T & K RAPORTTI 1(24) Kim Westerlund

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T & K RAPORTTI 1(24) Kim Westerlund 12.8.2011"

Transkriptio

1 T & K RAPORTTI 1(24) Projekti: Kasvihuoneiden energiankulutus Suomessa Tilaaja: Motiva Kirjoittaja: Kim Westerlund Pvm: Liitteet: SVENSKA YRKESHÖGSKOLAN SWEDISH POLYTECHNIC, FINLAND WOLFFSKAVÄGEN 33, POB 6, VASA WOLFFSKAVÄGEN 33, POB 6, VASA, FINLAND Tel Tel

2 T & K RAPORTTI 2(24) SISÄLLYSLUETTELO 1 KASVIHUONEVILJELY SUOMESSA Johdanto Kasvihuonealan ympäristöhanke KASVIHUONEYRITYSTEN LAAJUUS SUOMESSA ARVIO KASVIHUONEIDEN ENERGIANKULUTUKSESTA SUOMESSA Kulutuksen yleiskuva Kokonaiskulutus ENERGIAN SÄÄSTÖPOTENTIAALI KASVIHUONEISSA UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT KASVIHUONEISSA KUVAT LÄHTEET... 24

3 T & K RAPORTTI 3(24) 1 KASVIHUONEVILJELY SUOMESSA 1.1 Johdanto Energian kulutus Suomen kasvihuoneissa oli vuonna 2002 noin kaksi miljoonaa megawattituntia mikä vastaa noin tonnia raskasta polttoöljyä. Kasvihuonetuotannon osuus koko Suomen kokonaisenergian kulutuksesta on siten noin 0,5 prosenttia Jako eri lämmitysmuotoihin on esitetty tarkemmin alla. Sähkön osuus kokonaisenergian määrästä on likimain 20 prosenttia, eli MWh. (Maa- ja metsätalousministeriö 2003, Tilastokeskus 2002). Suomessa on 4,3 miljoonaa neliömetriä lämmitettäviä kasvihuoneita joita käytetään ammattimaiseen viljelyyn. Näiden jälleenhankintaarvo vastaa noin 600 miljoonaa euroa. Kasvihuonetuotannon rahallinen arvo tukkuhinnalla mitattuna oli 2004 noin 223 miljoonaan euroa (MTT, ennuste). Kasvihuonetuotanto on noin 1500 yrityksen päätuotantosuunta. Tuotanto vastaa jokaista suomalaista taloutta kohti 17 kiloa tomaatteja, 15 kiloa kurkkuja, kolme kiloa salaatteja ja yrttejä, kaksikymmentä ulos istutettavaa ryhmäkasvia, 65 leikkokukkaa, ja kahdeksan ruukkukasvia. Suomalaiset kasvihuoneet ovat tyypillisesti 20 tai 21 metriä leveitä erillishuoneita, ja kilpailijamaissa käytössä olevia suuria ryhmäkasvihuoneita on meillä käytössä suhteellisen vähän. Tyypillistä suomalaista kasvihuoneyritystä hoitaa yrittäjän oma perhe ja yritys on noin 2500 neliömetrin suuruinen. Suurimmat yritykset työllistävät kymmeniä tai jopa lähes sata henkilöä. Yleensä suurissakin yrityksissä on taustalla yksi tai useampia itse työhön osallistuvia yrittäjäperheitä. Merkittävimpiä kehitystrendejä kasvihuonetuotannossa viime vuosina on ollut lisävalon käytön lisääntyminen. Lisävalolla voidaan jatkaa satokautta ja parantaa tuotteiden laatua. Ruukkuvihannesten, kurkun, leikko- ja ruukkukukkien tuotanto on ympärivuotista monissa yrityksissä. Myös tomaatin ympärivuotinen tuotanto on lisääntynyt viime vuosina. Valotuksen käyttö tehostaa usein tuotantoa niin, että tuoteyksikkökohtaiset energiakulut eivät kasva kasvukautta jatkettaessa. Kasvihuoneiden energian kulutusta on pienennetty monella eri tavalla. Eristävät katteet (kennolevyt, kaksinkertainen muovikalvo), lämpöverhot ja tietokoneohjattu automatiikka kuuluvat näihin. Kasvihuonetuotannon osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta oli vuonna ,49 prosenttia kun se vuonna 1991 oli vielä 0,59 prosenttia. Kasvihuonetuotannon osuus polttoöljyjen kuulutuksesta on 1,0 prosenttia. Polttoöljyjen kulutus väheni prosenttia. Kulutuksen vähenemiseen vaikutti jonkin verran kotimaistenpolttoaineiden käytön lisääntyminen. Tärkeimmät syyt öljynkulutuksen vähenemiseen olivat säästöä edistävät parannukset viljelyssä, kasvuvalotuksen lisääntyminen ja kotimaisten polttoaineiden käytönkasvu. Kotimaisten polttoaineiden käyttö kaksinkertaistui Tämän jälkeen se on kasvanut yli 10 % vuosivauhtia.

