TOIMINTAVUOSI LYHYESTI

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2015

2 TOIMINTAVUOSI LYHYESTI KSS-KONSERNI Liikevaihto, milj. euroa 15,2 15,2 Liikevoitto, milj. euroa 2,5 2,1 Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 4,1 4,1 Omavaraisuusaste 59,1 % 57,7 % (liittymismaksut rinnastettu omaan pääomaan) Sähkön siirto, GWh 164,0 169,0 Henkilökunnan määrä (keskimäärin) Omistus Kunnat 99,8 % 99,8 % Yhteisöt ja yksityiset 0,2 % 0,2 % Kansikuvassa Virtain aluepäällikkö Erkki Korhonen sekä asentaja Juha Hirviaho.

3 SISÄLTÖ TOIMIALUE 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4-5 ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA 6 YRITYSHALLINTO 7 OMISTUS 7 SÄHKÖNMYYNTI 8 VERKKOTOIMINTA 9-10 TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS 23

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS AJANKOHTAISTA SÄHKÖMARKKINOILTA Vuoden 2015 aikana energia-asiat olivat tavallista voimakkaammin esillä eri medioissa. Tuettu tuulivoima on laskenut sähkön hintaa, mikä on johtanut siihen, että markkinaehtoisista energiainvestoinneista on tullut kannattamattomia. Sähkön markkinahintojen alhaisuus aiheutti sen, että juuri mihinkään uuteen tuotantomuotoon ei ole kannattanut investoida. Poikkeuksen teki tuulivoimatuotanto, johon sai tuotantotukea syöttötariffin muodossa. Hiilivoimalaitoksia suljettiin kannattamattomina alhaisen sähkön hinnan vuoksi. Uusiutuvat energiamuodot, kuten tuulivoima, aurinkovoima, biovoima ja vesivoima ovat alkaneet kiinnostaa entistä enemmän. Loppuvuodesta keskustelu siirtyi sähkönsiirtohintoihin, jotka ovat Suomessa nousseet mm. sähköverojen sekä uuden sähkömarkkinalain vaatimusten johdosta. Sähkön kulutus Suomessa jatkoi laskuaan. Vuonna 2015 sähköä kulutettiin yhteensä 82,5 TWh. Sähkön hankinnasta suurin osa tuotettiin ydinvoimalla (27,1 %), vesivoimalla (20,1 %) ja yhteistuotannolla (14,3 %). Tuulivoiman osuus kaksinkertaistui Suomessa vuodesta 2014 vuoteen 2015, ollen 2,8 % sähkön kokonaishankinnasta. Nettotuonnin osuus sähkön hankinnasta oli 19,8 %. Sähköä tuotiin Suomeen erityisesti Ruotsista. Huippukulutustilanteissa Suomen oma tuotantokapasiteetti ei riitä kattamaan kulutusta. Pohjoismaiden hyvän vesitilanteen vuoksi pohjoismaista markkinasähköä oli runsaasti saatavilla. Pohjoismaisella tasolla sähköstä yli 50 % tuotetaan vesivoimalla. Ilmansaasteiden määrä rikkoi ennätyksiä, mm. Kiinassa vaarallisten pienhiukkasten pitoisuus ylitti 50-kertaisesti Maailman terveysjärjestön WHO:n ylärajat. Määrä on 4

5 mittaushistorian suurin. Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen näkyy Suomessakin. Ilmatieteen laitoksen mukaan vuosi 2015 oli Suomen mittaushistorian lämpimin. Yhä suurempi osa suomalaisista pitää ilmastonmuutosta todellisena ja äärimmäisen vakavana uhkana. Pariisissa saatiin aikaan ilmastosopimus, jossa on mukana 195 maata. Ilmastosopimus rajaa lämpenemisen alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Sopimuksen myötä energia-alan tehtävä on jatkaa määrätietoisesti kohti päästöttömyyttä. Syyskuussa 2013 voimaan tullut uudistettu sähkömarkkinalaki on Suomen sähkömarkkinoiden jatkokehityksen kannalta merkittävä. Aiempaa yleistä kehittämisvelvoitetta laajennettiin kirjaamalla lakiin sähkönjakeluyhtiöille velvoite kehittää sähköverkkoaan toimitusvarmuutta parantavasti. Nykyisellä verkoston rakenteella tätä tavoitetta ei pystytä täyttämään. Käytännössä suuri osa sähköverkosta joudutaan rakentamaan uudestaan ja vanha verkko purkamaan. Koillis-Satakunnan Sähkölle ja muille maaseutuolosuhteissa toimiville verkkoyhtiöille lain määräysten täyttäminen merkitsee nopealla aikataululla erittäin suuria investointeja sähköverkkoon. Useat verkkoyhtiöt ovat ilmoittaneet korottavansa siirtohintojaan. Korotusten taustalla ovat mittavat sähköverkkoinvestoinnit, joilla vastataan sähkömarkkinalain toimitusvarmuustavoitteisiin. Suomessa sähköverkkoja rakennetaan ja uusitaan seuraavien viidentoista vuoden aikana merkittävästi. Siirtohinnoittelua valvova Energiavirasto on arvioinut, että vuoteen 2029 mennessä jakeluverkkoihin investoidaan yli 8 miljardia euroa. TOIMINTAVUOSI 2015 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n taloudellinen tulos vuodelta 2015 oli hyvä. Sähkön myynti ja sähkön siirto jäivät hieman budjetoitua alhaisemmiksi. Vastaavasti sähkön hankinta saatiin huomattavasti kannattavammaksi kuin edellisenä vuotena, johtuen pääosin vuoden 2015 hyvästä vesivoiman tuotannosta sekä sähköpörssin alhaisista markkinahinnoista. Yhtiön liikevaihto oli suunnitellun mukainen ja liikevoitto budjetoitua parempi. Sähkön kulutus verkkoalueella pieneni noin 3 prosenttia. Vuosi 2015 oli keskimääräistä vuotta lämpimämpi, mistä johtuen lämmityssähkön tarve oli normaalia pienempi. Yhtiön toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin. Verkostoinvestoinnit saatiin toteutettua suunnitelmien mukaisesti. Vuoden pahimmat myrskyt eivät ulottuneet yhtiön verkkoalueelle. Pienempien myrskyjen aiheuttamien vikojen etsintä ja korjaustyöt sujuivat joutuisasti ja asiakkaiden keskeytysajat olivat lyhyitä. Tytäryhtiö Killin Voima Oy:n kulut olivat budjetoidulla tasolla. Vesivoiman vuosituotanto oli keskimääräistä normaalivuotta parempi. Killin Voima Oy on selvittänyt vuoden 2015 aikana mahdollisuutta rakentaa uusi vesivoimalaitos Ähtärin Inhankoskeen. Tytäryhtiö Sähkö-Virkeät Oy:n tulos oli budjetoidun mukainen. Alueverkon vuosittaiset kunnossapitotyöt ja johtokatujen raivaukset tehtiin suunnitelmien mukaisesti. Koillis-Satakunnan Sähkö on laatinut strategian tuleville vuosille Yhtiön päätehtävä on turvata asiakkaille sähkön saatavuus kilpailukykyiseen hintaan kaikissa olosuhteissa. Haluamme säilyttää yhtiön elinvoimaisena alati muuttuvassa toimintaympäristössä, vastata kiristyvään kilpailuun, säilyä alueellisesti arvostettuna ja merkittävänä työnantajana sekä tuottaa voittoa omistajillemme. Strategisina painopisteinä ovat säävarma sähköverkko, kannattava sähkökauppa sekä asiakaskeskeisyys ja uusiutumiskyky. Avainmenestystekijöitä ovat paikallisuus, luotettavuus ja palvelukyky. Sähköyhtiön olemassaolon mahdollistavat asiakkaat, henkilöstö ja omistajat. Selkeä strategia, tyytyväiset asiakkaat, ammattitaitoinen henkilökunta, eteenpäin näkevä hallitus ja hallintoneuvosto sekä paikallinen omistajataho antavat hyvän pohjan kehittää yhtiötä oikeaan suuntaan jatkossakin. Koillis-Satakunnan Sähkö on toimittanut asiakkailleen sähköä luotettavasti seitsemänkymmenen vuoden ajan. Koillis-Satakunnan Sähkön perustamisajankohtana pidetään joulukuun 14. päivää vuonna 1946, jolloin kahdentoista pioneerihenkisen virtolaisen toimesta pidettiin yhtiön perustamiskokous. Tarkoituksena oli saada toimintaan paikallinen sähköyhtiö, jonka päätehtävänä tulisi olemaan haja-asutusalueen talouksien sähköistäminen. Haluan kiittää kaikkia tälle 70-vuotismatkalle osallistuneita. Kiitos yhteisistä vuosista, kokemuksista ja kanssakäymisestä tähän saakka. Toivon, että jatkatte kanssamme yhteistä taivalta myös tästä eteenpäin. Meidän tehtävä on ansaita luottamus toiminnallamme ja tuottaa energiaa elämään, asumiseen sekä yrittämiseen. VESA HÄTILÄ, toimitusjohtaja 5

6 ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA ORGANISAATIO TILINTARKASTAJAT Markus Koro Jaakko Laitakari JOHTORYHMÄ Toimitusjohtaja Osastopäälliköt YHTIÖKOKOUS HALLINTONEUVOSTO Pj. Vesa Haapamäki HALLITUS Pj. Eero Johde TOIMITUSJOHTAJA Vesa Hätilä KÄYTTÖTOIMINTA Juha Koivula VALVOMOTOIMINNOT Timo Rentto LAITOSTEN KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITO Raimo Pitkänen Eero Raiskinmäki Tapani Raivio Marko Laine VERKKOTOIMINTA Markku Pouttu VERKOSTO- SUUNNITTELU Matti Kolari Petri Lahti Sami Ilvesaho Timo Mäkelä Arto Teppo Arttu Ahonen MATERIAALI- TOIMINNOT Heikki Ruohonen ALUEYKSIKÖT TALOUSHALLINTO Anu Rantala LIIKEKIRJANPITO Maire Hakala Sirpa Myllymäki PALKAT Mari Puromäki HALLINTO- JA ASIAKASPALVELUT Marja-Leena Niemenmaa SÄHKÖN MYYNTI JA HANKINTA SEKÄ LASKUTUSPALVELUT Aarne Haikonen SÄHKÖN MYYNTI Minna Kalliojärvi SÄHKÖLASKUTUS Anitta Ukkola-Matikainen Sini Ilvesaho ICT-JÄRJESTELMÄT JA LASKUTUS- MITTARIT Jari Hakala MITTAUKSET JA TASESELVITYS Kalle Kiljunen Pirta Iso-Hirvelä Mikko Savilahti TIETOJÄRJESTELMÄT Kimmo Hakala Toimintavuoden päättyessä yhtiön palveluksessa oli 50 vakinaista työntekijää ja toimihenkilöä. Sijaisia ja muita määräaikaisia työntekijöitä oli 4. Määräaikaisuudet, vuorotteluvapaat yms. huomioon ottaen kaikkien vuoden aikana palveluksessa olleiden yhteenlasketuksi työpanokseksi muodostui 51,2 henkilötyövuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 45,7 vuotta. VIRTAIN ALUE Erkki Korhonen Ismo Mäntysalmi Juha Hirviaho Antti Keskitalo Matti Moisio Jukka Rantanen Pekka Saikkonen Tero Savilahti Kimmo Sihvonen Heikki Suutari Timo Viertola Juha Yläjärvi ÄHTÄRIN ALUE Matti Takamäki Tapio Puromäki Kari Kauttu Tuomas Liikala Petri Mäkinen Juhani Niemi Pertti Pöyhölä Matti Rajala Jukka Sahi Matti Vuorela Henkilöstöryhmittäin vakinainen henkilöstö jakautui seuraavasti: toimitusjohtaja ja osastopäälliköt 6 teollisuustoimihenkilöt 7 tekniset toimihenkilöt 13 asentajat

