentoon. - Silmät suljetaan ja niiden päälle laitetaan kosteat laput. - Kanyylit, katetrit ym. hoitovälineet poistetaan. Kuitenkin otettava huomioon mahdollisuus, jos vainajalle tehdään ruumiinavaus, niin silloin on jätettävä paikoilleen kaikki edellä mainitut. - Nilkat sidotaan ja niihin kiinnitetään lappu, josta ilmenee vainajan henkilötiedot, kuolinaika ja osasto. - Vainaja peitetään lakanalla, johon kiinnitetään edellä mainitut tiedot sisältävä lappu. - Korut otetaan talteen ja luovutetaan omaisille. - Vainajan henkilökohtaiset tavarat laitetaan laatikkoon tai pussiin joka nimikoidaan ja luovutetaan omaiselle. - Siistitään ja tuuletetaan huone ja pyritään luomaan rauhallinen tunne omaisten tullessa katsomaan vainajaa. - Hoitajat käyttävät suojavaatteita.

27 25/28 LIITE 5. Tiedote omaisille VAINAJAN OMAISILLE / LÄHEISILLE Vainajan näyttäminen Vainajan omaisuus Vainajan luovutus Hautauslupa Kuolintodistus Hautausjärjestelyt Toivomme, että seuraavista tiedoista on apua omaisenne kuoleman aiheuttamissa käytännön järjestelyissä. Teidän on mahdollista nähdä vainaja osastolla kahden tunnin ajan kuolemasta ja sen jälkeen terveyskeskuksen jäähyväishuoneessa. Näyttöajoista tulee erikseen sopia. Toivomme, että omaiset sopivat keskenään yhden yhteisen näyttöajan. Vainajan mukana ollut omaisuus luovutetaan Teille potilasta hoitaneelta osastolta. Vainajan luovutus on mahdollista hautausluvan kirjoittamisen jälkeen. Vainaja luovutetaan terveyskeskuksen jäähyväishuoneesta. Hakuajasta voitte sopia hautaustoimiston välityksellä. Osastonlääkäri kirjoittaa hautausluvan, mikäli kuolemansyyn selvittämiseksi tehtäviin tutkimuksiin ei ole aihetta. Muussa tapauksessa hautauslupa kirjoitetaan näiden tutkimusten jälkeen. Kuolemansyyn selvittämiseksi mahdollisesti tehtävät tutkimukset ovat Lääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen tai Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen. Lupa hautaamisesta toimitetaan Riihimäellä jäähyväishuoneeseen, josta hautaustoimisto toimittaa luvan kirkkoherranvirastoon. Hausjärvellä ja Lopella hautauslupa annetaan osastolta omaisille. Vainajan lähiomaisella on oikeus saada jäljennös kuolintodistuksesta, joka sisältää kuolinsyyn. Vainajaa hoitanut osasto antaa pyydettäessä omaiselle jäljennöksen kuolintodistuksesta. Kuolinviestin saavuttua voitte ottaa yhteyttä vainajan uskonnolliseen tai vakaumukselliseen yhteisöön ja myös hautaustoimistoon, joiden kanssa

28 26/28 Sairaalamaksut voitte alustavasti sopia hautaamiseen liittyvistä asioista, vaikka lupaa hautaamiseen ei olisi vielä annettukaan. Käytännön järjestelyissä Teidän on helpointa kääntyä joko valitsemanne hautaustoimiston tai vainajan kotiseurakunnan puoleen. Hautaustoimisto auttaa Teitä asioiden järjestelyissä esimerkiksi vainajan kuljetuksessa ja siunaustilaisuuden järjestämisessä. Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta tai verkkosivuilta saatte opastusta kuolemantapaukseen liittyvien asioiden hoidossa sekä omaisille mahdollisesti tulevien korvausten hakemisessa. Lasku sairaalahoidosta lähetetään postitse vainajan osoitteeseen seuraavan kuukauden alussa.

29 27/28 LIITE 6. Hautaustoimistot HAUTAUSPALVELU EERO KILPIÄINEN Hämeenkatu riihimäki Puh: Fax: Jokiniementie LOPPI Puh: Fax Päivystysnumeromme 24h HAUTAUSTOIMISTO NIEMELÄ Hämeenaukio RIIHIMÄKI Puh: KUKKAHAUS JA HAUTAUS OY Hikiäntie HAUSJÄRVI Puh:

30 28/28 LIITE 7. Defusing -koulutuksen saaneet Tuija Vihavainen Rmk,terveyden edistäminen/kouluterveydenhuolto Susanna Hurme Rmk, osasto 1 Tuula Oksanen Rmk, osasto 1 Anneli Heinäaro Rmk, osasto 1 Sinikka Koskivuori Rmk, terveyden edistäminen Seija Sokka Rmk, terveyden edistäminen, Kalevankodin neuvola Tea Hansson Rmk, terveyden edistäminen, Kalevankodin neuvola Jaana Tuhkanen Rmk, osasto 2 Annika Reinikainen Loppi, kotisairaanhoito Tiina Nurmela Rmk, osasto 3 Eija Oksanen Loppi, terveyden edistäminen, kouluterveydenhuolto Pirjo Erävistö-Koukku Rmk, terveyden edistäminen, kouluterveydenhuolto