4 T & K RAPORTTI 4(24) Kasvuvalotusta käytettäessä valaisimien energia lämmittää kasvihuonetta ja vähentää lämmityspolttoaineen käyttöä. Sähkön käyttö painottuu usein yöaikaan, joten sitä voidaan käyttää sähköntuotannon kuormitusta tasaavana tekijänä. Kasvihuonetuotannon osuus sähkön kulutuksesta oli ,47 prosenttia. 1.2 Ympäristönsuojelulliset toimenpiteet Kasvihuoneyrityksissä on viime vuosina toteutettu ympäristönsuojelua edistäviä toimenpiteitä jotka tähtäävät polttoaineiden kulutuksen vähentämiseen, ympäristöystävällisempien ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoon, kasteluveden kierrätyksen valmiuksien parantamiseen, biologisen torjunnan tietotason kehittäminseen ja ylläpitoon, ohjausautomatiikan parantaminseen ja sen seurauksena ilmastonsäädön ja energiatalouden sekä kastelun tarkentamiseen, kierrätettävien pakkausten käytön lisäämiseen, kasvijätteen kompostointiin, kasvualustan hyötykäyttöön, sekä kompostoitavien ja hajoavien materiaalien käyttöönottoon. Kasvihuonealan ympäristönsuojeluun ei ole erityisiä kannustimia. Koska ympäristöinvestointien tuomat kustannussäästöt jäävät usein vähäisiksi, on ympäristönsuojeluun panostaminen lähinnä yrittäjän omien arvojen ja arvostusten varassa. Kasvihuonealan ympäristönsuojelun ohjaus on toteutettu osana yleistä lainsäädäntöä. Kasvihuonealaa sivuavia tärkeimpiä määräyksiä on kirjattu ympäristölakiin, vesilakiin ja asetukseen, jätelakiin sekä kasvinsuojelu- ja torjunta-ainelakeihin. Kauppapuutarhaliiton ympäristöhankkeessa on tehty kasvihuoneyrityksille kasvihuonealan ympäristöopas tai -käsikirja. Oppaassa esitetään säädöspohjaiset velvoitteet, joita kasvihuoneyrityksille on asetettu, ja käsitellään yksityiskohtaisesti ympäristöä säästävät toimintamallit. Hankkeessa tuotettiin jäsennys Suomen olosuhteisiin sovitetulle kasvihuoneyrityksen ympäristösuunnitelmalle. Lisäksi mallia testattiin esimerkkiyrityksille laadituilla ympäristösuunnitelmilla, ja annettiin suositukset yrityskohtaisista kehittämistarpeista. Tavoite on vähentää kasvihuoneyritysten aiheuttamaa ympäristökuormitusta koulutuksen ja valistuksen keinoin; kuvata yrittäjille miten kasvihuonelaitos vaikuttaa ympäristöönsä; osoittaa kasvihuoneyrityksille ympäristöystävälliset valinnat ja toimintamallit; parantaa ympäristöviranomaisten tietotasoa kasvihuonetuotannosta; luoda yksinkertainen malli yrityskohtaisen ympäristösuunnitelman; tuoda eri säädöksiin kirjatut velvoitteet kootusti esille. Hanke päättyi vuoden 2003 lopussa. Siinä koottu ympäristöopas julkaistiin kesäkuussa Hankkeen päävastuullinen suorittaja oli ympäristöasioihin perehtynyt hortonomi (AMK) Hannu Äystö. Hanke rahoitettiin Maiju- ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiön tuella ja Kauppapuutarhaliiton keräämällä yksityisellä rahoituksella. Hannu Äystö jatkaa työtään Puutarhaliiton ja Kauppapuutarhaliiton yhteisenä laatu- ja ympäristöasiantuntijana. (Kauppapuutarhaliitto).

5 T & K RAPORTTI 5(24) 2 KASVIHUONEYRITYSTEN LAAJUUS SUOMESSA Kotimainen kasvihuonetuotanto on kehittynyt myönteisesti viime vuosina, sillä kasvihuonetuotteiden kysyntä on kasvanut ja tuotevalikoima oasvanut sekä ympärivuotinen tuotanto lisääntynyt (Niemi & Ahlstedt 2004). Vuonna 2002 kasvihuoneita oli yhteensä 8771 kpl. Näiden yhteenlaskettu pinta-ala oli m2. Viljelykäytössä oli 8097 kpl, pinta-alaltaan m2. Lämmittämättömiä oli yhteensä 1561 kpl kasvihuonetta joiden pinta-ala oli m2. Lämmitettävät kasvihuoneet jaetaan tilastoissa viljelykauden mukaan alle 7 kk ja vähintään 7 kk, sekä katemateriaalin mukaan (lasi-, muovi- ja kerroslevykate). Alle 7 kk lämmitettyjä kasvihuoneita oli 2732 kpl yhteenlasketulla pinta-alalla m2. Katemateriaalin mukaan kerroslevykate on harvinainen (noin 5 %). Alle 7 kk lämmitetyissä kasvihuoneissa muovikate on ylivoimaisesti suosituin edustaen yli 80 % pinta-alasta. Vähintään 7 kk lämmitettyjä kasvihuoneita oli 3804 kpl pinta-alalla m2. Näistä kerroslevykatteisia on suhteellisen vähän, noin 11 % pinta-alasta. Suurimman ryhmän muodostavat tässäkin muovikatteiset, mutta pitkään lämmitetyissä kasvihuoneissa on lähes yhtä paljon lasikatteisia kuin muovikatteisia. Tämä pätee sekä lukumäärän että pinta-alan suhteen. Suurissa kasvihuoneissa katemateriaalin valinta painottuu edelleen enemmän lasikatteisiin joita on jo pintaalaltaan lähes yhtä suuri määrä kuin muovikatteisia. (Kuva 1). MMM:n tietopalvelukeskus.

6 T & K RAPORTTI 6(24) Katemateriaali Lämmitettävät Lämmittämättömät Viljelykäytössä Ei viljelykäytössä Kasvihuoneita yhteensä Vähintään 7 kk Alle 7 kk yhteensä Luku Ala Luku Ala Luku Ala Luku Ala Luku Ala Luku Ala kpl 1000 m2 kpl 1000 m2 kpl 1000 m2 kpl 1000 m2 kpl 1000 m2 kpl 1000 m2 Lasikate , , , , , ,7 Muovikate , , , ,1 Kerroslevykate , ,2 20 3, , , ,5 Yhteensä , , , , ,3 Kuva 1. Kasvihuoneiden lukumäärä ja pinta-ala tyypeittäin. Koko maa. Puutarharekisterikysely MMM:n tietopalvelukeskus.

7 T & K RAPORTTI 7(24) Tukea hakeneita kasvihuoneyrityksiä oli vuonna 2003 noin 1600 kpl (MTT:n selvityksiä 80). Yritysten määrä on vähentynyt noin 12 % (n. 220 yritystä) vuosine 1995 ja 2003 välisenä aikana. Voimakkainta yritysten väheneminen on ollut C-tukialueella, jossa joka viides yritys on lopettanut (20,8 %). Etelä-Suomen tukialueilla yritysten määrä on pysynyt likimain vuoden 1995 tasolla (Kuva 2) kpl Koko maa A- ja B-tukialue C-tukialue Kuva 2. Kasvihuoneyritysten lukumäärät Suomessa, A-, B- ja C-tukialueella vuosina (Tike 2002b). Vihanneksia tuottavien yritysten lukumäärä on vähentynyt 17 % (noin 300 kpl) vuosina Tomaattia viljelevien kasvihuoneyritysten lukumäärä on laskenut 20 % (noin 180 kpl) samalla jaksolla. Kurkuntuotantoon erikoistuneet yritykset ovat vähentyneet 120 kpl eli noin 20 %. Ruukkuvihanneksia kasvattavien yritysten lukumäärä on pysynyt lähes samana (Kuva 3) kpl Tomaatti Kurkku Ruukkuvihannekset Kuva 3. Tomaattia, kurkkua ja ruukkuvihanneksia viljelevien kasvihuoneyritysten lukumäärä vuosina (Tike a).

