Minäpystyvyysjaarvokasvanh uus -muistio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Minäpystyvyysjaarvokasvanh uus -muistio"

Transkriptio

1 Minäpystyvyysjaarvokasvanh uus -muistio Aktiivisen oppimisen ja ikääntymisen edistäminen vähäosaisten senioreiden keskuudessa

2 1 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio Projektin otsikko: Aktiivisen oppimisen ja ikääntymisen edistäminen vähäosaisten senioreiden parissa Projektin numero: Alaohjelma: Projektin verkkosivu: LLP PT-GRUNDTVIG-GMP Grundtvig Multilateral Projects Laadintapäivä: PALADIN-koordinaattori: WP6-koordinaattori: WP6-koordinointiorganisaatio: Association VIDA. Intergenerational Valorisation and Active Development Gabor Dombi INFORUM [Forum of Hungarian IT Organizations for Information Society] puhelin: sähköposti: Tekijät: Faragó, J. (Ed.), Dombi, G., Oliveira, A. L., Fiordelli, M., Zarifis, G., & Pinto, T. A. Tämä projekti on rahoitettu Euroopan Komission tuella. Tämä julkaisu kuvastaa vain sen tekijöiden mielipiteitä, eikä Komissiota voi pitää vastuussa siitä, miten sen sisältämää tietoa käytetään. Asiakirjaa voi vapaasti kopioida ja levittää sillä edellytyksellä, että muutoksia ei tehdä, että lähde tunnustetaanja että tämä tekijänoikeusilmoitus säilyy asiakirjassa.

3 2 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio Sisällysluettelo Johdanto IOO-lähestymistavan sosiaaliset näkökulmat... 3 PALADIN-projektin tutkimustulokset...erro! Marcador não definido. 1. Kansalaisuus Koulutus Terveys Aktiivisuus Talous... 8 Pääperiaatteet (Yksilölliset näkökulmat senioreiden tarpeiden tunnistaminen)... 8 Toimintaperiaatteet Viitteet Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta... 12

4 3 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio Johdanto IOO lähestymistavan sosiaaliset näkökulmat Sosiaalinen tarve Yhteiskunnan kehitystasoa voidaan mitata sillä, miten hyvin se kohtelee senioreitaan. Itse asiassa seniorit kohtaavat enemmän vaikeuksia kuin eurooppalaisten yhteiskuntien enemmistöt. Eräiden senioriryhmien mukaan suurimmassa osassa EU:n uusia jäsenvaltioita yli 50- vuotiaat työntekijät eivät ehkä onnistu löytämään työtä, mistä johtuen eläkeläisillä (koulutuksestaan riippumatta) ei ole mitään toivoa saada apua yhteiskunnalta. 1 Jos heidän tulonsa laskevat, on olemassa vakava riski, että heidän yhteiskunnalta saamansa tunnustus heikkenee jaheidän ihmissuhdeverkostonsa romahtavat. Nämä vähäosaiset seniorit saattavat tuntea, että heitä ei enää tarvita; lisäksi heidän täytyy taistella toimeentulonsa puolesta käyttämällä rajoitettuja tulojaan parhaalla mahdollisella tavalla, samalla kilpaillen nuorempien kanssa. Vaikka keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä on nousussa, se on matalampi eteläisissä ja itäisissä maissa Länsi- ja Pohjois-Eurooppaan verrattuna. Kontaktin katkeaminen yhteiskuntaan saattaa johtaa psykosomaattisten sairauksien kehittymiseen ja lisääntyviin lääketieteellisiin ongelmiin. Tämän seurauksena yhteiskunnan huomion puute johtaa myös kasvaviin yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Muuttuvan maailman vaatimukset Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut teknis-teknologinen vallankumous, joka on vaikuttanut suoraan senioreiden elämänlaatuun. Informaatioteknologian ja uuden tiedon tarve kasvaa. Myös ikäihmiset ovat myöntäneet suuren osan näiden asioiden hyödyistä. (Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita matkapuhelimet, joita ikäihmiset usein käyttävät avun hälyttämiseen.) Kuitenkaan senioreiden tarpeisiin ei aina vastata 2.Sen sijaan vähemmistössä olevat iäkkäiden sukupolvien onnekkaammat jäsenet (ensisijaisesti paremmin toimeen tulevat ja 1 unkarilaisen tutkimuslaitoksen TARKIn tekemä tutkimus ikäsyrjinnästä) 2 IKT helyzetelemzés 2010 végén (Raportti vallitsevasta ICT-tilanteesta vuoden 2010 lopulta)

5 4 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio korkeammin koulutetut) etsivät mahdollisuuksiatulla uuden maailman aktiivisiksi jäseniksi. He osallistuvat usein edullisille tai ilmaisille kursseille, ja he ovat myös aktiivisempia hyödyntämään mahdollisuuksia omatoimiseen oppimiseen. Sen sijaan vähäosaisiin kuuluvat yksineläjät, kaukana kaupungeista ja koulutuskeskuksista asuvat, pienituloiset ja vähänkoulutetut. Uusi tieto, uudet teknologiat ja mahdollisuudet eivät saavuta heitä tai saavuttavat vasta pitkän ajan jälkeen. PALADIN-projektin tutkimustulokset PALADIN-projektin tarkoituksena on edesauttaa yli 50-vuotiaiden, huonon kilpailukyvyn omaavien vähäosaisten senioreiden voimaannuttamista ja kehittää välineitä omatoimisen oppimisen valmiuksien tehostamiseen. Yksi PALADIN-projektin päätavoitteista oli laatia viisi asteikkoa vähäosaisten senioreiden itseohjautuvuuden arvioimiseen terveyden, aktiivisuuden, koulutuksen, kansalaisuuden ja talouden alueilla. Toimintatasolla tarkoituksena oli laatia tieteellisesti päteviä asteikkoja, jotka ovat samallasekä visuaalisesti miellyttäviä että helppoja käyttää ja ymmärtää. Ottaen huomioon, että itseohjautuvalla oppimisella ja minäpystyvyydellä itseohjautuvassa oppimisessa on hyvin läheinen yhteys, (Hoban & Sersland, 1999, 2000; Oliveira & Simões, 2001, 2006; Oliveira, 2005, 2009), on asteikot kehitetty näistä kahdesta teoreettisestakäsitteestä: itseohjautuva oppiminen ja minäpystyvyys. Oppimisen ja muuttuvien sosiaalisten olosuhteiden nousevan paradigman valossa PALADIN-projekti painottaa terveyden, aktiivisuuden, koulutuksen, kansalaisuuden ja taloudenolevan yhteiskuntiemme toimimisen avainalueita jakorostaa, ettämeidän tarvitsee vahvistaa kykyämme oppia ja kehittyä edellämainituilla osa-alueillakeinona voimaannuttaa ihmisiä, etenkin vähäosaisia senioreita 3. (Oliveira et al., 2011) 3 yleisesti ottaen vähäosaiset ovat eurooppalaisella sosiaalipolitiikan agendalla se ihmisryhmä, jolla on riittämättömät oppimisresurssit, koska heidän pääsynsä oppimismahdollisuuksien tarjoajien pariin on(useista syistä johtuen) rajallinen tai rajoitettu. Ryhmään kuuluvat työttömät, koulutuksensa keskeyttäneet, siirtolaiset, ammattitaidottomat ja heikosti ammattitaitoiset, henkisistä tai fyysisistä vaikeuksista kärsivät ja ikäihmiset (50+). Georgios K. Zarifis (2011). Disadvantaged seniors: Main identifiers (http://projectpaladin.eu/wp-content/uploads/2010/11/7c.pdf )

6 5 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio Tutkimusmetodin ensimmäinen vaiheoli määritellä olennaisiksi toiminnan alueiksi seuraavat viisi: terveys, aktiivisuus, koulutus, kansalaisuus ja talous. Pilottitutkimuksia on toteutettu senioreiden keskuudessa Portugalissa (Coimbra ja Lousada), Espanjassa (Zaragoza), Kreikassa (Thessaloniki), Sveitsissä(Lugano), Unkarissa (Budapest) ja Maltalla (useita kuntia ja kaupunkeja ympäri maata). Tutkimusta varten määritelty kohdeväestö oli yli 50-vuotiaat vähän koulutetut seniorit,joilla on huono kilpailukyky ja alhainen tulotaso (Zarifis, 2010). Seuraava vaihe oli lopullisten tutkimusten toteuttaminen lyhennetyillä ja parannetuilla asteikoilla kaikissa maissa suuremmilla otoksilla. Näin ollen paljon (kvantitatiivista ja kvalitatiivista) tietoa on kerätty vähäosaisilta senioreilta tutkimukseen osallistuneissa maissa, vaikka sitä ei voitu pitää edustavana otoksena kunkin maan vähäosaisesta senioriväestöstä. Alla annetaan lyhyt yhteenveto jokaisesta alueesta. 1. Kansalaisuus Mitä tulee kvantitatiiviseen dataan, Kreikasta saatu otos antoiheikoimmat tulokset (keskiarvo=116,03), jonka jälkeen tuli Espanja (keskiarvo=142,81). Unkari (keskiarvo=153,62) Sveitsi (keskiarvo=156,46), Malta (keskiarvo=159,52) ja Portugali (keskiarvo=162,51) saavuttivat korkeimmat arvot, mikä osoittaa, että maiden seniorit ovat varmempia toimimaan kansalaisuuden asenteiden ja käytöksen mukaan. Kvalitatiiviset tulokset Portugalista ja Maltalta osoittivat, että näiden kahden maan seniorit näkivät itsensä hyvinä kansalaisina ja että he perustivat näkemyksensä kahteen asiaan: he auttavat muitaja he (etupäässä maltalaiset seniorit) tuntevat olevansa hyvin integroituneita yhteiskuntaanja kykeneviä antamaan oman panoksensa yhteisen hyvän puolesta. Sveitsistä saadussa otoksessa eräs seniori totesi, että joskus ihmiset kohtelevat ikäihmisiä aivan kuin heillä ei olisi mitään sanottavaa yhteiskunnallisessa elämässä. Muista otoksista löytyy joitain epätavallisia mielipiteitä, kuten: En hyväksy laiskoja ihmisiä (seniori espanjalaisessa otoksessa) ja Minä olen hyvä kansalainen. Minä jäin eläkkeelle 50 työvuoden jälkeen ja jatkoin vielä työssäkäyntiä (seniori Unkarin otoksessa). Erityisen vahvaa yhteiskunnallisen osallistumisen vakaumustasaattaa seurata halukkuus osallistua yhteiskunnalliseen elämään monipuolisten aktiviteettien kautta. PALADIN-projektissa tutkittujen aktiviteettien lisäksi virikeohjaajat saattavat huomata, että vahvan yhteisöllisen osallistumishalun omaavat ikäihmiset ovat avoimia osallistumaan poliittisiin tapahtumiin, auttamaan epävirallisesti asuinalueillaanja

7 6 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio järjestöissä, joissa he ovat jäseniä, sekä antamaan lahjoituksia arvokkaille yhteisöhankkeille. 2. Koulutus Mitä tulee itsevarmuuteen koulutuksen itseohjautuvuudessa, kvantitatiivinen data paljastaa myös että Kreikan otos tuotti heikoimmat tulokset(keskiarvo=81,47), jota seurasivat Malta (keskiarvo=129.68), Espanja (keskiarvo=141,11) ja Sveitsi (keskiarvo=142,94). Portugalilaiset (keskiarvo=162,72) ja unkarilaiset (keskiarvo=163,40) seniorit saavuttivat korkeimmat arvot, mikä osoittaa, että he ovat varmempiaottamaan vastuun omasta koulutuksestaan. Tällä alueella löydämme kaksi keskeistä ideaa kaikista maista. Ensinnäkin seniorit antoivat suuren arvon koulutukselle ja harjoittelulle, ja he pitivät näitä aktiviteetteja ja aloitteita ratkaisevina välineinä yksilöiden päivittäisen elämänlaadun edistämiselle. Toiseksi, joillakin senioreilla oli epäilyksiä sen suhteen, miten tehokkaasti koulutus- ja harjoitteluaktiviteetit voisivatmuuttaa ikäihmisten elämäntilannetta. Erityisesti Espanjan otoksessa osallistujat olivat taipuvaisia uskomaan, että ihmiset osallistuvat tällaisiin aktiviteetteihin kun niitä on tarjolla (ja senioreilla ei ole muutakaan tekemistä) tai kun he tarvitsevat niitä ammatillisista syistä. Unkarin otoksessa on mielenkiintoista huomata, että osallistujat pitivät informaatio- ja kommunikaatioteknologiakoulutusta tärkeänä. Sveitsissä monet seniorit painottivat, että eläköitymisen jälkeen monet kysymykset eivät enää koskeneet heitä. 3. Terveys Yleisesti ottaen seniorit ovat varmoja ottamaan vastuun omasta terveydestään, tosin tämä vaihteli maittain. Kvantitatiivisesti mitattuna Kreikan otos antoi heikoimmat tulokset (keskiarvo=116,39), jonka jälkeen tulivat Espanja (keskiarvo=132,01), Sveitsi (keskiarvo=138,08) ja Unkari (keskiarvo=140,23). Portugalin (keskiarvo=153,92) ja Maltan (keskiarvo=163.47) seniorit saivat korkeimmat tulokset, mikä osoittaa, että he tuntevat olevansa kykenevämpiä ottamaan vastuun omasta terveydestään. Portugalin otoksen seniorit ilmaisivat monia näkemyksiä suhteestaan terveyteen, mikä osoittaa, että tämä alue on heille hyvin tärkeä. Yleisesti ollaan yhtä mieltä siitä, ettäkaikkien tulisi noudattaa terveitä elämäntapoja kohentaakseen elämänlaatuaan. Lähes kaikki seniorit vakuuttavat tietävänsä mitä heidän tulee tehdä terveydentilansa parantamiseksi. Eräät mainitsivat kokeneensa joitain vaikeuksia ymmärtää

8 7 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio terveydenhoitoalan ammattilaisia, ja toiset tunnustivat rajalliset resurssinsa terveen elämäntyylin kehittämiseen. Muina esimerkkeinä mainittiin tarve harrastaa enemmän liikuntaa ja syödä terveellisemmin. 4. Aktiivisuus Kvantitatiivisesti mitattuna Kreikan otos antoi heikoimmat tulokset aktiivisuuden suhteen (keskiarvo=109,66).seuraavina tulivat Espanja (keskiarvo=134,24), Sveitsi (keskiarvo=139,22) ja Malta (keskiarvo=146,07). Portugalin (keskiarvo=151,73) ja Unkarin (keskiarvo=156,45) seniorit antoivat korkeimmat arvot, mikä osoittaa, että he ovatvarmempia osallistumaan monenlaisiin aktiviteetteihin (ammatillinen ja kulttuuritoiminta, vapaaehtois- ja yhdistystoiminta, vapaa-ajan vietto sekä henkilökohtainen ja sosiaalinen kehittyminen). Portugalilaiset seniorit osoittivat luontaista itsevarmuutta kyvyssään suoriutua päivittäisistä askareista, myös asuessaan vanhainkodeissa joissa heidän ei tarvitse osallistua näihin toimintoihin. Heillä oli taipumus luonnehtia itseään aktiivisiksi, ja jotkut heistä ilmaisivat halua lisätä päivittäisten aktiviteettien määrää jotta he voisivat palata työelämään tai jopa kehittää aktiviteetteja toisten auttamiseksi. Espanjan otoksessa jotkut seniorit olivat harmissaan, koska heillä oli liian vähän aikaa osallistua muunlaisiin aktiviteetteihin (monipuolistaa aktiviteettejaan) ja Kreikan otoksessa löydettiin kahdenlaisia mielipiteitä siitä, miten kiinnostuneita seniorit olivat aktiviteeteista: eräät heistä osoittivat halua löytää työtä jatoiset osoittivattäyttä kiinnostuksen puutetta minkäänlaisiin aktiviteetteihin osallistumiseen. Maltan ja Unkarin otoksissa senioreilla oli taipumusta korostaa aktiivisena pysymisen merkitystä ja tämän positiivisen ominaisuuden tuottamaa henkilökohtaista tyydytystä. Lisäksi Maltalla tutkimukseen osallistuneet korostivat perheen etenkin lasten ratkaisevaa roolia prosessissa, ja kreikkalaiset osallistujatolivat hyvin varovaisiakuvaillessaan pääaktiviteettejaan. Tällä alueella saadut hyvin positiiviset vastaukset saattavat merkitä sitä, että kykyjä arvostetaan suuresti ja että senioreilla on kiinnostustaylläpitää tai kehittää kykyjään. Kykyjensä käyttämisestä kiinnostuneet ikäihmiset saattavat olla avoimia monenlaisille aloille joilla he voivat hyödyntääkykyjään. Halukkuus olla asemassa, jossa voi osallistua monenlaisiin aktiviteetteihin voi johtaahaluun noudattaa joustavaa aikataulua. Kohdatessaan ikäihmisiä, jotka antavat suurta arvoa joustaville aikatauluille, voivat virikeohjaajat päätellä, että seniorit ovat

9 8 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio kiinnostuneita vaihtelevista aktiviteeteista. Tällä saattaa olla yhteys iäkkäämpiä työntekijöitä käsittelevään kirjallisuuteen, jonka mukaan ikäihmiset ovat erityisen kiinnostuneita työtehtävistä joissa työskentelyolosuhteet ovat joustavat. Seniorit, jotka ovat kiinnostuneita sekä työskentelystä että joustavuudesta työpaikoilla, saattavat haluta yhdistää palkkatyön muiden aktiviteettien kanssa. Suhteessa senioreiden aktiivisuuteeneräs ristiriita on otettava huomioon. Samalla kun vaatimukset eläkeiän nostosta ovat jatkuvasti yhteiskunnallisen keskustelun kohteena (tarkoituksena on supistaa yhteiskunnan velvollisuutta huolehtia ikäihmisistä)on myös selvää,että yli 50-vuotiailla työntekijöilläei ole mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Unkarin tilastokeskuksen mukaan tänä päivänä unkarilaisten eläkeläisten enemmistö osallistuisi työelämään viiden ensimmäisen eläkevuotensa aikana, mutta niiden eläkeläisten osuus jotka onnistuvat löytämään itselleen töitä on 0,5 3 prosenttia. 5. Talous Mitä tulee talousasioihin, espanjalaiset (keskiarvo=132,08) ja kreikkalaiset (keskiarvo=134,09) seniorit antoivat tutkimuksen heikoimmat tulokset Maltan (keskiarvo=146,52) tullessa seuraavana. Sveitsi (keskiarvo=155,05), Unkari (keskiarvo=156,31) ja Portugali (keskiarvo=156,93) saivat korkeimmat arvot, mikä osoittaa, että näiden maiden seniorit ovat varmempia ottamaan oman talouden hallintaansa. Tällä alueella on mahdollista löytää enemmän yhtäläisiänäkemyksiä kaikista otoksista, tosin espanjalaisten ja kreikkalaisten osallistujien vastaukset olivatvähemmän ilmaisevia. Yleisesti ottaen seniorit pitivät alhaista tulotasoa suurimpana ongelmanaan, koska se tarkoittaa, että heidän on tultava toimeen rajatulla budjetilla. Tästä huolimatta he ovat vakuuttuneita siitä, että he pystyvät löytämään parhaat ratkaisut tästä rajoituksesta selviämiseksi käyttämällä rahojaan säästäväisesti. Maltan ja Sveitsin otoksissa eräät seniorit mainitsivat perheen merkityksen taloudellisista vaikeuksista selviytymisessä. Pääperiaatteet (Yksilölliset näkökulmat senioreiden tarpeiden tunnistaminen) Itseohjautuvat oppijat ovat tulevaisuuden voittajia, koska heillä on kyky parantaa tietämystään koko elämänsä ajan (Collins, 2006). Kun yksilöt on opetettu itseohjautuvaan oppimiseen he pystyvät oppimaan vuodesta ja tilanteesta toiseen.

10 9 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio Itseohjautuvan oppimisen (IOO) kyvyt ovat perusta elinikäiselle oppimiselle... Jos itseohjautuvan oppimisen kyky on menestyksellisesti hankittu, se antaa oppilaille mahdollisuuden olla elinikäisiä oppijoita (Dynan, Cate & Rhee, 2008). Itseohjautuva oppiminen antaa mahdollisuuden parantaa elämänlaatua,sillä se antaa oppijoille oikeat työkalut elinikäiseen oppimiseen (Yamada, 1994). Itseohjautuvaa oppimista on kutsuttu enemmänkin elämäntavaksi kuin tekniikaksi sillä siinä olennaista on asenne,joka kestää joka tilanteessa ja kautta elämän (Clinton & Rieber, 2010). Voimme parantaa valmiutta itseoppimiseen jos ymmärrämme IOO:n osatekijöitä. Se korostaa autonomiaa, omakohtaista motivaatiota, personalisointia, itsekuria ja kriittistä ajattelua, ja voi auttaa oppijoitatulemaan keskittyneiksi, vilpittömiksi ja menestyviksi(ausburn 2002). (Clark, 2005). Itseohjautuva oppiminen on sitä tehokkaampaa mitä vahvempi oppijan sisäinen motivaatio on. Se nähdään myös tehokkaana voimana ennenaikaista rappeutumista ja riippuvuutta vastaan,koska se pystyy käynnistämään ihmisten motivaation oppia ja kehittyä. Lisäksi sen voimakasta potentiaalia voidaan käyttää kaikilla aloilla ja jokaisen oppijan kohdalla. Samanaikaisesti monet aikuisetkaan eivät ole täysin itseohjautuvia. Asia voidaan nähdä niin, että he sijaitsevat eri paikoissaitseohjautuvuuden jatkumolla, eräiden ollessa autonomisempia ja toisten riippuvaisempia. Alikoulutetut aikuiset ovat usein vähemmän itseohjautuvia kuin korkeammin koulutetut aikuiset (Terry,2006). Meidän täytyy erityisen huolellisesti rohkaista alikoulutettujen itseohjautuvuuttaja avustaa heitäjotta he voivat kasvattaa motivaatiotaan ja itseluottamustaan ja lisätä osallistumistaan oppimisaktiviteetteihin. Lisäksi seniorit eroavat toisistaan huomattavasti yksilöllisten eroavaisuuksien lisääntyessä ikääntymisen myötä. Kaikki ihmiset saavuttavat vanhuuden hyvin erilaisena koska he ovat kulkeneet varsin monenlaisia elämänpolkuja. Jokaisella iäkkäällä aikuisella on toiveita ja tulevaisuudensuunnitelmia. Itseohjautuvan oppimisen tarjoamille mahdollisuuksille on olennaistaprosessia edistävien työkalujen oikea käyttö. Teknologialla on tärkeä rooli modernissa yhteiskunnassa ja se voi palvella myös tutkimaamme asiaa. Kuten Clark on osoittanut tutkimuksessaan, myös (ja etenkin) huono-osaiset yhteisötvoivat hyötyä teknologian käytöstä. Chu ja Tsai (2009) korostavat, että internet-pohjainen oppiminen soveltuu erityisen hyvin vähäosaisille senioreille auttaen heitä (iältään ja yli 60-vuotiaita)

11 10 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio voittamaan oppimiselle asetetut esteet. Sen lisäksi internet on kätevin ja kustannustehokkain oppimisympäristö, joka voi tavoittaa jokaisen ihmisenja kestää koko eliniän. Näistä syistä johtuen se on väline joka sopii hyvin yhteen itseohjautuvan oppimisen kanssa. Toimintaperiaatteet (Suosituksia päättäjille, sosiaalipalveluille ja koulutusrakenteille) PALADIN-projektin tutkimustulosten ja projektiin osallistuneiden asiantuntijoiden kokemusten perusteellavoidaan antaa useita suosituksia toimintatapojen suhteen: Senioreiden itsetunto jatietoisuus senioreiden tarpeellisuudesta pitäisi palauttaa tukemalla ja kannustamallaerilaisia tietoisuutta lisääviä hankkeita. Senioreita koskevia asenteita pitäisi muuttaa jotta voidaan positiivisella tavalla muuttaa ikäihmisten minäkuvaa. Yli 50-vuotiaille tulee tarjota apua modernien taitojen ja tiedon hankkimisessa. Tämä edellyttää, että aikuiskoulutus ei keskity vain työelämän tarpeisiin; kaikkia elinikäisen oppimisen muotoja pitäisi tukea; kaikenlaista itseohjautuvaa oppimista pitäisi kannustaa, jotta seniorit voivat hankkia tarvitsemansa taidot. Terveys, aktiivisuus, koulutus, kansalaisuus, ja talous on vahvistettu senioreiden avainalueiksi. Heidän kykyjensä vahvistaminen näillä alueilla vaikuttaa välittömästi positiivisella tavalla jokapäiväiseen elämään. Senioreiden valmiutta itseohjautuvaan oppimiseen voidaan tukea onlinetai offline-koulutuksella, mikä takaa tutoroidun itseoppimisenjoka asutuskeskuksessa, joka kaupunginosassa, yliopistossa, kulttuurikeskuksessa ja kirjastossa. Ikäihmisten itseohjautuvan oppimisen mentorin tai seniorikouluttajan tehtävää pitää kehittää uutena kutsumusammattina (aikuiskoulutuksen avulla). Tutorintia, neuvontaa ja kaikkia seniorikoulutuksen muotoja ei tulisi rajata vain senioreihin. Sukupolvien välistä oppimista pitäisi edistää, ei ainoastaan joustavana tapana tehostaa oppimista, vaan myös keinonatukea solidaarisuutta ja yhteiskunnan koheesiota. Senioreiden omatoimista järjestäytymistä tulisi tukea vapaa-ajan vietossa, oppimisessaja työllistymisessä. On kuitenkin tärkeää painottaa, että

12 11 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio itseohjautuvuus on useimpien yrittäjien perimässä ja omatoimista oppimista tulee edistää,koska se voi olla merkittävässä roolissaikäihmisten yrittäjäkoulutuksen onnistumisessa. Mm. PALADIN-projektin kehittämien välineiden käyttöä ikäihmisten itseohjautuvan oppimisen valmiuksien parantamiseksi on edistettävä maailmanlaajuisesti. Vanhemman sukupolven jäsenet ovat halukkaampia omaksumaan tiedon samanikäisiltä ihmisiltä. Tämä asenne saatetaan voittaa sukupolvien välisten välittäjien avulla. Vanhempia ihmisiä tulisi voimaannuttaa ja auttaa suuntaan jokavahvistaa heidän omatoimisuutensa minäpystyvyyttä. Joko yksintai yhteistyössä muiden sukupolvien kanssa, ikäihmisissä on suuri yrittäjäpotentiaali jota voidaan käyttää omien yritysten luomiseen (kannattavien tai ei-kannattavien). Yrittäjäkoulutusta yhdessä kansallisten senioriyrittäjäkoulutusohjelmien kanssa tulisi kehittää. PALADIN-tutkimus myös vahvisti joitakin kirjallisuuden tukemia näkökulmia, kuten niitä, joitatulisi kunnioittaaoppimisohjelmia suunniteltaessa: Oppijoiden tulisi antaa päättää mitä, miten ja milloin he oppivat (oppijan ei tarvitse sopia ohjelmaan; ohjelman tulisi sopia oppijalle). Aikuisoppijoidenkehitystarpeitapitäisikunnioittaa. Yksilölliset erot tulisi ottaa huomioon. Oppijoiden omaa tahtia tulisi kunnioittaa: omatahtinen oppiminen on tilaisuus edistyä paljon nopeampaan tai hitaampaan tahtiin, riippuen kustakin oppijasta. Jokainen tarvitsee oman aikansa. Joustaviaosallistumisohjelmiapitäisitarjota. Ystävällisiä ja miellyttäviä oppimisympäristöjä tulee luoda. Oppimiseen osallistumisen esteet on poistettava. Oppijoiden keskinäistä riippuvuutta pitäisi vaalia. Yleisesti tunnustetaan, että elinikäisen oppimisen strategioiden pitäisi löytää joustavampia ja houkuttelevampia väyliä (Council, 2009), minkä tähden itseohjautuvan oppimisen potentiaalia tulee pitää hyvin tehokkaana työkaluna senioreiden

13 12 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio itseohjautuvan oppimisen valmiuden kohentamiseen, varsinkinvähäosaisempien senioreiden kohdalla. Viitteet Oliveira, A. L., Vieira, C., Nogueira, S., Lima, M., Alcoforado, L., & Ferreira, J. A. (2011). PALADIN, WP3 development Report: Development of Self-directed Learning Readiness Scales for disadvantage seniors in health, activity, education, citizenship and finances.coimbra: Universidade, Faculdade de Psicologia e de Ciências da Educação. Collins, A. (2006). How society can foster self-directed learning. Human Development,49(4), Dynan, L., Cate, T., & Rhee, K. (2008).The impact of learning structure on students readiness for self-directed learning.journal of Education for Business, 84(2), Clark, K. (2005). Serving underserved communities with instructional technologies: Giving them what they need, not what you want. Urban Education, 40(4), Council (2009).Council conclusions of 12 May 2009 on a strategic framework for European cooperation in education and training ( ET 2020 ). OJ C (2009/C 119/02).Council of the European Union. Zarifis, G. (2010). Disadvantage seniors in Europe: Main identifiers: A desk research approach. In Chu, R. J.-C., & Tsai, C.-C. (2009). Self-directed learning readiness, internet selfefficacy and preferences towards constructivist internet-based learning environments among higher-aged adults.journal of Computer Assisted Learning, 25(5), Terry, M. (2006). Self-directed learning by undereducated adults. Educational Research Quarterly, 29(4), Aiheeseenliittyvääkirjallisuutta Clinton, G., &Rieber, L. P. (2010). The Studio experience at the University of Georgia: an example of constructionist learning for adults. Educational Technology Research and Development, 58(6),

14 13 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio McMillan, S. J., & Macias, W. (2008). Strengthening the safety net for online seniors: factors influencing differences in health information seeking among older internet users.journal of health communication, 13(8), McMillan, S., Avery, E. J., & Macias, W. (2008). From Have Nots To Watch Dogs. Information, Communication & Society, 11(5), Yamada, Masayuki (Department of Education, Akita University, Akita, J. (1994). Yamada 1994.pdf.Educational Gerontology,

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena?

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Raimo Vuorinen, KT ELGPN -koordinaattori Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos KEHA-keskus & VOKES Webinaari 25.8.2015 klo 13.00-14.00 Koettuja

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot

Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot Hyvät perustaidot kunniaan Helsinki 17.11.2015 Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot PIAAC-tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto antero.malin@jyu.fi Kansainvälinen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa GRUNDTVIG-ohjelma - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa Grundtvig-ohjelma Monialaista aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä useilla aikuiskoulutuksen kehittämisalueilla Tarjoaa

Lisätiedot

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Työnantajan tukemaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa yhteisöissä ja yhdistyksissä Kolmikantayhteistyötä: 1) työnantaja 2) työntekijä 3) vapaaehtoisorganisaatiot/lähiyhteisö

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU Miksi viides palveluväylä (uudet sukupolvet palvelu) - Mahdollistaa tehokkaan väylän paikkakunnan nuorten tukemiseen - Tarvitaan

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu. Raporttien yhteenveto vuodelta 2011

Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu. Raporttien yhteenveto vuodelta 2011 Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu Raporttien yhteenveto vuodelta 2011 Verkostotapaaminen 19.4.2012 Seurantatietoja Aloittaneet, valmistuneet ja keskeyttäneet opiskelijat koulutusaloittain 300 259

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Tosielämä on moninkertaisesti monimutkaisempaa kuin paraskaan oppikirja voi kertoa. Supreme-mentorointiohjelma vastaa tähän haasteeseen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Pelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016

Pelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016 Pelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016 Jonna Koivisto Tutkija Game Research Lab Prof. Frans Mäyrä Tutkimusta mm. liikuntaa ja terveyttä edistävien

Lisätiedot