7 YRITYSHALLINTO YHTIÖKOKOUS Varsinainen yhtiökokous pidettiin Virroilla. Puheenjohtajana toimi Risto Harju Ähtäristä. Edustettuna oli 6 osakkeenomistajaa, jotka omistivat yhteensä 99,79 prosenttia yhtiön osakekannasta. Kokouksessa käsiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. OMISTUS OSAKEPÄÄOMAN JAKAUTUMINEN Ähtäri 19,9 % Yksityiset 0,2 % Alavus 25,3 % HALLINTONEUVOSTO Hallintoneuvosto kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Yhtiön hallintoneuvostoon kuuluivat kertomusvuoden lopussa: Virrat 41,6 % Keuruu 9,8 % Puheenjohtaja toimikausi Vesa Haapamäki, Virrat Varapuheenjohtaja Heimo Pirttimäki, Ähtäri Muut jäsenet Lasse Anttila, Alavus Heikki Ihainen, Seinäjoki Tapio Järvinen, Ähtäri Sami Lamminmäki, Keuruu Olli Korpi, Alavus Jari Kortesmäki, Alavus Veijo Leino, Ähtäri Tommi Matomäki, Keuruu Aimo Mäkinen, Virrat Armi Rajala, Virrat Erkki Vainionpää, Alavus Pentti Vaara, Virrat Harri Yli-Hietanen, Kihniö HALLITUS Hallitus kokoontui vuoden kuluessa kahdeksan kertaa. Hallitukseen kuuluivat kertomusvuoden lopussa: Kihniö 3,2 % Puheenjohtaja toimikausi Eero Johde, Ähtäri Varapuheenjohtaja Pekka Ala-Mäenpää, Alavus Jäsenet Jorma Lamminmäki, Alavus Hannu Paloranta, Keuruu Pentti Tikkanen, Virrat YHTIÖN HALLITUS Vasemmalta: Vesa Hätilä (tj), Hannu Paloranta, Jorma Lamminmäki, Pentti Tikkanen, Markku Pouttu (siht.), Pekka Ala-Mäenpää, Eero Johde (hallituksen pj.), Vesa Haapamäki (hallintoneuvoston pj.). JOHTORYHMÄ Vasemmalta: Myyntipäällikkö Aarne Haikonen, ICT-päällikkö Jari Hakala, toimitusjohtaja Vesa Hätilä, talouspäällikkö Anu Rantala, verkostopäällikkö Markku Pouttu. Kuvasta puuttuu käyttöpäällikkö Juha Koivula. 7