8 T & K RAPORTTI 8(24) Koristekasveja viljelevien kasvihuoneyritysten lukumäärä on hieman laskenut vuosina , vajaa tuhannesta noin 850:een (Tike a). Pienten kasvihuoneyritysten lukumäärä on Suomessa perinteisesti ollut suuri. Kokoluokittain tarkasteltuna pienten, eli alle 2500 m2:n kasvihuoneyritysten osuus kaikista tukea hakeneista yrityksistä oli 79 % vuonna Pienten yritysten lukumäärä on kuitenkin vähentynyt 21 % vuosina laskien niiden osuuden noin 70 prosenttiin kaikista kasvihuoneyrityksistä (Kuva 4). Sen sijaan keskikokoisten ( m2) yritysten määrä on lisääntynyt. Suurten ( m2) kasvihuoneyritysten lukumäärä on kasvanut hieman. Hyvin suurien eli yli yhden hehtaarin kasvihuoneyrityksiä on Suomessa edelleen alle 50 kappaletta. Kasvihuoneyritysten kohdalla huomionarvoista onkin, että ne jakautuvat sekä pieniin että suhteellisen suuriin. Mutta pieniä yrityksiä on valtaosa kaikista tukea hakeneista yrityksistä.

9 T & K RAPORTTI 9(24) 3 ARVIO KASVIHUONEIDEN ENERGIANKULUTUKSESTA SUOMESSA 3.1 Kulutuksen yleiskuva Kasvihuoneiden kokonaisenergian tarve pinta-alaa kohden on Suomen olosuhteissa suurempi kuin eteläisemmissä maissa. Kasvihuoneiden lämmityksen tarve rajoittuu lähinnä talvikuukausille, mutta myös kesän aikana on kasvihuoneita lämmitettävä etenkin kylmien jaksojen aikana ja aamuisin kasvihuoneessa olevan ylimääräisen kosteuden poistamiseksi. Maa- ja elintarviketalouden taloustutkimus on valokurkun tuotantokustannus- ja kannattavuuslaskelmissa arvioinut, että valotetun kasvihuoneen lämmittämiseen tarvitaan energiaa vuoden aikana kurkun ympärivuotisessa viljelyssä 1300 MJ/m2, kun valotusteho on 225 W/m2. Vastaava lukema hollantilaisessa kurkun viljelyssä, kun tehdään kolme kasvuston vaihtoa, on 1580 MJ/m2. Huomattavaa on, että Hollannissa ei juurikaan käytetä kasvuvalotusta. Kun nämä lukemat muutetaan raskaan polttoöljyn kulutusmääriksi, niin lukemiksi saadaan suomalaiselle tuotannolle 31,5 kg (POR)/m2 vuodessa ja hollantilaiselle tuotannolla 37,1 kg (POR)/m2 vuodessa (Kauppapuutarhaliitto). Suomalaisen tuotannon pienempi lämpöenergian tuotanto kasvihuonepinta-alaa kohden selittyy sillä, että kasvuvalotukseen käytetystä sähköenergiasta syntyy runsaasti lämpöenergiaa, joka omalta osaltaan vähentää lämpöenergian tuotannon tarvetta. Suurin osa kenovalotuksen energiasta muuttuu heti infrapunasäteilyksi ja erilaisiksi häviöiksi, joiden voidaan olettaa muuttuvan kokonaan lämmöksi. Lisäksi 70 prosenttia näkyvästä säteilystä muuttuu kasveissa lämpöenergiaksi. Kun nämä tekijät lasketaan yhteen, saadaan tulokseksi että jopa 93 prosenttia keinovalon ottotehosta muuttuu suoraan ja välillisesti lämpöenergiaksi. (Annala 1992, Österman 2001). Energian kulutus Suomen kasvihuoneissa oli vuonna 2002 likimain kaksi miljoonaa megawattituntia mikä vastaa noin tonnia raskasta polttoöljyä. Tarkempi jako eri lämmitysmuotoihin selviää alla. Sähkön osuus kokonaisenergian määrästä on noin 20 prosenttia, eli MWh. Kasvihuonetuotannon osuus koko Suomen kokonaisenergian kulutuksesta on 0,5 prosenttia (Maaja metsätalousministeriö 2003, Tilastokeskus 2002). Vuonna 2002 yli puolet kasvihuonetuotannon lämpöenergiasta tuotettiin polttoöljyllä. Muiden energiamuotojen osuudet olivat pääsääntöisesti alle kymmenen prosenttia. Kivihiilen ja polttoöljyn merkitys lämmönlähteenä on vähentynyt, kun taas puu ja hake, nestekaasu ja palaturve ovat lisänneet osuuttaan. Sähkön kulutus on lisääntynyt roimasti vuodesta 1991 vuoteen Sähkön kulutus oli MWh vuonna 1991, kun vastaava lukema vuoden 2002 tilastoissa on jo noin MWh. Sähkön kulutuksen nousu selittyy ympärivuotisen viljelyn sähköntarpeella. Kasvihuonetuotannonkokonaisenergian kulutus on tilastoissa pysynyt kuitenkin jokseenkin samana (Maa- ja metsätalousministeriö 2003, Tilastokeskus 2002).

