SOTIEMME VETERAANIEN PALVELUOPAS 2012

Transkriptio

1 Hewlett-Packard SOTIEMME VETERAANIEN PALVELUOPAS 2012 Veteraaneille, heidän läheisilleen sekä veteraanien asioita hoitaville työntekijöille Kesälahti, Kitee ja Tohmajärvi Kirsti Rautiainen 12

2 1 Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja sotainvalidit! Te olette tehneet oman suuren osuutenne maamme hyvinvoinnin ja itsenäisyyden puolesta. Nyt on meidän nuorempien vuoro tulla avuksenne. Tämä palveluopas on tarkoitettu auttamaan teitä. Oppaasta löytyy tietoja erilaisista palveluista ja henkilöistä, jotka hoitavat veteraanien asioita. Laatinut sosiaalityöntekijä Kirsti Rautiainen, sosiaalineuvoja, Kiteen Sotaveteraanit ry

3 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo I VETERAANIEN JA SOTAINVALIDIEN PALVELUT RINTAMAVETERAANIEN TUNNUKSET RINTAMAVETERAANIKUNTOUTUS ERITYISRYHMIEN KUNTOUTUS LOTAT JA PIKKULOTAT, KUNTOUTUS JA AVUSTUKSET SOTAINVALIDIEN KUNTOUTUS ERILLINEN SOTAINVALIDIEN PUOLISOIDEN JA LESKIEN KUNTOUTUS SOTILASVAMMALAIN MUKAISET KORVAUKSET SOTAINVALIDEILLE KORVAUKSET KUNNILLE JA KUNTAYHTYMILLE SOTAINVALIDIEN PALVELUISTA VETERAANIEN ELÄKETURVA HAMMASHOITO LÄÄKEALENNUS SOTAVAHINKOSÄÄTIÖN MYÖNTÄMÄT AVUSTUKSET TERVEYSKESKUSMAKSUT VETERAANIAVUSTAJAT II YLEISET PALVELUT IKÄÄNTYNEILLE VUOKRA-ASUNNOT IKÄÄNTYNEILLE PALVELUASUMINEN JA TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN PERHEHOITO, VUOROHOITO JA YHTEISÖASUMINEN KOTIHOITO JA TUKIPALVELUT MUISTIHOITAJA OMAISHOIDON TUKI ASUNTOJEN KORJAUSNEUVONTA ASUNTOJEN KORJAUSAVUSTUKSET VALTION VAROISTA KOTITALOUSVÄHENNYS VEROTUKSESSA ELÄKKEENSAAJAN HOITOTUKI KULJETUSPALVELUT KYYTITAKUU SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU... 20

4 VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU KELAN MATKAKORVAUS TERVEYDENHUOLLON JA LÄÄKEKUSTANNUSTEN MAKSUKATTO TAKUUELÄKE ELÄKKEENSAAJAN ASUMISTUKI LIIKUNTAPALVELUT SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES III KELAN PALVELUNUMEROT IV VETERAANITYÖNTEKIJÄT JA VETERAANIJÄRJESTÖT V YKSITYISIÄ PALVELUNTUOTTAJIA... 25

5 4 I VETERAANIEN JA SOTAINVALIDIEN PALVELUT 1. RINTAMAVETERAANIEN TUNNUKSET Rintamaveteraaneille myönnettyjä tunnuksia ovat: Rintamasotilastunnus (miehille) Rintamasotilaalla tarkoitetaan Suomen kansalaista, joka vuosien sotien aikana on osallistunut puolustusvoimien joukoissa varsinaisiin sotatoimiin reserviläisenä, nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa palveluksessa olevana. Rintamapalvelutunnus (naisille) Rintamapalvelutunnus on myönnetty naiselle, joka Suomen kansalaisena on vuosien sotien aikana palvellut rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa, tai ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä tai ilmavoimien lentoyksiköissä tai muutoin toiminut rintamapalvelukseen rinnastettavissa tehtävissä rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella. Rintamatunnus Rintamatunnus on annettu henkilölle, joka on Suomen kansalaisena palvellut ja henkilölle, joka nyt on Suomen kansalainen ja on palvellut vuosien sotien aikana työvelvollisuuslain nojalla linnoitusrakennusjoukoissa rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella. 2. RINTAMAVETERAANIKUNTOUTUS Rintamaveteraanien ikääntyessä entistä yksilöllisemmän kuntoutuksen tarve lisääntyy. Kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen niin, että itsenäinen selviytyminen jokapäiväisistä toiminnoista on mahdollista. Tarjottavien kuntoutusjaksojen ja -muotojen tulee sopia rintamaveteraanien elinolosuhteisiin. Rintamaveteraanien kuntoutuksen painopistettä on siirretty laitoskuntoutuksesta päivä-, koti- ja muuhun avokuntoutukseen. Muutoksen tarkoituksena on, että kaikki rintamaveteraanit saavat tarvitsemansa kuntoutuspalvelut. Valtionkonttorin suositus on, että vähintään puolet kuntoutusjaksoista toteutetaan avoja päiväkuntoutuksena. Tarvittaessa voidaan yksittäisen rintamaveteraanin osalta käyttää avo- ja laitoskuntoutusta vuorovuosin, jotta voidaan turvata kaikkien halukkaiden pääsy kuntoutukseen. Kuntoutus toteutetaan Valtiokonttorin vuosittain osoittaman määrärahan ja ohjeistuksen mukaisesti. Kuntoutukseen valittavan rintamaveteraanin tulee olla Suomessa asuva vuosien sotiin osallistunut rintamasotilastunnuksen, rintamapalvelustunnuksen tai rintamatunnuksen omaava rintamaveteraani.

6 5 Veteraanikuntoutus on rintamaveteraaneille ja kuntoutukseen osallistuneille aviopuolisoille ilmaista. Lisäksi Kansaneläkelaitos korvaa kuntoutuksesta aiheutuneet matkakustannukset halvinta matkustustapaa käyttäen kokonaan. Matkakorvaushakemuksen liitteenä on esitettävä todistus kuntoutuksessa käynnistä. Veteraanikuntoutukseen ilmoittaudutaan kotipaikkakunnan terveyskeskuksessa. Terveyskeskuksesta saa lomakkeita, joilla ilmoittautuminen tapahtuu. Kuntoutushakemuksen tekee rintamaveteraani tai hänen valtuuttamansa myös aviopuolison kuntoutuksen osalta. Kirjallisen aloitteen kuntoutukseen voi tehdä rintamaveteraanin puolesta myös omainen tai sosiaali- ja terveysviranomainen, mikäli rintamaveteraani ei itse siihen kykene. Laitos- ja päiväkuntoutushakemukseen on aina liitettävä lääkärinlausunto tai kuntoutussuunnitelma hakijan terveydentilasta ja kuntoutustarpeesta. Mikäli hakijalla on kiinteä hoitosuhde oman kunnan terveyskeskukseen, ei erillistä käyntiä lääkärinvastaanotolla kuitenkaan välttämättä tarvita. Myös aviopuolison hakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto. Lääkärinlausunto saa olla enintään vuoden vanha. Avokuntoutukseen ohjatulla rintamaveteraanilla tulee olla lääkärin antama hoitomääräys (SV3), jossa yksilöidään tarvittavat hoito- ja kuntoutustoimenpiteet sekä näiden kannalta olennaiset rintamaveteraanin terveydentilaa koskevat tiedot. Päätöksen kuntoutuksesta tekee hakemusten perusteella johtava lääkäri määrärahojen puitteissa. a) TOIMINTAKYKYLUOKAT Veteraanikuntoutusta järjestetään sotiemme veteraaneille toimintakykyluokkien mukaisesti. Valtiokonttori määrittelee toimintakykyluokat seuraavasti: Toimintakykyluokka I: Kuntoutuja on osittain tai jatkuvasti riippuvainen toisen henkilön avusta. Toimintakykyluokka II: Kuntoutuja on pääosin omatoiminen, mutta tarvitsee ainakin jonkin verran apua päivittäisissä toiminnoissa, kuten ruokailussa pukeutumisessa tai/ja henkilökohtaisessa hygieniassa. Ongelmia saattaa esiintyä myös omatoimisessa liikkumisessa ja asioimisessa kodin ulkopuolella. Toimintakykyluokka III: Kuntoutujat ovat omatoimisia ja selviytyvät itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista. Mikäli heillä on sairauksia, ne ovat lääkityksen ja hoidon osalta tasapainossa. Toiminnanvajavuuksia ei ole tai ne ovat lieviä. b) LAITOSKUNTOUTUS Laitoskuntoutuksen kesto Kuntoutusta voidaan antaa laitoskuntoutuksena enintään 10 vuorokautta. Mikäli rintamaveteraanin toimintakyky on sairauden tai vamman aiheuttaman häiriön vuoksi alentunut siten, että hän kuuluu toimintakykyluokkaan I tai II, laitoskuntoutusjakso voi olla 2-4 viikon pituinen silloin, kun se kuntoutuksen tavoitteiden kannalta on perusteltua.

7 6 Aviopuolison laitoskuntoutus Toimintakykyluokkaan III kuuluvan rintamaveteraanin aviopuoliso voi osallistua kuntoutukseen samanaikaisesti samassa kuntoutus- tai hoitolaitoksessa rintamaveteraanin kanssa enintään 10 vuorokauden ajan. Rintamaveteraanin aviopuoliso voi osallistua laitoskuntoutukseen samanaikaisesti samassa kuntoutus- tai hoitolaitoksessa rintamaveteraanin kanssa enintään 14 vuorokauden ajan, jos rintamaveteraani kuuluu toimintakykyluokkaan I tai II. Samanaikaisen kuntoutusjakson tavoitteena on parantaa rintamaveteraanin kuntoutuksen tuloksellisuutta sekä edistää rintamaveteraanin kotona selviytymistä muun muassa tukemalla hoitavan aviopuolison jaksamista. Aviopuolison osallistuminen ei lyhennä rintamaveteraanin laitoskuntoutusjaksoa. Samanaikaisen kuntoutusjakson pituuden, tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden arvioi kuntoutus-päätöksen tekijä. c) AVOKUNTOUTUS Avokuntoutuksen toimintamuotoja ovat päiväkuntoutus, fysioterapian, puheterapian, toimintaterapian ja muun terapian yksilölliset hoitosarjat, psykososiaalinen ja muu ryhmäkuntoutus sekä erilaiset sopeutumisvalmennuskurssit. Avokuntoutuksena on mahdollista antaa myös pelkkää jalkojenhoitoa sitä tarvitsevalle rintamaveteraanille. Kela korvaa matkakulut fysikaaliseen hoitolaitokseen sekä myös jatkojenhoitajalle, mikäli kuntoutujalla on lääkärin lähete (SV3) jalkahoitoon. Avokuntoutusta on mahdollista antaa myös rintamaveteraanin kotona (kotikuntoutus), jos se on hänen terveydentilansa vuoksi tarpeen. Kotikuntoutuksella tarkoitetaan rintamaveteraanin kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa, kuten palvelutalossa tai vanhainkodissa annettavaa kuntoutusta. Kotikuntoutuksen toimintamuotoja voivat olla yksilöllinen terapiahoitosarja, hieronta, liikehoitojen opetus- ja neuvonta, apuvälineiden käytön opetus, uinti- ja vesihoidot, itsehoidon opetus ja siihen liittyvien välineiden käytön opetus (käsipainot, kuntopyörä, rollaattori yms.). Päiväkuntoutuksella tarkoitetaan kuntoutusmuotoa, jossa rintamaveteraani tulee kotoaan päivittäin kuntoutus- ja hoitolaitokseen, jossa hän saa päivän aikana monipuolisen valikoiman kuntoutukseen liittyvää toimintaa, joka voi olla erilaisia tutkimuksia, yksilöllisiä hoitoja, ohjausta sekä ryhmässä tapahtuvaa liikuntaa ja viriketoimintaa. Myös kahvi- ja ateriapalvelut kuuluvat päivän sisältöön. Fysioterapiassa asiakkaan tilannetta arvioidaan luotettavilla arviointi- ja mittausmenetelmillä. Fysioterapian menetelmiä ovat mm. terapeuttinen harjoittelu, ohjaus ja neuvonta. Lisäksi hoitoihin kuuluvat esim. hieronta ja erilaiset pintalämmöt sekä erikseen lääkärin lähetteellä tehtävät sähkökipuhoidot. Ryhmäkuntoutusta voidaan toteuttaa erilaisten kuntoutusryhmien muodossa, kuten allas-ryhminä tai kuntosaliryhminä tai erilaisten sairaustilojen jatkohoitona ja kuntoutuksena käytettävinä ryhminä (esim. halvauspotilaiden ryhmät, Parkinson- ryhmät, tules-ryhmät ). Ryhmäkuntoutuksena voidaan antaa myös muuttuneista elämätilanteista selviämistä tukevaa kuntoutusta, kuten miesleskitoiminta, kokkikerhot ym.

8 7 d) PÄIVÄ- JA AVOKUNTOUTUKSEN MÄÄRÄ Päiväkuntoutusta voidaan antaa enintään 10 päivää ja muuta avokuntoutusta enintään 20 käyntikertaa kalenterivuodessa. Toimintakykyluokkaan I ja II kuuluville voidaan päiväkuntoutusta antaa 20 päivää tai muuta avokuntoutusta enintään 30 käyntikertaa kalenterivuodessa. Avokuntoutus voidaan toteuttaa esim. 10 hoitokerran sarjoina tai toimintakykyluokkaan I ja II kuuluvien osalta 10 tai 15 käyntikerran sarjoina. Lisätiedot: Tiina Lintumäki, puh (ma - pe klo 8-9), tiina.lintumaki(at)kitee.fi. 3. ERITYISRYHMIEN KUNTOUTUS Erityisryhmille kuuluvaa kuntoutusta voivat saada: - Henkilöt, joille Sota-arkisto on myöntänyt todistuksen palvelusta eräissä Suomen sotiin liittyvissä tehtävissä. Todistusta ei voi enää hakea sota-arkistosta. - jotka vuosien sotien aikana ovat palvelleet ulkomaalaisina vapaaehtoisina osallistuen varsinaisiin sotatoimiin Suomen puolustusvoimien joukoissa ja jotka asuvat joko Suomessa tai entisen Neuvostoliiton alueella. - Karjan evakuointitehtäviin sotatoimialueella osallistuneet miehet, jotka ovat saaneet Valtiokonttorilta kuntoutusoikeuden. - Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneet henkilöt, jotka ovat saaneet Valtiokonttorista kertakorvauksen iskujen johdosta tai ovat saaneet Valtiokonttorilta kuntoutusoikeuden. Kuntoutusoikeuden saaneet voivat hakea kuntoutusta toimittamalla Valtiokonttorille kuntoutushakemuksen. Hakemuksen liitteenä tulee olla lääkärinlausunto. Hakemus löytyy valtion konttorin sivuilta Lääkärinlausunnon hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia ei korvata. Kuntoutusta voidaan myöntää hakijalle, jonka katsotaan olevan kuntoutuksen tarpeessa. Laitoskuntoutusjakso voidaan Valtiokonttorin harkinnan mukaan jakaa myös aviopuolison kanssa. Kuntoutusmaksusitoumuksia annetaan kuitenkin vuosittain tarkoitukseen varatun määrärahan rajoissa. Kela korvaa matkakorvaukset omavastuun ylittävältä osalta. Lisätiedot: Valtiokonttori, erityisryhmät, p

9 8 4. LOTAT JA PIKKULOTAT, KUNTOUTUS JA AVUSTUKSET Lotta Svärd -järjestöön kuuluneet lotat ja pikkulotat voivat hakea Lotta Svärd Säätiön kautta kuntoutusta ja pienimuotoista rahallista tukea omatoimiseen selviytymiseen kotona. Kuntoutusta ja avustusta haetaan säätiön omalla hakemuksella. Hakemuksessa on tultava esille Lotta Svärd -järjestön paikallisosasto ja jaostotehtävät. Kuntoutushakemuksen lisätään liitteeksi lääkärinlausunto. Avustushakemuksen liitteeksi lisätään kopio verotodistuksesta ja perustelut avustuksen tarpeesta tai maksetut kuitit. Lisätiedot: Lotta Svärd Säätiö, Mannerheimintie 93, HELSINKI, p tai 5. SOTAINVALIDIEN KUNTOUTUS Sotainvalidit voivat saada kuntoutusta Valtiokonttorin kustannuksella. Kuntoutusvaihtoehtoja ovat laitos-, päivä- tai avokuntoutus sekä tuettu kotona kuntoutuminen. Kuntoutusta haetaan etukäteen suoraan Valtiokonttorilta. Sairas- ja veljeskodeilla on kuitenkin oikeus kutsua pitkäaikaisia asiakkaitaan ilman hakemusta kuntoutukseen. Kuntoutuksen pituus riippuu hakijan haitta-asteprosentista sekä kuntoutuksen tarpeesta. Laitoskuntoutusta annetaan sotainvalidien sairas- ja veljeskodeissa, kuntoutussairaaloissa sekä monissa kylpylöissä. Päiväkuntoutuksen sotainvalidi voi valita Valtiokonttorin hyväksymistä kuntoutuslaitoksista. Päiväkuntoutuksessa sotainvalidi yöpyy kotona, mutta muuten sisältö on lähes sama kuin laitoskuntoutuksessa. Avokuntoutusta on mahdollisuus saada yksityisissä fysikaalisissa hoitolaitoksissa, kylpylöissä ja muissa kuntoutuslaitoksissa sekä tietyissä sairas- ja veljeskodeissa. Mikäli henkilö haluaa laitoskuntoutuksen sijasta avokuntoutukseen, hän voi hakea maksusitoumuksen Valtiokonttorilta. Sotainvalidi voi halutessaan antaa osan omasta kuntoutuksestaan aviopuolisolleen. Tätä kuntoutuksen jakamista on etukäteen pyydettävä Valtiokonttorilta. Lisätiedot: Valtiokonttori, asiakaspalvelu, p ERILLINEN SOTAINVALIDIEN PUOLISOIDEN JA LESKIEN KUNTOUTUS Vaikeavammaisten sotainvalidien aviopuolisoiden, leskien ja sotaleskien (kaatuneiden lesket) erillisen kuntoutuksen pääsyedellytykset vahvistetaan joka vuosi erikseen. Kuntoutukseen pääsyn perusteet riippuvat ensisijaisesti käytettävissä olevan määrärahan suuruudesta. Vuonna 2012 kuntoutusta voivat hakea vähintään 50 %:n sotainvalidien aviopuolisot sekä vuoden 1960 jälkeen kuolleiden sotainvalidien lesket, jos sotainvalidin haitta-aste oli vähintään 40 %.

10 9 Laitoskuntoutusjakson pituus on kaksi viikkoa. Laitoskuntoutuksen vaihtoehtona on 15 hoitokertaa sisältävä avokuntoutus tai 15 päivää päiväkuntoutusta. Valtiokonttori valitsee kuntoutettavat hakemusten perusteella. Hakemukseen tulee liittää lääkärintodistus, josta ilmenee kuntoutuksen tarve. Avokuntoutusta koskevaan hakemukseen on liitettävä hoitomääräys tai jäljennös siitä. Kuntoutettavia valittaessa annetaan etusija niille edellisessä kohdassa mainituille, joiden aviopuolisoiden työkyvyttömyysaste on 100 prosenttia. Heidän kuntoutuksensa voi tarvittaessa toistua vuosittain. Kuntoutusta haetaan Valtiokonttorista. Lisätietoja sotainvalidien kuntoutusasioista: Valtiokonttori, Sotilasvamma- ja veteraaniasiat, asiakaspalvelu p SOTILASVAMMALAIN MUKAISET KORVAUKSET SOTAINVALIDEILLE Valtiokonttori myöntää ja maksaa Suomen sodissa vammautuneille tai sairastuneille henkilöille sekä heidän puolisoilleen, leskille tai muille omaisille sotilasvammalain mukaiset korvaukset. Sotilasvammalain mukaisia korvauksia ovat: elinkorko, elinkoron lisäysosat, täydennyskorko, sairaanhoito, asunnonmuutostyöt, kuntoutus, laitoshuolto, hautausapu, huoltoeläke, lisähuoltoeläke ja kertakaikkinen korvaus. Elinkorko on korvaus vamman tai sairauden aiheuttamasta yleisestä haitasta. Jos korvattu vamma tai sairaus aiheuttaa erityistä haittaa tai vaikeuksia, voi elinkorkoon hakea niiden perusteella mm. seuraavia lisäysosia: - avuttomuus- ja haittalisää, jos invalidi korvatun vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua, - vaatelisää, jos invalidin tekojäsen, apuväline, vamma tai sairaus aiheuttaa vaatteiden erityistä kulumista tai likaantumista, - moottoriajoneuvolisää, jos invalidin liikkuminen on vaikeutunut huomattavasti (80 %:n liikuntahaitta) ja edellyttää auton tai moottoroidun invalidipyörän käyttöä, - sairausapulisää, jos invalidilla on vähintään 20%:n työkyvyttömyysaste ja hänen toimeentulonsa on vaikeutunut omien tai puolison sairauskulujen perusteella, - korotettua sairausapulisää, jos invalidilla on 50%:n työkyvyttömyysaste ja selviytyminen kotihoidossa aiheuttaa jatkuvasti huomattavia toimeentuloa vaikeuttavia kustannuksia. Täydennyskorkoon on oikeus vähintään 20 %:n invalidilla, jonka bruttotulot alittavat säädetyn rajan. Täydennyskorkoa haetaan valtiokonttorilta, mukaan voi liittää selvitystä tulojen suuruudesta ja taloudellisesta tilanteesta. Tuloiksi lasketaan kaikki tulot lukuun ottamatta sotilasvammalain mukaisia korvauksia, ylimääräistä rintamalisää, kansaneläkkeen hoitotukea ja asumistukea. Valtiokonttori hankkii tarvittaessa lisätietoja mm sosiaali- ja veroviranomaisilta. Hautausapua maksetaan ilman hakemusta ja kuluselvitystä kuolinpesälle kun vainajan haitta-aste on vähintään 20 % tai kuolema on johtunut korvatusta vammasta tai sairaudesta. Huoltoeläkettä maksetaan leskelle täysimääräisenä, jos vainajan haitta-aste on vähintään 80 %. Osittaista huoltoeläkettä jos vainajan haitta-aste on vähintään 30 %. Kertakaikkinen korvaus voidaan myöntää leskelle, jos hän on vailla kohtuullista elatusta ja vainajan haitta aste on %. Hakemukseen tarvitaan selvitys kuolinpesän varoista, selvitys lesken tuloista ja muut asiaan vaikuttavat selvitykset.

11 10 Pienapuvälineet Vähintään 10 % sotainvalidille korvataan enintään 95 euroa maksavat päivittäisten toimintojen apuvälineet. Edellytyksenä on, että invalidi tarvitsee apuvälinettä ja siitä on hänelle hyötyä. Valtiokonttori voi tarvittaessa pyytää asiantuntijalta arvion apuvälineiden tarpeellisuudesta. Yli 95 euroa maksava apuväline korvataan vain invalideille, joiden apuvälineen tarve johtuu korvatusta vammasta tai sairaudesta. Jos tarve ei johdu korvatusta vammasta tai sairaudesta, Valtiokonttori ei korvaa apuvälinettä 95 euroon asti, vaikka invalidi itse olisikin halukas maksamaan ylimenevän osuuden. Pienapuvälineitä ovat mm. kävelykepit, kyynärsauvat, jääpiikit, sukanvetolaitteet, tarttumapihdit, liukuesteet kenkiin, pukeutumisen apuvälineet. Lisätiedot: Valtiokonttori, asiakaspalvelu, p , Sotainvalidien Veljesliitto ry, p , Pohjois-Karjalan piiri p , Neuvontapalvelua antaa myös Vetrea Terveys Oy (entinen Joensuun Kuntohovi): Sosionomi Kirsti Lonkainen, kirsti.lonkainen(at)vetrea.fi, puh tai Toiminnanjohtaja Auli Marjola, auli.marjola(at)sotainvalidit.fi, puh Neuvontapalvelu on luottamuksellista ja maksutonta. Palvelu toteutetaan toimistovastaanottoina kunnissa, kotikäynteinä ja puhelinneuvontana. 8. KORVAUKSET KUNNILLE JA KUNTAYHTYMILLE SOTAINVALIDIEN PALVELUISTA Valtiokonttori korvaa kunnille ja kuntayhtymille vähintään 20 prosentin sotainvalidien kotipalveluista, asumispalveluista, omaishoidon tuesta sekä avosairaanhoidosta ja vähintään 25 prosentin sotainvalidin laitoshoidosta aiheutuneita kustannuksia. Palvelujen antamisessa noudatetaan tarveharkintaa. Kaikki nämä palvelut ovat invalidille maksuttomia. Palveluiden saaminen ei edellytä invalidin tulojen selvittämistä, vaan ratkaisevaa on palvelujen tarve. Korvattavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ovat kotihoito ja sen tukipalvelut (kuten ateria-, siivous-, kylvetys-, vaatehuolto-, kuljetus- ja saattajapalvelut, sosiaalisen kanssakäymisen palvelut ja päiväkeskustoiminta), omaishoidon tuki, asumispalvelut (esim. palvelutalossa), kuntouttava lyhytaikainen laitoshoito, pitkäaikainen laitoshoito esim. vanhainkodeissa. Terveydenhuoltolain nojalla järjestettyjä korvattavia palveluja ovat koti-, päivä- ja yösairaanhoito sekä lääkinnällinen kuntoutus, sairaansijalla annettu ympärivuorokautinen lyhytaikainen hoito, jos hoidon pääasiallisena tarkoituksena on kuntouttaminen, pitkäaikainen laitoshoito (ympärivuorokautinen hoito, josta voitaisiin periä potilaan maksukyvyn mukainen maksu). Avopalveluiden korvaamisen edellytyksenä on invalidin 20 %:n työkyvyttömyysaste. Laitoshoidon korvaamisen edellytyksenä on 25 %:n työkyvyttömyysaste.

12 11 9. VETERAANIEN ELÄKETURVA Rintamalisä Rintamalisää maksetaan Suomessa asuvalle sotiemme veteraanille, miehelle tai naiselle, jolla on rintamatunnus. Rintamalisä maksetaan rintamasotilaslaineläkelakiin perustuen myös miinanraivaajille, joille Sota-arkisto on antanut todistuksen osallistumisesta miinanraivaustehtäviin vuosina Rintamalisän suuruuteen ei vaikuta tulot eikä omaisuus. Rintamalisä on verotonta tuloa. Ylimääräinen rintamalisä Ylimääräistä rintamalisää maksetaan niille Suomessa asuville eläkkeensaajille, jotka saavat rintamalisää ja kansaneläkettä. Miinanraivaajille ylimääräistä rintamalisää ei makseta. Ylimääräinen rintamalisä on prosenttia siitä eläkkeensaajan kansaneläkkeestä, joka on suurempi kuin 94,37 euroa/kk. Jos hakijalla ei ole lainkaan sellaisia eläkkeitä, jotka vähentäisivät ylimääräistä rintama-lisää, hänelle maksetaan suurin mahdollinen rintamalisä. Ylimääräinen rintamalisä on verotonta tuloa ja se maksetaan samaan aikaan muun kansaneläkkeen kanssa kansaneläkkeen maksupäivinä. Veteraanilisä Ylimääräistä rintamalisää ja korotettua tai ylintä eläkkeen saajan hoitotukea saavat henkilöt saavat alkaen ns. veteraanilisää ilman hakemusta. Sen määrä on 50 euroa/kk. Siitä ei mene veroa. 10. HAMMASHOITO Henkilö, jolle on myönnetty rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus, sekä henkilö, jolle Sotaarkisto on antanut todistuksen osallistumisesta miinanraivaukseen , on oikeutettu saamaan korvausta Kelan kautta maksamistaan suun ja hampaiden hoidon kustannuksista yksityisellä hammaslääkärillä. Hammaslääkärin suorittaman tutkimuksen, ehkäisevän hoidon ja hammasproteesin kliinisen työn osalta korvaus on 100 prosenttia Kelan taksan mukaisesta määrästä. Proteesien teknisestä työstä korvaus on 50 prosenttia ja muusta hammashoidosta 60 prosenttia Kelan taksan mukaisesta määrästä. Maksut erikoishammasteknikon tekemästä kokoproteesityöstä, joka on perustunut hammaslääkärin tutkimukseen ja lähetteeseen, korvataan samalla tavoin: kliinisen työn osalta 100 prosenttia, teknisen työn osalta 50 prosenttia.

13 12 Korvausta saa myös hammas-lääkärin määräämien laboratorio- ja röntgentutkimusten sekä lääkkeiden ja korvattavaan hammashoitoon liittyvien kuljetusten kustannuksista. Korvausta ei makseta kustannuksista, jotka ylittävät Kelan vahvistaman taksan mukaisen määrän. Tästä syystä omavastuuosuus kannattaa selvittää etukäteen etenkin ennen suuria hoitotoimenpiteitä. Korvausta on haettava Kelata kuuden kuukauden kuluessa maksun suorittamisesta. Kelan korvauksia ei saa terveysasemalla suoritetusta hammashoidosta. 11. LÄÄKEALENNUS Henkilö, olla on rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintamatunnus tai Sota-arkiston antama miinanraivaajatodistus, saa kaikissa apteekeissa 10 % alennuksen lääkkeiden hinnoista. Ei kuitenkaan lääkkeistä, jotka ovat sairausvakuutuslain mukaan erityiskorvattavia eikä merkittävistä ja kalliista peruskorvattavista lääkkeistä eikä sairausvakuutuslaissa tarkoitetun vuotuisen omavastuun ylittävältä osalta. Lääkealennus on henkilökohtainen eikä sitä saa esimerkiksi perheenjäsenten lääkkeistä. 12. SOTAVAHINKOSÄÄTIÖN MYÖNTÄMÄT AVUSTUKSET Sotavahinkosäätiö myöntää taloudellista tukea Suomen Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton jäsenyhdistysten jäsenille. Täsmätukena kohdistettava avustus on tarkoitettu pienituloisille, ensisijaisesti ylimääräistä rintamalisää saaville, tunnuksen omaaville miehille ja naisille. Avustuksen myöntämiselle on asetettu tuloraja 1050 euroa/kuukausi. Yksittäiselle henkilölle avustusta voidaan myöntää korkeintaan joka toinen vuosi. Erityisin perusteluin avustusta voidaan kuitenkin myöntää myös perättäisinä vuosina. Avustusta voidaan myöntää esim. sairauskuluihin (silmälasit, hammasproteesi ym.) sekä asuntojen korjaukseen. Myös veteraanien lesket ja puolisot voivat saada avustusta. Avustusta ei voida kuitenkaan myöntää perikunnalle. Tulorajat ja muut ehdot ovat samat kuin veteraanienkin kohdalla. Asuntoremonttien keskeisenä tavoitteena on tukea sellaisia välttämättömiä pienimuotoisia hankkeita, jotka tukevat itsenäistä ja omatoimista kotona selviämistä, kuten kaiteiden, pesutilojen, portaikkojen yms. remontit. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että remontti on tehty tai työn käynnistys on varmistettu, toisin sanoen korvaus koskee vain toteutuneita kustannuksia. Remonttiavustushakemuksessa on tultava esille myös muut rahoitusmuodot, mikäli niitä on myönnetty. Asunnonkorjausneuvojan lausunto tarvitaan kaikissa asuntoremonttia koskevissa hakemuksissa. Asuntojen korjauksiin myönnetään enintään 700 euroa. Mikäli koko remontin kustannusarvio ylittää 7000 euroa, korjauskustannuksista tulee esittää rahoitussuunnitelma.

14 13 Hakemukset tulee toimittaa oman paikallisyhdistyksen puheenjohtajalle allekirjoitettavaksi ja lähetettäväksi edelleen piirin puheenjohtajan allekirjoitettavaksi. Piirin puheenjohtaja lähettää hakemuksen omaan liittoonsa. Asuntojen korjausneuvonnasta on lisätietoa s TERVEYSKESKUSMAKSUT Helli -liikelaitos myöntää veteraaneille, sotainvalideille sekä heidän puolisoilleen ja leskilleen maksuttomat käynnit terveyskeskuksessa vastaanotolla ja päivystyksessä. Veteraanikuntoutusta varten tarvittavat lääkärinlausunnot ovat veteraaneille ilmaisia. Puolisoiden osalta ne ovat maksullisia. 14. VETERAANIAVUSTAJAT Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piiri hallinnoi avustajatoimintaa Kiteellä, Kesälahdella ja Rääkkylässä. Avustajatoiminta on suunnattu veteraaneille, myös heidän puolisoilleen ja leskilleen. Edellytyksenä on kuuluminen johonkin veteraani järjestöön. Palvelumaksu 10 e/tunti veteraanilla, 6 e/tunti sotainvalidilla. Tiedustelut, asiakastilaukset: p (ark. klo 8-15). Tohmajärvellä kunta myöntää veteraanille siivoukseen palvelusetelin. Yhdyshenkilönä on kotihoidon päällikkö Riitta Väistö, p II YLEISET PALVELUT IKÄÄNTYNEILLE 1. VUOKRA-ASUNNOT IKÄÄNTYNEILLE Kesälahden Vanhustentukiyhdistyksellä on vanhusten vuokra-asuntoja, joita haetaan Kesälahden Tilipalvelu ky:n kautta. Kesälahden Tilipalvelu ky, Myllytie 1, Kesälahti, p Kiteellä vanhusten vuokra-asuntoja on Keski-Karjalan Vanhustentaloyhdistyksellä Harjulassa ja Peltolassa. Asunnot ovat erikokoisia yksiöitä. Vuokra on asunnon koosta riippuen n /kk.

15 14 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys ry:llä on sotainvalideille ja sotaveteraaneille rakennetussa hissillisessä Veteraanitalossa (Laatokantie 3) 12 kpl yksiöitä ja 23 kpl kaksioita. Vuokra vaihtelee asunnon koosta ja kerroksesta riippuen n /kk. Kiteellä sijaitseviin vuokra-asuntoihin haetaan asuntohakemuslomakkeella. Hakemuslomake siinä mainittuine liitteineen toimitetaan osoitteella: Kiteen kaupunki, Asuntotoimi, Kiteentie 25, Kitee. Lisätietoja: Kiteen kaupunki/asuntosihteeri Kyllikki Mononen-Hirvonen, p Tohmajärven kunta, asuntotoimisto, Järnefeltintie 1, Tohmajärvi, p , PALVELUASUMINEN JA TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Palveluasumista on tarjolla niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea asumiseen kuin tavanomaiseen asuntoon voidaan järjestää. Palveluasunnot ovat vuokra-asuntoja, joissa on huomioitu liikkumisen esteettömyys ja apuvälineet. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma tukemaan asiakkaan toimintakykyä. Kiteellä palveluasunnot sijaitsevat Harjulassa ja Tikanpuistossa. Tohmajärvellä palveluasumista tarjoaa Kotipiha, Kesälahdella Elinkaaritalo. Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu ympärivuorokautista päivittäistä apua tarvitseville henkilöille. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä asukkailla on oma huone tai asunto ja lisäksi yhteisiä tiloja. 3. PERHEHOITO, VUOROHOITO JA YHTEISÖASUMINEN Perhehoito on hoivaa ja huolenpitoa, joka tapahtuu perhehoitajan omassa kodissa. Hoito voi olla jatkuvaa, lyhytaikaista tai osavuorokautista. Hakeminen palveluasumiseen tai perhehoitoon Palveluasuntoa, tehostettua palveluasuntoa, vuorohoitoa, perhehoitoa ja yhteisöasumista haettaessa täytetään Hakemus asumispalveluihin, joka toimitetaan palveluasumisen päällikölle Marja-Riitta Väistölle. Lisätiedot: Helli -liikelaitos, palveluasumisen päällikkö Marja-Riitta Väistö, Koulutie 1 C 13, Kitee, p , marja-riitta.vaisto(at)kitee. Palveluneuvoja Hannu Tiittanen, p

16 15 4. KOTIHOITO JA TUKIPALVELUT Kotipalvelu ja kotisairaanhoidon toiminta on yhdistynyt kotihoidoksi. Kotihoito tukee ja auttaa, kun asiakas tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista kuten hygienian hoitamisesta. Kotihoidon työntekijät ovat sairaanhoitajia, lähihoitajia ja kodinhoitajia. Kotihoidon henkilöstö suorittaa asiakkaan kotona lääkärin määräämiä sairaanhoidollisia toimia, tukee ja auttaa lääkehoidon toteuttamisessa ja seuraa asiakkaan vointia. Varsin vaativaakin sairaanhoitoa, esimerkiksi saattohoitoa voidaan järjestää kotona. Myös omaisten tukeminen on osa kotihoidon työtä. Tukipalvelut täydentävät muuta kotipalvelua. Tukipalveluina voidaan järjestää esimerkiksi aterioiden tuominen kotiin, turvapuhelin, kylvetys ja kuljetuspalveluja. Yöhoito voidaan tarvittaessa järjestää Kiteen ja Tohmajärven taajaman alueella omissa kodeissaan asuville klo välisenä aikana. Palvelujen saaminen Kunta myöntää palveluja yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Palvelut suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Kiireellisissä tapauksissa palveluiden tarve on aina arvioitava välittömästi. Kiireettömissä tapauksissa kaikilla 75 vuotta täyttäneillä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin määräajassa. Palvelujen tarve on arvioitava kiireettömissä tapauksissa 7 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta kuntaan. Palvelut ovat maksullisia ja maksut vahvistetaan vuosittain sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Lisätiedot: palveluneuvoja Hannu Tiittanen, puh kotihoidon päällikkö Riitta Väistö, puh , riitta.vaisto(at)kitee.fi kotihoidon esimies/kesälahti, Kaisu Rinkinen, puh , kaisu.rinkinen(at)kitee.fi kotihoidon esimies/kitee, Leena Laurikainen, puh , leena.laurikainen(at)kitee.fi kotihoidon esimies/tohmajärvi, Heli Pirhonen, puh , heli.pirhonen(at)kitee.fi 5. MUISTIHOITAJA Muistihoitajan työn tavoitteena on muistisairauksien varhainen tunnistaminen ja jatkotutkimuksiin ohjaaminen sekä muistisairauden diagnoosin jälkeinen seuranta. Muistihoitajaan voi ottaa yhteyttä, jos on huolissaan omasta tai läheisen arkielämää haittaavasta muistin heikentymisestä. Osa muistihäiriöistä voidaan hoitaa ja ajoissa havaitun muistisairauden etenemistä voidaan hidastaa, joten on tärkeää, että kaikki muistihäiriöt tutkitaan viivytyksettä.

17 16 Muistihoitajina ja muistipoliklinikan työntekijöinä työskentelevät Kiteellä Irma Ilvonen, Kesälahdella Auli Pekkinen ja Tohmajärvellä Auli Lievonen. Muistihoitajan tavoittaa parhaiten puhelimitse arkipäivisin klo välisenä aikana. Kiteellä Irma Ilvonen, puh Kesälahdella Auli Pekkinen, puh Tohmajärvellä Auli Lievonen, p OMAISHOIDON TUKI Omaishoidon tukea voidaan myöntää, jos henkilö tarvitsee alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö, jonka terveys ja toimintakyky vastaavat hoidon asettamia vaatimuksia. Omaishoidon tukea haetaan kunnalta. Omaishoidon tukeen sisältyy omaishoitajalle annettava hoitopalkkio ja vapaa sekä omaishoitoa tukevat sosiaalihuollon palvelut siten kuin laissa määritellään. Omaishoidon tuesta tehdään omaishoitajan kanssa omaishoitosopimus ja laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoitopalkkion suuruus määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Helli-liikelaitoksessa omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on lukien 364,35 /kk. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 728,69 /kk. Keski-Karjalan yhteistoimintaalueella alkaen maksuluokka 1 = 433,21 /kk ja maksuluokka 2 = 541,52 /kk. Tuntikorvauksena maksettava, kotihoidon käyntejä korvaava tuki on 9,75. Hoitopalkkio on mahdollista vaihtaa toteutettavaksi palveluna, jolloin tuen saaja voi ostaa hoiva- ja kotiapupalveluja Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymiltä yksityisiltä palveluntuottajilta omaishoidon tukea koskevan päätöksen mukaisesti. Palvelun kohdentaminen määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa asiakkaan palvelutarpeen mukaan. Lisätiedot: Kotihoidon päällikkö Riitta Väistö, puh ASUNTOJEN KORJAUSNEUVONTA Vanhustyön Keskusliitolla on alueellisia korjausneuvojia, jotka avustavat sotainvalideja, veteraaneja ja muuta vanhusväestöä asunnossa tarvittavien muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa, korjausavustusten hakemisesta ja muutostyöt suorittavan urakoitsijan löytämisessä. Korjausneuvoja tulee yhteydenoton perusteella kotikäynnille, suorittaa tarvittavat tutkimukset ja esittää asiakkaalle muutostöiden vaihtoehdot ja niihin mahdollisesti saatavat avustukset/korvaukset. Korjausneuvojat antavat neuvoja myös puhelimitse asuntojen hoitoa ja kunnossapitoa koskevissa kysymyksissä.

18 17 Korjausneuvojan tekemä työ on asiakkaalle maksutonta. Pohjois-Karjala korjausneuvoja: Takkunen Lauri, puh , lauri.takkunen(at)vtkl.fi. 8. ASUNTOJEN KORJAUSAVUSTUKSET VALTION VAROISTA Valtion asuntorahasto myöntää kunnille vuosittain määrärahan ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuntojen ja asuinrakennusten korjaustoimintaan. Avustusten hakuajoista ja -ohjeista ilmoitetaan vuosittain. Avustushakemukset osoitetaan kunnalle. Avustuksen saaminen edellyttää, että ympärivuotisessa asuinkäytössä olevassa asunnossa pysyvästi asuvasta ruokakunnasta ainakin yksi henkilö on vähintään 65-vuotias (tai vammainen). Edellytyksenä on myös, että ruokakunnan tulot eivät ylitä asetettuja rajoja eikä ruokakunnalla ole varallisuutta siinä määrin, että se kykenee korjaamaan asuntonsa ilman avustusta. Avustus myönnetään sosiaalisin perustein, jolloin varallisuus ja asunnossa asuvan ruokakunnan pysyvät bruttotulot vaikuttavat avustuksen saamiseen. Veteraanitunnuksen omaaville hakijoille on hieman korkeammat tulorajat. Avustus on enintään 40 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Avustus voi poikkeustapauksissa olla enintään 70 %, jos vanhus muutoin joutuisi välittömästi muuttamaan pysyvästi pois asunnosta liikkumisesteiden vuoksi tai siksi, ettei asunnossa voida antaa hänen tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Rintamaveteraanit voivat saada poikkeustapauksissa ns. veteraanilisän, enintään 30 %. Avustettavissa korjaustoimenpiteistä etusijalla ovat toimenpiteet, joilla edistetään vanhuksen selviytymistä asumisen päivittäisistä toiminnoista, mm pesutilojen rakentaminen ja liikkumisesteiden poistaminen. Lisätiedot Kitee: Asuntosihteeri Kyllikki Mononen-Hirvonen, puh KOTITALOUSVÄHENNYS VEROTUKSESSA Kotitalousvähennyksen verotuksessa voi saada, jos teettää kotitalous- tai hoitotyötä, asunnon kunnossapitotöitä tai tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden asennustyötä. Vuonna 2012 enimmäismäärä on2 000 euroa. Puolisot voivat saada kotitalousvähennystä yhteensä euroa. Kotitalousvähennyksen omavastuu on 100 euroa. Jos työn on suorittanut ennakkoperintärekisteriin merkitty yrittäjä tai yritys, voi kotitalous-vähennyksenä vähentää 60 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Yleishyödylliselle yhteisölle, esim. urheilu- tai nuorisoseuralle tavanomaisesta kotitalous-työstä tai hoiva- ja hoitotyöstä maksetusta työkorvauksesta saa vähentää 60 %.

19 18 Jos kotitalous on palkannut henkilön työsuhteeseen, vähentää saa 30 % palkasta ja palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Vähennys on henkilökohtainen. Vähennykseen oikeuttavaa kotitaloustyötä on kodin ja pihan hoito, kuten ruuanlaitto, siivous, pyykinpesu, silitys, muu vaatteiden huolto, kaupassa käynti, nurmikon ja pensasaidan leikkaus, piha-alueen auraus sekä muu piha puhtaanapito. Vähennykseen oikeuttavaa hoiva- ja hoitotyötä on lasten, sairaiden, vammaisten ja vanhusten hoitaminen hoidettavan kotona. Työ voi olla esimerkiksi syöttämistä, pukemista, pesemistä sekä auttamista ulkoilussa ja muissa henkilökohtaisissa toimissa. Vähennykseen oikeuttavaa hoiva- ja hoitotyötä ei ole arvonlisäverolaissa tarkoitettu valvottu terveyden- ja sairaanhoitopalvelu, esim. lääkärin, hierojan, fysioterapeutin tai sairaan-hoitajan tekemä työ. Kampaajan tai parturin palvelut eivät myöskään oikeuta vähennykseen. Vähennykseen oikeuttaa omassa, vanhempien, isovanhempien ja appivanhempien sekä näiden puolisoiden käytössä olevan asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Perusparannus- ja kunnossapitotyötä on esim. keittiön, kylpyhuoneen ja muiden huoneiden sekä sauna- ja kellaritilojen remontti mukaan lukien sähkö- ja putkityöt. Myös rakennusten maalaus ja muu ulkokunnostus sekä pihan laatoitus oikeuttavat vähennykseen. Vähennykseen oikeuttaa myös tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito- ja opastustyöstä aiheutuneet kustannukset, kuten television, tietokoneen, digilaitteen ja niiden oheislaitteiden asennus- ja kunnossapitotyöt. Vähennystä ei saa, jos työn suorittava yritys tai yrittäjä ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Yleishyödylliselle yhteisölle tavanomaisesta kotitaloustyöstä tai hoiva- ja hoitotyöstä maksettu korvaus oikeuttaa vähennykseen, vaikka yhteisöä ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin eikä se harjoita veronalaista toimintaa. Vähennystä ei saa, jos vähennykseen oikeutettu henkilö on saanut samaa työsuoritusta varten: omaishoidon tukea, lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea (hoitorahaa, -lisää tai kunnallista korotusta), työnantajalle maksettavaa palkkatukea, kunnan myöntämän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin, matalapalkkatukea, korjausavustusta valtion tai muun julkisyhteisön varoista Vähennystä ei kuitenkaan estä pientalojen lämmitystapamuutoksiin myönnetty avustus. Vähennystä vaaditaan esitäytetyn veroilmoituksen mukana tulevan täyttöohjeen liitteenä olevalla lomakkeella no 14. Tositteita ei panna mukaan, vaan ne säilytetään kotona ja esitetään verotoimistolle pyydettäessä. Tarkempia tietoja: Verohallinto, palvelunumero, puh ,

20 ELÄKKEENSAAJAN HOITOTUKI Hoitotuen avulla Kela tukee sairaan ja vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Hoitotukeen eivät vaikuta eläkkeensaajan ja hänen perheensä tulot eikä omaisuus. Hoito-tuki on verotonta tuloa. Hoitotukea haetaan kelasta ja siihen tarvitaan lääkärin lausunto. Hoitotuki on porrastettu hakijan avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä erityis-kustannusten määrän perusteella perushoitotukeen, korotettuun hoitotukeen ja ylimpään hoitotukeen. Kela myöntää hoitotuen vain silloin, kun hakijan toimintakyky on heikentynyt ainakin vuoden ajaksi. Toimintakyvyn heikentyminen tarkoittaa, että hakijan kyky huolehtia itsestään ja toiminnoistaan on sairauden tai vamman johdosta vaikeutunut. Se ei tarkoita samaa kuin työkyvyn heikentyminen, vaan se on sellaisten hakijan toimintojen heikkenemistä, joita hän tarvitsee jokapäiväisessä elämässä. Kela maksaa hoitotukea nyt myös jatkuvassa julkisessa laitoshoidossa oleville. Jos hoitotuki on keskeytetty laitoshoidon takia, Kela maksaa sen ilman uutta hakemusta. Muussa tapauksessa tarvitaan hakemus. Lisätiedot: Kelan palvelunumero, puh KULJETUSPALVELUT KYYTITAKUU Kyytitakuu-kokeilu on kaikkien käytössä olevaa palveluliikennettä ovelta ovelle, jolla on pyritty paikkaamaan haja-asutusalueen vähäistä joukkoliikennettä. Kyytitakuu-kokeilu kestää saakka. Kesälahti: Kesälahden haja-asutusalueen palvelu- ja asiointiliikenne kestää vuoden 2012 loppuun. Kyydit ajaa Palvelutaksi Veikko Ihanus. Asiakkaalta peritään voimassaolevan linja-autotaksan mukainen omavastuu. Kuljetukset tilataan liikennöitsijältä edellisenä päivänä klo mennessä, puh Kuljetusreiteistä ja aikatauluista antaa lisätietoja Palvelutaksi Veikko Ihanus, puh Tohmajärvi: Tohmajärven Kyytitakuukokeilu kestää vuoden 2012 loppuun. Kyydit ajaa TaxiBussi Timo-Jussi/Timo Miettinen. Kyydissä saa kulkea kuka tahansa alentamattomalla linja-autotaksalla. Kyyti lähtee liikkeelle vain tilauksesta. Kyytitilaus on tehtävä edellisenä iltana klo 18 mennessä, puh Kuljetusreiteistä ja aikatauluista antaa lisätietoja TaxiBussi Timo-Jussi/Timo Miettinen, puh Lisätiedot: Kehittämispäällikkö Liisa Laasonen, puh

21 20 Kitee: Haja-asutusalueen palvelu- ja asiointi liikenne kestää vuoden 2012 loppuun. Kuljetuspalvelu täytyy tilata viimeistään edellisenä arkipäivänä klo mennessä, puh Matkalipunhinta on alentamaton linja-autotaksan mukainen hinta. Kuljetusreiteistä ja aikatauluista antaa lisätietoja Kiteen Liikennepalvelu Oy /Markus Pesonen puh Lisätiedot: Kotihoidon päällikkö Riitta Väistö, puh Kiteen taajaman palvelu-/asiointiliikenne kestää vuoden 2012 loppuun. Liikennöintiaika on arkipäivisin klo Kuljetuspalvelu täytyy tilata viimeistään edellisenä arkipäivänä klo mennessä, puh Reitiltä voi nousta kyytiin ilman tilausta. Junataksi on aina tilattava! Matkalipun hinta on voimassa oleva alentamaton linja-autotaksan mukainen hinta. Kuljetusreiteistä ja aikatauluista antaa lisätietoja Bussi Hyttinen Oy, puh Lisätiedot: Hallintosihteeri Riitta Hannonen, puh SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua voidaan myöntää yli 65 vuotta täyttäneille kuntalaisille, jotka eivät perustellusta syystä voi käyttää julkisia liikennevälineitä, ja joiden nettotulot ovat enintään 850 /kk tai puolisoiden nettotulot yhteensä enintään 1500 /kk. Lisäksi huomioidaan hakijan säästöt ja varallisuus. Sotainvalideille, joiden haitta-aste on yli 20 %, kuljetuspalvelu myönnetään ilman tuloihin tai säästöihin perustuvaa harkintaa. Lisätiedot: Kotihoidon päällikkö Riitta Väistö, puh VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain mukaiseen kuljetuspalveluun on oikeutettu vaikeavammainen henkilö, jolla on vammansa tai sairautensa vuoksi pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja tästä syystä julkisten joukkoliikennevälineiden käyttö tuottaa kohtuutonta haittaa. Palvelun tarpeellisuudesta tulee esittää sairaanhoitajan- tai lääkärintodistus. Palvelumaksuna asiakkaalta peritään matkan pituuden mukaan kulloinkin voimassa oleva linja-autolipun hinta, joka maksetaan suoraan kuljettajalle. Kuljetuspalvelua voi käyttää esim. asioimiseen ja virkistykseen. Terveydenhuoltomatkoihin (esim. matkoja terveyskeskukseen, sairaalaan, kuntoutukseen) ei saa käyttää vaikeavammaisten kuljetuspalvelua. Ne kuuluvat Kelan korvauksen piiriin. Lisätiedot: Sosiaaliohjaaja Tiina-Mari Mölsä, puh

22 KELAN MATKAKORVAUS Kela korvaa sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä matkoista omavastuuosuuden ylittävän osan. Omavastuu yhteen suuntaan tehdystä matkasta on 9,25 euroa. Jos sairaanhoitoon tai kuntoutukseen liittyvien matkakustannustesi omavastuut kalenterivuoden aikana ylittävät 157,25 euroa, Kela maksaa ylittävän osan tarpeellisista matkakustannuksista kokonaan. Matkakattoon eli vuotuiseen omavastuuosuuteen lasketaan mukaan sekä matkojen omavastuuosuudet että niitä pienemmät kertakustannukset. Hakuaika on 6 kuukautta matkan tekemisestä lukien. 12. TERVEYDENHUOLLON JA LÄÄKEKUSTANNUSTEN MAKSUKATTO Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto. Vuonna 2012 maksukatto on 636 euroa. Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelujen maksut, fysioterapiamaksut, sarjahoidon maksut, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa, yö- ja päivähoidon maksut, kuntoutushoidon maksut. Maksukattoon ei lasketa mukaan maksuja hammashoidosta, sairaankuljetuksesta, lääkärintodistuksista, yksityislääkärin lähetteellä tehdyistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista. Maksukaton täytyttyä asiakas saa avohoidon palvelut pääsääntöisesti maksutta. Kuitenkin lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään enintään 15,10 euron hoitopäivämaksu (2012). Terveyspalvelujen käyttäjän on itse seurattava maksukaton täyttymistä. Maksetut maksut merkitään terveyskeskuksesta saatavaan seurantakorttiin. Alkuperäiset maksukuitit on kuitenkin säilytettävä, ja ne on esitettävä tarvittaessa. Todistuksen maksukaton täyttymisestä antaa terveyskeskus tai muu julkinen terveydenhuolto. Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen kattonsa, joka on 700,92 euroa vuonna Katon täyttymisen jälkeen asiakas maksaa vain 1,50 euron omavastuun lääkettä kohti. Korvauksen saa suoraan apteekista, kun esittää Kela-kortin ja Kelan ilmoituksen lisäkorvausoikeudesta. Korvausta voi myös hakea jälkeenpäin puolen vuoden ajan.

23 TAKUUELÄKE Takuueläke korottaa Suomessa asuvan henkilön vähimmäiseläkkeen noin 714 euroon kuukaudessa. Takuueläkettä voidaan maksaa vain, jos kaikki eläkkeet ennen verotusta ovat yhteensä alle 707,26 e/kk. Takuueläkkeen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut eläkkeet Suomesta ja ulkomailta. Takuueläkettä eivät kuitenkaan pienennä eläkettä saavan hoitotuki ja rintamalisät. Myöskään omaishoidon tuki ei vaikuta sen määrään. Takuueläke haetaan Kelasta soittamalla Kelan eläkeasioiden palvelunumeroon maanantaista perjantaihin klo 8 18 tai asioimalla Kelan toimistossa. Vaihtoehtoisesti voidaan täyttää lomake Takuueläkehakemus (GE1) ja toimittaa sen mihin tahansa Kelan toimistoon. 14. ELÄKKEENSAAJAN ASUMISTUKI Kela korvaa pienituloisten eläkeläisten asumisesta aiheutuneita menoja maksamalla heille eläkkeensaajan asumistukea. Pää- tai alivuokralaisena asuvalle Kela hyväksyy asumismenoiksi vuokran. Jos lämmitys- ja vesikustannukset eivät sisälly vuokraan, Kela huomioi ne keskimääräisten kustannusten mukaan, jotka valtioneuvosto vahvistaa vuosittain. Omassa omakotitalossa asuvalle Kela laskee asumismenot keskimääräisten lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannusten perusteella, jotka valtioneuvosto vahvistaa vuosittain. Omakotitalossa myös tontin vuokra kuuluu asumismenoihin samoin kuin asunnon hankkimiseksi ja kunnostamiseksi otettujen lainojen korot. Eläkkeensaajan asumistuen suuruuteen vaikuttavat bruttotulot. Eläkkeensaajan asumistuen määrään eivät vaikuta etuoikeutetut tulot, hoito- ja vammaistuet, perikunnan tulot tai perikunnan omaisuus. Jos talletuksia on enintään euroa, ne eivät vaikuta asumistukeen. Kela ottaa huomioon omaisuuden, josta vähennetään velat. Omassa käytössä olevaa omakotitaloa, osuutta jakamattomaan kuolinpesään ja asunto-osakkeita ei oteta mukaan omaisuuteen. 15. LIIKUNTAPALVELUT Tietoja kuntien liikuntapalveluista on saatavilla Soveltavan liikunnan kalenterista sekä kuntien vapaa-aika ja liikuntasihteereiltä. Tarjolla on tuolijumppaa ja ohjattuja kuntosaliryhmiä sekä muita liikuntaryhmiä ikäihmisille. Lisätietoja: Kesälahden vapaa-aikasihteeri Anna-Liisa Niemeläinen p , Tohmajärven liikunnanohjaaja Arja Pirhonen p , Kiteen liikuntasihteeri Maija Holopainen p

24 SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES Jos potilas tai sosiaalihuollon asiakas kokee tulleensa sosiaali- tai terveydenhuollon palveluissa väärin kohdelluksi, hän voi selvitellä tilannettaan potilasasiamiehen tai sosiaaliasiamiehen kanssa. Potilasasiamiehen ja sosiaaliasiamiehen palvelut ovat maksuttomia. Oiva Oksman toimii potilasasiamiehenä Kesälahden, Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven kuntien perusterveydenhuollossa sekä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Yhteystiedot: p , oiva.oksman(at)jns.fi Kaijaleena Räisänen toimii sosiaaliasiamiehenä Kesälahden, Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven kuntien yksityisen ja julkisen sosiaalihuollon palveluissa. Yhteystiedot: puh , kaijaleena.raisanen(at)jns.fi, Joensuun kaupunki, Sepänkatu 33 A, Joensuu III KELAN PALVELUNUMEROT Kelan toimistoissa ei ole puhelinpalvelua. Puhelimitse sinua neuvovat palvelunumerot ma pe klo Numerosta tavoitat juuri sinun elämäntilanteeseesi perehtyneen palveluneuvojan. Kansaneläke, työeläke, eläkkeensaajan asumistuki Eläkettä saavan hoitotuki, keliakiakorvaus Lääkekorvaukset, matkakorvaukset Kela ei peri maksua Kelaan soitetusta puhelusta. Maksut määräytyvät soittajan operaattorin hinnaston mukaisesti. Kiinteästä verkosta soitettaessa paikallisverkkomaksu (pvm). Matkapuhelimesta soitettaessa matkapuhelinmaksu (mpm).

25 24 IV VETERAANITYÖNTEKIJÄT JA VETERAANIJÄRJESTÖT Helli-liikelaitoksessa: Veteraanikuntoutusasiat: Tiina Lintumäki p (ma-pe klo 8-9), tiina.lintumaki(at)kitee.fi Ikäihmisten palvelut: palveluohjaaja Hannu Tiittanen, p Valtiokonttori: Sotilasvamma- ja veteraaniasioiden asiakaspalvelu: p Suomessa asuvien rintamaveteraanien kuntoutus: - Merja Längman, p. (09) ja Ritva Brinck, p. (09) Erityisryhmien kuntoutus ja rintama-avustukset: p. (09) VETERAANIJÄRJESTÖT Kiteen Sotainvalidit ry: - pj Arvo Kinnari p , arvo.kinnari@suomi24.fi - siht. Mikko Turunen p , mikko.turunen39@luukku.com - Tohmajärven sotainvalidien yhdyshenkilö Mikko Turtiainen p , mikko.turti@suomi24.fi - Kesälahden sotainvalidien yhdyshenkilö Erkki Lehtinen p Kiteen Sotaveteraanit ry - pj Arvo Kinnari p , arvo.kinnari@suomi24.fi - siht. Valto Ellonen p , valtoellonen@suomi24.fi - yhdyshenkilö/sosiaalineuvoja Kirsti Rautiainen p , kirsti.rautiainen(at)tel .fi Kiteen Rintamaveteraanit ry - pj Kalervo Rinne p , rinne.kalervo@luukku.com - siht. Veikko Mattila p