8 SÄHKÖNMYYNTI HANKINTA JA MYYNTI Tukkusähkön fyysisen hankinnan tuntihinnat laskivat 18 prosenttia Ensimmäisen kvartaalin aikana tuntihintojen keskiarvot vaihtelivat 3,38-2,94 sentin kilowattituntihinnoissa. Suomen aluehintaero oli keskimäärin 0,40 senttiä kilowattitunnilta systeemihintaa korkeampi. Maltillinen aluehintaero johtui lauhan talven lämpötiloista. Kevään ja alkukesän aikana kilowattitunnin systeemihinta liikkui 3,01-2,15 sentin välillä. Huhtikuussa Olkiluodon ydinvoimalayksiköiden huoltoseisokit vaikuttivat Suomen aluehintaan, joka oli keskimäärin 0,51 senttiä kilowattitunnilta systeemihintaa korkeampi toisen vuosineljänneksen aikana. Kesäkuussa hinta oli vuoden halvin 2,15 senttiä kilowattitunnilta. Kolmannen kvartaalin aikana Suomen aluehinta nousi 1,68 senttiä kilowattitunnilta systeemihintaa kalliimmaksi. Tuolloin aluehinta vaihteli 2,76-3,18 sentin kilowattituntihintojen välillä. Sähkön tarjonta ylitti tarpeen Norjassa ja Ruotsissa mutta Fenno-Skan 1 siirtoyhteyden teknisestä iästä johtuva siirtorajoitus vaikutti epäedullisesti Suomen aluehintaan. Vuoden viimeisellä kvartaalilla Suomen aluehinta vaihteli 3,35-2,66 senttiä kilowattitunnilta. Aluehinta oli 0,86 senttiä systeemihintaa korkeampi. Lokakuun jälkeen hinnat laskivat ja ero hieman pieneni. Fenno-Skan 1 siirtorajoitus jatkui edelleen, mutta erittäin lauha sää marras-, joulukuussa hillitsi kysyntää. Syksyllä avattu uusi kaapeliyhteys Etelä-Ruotsista Liettuaan kevensi myös Suomen kantaverkon siirtoa ja Suomen aluehintaa. Vuosijaksolla tarkasteltuna Suomen aluehinta oli keskimäärin 0,86 senttiä kilowattitunnilta systeemihintaa korkeampi. Tunnusomainen piirre oli Suomen aluehinnan repeäminen systeemihintaa kalliimmaksi kesäkuusta alkaen. Kokonaisuudessaan tukkusähkön tuntihinnat toteutuivat edellisvuotta alempina. Keskihinta oli 2,97 senttiä kilowattitunnilta, joka 18 prosenttia edellisvuotta alempi. Vuoden alin tuntihinta 0,03 senttiä kilowattitunnilta oli joulupäivänä, perjantaina 25. päivä joulukuuta klo Vuoden korkein kilowatin tuntihinta 15,6 senttiä oli maanantaina 23. päivä marraskuuta klo Fyysisen tukkusähköhankinnan tuntikohtaista hintariskiä suojataan ostamalla sähköjohdannaisia. Toimintavuonna spot-hinnat toteutuivat hankittuja sähköjohdannaisia halvempina, joten fyysisen hankinnan edullisuutta ei voitu suoraa tuoda myyntihintoihin. Omien voimalaitosten tuotanto kohdistetaan vuorokauden kalleimmille tunneille. Tämä ei kuitenkaan antanut merkittävää etua, koska fyysinen sähkö oli halpaa pörssistä ostettunakin. 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Elspot keskihinnat kuukausittain Nord Pool, snt/kwh tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu Hankinnan osuudet Hankitusta tukkusähköstä 75 prosenttia oli peräisin pohjoismaisesta sähköpörssistä. Tytäryhtiö Killin Voiman vesivoimalaitosten tuotanto Virroilla ja Parkanossa oli 24 prosenttia hankitun tukkusähkön määrästä. Hankinta Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitoksesta oli noin yksi prosentti. Sähkön myynti Sähkön myynnin kireänä jatkunut hintakilpailu ja uusien myyjien esiin tulo hyödytti asiakkaita ja toi lisää haastetta myyntiin. Toimitusvelvollisen myynnin energian hintoja alennettiin keskimäärin 8 prosenttia huhtikuun alusta alkaen. Sen ohella tarjottiin asiakkaille määräaikaisia sopimuksia, joita solmittiin tasaiseen tahtiin koko toimintavuoden ajan. Määräaikaisten sopimusten hintatasoa laskettiin vuoden aikana keskimäärin noin viisi prosenttia. Uutena tuotteena lanseerattiin Spot-sähkö, joka antaa asiakkaalle mahdollisuuden edullisten tuntihintojen hyödyntämiseen. Myydyn energian määrä jäi noin 2 prosenttia kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu Systeemi lokakuu marraskuu Suomi joulukuu edellisvuotta pienemmäksi. Myyntivolyymi säilyi verkkoalueen ulkopuolelle solmittujen sähkösopimusten ansiosta. Markkinointi Yhtiö paransi näkyvyyttään osallistumalla eri yleisötapahtumiin vuoden aikana. Markkinointitiimi esittäytyi Alavuden Yrittäjät Areenalla-messuilla huhtikuuta, josta saatiin runsaasti myönteistä asiakaspalautetta. Lisäksi oltiin mukana Visuveden Teollisuusalueen markkinoilla kesäkuuta sekä Erä- ja puutarhatapahtumassa elokuuta Ähtäri Zoon piha-alueella. Syyskuun viimeisenä lauantaina järjestettiin Ähtäri Zoossa asiakaspäivä, johon osallistui lukuisa määrä yhtiön asiakkaita. Viikolla 41 osallistuttiin valtakunnalliseen energiansäästöviikkoon ja vietettiin Virtain toimistolla avoimien ovien päivää 7. lokakuuta. Päivän aikana toimistolla vierailleet asiakkaat ja päiväkotiryhmät saivat muun muassa tietoa energian säästämisestä. Markkinointitiimi: Minna Kalliojärvi, Sini Ilvesaho ja Pirta Iso-Hirvelä. 8

9 VERKKOTOIMINTA Yleistä Toimintavuonna sähkön toimitusvarmuuden kehittämistoimet kohdistettiin kahden edellisen vuoden tapaan suurimpiin taajamiin. Taajamien nopeassa tahdissa tehtävällä maakaapeloinnilla tähdätään siihen, että sähkömarkkinalain vaatimus enintään 6 tunnin keskeytysajasta toteutuu kaikissa asemakaavoitetuilla alueilla sijaitsevissa käyttöpaikoissa vuoden 2019 loppuun mennessä. Valio-myrskyn ja runsaan lumentulon syksyllä Hämeessä ja Pirkanmaalla aikaansaamat laajat ja vuorokausia kestäneet sähkönjakelun keskeytykset tekivät sähköverkon säävarmuuden parantamisesta entistä perustellumpaa. Uusia liittymiä myytiin ennätyksellisen vähän Talouden lama ja siitä johtuva rakentamisen vähäisyys sekä teollisuustuotteiden heikko kysyntä pitivät uusien ja aikaisempaa isompien liittymien tarpeen pienenä. Toimintavuonna uusia sähköliittymiä myytiin vain 40, kun parhaina vuosina uusia liittymiä on myyty noin 250 ja edellisenä vuonnakin vielä 66. Lisäliittymissopimuksia pääsulakkeen suurentamiseksi tai liittymän kolmivaiheiseksi muuttamiseksi tehtiin 11. Määrä alittaa edellisen vuoden määrän 5 kappaleella. Liittymien euromääräinen kokonaismyynti oli 38,9 % pienempi kuin vuotta aiemmin ja vain vajaa kolmasosa parhaiden vuosien liittymämyynnistä. 3x25 A liittymän hinta vyöhykkeellä 1 oli Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvaan pitkiltä sähkökatkoilta Verkostoinvestoinnit kohdistuivat suurimpien taajamien asemakaavoitettujen alueiden ja niitä syöttävien johtojen maakaapelointiin. Eli sinne, missä valtaosa ympäri vuoden asutuista käyttöpaikoista ja terveydenhuollon, pelastustoimen sekä vesi-, jätevesi- ja lämpöhuollon kohteista sijaitsee. Virroilla pitkien jakelukeskeytysten riskiä pienentäviä kaapelointitöitä tehtiin Sampolan teollisuusalueella, Umpipohjassa sekä Mäkitien varressa. Ähtärissä kaapeloitiin Pöyhösen, Törön ja Hankolan alueiden sähköjohtoja. Töysässä kaapelointien painopiste oli Toopakan sähköaseman ja Töysänjoen välisellä alueella. Keskijänniteverkkoa kaapeloitiin 25,7 km ja pienjänniteverkkoa 72,2 km. Vuoden lopussa pienjännitejohdoista oli maakaapelia 28,7 %, 20 kv johdoista 5,3 prosenttia. Kaapeloinnin lisäksi toimitusvarmuutta parannettiin siirtämällä muutamia 20 kv johtoja metsästä tienvarteen. Toopakan sähköasema varustettiin maasulkuvirran sammutuslaitteistolla. Kahdessa saneerauskohteessa 20 kv johto korvattiin 1 kv johdolla. Sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi tehdyt investoinnit ovat kolminkertaistuneet 2000-luvulla. Investointien rahoittamiseksi yhtiö korotti vuoden 2015 alussa siirtohintojaan, mutta joutui ottamaan myös lainaa. M Investoinnit Poistot ka Lapsivieraat tutustumassa energian säästämiseen avoimien ovien päivänä Virtain toimistolla. 9

10 VERKKOTOIMINTA Sähkönkäyttö väheni 3,0 % Vuonna 2015 toimitettiin sähköä yhtiön verkkoalueen asiakkaille MWh eli 3,0 % vähemmän kuin edellisvuonna. Tätä pienempi kulutus on ollut edellisen kerran vuonna Lämpötilaltaan helmi-, marras- ja joulukuu olivat poikkeuksellisen leutoja, mikä yhdessä talouden alavireisyyden kanssa selittää kulutuksen alenevaa kehitystä. Suurimmillaan sähkön kulutus oli klo 8-9 välisenä aikana, jolloin yhden tunnin keskitehoksi mitattiin 40,07 MW. Tehontarve on sähkönkulutuksen tapaan ollut laskusuunnassa jo useita vuosia. Yksityiset kotitaloudet käyttivät asumiseen liittyviin toimintoihin lähes puolet jakelualueella kulutetusta sähköstä. Maatalouksien ja vapaaajan asuntojen osuudet kulutuksesta olivat noin 10 %. Palvelu ja jalostus käyttivät sähköstä noin 15 % kumpikin ja julkinen sektori noin 11 %. Sähkönkäyttäjät Vuoden lopussa verkkoon kytkettynä oli sähkönkäyttäjää, joista eli 30,7 % on erilaisia vapaa-ajan asuntoja. Maatalouksien lukumäärä supistui edelleen, tosin hitaasti. Vuoden lopussa maatalouksia oli enää 802 eli 5,0 % sähkönkäyttäjistä. Suurjännitteellä sähkönsä osti kolme sähkönkäyttäjää. Verkoston ja vesivoimalaitosten käyttö Valvomo toimi suuren osan vuotta sijaisjärjestelyin. Siitä huolimatta oman jakeluverkon, Killin Voima Oy:n kolmen vesivoimalaitoksen ja Sähkö- Virkeät Oy:n 110 kv alueverkon käyttö sekä Ähtärinreitin vesistön säännöstely lupaehtojen mukaisesti sujuivat ongelmitta. Lisäksi valvomo antoi yhden sähköaseman kaukokäyttöpalvelua vikatilanteissa Lehtimäen Sähkö Oy:lle. Sähköasemien ja voimalaitosten kunnossapidon parissa pitkän päivätyön tehnyt Kari Andersson jäi keväällä eläkkeelle. Killin Voima Oy teetti Inhankoskeen rakennettavaksi suunnitellun neljännen vesivoimalaitoksen luvitusta varten luontoselvityksen. Sähkö-Virkeät Oy:llä oli käynnissä Keuruun Sähkö Oy:n Multian sähköasemaa varten vuosikymmenen lopulla rakennettavaa 110 kv johtoa koskeva selvitystyö. Sähkö-Virkeät Oy osti 110 kv alueverkon tarkastus-, kunnossapito- ja viankorjauspalvelut Eltel Networks Oy:ltä. Käyttöhäiriöt Ukkosia oli tavanomaista vähemmän ja siksi sähkönjakelu toimi kesällä lähes ilman häiriöitä. Myrskyt ja runsas lumisade sen sijaan kiusasivat jakelua aiheuttaen keskijänniteverkkoon runsaasti keskeytyksiä. Koko vuoden aikana sähköasemilla ja 20 kv jakeluverkossa oli yhteensä 146 pysyvää häiriökeskeytystä, valtaosa myrskyn kaatamien puiden aiheuttamia. Pysyvien vikojen määrä oli 62,2 % suurempi kuin edellisvuonna. Jälleenkytkennällä selvinneiden keskeytysten kokonaismäärä 458 oli 35,4 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Toimintavuonna keskimääräinen viankorjausaika oli 0,99 tuntia. Ilman myrskyjen ja runsaan lumisateen vaikutusta korjausaika oli 0,57 tuntia eli hiukan lyhyempi kuin kahtena edellisenä vuonna. Viereinen pylväsdiagrammi esittää keskimääräisen viankorjausajan (mph/ mpk) kehitystä vuodesta 1988 lähtien. Pylväiden erivärinen yläosa kuvaa poikkeuksellisten sääolosuhteiden aiheuttamaa lisäystä kyseisten vuosien tunnuslukuihin. Viankorjausaika alkaa venyä siinä vaiheessa, kun samanaikaisten vikojen määrä kasvaa niin suureksi, ettei kaikkien korjausta pystytä aloittamaan välittömästi. Käyttöhäiriöiden jakauma 2015 Eläimet 2 % Ukkonen 3 % Rakenneviat 10 % Muut syyt 6 % Tuuli ja myrsky 56 % Lumi- ja jääkuormat 23 % Sähkönkäytön ja huipputehon kehitys verkkoalueella Keskimääräinen viankorjausaika

11 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS PÄÄKOHTIA KOILLIS-SATAKUNNAN SÄHKÖ OY:N TILINPÄÄTÖKSESTÄ, SIVUT Yhtiön tilinpäätös sekä tytäryhtiöiden Sähkö-Virkeät Oy ja Killin Voima Oy tilinpäätökset ovat luettavissa yhtiön kotisivuilla, osoite LIIKETOIMINTA Koillis-Satakunnan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Koillis-Satakunnan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt Killin Voima Oy (100 %) ja Sähkö-Virkeät Oy (64,5 %). Koillis-Satakunnan Sähkö Oy harjoittaa sähköverkkotoimintaa ja sähkön myyntiliiketoimintaa. Killin Voima Oy tuottaa sähköä kolmella vesivoimalaitoksella (Killinkosken ja Soininkosken voimalaitokset Virroilla ja Käenkosken voimalaitos Parkanossa). Sähkö-Virkeät Oy harjoittaa alueverkkotoimintaa ja omistaa 110 kv alueverkon välillä Alajärvi Ähtäri Virrat Keuruu Petäjävesi. Vuosi oli poikkeuksellisen lämmin, minkä johdosta sähkön siirron ja myynnin energiamäärät sekä liikevaihto jäivät tavoitteesta. Emoyhtiön ja konsernin kannattavuus ja liikevoitto olivat edellistä vuotta paremmat ja ylittivät tavoitteet. Vakavaraisuus ja maksuvalmius olivat hyviä. ARVIO LIIKETOIMINNAN KEHITTYMISESTÄ Alkaneena vuonna konsernin ja emoyhtiön liiketoiminta jatkuu aikaisempien vuosien laajuisena. INVESTOINNIT JA RAHOITUS Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat konsernissa 4,062 milj. euroa ja osakkeisiin 0,331 milj. euroa. Investoinnit rahoitettiin liittymismaksuilla, tulorahoituksella, kassavaroilla ja lainoilla. Liittymismaksujen lisäys oli 0,201 milj. euroa. Investoinnit sähköverkon säävarmuuden parantamiseksi jatkuivat. Investointien painopiste on ollut Virtain ja Ähtärin asemakaavoitettujen alueiden maakaapeloinneissa, 20 kv:n johtojen rakentamisessa teiden varsille, pienjännitejohtojen maakaapeloinneissa sekä verkostoautomaation kehittämisessä. Sähkömittarit ovat etäluettavia tuntimittareita ja laskutus tapahtuu todellisten kulutustietojen perusteella. TALOUDELLISTA ASEMAA JA TULOSTA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT: Konserni Liikevaihto EUR Liikevoitto EUR Liikevoitto %:a liikevaihdosta 16,7 % 13,9 % 10,8 % Oman pääoman tuotto % 13,2 % 11,7 % 14,0 % Omavaraisuusaste (liittymismaksut rinnastettu 59,1 % 57,7 % 57,7 % omaan pääomaan) Emoyhtiö Liikevaihto EUR Liikevoitto EUR Liikevoitto %:a liikevaihdosta 15,9 % 12,5 % 10,3 % Oman pääoman tuotto % 12,8 % 11,0 % 8,6 % Omavaraisuusaste (liittymismaksut rinnastettu 66,1 % 64,4 % 64,3 % omaan pääomaan) YHTIÖN OMISTUS JA OSAKKEET Verkkoalueen kunnat omistavat yhtiön osakkeista 99,8 prosenttia. Omistus jakautuu seuraavasti: Virrat 41,6 %, Alavus 25,3 %, Ähtäri 19,9 %, Keuruu 9,8 %, Kihniö 3,2 %, muut omistajat 0,2 %. Osakkeiden määrä on kappaletta. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Osakkeiden siirtoa rajoittavat yhtiöjärjestyksen määräykset. HENKILÖSTÖ Toimitusjohtajana emoyhtiössä ja tytäryhtiöissä on toiminut Vesa Hätilä. Konsernin ja emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 51 henkilöä (vuonna 2014 oli 50 henkilöä). YMPÄRISTÖASIAT Emoyhtiöllä on sähköverkossaan CCAkyllästettyjä puupylväitä ja tytäryhtiö Sähkö- Virkeät Oy:llä kreosoottikyllästettyjä pylväitä. Käytöstä poistettavat pylväät käsitellään jätelain ja voimassa olevien määräysten mukaisesti. CCA-kyllästettyjä pylväitä voidaan luovuttaa uusiokäyttöön niitä ammatissaan tarvitseville vastaanottajille. RISKIENHALLINTA Sähköverkkotoiminnan merkittävin riski on sähköverkon vaurioituminen poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden vuoksi. Sähköturvallisuuteen, vesivoiman tuotantoon ja ympäristöasioihin liittyy myös merkittäviä riskejä. Riskejä vähennetään investoinneilla vaurioalttiimpiin verkon osiin, varautumalla verkoston ja voimalaitosten pääkomponenttien yllättävään rikkoutumiseen, säännöllisillä kuntotarkastuksilla, ennaltaehkäisevän huolto-ohjelman avulla sekä hoitamalla vastuuntuntoisesti sähköturvallisuus- ja ympäristöasiat. Sähkön myyntiliiketoiminnan taloudelliset riskit johtuvat sähkön markkinahintojen ja sääolosuhteiden vaikeasta ennustettavuudesta. Sähkökaupan riskejä pyritään hallitsemaan sähkömarkkinoiden seurannalla, tehokkaalla salkunhallinnalla sekä nopealla reagoinnilla muutoksiin. HALLITUKSEN EHDOTUS TILIKAUDEN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,75 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkona jaetaan 7,60 euroa osakkeelta eli yhteensä ,60 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia yhtiön taloudellisessa asemassa. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. 11

12 Tuloslaskelma/Konserni LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO ENNEN TILIN- PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennalliset verot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN VOITTO

13 Tase/Konserni Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkko Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VÄHEMMISTÖOSUUDET VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut ja muut velat Laskennalliset verovelat Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ Vastattavaa yhteensä

14 Tuloslaskelma/Emoyhtiö LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO ENNEN TILIN- PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron isäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden verot TILIKAUDEN VOITTO

15 Tase/Emoyhtiö Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkko Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ Vastattavaa yhteensä

16 Rahoituslaskelma 1000 Konserni Emoyhtiö Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja -kulut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+) Vaihto-omaisuuden lisäys(-) / vähennys(+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+) / vähennys(-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin Sijoitukset rahoitusarvopapereihin Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten lainojen muutos Liittymismaksujen lisäys Saadut korot ja rahoitustuotot Omien osakkeiden osto Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

17 Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Konsernitilinpäätöksen laajuus ja laskentaperiaatteet Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Koillis-Satakunnan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt Killin Voima Oy ja Sähkö-Virkeät Oy. Konsernitilinpäätös on laadittu konserniin kuuluvien yhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden yhdistelmänä. Yhdistelyssä on eliminoitu konserniyhtiöiden sisäiset tuotot ja kulut, konserniyhtiöiden väliset saamiset ja velat sekä sisäinen omistus. Konsernin sisäisen omistuksen eliminoimisessa on käytetty hankintamenomenetelmää. Vähemmistöosuus on erotettu konsernin omasta pääomasta ja tuloksesta sekä esitetty omana eränään. Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Valmistus omaan käyttöön käsittää sähköverkoston rakentamisen osuuden tarvikkeista, ulkopuolisista palveluista, henkilöstökuluista ja liiketoiminnan muista kuluista kuten ajoneuvojen käyttökulut ja poistot. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina omaisuuserien taloudellisen pitoajan perusteella. Emoyhtiön sähköverkon ja johtoalueiden maankäyttöoikeuksien poistoaika on vuotta. Sähkö-Virkeät Oy:n 110 kv:n sähköverkon ja maankäyttöoikeuksien poistoaika on 40 vuotta. Killin Voima Oy:n voimalaitoskoneiden poistoaika on 50 vuotta. Poistoajat eri omaisuusryhmille ovat seuraavat: Aineettomat hyödykkeet 5-40 v. Rakennukset ja rakennelmat v. Johtoverkosto ja maankäyttöoikeudet v. Koneet ja kalusto 5-50 v. Muut aineelliset hyödykkeet 15 v. Tuloslaskelmassa on esitetty aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hankintamenoon ja kyseisen omaisuusryhmän pitoaikaan. Killin Voima Oy:n omaisuusarvot on arvostettu konsernitaseessa huomioiden vesivoimalaitosten omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöikä. Suunnitelman mukaisten ja kirjanpidossa tehtyjen poistojen erotus esitetään tuloslaskelmassa erässä Poistoeron lisäys tai vähennys. Kertynyt poistoero esitetään taseen vastattavissa erässä Tilinpäätössiirtojen kertymä. Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero jaetaan omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Materiaalivarasto ja vaihto-omaisuus on arvostettu todellisiin hankinta-arvoihin liukuvaa keskihintaa käyttäen. Valmistus omaan käyttöön Erä sisältää omaan käyttöön valmistetun sähköverkon muuttuvat kulut, joiden erittely on tuloslaskelmariveittäin liitetiedoissa. Vertailtavuus edelliseen vuoteen Vertailtavuuteen vaikuttavia muutoksia ei ole. Rahoitusomaisuuden arvostus Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan markkina-arvoon. Sähkön hankintaan liittyvät vastuut Yhtiö suojaa sähkönhankintaa pitkäaikaisilla ja kiinteähintaisilla toimitussopimuksilla. Suojaukset kohdistuvat kiinteähintaisiin myyntisopimuksiin, verkkotoiminnan häviösähkön hankintaan ja toimitusvelvollisuuden piirissä olevaan sähkönmyyntiin. Sähkön hankintaan liittyy myös tuotantoyhtiöiden ns. Mankala-vastuita. 17

18 Eriytettyjen tilinpäätösten lisätiedot ERIYTETTÄVÄT LIIKETOIMINNAT Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n harjoittamat sähkömarkkinalain mukaan eriytettävät liiketoiminnat ovat sähköverkkotoiminta ja muu sähköliiketoiminta, joka käsittää sähkönmyyntiliiketoiminnan sekä työpalvelujen myynnin lähinnä konserniyhtiöille. Tytäryhtiö Sähkö-Virkeät Oy harjoittaa alueverkkotoimintaa ja se esittää sähkömarkkinalain mukaiset tiedot omassa tilinpäätöksessään. ERIYTTÄMISPERUSTEET Kulut ja tuotot sekä tase-erät on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti sähköverkkotoiminnalle ja muulle sähköliiketoiminnalle sisäisen laskennan avulla. Tapahtumat on mahdollisuuksien mukaan kohdistettu eriytetyille toiminnoille kirjanpitoon kirjattaessa. Yhteiset kulut ja tuotot sekä tase-erät on jaettu kohdistuslaskennan avulla eri liiketoiminnoille. Poistot ja poistoeron muutos saadaan käyttöomaisuuskirjanpidosta. Rahoitustuotot ja -kulut on kohdistettu taseen perusteella. Oma pääoma, varaukset ja kertynyt poistoero jaettiin tasan sähköverkkotoiminnalle ja muulle sähköliiketoiminnalle kun eriyttämislaskelmat tehtiin ensimmäisen kerran vuonna ERIYTTÄMISPERUSTEISIIN TEHDYT MUUTOKSET Eriyttämisperusteet ovat aiemman käytännön mukaiset. SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN NETTOINVESTOINNIT 2015 Netto- Tase-erä investoinnit Sähköverkon aineettomat hyödykkeet ,82 Sähköverkon aineelliset hyödykkeet ,47 Muut aineettomat hyödykkeet ,89 Ennakkomaksut (aineettomat) 0,00 Muut aineelliset hyödykkeet ,25 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,24 euroa SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI Sijoitetun pääoman tuottoprosentti kirjanpitoarvoin on 7,80 %. Laskentakaava (KTM:n asetuksen mukainen): tulos ennen satunnaisia eriä + korkokulut ja muut rahoituskulut + sähköverkon leasingmaksujen ja vuokrien korko-osuudet Sijoitetun pääoman tuotto % = X 100 taseen loppusumma - korottomat velat ml. liittymismaksut + sähköverkkoon liittyvät leasing- ja vuokravastuut Konsernilla ei ole laskentakaavassa esiintyviä sähköverkon leasing- ja vuokravastuita. 18

19 Eriytetyn liiketoiminnan tuloslaskelma SÄHKÖVERKKOTOIMINTA LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Häviösähkö Muut ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut Alueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut Muut ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Sähköverkon hyödykkeistä Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut Muut liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Sähköverkon hyödykkeistä Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

20 Eriytetyn liiketoiminnan tase SÄHKÖVERKKOTOIMINTA Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Sähköverkon aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Sähköverkon aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Sisäiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset muilta Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Palautettavat liittymismaksut Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille Velat muille VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ Vastattavaa yhteensä

21 Eriytetyn liiketoiminnan tuloslaskelma MUU SÄHKÖLIIKETOIMINTA LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Muut ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Muut ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Muut liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

22 Eriytetyn liiketoiminnan tase MUU SÄHKÖLIIKETOIMINTA Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset muilta Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset muilta Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Sisäiset velat Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat muille VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ Vastattavaa yhteensä

23 Tilintarkastuskertomus 23

24 Keskustie 10, PL 25, VIRRAT puh , fax Yrittäjäntie 3, ÄHTÄRI puh , fax