PAIKALLISJOHDON REKRYTOINTI JA TOIMINTATAVAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAIKALLISJOHDON REKRYTOINTI JA TOIMINTATAVAT"

Transkriptio

1 PAIKALLISJOHDON REKRYTOINTI JA TOIMINTATAVAT Suomalaisyritykset matkalla Intiaan Liiketaloustiede, johtamisen ja organisoinnin pro gradu -tutkielma Laatija: Henrik Mikael Harberg Ohjaaja: KTT Kalle Pajunen Turku Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics

2

3 Sisällys 1 JOHDANTO KULTTUURIN VAIKUTUS PAIKALLISJOHDON REKRYTOINTIIN, SITOUTTAMISEEN SEKÄ YRITYSTEN TOIMINTAAN INTIASSA Tutkimuksen sijoittuminen kansainväliseen henkilöstöjohtamisen tutkimuskenttään Intian kulttuuri ja vaikutukset johtamistapoihin Rekrytointi Intiassa Henkilöstön sitoutuminen sekä vaihtuvuus Intiassa Monikansallisten yritysten toimintatavat Intiassa Synteesi: onnistuneen paikallisjohdon valintakriteerit ja emoyhtiöltä vaadittavat panostukset AINEISTO JA MENETELMÄT Aineistona teemahaastattelut Aineiston valikoituminen, keräys ja laatu Aineiston analyysi PAIKALLISJOHDON REKRYTOINTI JA TOIMINTA UUDEN JOHDON KANSSA Intian kulttuurin vaikutukset Intialainen yrityskulttuuri Paikallisen johdon rekrytointi Rekrytointiprosessi Johdon valintakriteerit Toiminta paikallisjohdon kanssa Toimintamallien tuonti Kommunikointi Koulutus Valvonta Sitoutuminen ONNISTUNUT PAIKALLISJOHDON REKRYTOINTI JA TULOKSEKAS YHTEISTYÖ LÄHTEET... 76

4 LIITTEET Liite 1 Haastattelurunko TAULUKOT Taulukko 1 Rekrytointitoimistojen käyttö Intiassa Taulukko 2 Paikallisjohdon valintakriteerit Intiassa KUVIOT Kuvio 1 Sitoutumiseen vaikuttavat tekijät (Doh ym. 2011, 36) Kuvio 2 Synteesi aikaisemmasta kirjallisuudesta Kuvio 3 Aineiston analysoinnin vaiheet Kuvio 4 Tutkimuksen teemojen muodostuminen Kuvio 5 Sitoutumiseen vaikuttavat tekijät Kuvio 6 Intian kansalliskulttuurin osatekijöiden vaikutusketju Kuvio 7 Paikallisjohdon sitoutumiseen vaikuttavat tekijät Intiassa... 73

5

6 5 1 JOHDANTO Intian talous on kasvanut viime vuosina nopeasti, minkä ansiosta siitä on hyvää vauhtia tulossa paitsi alueellinen, myös maailmanlaajuinen talousmahti. Vuonna 2012 Intian bruttokansantuote kasvoi 5,1 prosenttia, mikä oli alin lukema kymmeneen vuoteen. Moody sin analyytikoiden mukaan pahin notkahdus on saavutettu ja vuodesta 2014 eteenpäin voidaan odottaa 7 prosentin kasvutrendiä. (GDP set to grow 6.2% in 2013.) Vuonna 2012 suorien investointien määrä Intiaan oli 22,789 miljoonaa dollaria. Laskua edellisvuodesta oli 34 prosenttia. Kalenterivuonna 2011 suorat investoinnit nousivat vielä 31 prosenttia, jolloin Intia oli maailman neljänneksi suurin investointikohde. (Government of India, department of industrial policy & promotion 2012.) Vuonna 1991 Intiassa alkaneet talousreformit ja edelleen jatkuvat lainsäädäntömuutokset ovat mahdollistaneet ulkomaisten yritysten laajemman osallistumisen maan talouden kehitykseen. Intia on kerännyt jatkuvaa kansainvälisten yritysten huomiota ja kiinnostus maata kohtaan kasvaa. Yritykset näkevät Intiassa valtavat mahdollisuudet ja etenkin tulevaisuuden potentiaalin, mikäli maa jatkaa uudistusten linjalla. Myös suomalaisten yritysten mielenkiinto Intiaa kohtaan on kasvanut. Kun aloitin tämän tutkimuksen kirjoittamisen vuonna 2011, Suomen vientikeskus Finpron mukaan Intiassa toimi yli 90 suomalaisyritystä, kun vuonna 2012 yritysten määrä ylitti jo sadan. Suomalaiset yritykset harjoittavat Intian liiketoimintojaan useimmiten tytäryhtiön, yhteisyrityksen tai edustajan/yhteyshenkilön kautta. Valtaosa Intiassa toimivista suomalaisyrityksistä harjoittaa vientiä, toimien Intian taloudellisesti aktiivisimmilla alueilla, kuten Delhin ympäristössä, Mumbaissa, Bangaloressa tai Chennaissa. Suomen vienti Intiaan oli välisenä aikana 2 050,85 miljoonaa dollaria, mikä oli EU maiden seitsemänneksi suurin määrä. Kasvua edelliseen kauteen oli 24,07 prosenttia. (Government of India, Department of Commerce 2013) Vuonna 2011 Suomi oli Intian maavertailun kymmenenneksi suurin investoija, kun sillä oli maassa 17 investointiprojektia, joiden arvo oli yhteensä 828 miljoonaa dollaria (Ernst & Young 2012). Vaikka Intian markkinoiden koko ja mahdollisuudet houkuttelevat kasvavassa määrin suomalaisia yrityksiä Intiaan, niin maan markkinoille tulo ja siellä pärjääminen ovat kaikkea muuta kuin helppoa: Markkinat toimivat Intiassa nopeasti ja kilpailu on kovaa. Suomalaiset yritykset ovat Intiassa vahvoilla omilla ydinosaamisalueillaan, mutta yritysten strategiat, jotka ovat toimineet muualla maailmassa, eivät välttämättä toimi Intiassa. Intiaan tulevien yritysten täytyy nopeasti ymmärtää paikalliset toimintatavat ja luoda organisaatiokulttuuri, mikä on sovitettavissa yhteen Intian kansallisen kulttuurin kanssa. (Singh 2009, ) Mikäli suomalainen yritys haluaa menestyä Intiassa, sen pitää pystyä vastaamaan ympäristön vaatimuksiin sekä luomaan yrityskulttuuri, joka mahdollistaa tehokkaan toiminnan.

7 6 Intian ja Suomen kulttuurit eroavat toisistaan merkittävästi, minkä vuoksi toimivan ja tavoitteenmukaisen organisaatiokulttuurin luominen Intiaan voi olla hankalaa. Yrityksen Intian toimintojen johdolla on suuri vastuu ja rooli organisaatiokulttuurin luomisessa. Tavallisesti suomalainen expatriaatti tuo mukanaan Intiaan suomalaista työkulttuuria ja pystyy luomaan edellytyksiä muun muassa tiimityöskentelylle. Intiassa ylimmän johdon tulee kuitenkin pystyä kehittämään suhteita ja hoitamaan järjestäytynyttä työvoimaa, byrokratiaa ja toimitus- ja jakeluketjua (Kumar 2007). Intian moninaisen kulttuurin ymmärtäminen on edellytys Intiassa toimimiselle. Johtamis- ja paikalliskulttuurin merkittävät erot verrattuna Suomeen asettavat expatriaateille merkittäviä haasteita ja vaativat erityistaitoja. Siksi useat yritykset kokevat toimivaksi ratkaisuksi maan tavat tuntevan intialaisen paikallisjohtajan rekrytoinnin. Paikallisen johdon rekrytointi tuo mukanaan paljon etuja, mutta sisältää myös huomattavia riskejä ja siksi vaatii onnistuakseen emoyhtiön erityishuomiota. Nopeaa ja tuottavaa kasvua hakevat suomalaiset yritykset törmäävät Intiassa vieraan kulttuurin ja kasvavan kilpailun johdosta paikallisjohdon ja henkilöstön rekrytoinnin haasteisiin. Tämä siitäkin huolimatta, että vuoteen 2030 mennessä Intian työikäisten määrän uskotaan nousevan yli 200 miljoonalla henkilöllä (India in the super-cycle 2011, 2). Paikallisjohdolla on merkittävä rooli muodostettaessa paikallista yrityskulttuuria, joten rekrytointia suunniteltaessa on otettava huomioon yritysten toimintatavat Intiassa sekä millainen yrityskulttuuri halutaan omaan yritykseen luoda. Kärjistetysti voidaan todeta, että suomalaisyrityksen Intian toiminnot joko menestyvät tai kaatuvat paikallisjohdon mukana. Onnistunut paikallisjohtajan rekrytointi ei vielä takaa liiketoiminnan onnistumista Intiassa, minkä vuoksi keskityn paikallisjohdon rekrytoinnin lisäksi rekrytoinnin jälkeiseen toimintaan emoyhtiön ja Intian toimintojen välillä. Vaikka intialaisen johdon rekrytointi onnistuisikin, on paikallisjohdon kanssa pystyttävä toimimaan tehokkaasti toteuttaen yhteistä strategiaa. Tutkimukseni keskiössä ovat Intian kulttuurin vaikutukset paikallisjohdon rekrytointiin ja yhteistoimintaan. Analysoin parhaita käytäntöjä suomalaisyritysten paikallisjohdon rekrytointiprosessissa sekä yhteistoiminnassa uuden johdon kanssa. Tavoitteeni on luoda uutta tietoa jatkotutkimusten pohjaksi sekä Intian markkinoille pyrkivien suomalaisten yritysten käytännön avuksi. Sain innostuksen tutkimukseeni työskennellessäni Suomen vientikeskus Finpron vientitoimistolla, New Delhissä, talvella Tämä tutkimus on toteutettu Finpron toimeksiannosta. Työn lähtökohtana ovat Finpron havaitsemat liikkeenjohdolliset haasteet, joita suomalaiset yritykset kohtaavat Intiassa paikallisjohdon rekrytointivaiheessa ja myöhemmin paikallisjohdon kanssa toimiessa. Aikaisemman tutkimuksen analysoinnin lisäksi suoritin tutkimusta varten 15 teemahaastattelua, joihin osallistui yhteensä 19 informanttia. Haastateltavat olivat (tai olivat aikaisemmin olleet) vastuussa suomalaisyritysten Intian toiminnoista tai toimivat suo-

8 7 malaisten yritysten paikallisina neuvonantajina. Teemahaastatteluiden avulla keräämäni aineisto toimii tutkimukseni pääasiallisena aineistona. Haastatteluaineiston tueksi analysoin myös paikallisia lehtiartikkeleita, joita vertasin haastatteluaineistoon. Tutkimukseni ennakko-oletus on, että rekrytointiprosessi ja sen onnistumisen kannalta tärkeät tekijät ovat vahvasti sidoksissa ympäristöön ja kulttuuriin. Tutkimus on toteutettu suomalaisyritysten näkökulmasta, koska haluan tuoda uutta liikkeenjohdollista tietoa suomalaisten yritysten paikallisen johdon rekrytointiin ja toimintaan, jotta yritykset voivat paremmin vastata haasteisiin Intian markkinoilla. Tutkimukseni pääkysymys on: Millaisia haasteita suomalaiset yritykset kohtaavat Intiassa rekrytoidessa paikallista johtoa ja toimiessa yhteistyössä uuden johdon kanssa? Tutkimukseni apukysymykset ovat: Millaisia haasteita on suomalaisyritysten paikallisjohdon rekrytointiprosessissa? Millaisia haasteita esiintyy suomalaisyritysten toiminnassa paikallisjohdon kanssa rekrytoinnin jälkeen? Tarkoituksenani on tuoda mahdollisimman laajasti esille tutkimuskysymysteni kannalta tärkeitä ilmiöitä. Tutkimuskysymysten asettelua ohjaa käsitys, että perehtymällä Intian paikallisjohdon rekrytoinnin ja yhteistyön fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön Intiassa, pystyn saamaan syvällistä tietoa mahdollisista haasteista, joita suomalaisyritykset voivat kohdata. Oletan, että onnistunut rekrytointiprosessi ja toimiva yhteistyö emoyhtiön ja paikallisjohdon välillä muotoutuvat osana ympäristöä ja henkilöiden toimintaa. Tästä syystä analysoin Intian toiminnoissa mukana olleiden henkilöiden kokemusperäistä tietoa. Niukasta Intian paikallisjohtoa koskevasta aiemmasta tutkimuksesta johtuen tutkimukseni on luonteeltaan eksploratiivinen, aineistolähtöinen tutkimus, jossa teen teoriasidonnaista analyysiä. Teorian rooli on löyhä, jolloin sitä on tarkoitus kehittää yksittäisistä empiirisistä havainnoista yleispätevään suuntaan. Tutkimus etenee aineistopohjaisesti ja aikaisemman kirjallisuuden pohjalta luomani synteesi toimii tulkintakehyksenä aineistosta erotettujen teemojen ympärillä. Tutkimukseni pohjautuu aikaisempaan kulttuurisidonnaiseen tutkimukseen, jonka mukaan olen asettanut tutkimukselle taustat ja luonut haastattelurungon.

9 8 2 KULTTUURIN VAIKUTUS PAIKALLISJOHDON REKRY- TOINTIIN, SITOUTTAMISEEN SEKÄ YRITYSTEN TOI- MINTAAN INTIASSA Aikaisemman tutkimuksen mukaan Intiassa menestyminen pitkällä aikavälillä vaatii, että liiketoimintastrategioiden on sulauduttava paikalliseen kulttuuriin (ks. esim. Singh 2009; Kumar 2007; Prakash & Metcalf 2005; Kumar & Sethi 2005). Kumarin (2007) mukaan organisaation sopeutumiskyky on riippuvainen kolmesta tekijästä: johtoryhmän luonteesta, paikallistoimintojen organisaatiokulttuurista sekä toimivasta koordinoinnista emoyhtiön ja tytäryhtiön välillä. Onnistunut paikallisjohdon rekrytointi on ratkaisevassa roolissa kun haetaan menestystä Intiasta, mutta rekrytoinnissa ei voi tukeutua keinoihin, jotka ovat epäsopivia paikalliseen kulttuuriin. Menestyminen ei varmistu edes onnistuneen paikallisjohdon valinnan myötä, vaan emoyhtiön panostukset Intiaan sekä kulttuuriosaaminen ja tietämys ovat yhtälailla ratkaisevassa roolissa. Paikallisjohdon ja emoyhtiön yhteistoiminnalla on ratkaiseva merkitys Intian toimintojen menestymiseen. Tämän kappaleen aluksi sijoitan tutkimukseni kansainvälisen henkilöstöjohtamisen (IHRM) tutkimuskenttään. Tutkimukseni on kulttuurisidonnaista tutkimusta, joten paikallisjohdon rekrytoinnin ja yhteistoiminnan haasteiden analysointi vaatii Intian kulttuurin ymmärrystä. Koska pidän kulttuurin ymmärrystä koko tutkimusongelman perustana, käyn läpi Intian kulttuurin taustalla olevia tekijöitä aiemman tutkimuksen perusteella ennen paikallisjohdon rekrytoinnin, sitouttamisen ja yhteistoiminnan tutkimuksen analysointia Intian kontekstissa. Kappaleen lopuksi esittelen aikaisemmasta kirjallisuudesta synteesin, jossa vedän yhteen aikaisemmassa kirjallisuudessa esiintyvät tekijät, jotka on otettava huomioon rekrytoitaessa paikallisjohtoa ja toimiessa johdon kanssa yhteistyössä rekrytoinnin jälkeen. 2.1 Tutkimuksen sijoittuminen kansainväliseen henkilöstöjohtamisen tutkimuskenttään Yritystoiminnan kansainvälistyminen on siirtänyt henkilöstöjohtamisen tutkimuksen painotuksia paikallistasolta kansainväliseen yritystoimintaan. Kansainvälinen henkilöstöjohtaminen (IHRM) kehittyi omaksi tutkimusalueekseen 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa. Ennen IHRM:n kehittymistä omaksi alueekseen, tutkimukset keskittyivät monikansallisten organisaatioiden henkilöstövalintoihin (ks. esim. Edström & Galbraight, 1977) sekä expatriaattien johtamiseen (ks. esim. Miller 1973). (Stahl & Björkman 2006, 1-2.) Yritysten nopea kansainvälistyminen on kasvattanut kansainvälisen henkilöstöjohtamisen tutkimuksen määrää sekä laajentanut tutkimusaluetta. Kansainvälisen henkilöstö-

