Metsäntutkimuslaitos. ha. mahdollistavat. havaittu, Parkanon. Tutkimusasema. vuotta. käyttöä. jätti. melko. heikosti. kuitenkin. pian.

Transkriptio

1 Olavi Laiho PARKANON Metsäntutkimuslaitos 1974 TUTKIMUSASEMA Metsäntutkimuslaitos valtakunnallinen joittamista lilla hallussa yöpymi puolella huoll tarvitaan tutkimusasemia Parkan metsäntutkimusasemasta Karvian v 1961 siitsee Laitos puo kokeilualueissa ns ulko Helsingin työpisteitä miehitettyjä lakkauttaminen rakennuksia laitok lakkauttaminen laisia maatalousrakennuksia kustassa siitsevia edelleen näissä Muutos v toimistotilo Parkan Karvian toimii pian antoi jäi tyistyö yhä lisää kes Parkan lukuunottamatta soveltuvissa yhä rakennuk Jouluksi tapahtumassa Kairiemeen keskustaan vanhin jolloin tutkimusasemalle heikosti viidestä Suenjoki) aikaisemmin vaille jätti melko maamme perustamiselle Tutkimusasema vuokrattu parempaan Muhos vuotta käyttöä 1969 tutkimukseen Kolari sysäyk maata tutkimusasema (Rovaniemi Erityi varavankilan valmistuu ollessa tutkimushenkilöstön havaittu pysyvästi Parkan runsaasti sissa Näissä ha har tutkimusasema perustettu 000 tutkijoilla pääpain metsäalueita mahdollistavat jotka tutkimuksia edustavia perustettu metsätalouden tutkimuksessa 70 runsaat majoitustilo suorittaa edistäviä palvelevassa yhteensä maata käyttöä mutta Helsingissä tehtävänään kehittämistä sovelletussa virasto 1917 v tutkimusasema p Sen 8 rakennusala laboratoriota asuntoa Suomea aivan ilman selvää siitsee 500 ruokailutilat nämä siintipaikkana harkintaa Pirkka-Hämeen alue) edustavan vaihtumavyöhykkeellä käsittäen m mm 15 työhuetta koekasvihueen tilat parantavat 2 tutkimus ratkaisevasti pitempää (Satakunnan metsälautakuntien Parkano tutkimusaseman rustettiin 1 luentosalin saunan mahdollisuuksia Parkano Maan Joskin nistui tutkimusasema tämä Etelä-Pohnmaan aseman Pohnmaan paikanvalinta vedenkan keskikorkeus läntistä muuttuu täällä pe Etelä- Vaasan piiri varsin hyvin Järvi-Suomen lyhyellä

2 2 100 jopa matkalla Tästä m korkeita vedenkamaita lehtomaita Lisäksi mainittava Suomen joka Paavilainen rämemänniköiden niitä noin nyt sututkimus metrin jely maiden altis keskimäärän mille kesällä kankaiden uuteen laat lukuisia pellot kasvu- olleet paremmilla täkäläisten voivat käynnissä näyttää pää suometsikkö mm kloe ennenkuin maantieteellisiä Nämä niiden istutustiheyskokeista kuluttua omiaan tuotostutkimuksille risteytysjälkeläistöjä runsaasti ten Alustavasti kolmea kuivatuk yli pakkaskuivumista kokeita karujen karuillakin kohoavan selvästi ehto Hieman Oikean silmut metsänvil kovi varsin puhjeta syys puutosoireita näiden ilmiöiden tärkeimmältä syyltä puute muksille massa joukko kaikkia lannoitettu Mäntyjen esiintyy selvittämiseksi fosforin eli Toisaalta kasvuun Suuri näyttää tasolle häiriöille pensastumista syiden kasvu ehto suopelloilla kalia muutaman nistuu välttämätön kalilannoitus seurauka mustikkatyypin fosforia ollut kyntöviilun syvän annettava kuivatukseen suorastaan tehtynä toinen ohella typpeä fosfori- olla Alkkiassa välttämätön metsitvillä tyi Niille riittää laita vaativat kuivatuk en reunapalteille perustettiin osoittavat Tulokset vako aiheenaan silla liittyessä metsänkasvatuk esim Keskeisellä koetta Eero dotti tohtoriksi käytössä työskenteli kenttäkokeet niin tkettu Näiden metsityksessä ravinnetta Ensimmäiset matalia Samoin väitteli Etelä- siitsevat tutkijoiden ne tulisi suopellot alueella alavia mipuolisiksi riittävän tutki ollessaan maita Tutkimusasemalla lannoitukseen Lannoitus kokeiden useimpien parhaiten täällä yksi käynnissäolevaa välein vain sittemmin kuivatus Karuilla metsät juuristot metsänviljelyyn tehokas Parkan tutkimustoimintaan 1960-luvun koko vedenhuuhtomattomia karu tavoittaa helppo tutkimusaineistot valti laajimmat Yleiskatsaus lähes saada johtuen kokeet tulokset saadaan Niillä kin rotu vaativat lopullisesti tuloksia tutki geneettisille vasta kasva pluspuu aikaa selviävät Sama vuosikymmenien

3 3 Kahtena viime vuotena metsänhoid puolelle menetelmien istutustapojen Henkilökunta 1973 keskimäärin kaksi ti H 2 töissä avo ttäin Soiden ominaisuuksiin kasveille suudeltaan käyttökelpoiseen prototyyppi puulajien latvo puuteesta muoto (kasvainten nistu Tutki biologisiin muokkaamalla kalkit vapautu ravintei metsänviljelyn Työssä a tuhoutunut suolla takia haarautuminen Todettu ttäin männyllä pakkaskuivumista etenkin saatiin äskin hallantutkimukset paleltumi Siitä lan keskitytty V hallanarkuutta johtuvaa yhteydessä lutaiselta Kasvuhäiriötutkimukset suolla suotyypeillä Pakkaskuivumis-j fosforin viljelyä viljelyn tyisesti Lamu rauduk muokatulla biologista valmiiksi Myös aihetta: rauduskoivun kehittämiseen kanslis pienehköjen todettu noitus-muokkaus-kylvökeen menestyy työ suometsien merkitystä vaikuttaa ravinteiden keellistaminen 14 fysikaalisiin turpeen Maanmuokkauk sihte maanparannus mahdollisuuksia laisilla uusi 17 alkukehitykseen lannoittamalla tehtiin tutkimusteknikolta istutuk keskenään muokkaus muokkauk oli kesällä 10 rämeillä kylvön vuna uudistaminen taimiminen oli seuraavia reunametsän maanmuokkausmenetelmien taimien Soiden miseen runsaaksi kilpailukykyä laisten semalla tutkitaan metsänviljely taloudellista taan neljä Toimistossa Männyn muokkaus työskenteli metsänviljelyyn kaiken lutainen metsittämisessä pinnalla hetkellä uudistumiseen laisten tutkiminen Talvivahvuus työnjohtajia laajentunut Tutkimusasemalla parhaillaan maanmuokkauk lutaiseen miseen henkilöä Tällä silla taimilajien henkilöä 25 samaten piirtäjä tutkimusaiheet Suometsien Keskeisellä Tutkivahvuus vuotta tutkimussektori aseman turv la surkastuminen kuusi huosti esiintynyt todettu pensastava voimakkaan kasvuhäiriöitä kasvutapa)

4 4 tutkimukset Hydrologiset hydrologisella turpeen vesivarast Tavoitteena koekentällä määrittämiseksi muutosten kesävaluntaan haihduntaan mittauksia Tehdään kehittää keinot selvittää ojituk sarkaleveyksillä osyvyyksillä vesivaukset neulasten Männyn tetuilla männyn pinnallisuudella juurist kuu ei äestys istutus) kuivat kylvö- Vilj siihen välinen käyttäen Lannoituk tietojen suuteen viitatessa ollut saastuttamalla maannousema leviämisnopeus Eri kussakin aloittaa otto sieniä mm kannalta laho yleistyessä eräiden suurempaan Se lahoi tehdään lannoitettu laboratoriomenetelmin ruokasienet mahdollisimman metsämaassa merkitys tunnettua; sienijuurien Mineralisoituneen nen pitää puita sienen tapauksessa tapahtuu useimmat tiedot kuu tavoin aikaisempia inventointiin lahoamistutkimus Tutki kehitystä kehittää tavallista tämä selvittämällä ravinnotossa mään metsän mykoritsasienien ravinteiden tavoitteena liittyvät Lannoituk lannoittamattomia sienellä kennotaimet) (mm rutiininomaiseen lannoitetun aihetta kasvatetut kuivahkot viljelytaimistojen vaikutus amisalttiuteen kuoppa inventointi en metsänviljelyyn tasalla Erityiä Tarkoituka tekijöitä an tavoin auraus rankäynti kestokoealoin taimistojen ( kumpu- (tuoreet taimilaje tyisolosuhteissa seurattu menetelmä kylvökokeet istutustapo vaikuttavia parempi sitä valtakunnallinen elytaimistoj muksessa ikäiset ( istutuk (palle- kannalta Perustetaan muokkaustapaa Tutkimus Pohjois-Satakunnan kylvön vaihtelemalla kasvualustaa kasvavan vedenot puun Taimilajilaisia suolla mukana) kylvö kankaat) merkitystä istutusmenetelmää viljelymataalia taimet viljelyalo muokkausta) ko runkotutkimus Metsänviljelyn männyn oji välityksellä Tutkimuksella tehokkaita Selvitetään veden Näitä juuri pyritään etsi sienilaje esiintymi normaalia esiinty-

5 5 Uudet tutkimusaiheet havaitaan siinä keskeisiä gelmia tärkeitä se etteivät eivät kenties ensiarvoi man kysymyksiä tutkit vät t väli työn voida kylläkään saamaan Seuraavassa ottaa alle alan kunkin kysymyksestä Parkan työn niistä kuin käytäntö Siksi pommittaisi johdosta omalla tietoa tutkimusasemalla ase Metsän ei kaikkia mutta asemalla spesialistille alustavaa pyrki aloitteenteki työskentelevät tutki tutkimusalansa: MMK Erkki Ahti MML Seppo Kaunisto MMK Kaarlo sututki Kinnunen MMT Olavi Laiho puh metsänviljely tutki taimisto tutkimusaseman PARKANO vesitalous metsänhoid metsämaa osoite sututki jely Tutkimusaseman Eräs gelmilla koistumi niistä mia lainkaan tkuvasti ideoilla tutkimusaiheilla syitä gelmaa kenttäväki kannalta puuttuu tärkeäksi yhtä kyseistä metsätalouden miakin aiheluetteloa olevaa epäilemättä aihetta näe havainneet tärkeätä heidän siitä Puuttumiseen tiedoittavat samalla jälle Toisaalta tutkit ole tutkijoita tutkijoiden Pohjois-Satakunnan mia aiheita edellä Tarkasteltaessa * metsämaassa vaiheita jälkeisiä mistä kysymykset johta metsä metsänvil metsänhoito taudit ;