T & K RAPORTTI 1(24) Kim Westerlund

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T & K RAPORTTI 1(24) Kim Westerlund 12.8.2011"

Transkriptio

1 T & K RAPORTTI 1(24) Projekti: Kasvihuoneiden energiankulutus Suomessa Tilaaja: Motiva Kirjoittaja: Kim Westerlund Pvm: Liitteet: SVENSKA YRKESHÖGSKOLAN SWEDISH POLYTECHNIC, FINLAND WOLFFSKAVÄGEN 33, POB 6, VASA WOLFFSKAVÄGEN 33, POB 6, VASA, FINLAND Tel Tel

2 T & K RAPORTTI 2(24) SISÄLLYSLUETTELO 1 KASVIHUONEVILJELY SUOMESSA Johdanto Kasvihuonealan ympäristöhanke KASVIHUONEYRITYSTEN LAAJUUS SUOMESSA ARVIO KASVIHUONEIDEN ENERGIANKULUTUKSESTA SUOMESSA Kulutuksen yleiskuva Kokonaiskulutus ENERGIAN SÄÄSTÖPOTENTIAALI KASVIHUONEISSA UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT KASVIHUONEISSA KUVAT LÄHTEET... 24

3 T & K RAPORTTI 3(24) 1 KASVIHUONEVILJELY SUOMESSA 1.1 Johdanto Energian kulutus Suomen kasvihuoneissa oli vuonna 2002 noin kaksi miljoonaa megawattituntia mikä vastaa noin tonnia raskasta polttoöljyä. Kasvihuonetuotannon osuus koko Suomen kokonaisenergian kulutuksesta on siten noin 0,5 prosenttia Jako eri lämmitysmuotoihin on esitetty tarkemmin alla. Sähkön osuus kokonaisenergian määrästä on likimain 20 prosenttia, eli MWh. (Maa- ja metsätalousministeriö 2003, Tilastokeskus 2002). Suomessa on 4,3 miljoonaa neliömetriä lämmitettäviä kasvihuoneita joita käytetään ammattimaiseen viljelyyn. Näiden jälleenhankintaarvo vastaa noin 600 miljoonaa euroa. Kasvihuonetuotannon rahallinen arvo tukkuhinnalla mitattuna oli 2004 noin 223 miljoonaan euroa (MTT, ennuste). Kasvihuonetuotanto on noin 1500 yrityksen päätuotantosuunta. Tuotanto vastaa jokaista suomalaista taloutta kohti 17 kiloa tomaatteja, 15 kiloa kurkkuja, kolme kiloa salaatteja ja yrttejä, kaksikymmentä ulos istutettavaa ryhmäkasvia, 65 leikkokukkaa, ja kahdeksan ruukkukasvia. Suomalaiset kasvihuoneet ovat tyypillisesti 20 tai 21 metriä leveitä erillishuoneita, ja kilpailijamaissa käytössä olevia suuria ryhmäkasvihuoneita on meillä käytössä suhteellisen vähän. Tyypillistä suomalaista kasvihuoneyritystä hoitaa yrittäjän oma perhe ja yritys on noin 2500 neliömetrin suuruinen. Suurimmat yritykset työllistävät kymmeniä tai jopa lähes sata henkilöä. Yleensä suurissakin yrityksissä on taustalla yksi tai useampia itse työhön osallistuvia yrittäjäperheitä. Merkittävimpiä kehitystrendejä kasvihuonetuotannossa viime vuosina on ollut lisävalon käytön lisääntyminen. Lisävalolla voidaan jatkaa satokautta ja parantaa tuotteiden laatua. Ruukkuvihannesten, kurkun, leikko- ja ruukkukukkien tuotanto on ympärivuotista monissa yrityksissä. Myös tomaatin ympärivuotinen tuotanto on lisääntynyt viime vuosina. Valotuksen käyttö tehostaa usein tuotantoa niin, että tuoteyksikkökohtaiset energiakulut eivät kasva kasvukautta jatkettaessa. Kasvihuoneiden energian kulutusta on pienennetty monella eri tavalla. Eristävät katteet (kennolevyt, kaksinkertainen muovikalvo), lämpöverhot ja tietokoneohjattu automatiikka kuuluvat näihin. Kasvihuonetuotannon osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta oli vuonna ,49 prosenttia kun se vuonna 1991 oli vielä 0,59 prosenttia. Kasvihuonetuotannon osuus polttoöljyjen kuulutuksesta on 1,0 prosenttia. Polttoöljyjen kulutus väheni prosenttia. Kulutuksen vähenemiseen vaikutti jonkin verran kotimaistenpolttoaineiden käytön lisääntyminen. Tärkeimmät syyt öljynkulutuksen vähenemiseen olivat säästöä edistävät parannukset viljelyssä, kasvuvalotuksen lisääntyminen ja kotimaisten polttoaineiden käytönkasvu. Kotimaisten polttoaineiden käyttö kaksinkertaistui Tämän jälkeen se on kasvanut yli 10 % vuosivauhtia.

4 T & K RAPORTTI 4(24) Kasvuvalotusta käytettäessä valaisimien energia lämmittää kasvihuonetta ja vähentää lämmityspolttoaineen käyttöä. Sähkön käyttö painottuu usein yöaikaan, joten sitä voidaan käyttää sähköntuotannon kuormitusta tasaavana tekijänä. Kasvihuonetuotannon osuus sähkön kulutuksesta oli ,47 prosenttia. 1.2 Ympäristönsuojelulliset toimenpiteet Kasvihuoneyrityksissä on viime vuosina toteutettu ympäristönsuojelua edistäviä toimenpiteitä jotka tähtäävät polttoaineiden kulutuksen vähentämiseen, ympäristöystävällisempien ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoon, kasteluveden kierrätyksen valmiuksien parantamiseen, biologisen torjunnan tietotason kehittäminseen ja ylläpitoon, ohjausautomatiikan parantaminseen ja sen seurauksena ilmastonsäädön ja energiatalouden sekä kastelun tarkentamiseen, kierrätettävien pakkausten käytön lisäämiseen, kasvijätteen kompostointiin, kasvualustan hyötykäyttöön, sekä kompostoitavien ja hajoavien materiaalien käyttöönottoon. Kasvihuonealan ympäristönsuojeluun ei ole erityisiä kannustimia. Koska ympäristöinvestointien tuomat kustannussäästöt jäävät usein vähäisiksi, on ympäristönsuojeluun panostaminen lähinnä yrittäjän omien arvojen ja arvostusten varassa. Kasvihuonealan ympäristönsuojelun ohjaus on toteutettu osana yleistä lainsäädäntöä. Kasvihuonealaa sivuavia tärkeimpiä määräyksiä on kirjattu ympäristölakiin, vesilakiin ja asetukseen, jätelakiin sekä kasvinsuojelu- ja torjunta-ainelakeihin. Kauppapuutarhaliiton ympäristöhankkeessa on tehty kasvihuoneyrityksille kasvihuonealan ympäristöopas tai -käsikirja. Oppaassa esitetään säädöspohjaiset velvoitteet, joita kasvihuoneyrityksille on asetettu, ja käsitellään yksityiskohtaisesti ympäristöä säästävät toimintamallit. Hankkeessa tuotettiin jäsennys Suomen olosuhteisiin sovitetulle kasvihuoneyrityksen ympäristösuunnitelmalle. Lisäksi mallia testattiin esimerkkiyrityksille laadituilla ympäristösuunnitelmilla, ja annettiin suositukset yrityskohtaisista kehittämistarpeista. Tavoite on vähentää kasvihuoneyritysten aiheuttamaa ympäristökuormitusta koulutuksen ja valistuksen keinoin; kuvata yrittäjille miten kasvihuonelaitos vaikuttaa ympäristöönsä; osoittaa kasvihuoneyrityksille ympäristöystävälliset valinnat ja toimintamallit; parantaa ympäristöviranomaisten tietotasoa kasvihuonetuotannosta; luoda yksinkertainen malli yrityskohtaisen ympäristösuunnitelman; tuoda eri säädöksiin kirjatut velvoitteet kootusti esille. Hanke päättyi vuoden 2003 lopussa. Siinä koottu ympäristöopas julkaistiin kesäkuussa Hankkeen päävastuullinen suorittaja oli ympäristöasioihin perehtynyt hortonomi (AMK) Hannu Äystö. Hanke rahoitettiin Maiju- ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiön tuella ja Kauppapuutarhaliiton keräämällä yksityisellä rahoituksella. Hannu Äystö jatkaa työtään Puutarhaliiton ja Kauppapuutarhaliiton yhteisenä laatu- ja ympäristöasiantuntijana. (Kauppapuutarhaliitto).

5 T & K RAPORTTI 5(24) 2 KASVIHUONEYRITYSTEN LAAJUUS SUOMESSA Kotimainen kasvihuonetuotanto on kehittynyt myönteisesti viime vuosina, sillä kasvihuonetuotteiden kysyntä on kasvanut ja tuotevalikoima oasvanut sekä ympärivuotinen tuotanto lisääntynyt (Niemi & Ahlstedt 2004). Vuonna 2002 kasvihuoneita oli yhteensä 8771 kpl. Näiden yhteenlaskettu pinta-ala oli m2. Viljelykäytössä oli 8097 kpl, pinta-alaltaan m2. Lämmittämättömiä oli yhteensä 1561 kpl kasvihuonetta joiden pinta-ala oli m2. Lämmitettävät kasvihuoneet jaetaan tilastoissa viljelykauden mukaan alle 7 kk ja vähintään 7 kk, sekä katemateriaalin mukaan (lasi-, muovi- ja kerroslevykate). Alle 7 kk lämmitettyjä kasvihuoneita oli 2732 kpl yhteenlasketulla pinta-alalla m2. Katemateriaalin mukaan kerroslevykate on harvinainen (noin 5 %). Alle 7 kk lämmitetyissä kasvihuoneissa muovikate on ylivoimaisesti suosituin edustaen yli 80 % pinta-alasta. Vähintään 7 kk lämmitettyjä kasvihuoneita oli 3804 kpl pinta-alalla m2. Näistä kerroslevykatteisia on suhteellisen vähän, noin 11 % pinta-alasta. Suurimman ryhmän muodostavat tässäkin muovikatteiset, mutta pitkään lämmitetyissä kasvihuoneissa on lähes yhtä paljon lasikatteisia kuin muovikatteisia. Tämä pätee sekä lukumäärän että pinta-alan suhteen. Suurissa kasvihuoneissa katemateriaalin valinta painottuu edelleen enemmän lasikatteisiin joita on jo pintaalaltaan lähes yhtä suuri määrä kuin muovikatteisia. (Kuva 1). MMM:n tietopalvelukeskus.

6 T & K RAPORTTI 6(24) Katemateriaali Lämmitettävät Lämmittämättömät Viljelykäytössä Ei viljelykäytössä Kasvihuoneita yhteensä Vähintään 7 kk Alle 7 kk yhteensä Luku Ala Luku Ala Luku Ala Luku Ala Luku Ala Luku Ala kpl 1000 m2 kpl 1000 m2 kpl 1000 m2 kpl 1000 m2 kpl 1000 m2 kpl 1000 m2 Lasikate , , , , , ,7 Muovikate , , , ,1 Kerroslevykate , ,2 20 3, , , ,5 Yhteensä , , , , ,3 Kuva 1. Kasvihuoneiden lukumäärä ja pinta-ala tyypeittäin. Koko maa. Puutarharekisterikysely MMM:n tietopalvelukeskus.

7 T & K RAPORTTI 7(24) Tukea hakeneita kasvihuoneyrityksiä oli vuonna 2003 noin 1600 kpl (MTT:n selvityksiä 80). Yritysten määrä on vähentynyt noin 12 % (n. 220 yritystä) vuosine 1995 ja 2003 välisenä aikana. Voimakkainta yritysten väheneminen on ollut C-tukialueella, jossa joka viides yritys on lopettanut (20,8 %). Etelä-Suomen tukialueilla yritysten määrä on pysynyt likimain vuoden 1995 tasolla (Kuva 2) kpl Koko maa A- ja B-tukialue C-tukialue Kuva 2. Kasvihuoneyritysten lukumäärät Suomessa, A-, B- ja C-tukialueella vuosina (Tike 2002b). Vihanneksia tuottavien yritysten lukumäärä on vähentynyt 17 % (noin 300 kpl) vuosina Tomaattia viljelevien kasvihuoneyritysten lukumäärä on laskenut 20 % (noin 180 kpl) samalla jaksolla. Kurkuntuotantoon erikoistuneet yritykset ovat vähentyneet 120 kpl eli noin 20 %. Ruukkuvihanneksia kasvattavien yritysten lukumäärä on pysynyt lähes samana (Kuva 3) kpl Tomaatti Kurkku Ruukkuvihannekset Kuva 3. Tomaattia, kurkkua ja ruukkuvihanneksia viljelevien kasvihuoneyritysten lukumäärä vuosina (Tike a).

8 T & K RAPORTTI 8(24) Koristekasveja viljelevien kasvihuoneyritysten lukumäärä on hieman laskenut vuosina , vajaa tuhannesta noin 850:een (Tike a). Pienten kasvihuoneyritysten lukumäärä on Suomessa perinteisesti ollut suuri. Kokoluokittain tarkasteltuna pienten, eli alle 2500 m2:n kasvihuoneyritysten osuus kaikista tukea hakeneista yrityksistä oli 79 % vuonna Pienten yritysten lukumäärä on kuitenkin vähentynyt 21 % vuosina laskien niiden osuuden noin 70 prosenttiin kaikista kasvihuoneyrityksistä (Kuva 4). Sen sijaan keskikokoisten ( m2) yritysten määrä on lisääntynyt. Suurten ( m2) kasvihuoneyritysten lukumäärä on kasvanut hieman. Hyvin suurien eli yli yhden hehtaarin kasvihuoneyrityksiä on Suomessa edelleen alle 50 kappaletta. Kasvihuoneyritysten kohdalla huomionarvoista onkin, että ne jakautuvat sekä pieniin että suhteellisen suuriin. Mutta pieniä yrityksiä on valtaosa kaikista tukea hakeneista yrityksistä.

9 T & K RAPORTTI 9(24) 3 ARVIO KASVIHUONEIDEN ENERGIANKULUTUKSESTA SUOMESSA 3.1 Kulutuksen yleiskuva Kasvihuoneiden kokonaisenergian tarve pinta-alaa kohden on Suomen olosuhteissa suurempi kuin eteläisemmissä maissa. Kasvihuoneiden lämmityksen tarve rajoittuu lähinnä talvikuukausille, mutta myös kesän aikana on kasvihuoneita lämmitettävä etenkin kylmien jaksojen aikana ja aamuisin kasvihuoneessa olevan ylimääräisen kosteuden poistamiseksi. Maa- ja elintarviketalouden taloustutkimus on valokurkun tuotantokustannus- ja kannattavuuslaskelmissa arvioinut, että valotetun kasvihuoneen lämmittämiseen tarvitaan energiaa vuoden aikana kurkun ympärivuotisessa viljelyssä 1300 MJ/m2, kun valotusteho on 225 W/m2. Vastaava lukema hollantilaisessa kurkun viljelyssä, kun tehdään kolme kasvuston vaihtoa, on 1580 MJ/m2. Huomattavaa on, että Hollannissa ei juurikaan käytetä kasvuvalotusta. Kun nämä lukemat muutetaan raskaan polttoöljyn kulutusmääriksi, niin lukemiksi saadaan suomalaiselle tuotannolle 31,5 kg (POR)/m2 vuodessa ja hollantilaiselle tuotannolla 37,1 kg (POR)/m2 vuodessa (Kauppapuutarhaliitto). Suomalaisen tuotannon pienempi lämpöenergian tuotanto kasvihuonepinta-alaa kohden selittyy sillä, että kasvuvalotukseen käytetystä sähköenergiasta syntyy runsaasti lämpöenergiaa, joka omalta osaltaan vähentää lämpöenergian tuotannon tarvetta. Suurin osa kenovalotuksen energiasta muuttuu heti infrapunasäteilyksi ja erilaisiksi häviöiksi, joiden voidaan olettaa muuttuvan kokonaan lämmöksi. Lisäksi 70 prosenttia näkyvästä säteilystä muuttuu kasveissa lämpöenergiaksi. Kun nämä tekijät lasketaan yhteen, saadaan tulokseksi että jopa 93 prosenttia keinovalon ottotehosta muuttuu suoraan ja välillisesti lämpöenergiaksi. (Annala 1992, Österman 2001). Energian kulutus Suomen kasvihuoneissa oli vuonna 2002 likimain kaksi miljoonaa megawattituntia mikä vastaa noin tonnia raskasta polttoöljyä. Tarkempi jako eri lämmitysmuotoihin selviää alla. Sähkön osuus kokonaisenergian määrästä on noin 20 prosenttia, eli MWh. Kasvihuonetuotannon osuus koko Suomen kokonaisenergian kulutuksesta on 0,5 prosenttia (Maaja metsätalousministeriö 2003, Tilastokeskus 2002). Vuonna 2002 yli puolet kasvihuonetuotannon lämpöenergiasta tuotettiin polttoöljyllä. Muiden energiamuotojen osuudet olivat pääsääntöisesti alle kymmenen prosenttia. Kivihiilen ja polttoöljyn merkitys lämmönlähteenä on vähentynyt, kun taas puu ja hake, nestekaasu ja palaturve ovat lisänneet osuuttaan. Sähkön kulutus on lisääntynyt roimasti vuodesta 1991 vuoteen Sähkön kulutus oli MWh vuonna 1991, kun vastaava lukema vuoden 2002 tilastoissa on jo noin MWh. Sähkön kulutuksen nousu selittyy ympärivuotisen viljelyn sähköntarpeella. Kasvihuonetuotannonkokonaisenergian kulutus on tilastoissa pysynyt kuitenkin jokseenkin samana (Maa- ja metsätalousministeriö 2003, Tilastokeskus 2002).

10 T & K RAPORTTI 10(24) 3.2 Tyypilliset olosuhteet kasvihuoneessa Tavallisimmat kasvihuonekasvit vaativat hieman yleistäen noin asteen lämpötilaa kasvihuoneissa. Paprikalle riittää hieman alhaisempi lämpötila kuin esimerkiksi kurkulle ja tomaatille. Lämpötila ei myöskään saa nousta liian korkealle. Aurinkoisina päivinä joudutaan siksi avaamaan tuuletusluukut päiväsaikaan jotta lämpötila ei nousisi liian korkealle. Sietoraja on useimmilla kasveilla lähellä 30 astetta, mutta riippuu monesta tekijästä kuten valaistuksen tehosta, hiilidioksidipitoisuudesta ja muusta lannoitteesta. Nykyaikaisessa kasvihuoneessa nostetaan hiilidioksidiptoisuutta lisäämällä kaasua. Luukkujen avautuessa ei pystytä ylläpitämään optimaalista hiilidioksiditasoa. Tämä johtaa itse asiassa jäähdytystongelmaan. Tätä on tutkittu aiemmin ja tutkitaan myös parhaillaan. Tehokas ratkaisu esimerkiksi nykyaikaista lämpöpumpputekniikkaa käyttäen antaisi selvän lisäarvon viljelyyn. Myös pohjoisella Suomella voi tässä suhteessa olla tiettyjä etuja. Hiilidioksidin optimaalista annostelua on tutkittu monessa tutkimuksessa. Nykyään käytetään melko yleisesti noin 800 ppm kokonaistaloudellisesti sopivana tasona. Toinen merkittävä parametri kasvihuoneissa on kosteus. Suhteellinen kosteus pysyy kasvien aineenvaihdunnan ja kasvihuoneen massa- ja energiataseen johdosta hyvin korkealla, lähellä 100 prosenttia. Menossa oleva tutkimus pyrkii entistä tarkemmin mallintamaan ja siten myös ennustamaan kasvihuoneiden massa- ja energiataseita. Nämä työkalut voivat auttaa myös ohjausjärjestelmien optimaalisessa virittämisessä. 3.3 Kokonaiskulutus Energian kulutus kasvihuoneissa koko maassa oli vuonna 2002 taulukon mukainen (Kuva 4). Huomattava osa yrityksistä käytti kevyttä polttoöljyä lämmityksen lähteenä. Seuraavaksi tavallisin lämmityksen lähde oli raskas polttoöljy. Vain kuusi yritystä käytti kivihiiltä. Puu ja hake vastasivat 182:n yrityksen lämmöstä. Energian lähde Lämmitys- ja muu energia Yritysten lkm Energian kulutus Lämmitetty ala kpl (yksikkö vasemmalla) 1000 m3 Kevyt polttoöljy 1000 l ,8 Raskas polttoöljy 1000 kg ,2 Kivihiili 1000 kg Puu ja hake m ,6 Turve m Maakaasu 1000 m ,5 Sähkö 1000 kwh Kaukolämpö 1000 kwh ,7 Nestekaasu 1000 kg Kuva 4. Energian kulutus kasvihuoneessa. Koko maa. Puutarharekisterkysely MMM:n tietopalvelukeskus.

11 T & K RAPORTTI 11(24) Tilastojen kriittinen tarkastelu on tehtävissä esimerkiksi suhdelukujen avulla. Vain polttoöljyä lämmitykseen käyttävässä kasvihuoneessa kuluu nyrkkisääntönä 55 kg/m2, a. Sähköä käytti 555 kasvihuonetta. Kokonaissähkön kulutus painottuu lähes kokonaan ympärivuotiseen viljelyyn. Sähkönkulutus vastaa lähinnä keskisuuren teollisuuden sähköhintaa (tyyppikäyttäjä T2 ja T3). Ympärivuotisesa viljelyssä pidennetään kasvukautta tehokkailla sähkölampuilla. Näissä kasvihuoneissa valtaosa sähkön käytöstä kuluu valaistukseen. Keinovalon lisäksi sähkön kulutuskohteita ovat mm. kylmiöt, kasteluveden kiertopumput, puhaltimet sekä muut lämmitys- ja käsittelyjärjestelmän sähkötoimiset oheislaitteet. Nämä laitteet kuluttavat kuitenkin suhteessa keinovalaistukseen häviävän vähän sähköä. Tomaatin talvituotannossa sähkö on merkittävä tuotannontekijä. Esimerkkilaskelmissa käytettävä sähkön menekki ja sähkön yksikköhinta vaikuttavat erittäin paljon tuotannon talouden tarkasteluun. Keinovalaistuksen sähkönkulutukseen vaikuttaa keinovalojen asennusteho esimerkiksi W/m2 (käytetään jopa W/m2), sekä valotustuntien määrä eri vuodenaikoina. Kasvihuoneissa käytetään myös hiilidioksidia kasvun kiihdyttäjänä. Piikkiössä on tutkittu annostusmääriä eri olosuhteissa. Hiilidioksidin kulutus talvitomaatin viljelyssä on 12 h valotusajanjaksolla arvioitu noin 11 kg/m2. Pidemmällä valotusajanjaksolla h on arvioitu noin 21 kg/m2. Hiilidioksidin hinta vaihtelee kulutetusta määrästä riippuen. Määrän ollessa tonnia vuodessa hinta on 210 /t. Määrän ollessa tonnia vuodessa hinta on 185 /t. Hiilidioksidisäiliöstä peritään vuosittainen vuokra, jonka suuruus on Hiilidioksidilannoitus on ollut korkeampi pidemmän valotusajanjakson viljelyksessä. Lannoitusmenetelmänä on käytetty suoraan ilmaan lisättävää puhdasta hiilidioksidia. Jossakin määrin kasvihuoneissa käytetään myös palamisen savukaasuista saatavaa hiilidioksidia. Tällöin polttoaineena käytetään puhdasta, rikitöntä dieselöljyä tai propaania. Tuotantokustannusten rakenne näkyy Kuva 5 (MTT 80). Energia ja poistot muodostavat yhdessä noin puolet kustannuksista. Muuttuvista kustannuksista energia vastaa noin puolesta. Tanska Hollanti Suomi /m2 % /m2 % /m2 % Energia 12,1 15,3 6,3 16,4 11,1 16,2 Yhteensä 79, , ,7 100 Kuva 5. Energiakustannusten vertailu vuonna Viime vuosina kasvihuoneyritysten lukumäärä on Suomessa vähentynyt, ja samanaikaisesti keskimääräinen viljelypinta-ala kasvihuonetta kohden on noussut. Vuosina keskimääräinen viljelyala kasvihuoneyritystä kohden on kasvanut noin 2000 m2:stä 2500 m2:iin eli noin 22 %. Rakennekehitys onkin vaikuttanut kasvihuonesektorin toimintaan siten, että pienemmät yritykset ovat luopuneet tuotannosta ja tuotanto on alkanut keskittyä suurempiin yksiköihin. Samalla tuotteiden tarjonta alkaa keskittyä suurempiin tuotantoyksiköihin.

12 T & K RAPORTTI 12(24) Kansainvälisessä vertailussa Suomen kasvihuonetuotanto ei pärjää Keski-Euroopalle. Suomessa maataloustulo ja kannattavuus jäävät alhaisiksi verrattuna Tanskaan ja Hollantiin. Tanskan ja Hollannin kasvihuonetuotannolle asetetut taloudelliset tavoitteet on saavutettu moninkertaisena, kun taas Suomessa EU-jäsenyyden aikana taloudellisista tavoitteita on jouduttu tinkimään vuosittain. Suomessa pieni yrityskoko ja yrittäjä perheen työvoimavaltaisuus alentavat yrittäjän tuloa.

13 T & K RAPORTTI 13(24) 4 ENERGIAN SÄÄSTÖPOTENTIAALI KASVIHUONEISSA Kuten edellä todettu käytetään edelleen huomattavia määriä fossiilisia polttoaineita kasvihuoneiden energiatarpeeseen. Näistä polttoaineista syntyvän hiilidioksidin määrän rajoittamisessa pätee tässäkin yleisesti pätevät pääkeinot: Energian käytön tehokkuuden parantaminen Siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin Siirtyminen vähemmän hiiltä sisältävien polttoaineiden kuten maakaasun käyttöön Energian tuotannon hyötysuhteen parantaminen Energiankäyttöä voidaan tarkastella lämmön ja sähkön suhteen ensin erikseen. Sähkön käyttö ympärivuotisessa käytössä on keino jolla liiketulosta voidaan parantaa. Talviviljelyllä saadaan pitempi satosesonki, parempi tuottavuus vuositasolla samalla sidotulla pääomalla. Edelleen valaistusajanjakson kasvattamista 12 h pidemmäksi h on laskelmien mukaan osoittautunut parantavan tulosta. Pidemmästä valaistuksesta aiheutuvat lisäkustannukset olivat pienemmät kuin määrällisesti ja laadullisesti paremmasta sadosta saatu lisätuotto. Valaistuksen tehoa nostamalla on saatu vastaavia tuloksia. Tässä suhteessa on kyse optimin löytämisestä, joka antaa viljelijälle parhaan taloudellisen tuloksen. Tomaatin hintavaihtelut vuoden eri aikoina ovat erittäin voimakkaita, jopa vajaasta 1 /kg aina 4-5 /kg saakka. Talvella kotimainen tomaatti myydään rasiapakattuna luksustuotteena, ja siten tuotteesta saatava hinta on huomattavasti korkeampi kuin kesällä irtomyynnissä olevalla tomaatilla. Korkeaan hintatasoon on myös omalta osaltaan vaikuttanut markkinoiden lievä epätasapaino tarjotun ja kysytyn määrän välillä. Talvitomaatin tuotanto on kuitenkin lisääntynyt, ja tämä vaikuttaa varmasti jatkossa myös hintatasoon. Kotimaiselle talvitomaatille voidaan tästä huolimatta ennakoida hyvää tulevaisuutta. On täysin realistista odottaa, että 10 vuoden päästä kotimaisella tomaatilla on yhtä suuri osuus talvimarkkinoista kuin tällä hetkellä kotimaisella talvikurkulla (noin puolet kotimaista). Tämän saavuttaminen edellyttää kuitenkin viljelymenetelmien, markkinoinnin sekä laadullisen tuoteimagon kehittämistä.

14 T & K RAPORTTI 14(24) Kasvisuojelu; 3 % Kauppakunnostus; 11 % Tarvikekustannukset Muut; 3 % Alusta; 1 % Lannoitteet; 9 % Sähkö; 44 % Taimet; 7 % Polttoöljy; 22 % Kuva 6. Tarvikekustannusten jakautuminen. Kahta yrityskokoa, 2000 m2 ja 5000 m2, tarkastelemalla on saatu kannattavuusvertailut eri valaistuksella. Tuotantotarvikkeet (Kuva 6) muodostavat suurimman osan kustannuksista, yrityskoosta riippuen noin prosenttia. Yli 40 % tarvikekustannuksista ja noin neljännes kokonaiskustannuksista muodostuu sähköstä. Tämän lisäksi tulee polttoöljy tai muu lämmitykseen kuluva energia. Nykytasolla (2005) puhutaan jo korkeampian valaistustehojen, pitempien valaistusjaksojen sekä korkean öljyhinnan takia siitä että energiakulut muodostavat 60, jopa 80 % kuluista. Koska osa valaistukseen menevästä sähkötehosta kuluu hukkalämpöön, lämmitystehon tarve pienenee jonkin verran ei-sesonkiviljelyyn verrattuna. Ympärivuotisessa viljelyssä lämmitykseen kuluva kokonaisenergia (valaistuksen lisäksi) pysyy pidemmän kasvusesongin takia näin ollen likimain samana sesonkiviljelyyn nähden. Sesonkiviljely käyttää tietty määrä öljyä per m2 ja vuosi. Ympärivuotinen viljely pärjää pitkästä sesongista ja talvesta huolimatta likimain samalla öljymäärällä per m2 ja vuosi, johtuen siitä että osa lämmitysenergiasta saadaan lamppujen huomattavasta lämmöstä. Kasvihuoneiden energiankäyttö on hyvin kompleksisessa vuorovaikutuksessa muiden parametrien mukaan: ympäristö-olosuhteet (lämpötila, pilvisyys, tuuli, kosteus) sekä viljelyparametrit valaistus, lämmitys, kosteus, hiilidioksidi, ilmastointiluukkujen avaus, verhot, kastelu, lannoitus, laatu ja tuotto. Myös käytetty katemateriaali ja muu rakennustekniikka vaikuttaa energiankäyttöön. Lisäksi esimerkiksi kattilalaitoksen ajoparametrit, hyötysuhde, kunto, säätö ja tekniikka vaikuttavat energian kulutukseen. (Kauppapuutarhaliitto).

15 T & K RAPORTTI 15(24) Säästötoimenpide Lämpöenergian säästäminen Varjostus- / lämpöverhojen käyttö Seinien eristäminen Selitys Kasvihuoneiden lämpöenergian kulutusta voidaan vähentää varjostusverhojen avulla. Yöksi aukilevitetyt verhot estävät lämpösäteilyä karkaamasta kasvihuoneen ulkopuolelle. Verhot pitävät lämmön kasvihuoneessa sekä vähentävät kasvien haihduntaa. Hollantilaisissa kokeissa on kasvihuoneiden energiankulutusta pystytty vähentämään prosenttia paikallisissa ilmasto-olosuhteissa. (Akkerhuis 2001). Suomessa on joillakin puutarhoilla saatu hyviä kokemuksia pohjoisseinän eristämisestä esimerkiksi polyuretaanilevyillä. Pohjoisseinän eristämisellä ei ole todettu olevan merkitystä luonnonvalon pääsyyn kasvihuoneen sisälle. Tanskalaiset ovat rakentaneet ruukkukasveille koekasvihuoneen, jossa lämpöenergian kulutus olisi mahdollisimman vähäinen. Suomalaisittain nähtynä uusia lämpöenergian tarvetta vähentäviä ratkaisuja ovat pohjoispäädyn eristäminen eristelevyillä, kahden vaakasuoran, valonläpäisyn suhteen erilaisen verhon käyttö sekä lämpösäteilyä heijastavat rullaverhot kasvihuoneen päädyissä ja seinillä. Kasvihuoneolosuhde-automatiikan kalibrointi Kasvihuoneautomatiikkaan kytketyn olosuhdemittareiden toiminta on syytä ajoittain tarkistaa. Jos mittarit antavat lämpötilalukemaksi jatkuvasti yhden asteen liian suuren lukeman, tarkoittaa se hollantilaisten tutkimusten mukaan heidän ilmastossaan viiden prosentin enerngiankäytön lisäystä. (Akkerhuis 2001). Kattilan kunnossapito ja putkien eristys Dynaaminen kasvuolosuhteiden säätö Tanskassa on perehdytty kasvuolosuhteiden dynaamiseen säätelyyn. Dynaamisessa säätelyssä kasvihuoneilman hiilidioksidipitoisuutta säädetään kasvien fotosynteesitehon mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä enemmän kasvit saavat valoa, sitä korkeammalla voidaan pitää lämpötilaa ja hiilidioksiditasoa. Dynaamisessa kasvuolosuhteiden ohjauksessa sallitaan kasvihuoneilmastonlämpötiloille suuri vaihtelevuus. (Rystedt 2003) Tuulensuoja Kasvihuoneiden rakenteet eivät ole sataprosenttisen tiiviitä. Vuotoilmanvaihdon aiheuttamia häviöitä voidaan vähentää tiivistämällä tuuletusaukkojen saumoja. Paikalliset olosuhteet ja etenkin tuuliolosuhteet vaikuttavat voimakkaasti tähän häviöön. Tuulisissa

16 T & K RAPORTTI 16(24) SÄHKÖENERGIAN SÄÄSTÄMINEN Valaistukseen käytetyn sähköenergian tehokkaampi hyödyntäminen olosuhteissa itse vuodon lisäksi enemmän lämpöä häviää myös johtumalla suoraan katemateriaalin läpi. Tämä johtuu siitä että ilman virtaamisnopeus katepinnalla tehostaa konvektiivista lämmönsiirtoa. Kasvihuoneiden tuuliolosuhteita voidaan helpottaa suojaistutuksilla ja maavalleilla. Uusia kasvihuonerakennuksia suunniteltasessa olisi hyvä ottaa huomioon tulevan rakennusalueen tuuliolosuhteet. (Annala 1992) Uusimalla kasvihuonevalaisinten polttimot säännöllisesti, pystytään valaisinten käyttämä sähköenergia hyödyntämään paremmin. Suurpainenatriumlampun valovirran alenema johtuu pääasiassa siitä, että ulkokuvun sekä purkausputken valonläpäisykyky heikkenee. Vähentynyt natriumkaasu alentaa lampun valontuottoa. Suurpainenatriumlamppujen käyttöikä on noin 8000 tuntia. Valaisimien ja niiden heijastinpintojen likaantuminen arvioidaan huoneen likaantumisluokan mukaan. (Annala 1992). Kiertovesipumpujen säätö Puutarhalla olisi hyvä selvittää, onko lämminvesikiertopumppuja mahdollista ohjata kasvihuoneolosuhdeautomatiikalla. Pumppujen pysäyttäminen tulee kysymykseen sellaisina aikoina, kun lämmityksen tarvetta ei ole. Myös suurten kiertovesipumppujen tehon säätäminen taajuuden muuntajalla voi olla aiheellista. Kiertovesipumppuja voidaan säätää sen mukaisesti, mikä on kulloinenkin lämmitystehon tarve (Rytter 1999). Säteilysummaan perustuva valottaminen Tanskassa on perehdytty kasvuolosuhteiden dynaamiseen säätelyyn, joka tarkoittaa sitä, että lämpötilaa ja kasvihuoneilman hiilidioksidipitoisuutta säädetään kasvien fotosynteesitehon mukaisesti. Dynaamiseen olosuhteiden säätöön liittyy ruukkukasviviljelyssä myös valotuksen ohaaminen akvine saaman sätelysumman eprusteella. Säteilysummaan perustuvassa valotuksenohjauksessa seurataan päivän aikana kasvien saamaa luonnollista säteilyannosta ja antetaan vain tarvitatessa lisävlotusta, jotta aksvin vaatima säteilysumma saavutetaan. Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan vuoden aikana kyettiin säästämään sähköä jopa 20% normaallilin valotusohjaukseen verrattuna. (Andersson ym. 1999b, Rystedt 1999). Luonnonvalon tehokkaampi hyväksikäyttö kahden verhon tekniikalla Tanskalaiset ovat selvitelleet kasvihuoneiden verhojen käyttöä ja paratsta mahdollista tekniikaa kasvien varjostamiseksi. He ovat tulleet siihen tulokseen, erttä apras ratkaisu energiatlaoudellisesti on asentaa vaakatasoon

17 T & K RAPORTTI 17(24) yhden verhon sijaan kaksi valonläpäisyltään erialista verhoa. Käytettäessä yhtä verhoa on sen varjostava vaikutus monesti liian suuri. Tällöin osa luonnon valosäteilystä jää käyttä mättä, mikä taas tsaattaa lisätä keinovaloutksen tarvetta. Kahden verhon systeemissä ohuempi verho (varjostavuus 15 %) vedetään auki, kun valosäteilyn teho ylittää 400 W/m2 ja paksumpi verho Sadonkorjuu Vihannesten sadonkorjuu ajoitetaan mahdollisimman viileään ajankohtaan eli aamun tunteihin. Tällöin tuotteet ovat viileämpiä kuin päivällä ja vihannesten lopulliseen jäähdyttämiseen kuluu vähemmän energiaa. Kylmälaitteet ja kylmiön jakaminen Tuotteiden jäähdytystä voidaan tehostaa. Pakotettu ilmakierron jäähdytys jossa kylmävaraston viileä ilma puhalletaan kulkemaan tuotelaatikoiden läpi, on noussut perinteisen jäähdytystekniikan rinnalle. Tällöin koko tuote-erä jähtyy tasaisesti ja nopeasti, ja kylmiön energiatehokkuus kasvaa. Kylmiötilan jakaminen eri osastoihin voi olla kannattavaa sekä energiataloudellisesti että tuotteiden säilyvyyden kannalta. Juuri korjatut tuoteet voidaan jähdyttää eri tilassa kuin missä valmiiksi jäähdytettyjä tuotteita säilytetään. Tällöin juuri korjatut tuotteet eivät pääse lämmittämään jo valmiiksi jäähdytettyjä tuotteita. Kylmiötilan jakaminen on järkevää myös silloin, kun tuotanto on vähäistä ja jäähdytettäviä tuotteita on tavanomaista vähäisempi määrä. (Kotimaiset kasvikset ry 2003)

18 T & K RAPORTTI 18(24) Koska selvästi suurin kuluerä on sähköenergiassa, ja nimenomaan valaistuksessa pääosa huomiosta kohdistuu helposti tähän. On kuitenkin syytä muistaa myös muut kuten lämmityslaitteet ja osittain rakennustekniikka, jotka ovat siitäkin helpompia että eivät kaikilta osin ole kytketty sadon määrään ja laatuun. Valojen suuntaus, säätö, puhtaus, tyyppi, geometria, tekninen ratkaisu; katemateriaalin paksuus, eristävyys, erikoiskalvot; kasteluveden lämmitys ja määrä; hiilidioksidin annostelu tai integrointi muuhun järjestelmään; tässä muutamia lisämahdollisuuksia jotka osittain voivat vaatia tutkimusta ja kehitystä.

19 T & K RAPORTTI 19(24) 5 UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT KASVIHUONEISSA 5.1 Yleistilanne Kasvihuoneissa käytetään tällä hetkellä suurimmaksi osin fossiilisia, ei uusiutuvia energianlähteitä lämmitykseen. Kuten taulukosta ilmenee (Kuva 4) uusiutuvista energiamuodoista on edustettuna lähinnä puu ja hake. Pienehköjä määriä käytetään kuitenkin myös muita muotoja. Bioenergiaa puun ja hakkeen muodossa käytettiin noin 6 % kasvihuoneiden kokonaispinta-alan lämmitykseen. Jossakin tapauksessa kasvihuoneyrittäjä käyttää osittain aurinkolämpöä lisälämpönä, joka tällöin korvaa fossiilista polttoöljyä. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Kahdentoista neliömetrin aurinkokeräin on voinut tuottaa 1000 l öljyä vastaavan määrän energiaa yhden kasvukauden aikana. Tässä tapauksessa lämpö on käytetty kasteluveden lämmitykseen. Niissä kasvihuoneyrityksissä missä käytetään huomattavia määriä sähköä, sähkö voidaan joko ostaa tai tuottaa itse. Valta-osa nykyään käyttää ostosähköä. Myös poikkeuksia löytyy kuitenkin. Esimerkiksi Oksasen Puutarha käyttää dieselmoottoreita lämmityksen huipputarpeen tyydytykseen, ja tällöin mottoreiden avulla tuotetaan myös sähköä generaattorissa. Suhteellisen kallis dieselöljy vaatii nykyhinnoilla että myös moottoreiden tuottama lämpö hyödynnetään. Muuten tuotettu sähkö ei ole kilpailukykyinen ostosähkön kanssa. 5.2 Tapaus: Maalämpö Esimerkkitapauksena esitellään yhtä kasvihuonetta jossa käytetään maalämpöä. Alkusyksyllä 2005 järjestelmä on ollut kohta käytössä vajaa kahta täyttä viljelysesonkia. Kasvihuoneessa jonka viljelypinta-ala on 5600 m2, viljellään salaattia ja tomaatteja ympärivuotisesti. Lämpöpumppujärjestelmä on koottu viidestä standardiyksiköstä joiden yhteisteho on 600 kw nimellistehoa. Ympärivuotisessa viljelyssä salaatin valaistus on jopa 24 h pimeimpänä vuodenaikana, tomaattien valaistus on pisimmillään noin h vuorokaudessa. Valaistusteho on rajoitettu pääsulakkeen kautta maksimissaan 1600 kw:iin. Käyttöarvo on noin kilowattia valaistukseen ja kw lämpöpumppuihin. Investointilaskelmissa on huomioitava nykyhetken öljyn ja sähkön hinta-ero. Investoinnin houkuttelevuus on matalampi jos on jo toimiva olemassaoleva esimerkiksi öljykattilaan perustuva lämmitysjärjestelmä. Tässä tapauksessa oli joka tapauksessa ajankohtaista laajentaa, jolloin avautui uusi investointi-ikkuna. Lämmitys(tai valaistus-)järjestelmää muuttaessa voi samalla harkita sähkösopimuksen rakennetta. Nykyään voi solmia esimerkiksi kahden-kolmen vuoden kiinteähintaisia sähkösopimuksia. Maajärjestelmä sisältää noin 24 km letkuja sekä runkoputket, sekä syöttöletku noin 1 km. Määrä ei ole ylimitoitettu tarvittaville tehoille. Lämpöpumppujärjestelmä koostuu viidestä identtisestä standardiyksiköstä. Toimittajakyselyissä osoittautui että Suomessa tämän kokoluokan toimittajia on

20 T & K RAPORTTI 20(24) hyvin vähän. Yhdeltä toimittajalta löytyi sopivan kokoinen 120 kw standardiyksikkö jonka tekniikka on koeteltua. Huoltotarve viidelle yksikölle on vähän suurempi kuin harvemmalla isommalla, mutta koetun tekniikan etua katsottiin niin paljon suuremmaksi että valinta oli helppa. Periaatteessa lämpöpumppu toimii kuten jääkaappi, joten huoltotarve ei ole kovin suuri. Yhden yksikön sisältämät pääkomponentit ovat kompressorit, kiertopumput, sähkö- ja elektroniikkayksikkö ja venttiilit. Tekniikka löytyi siis toimittajalta periaatteessa valmiina. Soveltaminen kasvihuonekäyttöön oli vain tarpeen. Projektissa ei ollut erityisesti mainittavia vaikeuksia. Investointi nähdään järkevänä, joskin takaisinmaksuaika ei ole erityisen lyhyt. Kokonaisinvestointi rakennuksineen arvioidaan olevan noin Tästä lämpöpumppuaggregaatit muodostavat noin puolet, sisältäen ohjauskaapit. Voi olla luontevaa kytkeä osa ohjauksesta kavihuonejärjestelmään. Putket, kaivot ja venttiilit ovat hieman toistakymmentä prosenttia kokonaisinvestoinnista. Kaivutyöt ja salaojat muodostavat huomattavan osansa. Sähkökaapeli pääkeskukseen ei edusta suurta osaa kokonaisuudesta. Muutaman kymmenen kuution etanolisäiliö maksaa muutama tuhat euroa. Lämpöakku voidaan hankkia esimerkiksi käytettynä öljytankkina. Tärkeää on itse maa-alue josta lämpö otetaan. Pysyvyyskäyrää ajatellen tekniikka toki sallisi järjestelmän käyttöä jatkuvasti. Tehot ovat kuitenkin niin suuret, että maa jäähtyy, jolloin saatu lämpöteho laskee syötettyä sähkötehoa kohti. Siten taloudellisesti optimaalinen ajotapa löytyy järjestelmän ja vuodenajan mukaan. Kevättalvella on saatu 100 kw, kun koko talven ajan on pumpattu runsaasti lämpöä ja maan lämpötila on useita pakkasasteita. Silti maalämpöjärjestelmä on investointina huomattavastikin edullisempi kuin porareikäjärjestelmä. Porareiät olisivat karkean arvion mukaan ehkä muodostaneet parsataa tuhatta euroa lisää. Tosin, voi olla että suuren järjestelmän ansiosta yksikköhinta olisi laskenut ja siten porareikien investointi laskenut. Porien kulutus on kuitenkin vakio myös useampia reikiä porattaessa. Nyrkkiarvona olisi tarvittu ehkä puolensataa sata reikää kahdensadan metrin syvyydellä. Järjestelmän mitoitus kannattaa tehdä niin että maalämpö edustaa tietyn osan vuotuisesta energian tarpeesta, ja huipputeho katetaan investointina edullisella ratkaisulla. Tällä hetkellä kevytöljy on ehkä yleisimmin käytetty huipputehon lämmitysmuoto. 5.3 Tapaus: Aurinkolämpö Tutkimme yritystä jossa kasvihuoneiden lämmitys on toteutettu osittain aurinkolämmöllä. Yhteensä 2260 m2 pinta-alalla viljellään paprikaa ja kurkkuja kahdessa kasvihuoneessa. Paprika vaatii jonkin verran vähemmän lämmitysjärjestelmästä kuin tomaatti ja kurkku. Aurinkopaneelien mitoitus riittää juuri ja juuri. Jos molemmat kasvihuoneet olisivat olleet kurkkuviljelmiä, olisi tarvetta käyttää myös öljyä lisäenergiana. Nyt on todettu olevan noin C varastotankissa, mikä juuri riittää. Aurinkopaneelit ovat niin tehokkaita, että esimerkiksi viikon pituinen aurinkoinen jakso lämmittää veden liian kuumaksi. Kesällä 2004 oli vesi tankissa lämmennyt lähes 30 asteeseen ja jonkin verran lämmintä vettä jouduttiin laskemaan tankista pois lämpötilan laskemiseksi. Aurinkopaneelit ovat yhteensä noin m2 jaettu kolmeen osaan, kukin noin 3 m2. Paneelit ovat kiinteästi asennettu etelän suuntaan. Voisi myös tutkia tietokoneohjattua kääntyvää järjestelmää. Aurinkolämpöjärjestelmä on nyt käytössä toista sesonkia. Asennus tehtiin suhteellisen myöhään syksyllä, joten tehoa ei voinut täysin testata syksyllä. Asennus helpottui syysasennuksen ansiosta, koska auringon paistaessa lämmöt nousee, ja on siten helpompi asentaa iltaisin.

T & K RAPORTTI 1(24) Kim Westerlund 24.8.2005 VEDOS

T & K RAPORTTI 1(24) Kim Westerlund 24.8.2005 VEDOS T & K RAPORTTI 1(24) Projekti: Kasvihuoneiden energiankulutus Suomessa Tilaaja: Motiva Kirjoittaja: Kim Westerlund Pvm: 24.8.2005 Liitteet: SVENSKA YRKESHÖGSKOLAN SWEDISH POLYTECHNIC, FINLAND WOLFFSKAVÄGEN

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Kari Jokinen, Erikoistutkija, MMT ja MTT:n Poveri-tiimiläiset Risto Tahvonen, Liisa Särkkä, Timo Kaukoranta Kasvihuoneviljelyn merkitys

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

NovarboTM tuottavampi kasvihuone

NovarboTM tuottavampi kasvihuone NovarboTM tuottavampi kasvihuone Cool innovations! www.novarbo.fi COOL INNOVATIONS Novarbo-jäähdytysjärjestelmästä on saatavissa tehokkaita sovellutuksia erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin. Sen avulla säästetään

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla.

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla Lisää satoa hiilidioksidin avulla. 2 Suojakaasun käsikirja Puhu kasveillesi tai lisää hiilidioksidimäärää. Vanha sanonta, että kasveille tulee puhua, on totta tänäänkin.

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Yhteisöllinen älykasvihuone realiteetit Antti Huusko, CEE, Thule-Instituutti

Yhteisöllinen älykasvihuone realiteetit Antti Huusko, CEE, Thule-Instituutti Yhteisöllinen älykasvihuone realiteetit Antti Huusko, CEE, Thule-Instituutti Esityksen sisältö: Arvioinnissa käytetyn kasvihuoneen rakenne Mielikuva kasvihuoneesta kylmässä pohjolassa todellisuus Kehittyvä

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi Varavoiman asiantuntija Marko Nurmi kw-set Oy (www.kwset.fi) Sähköverkon varmistaminen Sähköverkon varmistaminen Varmistamistavat UPS Kuorma ei havaitse sähkökatkoa Varmistusaika riippuvainen akkujen mitoituksesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ SAtakunnan ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ Aurinkolaboratorio Satakunnan ammattikorkeakoulu Energia++ Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta elinkeinoelämän palveluksessa Aurinkolaboratorio Satakunnan

Lisätiedot

Mahdottomuus vai mahdollisuus

Mahdottomuus vai mahdollisuus Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa! Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot