TOIMINTA- VUOSI LYHYESTI

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2014

2 TOIMINTA- VUOSI LYHYESTI KSS-KONSERNI Liikevaihto, milj. euroa 15,2 14,5 Liikevoitto, milj. euroa 2,1 1,6 Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 4,1 3,9 Omavaraisuusaste 57,7 % 57,7 % (liittymismaksut rinnastettu omaan pääomaan) Sähkön siirto, GWh 169,0 171,9 Henkilökunnan määrä (keskimäärin) Omistus Kunnat 99,8 % 99,8 % Yhteisöt ja yksityiset 0,2 % 0,2 %

3 Sisältö TOIMIALUE 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4-5 ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA 6 YRITYSHALLINTO 7 OMISTUS 7 SÄHKÖNMYYNTI 8 VERKKOTOIMINTA 9-10 TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 23

4 Toimitusjohtajan katsaus AJANKOHTAISTA SÄHKÖMARKKINOILTA Suomen riippuvuus tuontisähköstä oli Energiateollisuus ry:n tilastojen mukaan vuonna 2014 kaikkien aikojen suurinta. Nettotuonnin osuus sähkön hankinnasta nousi 21,6 prosenttiin eli yli viidesosa Suomessa käytettävästä sähköstä tuotiin ulkomailta. Sähköä tuotiin Suomeen erityisesti Ruotsista. Pohjoismaiden hyvän vesitilanteen vuoksi pohjoismaista markkinasähköä oli runsaasti saatavilla. Sähkön alhainen hinta ei edesauttanut kotimaisia sähköntuotantoinvestointeja. Suomessa ei juurikaan investoitu sähköntuotantoon, poikkeuksen teki tuulivoimatuotanto. Valtion tukipolitiikan ansiosta tuulivoimaan investointiin ennätyksellisen paljon, tuulivoiman tuotanto kasvoi vuonna 2014 Suomessa yli 40 prosenttia. Tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta nousi 1,3 prosenttiin. Tuulivoiman määräaikainen takuuhinta on osoittautunut investoijille niin houkuttelevaksi, että uusia hankkeita on vireillä enemmän kuin tukia on tarjolla. Energiateollisuus ry arvioi, että tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta nousee 7 8 prosenttiin viimeistään vuonna Vuonna 2014 sähköä kulutettiin Suomessa 0,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013, yhteensä 83,3 terawattituntia. Sähkönkulutusta pienensi taantuman lisäksi normaalia lämpimämpi sää. Syyskuussa 2013 voimaan tullut uudistettu sähkömarkkinalaki oli Suomen sähkömarkkinoiden jatkokehityksen kannalta merkittävä. Aiempaa yleistä kehittämisvelvoitetta laajennettiin kirjaamalla lakiin sähkönjakeluyhtiöille velvoite kehittää sähköverkkoaan toimitusvarmuutta parantavasti. Kaikkien verkkoyhtiöiden tuli laatia suunnitelmat sähkönjakelua parantavalle kehittämistyölle. Vuonna 2028 sähkökatkot eivät myrskyissäkään saa kestää asemakaava-alueella 6 tuntia ja muun verkon alueella 36 tuntia enempää. Nykyisellä verkoston rakenteella tätä tavoitetta ei pystytä täyttämään. Käytännössä suuri osa sähköverkosta joudutaan rakentamaan uudestaan ja vanha verkko purkamaan. Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:lle ja muille maaseutuolosuhteissa toimiville verkkoyhtiöille lain määräysten täyttäminen merkitsee nopealla aikataululla erittäin suuria investointeja sähköverkkoon. Sähkökaapelien kaivaminen maahan suojaan myrskytuhoilta näkyy lähivuosina kuluttajan sähkölaskussa siirtohinnan nousuna. Parhaillaan ympäri Suomea ollaan toteuttamassa merkittäviä investointeja sähkön jakeluverkkojen toimintavarmuuden parantamiseksi. Hyvänä puolena asiakkaiden kannalta on sähkön toimitusvarmuuden ja laadun parantuminen entisestään. Koillis-Satakunnan Sähkön tavoitteena on rakentaa säävarma sähköverkko niin, että asiakkaiden sähkönsaanti on turvattu kaikissa olosuhteissa. 4

5 Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanke Pyhäjoella etenee. Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2014 Fennovoiman ydinvoimalaitoksen periaatepäätöksen täydennyshakemuksen. Valtioneuvoston asettaman ehdon mukaisesti Fennovoiman kotimaisen omistuksen pitää olla vähintään 60 prosenttia kesäkuun loppuun 2015 mennessä, kun Fennovoima jättää rakentamislupahakemuksen. Varsinainen voimalan rakentaminen voidaan aloittaa, kun rakentamislupa on saatu valtioneuvostolta. Voimalaitoksen suunnitteluun ja rakentamiseen on varattu aikaa noin kymmenen vuotta. Sähkön tuotanto on ajoitettu alkamaan vuonna Koillis-Satakunnan Sähköllä on 5 MW:n osuus Fennovoiman tuotannosta Voimaosakeyhtiö SF:n (Katternö Kärnkraft Oy Ab) kautta. TOIMINTAVUOSI 2014 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n taloudellinen tulos vuodelta 2014 oli hyvä. Sähkön myynti ylitti budjetoidun ja sähkön siirto jäi hieman budjetoitua alhaisemmaksi. Yhtiön liikevaihto ja liikevoitto jäivät molemmat jonkin verran budjetoitua pienemmäksi, kummankin ollessa kuitenkin vuotta 2013 paremmat. Sähkön kulutus verkkoalueella pieneni noin 2 prosenttia. Vuosi oli poikkeuksellinen lämmin, jolloin lämmityssähkön tarve oli normaalia pienempi. Myös teollisuuden sähkönkulutus aleni edellisvuoden tasosta. Tytäryhtiö Killin Voima Oy:n kulut olivat budjetoidulla tasolla, mutta vesivoiman vuosituotanto jäi kuivan kesän ja kuivan syksyn johdosta normaalivuotta alhaisemmaksi. Loppuvuoden sateet korjasivat hieman tilannetta. Sähkö-Virkeät Oy:n tulos oli budjetoidun mukainen. Alueverkon vuosittaiset kunnossapitotyöt ja johtokatujen raivaukset tehtiin suunnitelmien mukaisesti. Yhtiön toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin. Verkostoinvestoinnit saatiin toteutettua suunnitelmien mukaisesti ja hieman ylikin johtuen hyvistä urakointikeleistä. Sähköä hankittiin ja myytiin enemmän kuin edellisenä vuotena. Vuoden pahimmat myrskyt eivät ulottuneet yhtiön verkkoalueelle. Pienempien myrskyjen aiheuttamien vikojen etsintä ja korjaustyöt sujuivat joutuisasti ja asiakkaiden keskeytysajat olivat lyhyitä. Asiakaspalvelu on yksi yhtiön tärkeimmistä toiminnoista ja asiakaspalvelua toteutetaan asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Asiakkaita palvellaan niin paikan päällä toimistolla, puhelimitse, sähköpostin välityksellä kuin myös verkkokaupassa. Asiakkaat saavat vapaasti valita itselleen parhaiten sopivan asiointitavan. Yhtiön tietojärjestelmiin on satsattu voimakkaasti viime vuosien aikana ja ne on päivitetty niin nykyisiä kuin tuleviakin haasteita silmällä pitäen. Yhtiön taloudellinen tilanne on vakaa ja tarjoaa kestävän pohjan tulevalle toiminnalle. Henkilöstön ammattitaito ja palveluhalukkuus ovat korkealla tasolla. Kiitän lämpimästi edeltäjääni Mauri Kalevaa, joka on luotsannut näkemyksellisesti yhtiötä oikeaan suuntaan ja on siirtynyt viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Esitän asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme parhaat kiitokset luottamuksesta yhtiötä kohtaan. Kiitän hallituksen ja hallintoneuvoston jäseniä sekä omistajia arvokkaasta panoksesta yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Henkilöstöä haluan kiittää avoimen ja hyvän työilmapiirin luomisesta sekä tuloksellisesta ja ripeästä toiminnasta vuoden aikana. Vesa Hätilä, toimitusjohtaja 5

6 Organisaatio ja henkilökunta ORGANISAATIO TILINTARKASTAJAT Markus Koro Jaakko Laitakari JOHTORYHMÄ Toimitusjohtaja Osastopäälliköt YHTIÖKOKOUS HALLINTONEUVOSTO Pj. Vesa Haapamäki HALLITUS Pj. Eero Johde TOIMITUSJOHTAJA Vesa Hätilä KÄYTTÖTOIMINTA Juha Koivula VALVOMOTOIMINNOT Timo Rentto LAITOSTEN KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITO Raimo Pitkänen Eero Raiskinmäki Kari Andersson Tapani Raivio VERKKOTOIMINTA Markku Pouttu VERKOSTO- SUUNNITTELU Matti Kolari Petri Lahti Sami Ilvesaho Timo Mäkelä Arto Teppo Arttu Ahonen MATERIAALI- TOIMINNOT Heikki Ruohonen ALUEYKSIKÖT TALOUSHALLINTO Vesa Hätilä LIIKEKIRJANPITO Maire Hakala Sirpa Myllymäki PALKAT Mari Puromäki HALLINTO- JA ASIAKASPALVELUT Marja-Leena Niemenmaa SÄHKÖN MYYNTI JA HANKINTA SEKÄ LASKUTUSPALVELUT Aarne Haikonen SÄHKÖN MYYNTI Minna Kalliojärvi SÄHKÖLASKUTUS Anitta Ukkola-Matikainen Sini Ilvesaho ICT-JÄRJESTELMÄT JA LASKUTUS- MITTARIT Jari Hakala MITTAUKSET JA TASESELVITYS Kalle Kiljunen Pirta Iso-Hirvelä Mikko Savilahti TIETOJÄRJESTELMÄT Kimmo Hakala Toimintavuoden päättyessä yhtiön palveluksessa oli 50 vakinaista työntekijää ja toimihenkilöä. Määräaikaisuudet, vuorotteluvapaat yms. huomioon ottaen kaikkien vuoden aikana palveluksessa olleiden yhteenlasketuksi työpanokseksi muodostui 49,8 henkilötyövuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 45,6 vuotta. Henkilöstöryhmittäin vakinainen henkilöstö jakautui seuraavasti: toimitusjohtaja ja osastopäälliköt 5 teollisuustoimihenkilöt 8 tekniset toimihenkilöt 14 asentajat VIRTAIN ALUE Erkki Korhonen Ismo Mäntysalmi Juha Hirviaho Antti Keskitalo Matti Moisio Jukka Rantanen Pekka Saikkonen Tero Savilahti Kimmo Sihvonen Heikki Suutari Timo Viertola Juha Yläjärvi ÄHTÄRIN ALUE Matti Takamäki Tapio Puromäki Kari Kauttu Tuomas Liikala Petri Mäkinen Juhani Niemi Pertti Pöyhölä Matti Rajala Jukka Sahi Matti Vuorela 6

7 Yrityshallinto Omistus YHTIÖKOKOUS Varsinainen yhtiökokous pidettiin Virroilla. Puheenjohtajana toimi Risto Harju Ähtäristä. Edustettuna oli 6 osakkeenomistajaa, jotka omistivat yhteensä 98,94 prosenttia yhtiön osakekannasta. Kokouksessa käsiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. YHTIÖN HALLITUS Vasemmalta: Eero Johde (hallituksen pj.), Vesa Haapamäki (hallintoneuvoston pj.), Pekka Ala-Mäenpää, Vesa Hätilä (tj.), Jorma Lamminmäki, Hannu Paloranta, Pentti Tikkanen ja Markku Pouttu (siht.) HALLINTONEUVOSTO Hallintoneuvosto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Yhtiön hallintoneuvostoon kuuluivat kertomusvuoden lopussa: Puheenjohtaja toimikausi Vesa Haapamäki, Virrat Varapuheenjohtaja Heimo Pirttimäki, Ähtäri Muut jäsenet Lasse Anttila, Alavus Heikki Ihainen, Seinäjoki Tapio Järvinen, Ähtäri Vesa Kankaanpää, ( ) Keuruu, Sami Lamminmäki, Keuruu Olli Korpi, Alavus Jari Kortesmäki, Alavus Veijo Leino, Ähtäri Aimo Mäkinen, Virrat Marika Silmonen, Virrat Erkki Vainionpää, Alavus Matti Viitanen, Virrat Harri Yli-Hietanen, Kihniö JOHTORYHMÄ Vasemmalta: Käyttöpäällikkö Juha Koivula, myyntipäällikkö Aarne Haikonen, toimitusjohtaja Vesa Hätilä, verkostopäällikkö Markku Pouttu ja ICT-päällikkö Jari Hakala. OSAKEPÄÄOMAN JAKAUTUMINEN Yksityiset 0,2 % HALLITUS Hallitus kokoontui vuoden kuluessa kahdeksan kertaa. Hallitukseen kuuluivat kertomusvuoden lopussa: Puheenjohtaja toimikausi Eero Johde, Ähtäri Varapuheenjohtaja Pekka Ala-Mäenpää, Alavus Jäsenet Jorma Lamminmäki, Alavus Hannu Paloranta, Keuruu Pentti Tikkanen, Virrat Ähtäri 19,9 % Virrat 41,6 % Alavus 25,3 % Keuruu 9,8 % Kihniö 3,2 % 7

8 Sähkönmyynti HANKINTA JA MYYNTI Tukkusähkön hankinta Hankitusta tukkusähköstä 78 prosenttia oli peräisin pohjoismaisesta sähköpörssistä. Tytäryhtiö Killin Voiman vesivoimalaitosten tuotanto Virroilla ja Parkanossa oli 16 prosenttia hankitun tukkusähkön määrästä. Loput 6 prosenttia tuotettiin Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitoksessa, jossa sähköä tuotetaan turpeella ja kiinteillä puupolttoaineilla. Toimintavuoden aikana Keljonlahden voimalaitoksen polttoaineena käytettiin myös vähäinen määrä hiiltä. Tukkusähkön riskien hallinta, keskeinen menestystekijä Pääasiallisesti lämpötiloista syntyy volyymieli määräriski, joka voi realisoitua suurena sähkön tarpeena normaalia kylmemmän sään vallitessa. Samalla kantaverkon siirtokapasiteetin tai isojen tuotantolaitosten mahdollinen vika voi aiheuttaa kapeikkotilanteita, joiden aikana sähkön tuntihinnat voivat olla hyvinkin korkeita. Pörssistä hankittavan fyysisen sähkön tukkuhintaa suojataan yhtiössä suunnitellusti ostamalla sähköjohdannaisia, joiden hinnat muodostuvat sähköpörssissä. Talouden noususuhdanteessa hankitut forward - termiinit ovat useimmiten toimitushetkellä Spot hintaa edullisempia, mikä on myös suojauksen keskeinen tavoite. Haastavaksi tilanne voi muodostua pitkään jatkuvassa laskusuhdanteessa, jos aikaisemmin hankitut suojausjohdannaiset jäävät toteutunutta markkinahintaa merkittävästi kalliimmiksi. Tukkusähkön hintariskin hallintaan kuuluu tärkeänä osana myös omien voimalaitosten ja osuuksien ajon kohdistaminen vuorokauden kalleimmille tunneille. Keskeinen tekijä voimalaitosten käytössä on tuotantokustannusten toteutuminen verrattuna pörssihintaan. Tuotantokapasiteetin kustannustehokas joustavuus määrittää reunaehdot tuotannon ajoittamiselle markkinahinnan vaihdellessa tunneittain. Yhtiön kannalta merkittäväksi ilmiöksi toimintavuoden aikana nousi leuto talvi sekä keväisten sulamisvesien lähes täydellinen puuttuminen Killin Voima Oy:n tuotantolaitoksilta. Leudosta talvesta johtuen sähkön kysyntä laski, joten suojausten määrä osoittautui tarvetta suuremmaksi. Samanaikaisesti suojausten hinta rasitti yhtiön tukkusähkön hankintaa varsinkin alkuvuoden aikana. Tukkusähkön fyysisen toimituksen tuntihinnat toteutuivat edullisina Vaikka talvi jäi tilastoihin lähes lumettomana, se alkoi kylmänä. Tammikuu oli yhtiön sääasemamittausten mukaan 3,5 astetta kylmempi verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Suomen aluehinta oli tuolloin 0,66 senttiä kilowattitunnilta systeemihintaa korkeampi. Helmi- ja maaliskuu olivat keskimääräistä lauhempia ja pohjoismainen vesivaranto riitti hyvin sateiden tullessa suurimmaksi osaksi vetenä. Systeemin kilowattituntihinta painui 2,7 3,0 sentin tienoille. Siirtokapasiteetin rajat tulivat vastaan ja Suomessa hintataso oli noin 0,45 senttiä korkeampi. Kevään ja alkukesän aikana kilowattitunnin systeemihinta painui alle 2,6 sentin. Suomessa sulamisvesien määrä oli niukkaa 4,20 3,15 2,10 1,05 0,00 tammikuu helmikuu lähes lumettoman talven seurauksena. Vesivoimaa oli rajoitetusti ja sähkön muut tuotantomuodot korvasivat tuotannollaan sähkön tarvetta. Kevät oli keskimääräistä kylmempi ja huhti-, kesäkuussa keskilämpötilat olivat keskimäärin noin 1,7 astetta normaalia alemmat, tuona aikana Suomen aluehinta nousi 0,39 senttiä kilowattitunnilta. Heinä-, elokuussa systeemihinta nousi, mutta syyskuussa nousu taittui. Samalla aluehinnan ero systeemihintaan nähden hieman pieneni, vaikka Suomen tuntihinnat nousivat. Syyskuussa hinta Suomessa oli 3,83 senttiä kilowattitunnilta. Vuoden viimeisellä kvartaalilla aluehinta vaihteli kuukausittain 3,54 3,71 sentin välillä kilowattitunnilta, aluehintaeron ollessa edelleen noin 0,6 senttiä kilowattitunnilta. Vuoden alin tuntihinta 0,20 senttiä kilowatilta oli maanantaina 3. päivä marraskuuta klo Vuoden korkein kilowatin tuntihinta 20 senttiä oli maanantaina 29. päivä joulukuuta klo Toimintavuoden aikana sähköpörssin Suomen aluehinta oli keskimäärin 0,64 senttiä kilowattitunnilta systeemihintaa korkeampi. Tunnusomainen piirre oli Suomen aluehinnan repeäminen systeemihintaa kalliimmaksi kesäkuukausien aikana. Kokonaisuudessaan tukkusähkön tuntihinnat toteutuivat edellisvuotta alempina, keskihinta oli 3,60 senttiä kilowattitunnilta. Elspot keskihinnat kuukausittain Nord Pool, snt/kwh maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Sähkön myynti Sähkön myynnin kireänä jatkunut hintakilpailu hyödytti asiakkaita pitkin toimintavuotta. Toimitusvelvollisen myynnin energian hintoja alennettiin keskimäärin 10 prosenttia huhtikuun alusta alkaen. Toimitusvelvollisen myynnin ohella tarjottiin asiakkaille määräaikaisia sopimuksia, joita solmittiin tasaiseen tahtiin koko toimintavuoden ajan. Myydyn energian määrä oli noin 3 prosenttia edellisvuotta suurempi. Myyntimäärän kasvu toteutui verkkoalueen ulkopuolelle solmittujen sähkösopimusten ansiosta. 8

9 Verkkotoiminta YLEISTÄ Sähkön toimitusvarmuuden ja varautumisen kehittämiseksi laaditut sähkömarkkinalain edellyttämät ja viranomaisten vaatimusten mukaiset suunnitelmat toimitettiin Energiaviraston ja Huoltovarmuuskeskuksen arvioitavaksi. Toimintavuonna verkoston kehittämisen painopiste oli edellisen vuoden tapaan Virtain ja Ähtärin taajamissa. Tehdyillä investoinneilla tähdätään siihen, että enintään 6 tunnin keskeytysaikavaatimus toteutuu kaikissa asemakaavoitetuilla alueilla sijaitsevissa käyttöpaikoissa vuoden 2019 loppuun mennessä. Uusien liittymien kysyntä piristyi, mutta oli edelleen vähäistä Talouden lama ja siitä johtuvat rakentamisen vähäisyys ja teollisuustuotteiden heikko kysyntä pitivät uusien ja aikaisempaa isompien liittymien tarpeen pienenä. Toimintavuonna uusia sähköliittymiä myytiin kuitenkin 66 eli 21 enemmän kuin edellisenä vuonna. Pääsulakkeen suurennuksia ja kolmivaiheistuksia myytiin vain 16. Määrä alittaa edellisen vuoden määrän kahdeksalla kappaleella. Liittymien euromääräinen kokonaismyynti oli 9,1 % suurempi kuin vuotta aiemmin ja noin puolet parhaiden vuosien liittymämyynnistä. 3x25 A liittymän hinta vyöhykkeellä 1 oli Tavoitteena yhteiskunnan kriittisten toimintojen sähkönsaannin varmistaminen Verkostoinvestoinnit kohdistuivat suurimpien taajamien asemakaavoitettujen alueiden ja niitä syöttävien johtojen maakaapelointiin. Eli sinne, missä valtaosa ympäri vuoden asutuista käyttöpaikoista ja terveydenhuollon, pelastustoimen sekä vesi-, jätevesi- ja lämpöhuollon kohteista sijaitsee. Virroilla pitkien jakelukeskeytysten riskiä pienentäviä kaapelointitöitä tehtiin Puttosharjun sähköaseman ja Jäähdyspohjan välisellä alueella, kirkkosuoralla sekä Ainalan ja Ahjolanportin ympäristössä. Ähtärissä kaapeliasennuksia tehtiin Pellonpään, Leppävuoren ja Villelän alueilla sekä Halkoniemen uudella pientaloalueella. Keskijänniteverkkoa kaapeloitiin 16,8 km ja pienjänniteverkkoa 68,9 km. Vuoden lopussa pienjännitejohdoista oli maakaapelia jo 25,9 %, mutta 20 kv johdoista vain 3,7 prosenttia. Kaapeloinnin lisäksi toimitusvarmuutta parannettiin siirtämällä muutamia 20 kv johtoja metsästä tienvarteen. Kahdessa saneerauskohteessa 20 kv korvattiin 1 kv jännitteellä. Sähkönkäyttö supistui Vuonna 2014 toimitettiin sähköä yhtiön verkkoalueen asiakkaille MWh eli 1,7 % vähemmän kuin edellisvuonna. Tätä pienempi kulutus on ollut edellisen kerran vuonna Lämpötilaltaan vuosi oli poikkeuksellisen leuto, mikä yhdessä talouden alavireisyyden kanssa selittää kulutuksen alenevaa kehitystä. Yhtiön verkkoalueen suurin yhden tunnin tehohuippu 44,44 MW mitattiin klo 8 9 välisenä aikana. Huipputeho on sähkönkulutuksen tapaan pysytellyt samoissa lukemissa jo 14 vuotta. Sähkönkäyttäjät Vuoden lopussa verkkoon kytkettynä oli sähkönkäyttäjää. Toimialueen runsaista vesistöistä johtuen 4947 sähkönkäyttäjää eli lähes 31 % kaikista sähkönkäyttäjistä on erilaisia vapaa-ajan asuntoja. Maatalouksien lukumäärä supistui edelleen ja on enää 811 eli 5,0 % sähkönkäyttäjistä. Suurjännitteellä sähkönsä osti kolme sähkönkäyttäjää. Sähkönkäytön ja huipputehon kehitys verkkoalueella

10 Verkkotoiminta VERKOSTON KÄYTTÖ Käyttöhäiriöt Kesällä jakeluverkosto säästyi laajoilta vaurioilta, sillä ukkosmyräkät vain hipaisivat toimialueen reunaa. Marras-joulukuussa myrskyt sen sijaan kiusasivat jakelua useaan otteeseen aiheuttaen keskijänniteverkkoon runsaasti keskeytyksiä. Koko vuoden aikana sähköasemilla ja 20 kv jakeluverkossa oli yhteensä 90 pysyvää häiriökeskeytystä, valtaosa myrskyn kaatamien puiden aiheuttamia. Pysyvien vikojen määrä oli 8,2 % pienempi kuin edellisvuonna. Myös jälleenkytkennällä selvinneiden keskeytysten kokonaismäärä 709 oli 3 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Pika- ja aikajälleenkytkentöjen määrät kuitenkin poikkesivat merkittävästi edellisen vuoden lukumääristä. AJK-määrä pieneni 34 %, mutta PJK-määrä kasvoi 12 %. Toimintavuonna keskimääräinen viankorjausaika oli 0,69 tuntia. Tunnusluvun arvo oli suotuisista säistä johtuen selvästi pienempi kuin edellisenä vuonna. Ilman poikkeuksellisten myrskyjen vaikutusta korjausaika oli kuitenkin lähes sama kuin vuotta aiemmin. Viereinen pylväsdiagrammi esittää keskimääräisen viankorjausajan (mph/mpk) kehitystä vuodesta 1988 lähtien. Vuosien 2001, 2003, 2010 ja 2013 pylväiden erivärinen yläosa kuvaa poikkeuksellisten myrskyjen aiheuttamaa lisäystä kyseisten vuosien tunnuslukuihin. Eniten viankorjausajan myönteiseen kehitykseen ovat pitkällä aikavälillä vaikuttaneet verkostoautomaation monipuolinen hyödyntäminen ja johtojen siirto metsistä maanteiden varsille. Etäluettavat laskutusmittarit Etäluettavat mittarit osoittautuivat ukonilmoilla vikaantumisherkiksi. Ukkosylijännitteiden seurauksena rikkoutui kesän aikana yli 300 mittaria. Vaurioituneiden mittarien vaihdon lisäksi henkilökuntaa työllistivät myös mittarien ja luentajärjestelmän välisen tietoliikenteen ongelmat. Kaikissa taajamien ulkopuolisissa mittareissa oli käytössä pienjänniteverkon valvontaa palvelevat PIHA-ominaisuudet. Taseselvitys perustui muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta mitattuihin tuntienergioihin. Käyttöhäiriöiden jakauma 2014 Keskimääräinen viankorjausaika Muut syyt 9 % Lumi- ja jääkuorma 4 % Rakennusviat 12 % Tuuli ja myrsky 18 % Eläimet ja varomattomuus 8 % Ukkonen 49 % 10

11 Hallituksen toimintakertomus PÄÄKOHTIA KOILLIS-SATAKUNNAN SÄHKÖ OY:N TILINPÄÄTÖKSESTÄ, SIVUT Yhtiön tilinpäätös sekä tytäryhtiöiden Sähkö-Virkeät Oy ja Killin Voima Oy tilinpäätökset ovat luettavissa yhtiön kotisivuilla, osoite LIIKETOIMINTA Koillis-Satakunnan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Koillis-Satakunnan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt Killin Voima Oy (100 %) ja Sähkö-Virkeät Oy (64,5 %). Koillis-Satakunnan Sähkö Oy harjoittaa sähköverkkotoimintaa ja sähkön myyntiliiketoimintaa. Killin Voima Oy tuottaa sähköä kolmella vesivoimalaitoksella (Killinkosken ja Soininkosken voimalaitokset Virroilla ja Käenkosken voimalaitos Parkanossa). Sähkö-Virkeät Oy harjoittaa alueverkkotoimintaa ja omistaa 110 kv alueverkon välillä Alajärvi Ähtäri Virrat Keuruu Petäjävesi. Emoyhtiön ja konsernin liikevoitto olivat lähes tavoitteiden mukaiset. Vuosi oli poikkeuksellisen lämmin, minkä johdosta sähkön siirron ja myynnin energiamäärät sekä liikevaihto jäivät tavoitteesta. Vakavaraisuus ja maksuvalmius olivat hyviä. ARVIO LIIKETOIMINNAN KEHITTYMISESTÄ Alkaneena vuonna konsernin ja emoyhtiön liiketoiminta jatkuu aikaisempien vuosien laajuisena. INVESTOINNIT JA RAHOITUS Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat konsernissa 4,118 milj. euroa ja osakkeisiin 0,221 milj. euroa. Investoinnit rahoitettiin liittymismaksuilla, tulorahoituksella, kassavaroilla ja lainoilla. Liittymismaksujen lisäys oli 0,247 milj. euroa. Investoinnit sähköverkon säävarmuuden parantamiseksi jatkuivat. Investointien painopiste on ollut Virtain ja Ähtärin asemakaavoitettujen alueiden maakaapeloinneissa, 20 kv:n johtojen rakentamisessa teiden varsille, pienjännitejohtojen maakaapeloinneissa sekä verkostoautomaation kehittämisessä. Sähkömittarit ovat etäluettavia tuntimittareita ja laskutus tapahtuu todellisten kulutustietojen perusteella. YHTIÖN OMISTUS JA OSAKKEET Verkkoalueen kunnat omistavat yhtiön osakkeista 99,8 prosenttia. Yhtiö osti toimintavuoden aikana omia osakkeitaan 440 kappaletta pienomistajille suunnatulla hankintatarjouksella. Ostetut osakkeet mitätöitiin. Omistus jakautuu seuraavasti: Virrat 41,6 %, Alavus 25,3 %, Ähtäri 19,9 %, Keuruu 9,8 %, Kihniö 3,2 %, muut omistajat 0,2 %. TALOUDELLISTA ASEMAA JA TULOSTA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT: Konserni Liikevaihto EUR Liikevoitto EUR Liikevoitto %:a liikevaihdosta 13,9 % 10,8 % 14,4 % Oman pääoman tuotto % 11,7 % 14,0 % 13,1 % Omavaraisuusaste (liittymismaksut rinnastettu 57,7 % 57,7 % 55,0 % omaan pääomaan) Emoyhtiö Liikevaihto EUR Liikevoitto EUR Liikevoitto %:a liikevaihdosta 12,5 % 10,3 % 14,4 % Oman pääoman tuotto % 11,0 % 8,6 % 13,5 % Omavaraisuusaste (liittymismaksut rinnastettu 64,4 % 64,3 % 62,7 % omaan pääomaan) Osakkeiden määrä on kappaletta. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Osakkeiden siirtoa rajoittavat yhtiöjärjestyksen määräykset. HENKILÖSTÖ Toimitusjohtajana emoyhtiössä ja tytäryhtiöissä on toiminut välisenä aikana Mauri Kaleva ja välisenä aikana Vesa Hätilä. Konsernin ja emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 50 henkilöä (vuonna 2013 oli 51 henkilöä). YMPÄRISTÖASIAT Emoyhtiöllä on sähköverkossaan CCAkyllästettyjä puupylväitä ja tytäryhtiö Sähkö- Virkeät Oy:llä kreosoottikyllästettyjä pylväitä. Käytöstä poistettavat pylväät käsitellään jätelain ja voimassa olevien määräysten mukaisesti. CCA-kyllästettyjä pylväitä voidaan luovuttaa uusiokäyttöön niitä ammatissaan tarvitseville vastaanottajille. RISKIENHALLINTA Sähköverkkotoiminnan merkittävin riski on sähköverkon vaurioituminen poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden vuoksi. Sähköturvallisuuteen, vesivoiman tuotantoon ja ympäristöasioihin liittyy myös merkittäviä riskejä. Riskejä vähennetään investoinneilla vaurioalttiimpiin verkon osiin, varautumalla verkoston ja voimalaitosten pääkomponenttien yllättävään rikkoutumiseen, säännöllisillä kuntotarkastuksilla, ennaltaehkäisevän huolto-ohjelman avulla sekä hoitamalla vastuuntuntoisesti sähköturvallisuus- ja ympäristöasiat. Sähkön myyntiliiketoiminnan taloudelliset riskit johtuvat sähkön markkinahintojen ja sääolosuhteiden vaikeasta ennustettavuudesta. Sähkökaupan riskejä pyritään hallitsemaan sähkömarkkinoiden seurannalla, tehokkaalla salkunhallinnalla sekä nopealla reagoinnilla muutoksiin. HALLITUKSEN EHDOTUS TILIKAUDEN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,70 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkona jaetaan 7,60 euroa osakkeelta eli yhteensä ,60 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia yhtiön taloudellisessa asemassa. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. 11

12 Tuloslaskelma/ Konserni LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO ENNEN TILIN- PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennalliset verot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN VOITTO

13 Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkko Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ Tase/ Konserni Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VÄHEMMISTÖOSUUDET VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut ja muut velat Laskennalliset verovelat Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ Vastattavaa yhteensä

14 Tuloslaskelma/ Emoyhtiö LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO ENNEN TILIN- PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron isäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden verot TILIKAUDEN VOITTO

15 Tase/ Emoyhtiö Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkko Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ Vastattavaa yhteensä

16 Rahoituslaskelma 1000 Konserni Emoyhtiö Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja -kulut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+) Vaihto-omaisuuden lisäys(-) / vähennys(+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+) / vähennys(-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin Sijoitukset rahoitusarvopapereihin Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten lainojen muutos Liittymismaksujen lisäys Saadut korot ja rahoitustuotot Omien osakkeiden osto Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

17 Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Konsernitilinpäätöksen laajuus ja laskentaperiaatteet Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Koillis-Satakunnan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt Killin Voima Oy ja Sähkö-Virkeät Oy. Konsernitilinpäätös on laadittu konserniin kuuluvien yhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden yhdistelmänä. Yhdistelyssä on eliminoitu konserniyhtiöiden sisäiset tuotot ja kulut, konserniyhtiöiden väliset saamiset ja velat sekä sisäinen omistus. Konsernin sisäisen omistuksen eliminoimisessa on käytetty hankintamenomenetelmää. Vähemmistöosuus on erotettu konsernin omasta pääomasta ja tuloksesta sekä esitetty omana eränään. Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Valmistus omaan käyttöön käsittää sähköverkoston rakentamisen osuuden tarvikkeista, ulkopuolisista palveluista, henkilöstökuluista ja liiketoiminnan muista kuluista kuten ajoneuvojen käyttökulut ja poistot. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina omaisuuserien taloudellisen pitoajan perusteella. Emoyhtiön sähköverkon ja johtoalueiden maankäyttöoikeuksien poistoaika on vuotta. Sähkö-Virkeät Oy:n 110 kv:n sähköverkon ja maankäyttöoikeuksien poistoaika on 40 vuotta. Killin Voima Oy:n voimalaitoskoneiden poistoaika on 50 vuotta. Poistoajat eri omaisuusryhmille ovat seuraavat: Aineettomat hyödykkeet 5-40 v. Rakennukset ja rakennelmat v. Johtoverkosto ja maankäyttöoikeudet v. Koneet ja kalusto 5-50 v. Muut aineelliset hyödykkeet 15 v. Tuloslaskelmassa on esitetty aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hankintamenoon ja kyseisen omaisuusryhmän pitoaikaan. Killin Voima Oy:n omaisuusarvot on arvostettu konsernitaseessa huomioiden vesivoimalaitosten omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöikä. Suunnitelman mukaisten ja kirjanpidossa tehtyjen poistojen erotus esitetään tuloslaskelmassa erässä Poistoeron lisäys tai vähennys. Kertynyt poistoero esitetään taseen vastattavissa erässä Tilinpäätössiirtojen kertymä. Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero jaetaan omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Materiaalivarasto ja vaihto-omaisuus on arvostettu todellisiin hankinta-arvoihin liukuvaa keskihintaa käyttäen. Valmistus omaan käyttöön Erä sisältää omaan käyttöön valmistetun sähköverkon muuttuvat kulut, joiden erittely on tuloslaskelmariveittäin liitetiedoissa. Vertailtavuus edelliseen vuoteen Vertailtavuuteen vaikuttavia muutoksia ei ole. Rahoitusomaisuuden arvostus Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan markkina-arvoon. Sähkön hankintaan liittyvät vastuut Yhtiö suojaa sähkönhankintaa pitkäaikaisilla ja kiinteähintaisilla toimitussopimuksilla. Suojaukset kohdistuvat kiinteähintaisiin myyntisopimuksiin, verkkotoiminnan häviösähkön hankintaan ja toimitusvelvollisuuden piirissä olevaan sähkönmyyntiin. Sähkön hankintaan liittyy myös tuotantoyhtiöiden ns. Mankala-vastuita. 17

18 Eriytettyjen tilinpäätösten lisätiedot ERIYTETTÄVÄT LIIKETOIMINNAT Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n harjoittamat sähkömarkkinalain mukaan eriytettävät liiketoiminnat ovat sähköverkkotoiminta ja muu sähköliiketoiminta, joka käsittää sähkönmyyntiliiketoiminnan sekä työpalvelujen myynnin lähinnä konserniyhtiöille. Tytäryhtiö Sähkö-Virkeät Oy harjoittaa alueverkkotoimintaa ja se esittää sähkömarkkinalain mukaiset tiedot omassa tilinpäätöksessään. ERIYTTÄMISPERUSTEET Kulut ja tuotot sekä tase-erät on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti sähköverkkotoiminnalle ja muulle sähköliiketoiminnalle sisäisen laskennan avulla. Tapahtumat on mahdollisuuksien mukaan kohdistettu eriytetyille toiminnoille kirjanpitoon kirjattaessa. Yhteiset kulut ja tuotot sekä tase-erät on jaettu kohdistuslaskennan avulla eri liiketoiminnoille. Poistot ja poistoeron muutos saadaan käyttöomaisuuskirjanpidosta. Rahoitustuotot ja -kulut on kohdistettu taseen perusteella. Oma pääoma, varaukset ja kertynyt poistoero jaettiin tasan sähköverkkotoiminnalle ja muulle sähköliiketoiminnalle kun eriyttämislaskelmat tehtiin ensimmäisen kerran vuonna ERIYTTÄMISPERUSTEISIIN TEHDYT MUUTOKSET Eriyttämisperusteet ovat aiemman käytännön mukaiset. SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN NETTOINVESTOINNIT 2014 Netto- Tase-erä investoinnit Sähköverkon aineettomat hyödykkeet ,98 Sähköverkon aineelliset hyödykkeet ,91 Muut aineettomat hyödykkeet ,62 Ennakkomaksut (aineettomat) ,31 Muut aineelliset hyödykkeet ,40 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,92 euroa SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI Sijoitetun pääoman tuottoprosentti kirjanpitoarvoin on 7,33 %. Laskentakaava (KTM:n asetuksen mukainen): tulos ennen satunnaisia eriä + korkokulut ja muut rahoituskulut + sähköverkon leasingmaksujen ja vuokrien korko-osuudet Sijoitetun pääoman tuotto % = X 100 taseen loppusumma - korottomat velat ml. liittymismaksut + sähköverkkoon liittyvät leasing- ja vuokravastuut Konsernilla ei ole laskentakaavassa esiintyviä sähköverkon leasing- ja vuokravastuita. 18

19 SÄHKÖVERKKOTOIMINTA Eriytetyn liiketoiminnan tuloslaskelma LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Häviösähkö Muut ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut Alueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut Muut ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Sähköverkon hyödykkeistä Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut Muut liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Sähköverkon hyödykkeistä Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

20 Eriytetyn liiketoiminnan tase SÄHKÖVERKKOTOIMINTA Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Sähköverkon aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Sähköverkon aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Sisäiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset muilta Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Palautettavat liittymismaksut Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille Velat muille VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ Vastattavaa yhteensä