10 9 johtamisen tutkimuksessa on monia eri koulukuntia. IHRM:ää voidaan tutkia muun muassa henkilöstöjohtamisen, monikulttuurisen johtamisen, strategisen johtamisen, vertailevan tieteen tai psykologian lähtökohdista. Laurent kuvasi vuonna 1986 kansainvälisen henkilöstöjohtamisen etsivän ratkaisua moniulotteiseen ongelmaan, mikä vallitsee kansallisen ja organisaatiokulttuurin risteyskohdassa. Kuvaus toimii myös tänään, mutta kansainvälisen henkilöstöjohtamisen tutkimuskentän laajentuminen monimutkaiseksi ja moniulotteiseksi kokonaisuudeksi on saanut aikaan sen, että sille on hankalaa antaa yhtä määritelmää. Clarkin, Gospelin ja Montgomeryn (1999, ) kirjallisuuskatsauksen mukaan keskeinen kysymys IHRM:n tutkimuksissa on: mitkä ilmiöt pysyvät samoina ja mitkä vaihtelevat eri kansallisuuksien kesken? Vielä vuosituhannen vaihteessa oli laaja konsensus IHRM:n suuntauksista: expatriaatteihin ja heidän johtamiseensa keskittynyt tutkimus, eri maiden henkilöstöjohtamista vertaava tutkimus ja monikansallisten yritysten henkilöstöjohtamisen haasteisiin keskittyvä tutkimus (Mayrhofer & Reichel 2009, 41). Tämän tutkimuksen asemoinnissa käytän De Cierin ja Dowlingin (1999) mallia, missä kansainvälisen henkilöstöjohtamisen tutkimus on jaettu kolmeen tutkimusalueeseen: 1) monikansallisten yhtiöiden henkilöstöjohtaminen 2) monikulttuurinen johtaminen ja 3) vertaileva henkilöstöjohtaminen. Samaa jaottelua käyttävät myös Briscoe, Schuler ja Claus (2009, 88 89). Kyseisen jaottelun mukaan tutkimukseni voi katsoa kuuluvaksi monikulttuurisen johtamisen suuntaukseen. Todellisuudessa jako ei ole näin yksinkertainen, mutta se auttaa kokonaisuuden hahmottamista moniulotteisessa tutkimuskentässä. Keating ja Thompson (2004) vertailivat näitä kolmea tutkimusaluetta. Heidän mukaansa tutkimusalueet muodostavat omat kokonaisuudet, joilla on omat tutkimustarkoitukset, tutkimuskysymykset, ongelmat, menetelmät, havainnot, puutteet ja vahvuudet. Monikulttuurisen johtamisen (CCM) tutkimuskenttä on perinteisesti keskittynyt kulttuurin suhteellisuuteen henkilöstöjohtamisen käytännöissä (ks. esim. Hofstede 1980; Kluckhohn & Strodtbeck 1961). Perinteisen näkemyksen mukaan henkilöstökäytännöt ovat alisteisia kulttuurin vaikutuksille, joten kulttuurisidonnaiset erot on otettava huomioon toimittaessa eri kulttuureissa. Monnikulttuurillisen johtamisen tutkimus on hyvin moninaista, eikä sen eri alueita aina mielletä kansainvälisen henkilöstöjohtamisen alle. CCM on kuitenkin erinomainen suuntaus selitettäessä kulttuurien välisiä eroja IHRM:n tutkimuskentässä. CCM:n tutkimuksen tavoitteena on selittää työntekijöiden käyttäytymis- ja asenne-eroja sekä johtamiskäytäntöjen vaihtelua käyttämällä kulttuuria selittävänä tekijänä. Monikulttuurisen johtamisen tutkimuksen sisällä on kaksi eri koulukuntaa. Kulttuurisidonnaiset teoreetikot eli kansallinen koulukunta (ks. esim. Laurent 1986; Hofstede 1980) uskovat kulttuurillisten arvojen ja normien vaikuttavan organisaatioiden käyttäytymiseen samalla lailla, kuin ne vaikuttavat ihmisten päivittäiseen elämään. Kulttuurivapaat teoreetikot eli integraatiokoulukunta (ks. esim. Schein 1985; Hickson, Hinings, McMillan & Schwitter 1974), puolestaan uskovat kulttuurista riippumattomien

11 10 tekijöiden, kuten teknologian ja kehityksen, peittoavan kulttuurin vaikutuksen organisaatioissa. Heidän mukaansa kulttuurivapaiden tekijöiden kehittyessä kuljetaan kohti yhtenäisiä johdon käytäntöjä. (Briscoe ym. 2009, 90; Keating & Thompson 2004, ) Tutkimukseni lähtökohtana on kulttuurisidonnainen ajattelutapa, mutta todellisuudessa tilanne on monimutkainen. Monissa tapauksissa on hankala näyttää toteen, onko toimintaan vaikuttava tekijä kulttuurisidonnainen vai kulttuurista riippumaton. 2.2 Intian kulttuuri ja vaikutukset johtamistapoihin Kulttuurin käsitteelle on monia erilaisia määritelmiä. Tässä tutkimuksessa tarkoitan kulttuurilla tietylle ryhmälle ajan myötä kehittynyttä ominaista tapaa toimia ja ajatella. Tunnetuin kansallisen kulttuurin tutkimus organisaatioiden kontekstissa on Geert Hofsteden (1980) IBM:n henkilöstöä koskeva tutkimus, missä keskityttiin tunnistamaan maiden kulttuurien välisiä eroja ja alueellisia yhteneväisyyksiä. Tutkimuksen mukaan emoyhtiön kotimaahan kehitettyjä hallinnollisia ja organisatorisia järjestelmiä ei voida suoraan siirtää ulkomaisiin tytäryrityksiin. Muita kansallisia kulttuuritutkimuksia organisaatioiden kontekstissa ovat Trompenaarin ja Hampden-Turnerin (1997) tutkimus sekä GLOBE-tutkimusprojekti (ks. Waldman, de Luque, Washburn ym. 2006). Briscoen ym. (2009, 79) mukaan yrityksen kotimaisten rekrytointikäytäntöjen siirtäminen suoraan uuteen maahan voi aiheuttaa vieraantumista ja luottamuspulaa, joiden seurauksena yrityksellä on vaikeuksia houkutella osaavaa henkilökuntaa. Onnistunut rekrytointi Intiassa vaatii siis rekrytointikäytäntöjen mukauttamista Intian kontekstiin sopiviksi. Kun suomalaisten yritysten Intiassa kohtaamia rekrytoinnin ja yhteistyön haasteita lähestytään kulttuurisidonnaisesta näkökulmasta, on ymmärrettävä paikallista johtamiskulttuuria. Tutkimukseni lähtökohtana on oletus, että kansallisen kulttuurin sekä liiketoiminta ja johtamiskulttuurin välillä on selkeä keskinäinen riippuvuus. Tästä näkemyksestä johtuen ei riitä, että avaan intialaista johtamiskulttuuria, vaan täytyy ymmärtää myös intialainen ajattelutapa. Lähtökohta Intian kulttuuriin liittyvässä tutkimuksessa on maan moninaisuus. Puhuttaessa Intian kulttuurista on ymmärrettävä, ettei voida puhua yhdestä yhtenäisestä Intiasta. Sisäinen kulttuurillinen ja demografinen monimuotoisuus tekevät Intiasta Euroopan kaltaisen kokonaisuuden. Intiassa on 28 osavaltiota, jotka eroavat toisistaan hallinnollisesti, historiallisesti, kulttuurillisesti ja taloudellisesti. Intiassa on englannin ja hindin lisäksi 14 virallista kieltä (Prakash & Metcalf 2005). Parhaimmillaankin Intian kulttuuria kuvaavat erityispiirteet ovat ainoastaan yleistyksiä. Maan väkiluku kasvoi viimevuosikymmenen aikana 181 miljoonalla, mikä on melkein saman verran, kuin Brasiliassa on asukkaita (Census of India 2011). Tämä yli 1,2

12 11 miljardin asukkaan maa on viimeaikoina sijoitettu kulttuurillisesti lähemmäs länttä, kuin itää (Kumar & Sethi 2005). Intialaiset ovet erilaisten kulttuurien suhteen suvaitsevaisia ja sopeutuvaisia, mutta Intiaan tulevien yritysten haasteena on saada kulttuurit toimimaan yhdessä (Modernin Intian mannekiini 2006). Tähän haasteeseen pystytään vastaamaan parhaiten lisäämällä ymmärrystä Intian kulttuurista. Ymmärtämistä auttaa, kun tunnistaa ne tekijät, jotka saavat ihmiset käyttäytymään ja ajattelemaan tietyllä tavalla. Intian monimuotoisen kulttuurin taustalla ovat tietyt yhteiset tekijät. Mikrotasolla sosialisaation merkittävin levittäjä on perhe, mutta perässä tulevat kastit ja uskonto. Perhe Jotta voidaan ymmärtää johtamista intialaisessa kontekstissa, täytyy ymmärtää intialaisen laajennetun perheen käsite. Intialaisessa perheessä saattaa saman katon alla elää useita sukupolvia ja perheeseen kuuluvat myös appivanhemmat ja puolison sisarukset (Modernin Intian mannekiini 2006). Historiallisesti yksilön selviytymisen kannalta perhe on ollut tärkeämmässä asemassa kuin työ (Kumar & Sethi 2005, 67). Perheen tärkeys ja tapa elää yhdessä johtavat korkeaan emotionaalisuuteen työssä ja halu emotionaaliseen turvallisuuteen on vallitseva (Arora 2005, 15 16). Tyypillinen intialaisperhe on rakenteeltaan hierarkkinen, missä vanhin mies on perheen johtaja, Karta. Perheen muut jäsenet arvostavat, rakastavat ja pelkäävät johtajaa. Hän on perheen isähahmo, joka tekee kaikki perheen tärkeät päätökset. Karta on kulttuurisidonnainen käsite, jolla on suuri vaikutus intialaisiin johtajiin. Intiassa johtajan odotetaan olevan kuin perheen pää. (Appel, Thomas & Schmid 2003, 16.) Kumarin ja Sethin (2005, 30 41) mukaan perheen vaikutusta sosiaaliseen elämään ja yrityskäytäntöihin on vaikea korostaa liikaa, vaikka intialainen yhdistetyn perheen käsite on varsinkin kaupunkialueilla muuttumassa. Ilman riittävää ymmärrystä perheen merkityksestä, on hyvin vaikea selittää intialaisten työntekijöiden sitoutumista organisaatioon tai paikallisten organisaatioiden tekemiä strategisia päätöksiä. Lähtökohtaisesti intialaisille perhe on aina etusijalla, kun puhutaan lojaalisuudesta tai sitoutumisesta. Osaksi perheen hierarkkisuuden vuoksi intialaiset arvostavat ja hyväksyvät perinteisesti hierarkiaa myös työpaikalla. Alainen ei voi, eikä hänen hyväksytä missään olosuhteissa avoimesti kritisoivan tai kyseenalaistavan esimiestä. Ei, vaikka esimies olisi väärässä. Protokollia noudatetaan tarkasti ja riippuvuutta koetaan lähinnä vertikaalisiin suhteisiin, mikä aiheuttaa informaation välittymisen lähinnä pystysuoraan. (Kumar & Sethi 2005, ) Budhwarin ja Khatrin (2001) tutkimus toisaalta osoitti, että intialaiset kommunikoivat englantilaisia vähemmän suorien esimiestensä kanssa. Havaintoa selittää hierarkkinen systeemi, minkä vuoksi kommunikointi on enemmän yksipuolista ja tapahtuu lähinnä ylhäältä alaspäin. Toisaalta Korhosen, Penttilän, Shimizun, Kerolan ja Kososen (2008, 97) tutkimuksessa havaittiin, että hierarkkisuudesta huolimatta avoin keskustelu alaisten kanssa on mahdollista. He kuitenkin korostivat, että kulttuuria täytyy

13 12 kehittää, jotta toimiva tiimityöskentely on mahdollista. Tätä tukee muun muassa Kumarin (2007) näkemys, minkä mukaan tiimityöskentely on haasteellista Intian kontekstissa. Kastit Kastisysteemi edustaa perheen tavoin hierarkkista yhteiskuntajärjestystä, joka on vastakohta läntisiin yhteiskuntiin. Ero on vielä suurempi, kun verrataan Intiaa pohjoismaihin (Kumar & Sethi 2005, 39). Intian kastijärjestelmässä kastit on jaettu neljään pääkastiin (varnaan): brahmaaneihin (papit, oppineet), ksatriyoihin (soturit), vaishyoihin (kauppiaat) ja Shudrasiin (maanviljelijät, käsityöläiset). Jokaisella kastilla on omat käyttäytymisnormit, jotka kuvaavat mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. (ibid.) Kastijärjestelmällä on ollut suuri vaikutus intialaisiin johtamiskäytäntöihin. Sen perustalle on luotu yhteiskunnan sosiaalinen ja taloudellinen rakenne. Vaikka kasteihin perustuva syrjintä kiellettiin perustuslaissa vuonna 1950, niin kastilaitos vaikuttaa edelleen tämän päivän Intiassa. (Appel ym. 2003, 5.) Korhonen ym. (2008) kehottavat suomalaisyrityksiä valitsemaan oman linjansa suhtautumisessa kasteihin ja seuraamaan sitä johdonmukaisesti. Kumarin ja Sethin (2005, 39 40) mukaan kastin merkitys ei ole nykyisin määräävä. Etenkin kaupungeissa on tärkeämpää henkilön ammatti ja asema. Kastit auttavat kuitenkin intialaisia jaottelemaan henkilöt sisä- ja ulkopiiriin. Saman kastin edustajiin, eli sisäpiiriin, luotetaan helpommin ja heidän kanssaan ollaan motivoituneempia työskentelemään. Uskonto Intiassa on aikojen saatossa syntynyt useita maailmanuskontoja, kuten hindulaisuus, buddhalaisuus, jainalaisuus ja sikhiläisyys (Rao 2012, 232). Intian uskonnollinen moninaisuus johtuu vuosisatoja kestäneistä kauppasuhteista ulkomaalaisten kanssa sekä useista valloittajista, joita Intiassa on historiansa aikana ollut. Intialaisista yli 80 prosenttia on hinduja, mutta Intiassa asuu myös maailman toiseksi suurin määrä muslimeja ja yli 24 miljoonaa kristittyä (Census of India 2011). Hindujen kulttuuriperintö on juurtunut syvälle koko maahan, minkä vuoksi kaikki analyysit intialaisesta maailmankuvasta juontavat juurensa hindulaisuudesta. Hindulaisuus on joukko uskomuksia, arvoja ja tapoja, joihin kuuluu useiden jumalien palvonta. Sitä sävyttää aikaisemmin mainittu kastijärjestelmä sekä usko uudelleensyntymiseen. (Appel ym ) Intiassa on perinteisesti suuret valtaetäisyydet, joita selittävät hindulaisuudelle tärkeät ikään, tietoon sekä hierarkiaan kohdistuvat kunnioitukset. Hindulaisuuden elementtien on todettu aikaisemmassa tutkimuksessa vaikuttavan ainakin yksilöiden toimintaan, sukupuoliin suhtautumiseen sekä esimies-alainen suhteeseen (ks. esim. Rao 2012; Arora 2005, 15 16; Appel ym. 2003, 4). Kumarin ja Sethin (2005, 74 75) mukaan intialaiset erottavat maallisen ja uskonnollisen ajan, ollen herkempiä jälkimmäiselle. Uskonnossa suoritetaan tiettyjä rituaaleja tiettynä aikana ja intialaisten joskus tunteetonkin suhtautuminen maalliseen elämään

14 13 saattaa aiheuttaa kulttuuriin perehtymättömälle länsimaalaiselle turhautumista. Intialaiset johtajat voivat ajatella idealistisesti haluten ongelmiin parhaan mahdollisen ratkaisun, mikä voi olla sekä positiivinen että negatiivinen asia. Idealistisuuden ansiosta saatetaan päästä korkeisiin tuloksiin tai sopimus voi jäädä kokonaan tekemättä. Rao (2012) on tutkinut uskontojen vaikutusta intialaiseen työpaikkaan. Tutkimuksessa todetaan uskonnon vaikuttavan ihmisten arvoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen työpaikoilla. Intialaiset ovat kuitenkin tottuneet mukautumaan monien uskontojen vaikutukseen, joten niiden ei nähdä luovan suuria konflikteja Intian työympäristöön. Tutkimuksen mukaan uskontojen ymmärtäminen auttaa johtoa näkemään sopeutumisen tärkeyden, koska tietämättömyys voi johtaa väärinymmärryksiin, stereotypioihin ja vääristyneisiin käsityksiin. Kumar (2007) sekä Kumar ja Sethi (2005) ovat tutkineet intialaisia johtajia pohjoismaisesta näkökulmasta. Heidän mukaansa intialaiset johtajat ilmentävät niin individualistisia kuin kollektiivisia arvoja. Se tarkoittaa, että he voivat käyttäytyä eri tavoin eri tilanteissa. Individualisteina intialaiset johtajat voivat olla hyvin aggressiivisia ja tavoite orientoituneita. Kollektivistisina johtajat voivat olla herkkiä oman ryhmänsä tarpeille ja toiveille. Braaschin (ks. Arora 2005, 11) tutkimuksen tulosten mukaan intialaiset suosivat autoritääristä ja holhoavaa johtajaa, joka on samaan aikaan mukautuva ja empaattinen. Holhoavan asenteen suosimisesta kertoo esimerkiksi odotukset, joiden mukaan kansainvälisen yrityksen tulisi Intiassa huolehtia yksilöiden ja perheiden lisäksi jopa koko asuinyhteisöstä (Korhonen ym. 2008, 106). Auktoritääristä johtamistapaa tukee alhaisen luottamuksen kulttuuri, minkä mukaan perheen ulkopuoliset jäsenet vaativat maksimimäärän valvontaa ja kontrollia (Appel ym. 2003, 17). Auktoritatiiviseen johtamiseen ei kuitenkaan kuulu työntekijöistä huolehtiminen, mikä taas on Intiassa tärkeää. Kumarin ja Sethin (2005, 68 75) mukaan intialaiset eivät tavallisesti toimi ilman esimiehen hyväksyntää. Alaiset hakevat esimiehen huomiota, minkä vuoksi tavoitteiden saavuttaminen vaatii jatkuvaa palautetta sekä kannustusta. Perinteisesti esimiehet huolehtivat niistä, jotka ovat heistä riippuvaisia ja alaiset osoittavat vastavuoroisesti ehdotonta luottamusta esimiehiä kohtaan. Riippuvaisuussuhteiden rakentamisella on Intiassa pitkät perinteet ja ne nähdään paitsi luonnollisina, myös virkistävinä. Intialaisten sitoutuminen on enemmän henkilökohtaista ja tunteisiin pohjautuvaa, kuin organisatorista tai aineellista. Intialaiset johtajat ovat idealistisia, analyyttisia, poikkeuksellisia strategian luojia, kompromissien välttelijöitä ja heikkoja implementoijia. Hierarkkisesta kulttuurista johtuen päätökset tehdään ylimmällä tasolla, mikä saattaa hidastaa päätöksentekoprosessia. Intialaisten kommunikointitapa on epäsuora ja monet intialaiset ovat haluttomia sanomaan ei, vaikka he sitä tarkoittaisivatkin. Länsimaisen johtajan voi olla vaikeaa täysin ymmärtää intialaisen johdon käyttäytymistä, minkä vuoksi hänestä voi helposti tuntua,

15 14 että intialainen yrittää tarkoituksen mukaisesti harhauttaa toista osapuolta. Tätä arviota ei kuitenkaan tule tehdä liian heppoisin perustein. (Kumar & Sethi 2005, ) Tehtäessä yleistyksiä Intian liiketoiminta- ja johtamiskulttuurista täytyy Aroran (2005, 20) mukaan aina huomioida toimijoiden koko, omistajuus ja yritystoiminnan luonne. Kaikki yritykset eivät sovi samaan muottiin. Esimerkiksi pienemmät yritykset ovat usein organisoitu perheen tavoin, missä vanhin pyörittää autoritäärisesti rattaita ja kaikilla on selvät roolit. Keskikokoisissa yrityksissä vanhat tavat ovat usein sekoittuneet uusiin ja suuryritykset ovat monissa asioissa lähempänä läntisiä tapoja kuin perinteisiä intialaisia. Suuryrityksissä työskentelevät intialaiset ovat usein joustavia työelämässä, mutta yksityiselämä saatetaan erottaa selvästi. Työ- ja yksityiselämän selkeän erottelun vaikutuksia konflikteihin on vaikea arvioida. Kuitenkin ylemmän tason työntekijöiden kulttuurinen ero länsimaihin kaventuu koko ajan. 2.3 Rekrytointi Intiassa On aika paikalliselle lähestymistavalle kehittyvillä markkinoilla; kirjoittaa Manpowerin toimitusjohtaja Jeffrey A. Joerres (2011). Tutkimuksessani en ota kantaa paikallisjohdon puolesta tai vastaan, vaan pyrin löytämään parhaita käytäntöjä paikallisjohdon rekrytointiprosessiin suomalaisissa yrityksissä Intiassa. Aiemmassa tutkimuksessa ulkomaalaisten yritysten yhtenä suurimmista haasteista Intiassa pidetään osaavan henkilöstön rekrytointia (ks. esim. Holtbrugge, Friedman & Puck 2010; Chatterjee 2007). Myös Korhosen ym. (2008, 107) tutkimuksessa todetaan suomalaisyrityksillä olevan vaikeuksia löytää korkeasti koulutettua ja osaavaa työvoimaa. Tämä tukee keskusteluitani vientikeskus Finpron konsulttien kanssa, joiden mukaan useilla suomalaisilla yrityksillä on ollut ongelmia erityisesti paikallisjohdon rekrytoinnin kanssa. Aikaisemman tutkimuksen mukaan on selvää, että rekrytointi asettaa haasteita yritysten toiminnalle Intiassa. Meadin ja Andrewsin (2009, 332) mukaan monikansallisilla yrityksillä on vaikeuksia rekrytoida hyviä paikallisia johtajia, jos he tukeutuvat ainoastaan tekniikoihin, jotka ovat sopivia emoyhtiön kotimaassa mutta epäsopivia paikalliseen kulttuuriin. Tekniikoiden sopeuttamatta jättäminen voi aiheuttaa esimerkiksi työvoiman etsimistä epäasianmukaisista paikoista tai väärillä hakutekniikoilla, väärillä valintatekniikoilla, epäpätevillä valintakriteereillä tai tarjoamalla kilpailukyvytöntä palkkaa ja etuutta. Paikallisjohdon rekrytointia tutkittaessa voidaan ajatella, että johdon tehtäväkuva organisaatiossa asettaa onnistuneelle rekrytoinnille perusvaatimukset. Barlett ja Ghoshal (2003, 105) jakoivat tutkimuksessaan kansainvälisten yritysten johtajat neljään tyyppiin, joista yksi oli tutkimukseni kohteena olevat maajohtajat eli paikallisjohto. Heidän mu-

16 15 kaansa maajohtajalla on kolme roolia: tunnistaa ja tulkita paikallisia mahdollisuuksia ja uhkia, luoda paikallisia resursseja ja valmiuksia sekä aktiivisesti osallistua ja edistää organisaation globaalia strategiaa. Tunnistajana johtajan on pystyttävä keräämään ja seulomaan tietoa, tulkitsemaan ja ennustamaan mahdollisia seurauksia. Tärkeämpää vielä, johtajan tulee välittää tätä tärkeää tietoa ylemmille tahoille, joiden näkemys saattaa olla vääristynyt tai ennakkoasenteiden hämärtämää. Maajohtajan tehtävä on tunnistaa, kehittää ja hyödyntää kansallisia resursseja ja valmiuksia. Kuitenkaan monikansallinen organisaatio ei voi antaa tytäryhtiön johdon päättää kuinka ja miten paikallinen yksikkö toteuttaa strategiaa. Aikaisemmassa kirjallisuudessa on laajasti tutkittu ekspatriaattien rekrytointia monikansallisissa yrityksissä (ks. esim. Graf 2004; Mendenhall, Dunbar & Oddou 1987). Ekspatriaattien rekrytointi ja valintakriteerit eroavat paikallisjohdon vastaavista, mutta ottaen huomioon molempien toimenkuvat kansainvälisissä yrityksissä, on mielekästä tarkastella myös ekspatriaattien parhaita valintakriteereitä paikallisjohtajien valintaa suunniteltaessa. Aikaisemman tutkimuksen (Caligiuri 2000) mukaan on erotettavissa viisi ekspatriaattien henkilökohtaista ominaisuutta, joilla on positiivinen yhteys onnistuneeseen rekrytointiin. Nämä viisi ominaisuutta ovat ulospäinsuuntautuneisuus, yhteistyökykyisyys, tunnollisuus, emotionaalinen vakaus ja avoimuus. Ulospäinsuuntautuneisuus auttaa rekrytoitua tuntemaan ja oppimaan uuden maan työ- ja sosiaalikulttuurin, mikä helpottaa toimimista uudessa kulttuurissa (tai sen kanssa). Yhteistyökykyisyys auttaa muodostamaan keskinäisiä suhteita sekä mukautumaan monikulttuurillisuuteen. Tunnollisuus parantaa työsuoritusta ja auttaa statuksen nostamisessa. Emotionaalinen vakaus auttaa sietämään stressiä. Avoimuus auttaa hyväksymään ja sisäistämään uusia kulttuureita. Edellisten viiden henkilökohtaisen ominaisuuden lisäksi ekspatriaatteja koskevasta kirjallisuudesta on syytä nostaa esiin ainakin kielitaito, realistiset odotukset työtä kohtaan sekä kansainvälinen kokemus. Toimenkuvasta riippuen rekrytoitavalla tulee olla ainakin tarvittavat kielelliset perustaidot, joiden avulla pystyy kehittämään monikulttuurillisia taitoja (Caligiuri & Tarigue 2006, 305). Vaikka englanti on yksi Intian virallisista kielistä, se aiheuttaa ongelmia ulkomaisille yrityksille. Edes kaikki korkeakoulutetut intialaiset eivät puhu tarpeeksi sujuvaa englantia, jotta voisivat työskennellä monikansallisissa yrityksissä (Farrell, Kaka & Sturze 2005, 77). Aiemman kansainvälisen kokemuksen merkityksestä on kirjallisuudessa eri käsityksiä, mutta sen vaikutus uuteen kulttuuriin sopeutumisessa nähdään joka tapauksessa positiivisena. Aiempi kokemus auttaa ekspatriaatteja myös suhteuttamaan työtä kohtaan asettamansa odotukset realistisemmiksi. Parhaat käytännöt korostavat myös rekrytoijan roolia realististen odotusten luojana. Kun rekrytoitavan odotukset ovat realistiset, hän pystyy paremmin vastaamaan

17 16 tehtävän vaatimuksiin, mikä voi parantaa työn tuloksia. (Caligiuri & Tarigue 2006, ) Caligiuri ja Tarigue (2012) tutkivat viiden henkilökohtaisen ominaisuuden sekä aikaisemman kokemuksen, sekä työperäisen että työn ulkopuolisen kansainvälisen kokemuksen, vaikutuksia kansainväliseen johtajuuteen. Tutkimuksen mukaan tuloksekas kansainvälinen johtaja tarvitsee kulttuurillista joustavuutta ja suvaitsevaisuutta sekä alhaista ryhmäkeskeisyyttä. Tulokset tukivat kaikkien viiden henkilökohtaisten ominaisuuksien sekä aikaisempien kansainvälisten kokemuksien merkitystä kansainvälisen johtajan valintakriteereinä. Tutkimus osoitti, että henkilöt joilla on dynaamista kulttuurien välistä osaamista pystyvät vastaamaan paremmin kansainvälisen työympäristön haasteisiin ja toimimaan tehokkaasti kansainvälisinä johtajina. Paikallisjohdon rekrytointiprosessia koskevaa tutkimusta löytyy Intian kontekstissa niukasti. Chandan, Bansalin ja Chandan (2010) tutkimuksessa intialaisissa yrityksissä rekrytoinnin ja valintaprosessin liittämisellä yrityksen strategiaan oli positiivinen vaikutus markkinaosuuteen, myynnin kasvuun, tulokseen, työntekijöiden tuottavuuteen ja tyytyväisyyteen. Björkmanin ja Budhwarin (2007) tutkimus henkilöstöjohtamisen käytäntöjen paikallistamisesta puolestaan osoitti, että rekrytointikäytäntöjen sopeuttaminen paikalliseen kontekstiin johtaa parempiin tuloksiin. Heidän tutkimuksensa mukaan rekrytoinnissa käytettyjen menetelmien, kriteereiden ja koulutuksen sopeuttaminen vastaamaan Intian tarpeita parantaa rekrytoidun paikallisjohdon ja asiantuntijoiden suorituskykyä. Tätä tulosta vasten keskityn tutkimuksessani niihin menetelmiin ja kriteereihin, jotka ovat ominaisia onnistuneelle ylemmänjohdon rekrytoinnille Intiassa. Intian työpaikoilla vallitsee väestörakenteen ainutlaatuisuus. Intian väestöstä puolet on alle 25-vuotiaita ja väestö kasvaa huomattavasti maailman keskiarvoa nopeammin (Census of India 2011, 40). Vuoteen 2030 mennessä Intian työikäisten määrän uskotaan nousevan yli 200 miljoonalla henkilöllä (India in the super-cycle 2011, 2). Työnhakijoita Intiassa siis riittää, mutta pätevien osaajien löytäminen voi aiheuttaa haasteita. Aikaisemmassa tutkimuksessa (ks. esim. Joerres 2011; Holtbrugge ym. 2010) on todettu, että paikallisten johtajien kehittäjinä tunnetut yritykset houkuttelevat todennäköisemmin paikallisia lahjakkuuksia Intiassa. Korhosen ym. (2008, 107) tutkimukseen osallistuneiden suomalaisyritysten mukaan palkka, etenemismahdollisuudet, yrityksen hyvä maine ja tunnettuus helpottavat työntekijöiden löytymistä. Myös yrityksen koolla nähtiin olevan positiivinen vaikutus rekrytoinnissa. Suuremmat yritykset houkuttelevat enemmän hakijoita ja niiden on helpompi sitouttaa työntekijät (Holtbrugge ym. 2010, 450). Budhwarin, Lutharin ja Bhatnagarin (2006, 344) toteuttamassa liiketoimintaprosessien ulkoistamissektoria koskevassa tutkimuksessa jokaista sataa hakijaa kohden oli vain yksi tai kaksi monikansallisen yrityksen asettamat vaatimukset täyttävää hakijaa. Tätä

18 17 tukee Budhwarin, Varman, Malhotran ja Mukherjeen (2009) tutkimus Intian puhelinkeskuksissa, jossa todettiin rekrytoinnin olevan Intiassa kallista ja aikaa vievää. Heidän tutkimuksessaan kävi myös ilmi, että hakijat saattavat hakea haastattelukutsua ainoastaan saadakseen haluamansa työn tai palkankorotukset jostain toisesta yrityksestä. Myös Korhonen ym. (2008, 107) ja Chatterjee (2007, 97) totesivat hakijoiden määrän ja palkan perässä tapahtuvan vaihtuvuuden olevan ongelma Intiassa. Tämän tutkimuksen perusteella samoja haasteita kohdataan myös rekrytoitaessa ylempää johtoa suomalaisiin yrityksiin Intiassa. Aikaisemman tutkimuksen perusteella yksi suurin syy pätevien hakijoiden puutteeseen on Intian koulutuksen vaihteleva taso. Osalla Intian oppilaitoksista on erinomainen maine, kun toiset pystyvät hädin tuskin tarjoamaan riittävää opetusta monikansallisessa yrityksessä työskentelyä varten (Holtbrugge ym. 2010, 440). Intiassa on korkeakouluista valmistuneita (alle 7 vuotta työkokemusta) eniten koko maailmassa. Vuonna 2005 määrän arvioitiin olevan 14 miljoonaa ja lisääntyvän vuosittain noin 2,5 miljoonalla henkilöllä. Johtamisen oppilaitoksista valmistuu Intiassa vuosittain yli opiskelijaa (Farrell ym. 2005, 76). Valmistuneista kuitenkin vain murto-osalla on valmiudet työskennellä monikansallisissa yrityksissä. McKinseyn tutkimuksen mukaan (ks. Farrell ym. 2005, 77) vain 10 prosenttia yleistutkinnon, 25 prosenttia insinööritutkinnon ja 23 prosenttia johtamistutkinnon omaavista valmistuneista ovat kykeneviä työskentelemään monikansallisissa yrityksissä. Koulutuksen huonosta tasosta kertoo myös Intian sijoittuminen viimeistä edelliseksi PISAn (Programme for International Student Assessment) testissä (ks. Walker 2011), jättäen taakseen vain Kirgisian. Samassa testissä Suomi sijoittui 73 maan joukosta kolmanneksi. 2.4 Henkilöstön sitoutuminen sekä vaihtuvuus Intiassa Rekrytoinnin haasteiden lisäksi Intian talouden nopea kasvu ja osaavan henkilöstön lisääntynyt kysyntä luo monilla henkilökeskeisillä aloilla suuria haasteita vaihtuvuuden hallintaan (Mathew, Ogbonna & Harris 2012, 194). Hotlbrugge ym. (2010) mukaan ulkomaisilla yhtiöillä on Intiassa kaksi suurta haastetta koskien henkilöstöjohtamista: rekrytointi ja vaihtuvuus. Intian paikallisjohdon rekrytointia suunniteltaessa on sitoutuminen sekä vaihtuvuus otettava siis huomioon. Henkilöstön motivointivointi- ja sitouttamiskeinot ovat kulttuurisidonnaisia (Arora 2005, 22), minkä vuoksi keskityn ainoastaan Intian kontekstiin. Aiemmassa tutkimuksessa lahjakkuuksien sitouttamista ja motivaatiotekijöitä on Intiassa tutkittu varsin laajasti ohjelmistoalalla (ks. esim. Agarwal, Khatri & Srinivasan 2012; Nagadevara, Srinivasan & Valkin 2008) sekä liiketoimintaprosessien ulkoistamis-

19 18 sektorilla (ks. esim. Sengupta 2011; Thite 2010; Anantharaja 2009; Budhwar ym. 2006). Mellahi, Budhwar ja Li (2010) tutkivat alemman johdon sitoutumista organisaatio- ja tiimitasolla. Anantharaja (2009, 24) kehottaa tutkimuksessaan kiinnittämään huomiota vaihtuvuuden haasteeseen jo rekrytointia mietittäessä. Hotlbruggen ym. (2010) tutkimuksessa analysoitiin resurssikeskeisesti rekrytointiin ja sitouttamiseen positiivisesti vaikuttavia käytäntöjä 80:ssa pohjois- ja länsieurooppalaisessa yrityksessä Intiassa. Tutkimus tuo ilmi henkilöstömarkkinoinnin, työnantajakuvan, taloudellisten kannustimien, urakehityksen ja omaleimaisten työpaikkojen luomisen positiivisen vaikutuksen sekä rekrytointiin että sitouttamiseen. Holtbruggen ym. (2010, 440) mukaan suuri vaihtuvuus on ongelma yhtälailla paikallisille, kuin ulkomaisille yrityksille. Suurimpana syynä korkeaan vaihtuvuuteen pidetään yleisesti kovaa kilpailua, joka kohdistuu harvoihin päteviin henkilöihin. Erityisesti työntekijöillä, jotka omaavat kansainvälistä kokemusta, on paljon työmahdollisuuksia. Agarwal ym. (2012) tutkivat henkilöstöjohtamisen haasteita Intian ohjelmistoalalla. Yleisimmäksi ongelmaksi tutkimuksen kohdeorganisaatioissa nähtiin IT-ammattilaisten suuri vaihtuvuus. Tutkimuksen mukaan ammattilaiset eivät olleet valmiita pitkän tähtäimen työskentelyyn. Heidän todettiin jättävän projektit opittuaan haluamansa taidot. Ohjelmistoalan suurta vaihtuvuutta selitettiin tutkimuksessa kasvu- ja kehittymismahdollisuuksien puutteella. Tulos on samansuuntainen Holtbruggen ym. (2010) tutkimuksen kanssa. Syinä Agarwalin ym. (2012) mainitsemiin puutteisiin olivat alan nopea kasvu, uusien teknologioiden kanssa työskentelyn puute ja johdon haluttomuus työntekijöiden kehittämiseen. Tuloksia tukee myös Nagadevaran ym. (2008) tutkimus vaihtuvuudesta Intian ohjelmistoalalla. Kavitha, Geetha ja Arunachalam (2011) nostavat esiin kuusi avaintekijää henkilöstön säilyttämiseen: rekrytointi, viestintä, koulutus, työtyytyväisyys, palkka ja edut. Heidän tutkimuksessaan intialaisessa tehtaassa tärkeimmiksi sitouttamistekijöiksi nousivat rohkaisu koulutukseen, tiedonjakaminen koulutuksissa, realistiset erotuskeskustelut, lahjakkuuksien etsintä ja heidän kannustus sekä poikkifunktionaaliset tiimit. Liiketoimintaprosessien ulkoistusta koskevassa tutkimuksessa (ks. esim. Thite 2010; Budhwar ym. 2006) tärkeimmiksi motivaatiotekijöiksi koettiin hyvä palkka, uramahdollisuudet ja työympäristö. Toisaalta Grantin (2008, 6-7) mukaan rahalla ei pystytä pidemmän päälle sitouttamaan työntekijöitä. Palkan korotukset otetaan mielellään vastaan, mutta niiden sitouttava vaikutus jää usein lyhytaikaiseksi. Rahan avulla pystytään houkuttelemaan lahjakkuuksia yrityksistä toisiin, mutta se ei ole riittävä syy pysyä yrityksessä. Right Managementin (2008) yhteistyössä Villanovan kauppakorkeakoulun kanssa toteuttaman tutkimuksen perusteella suurin syy henkilöstön korkeaan vaihtuvuuteen Intiassa on johdon kyvyttömyys johtaa ja sitoa tiimejä tehokkaasti, työntekijöiden sitoutumattomuus sekä kehittymismahdollisuuksien puute. Tutkimuksen mukaan intialaiset

20 19 pysyvän organisaatiossa, kun tyytyväisyys ja ylpeys ovat korkealla tasolla. Kiinnittämällä huomiota suorituskyvyn johtamiseen, ammatilliseen kehitykseen, johtamisen laatuun ja sosiaaliseen vastuuseen organisaatio pystyy vähentämään vaihtuvuutta. Tutkimuksen mukaan yritysten tulisi parantaa ylpeyttä ja tyytyväisyyttä sekä pitää ne korkealla tasolla tarjoamalla johdon tukea, koulutusta, aikaisia uramahdollisuuksia ja urasuunnittelua. Samansuuntaisia tuloksia on havaittavissa muissakin intialaisten sitoutumista koskevissa tutkimuksissa. Kuviossa 1 on Dohin, Smithin, Stumpfin ja Tymonin (2011, 36) mukaan esitetty tämän hetkisen tutkimuksen valossa sitoutumisen osatekijät kehittyvissä talouksissa, millaiseksi Intiakin voidaan määritellä. Henkilöstökäytännöt Suorituskyvyn johtaminen Ammatillinen kehitys Työntekijän asenteet ja uskomukset Ylpeys organisaatioon Sitoutuminen Työpaikan vaihtamisherkkyys Johdon tuki Sosiaalinen vastuu Tyytyväisyys organisaatioon Kuvio 1 Sitoutumiseen vaikuttavat tekijät (Doh ym. 2011, 36) Dohin ym. (2011) tutkimuksessa organisaation käytännöillä suorituskyvyn johtaminen, ammatillinen kehitys, johdon tuki ja sosiaalinen vastuu oli kaikilla suora positiivinen vaikutus uusien asiantuntijoiden tyytyväisyyteen ja ylpeyteen organisaatiota kohtaan. Tyytyväisyyden ja ylpeyden puuttumisen havaittiin puolestaan kasvattavan työpaikan vaihtamisherkkyyttä. Tyytyväiset asiantuntijat, jotka tuntevat ylpeyttä organisaatiosta, ovat kaikkein sitoutuneimpia organisaatioon ja heidän työpaikan vaihtamisherkkyys on kaikkein pienin. Vaikka Doh ym. (2011) tutkivat sitoutumista kehittyvien markkinoiden näkökulmasta, on kuviota 1 tarkasteltaessa sopeutettava henkilöstökäytännöt kohderyhmän mukaan sekä asetettava ne kulttuuriseen kontekstiin. Esimerkiksi

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti Sisällys Joitakin väittämiä Vastaavatko perinteiset henkilöstöjohtamisen mallit nykyisiin haasteisiin? Miten

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria. Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold

Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria. Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold Työnantajakuvan haasteet muutoksessa Tilanne Asiakkaat Uusi suunta, Vanhasta luopuminen

Lisätiedot

Valmentava johtajuuskulttuuri todeksi. HR Next Practice Marjo-Riitta Ristikangas & Vesa Ristikangas 6.9.2011

Valmentava johtajuuskulttuuri todeksi. HR Next Practice Marjo-Riitta Ristikangas & Vesa Ristikangas 6.9.2011 Valmentava johtajuuskulttuuri todeksi HR Next Practice Marjo-Riitta Ristikangas & Vesa Ristikangas 6.9.2011 BoMentis on valmentavan johtamisen kylväjä, joka luo organisaatioihin hyvä johtamisen ja yhteistyön

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Miten työpaikan perheystävällisyys hyödyttää työnantajaa? Anna Kokko, Erityisasiantuntija, Väestöliitto Kuntamarkkinat, Tietolinja 10.9.

Miten työpaikan perheystävällisyys hyödyttää työnantajaa? Anna Kokko, Erityisasiantuntija, Väestöliitto Kuntamarkkinat, Tietolinja 10.9. Miten työpaikan perheystävällisyys hyödyttää työnantajaa? Anna Kokko, Erityisasiantuntija, Väestöliitto Kuntamarkkinat, Tietolinja 10.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Aiemmin hankitun n osaamisen tunnistaminen HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Osaamisen tunnistamisesta Osaamisen hallinta muuttuvassa toimintaympäristössä i i ä Tilanteen ja tavoitteiden

Lisätiedot

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Anna työnantajille mahdollisuus löytää juuri sinut! www.heebo.fi Mikä ihmeen Heebo? Nuorten, koulutettujen ammattilaisten rekrytointiportaali

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander

Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander Kuinka johtaminen tukee työntekoamme? Nykytila: 1. Valveillaoloajastamme lähes puolet töissä 2. Kesälomat pidetty talvilomaa

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Tutkimuksen esittely

Tutkimuksen esittely Miten johtaja hajauttaa itsensä johtaessaan hajautettua organisaatiota? Varhaiskasvatuksen IX johtajuusfoorumi 25.-26.3.2015 Jyväskylä KT ulla.soukainen@turku.fi Tutkimuksen esittely Aineisto Haastattelu

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen 29.03.2012 Aktuaareille 1 FINANSSIALAN HENKILÖSTÖ IÄN MUKAAN 2011 900 800 Vakuutusyhtiöt Pankit 700 600 500 400 300 200 100 0 18

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Asiantuntijoiden vai ihmisten johtamista? Pohdintaa johtajuudesta, kehittymisestä ja kehittämisestä

Asiantuntijoiden vai ihmisten johtamista? Pohdintaa johtajuudesta, kehittymisestä ja kehittämisestä Pohdintaa johtajuudesta, kehittymisestä ja kehittämisestä Leadership-päivä Finlandia-talo 2.2.2012 klo 9.30-10.45 , TkL Tutkija ja projektipäällikkö - Tuotantotalouden laitos/bit Tutkimuskeskus Johtajuus,

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen

Tulevaisuuden osaaminen Tulevaisuuden osaaminen 0korkea-asteen ajattelu 0 ammattispesifinen osaaminen 0 emotionaalinen älykkyys Prof. Pekka Ruohotie Opettajan työ on muuttunut 0Opetustyön ydin on säilynyt Mikä on muuttunut? opettajan

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot