Tekninen keskus, joulukuu Espoonlahden alueellinen esteettömyyskartoitus

Transkriptio

1 Tekninen keskus, joulukuu 009 Espoonlahden alueellinen esteettömyyskartoitus

2

3 ESPOONLAHDEN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Asiakas Jaana Länkelin Espoon kaupunki Konsultti WSP Finland Oy Heikkiläntie HELSINKI Puh Faksi Yhteyshenkilöt Projeipäällikkö Sirpa Laitinen Projeisihteeri Riikka Kallio

4 Sisältö TVISTELMÄ JOHDANTO 7 TAVOITTEET 8. Valtakunnallinen esteettömyysstrategia 8. Espoon kaupungin esteettömyystavoitteet 8. Kartoitusten tavoitteet 8 KARTOITUKSEN LÄHTÖTIEDOT JA KÄYTETTY TYÖMENETELMÄ 9. Lähtötiedot 9. Työmenetelmä 9. Kartoituskriteerit 9. Sidosryhmien kävelykierrokset. Tarkastelualue ESPOONLAHTI 7. Espoonlahden keskuksen ja Laurinlahden alueita koskevat suunnitelmat 7. Nykytilanten kuvaus 9. Espoonlahden esteettömyyskartoitus 009 ja kehittämiskohteet KENLAHTI. Kivenlahden aluetta koskevat suunnitelmat (009). Kivenlahden alueen nykytilanne 6. Kivenlahden esteettömyyskartoitus 009 ja kehittämiskohteet 7 6 SOUKKA 8 6. Soukan aluetta koskevat suunnitelmat (009) 9 6. Soukan alueen nykytilanne 0 6. Soukan esteettömyyskartoitus 009 ja kehittämishankkeet 7 KEHITTÄMISKOHTEIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 8 LÄHDELUETTELO 9 LTTEET 60

5 Tiivistelmä Alueellisten esteettömyyssuunnitelmien avulla ohjataan vanhojen alueiden esteettömyyden parantamista siten, että ne tukevat parhaiten kaupungin esteettömyysstrategian ja -suunnitelman tavoitteita. Tämän työn tavoitteena on ollut tehdä esteettömyyskartoitus ja määritellä Espoonlahden alueen erikois- ja perustason reitit, erityiskohteet sekä tarvittavat esteettömyyden parannustoimenpiteet vuoteen 0 mennessä. Tässä työssä käytetään Tapiolan esteettömyyskartoitustyössä (008) määritettyjä kartoituskriteerejä, jotka perustuivat SuRaKu-ohjeisiin (Suunnittelun-Rakentamisen ja Kunnossapidon ohjeet) ja Espoon tyyppipiirustuksiin (.7.007). Tarkastelualueena on Kanta-Espoonlahden alue, johon kuuluvat Espoonlahden keskus, Soukanmäki, Kivenlahti, Laurinlahti ja Soukanniemi. Kanta-Espoonlahden asukasluku on lähes 000, lapsia ja nuoria asuu eniten Soukanniemen ja Laurinlahden alueilla, Soukanmäessä asuu eniten yli 6-vuotiaita. Koko Kanta-Espoonlahden haasteena esteettömyyden kannalta ovat suurehkot korkeuserot: Kivenlahden, Espoonlahden keskuksen ja Soukan alueilla on useita mäkiä. Erikoistason reiteillä pituuskaltevuudet eivät saisi olla yli viittä prosenttia ja perustason reiteillä enimmäispituuskaltevuus on kahdeksan prosenttia. Nämä arvot ylittyvät kohdealueilla useissa paikoissa. Esteettömyyden erikoistason reitit on valittu tärkeimpien julkisten palvelujen saavutettavuutta ajatellen. Perustason reiteiksi on valittu kevyenliikenteen reittejä, jotka yhdistävät eri kaupunginosia ja alueiden sisäisiä tärkeitä palveluja. Suuret pituuskaltevuudet ovat kaikilla alueilla haasteellisia samoin yhdistetyt jalankulku- ja pyörätiet. Pitkät, loivatkin mäet ovat huonosti liikkuville haasteellisia, ja siksi reittien varrelle suositellaankin sijoitettavaksi levähdysalueita tai yksittäisiä penkkejä. Valaistus on jalankulkualueilla heikkoa Kivenlahden torinympäristöä ja Soukan asukaspuistoa lukuunottamatta. Opastus vaatisi myös koko alueelle yhtenäiset suunnitteluperiaatteet. Osa kartoituksessa havaituista epäkohdista on korjaantunut jo tässä vaiheessa parhaillaan menossa olevissa suunnittelu ja parannustoimenpiteissä. Toimenpideohjelmaan on lisätty vastuutahojen työkaluksi taulukko, johon voi täydentää toimenpiteen suoritustahon ja merkinnän valmistuneesta parannuksesta.

6 6

7 Johdanto Alueellisilla esteettömyyssuunnitelmilla ohjataan vanhojen alueiden esteettömyyden parannustyön käytännön toteutusta siten, että ne tukevat parhaiten kaupungin esteettömyysstrategian ja -suunnitelman tavoitteita. Espoon kaupunginvaltuusto teki vuonna 00 aloitteen, jossa esitettiin, että vuoteen 0 mennessä kaupungin yleisölle avoimet alueet ja rakennukset sekä julkinen liikenne rakennetaan ja korjataan liikkumis- ja toimimisesteettömäksi, turvalliseksi ja terveelliseksi kaikille asukkaille. Keväällä 008 valmistunut Espoon kaupungin esteettömyyssuunnitelma raportti loi suuntaviivat esteettömyyden parantamiselle Espoossa. Raportti toimii myös taustamateriaalina alueellisille esteettömyyssuunnitelmille: Espoon Esteettömyyssuunnitelma strategiassa on 009 parannettavaksi alueeksi määritelty Espoonlahden alue. Tämän työn tavoitteena oli tehdä esteettömyyskartoitus ja määritellä kohde-alueen pääreitit, erityiskohteet, alueittainen laatutaso sekä alustavat toimenpiteet vuoteen 0 mennessä. Alueella tehtiin tärkeimpien reittien esteettömyyskartoitus sekä laadittiin suunnitelma parannustoimenpiteiksi. Luvussa. on kuvattu käytetty menetelmä ja luvussa. on esitelty kohdealuetta. Luku käsittää Espoonlahden, luku Kivenlahden ja luku 6 Soukan alueiden esteettömyyden nykytilan kuvauksen ja kehittämiskohteet. Liitteessä ja on esitetty käytetyt kartoituskriteerit sekä toimenpiteet alueittain kartoilla ja taulukoissa. Toimenpidetaulukot sisältävät myös toimenpiteiden vastuutahot ja alustavat kustannusarviot. 7

8 Tavoitteet. Valtakunnallinen esteettömyysstrategia Liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategiassa Kohti esteetöntä liikkumista keskeisenä tavoitteena on kaikille soveltuva liikennejärjestelmä, mikä merkitsee kaikkien väestöryhmien liikkumistarpeiden huomioimista liikennejärjestelmän suunnittelussa ja toteuttamisessa. Esteettömällä ympäristöllä ja liikennejärjestelmällä tuetaan ikääntyvän väestön omatoimista liikkumista ja vähennetään erilliskuljetusten ja hoivapalveluiden tarvetta. Esteetön ympäristö parantaa useimmiten kaikkien ihmisten liikkumista. Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii vaikuttamaan myös muihin toimijoihin esteettömänliikkumisympäristön edistämiseksi. Kunnilla on keskeinen rooli esteettömän liikkumisympäristön ja liikennepalvelujen luomisessa. Lähtökohtana on nykytilanteenkartoittaminen ja esteettömyyttä parhaiten edistävistä tavoista päättäminen.. Espoon kaupungin esteettömyystavoitteet Espoon kaupunkiin on valmistunut vuonna 007 Espoon kaupungin esteettömyyssuunnitelma Esteettömyyssuunnitelman lähtökohtana oli kaupunginvaltuuston tekemä valtuustoaloite, jossa esitettiin, että vuoteen 0 mennessä kaupungin yleisölle avoimet alueet ja rakennukset sekä julkinen liikenne rakennetaan ja korjataan liikkumis- ja toimimisesteettömiksi, turvallisiksi ja terveellisiksi kaikille asukkaille, myös vanhuksille, vammaisille, lapsille ja pienten lasten kanssa liikkuville. Valmistunut esteettömyyssuunnitelma toimii taustamateriaalina alueellisille esteettömyyssuunnitelmille.. Kartoitusten tavoitteet Esteettömyyssuunnitelmassa esitettiin vuodelle 009 laadittavaksi alueellinen esteettömyyssuunnitelma Espoonlahden alueelle käsittäen Kivenlahden, Espoonlahden ja Soukan aluekeskukset. Esteettömyyskartoitusten ensisijaisena tavoitteena on kehittää esteettömiä matkaketjuja alueen palveluihin. Työssä laaditaan esteettömyyskartoitukset asuinalueilta tärkeimmistä kevyen liikenteen yhteyksistä ja ulkoilureiteistä sekä julkisten rakennusten sisäänkäynneistä. Työn tavoitteena oli määritellä alueiden tärkeimpien reittien ja alueiden tavoitetasot. SuRaKu-projeissa esteettömyydelle asetut tavoitteet on jaettu kahteen tavoitetasoon: esteettömyyden erikoistasoon ja perustasoon. Esteettömyyden erikoistason alueiden perusteluina ovat suuret jalankulkuvirrat sekä julkisten palvelujen saavutettavuus. Muiden kuin erikoistason alueiden tulisi täyttää perustason esteettömyysvaatimukset. Tavoitteena on, että kaikki uudisrakentaminen on vähintään esteettömyyden perustason mukaista. (SuRaKu,00) 8

9 Kartoituksen lähtötiedot ja käytetty työmenetelmä. Lähtötiedot Työssä käytettiin lähtötietoina Espoon kaupungin toimittamia paikkatietoaineistoja ja pohjakarttoja, joita olivat onnettomuustiedot, väestön ikärakenne, joukkoliikennetiedot, katujen kunnossapitoluokat ja valaistustiedot, alueen palvelut ja tiedot alueen suunnitelmista. Espoon kaupungin tyyppipiirustukset ja SURAKU-ohjeet määrittävät kartoitustyön raja-arvot. Aineiston perusteella määritettiin tärkeimmät tarvittavat palvelut, väestön ikärakenne ja sijoittuminen alueelle ja saatiin alustava ehdotus Espoonlahden alueen esteettömistä reiteistä.. Työmenetelmät Kohteiden inventointi tehtiin inventointilomakkeelle maastotietokoneella alueen kantakartta pohjakarttana. Kertyneet inventointitiedot ovat hyödynnettävissä paikkatieto-ohjelmassa. Kohteet valokuvattiin. Pimeän ajan tarkastelu tehtiin..009 klo välisenä aikana. Saatujen tietojen perusteella laadittiin toimenpideohjelma esteettömillä reiteillä havaittujen ongelmien korjaamiseksi. Toimenpideohjelman kohteet luokiteltiin neljään luokkaan toimenpiteen kiireellisyyden, tärkeyden ja esteettömyyden perustaso/erikoistaso jaon perusteella.. Kartoituskriteerit Maastotarkasteluissa kartoitettiin alueiden tärkeimpien reittien kevyen liikenteen väylät ja aukiot, suojatiet, linja-autopysäkit, levähdyspaikat, asukaspuistot sekä julkisten rakennusten ja palvelujen sisäänkäynnit. Esteettömyyden erikoistason pysäkit kartoitti Espoon joukkoliikennevastaava Kari Tyrylahti ja konsultti kartoitti muut pysäkit. Kartoituskriteerit perustuvat SuRaKu-ohjeisiin ja Espoon uusiin tyyppipiirustuksiin, joissa on luokiteltu esteettömyyden erikois- ja perustasot. Perustason ratkaisut täyttävät esteettömän ympäristön yleiset vaatimukset. Erikoistason ympäristöissä kaikkien käyttäjien liikkuminen ja toimiminen pyritään tekemään erityisen miellyttäväksi ja sujuvaksi. Kartoituskriteerit on jaettu seitsemään osakohteeseen, jotka ovat kevyen liikenteen väylä tai aukio suojatie ja suojatiesaareke joukkoliikenteen pysäkki levähdyspaikka leikkipaikka muu este rakennus. Jokainen osakohde sisältää enimmillään 0 lisämäärettä. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylä tai aukio sisältää mm. lisämääreet jalankulun erottelu, kulkuväylän 9

10 mitat, pituuskaltevuus ja sivukaltevuus. Määreet voivat saada arvon -, jossa neljä tarkoittaa esteettömyyden erikoistason ja kolme esteettömyyden perustason täyttymistä. Kaksi tarkoittaa kohtuullista haittaa, jolloin kohde on korjattava, mutta se ei aiheuta välitöntä vaaraa. Arvo yksi sen sijaan tarkoittaa suurta haittaa ja sen saaneet kohteet on korjattava välittömästi. Kevyen liikenteen väylät Kevyen liikenteen väylien osalta kartoitettiin väylän tasaisuutta ja leveyttä sekä pituus- ja sivukaltevuuksia. Kevyen liikenteen väylien tasaisuus määriteltiin silmämääräisesti niin, etteivät kulkupinnan mahdolliset epätasaisuudet vaikeuta rollaattorilla ja pyörätuolilla liikkumista. Kevyen liikenteen väylien leveyden tulisi vähintään olla 00 mm leveä, jotta niiden koneellinen puhdistus olisi mahdollista. Vapaan väylän tulisi olla vähintään 00 mm leveä, joka on riittävä myös avustajan tai opaskoiran kanssa liikkuvalle henkilölle. Espoossa kevyen liikenteen väylät ovat yleisesti yhdistettyjä pyörätie/ jalankulkuväyliä, silloin väylän leveyden tulisi olla, m. Suositeltavaa olisi erotella eri kulkumuodot jolloin leveyden tulisi olla m. Pituuskaltevuus saa esteettömyyden erikoistasolla olla enintään -8 % + lepotasot % 6 metrin välein. Perustasolla pituuskaltevuus saa olla enintään 8 % ilman lepotasoja. Sivukaltevuutta saa esteettömyyden erikoistasolla olla enintään % ja perustasolla %. Kevyen liikenteen väylillä tai aukioilla ei saa olla esteitä, jotka aiheuttavat törmäys- tai kaatumisvaaraa. Väylästä poikkeavat epätasaisuudet eivät saa aiheuttaa kaatumisvaaraa ja mm. roska-astiat, A-mainokset, pollarit ja pylväät tulee olla sijoitettuna niin, että ne eivät aiheuta törmäämisvaaraa. Jos tämä mahdollisuus on, täytyy esteiden edessä olla varoitusalueet. Aukioiden osalta kartoitettiin aukioiden tasaisuutta, johdettavuutta, valaistusta, varusteita ja esteitä. Suojatiet Suojateiden osalta tarkasteltiin suojatien johdettavuutta, pinnan tasaisuutta, suojatien ajoratamerkinnän kuntoa, reunatuen korkeutta, saarekkeen leveyttä, suojatiemerkkipylväiden sijaintia sekä liikennevalo-ohjatuilla suojateillä jalankulkijavalojen painonapin sijaintia ja äänimerkin tarvetta. Suojatien johdettavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka kohtisuoraan suojatie lähtee reunatuen reunasta. Suojatien tulisi lähteä kohtisuoraan reunatukea vastaan. Tällöin näkövammainen saa reunatuen reunasta suunnan ajoradan yli kadun vastapuolelle. Myös pyörätuolilla liikkuvan kulkeminen helpottuu. Suojatien pinnan tasaisuutta arvioitaessa määritettiin silmämääräisesti kulkupinnan mahdollisten epätasaisuuksien vaikutusta rollaattorilla ja pyörätuolilla liikkumiseen. 0

11 Suojatien ajoratamerkinnässä tulee olla mahdollisimman voimakas kontrasti. Suojatiemerkinnän tulee olla hyväkuntoinen eikä merkinnän läheisyydessä saa olla vastaavasti kuvioituja alueita. Reunatuen korkeuden tulee olla riittävän korkea, jotta näkövammainen pystyy tunnistamaan ajoradan reunan ja toisaalta riittävän matala, jotta pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuvat kykenevät käyttämään suojatietä. Raja-arvot määritettiin niin, että ilman reunatukea oleva tai yli cm korkea suojatien reuna on joko näkövammaisille tai pyörätuolin käyttäjälle vaarallinen käyttää, alle cm:n reunatuki ei ole hyväksyttävissä vaikean havaittavuuden ja -cm pyörätuolille liian korkeana. Vanhan tyyppipiirustuksen mukainen suojatie hyväksytään perustasolla mutta erikoistasolla suojatiet tulisi uudistaa SuRaKu-ohjeiden mukaisesti, jolloin 0 mm vinon reunatuen korkeus on 0 mm ja kaltevuus korkeintaan %. Keskisaarekkeen leveyden tulisi olla vähintään, metriä, jotta saarekkeen odotustilassa on tarpeeksi tilaa polkupyörälle, lastenvaunuille tai pyörätuolille. Suojatiemerkkipylväät tulisi sijoittaa kaksiajorataisella ajoradalla suojatien molemmin puolin. Etäisyys ajoradan reunasta saa olla enintään metriä. Jos näkyvyys on hyvä, etäisyys voi olla enintään, metriä. Hyvin sijoitettu merkki sijaitsee suojatiemerkinnän kohdalla ajoradan/jalkakäytävän reunassa, 0, metrin etäisyydellä kadun reunasta. Johdonmukaisesti sijoitetut suojatiemerkit auttavat näköesteisiä suojatien hahmottamisessa. Myös autoilija havainnoi lähellä suojatien reunaa olevan merkin helposti. Keskisaarekkeessa olevien suojatiemerkkien korkeus ei saa muodostua näkemäesteeksi saarekkeella odottavalle jalankulkijalle. Jalankulkijavalojen painonapin tulisi sijaita korkeudella, josta se on pyörätuolilla liikkuvien helposti saavutettavissa. Painonapin etäisyys kulkuväylän reunasta tulisi olla enintään 00 mm ja korkeuden mm kulkuväylän pinnasta. Joukkoliikennepysäkit, linja-autot ja palveluliikenne Linja-autopysäkkien osalta kartoitettiin varustelu, odotustilan vapaa tila, reunatuen korkeus ja kulkuväylät pysäkille. Pysäkeille johtavien kulkuväylien tulee olla esteettömiä niin, että pyörätie kulkee joko katoksen takaa tai on erillisellä reitillä, pysäkkialue on kovapintainen eikä sinne pääsyä estä jyrkkä luiska, portaat tai muu este. Keskeisillä linja-autopysäkeillä on oltava katos, penkki, roska-astia ja aikataulu. Palveluliikennepysäkeillä tulee olla linjakyltti, penkki, kulkureitti, aikatauluinformaatio ja palvelun yhteystiedot. Katoksen peräseinän ja kadun reunan välisen vapaan tilan on oltava vähintään 0 mm, jotta pysäkki voidaan puhdistaa koneellisesti. Vapaan kulkuväylän tulee olla vähintään 00 mm leveä, jolloin tila on riittävä myös avustajan tai opaskoiran kanssa liikkuvalle henkilölle. Reunatuen korkeuden tulee perustason pysäkkisyvennyksissä olla vähintään 6 cm ja erikoistasolla aina 0 cm. Palvelulinjan autoilla ei pystytä pysähtymään noin korkeille pysäkeille ovien avautumisen estyessä luiskaa laskettaessa, joka tulee huomioida palvelulinjan pysäkin sijoittelussa. Varoitusalue on 0 cm leveä, värin tai kontrastin avulla muusta päällysteestä erottuva pinnoitealue pysäkkialueen etureunassa.

12 Esteettömään opastukseen kuuluvat bussikyltti, linjakyltit ja aikataulut suurella kirjasinkoolla, keskeisillä pysäkeillä lisäksi sähköinen opastus. Pysäkkien/terminaalien etäisyys käyttäjistä tulee olla palvelulinjoilla enintään 00 m:n päässä potentiaalisista käyttäjistä ja muilla linjoilla keskeisillä kerrostaloalueilla enintään 00 m:n päässä ja pientaloalueilla enintään 600 m:n päässä asukkaista. Levähdyspaikat Väylien levähdyspaikoista kartoitettiin varusteet, kuten penkit ja roska-astiat, valaistus ja esteet. Kevyen liikenteen väylien varrelle ja aukioille sijoitettujen penkkien tulisi olla tarpeeksi korkeita ja käsinojallisia. Penkkejä tulee olla niin usein, että seuraava penkki näkyy edelliseltä penkiltä eli noin 0 metrin välein erikoistasolla, perustasolla noin 0 metrin välein. Penkkien yhteydessä tulisi olla roska-astia, valaisin ja tila pyörätuolille. Asukaspuistot Asukaspuistojen osalta kartoitettiin kulku asukaspuiston sisäänkäynnille, sisäänkäynnin sijainti, sisäänkäynnin materiaali, porttien avattavuus, liikuntaesteisten pysäköintipaikat ja niiden sijainti. Asukaspuiston rakennusten sisäänkäyntien ja oleskelualueiden varustelun esteettömyys tarkastettiin samalla. Espoossa on esteettömyysvaatimuksena vähintään yhden leikkialueen esteettömyys kullakin asuinalueeella joko asukaspuistossa tai muulla leikkialueella. Julkisten rakennusten sisäänkäynnit Julkisten rakennusten sisäänkäynneistä kartoitettiin kulku sisäänkäynnille, luiskat ja portaat, kaiteet, vapaa tila, oven aukeavuus sekä liikuntaesteisten pysäköintipaikat ja niiden sijainti. Sisäänkäynnille tulee olla esteetön ja opastettu kulkureitti. Opaslaattojen ja ohjausraitojen käyttö on suositeltavaa. Luiskan pituuskaltevuus saa olla % erikoistasolla ja perustasolla korkeintaan 8 %. Jos pituuskaltevuus on yli %, luiskassa tulee olla m välitasanne 6 m:n välein. Oven edessä vapaata tilaa tulee olla vähintään,x, m, jotta siinä on mahdollista kääntyä pyörätuolin kanssa. Julkisten rakennusten sisäänkäynteihin suositellaan automaattiovia. Julkisten rakennusten pysäköintialueella tulee olla liikuntaesteisten pysäköintipaikkoja. Liikuntaesteisten pysäköintipaikoilta sisäänkäynnille tulee olla esteetön kulkuyhteys.

13 . Sidosryhmän kävelykierrokset Espoonlahden alueelliseen esteettömyyssuunnitelmaan liittyvät kävelykierrokset tehtiin erikseen jokaiseen kolmeen keskukseen. Havaitut ongelmat on raportoitu tarkemmin luvussa Esteettömyyden kehittämiskohteet. Soukan sidosryhmän,8 km mittainen kävelykierros tehtiin..009 aamupäivällä. Kivenlahden sidosryhmän,6 km mittainen kävelykierros tehtiin aamupäivällä ja Espoonlahden,6 km mittainen kävelykierros iltapäivällä. Toteutunut reitti oli kaikissa kohteissa lähes sama kuin alun perin oli suunniteltu. Kuva. Sidosryhmäkävelyjen reitit. Kävelykierroksille osallistuneet Espoon kaupungin ohjausryhmän jäsenet Jaana Länkelin Sauli Hakkarainen Kari Tyrylahti Kaisa Kivelä Eija Riikonen Juha Iivanainen Erkki Saarinen Marja Axelsson Lotta Kari-Pasonen Tuula Holopainen Tekninen keskus, KVP; Erityisuunnittelu Tekninen keskus, KVP; Rakennuttaminen Tekninen keskus, Ylläpito, Joukkoliikenne Sosiaali.ja terveystoimi, Tila- ja yhdyskuntasuunnittelu Sosiaali.ja terveystoimi, Tila- ja yhdyskuntasuunnittelu Tilakeskus liikelaitos, Talonsuunnittelu Rakennusvalvontakeskus Kaupunkisuunnittelukeskus, Asemakaavoitus Kaupunkisuunnittelukeskus, Asemakaavoitus Sivistystoimi, Suomenkielinen opetusyksikkö

14 Kävelykierrokselle osallistuneet konsultin edustajat Sirpa Laitinen Riikka Kallio WSP Finland Oy WSP Finland Oy Kävelykierroksille osallistuneet sidosryhmien edustajat Raimo Aromaa Martti Rantavuori Gun Ainamo PirjoMäkipää Mailis Voutilainen Marke Vedenpää Hile Mickelborg Eero Rouhiainen Reijo Toiminen Leena Toiminen Pirkko Lepistö Helena Paimela Espoon VaNe, Rakennetaan kaikille-tr. Rakennetaan kaikille työryhmä Uudenmaan CP-vammaiset Rakennetaan kaikille työryhmä Espoon vammaisneuvosto paikallinen asukas Rakennetaan kaikille -työryhmä Rakennetaan kaikille -työryhmä Rakennetaan kaikille -työryhmä avustaja Rakennetaan kaikille -työryhmä Rakennetaan kaikille -työryhmä. Tarkastelualue Tarkastelualue rajautuu pohjoisessa katuihin: Vanha Jorvaksentie Kivenlahdentie Soukanväylä Alakartanontie Makkarlahti Soukanlahti Laurinlahti _ Kivenlahti Marinsatama Vanha Jorvaksentie. Lisäksi tarkastelualueeseen kuuluvat yhteydet Alakartanontie 6 ja Soukanniityn kerrostaloalueille sekä yhteys Riianlahden kehitysvammaisten toimintakeskukseen. Tarkastelusta on rajattu pois Rantaraitti, jolle on tehty aiemmin alustava esteettömyystarkastelu. Kuva. Tarkastelualue.

15 Suur-Espoonlahteen kuuluvat Kanta-Espoonlahti, Saunalahti, Nöykkiö ja Latokaski ja se on lähes asukkaallaan Espoon asukasluvultaan toiseksi suurin alue. Asutus tosin jakautuu laajasti. Tässä työssä tarkastelualueena on rajatumpi Kanta-Espoonlahden alue, johon kuuluvat Espoonlahden keskus, Soukanmäki, Kivenlahti, Laurinlahti ja Soukanniemi. Yhteensä Kanta-Espoonlahden asukasluku on lähes 000. Kanta-Espoonlahden alueella lapsia ja nuoria asuu eniten Soukanniemen ja Laurinlahden alueilla, kun taas Soukanmäessä asuu eniten yli 6-vuotiaita (kuva ). Tarkastelualueen rantaviivalla on kolme uimarantaa ja satamaa. Uimarantoja on Kivenlahdessa, Laurinlahdessa ja Soukassa (Globben). Yleisiä satamia on Kivenlahdessa ja Soukanlahdessa. Laurinlahdessa on yksityinen satama. Kanta-Espoonlahden tarkastelualueen uimarannoista ympäri vuoden auki oleva Kivenlahden uimaranta voitaisiin saneerata esteettömäksi varmistamalla myös esteetön reitti uimarannalle. Satamat merielementteineen muodostavat mahdollisuuden kauniille kävely-ympäristölle, mikä otetaan huomioon erikois- ja perustason reittejä suunniteltaessa. Satamien ympäristö tulee tällöin suunnitella huolellisesti, jotta se täyttää esteettömyyden kriteerit (ks. luvut. ja.). Soukanlahden pienvenesatamaa suositellaan parannettavaksi esteettömäksi alueen perusparannuksen yhteydessä, koska siihen on esitetty liitettäväksi yhteisöllisiä palvelurakennuksia Espoonlahden keskustan kehittämissuunnitelmassa. Espoonlahden alueella on syyskuusta 00 lähtien liikennöity palvelulinjaa, joka kulkee Kivenlahden, Espoonlahden, Laurinlahden, Soukan, Iivisniemen sekä Eestinlaakson alueilla. Tärkeimmät kohteet ovat kauppa ja terveysasema, muita yleisiä kohteita olivat uimahalli ja pankki. Vuonna 00 linjalla oli matkustajatutkimuksen mukaan noin 60 matkustajaa viikossa. Koko Kanta-Espoonlahden haasteena esteettömyyden kannalta ovat suurehkot korkeuserot: niin Kivenlahden, Espoonlahden keskuksen kuin Soukan alueilla on useita mäkiä. Espoonlahden hyväksytty yleiskaava on päivätty , Yleiskaavaehdotus julkistettu Varautuminen väestönkasvuun Kaupunginvaltuuston päätös edellyttää varautumista koko Espoon kaupungin alueella asukkaan väestösuunnitteen mukaisiin aluevarauksiin. Kaupungin väkiluku vuoden 006 alussa oli 700 asukasta. Väestönkasvu oli viime ) Tiedot perustuvat Espoon kaupungin tietoiskuun 6/008 Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 007/008 ) Espoon, Kauniaisten ja Vantaan palvelu- ja pienkalustolinjaston kehittämissuunnitelma 007 0

16 vuosikymmenellä keskimäärin noin 700 asukasta eli,0 % vuodessa. Vuosina väestön kasvu on ollut vain hieman hitaampaa, 600 asukasta vuodessa ja suhteellinen kasvu on hidastunut alle %:iin vuodessa. Syntyneiden enemmyys on viime vuosina ollut noin 000 henkeä vuodessa ja jatkunee saman suuruisena. Eteläosien yleiskaavan suunnittelualueella asui vuoden 006 alussa asukasta. Alueen väestönlisäys vuosina oli noin 9 00 asukasta. Yleiskaavassa on varauduttu siihen, että vuonna 00 alueella voisi asua noin asukasta eli kasvu olisi noin henkeä. Yleiskaavaluonnos sisältää merkittävästi uusia ja kehitettäviä asuntoalueita kaikilla suuralueilla, eniten Espoonlahdessa. Pohjoisosien yleiskaava-alueiden väestöksi on laskettu noin asukasta. Ikärakenne ja sen muutos Väestönkasvusta huolimatta ikärakenteen muutokselle on leimallisinta vanhimpien ikäryhmien osuuden kasvu. Ennusteen mukaan lasten osuus säilyy jokseenkin nykyisellään tai hieman pienenee. Yli 6-vuotiaiden osuus kasvaa viiteentoista prosenttiin tai eräiden ennusteiden mukaan jopa sen yli lähelle kahtakymmentä prosenttia (Espoon ja Helsingin seudun väestöennuste 00-00). Alle 6-vuotiaiden ja yli 6-vuotiaiden osuus väestöstä Espoon eri alueilla,0, 0,0,0,0 0,0,0 0,0,0 8, 7,,,7 8,6,,9, 8,,9 Alle 6-vuotiaita (%) Yli 6-vuotiaita (%) 0,0 Kanta-Espoonlahti Espoonlahden keskus Soukanmäki Kivenlahti Laurinlahti Soukanniemi Kuva. Alle 6-vuotiaiden ja yli 6-vuotiaiden osuus Kanta-Espoonlahdessa ja sen alakeskuksissa. 6

17 Espoonlahti Espoonlahti on sekä kaupunginosa Espoossa että samanniminen vesistöalue. Paikalliskeskuksen hallinnollinen nimi on Suur-Espoonlahti. Siihen kuuluu alueita, jotka eivät kuulu mihinkään perinteiseen kyläyhteisöön, lähiöön tai omakotialueeseen, sanotaan Espoonlahdeksi. Tällaista aluetta on Soukan ja Kivenlahden kerrostaloalueiden väliseen Soukanpohjan laaksoon luvuilla syntynyt keskittymä, jossa on kouluja, paloasema, jäähalli, urheilukenttiä ja uimahalli. Kauppakeskus-Lippulaivan rakentaminen on muuttanut alueen painopistettä ja liikennevirtoja. Nykyiset asukaskeskukset ja lähiöt ovat syntyneet 970-luvulla vanhojen, pääasiassa 800-luvun, kalastajakylien päälle. Näiden kylien nimet ovat käytössä nykyisillä asutuskeskuksilla, joista vanhin on Soukka. Kyläjako on hieman väistynyt nykyaikana, mutta se hahmottuu edelleen suurina asuntokeskittyminä ja vanhoina taloina, joita on jäänyt muutamia uusien kerrostalojen keskelle. Kyläjako myös pysyy vieläkin asukkaiden mielissä omana paikallisylpeytenä ja leikkimielisenä vastakkainasetteluna. Kaupunginosassa on useita peruskouluja, Omnian toimipiste ja kielipainotteinen Espoonlahden lukio.. Espoonlahden keskuksen ja Laurinlahden alueita koskevat suunnitelmat (009) Espoonlahden aluetta koskien on parhaillaan tekeillä useita eri vaiheessa olevia suunnitelmia: Espoonlahden urheilupuiston yleissuunnitelma Suunnitelmassa on käyty läpi myös esteettömyysasioita. Mm. polkujen kaltevuudet on kartoitettu. Lippulaivan aukioiden ja puistojen yleissuunnitelma 009 Työn yhteydessä on esteettömyystarkastelu ja sen perusteella suunnitelmat korjattiin vastaamaan alueen esteettömyyssuosituksia. Kivenlahdentien rakennussuunnitelma 008 Alueella tehtävät korjaustoimenpiteet eivät aiheuta toimenpiteitä esteettömyyssuunnitelmaan. Espoonlahden (Eurosparin) liityntäpysäköintialue on toteutettavissa kahdessa vaiheessa: aluksi käyttämällä nykyisiä Eurosparin autopaikkoja liityntäpysäköintiin ja myöhemmin laajentamalla aluetta. Nykyisiä paikkoja alueella on 0. Jälkimmäisessä vaiheessa alueesta voidaan laajentaa 00 0 autopaikan liityntäpysäköintialue. Espoonlahden keskus, 070 Tavoitteena on suunnitella Espoonlahden keskustan kehittämissuunnitelman mukaisesti kaupunkirakennetta täydentävä asuinalue, joka on toiminnallisesti ja sosiaalisesti monipuolinen sekä eri ikäryhmille sopiva. Lisäksi vahvistetaan 7

18 keskuksen näkyvyyttä, tunnettavuutta ja positiivista identiteettiä sekä säilytetään ja vahvistetaan viheryhteyksiä. Alue sijaitsee Espoonlahden keskustassa Länsiväylän ja Kivenlahdentien eteläpuolella, jossa on nykyisin Mårtensbro skolaniminen koulu. Alueelta tarvitaan esteetön reitti Lippulaivalle. Espoonlahden keskus, 070 Espoonlahden keskustan kehittämissuunnitelman mukaisesti tutkitaan asuin- ja toimistokortteleiden, huoltoasemakorttelin sekä virkistys- ja erityisalueiden asemakaavojen muuttamista yrityspuistoalueeksi. Espoonlahden keskus, 070 Suunnittelualue on osa Espoonlahden keskusta-aluetta, jolle on v. 007 laadittu kehittämissuunnitelma. Suunnitelmassa esitettiin eheyttävää rakentamista Espoonlahdentien varteen. Tavoitteena on kaavallinen valmius hoivakodin laajennukselle sekä yksityisen palvelutalon ja kristillisen koulun rakentamiselle. Alue sijaitsee Espoonlahden terveysaseman ympäristössä rajoittuen Soukanväylään ja Espoonlahdentiehen. Alueelta tarvitaan esteetön reitti Lippulaivalle. Espoonlahden keskustan kehittämissuunnitelma Espoo-strategian mukaisesti on laadittu kehittämissuunnitelma Espoonlahden keskustan keskeisille alueille. Espoonlahden koulukeskus ja urheilupuisto, 008 Suojeltavia rakennuksia käsittävän kartanomiljöön kaavoittaminen asuinkorttelialueeksi ja urheilualueen osan kaavoittaminen ratsastuskeskukselle. Espoonlahden urheilupuiston parannustyö 009 Espoonlahden urheilupuistoon rakennetaan pallokenttien pukukopit 009. Espoonlahden koulukeskus ja urheilupuisto, (009) Tavoitteena on säilytettäviä rakennuksia käsittävän kartanomiljöön täydentäminen ja kaavoittaminen omakotialueeksi. Esteetön luontoliikunta Espoossa..008 Rantaraitin kartoitus Kivenlahdesta Soukkaan. (Raportti: Mantere, Nurkka, 008. Laurea ammattikorkeakoulu.) Tiivistelmä raportissa tehdyistä havainnoista: Saavutettavuus: Rantaraitille voi saapua useasta kohdasta. Kivenlahden linjaautopysäkki on tulkittu SuRaKu ohjeiden mukaisesti esteettömäksi, samoin reitti siitä rantaraitille. Opastus pysäkeiltä reitille puuttuu yleisesti. Rantaraitin varrella on yksi Uimarannan pysäköintialue, jolla ei ole invapaikkoja ja opastus reitille puuttuu. Westendin bussiasemalta on reitille opastettu esteetön pääsy. Uimarannalle johtaa epätasainen hiekkatie ja kulkuesteenä on puomi. 8

19 Opastus ja ohjaus: Kivenlahti Soukka välillä ei ole opastaulua reitistä, mutta pienet opastekyltit toistuvat tiheästi koko reitin ajan. Opastekylteissä ilmoitetaan kilometrimäärä seuraavaan kaupunginosaan. Osasta risteyskohtia opasteet puuttuvat. Kylttien väritys sulautuu liian helposti taustaan. Ohjaavat merkinnät maanpinnassa: Reitti on merkitty osittain asfalttiosuuksien keskiviivalle sijoittuvalla sinisellä maaliviivalla. Kahdesta suojatieylityksestä toinen on vaarallinen, toinen esteetön. Kulkuväylien leveys ja kaltevuus: Maasto on vaihtelevaa, kaltevuuksia ei ole mitattu, mutta silmämääräisesti havainnoiden nousut ovat pyörätuolille liian jyrkkiä. Pintamateriaalit ja valaistus: Pinnoitteet asfaltti ja hiekkatie on arvioitu riittävän kovaksi pyörällä liikkumiseen. Valaistus vaihtelee Rantaraitin varrella ja se oli arvioitu suurimmalta osin riittäväksi, osittain on valaisemattomia alueita. Uimarannan kohdalla vain yksi valonheitin ei ole riittävä. Levähdys ja taukopaikat: Roska-astioita on reitin varrella paljon, muutama lemmikkien jätösroska-astia. Penkkien tiheys, sijoittelu, kunto ja esteettömyys ovat kirjavaa. Ulkoilureittien huolto: WC:t ja pukeutumistilat huonokuntoisia, laituri huonokuntoinen. Länsiväylän suunnan liityntäpysäköintiselvitys v. 00 Länsiväylän liikennemäärä on välillä Kehä - Suomenoja noin autoa vuorokaudessa ja välillä Suomenoja Kivenlahti noin 000 autoa vuorokaudessa. Bussimatkustajia Länsiväylällä on arkipäiväisin Kehä :n ja Suomenojan välillä noin 000, Suomenoja Espoonlahti noin 000 ja Espoonlahti Kivenlahti noin Espoon bussit eivät liikennöi Länsiväylällä Espoonlahden ja Kivenlahden välillä. Uimahallin peruskorjaus 0 Uimahallin peruskorjaus on ohjelmoitu vuodelle 0. Esteettömyyskartoitusta ei ole tehty. Estettömyyskartoitus suositellaan tehtäväksi suunnittelun pohjatiedoiksi.. Nykytilanteen kuvaus Yleistä Espoonlahden ja Laurinlahden alueilla asuu yhteensä hieman yli henkeä (008 alussa). Espoonlahden keskuksen ytimen muodostaa avara kauppakatu toreineen. Kauppakadun vieressä sijaitsee 99 valmistunut kauppakeskus Lippulaiva (kuva ). Espoonlahden yhteispalvelupiste sijaitsee Lippulaivan tiloissa. Espoonlahden keskuksen alueella on kolme koulua, ruotsinkielinen Mårtensbron koulu, Koulumäen koulu sekä Espoonlahden koulu ja lukio. Espoonlahden keskuksessa on lisäksi useita muita asukkaille tärkeitä palveluita, kuten Espoonlah- 9

20 Kuva. Kauppakeskus Lippulaiva Espoonlahdessa. den uimahalli, terveysasema ja kirkko ja apteekki. Laurinlahden alueen rajalla sijaitsevat lisäksi Laurinlahden koulu sekä Merisaappaan koulu ja lastenkoti. Espoonlahdessa (Merisaapas A) sijaitsee myös Espoon kaupungin ja alueen järjestöjen kumppanuushankkeena ylläpitämä asukastila Kivenkolo, joka tarjoaa mm. kerhotoimintaa ja tapahtumia. Espoonlahden aluekeskuksen keskeisellä alueella sijaitsee kaksi liikerakennusta, Lippulaiva ja Ulappatori, joiden yhteenlaskettu kerrosala on k-m. Lippulaiva ja Ulappatori korvataan Espoon kehittämissuunnitelmassa laajennetulla kauppakeskuksella, jonka kerrosala on 00. Kauppakeskus Lippulaivan korttelia tullaan laajentamaan asemakaavan mukaisesti viereiselle torialueelle ja korttelialueeseen yhdistetään autopaikkojen korttelialue. Sekä kauppakeskuksen että autopaikkojen korttelialueelle sijoitetaan myös kirjasto- ja kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja. Keskusta-alueelta vapautuu tilaa asumiseen Ulappatorin ja koulun korttelialueilta Mårtensbron koulun siirtyessä Espoonlahden urheilupuiston koillisosaan osoitetulle Y-tontille. Espoonlahden urheilupuistoa suunnitellaan muokattavaksi selkeämmäksi osaksi Espoonlahden aluekeskustan toiminnallista kaupunkitilaa. Urheilupuiston puistomaisuutta korostetaan, jolloin se toimii nykyistä paremmin elämyksellisenä viheralueena kaikille käyttäjille. Urheilumahdollisuuksia tarjotaan sekä organisoidulle ryhmille, että asukkaille spontaaniin pelailuun ja oleiluun. Soukanväylältä suunnitellaan avattavaksi edustava näkymä puistoon ja puistosta aina merelle saakka. Kehittämissuunnitelmassa on huomioitu Soukanpohjan kartanon ja kartanoympäristön asema alueen maamerkkinä. Kartano ympäristöineen aukeaa sekä rantaan, että urheilupuiston suuntaan. Suunnitelmassa puistoalueen avoimuutta on esitetty lisättäväksi, mikä tukee vanhan kulttuurimaiseman luonteen säilymistä. Historialliseen viljelymaisemaan kuuluu kaksi tilakeskusta Sökö Övergård (yksityistalona) ja Sökö Nedergård (toimii osaksi ratsastuskouluna). Övergårdin päärakennuksen rungon vanhin osa on 80-luvun alkupuolelta. Huvilatyylinen asu periytyy 800-luvun lopulta. Pihapiirissä on myös luhtiaitta ja harmaakivinavetta 800-luvulta. Nedergårdin päärakennus on osin 80-luvulta. 0

21 Alueen asukkaat toivovat Espoonlahteen ennen kaikkea lisää työpaikkoja ja kulttuuripalveluita. Vuonna 00 Espoonlahden työpaikkaomavaraisuus oli 9% ja yleiskaavassa sen on esitetty nousevan 8%:iin vuoteen 00. Uusia työpaikkoja tulisi yleiskaavan mukaan osoittaa Espoonlahden keskukseen noin k-m vuoteen 00 mennessä. Asukaspalautteissa on toivottu myös Soukanlahden sataman rakentamista ja viheralueiden siistimistä. Espoonlahden keskustan alue toimii kaupunkirakenteellisesti osana Espoonlahden alueen palvelukeskusta. Palvelukeskus on samalla työpaikka-alue, johon liittyy läheisesti asuinkorttelialueita. Ensimmäinen keskustan osa-alueen kaava vahvistettiin vuonna 97 ja vuonna 979 vahvistettiin Espoonlahden ydinkeskustan asemakaava, jolloin aluekeskuksen voidaan katsoa saaneen lopullisen kaavallisen muotonsa. Nykyisin Espoonlahden keskustaan ja sen lähituntumaan sijoittuvat koko suuraluetta palvelevat terveysasema, kirkko, kauppakeskukset, uimahalli ja jäähalli. Liikenne Ajoneuvoliikenne Kaava-alueen liikenne suuntautuu lännessä Espoonlahdenrannan ja Kivenlahdentien pääkaduille sekä idässä kokoojakatuluokkaisen Espoonlahdentien kautta Soukanväylälle. Pääkaduilta on yhteys Kivenlahden ja Espoonlahden eritasoliittymien kautta valtakunnalliselle moottoriväylälle, Länsiväylälle. Kivenlahdentie toimii Länsiväylän rinnakkaistienä ja sitä pitkin on osoitettu suuret erikoiskuljetukset. Liikennevalot on rakennettu tällä hetkellä Kivenlahdentien/ Espoonlahdenrannan liittymään sekä Soukanväylällä Kivenlahdentien ja Espoonlahdentien liittymiin. Katuverkko muodostaa yhtenäisen verkon, jossa on toimivat yhteydet lähialueille ja päätieverkkoon. Jalankulku ja pyöräily Kevyen liikenteen verkoston runko on muotoutunut valmiiksi. Katujen varsien kevyen liikenteen väylien lisäksi tärkeitä raitteja ovat kortteleiden keskeiset erilliset kevyen liikenteen väylät. Näistä ehdottomasti merkittävin on kaakkois-luoteissuuntainen Espoonlahdenreitti, joka alkaa etelässä Ala-Soukasta, tulee Soukan läpi Espoonlahden kouluille, urheilupuistoon ja uimahallille, kulkee Lippulaivan lounaissivulla, alittaa Espoonlahdenrannan ja jatkuu Kivenlahden asuntoalueen halki Ala-Kivenlahteen ja sieltä edelleen Kivenlahden teollisuusalueelle. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Espoonlahden keskuksen liikenne liittyy Espoonlahdenkatuun. Se on rakennettu lopulliseen leveyteensä nelikaistaiseksi, muut kadut ovat kaksikaistaisia. Espoonlahdenkatu toimii kokoojakadun ominaisuuden lisäksi liikekatuna ja joukkoliikennekatuna. Muita sisäisiä katuja ovat Ulappatorin korttelia kiertävät Ulappakatu ja Tähystäjäntie sekä mm. Lippulaivaa palvelevat Maakravunkuja ja Solmukuja. Pysäköinti on järjestetty korttelikohtaisesti maatasoon tai pysäköintilaitoksiin.

22 Suurimman keskittymän muodostaa Lippulaivan pysäköinti, jossa rakennuksen alla on 80 autopaikkaa. Lippulaivan luoteispuolella oleva rakentamaton asuntotontti on tällä hetkellä ap:n maatasopysäköintialueena palvellen pääasiassa Lippulaivaa. Kaikkiaan nykyisellä alueella laskettiin olevan pysäköintipaikkoja yhteensä 7 kpl, joiden lisäksi Espoonlahdenkadulla ja Ulappakadulla on kadunvarsipaikkoja lähes 0 kpl. Julkinen liikenne (syksy 009) Linja-autoreitit kulkevat Espoonlahdenkadulla, Kivenlahdentiellä, Espoonlahdentiellä ja Kipparinkadulla. Espoonlahdenkadulla liikennöivät vain Espoon sisäiset linjat,, ja 6. Kivenlahdentiellä liikennöivät Tillinmäestä, Latokaskesta, Espoonkartanosta ja Hvitträskistä Kamppiin päättyvät linjat 60, 6 ja. Espoon sisäisistä linjoista Kivenlahdentiellä liikennöivät linjat ja linja. Kipparinkadulta ja Espoonlahdentieltä pääsee Kivenlahdesta Kamppiin linjoilla 7 ja 0 ja Helsingin Verkkosaareen linjalla 0 sekä Espoon sisäisillä linjoilla Keraan linjalla, Otaniemeen linjalla ja Järvenperään linjalla. Espoonlahden palvelulinja P0 kulkee välillä Iivisniemi - Soukka ja P välillä Kivenlahti - Soukka. Palvelut Espoonlahden aluekeskuksessa toimivat Lippulaivan ja Ulappatorin kauppakeskukset. Aluekeskuksessa sijaitsevat myös koko suuraluetta palvelevat terveysasema, kirkko, uimahalli ja jäähalli. Keskustan tuntumassa on lisäksi S- market-päivittäistavarakauppa, sekä muuta liiketilaa Kivenlahdentien ja Espoonlahdenkadun varrella. Keskustassa sijaitsee myös ruotsinkielinen Mårtensbron koulu sekä lähialueella Espoonlahden koulukeskus ja urheilupuisto.. Espoonlahden esteettömyyskartoitus 009 ja kehittämiskohteet.. Espoonlahden tärkeimmät reitit Erikois- ja perustason reitit on suunniteltu palvelujen sijaintien ja niiden saavutettavuuden perusteella. Espoonlahdessa kartoitettavat reitit määriteltiin palveluiden sijaintien ja niiden saavutettavuuden kannalta. Palvelut ovat Espoonlahdessa keskittyneet Lippulaivan ostoskeskuksen, terveyskeskuksen ja kirkon lähiympäristöön. Tärkeimpänä pidettiin ostoskeskuksen saavutettavuutta Espoonlahden keskuksen kaikista ilmansuunnista ja erityisesti yhteyttä terveyskeskuksesta ostoskeskus Lippulaivaan. Lippulaivan edessä sijaitsevat myös tärkeimmät paikallisliikenteen pysäkit. Tärkeänä pidettiin myös yhteyttä Kirkosta Lippulaivaan ja Kipparinmäen kautta Laurinlahden suunnalle.

23 Erikois- ja perustason reitit on esitetty kuvassa... Sidosryhmäkävely Espoonlahdessa Projein yhteydessä järjestettiin ohjaus- ja sidosryhmälle suunnattu sidosryhmäkävely keskiviikkona Sidosryhmäkävelyllä kartoitettiin esteettömyystilanne Lippulaivan ympäristössä, sekä terveysaseman ja Espoonlahden kirkon edustalla. Kävelykierroksella tarkastettiin myös kevyen liikenteen reitit näihin palveluihin. Espoonlahden keskuksen sidosryhmäkävely tehtiin Kierros kujettiin reittiä Espoonlahdenkatu Solmukuja Espoonlahdenreitti Merikarhunkuja Kipparinkatu - Merenkulkijankatu Merenkulkijanpolku Espoonlahdenreitti Espoonlahdentie Terveysasema Espoonlahdenkatu Lippulaivan pohjoinen sisäänkäynti. Kierros aloitettiin Lippulaivan pohjoiselta sisäänkäynniltä. Sidosryhmäkävelyllä oli edustajia ohjausryhmästä, Rakennetaan kaikille - työryhmästä, paikallisia asukkaita avustajineen sekä konsultin edustajat. Yhteensä osallistujia oli 6 henkilöä. Espoonlahdessa suurimpia ongelmia aiheuttavat maaston tasoerot. Paikallisena keskuksena toimivan ostoskeskus Lippulaivan pohjoispuolelta nousee jyrkkä mäki terveyskeskukseen. Lippulaivan edessä sijaitsee useita Espoon sisäisiä paikallislinjapysäkkejä. Eteläpuolella mäen päällä sijaitsevaan Espoonlahden kirkkoon päästäkseen joutuu nousemaan hissillä ostoskeskuksen läpi tai kiertämään kauempaa. Kartoitettuihin palveluihin on järjestettävissä esteettömät kiertoreitit. Kiertoreittejä ei ole erikseen merkitty aleen palvelukarttoihin. Olisi suotavaa, että esteettömät reitit olisi merkitty sekä maastoon, että reittitiedotteisiin. Kuva. Erikois- ja perustason reitit Espoonlahdessa.

24 Suojatiet ovat suurimmaksi osaksi vanhoja ratkaisuja, joissa reunatuet ovat liian korkeita. Yleensä suojatiet myös lähtevät kaarevalta osuudelta, jolloin näkövammainen ei saa otettua reunasta suuntaa. Espoonlahden tärkeimpiin palveluihin pääsee Lippulaivan ostoskeskuksen pysäköintihallissa sijaitsevien inva-paikkoja hyödyntäen hissillä esteettömästi. Terveyskeskuksen pihassa on myös invapaikat. Sidosryhmäkävelyn reitillä kevyen liikenteen väylät olivat valaistuja lukuun ottamatta hyvin käytettyä hiekkapintaista jalankulkuyhteyttä Espoonlahdentieltä terveysasemalle. Katuvalaisimet ovat valaistusluokan mukaista perusvalaistusta antavia kohtuukuntoisia katuvalaisimia, kevytliikennereiteillä sijaitsevat puistovalaisimet ovat sekä kunnoltaan että tekniikaltaan vanhentuneita heikkotehoisia. Espoonlahdessa ei ole eroteltu pyöräilijöitä ja muuta kevyttä liikennettä toisistaan. Jyrkissä kohdissa erottelu olisi toivottavaa, sillä pyöräilijöiden vauhti voi nousta näissä kohdissa suureksi. Pyörätie tulee erottaa jalkakäytävästä selvällä materiaalierolla. Maalattu raita ei erotu kepillä, eikä myöskään esim. Espoonlahdenkadulla oleva asfaltti/pesubetoni. Asfaltin ja tasaisen pesubetonilaatoituksen pinta on hyvin saman tuntuinen ja kuuloinen. Kevyen liikenteen väylille sijoitettuja penkkejä ja roskakoreja tulisi olla nykyistä tiheämmin, niin että istuimelta näkyy seuraavalle istuimelle. Nykyisin penkit keskittyvät Lippulaivan lähiympäristöön. Korotetut suojatiet ovat kaikkien kannalta hyviä. Ne helpottavat tien ylitystä pyörätuolilla, antavat hyvän suunnan näkövammaiselle. Lisäksi ne hidastavat autojen vauhtia, jolloin ylitys on turvallisempi ja ylitysaikaa on enemmän. Opastus tärkeisiin kohteisiin on kauttaaltaan puutteellista. Katuvalaistus täyttää suurilla liikenneväylillä autolla liikkuvan käyttäjän tarpeet, mutta puisto- ja reittivalaistus on koko tarkastelualueella puutteellista. Valaisimet ovat vanhentuneita ja valonlähteet eivät täytä esteettömyyssuosituksia. Jalkakäytävän vieressä oleva, Espoonlahdessa yleisesti käytetty nurmireuna on näkövammaiselle hyvä, koska siinä on kulkua ohjaava pintamateriaaliero. Nurmi on hyvä erotusmateriaali, koska sen tuntee helposti kepillä, on pehmeä, eikä siihen satuta jalkaa tai kompastu. Espoonlahdentien varressa sijaitseville uimahallin pysäkeille on jyrkät nousut. Kauppakeskuksen puoleiselle pysäkille johtavan nousun pituuskaltevuus on lopussa lyhyellä matkalla %. Pysäkin leveys ei ole riittävä ja jyrkkä alas viettävä luiska pitäisi suojata kaiteella putoamisvaaran takia.

25 .. Erikseen tarkasteltavat alueet Erikseen tarkasteltavat alueet ovat yksittäistä kohdetta laajempia kokonaisuuksia, joissa samaan kohteeseen liittyy useampia esteettömyysongelmia. Espoonlahdessa tällaisia kohteita ovat Terveyskeskuksen ja Lippulaivan välinen yhteys Espoonlahdenkadun yli, Lippulaivan ympäristö sekä Espoonlahden kirkon ympäristö ja Kipparinkadun ylittävä suojatiealue kirkon pääsisäänkäynnin edustalla. Kohteet on esitelty liitteenä olevassa Tarkastelualueen ongelmakohdat-kartassa Espoonlahden terveyskeskus Terveyskeskukselle johtava Lokirinne on liian jyrkkä pyörätuolinkäyttäjille. Terveyskeskuksen pääsisäänkäynti on käyttökelpoinen. Espoonlahdenkadulta metsikön läpi terveyskeskukselle johtavasta polusta olisi mahdollista kehittää hyvä esteetön yhteyden terveysasemalle uusimalla pinnoite ja lisäämällä valaistust Kuva 6. Terveyskeskukseen Espoonlahdenkadun ja Espoonlahdentien liittymästä on pituuskaltevuudeltaan sopiva esteettömäksi yhteydeksi Lippulaivaan. Nykyinen hiekkapinta tulisi suunnitella erikoistason reitin vaatimukset täyttäväksi ja valaistus tulisi lisätä.i

26 Lippulaivan ympäristö Kauppakeskuksen takana luoteeseen johtava Espoonlahdenreitti on yksi vilkkaimpia jalankulkureittejä. Reitiltä puuttuu kauppakeskuksen kohdalta näkövammaisia ohjaava reunaelementti, jota voisi seurata kepin avulla. Reittiä käyttävät sekä kirkkoon menijät, että Uimahallilta ja Lippulaivasta Kivenlahden suuntaan kulkevat käyttäjät. Kuva 7. Lippulaivan vierellä kulkevissa portaissa ei ole talvikunnossapitoa, mutta reitti on silti suosittu yhteys Espoonlahdenteitiltä Espoonlahdenkadulle. Pysäköintialueelle ja Espoonlahdenkadulle johtavat portaat ovat monella tavalla vaaralliset ja hankalat; portaat ovat vinot, käsijohteet ovat molemmista päistään liian lyhyet ja havupensaat kasvavat käsijohteiden päälle ja käyttökelvoton lastenvaunuluiska estää portaiden käsijohteen käytön. Espoonlahdenreitiltä kirkkoon johtaa useita hankalia polkuyhteyksiä. Suorimman Lippulaivasta kirkolle johtavan hiekkatien pituuskaltevuus, % on niin jyrkkä, että on pakko kiertää toista kautta. Kiertotien pituuskaltevuus on -6 %, mutta matka on pitkä, joten matkan varrelle tarvitaan levähdyspaikkoja. Joitakin kirkolle johtavista poluista on hankala havaita. Polkujen sivukaltevuudet ovat myös paikoin liian suuria. Reitti Merenkulkijankadulta Lippulaivalle on vilkas. Merenkulkijankadun ylityskohtaan tarvittaisiin korotettu suojatie. Luiska Merenkulkijankadun päästä kauppakeskuksen ovelle %. Pikkupolun kaltevuus 8 %. Tällä hetkellä tätä kautta ei siis ole esteetöntä reittiä. Valmisteilla olevassa suunnitelmassa luiskan tilalle tulevat portaat ja portaiden viereen tulee loivempi luiska. 6

27 Kuva 8. Espoonlahdenreitin pinnoitteita ja valaistusta on suunniteltu parannettavaksi.i Kuva 9. Vino luiska aiheuttaa haasteita portaiden käytölle. Ylikasvanut kasvillisuus vaikeuttaa käsijohteen käyttöä. 7

28 Espoonlahden kirkon ympäristö Kirkon pääsisäänkäyntikatoksen alla on päivälläkin pimeää. Kynnys + cm on pyörätuolin käyttäjälle todella hankala, koska etupyörä kääntyy helposti poikit- Kuva 0. Espoonreitiltä Espoonlahden kirkkoon johtava suorin reitti kulkee kuvassa vasemmalle erkanevaa jyrkkää kalliorinnettä ylös. Loivempi kiertotie kaartuu kuvassa oikealle. tain. Lisäksi ovi on raskas avata. Pyörätuolilla itsenäisesti sisään pääseminen on mahdotonta ja avustettunakin hankalaa. Tilanteen voi korjata vähän paremmaksi pienellä luiskalla. Toisen puolen sisäänkäynti on vastaava, mutta kynnys on huomattavasti matalampi, jolloin siitä pääsee helpommin sisään. Itäisellä sisäänkäynnillä kirkon pihassa ei ole inva-paikkoja eikä jalkakäytävältä johda kävelyreittiä ovelle. Jalankulkijoiden pitää kulkea pysäköintialueen läpi autojen seassa. Pihakadun merkki voisi selkeyttää tilan käyttöä. Kipparinkadulta kirkon pääsisäänkäynnille johtavan hiekkapintaisen mäen pituuskaltevuus on 0, %. Ilmoitustaulu on mäen puolessa välissä huonossa paikassa, koska mäkeen ei voi pysähtyä pyörätuolilla. Kipparinkadun jalkakäytävä ja suojatieylitys ovat kirkon kohdalla huonokuntoisia. Merenkulkijankadun jalkakäytävä on rikkoutunut pinnassa kulkevien puunjuuristojen ansiosta ja sivukaltevuus on liian suuri. Espoonlahden kirkon ympäristön kartoitustiedot on välitetty suunnittelun lähtökohdiksi 009 valmistuneeseen Lippulaivan ympäristön parannussuunnittelutyöhön. 8

29 Kuva. Espoonlahden kirkon sisäänkäynti on pimeä ja sen ovi on raskas avata. Kuva. Kirkon ilmoitustaulu on hankalasti jyrkähkössä hiekkapintaisessa luiskassa. Opastaulun tulisi olla valaistu ja sijaita tasaisella kovalla alustalla, jotta se olisi kaytettävissä myös pyörätuolista käsin. 9

30 .. Maastotarkastelu Suojatiet Espoonlahdenkadun suojateiden yksi suurimmista ongelmista on reunatukien mataluus. Talvella reunakivien viereen kerääntyy lunta ja hiekkaa. Kipparinkadulla ja Merenkulkijankadulla reunakivet ovat taas liian korkeita. Toinen yleinen ongelma on suojateiden lähteminen kaarevalta reunakiviosuudelta, jolloin suunnan ottaminen reunakivestä ei onnistu näkövammaiselta. Parannusta tuovaa varoittavaa materiaalia suojatien ilmaisemiseksi ei myöskään ole. Suojatiesaarekkeet ovat yleisesti samaa materiaalia ja samassa tasossa katupinnan kanssa, jolloin heikkonäköinen ei havaitse saarekkeen sijaintia. Useat suojatiesaarekkeet ovat myös liian kapeita, jolloin pyörätuolilla ei mahdu pysähtymään turvallisesti saarekkeelle. Katuvalaisimet on useimmiten sijoitettu suojatien reunaan, jolloin suojatien riittävä valaistus on saatu varmistettua. Poikkeuksena on Espoonlahdentiellä Ulappatorin kohta, jossa katuvalaistuksen vaihtuminen matalammaksi jalankulkualueen valaistukseksi romahduttaa suojatien valaistustason. Pienemmillä kaduilla sijaitsevat suojatiet ovat yleisesti heikosti valaistuja. Kuva. Solmukujan ylittävä suojatie on painunut pahasti kuopalle Lippulaivan pysäköintihalliin ja huoltoon kulkevan raskaan liikenteen ansiosta. Bussipysäkit Espoonlahdenkadulla on uusia esteettömyyskriteerit täyttäviä valaistuja, penkin ja roskakorin omaavia pysäkkikatoksia, mutta pysäkkialueen pinnoitteet eivät ole suositusten mukaisia. Ajoväylän reunassa oleva reunakivi muodostaa pienen tummuuskontrastin, mutta suositusten mukainen vaalea varoitusraita puuttuu pysäkkialueen reunasta. samoin ajoneuvon pysähtymispaikan osoittava ohjaava pintamateriaali koko Espoonlahden alueella. Muilla alueen kaduilla on yleensä vanhempia, valaisemattomia, korkean penkin omaavia katoksia. Pysäkkimerkit 0

31 Kuva. Espoonlahdentien pohjoisen Uimahallin kohdalla olevan pysäkin takaa laskeejyrkkä, kaiteeton rinne alas jalankulkureitille. löytyvät kaikista katoksista, Puosunrinteen pysäkkikatokseen on lisätty hyvin erottuva pysäkin nimi. Espoonlahden pysäkkialueiden ja niille johtavien luiskien kaltevuudet ovat riittävän loivia lukuun ottamatta Urheilupuiston pysäkkejä Espoonlahdentiellä. Kevyen liikenteen väylät Hankalimpia esteettömyysongelmia ovat maaston osittain voimakkaidenkin pituuskaltevuuksien aiheuttamat liikkumisesteet. Merkityksellisimpiä ovat terveysasemalle johtavan Lokirinteen jyrkkyys ja Espoonlahdenkadun ja Espoonlahdenreitin välinen korkeusero. Kyseisen korkeuseron ongelmaa on korjattu Lippulaivan sisäisellä hissillä, mutta se ei ole käytettävissä ostoskeskuksen ollessa suljettuna. Muutamilla kaduilla on lisäksi korjattavissa olevia suurehkoja sivukaltevuuksia. Toinen yleinen ongelma Espoonlahden kevyenliikenteen reiteillä on yhdistetyt jalankulku- ja pyöräreitit. Opastuksen puutteet aiheuttavat epäselvyyttä pyöräilyreiteistä. Espoonlahdenkadun jalkakäytävällä autot pysäköivät vinopysäköintinä (Kuva 6) pyörätien päälle vaikka pysäköintipaikat on tarkoitettu kadun suuntaiseen pysäköintiin. Pyörätien merkintä on liian huomaamaton tai paikallinen pysäköintikulttuuri ei huomioi muita käyttäjiä. Pintamateriaaleina on yleisesti käytetty asfalttia ja Lippulaivan ympäristössä betonikiveä. Asfalttipinnat ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa kirkon ympäristöä lukuun ottamatta. Betonikiveykset ovat kohtuullisen tasaisia. Kontrastit pinnoista nouseviin elementteihin ja kalusteisiin ovat tosin vähäisiä. Kevyen liikenteen reittien valaisimet ovat heikkotehoisia, osittain huonokuntoisia.