10 T & K RAPORTTI 10(24) 3.2 Tyypilliset olosuhteet kasvihuoneessa Tavallisimmat kasvihuonekasvit vaativat hieman yleistäen noin asteen lämpötilaa kasvihuoneissa. Paprikalle riittää hieman alhaisempi lämpötila kuin esimerkiksi kurkulle ja tomaatille. Lämpötila ei myöskään saa nousta liian korkealle. Aurinkoisina päivinä joudutaan siksi avaamaan tuuletusluukut päiväsaikaan jotta lämpötila ei nousisi liian korkealle. Sietoraja on useimmilla kasveilla lähellä 30 astetta, mutta riippuu monesta tekijästä kuten valaistuksen tehosta, hiilidioksidipitoisuudesta ja muusta lannoitteesta. Nykyaikaisessa kasvihuoneessa nostetaan hiilidioksidiptoisuutta lisäämällä kaasua. Luukkujen avautuessa ei pystytä ylläpitämään optimaalista hiilidioksiditasoa. Tämä johtaa itse asiassa jäähdytystongelmaan. Tätä on tutkittu aiemmin ja tutkitaan myös parhaillaan. Tehokas ratkaisu esimerkiksi nykyaikaista lämpöpumpputekniikkaa käyttäen antaisi selvän lisäarvon viljelyyn. Myös pohjoisella Suomella voi tässä suhteessa olla tiettyjä etuja. Hiilidioksidin optimaalista annostelua on tutkittu monessa tutkimuksessa. Nykyään käytetään melko yleisesti noin 800 ppm kokonaistaloudellisesti sopivana tasona. Toinen merkittävä parametri kasvihuoneissa on kosteus. Suhteellinen kosteus pysyy kasvien aineenvaihdunnan ja kasvihuoneen massa- ja energiataseen johdosta hyvin korkealla, lähellä 100 prosenttia. Menossa oleva tutkimus pyrkii entistä tarkemmin mallintamaan ja siten myös ennustamaan kasvihuoneiden massa- ja energiataseita. Nämä työkalut voivat auttaa myös ohjausjärjestelmien optimaalisessa virittämisessä. 3.3 Kokonaiskulutus Energian kulutus kasvihuoneissa koko maassa oli vuonna 2002 taulukon mukainen (Kuva 4). Huomattava osa yrityksistä käytti kevyttä polttoöljyä lämmityksen lähteenä. Seuraavaksi tavallisin lämmityksen lähde oli raskas polttoöljy. Vain kuusi yritystä käytti kivihiiltä. Puu ja hake vastasivat 182:n yrityksen lämmöstä. Energian lähde Lämmitys- ja muu energia Yritysten lkm Energian kulutus Lämmitetty ala kpl (yksikkö vasemmalla) 1000 m3 Kevyt polttoöljy 1000 l ,8 Raskas polttoöljy 1000 kg ,2 Kivihiili 1000 kg Puu ja hake m ,6 Turve m Maakaasu 1000 m ,5 Sähkö 1000 kwh Kaukolämpö 1000 kwh ,7 Nestekaasu 1000 kg Kuva 4. Energian kulutus kasvihuoneessa. Koko maa. Puutarharekisterkysely MMM:n tietopalvelukeskus.

11 T & K RAPORTTI 11(24) Tilastojen kriittinen tarkastelu on tehtävissä esimerkiksi suhdelukujen avulla. Vain polttoöljyä lämmitykseen käyttävässä kasvihuoneessa kuluu nyrkkisääntönä 55 kg/m2, a. Sähköä käytti 555 kasvihuonetta. Kokonaissähkön kulutus painottuu lähes kokonaan ympärivuotiseen viljelyyn. Sähkönkulutus vastaa lähinnä keskisuuren teollisuuden sähköhintaa (tyyppikäyttäjä T2 ja T3). Ympärivuotisesa viljelyssä pidennetään kasvukautta tehokkailla sähkölampuilla. Näissä kasvihuoneissa valtaosa sähkön käytöstä kuluu valaistukseen. Keinovalon lisäksi sähkön kulutuskohteita ovat mm. kylmiöt, kasteluveden kiertopumput, puhaltimet sekä muut lämmitys- ja käsittelyjärjestelmän sähkötoimiset oheislaitteet. Nämä laitteet kuluttavat kuitenkin suhteessa keinovalaistukseen häviävän vähän sähköä. Tomaatin talvituotannossa sähkö on merkittävä tuotannontekijä. Esimerkkilaskelmissa käytettävä sähkön menekki ja sähkön yksikköhinta vaikuttavat erittäin paljon tuotannon talouden tarkasteluun. Keinovalaistuksen sähkönkulutukseen vaikuttaa keinovalojen asennusteho esimerkiksi W/m2 (käytetään jopa W/m2), sekä valotustuntien määrä eri vuodenaikoina. Kasvihuoneissa käytetään myös hiilidioksidia kasvun kiihdyttäjänä. Piikkiössä on tutkittu annostusmääriä eri olosuhteissa. Hiilidioksidin kulutus talvitomaatin viljelyssä on 12 h valotusajanjaksolla arvioitu noin 11 kg/m2. Pidemmällä valotusajanjaksolla h on arvioitu noin 21 kg/m2. Hiilidioksidin hinta vaihtelee kulutetusta määrästä riippuen. Määrän ollessa tonnia vuodessa hinta on 210 /t. Määrän ollessa tonnia vuodessa hinta on 185 /t. Hiilidioksidisäiliöstä peritään vuosittainen vuokra, jonka suuruus on Hiilidioksidilannoitus on ollut korkeampi pidemmän valotusajanjakson viljelyksessä. Lannoitusmenetelmänä on käytetty suoraan ilmaan lisättävää puhdasta hiilidioksidia. Jossakin määrin kasvihuoneissa käytetään myös palamisen savukaasuista saatavaa hiilidioksidia. Tällöin polttoaineena käytetään puhdasta, rikitöntä dieselöljyä tai propaania. Tuotantokustannusten rakenne näkyy Kuva 5 (MTT 80). Energia ja poistot muodostavat yhdessä noin puolet kustannuksista. Muuttuvista kustannuksista energia vastaa noin puolesta. Tanska Hollanti Suomi /m2 % /m2 % /m2 % Energia 12,1 15,3 6,3 16,4 11,1 16,2 Yhteensä 79, , ,7 100 Kuva 5. Energiakustannusten vertailu vuonna Viime vuosina kasvihuoneyritysten lukumäärä on Suomessa vähentynyt, ja samanaikaisesti keskimääräinen viljelypinta-ala kasvihuonetta kohden on noussut. Vuosina keskimääräinen viljelyala kasvihuoneyritystä kohden on kasvanut noin 2000 m2:stä 2500 m2:iin eli noin 22 %. Rakennekehitys onkin vaikuttanut kasvihuonesektorin toimintaan siten, että pienemmät yritykset ovat luopuneet tuotannosta ja tuotanto on alkanut keskittyä suurempiin yksiköihin. Samalla tuotteiden tarjonta alkaa keskittyä suurempiin tuotantoyksiköihin.

12 T & K RAPORTTI 12(24) Kansainvälisessä vertailussa Suomen kasvihuonetuotanto ei pärjää Keski-Euroopalle. Suomessa maataloustulo ja kannattavuus jäävät alhaisiksi verrattuna Tanskaan ja Hollantiin. Tanskan ja Hollannin kasvihuonetuotannolle asetetut taloudelliset tavoitteet on saavutettu moninkertaisena, kun taas Suomessa EU-jäsenyyden aikana taloudellisista tavoitteita on jouduttu tinkimään vuosittain. Suomessa pieni yrityskoko ja yrittäjä perheen työvoimavaltaisuus alentavat yrittäjän tuloa.

13 T & K RAPORTTI 13(24) 4 ENERGIAN SÄÄSTÖPOTENTIAALI KASVIHUONEISSA Kuten edellä todettu käytetään edelleen huomattavia määriä fossiilisia polttoaineita kasvihuoneiden energiatarpeeseen. Näistä polttoaineista syntyvän hiilidioksidin määrän rajoittamisessa pätee tässäkin yleisesti pätevät pääkeinot: Energian käytön tehokkuuden parantaminen Siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin Siirtyminen vähemmän hiiltä sisältävien polttoaineiden kuten maakaasun käyttöön Energian tuotannon hyötysuhteen parantaminen Energiankäyttöä voidaan tarkastella lämmön ja sähkön suhteen ensin erikseen. Sähkön käyttö ympärivuotisessa käytössä on keino jolla liiketulosta voidaan parantaa. Talviviljelyllä saadaan pitempi satosesonki, parempi tuottavuus vuositasolla samalla sidotulla pääomalla. Edelleen valaistusajanjakson kasvattamista 12 h pidemmäksi h on laskelmien mukaan osoittautunut parantavan tulosta. Pidemmästä valaistuksesta aiheutuvat lisäkustannukset olivat pienemmät kuin määrällisesti ja laadullisesti paremmasta sadosta saatu lisätuotto. Valaistuksen tehoa nostamalla on saatu vastaavia tuloksia. Tässä suhteessa on kyse optimin löytämisestä, joka antaa viljelijälle parhaan taloudellisen tuloksen. Tomaatin hintavaihtelut vuoden eri aikoina ovat erittäin voimakkaita, jopa vajaasta 1 /kg aina 4-5 /kg saakka. Talvella kotimainen tomaatti myydään rasiapakattuna luksustuotteena, ja siten tuotteesta saatava hinta on huomattavasti korkeampi kuin kesällä irtomyynnissä olevalla tomaatilla. Korkeaan hintatasoon on myös omalta osaltaan vaikuttanut markkinoiden lievä epätasapaino tarjotun ja kysytyn määrän välillä. Talvitomaatin tuotanto on kuitenkin lisääntynyt, ja tämä vaikuttaa varmasti jatkossa myös hintatasoon. Kotimaiselle talvitomaatille voidaan tästä huolimatta ennakoida hyvää tulevaisuutta. On täysin realistista odottaa, että 10 vuoden päästä kotimaisella tomaatilla on yhtä suuri osuus talvimarkkinoista kuin tällä hetkellä kotimaisella talvikurkulla (noin puolet kotimaista). Tämän saavuttaminen edellyttää kuitenkin viljelymenetelmien, markkinoinnin sekä laadullisen tuoteimagon kehittämistä.

14 T & K RAPORTTI 14(24) Kasvisuojelu; 3 % Kauppakunnostus; 11 % Tarvikekustannukset Muut; 3 % Alusta; 1 % Lannoitteet; 9 % Sähkö; 44 % Taimet; 7 % Polttoöljy; 22 % Kuva 6. Tarvikekustannusten jakautuminen. Kahta yrityskokoa, 2000 m2 ja 5000 m2, tarkastelemalla on saatu kannattavuusvertailut eri valaistuksella. Tuotantotarvikkeet (Kuva 6) muodostavat suurimman osan kustannuksista, yrityskoosta riippuen noin prosenttia. Yli 40 % tarvikekustannuksista ja noin neljännes kokonaiskustannuksista muodostuu sähköstä. Tämän lisäksi tulee polttoöljy tai muu lämmitykseen kuluva energia. Nykytasolla (2005) puhutaan jo korkeampian valaistustehojen, pitempien valaistusjaksojen sekä korkean öljyhinnan takia siitä että energiakulut muodostavat 60, jopa 80 % kuluista. Koska osa valaistukseen menevästä sähkötehosta kuluu hukkalämpöön, lämmitystehon tarve pienenee jonkin verran ei-sesonkiviljelyyn verrattuna. Ympärivuotisessa viljelyssä lämmitykseen kuluva kokonaisenergia (valaistuksen lisäksi) pysyy pidemmän kasvusesongin takia näin ollen likimain samana sesonkiviljelyyn nähden. Sesonkiviljely käyttää tietty määrä öljyä per m2 ja vuosi. Ympärivuotinen viljely pärjää pitkästä sesongista ja talvesta huolimatta likimain samalla öljymäärällä per m2 ja vuosi, johtuen siitä että osa lämmitysenergiasta saadaan lamppujen huomattavasta lämmöstä. Kasvihuoneiden energiankäyttö on hyvin kompleksisessa vuorovaikutuksessa muiden parametrien mukaan: ympäristö-olosuhteet (lämpötila, pilvisyys, tuuli, kosteus) sekä viljelyparametrit valaistus, lämmitys, kosteus, hiilidioksidi, ilmastointiluukkujen avaus, verhot, kastelu, lannoitus, laatu ja tuotto. Myös käytetty katemateriaali ja muu rakennustekniikka vaikuttaa energiankäyttöön. Lisäksi esimerkiksi kattilalaitoksen ajoparametrit, hyötysuhde, kunto, säätö ja tekniikka vaikuttavat energian kulutukseen. (Kauppapuutarhaliitto).

15 T & K RAPORTTI 15(24) Säästötoimenpide Lämpöenergian säästäminen Varjostus- / lämpöverhojen käyttö Seinien eristäminen Selitys Kasvihuoneiden lämpöenergian kulutusta voidaan vähentää varjostusverhojen avulla. Yöksi aukilevitetyt verhot estävät lämpösäteilyä karkaamasta kasvihuoneen ulkopuolelle. Verhot pitävät lämmön kasvihuoneessa sekä vähentävät kasvien haihduntaa. Hollantilaisissa kokeissa on kasvihuoneiden energiankulutusta pystytty vähentämään prosenttia paikallisissa ilmasto-olosuhteissa. (Akkerhuis 2001). Suomessa on joillakin puutarhoilla saatu hyviä kokemuksia pohjoisseinän eristämisestä esimerkiksi polyuretaanilevyillä. Pohjoisseinän eristämisellä ei ole todettu olevan merkitystä luonnonvalon pääsyyn kasvihuoneen sisälle. Tanskalaiset ovat rakentaneet ruukkukasveille koekasvihuoneen, jossa lämpöenergian kulutus olisi mahdollisimman vähäinen. Suomalaisittain nähtynä uusia lämpöenergian tarvetta vähentäviä ratkaisuja ovat pohjoispäädyn eristäminen eristelevyillä, kahden vaakasuoran, valonläpäisyn suhteen erilaisen verhon käyttö sekä lämpösäteilyä heijastavat rullaverhot kasvihuoneen päädyissä ja seinillä. Kasvihuoneolosuhde-automatiikan kalibrointi Kasvihuoneautomatiikkaan kytketyn olosuhdemittareiden toiminta on syytä ajoittain tarkistaa. Jos mittarit antavat lämpötilalukemaksi jatkuvasti yhden asteen liian suuren lukeman, tarkoittaa se hollantilaisten tutkimusten mukaan heidän ilmastossaan viiden prosentin enerngiankäytön lisäystä. (Akkerhuis 2001). Kattilan kunnossapito ja putkien eristys Dynaaminen kasvuolosuhteiden säätö Tanskassa on perehdytty kasvuolosuhteiden dynaamiseen säätelyyn. Dynaamisessa säätelyssä kasvihuoneilman hiilidioksidipitoisuutta säädetään kasvien fotosynteesitehon mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä enemmän kasvit saavat valoa, sitä korkeammalla voidaan pitää lämpötilaa ja hiilidioksiditasoa. Dynaamisessa kasvuolosuhteiden ohjauksessa sallitaan kasvihuoneilmastonlämpötiloille suuri vaihtelevuus. (Rystedt 2003) Tuulensuoja Kasvihuoneiden rakenteet eivät ole sataprosenttisen tiiviitä. Vuotoilmanvaihdon aiheuttamia häviöitä voidaan vähentää tiivistämällä tuuletusaukkojen saumoja. Paikalliset olosuhteet ja etenkin tuuliolosuhteet vaikuttavat voimakkaasti tähän häviöön. Tuulisissa

16 T & K RAPORTTI 16(24) SÄHKÖENERGIAN SÄÄSTÄMINEN Valaistukseen käytetyn sähköenergian tehokkaampi hyödyntäminen olosuhteissa itse vuodon lisäksi enemmän lämpöä häviää myös johtumalla suoraan katemateriaalin läpi. Tämä johtuu siitä että ilman virtaamisnopeus katepinnalla tehostaa konvektiivista lämmönsiirtoa. Kasvihuoneiden tuuliolosuhteita voidaan helpottaa suojaistutuksilla ja maavalleilla. Uusia kasvihuonerakennuksia suunniteltasessa olisi hyvä ottaa huomioon tulevan rakennusalueen tuuliolosuhteet. (Annala 1992) Uusimalla kasvihuonevalaisinten polttimot säännöllisesti, pystytään valaisinten käyttämä sähköenergia hyödyntämään paremmin. Suurpainenatriumlampun valovirran alenema johtuu pääasiassa siitä, että ulkokuvun sekä purkausputken valonläpäisykyky heikkenee. Vähentynyt natriumkaasu alentaa lampun valontuottoa. Suurpainenatriumlamppujen käyttöikä on noin 8000 tuntia. Valaisimien ja niiden heijastinpintojen likaantuminen arvioidaan huoneen likaantumisluokan mukaan. (Annala 1992). Kiertovesipumpujen säätö Puutarhalla olisi hyvä selvittää, onko lämminvesikiertopumppuja mahdollista ohjata kasvihuoneolosuhdeautomatiikalla. Pumppujen pysäyttäminen tulee kysymykseen sellaisina aikoina, kun lämmityksen tarvetta ei ole. Myös suurten kiertovesipumppujen tehon säätäminen taajuuden muuntajalla voi olla aiheellista. Kiertovesipumppuja voidaan säätää sen mukaisesti, mikä on kulloinenkin lämmitystehon tarve (Rytter 1999). Säteilysummaan perustuva valottaminen Tanskassa on perehdytty kasvuolosuhteiden dynaamiseen säätelyyn, joka tarkoittaa sitä, että lämpötilaa ja kasvihuoneilman hiilidioksidipitoisuutta säädetään kasvien fotosynteesitehon mukaisesti. Dynaamiseen olosuhteiden säätöön liittyy ruukkukasviviljelyssä myös valotuksen ohaaminen akvine saaman sätelysumman eprusteella. Säteilysummaan perustuvassa valotuksenohjauksessa seurataan päivän aikana kasvien saamaa luonnollista säteilyannosta ja antetaan vain tarvitatessa lisävlotusta, jotta aksvin vaatima säteilysumma saavutetaan. Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan vuoden aikana kyettiin säästämään sähköä jopa 20% normaallilin valotusohjaukseen verrattuna. (Andersson ym. 1999b, Rystedt 1999). Luonnonvalon tehokkaampi hyväksikäyttö kahden verhon tekniikalla Tanskalaiset ovat selvitelleet kasvihuoneiden verhojen käyttöä ja paratsta mahdollista tekniikaa kasvien varjostamiseksi. He ovat tulleet siihen tulokseen, erttä apras ratkaisu energiatlaoudellisesti on asentaa vaakatasoon

17 T & K RAPORTTI 17(24) yhden verhon sijaan kaksi valonläpäisyltään erialista verhoa. Käytettäessä yhtä verhoa on sen varjostava vaikutus monesti liian suuri. Tällöin osa luonnon valosäteilystä jää käyttä mättä, mikä taas tsaattaa lisätä keinovaloutksen tarvetta. Kahden verhon systeemissä ohuempi verho (varjostavuus 15 %) vedetään auki, kun valosäteilyn teho ylittää 400 W/m2 ja paksumpi verho Sadonkorjuu Vihannesten sadonkorjuu ajoitetaan mahdollisimman viileään ajankohtaan eli aamun tunteihin. Tällöin tuotteet ovat viileämpiä kuin päivällä ja vihannesten lopulliseen jäähdyttämiseen kuluu vähemmän energiaa. Kylmälaitteet ja kylmiön jakaminen Tuotteiden jäähdytystä voidaan tehostaa. Pakotettu ilmakierron jäähdytys jossa kylmävaraston viileä ilma puhalletaan kulkemaan tuotelaatikoiden läpi, on noussut perinteisen jäähdytystekniikan rinnalle. Tällöin koko tuote-erä jähtyy tasaisesti ja nopeasti, ja kylmiön energiatehokkuus kasvaa. Kylmiötilan jakaminen eri osastoihin voi olla kannattavaa sekä energiataloudellisesti että tuotteiden säilyvyyden kannalta. Juuri korjatut tuoteet voidaan jähdyttää eri tilassa kuin missä valmiiksi jäähdytettyjä tuotteita säilytetään. Tällöin juuri korjatut tuotteet eivät pääse lämmittämään jo valmiiksi jäähdytettyjä tuotteita. Kylmiötilan jakaminen on järkevää myös silloin, kun tuotanto on vähäistä ja jäähdytettäviä tuotteita on tavanomaista vähäisempi määrä. (Kotimaiset kasvikset ry 2003)

18 T & K RAPORTTI 18(24) Koska selvästi suurin kuluerä on sähköenergiassa, ja nimenomaan valaistuksessa pääosa huomiosta kohdistuu helposti tähän. On kuitenkin syytä muistaa myös muut kuten lämmityslaitteet ja osittain rakennustekniikka, jotka ovat siitäkin helpompia että eivät kaikilta osin ole kytketty sadon määrään ja laatuun. Valojen suuntaus, säätö, puhtaus, tyyppi, geometria, tekninen ratkaisu; katemateriaalin paksuus, eristävyys, erikoiskalvot; kasteluveden lämmitys ja määrä; hiilidioksidin annostelu tai integrointi muuhun järjestelmään; tässä muutamia lisämahdollisuuksia jotka osittain voivat vaatia tutkimusta ja kehitystä.

19 T & K RAPORTTI 19(24) 5 UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT KASVIHUONEISSA 5.1 Yleistilanne Kasvihuoneissa käytetään tällä hetkellä suurimmaksi osin fossiilisia, ei uusiutuvia energianlähteitä lämmitykseen. Kuten taulukosta ilmenee (Kuva 4) uusiutuvista energiamuodoista on edustettuna lähinnä puu ja hake. Pienehköjä määriä käytetään kuitenkin myös muita muotoja. Bioenergiaa puun ja hakkeen muodossa käytettiin noin 6 % kasvihuoneiden kokonaispinta-alan lämmitykseen. Jossakin tapauksessa kasvihuoneyrittäjä käyttää osittain aurinkolämpöä lisälämpönä, joka tällöin korvaa fossiilista polttoöljyä. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Kahdentoista neliömetrin aurinkokeräin on voinut tuottaa 1000 l öljyä vastaavan määrän energiaa yhden kasvukauden aikana. Tässä tapauksessa lämpö on käytetty kasteluveden lämmitykseen. Niissä kasvihuoneyrityksissä missä käytetään huomattavia määriä sähköä, sähkö voidaan joko ostaa tai tuottaa itse. Valta-osa nykyään käyttää ostosähköä. Myös poikkeuksia löytyy kuitenkin. Esimerkiksi Oksasen Puutarha käyttää dieselmoottoreita lämmityksen huipputarpeen tyydytykseen, ja tällöin mottoreiden avulla tuotetaan myös sähköä generaattorissa. Suhteellisen kallis dieselöljy vaatii nykyhinnoilla että myös moottoreiden tuottama lämpö hyödynnetään. Muuten tuotettu sähkö ei ole kilpailukykyinen ostosähkön kanssa. 5.2 Tapaus: Maalämpö Esimerkkitapauksena esitellään yhtä kasvihuonetta jossa käytetään maalämpöä. Alkusyksyllä 2005 järjestelmä on ollut kohta käytössä vajaa kahta täyttä viljelysesonkia. Kasvihuoneessa jonka viljelypinta-ala on 5600 m2, viljellään salaattia ja tomaatteja ympärivuotisesti. Lämpöpumppujärjestelmä on koottu viidestä standardiyksiköstä joiden yhteisteho on 600 kw nimellistehoa. Ympärivuotisessa viljelyssä salaatin valaistus on jopa 24 h pimeimpänä vuodenaikana, tomaattien valaistus on pisimmillään noin h vuorokaudessa. Valaistusteho on rajoitettu pääsulakkeen kautta maksimissaan 1600 kw:iin. Käyttöarvo on noin kilowattia valaistukseen ja kw lämpöpumppuihin. Investointilaskelmissa on huomioitava nykyhetken öljyn ja sähkön hinta-ero. Investoinnin houkuttelevuus on matalampi jos on jo toimiva olemassaoleva esimerkiksi öljykattilaan perustuva lämmitysjärjestelmä. Tässä tapauksessa oli joka tapauksessa ajankohtaista laajentaa, jolloin avautui uusi investointi-ikkuna. Lämmitys(tai valaistus-)järjestelmää muuttaessa voi samalla harkita sähkösopimuksen rakennetta. Nykyään voi solmia esimerkiksi kahden-kolmen vuoden kiinteähintaisia sähkösopimuksia. Maajärjestelmä sisältää noin 24 km letkuja sekä runkoputket, sekä syöttöletku noin 1 km. Määrä ei ole ylimitoitettu tarvittaville tehoille. Lämpöpumppujärjestelmä koostuu viidestä identtisestä standardiyksiköstä. Toimittajakyselyissä osoittautui että Suomessa tämän kokoluokan toimittajia on

20 T & K RAPORTTI 20(24) hyvin vähän. Yhdeltä toimittajalta löytyi sopivan kokoinen 120 kw standardiyksikkö jonka tekniikka on koeteltua. Huoltotarve viidelle yksikölle on vähän suurempi kuin harvemmalla isommalla, mutta koetun tekniikan etua katsottiin niin paljon suuremmaksi että valinta oli helppa. Periaatteessa lämpöpumppu toimii kuten jääkaappi, joten huoltotarve ei ole kovin suuri. Yhden yksikön sisältämät pääkomponentit ovat kompressorit, kiertopumput, sähkö- ja elektroniikkayksikkö ja venttiilit. Tekniikka löytyi siis toimittajalta periaatteessa valmiina. Soveltaminen kasvihuonekäyttöön oli vain tarpeen. Projektissa ei ollut erityisesti mainittavia vaikeuksia. Investointi nähdään järkevänä, joskin takaisinmaksuaika ei ole erityisen lyhyt. Kokonaisinvestointi rakennuksineen arvioidaan olevan noin Tästä lämpöpumppuaggregaatit muodostavat noin puolet, sisältäen ohjauskaapit. Voi olla luontevaa kytkeä osa ohjauksesta kavihuonejärjestelmään. Putket, kaivot ja venttiilit ovat hieman toistakymmentä prosenttia kokonaisinvestoinnista. Kaivutyöt ja salaojat muodostavat huomattavan osansa. Sähkökaapeli pääkeskukseen ei edusta suurta osaa kokonaisuudesta. Muutaman kymmenen kuution etanolisäiliö maksaa muutama tuhat euroa. Lämpöakku voidaan hankkia esimerkiksi käytettynä öljytankkina. Tärkeää on itse maa-alue josta lämpö otetaan. Pysyvyyskäyrää ajatellen tekniikka toki sallisi järjestelmän käyttöä jatkuvasti. Tehot ovat kuitenkin niin suuret, että maa jäähtyy, jolloin saatu lämpöteho laskee syötettyä sähkötehoa kohti. Siten taloudellisesti optimaalinen ajotapa löytyy järjestelmän ja vuodenajan mukaan. Kevättalvella on saatu 100 kw, kun koko talven ajan on pumpattu runsaasti lämpöä ja maan lämpötila on useita pakkasasteita. Silti maalämpöjärjestelmä on investointina huomattavastikin edullisempi kuin porareikäjärjestelmä. Porareiät olisivat karkean arvion mukaan ehkä muodostaneet parsataa tuhatta euroa lisää. Tosin, voi olla että suuren järjestelmän ansiosta yksikköhinta olisi laskenut ja siten porareikien investointi laskenut. Porien kulutus on kuitenkin vakio myös useampia reikiä porattaessa. Nyrkkiarvona olisi tarvittu ehkä puolensataa sata reikää kahdensadan metrin syvyydellä. Järjestelmän mitoitus kannattaa tehdä niin että maalämpö edustaa tietyn osan vuotuisesta energian tarpeesta, ja huipputeho katetaan investointina edullisella ratkaisulla. Tällä hetkellä kevytöljy on ehkä yleisimmin käytetty huipputehon lämmitysmuoto. 5.3 Tapaus: Aurinkolämpö Tutkimme yritystä jossa kasvihuoneiden lämmitys on toteutettu osittain aurinkolämmöllä. Yhteensä 2260 m2 pinta-alalla viljellään paprikaa ja kurkkuja kahdessa kasvihuoneessa. Paprika vaatii jonkin verran vähemmän lämmitysjärjestelmästä kuin tomaatti ja kurkku. Aurinkopaneelien mitoitus riittää juuri ja juuri. Jos molemmat kasvihuoneet olisivat olleet kurkkuviljelmiä, olisi tarvetta käyttää myös öljyä lisäenergiana. Nyt on todettu olevan noin C varastotankissa, mikä juuri riittää. Aurinkopaneelit ovat niin tehokkaita, että esimerkiksi viikon pituinen aurinkoinen jakso lämmittää veden liian kuumaksi. Kesällä 2004 oli vesi tankissa lämmennyt lähes 30 asteeseen ja jonkin verran lämmintä vettä jouduttiin laskemaan tankista pois lämpötilan laskemiseksi. Aurinkopaneelit ovat yhteensä noin m2 jaettu kolmeen osaan, kukin noin 3 m2. Paneelit ovat kiinteästi asennettu etelän suuntaan. Voisi myös tutkia tietokoneohjattua kääntyvää järjestelmää. Aurinkolämpöjärjestelmä on nyt käytössä toista sesonkia. Asennus tehtiin suhteellisen myöhään syksyllä, joten tehoa ei voinut täysin testata syksyllä. Asennus helpottui syysasennuksen ansiosta, koska auringon paistaessa lämmöt nousee, ja on siten helpompi asentaa iltaisin.

T & K RAPORTTI 1(24) Kim Westerlund 24.8.2005 VEDOS

T & K RAPORTTI 1(24) Kim Westerlund 24.8.2005 VEDOS T & K RAPORTTI 1(24) Projekti: Kasvihuoneiden energiankulutus Suomessa Tilaaja: Motiva Kirjoittaja: Kim Westerlund Pvm: 24.8.2005 Liitteet: SVENSKA YRKESHÖGSKOLAN SWEDISH POLYTECHNIC, FINLAND WOLFFSKAVÄGEN

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

NovarboTM tuottavampi kasvihuone

NovarboTM tuottavampi kasvihuone NovarboTM tuottavampi kasvihuone Cool innovations! www.novarbo.fi COOL INNOVATIONS Novarbo-jäähdytysjärjestelmästä on saatavissa tehokkaita sovellutuksia erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin. Sen avulla säästetään

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Kari Jokinen, Erikoistutkija, MMT ja MTT:n Poveri-tiimiläiset Risto Tahvonen, Liisa Särkkä, Timo Kaukoranta Kasvihuoneviljelyn merkitys

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla.

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla Lisää satoa hiilidioksidin avulla. 2 Suojakaasun käsikirja Puhu kasveillesi tai lisää hiilidioksidimäärää. Vanha sanonta, että kasveille tulee puhua, on totta tänäänkin.

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - 4.5.2016 Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energia maataloustuotannossa Haasteet, esimerkkejä Vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö 66 kw:n aurinkosähkövoimala Kiilto Oy:llä Lempäälässä Tarkastellaan Kiillon aurinkosähkövoimalan toimintaa olosuhteiltaan erilaisina päivinä. 1 2 NUMEROTIETOA KIILLON VOIMALAN PANEELEISTA

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 1. neljännes Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 ensimmäisellä

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Kasvihuonetuotannon kannattavuus

Kasvihuonetuotannon kannattavuus Kasvihuonetuotannon kannattavuus Tutkija Anu Koivisto, LUKE Esitelmän rakenne 1. Toimialakatsaus 2. Kannattavuus 3. Vakavaraisuus 2 Teppo Tutkija 28.10.2015 1. Toimialakatsaus 3 Teppo Tutkija 28.10.2015

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön.

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot