Minäpystyvyysjaarvokasvanh uus -muistio
|
|
- Kalle Mikkola
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Minäpystyvyysjaarvokasvanh uus -muistio Aktiivisen oppimisen ja ikääntymisen edistäminen vähäosaisten senioreiden keskuudessa
2 1 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio Projektin otsikko: Aktiivisen oppimisen ja ikääntymisen edistäminen vähäosaisten senioreiden parissa Projektin numero: Alaohjelma: Projektin verkkosivu: LLP PT-GRUNDTVIG-GMP Grundtvig Multilateral Projects Laadintapäivä: PALADIN-koordinaattori: WP6-koordinaattori: WP6-koordinointiorganisaatio: Association VIDA. Intergenerational Valorisation and Active Development Gabor Dombi INFORUM [Forum of Hungarian IT Organizations for Information Society] puhelin: sähköposti: Tekijät: Faragó, J. (Ed.), Dombi, G., Oliveira, A. L., Fiordelli, M., Zarifis, G., & Pinto, T. A. Tämä projekti on rahoitettu Euroopan Komission tuella. Tämä julkaisu kuvastaa vain sen tekijöiden mielipiteitä, eikä Komissiota voi pitää vastuussa siitä, miten sen sisältämää tietoa käytetään. Asiakirjaa voi vapaasti kopioida ja levittää sillä edellytyksellä, että muutoksia ei tehdä, että lähde tunnustetaanja että tämä tekijänoikeusilmoitus säilyy asiakirjassa.
3 2 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio Sisällysluettelo Johdanto IOO-lähestymistavan sosiaaliset näkökulmat... 3 PALADIN-projektin tutkimustulokset...erro! Marcador não definido. 1. Kansalaisuus Koulutus Terveys Aktiivisuus Talous... 8 Pääperiaatteet (Yksilölliset näkökulmat senioreiden tarpeiden tunnistaminen)... 8 Toimintaperiaatteet Viitteet Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta... 12
4 3 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio Johdanto IOO lähestymistavan sosiaaliset näkökulmat Sosiaalinen tarve Yhteiskunnan kehitystasoa voidaan mitata sillä, miten hyvin se kohtelee senioreitaan. Itse asiassa seniorit kohtaavat enemmän vaikeuksia kuin eurooppalaisten yhteiskuntien enemmistöt. Eräiden senioriryhmien mukaan suurimmassa osassa EU:n uusia jäsenvaltioita yli 50- vuotiaat työntekijät eivät ehkä onnistu löytämään työtä, mistä johtuen eläkeläisillä (koulutuksestaan riippumatta) ei ole mitään toivoa saada apua yhteiskunnalta. 1 Jos heidän tulonsa laskevat, on olemassa vakava riski, että heidän yhteiskunnalta saamansa tunnustus heikkenee jaheidän ihmissuhdeverkostonsa romahtavat. Nämä vähäosaiset seniorit saattavat tuntea, että heitä ei enää tarvita; lisäksi heidän täytyy taistella toimeentulonsa puolesta käyttämällä rajoitettuja tulojaan parhaalla mahdollisella tavalla, samalla kilpaillen nuorempien kanssa. Vaikka keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä on nousussa, se on matalampi eteläisissä ja itäisissä maissa Länsi- ja Pohjois-Eurooppaan verrattuna. Kontaktin katkeaminen yhteiskuntaan saattaa johtaa psykosomaattisten sairauksien kehittymiseen ja lisääntyviin lääketieteellisiin ongelmiin. Tämän seurauksena yhteiskunnan huomion puute johtaa myös kasvaviin yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Muuttuvan maailman vaatimukset Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut teknis-teknologinen vallankumous, joka on vaikuttanut suoraan senioreiden elämänlaatuun. Informaatioteknologian ja uuden tiedon tarve kasvaa. Myös ikäihmiset ovat myöntäneet suuren osan näiden asioiden hyödyistä. (Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita matkapuhelimet, joita ikäihmiset usein käyttävät avun hälyttämiseen.) Kuitenkaan senioreiden tarpeisiin ei aina vastata 2.Sen sijaan vähemmistössä olevat iäkkäiden sukupolvien onnekkaammat jäsenet (ensisijaisesti paremmin toimeen tulevat ja 1 unkarilaisen tutkimuslaitoksen TARKIn tekemä tutkimus ikäsyrjinnästä) 2 IKT helyzetelemzés 2010 végén (Raportti vallitsevasta ICT-tilanteesta vuoden 2010 lopulta)
5 4 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio korkeammin koulutetut) etsivät mahdollisuuksiatulla uuden maailman aktiivisiksi jäseniksi. He osallistuvat usein edullisille tai ilmaisille kursseille, ja he ovat myös aktiivisempia hyödyntämään mahdollisuuksia omatoimiseen oppimiseen. Sen sijaan vähäosaisiin kuuluvat yksineläjät, kaukana kaupungeista ja koulutuskeskuksista asuvat, pienituloiset ja vähänkoulutetut. Uusi tieto, uudet teknologiat ja mahdollisuudet eivät saavuta heitä tai saavuttavat vasta pitkän ajan jälkeen. PALADIN-projektin tutkimustulokset PALADIN-projektin tarkoituksena on edesauttaa yli 50-vuotiaiden, huonon kilpailukyvyn omaavien vähäosaisten senioreiden voimaannuttamista ja kehittää välineitä omatoimisen oppimisen valmiuksien tehostamiseen. Yksi PALADIN-projektin päätavoitteista oli laatia viisi asteikkoa vähäosaisten senioreiden itseohjautuvuuden arvioimiseen terveyden, aktiivisuuden, koulutuksen, kansalaisuuden ja talouden alueilla. Toimintatasolla tarkoituksena oli laatia tieteellisesti päteviä asteikkoja, jotka ovat samallasekä visuaalisesti miellyttäviä että helppoja käyttää ja ymmärtää. Ottaen huomioon, että itseohjautuvalla oppimisella ja minäpystyvyydellä itseohjautuvassa oppimisessa on hyvin läheinen yhteys, (Hoban & Sersland, 1999, 2000; Oliveira & Simões, 2001, 2006; Oliveira, 2005, 2009), on asteikot kehitetty näistä kahdesta teoreettisestakäsitteestä: itseohjautuva oppiminen ja minäpystyvyys. Oppimisen ja muuttuvien sosiaalisten olosuhteiden nousevan paradigman valossa PALADIN-projekti painottaa terveyden, aktiivisuuden, koulutuksen, kansalaisuuden ja taloudenolevan yhteiskuntiemme toimimisen avainalueita jakorostaa, ettämeidän tarvitsee vahvistaa kykyämme oppia ja kehittyä edellämainituilla osa-alueillakeinona voimaannuttaa ihmisiä, etenkin vähäosaisia senioreita 3. (Oliveira et al., 2011) 3 yleisesti ottaen vähäosaiset ovat eurooppalaisella sosiaalipolitiikan agendalla se ihmisryhmä, jolla on riittämättömät oppimisresurssit, koska heidän pääsynsä oppimismahdollisuuksien tarjoajien pariin on(useista syistä johtuen) rajallinen tai rajoitettu. Ryhmään kuuluvat työttömät, koulutuksensa keskeyttäneet, siirtolaiset, ammattitaidottomat ja heikosti ammattitaitoiset, henkisistä tai fyysisistä vaikeuksista kärsivät ja ikäihmiset (50+). Georgios K. Zarifis (2011). Disadvantaged seniors: Main identifiers ( )
6 5 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio Tutkimusmetodin ensimmäinen vaiheoli määritellä olennaisiksi toiminnan alueiksi seuraavat viisi: terveys, aktiivisuus, koulutus, kansalaisuus ja talous. Pilottitutkimuksia on toteutettu senioreiden keskuudessa Portugalissa (Coimbra ja Lousada), Espanjassa (Zaragoza), Kreikassa (Thessaloniki), Sveitsissä(Lugano), Unkarissa (Budapest) ja Maltalla (useita kuntia ja kaupunkeja ympäri maata). Tutkimusta varten määritelty kohdeväestö oli yli 50-vuotiaat vähän koulutetut seniorit,joilla on huono kilpailukyky ja alhainen tulotaso (Zarifis, 2010). Seuraava vaihe oli lopullisten tutkimusten toteuttaminen lyhennetyillä ja parannetuilla asteikoilla kaikissa maissa suuremmilla otoksilla. Näin ollen paljon (kvantitatiivista ja kvalitatiivista) tietoa on kerätty vähäosaisilta senioreilta tutkimukseen osallistuneissa maissa, vaikka sitä ei voitu pitää edustavana otoksena kunkin maan vähäosaisesta senioriväestöstä. Alla annetaan lyhyt yhteenveto jokaisesta alueesta. 1. Kansalaisuus Mitä tulee kvantitatiiviseen dataan, Kreikasta saatu otos antoiheikoimmat tulokset (keskiarvo=116,03), jonka jälkeen tuli Espanja (keskiarvo=142,81). Unkari (keskiarvo=153,62) Sveitsi (keskiarvo=156,46), Malta (keskiarvo=159,52) ja Portugali (keskiarvo=162,51) saavuttivat korkeimmat arvot, mikä osoittaa, että maiden seniorit ovat varmempia toimimaan kansalaisuuden asenteiden ja käytöksen mukaan. Kvalitatiiviset tulokset Portugalista ja Maltalta osoittivat, että näiden kahden maan seniorit näkivät itsensä hyvinä kansalaisina ja että he perustivat näkemyksensä kahteen asiaan: he auttavat muitaja he (etupäässä maltalaiset seniorit) tuntevat olevansa hyvin integroituneita yhteiskuntaanja kykeneviä antamaan oman panoksensa yhteisen hyvän puolesta. Sveitsistä saadussa otoksessa eräs seniori totesi, että joskus ihmiset kohtelevat ikäihmisiä aivan kuin heillä ei olisi mitään sanottavaa yhteiskunnallisessa elämässä. Muista otoksista löytyy joitain epätavallisia mielipiteitä, kuten: En hyväksy laiskoja ihmisiä (seniori espanjalaisessa otoksessa) ja Minä olen hyvä kansalainen. Minä jäin eläkkeelle 50 työvuoden jälkeen ja jatkoin vielä työssäkäyntiä (seniori Unkarin otoksessa). Erityisen vahvaa yhteiskunnallisen osallistumisen vakaumustasaattaa seurata halukkuus osallistua yhteiskunnalliseen elämään monipuolisten aktiviteettien kautta. PALADIN-projektissa tutkittujen aktiviteettien lisäksi virikeohjaajat saattavat huomata, että vahvan yhteisöllisen osallistumishalun omaavat ikäihmiset ovat avoimia osallistumaan poliittisiin tapahtumiin, auttamaan epävirallisesti asuinalueillaanja
7 6 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio järjestöissä, joissa he ovat jäseniä, sekä antamaan lahjoituksia arvokkaille yhteisöhankkeille. 2. Koulutus Mitä tulee itsevarmuuteen koulutuksen itseohjautuvuudessa, kvantitatiivinen data paljastaa myös että Kreikan otos tuotti heikoimmat tulokset(keskiarvo=81,47), jota seurasivat Malta (keskiarvo=129.68), Espanja (keskiarvo=141,11) ja Sveitsi (keskiarvo=142,94). Portugalilaiset (keskiarvo=162,72) ja unkarilaiset (keskiarvo=163,40) seniorit saavuttivat korkeimmat arvot, mikä osoittaa, että he ovat varmempiaottamaan vastuun omasta koulutuksestaan. Tällä alueella löydämme kaksi keskeistä ideaa kaikista maista. Ensinnäkin seniorit antoivat suuren arvon koulutukselle ja harjoittelulle, ja he pitivät näitä aktiviteetteja ja aloitteita ratkaisevina välineinä yksilöiden päivittäisen elämänlaadun edistämiselle. Toiseksi, joillakin senioreilla oli epäilyksiä sen suhteen, miten tehokkaasti koulutus- ja harjoitteluaktiviteetit voisivatmuuttaa ikäihmisten elämäntilannetta. Erityisesti Espanjan otoksessa osallistujat olivat taipuvaisia uskomaan, että ihmiset osallistuvat tällaisiin aktiviteetteihin kun niitä on tarjolla (ja senioreilla ei ole muutakaan tekemistä) tai kun he tarvitsevat niitä ammatillisista syistä. Unkarin otoksessa on mielenkiintoista huomata, että osallistujat pitivät informaatio- ja kommunikaatioteknologiakoulutusta tärkeänä. Sveitsissä monet seniorit painottivat, että eläköitymisen jälkeen monet kysymykset eivät enää koskeneet heitä. 3. Terveys Yleisesti ottaen seniorit ovat varmoja ottamaan vastuun omasta terveydestään, tosin tämä vaihteli maittain. Kvantitatiivisesti mitattuna Kreikan otos antoi heikoimmat tulokset (keskiarvo=116,39), jonka jälkeen tulivat Espanja (keskiarvo=132,01), Sveitsi (keskiarvo=138,08) ja Unkari (keskiarvo=140,23). Portugalin (keskiarvo=153,92) ja Maltan (keskiarvo=163.47) seniorit saivat korkeimmat tulokset, mikä osoittaa, että he tuntevat olevansa kykenevämpiä ottamaan vastuun omasta terveydestään. Portugalin otoksen seniorit ilmaisivat monia näkemyksiä suhteestaan terveyteen, mikä osoittaa, että tämä alue on heille hyvin tärkeä. Yleisesti ollaan yhtä mieltä siitä, ettäkaikkien tulisi noudattaa terveitä elämäntapoja kohentaakseen elämänlaatuaan. Lähes kaikki seniorit vakuuttavat tietävänsä mitä heidän tulee tehdä terveydentilansa parantamiseksi. Eräät mainitsivat kokeneensa joitain vaikeuksia ymmärtää
8 7 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio terveydenhoitoalan ammattilaisia, ja toiset tunnustivat rajalliset resurssinsa terveen elämäntyylin kehittämiseen. Muina esimerkkeinä mainittiin tarve harrastaa enemmän liikuntaa ja syödä terveellisemmin. 4. Aktiivisuus Kvantitatiivisesti mitattuna Kreikan otos antoi heikoimmat tulokset aktiivisuuden suhteen (keskiarvo=109,66).seuraavina tulivat Espanja (keskiarvo=134,24), Sveitsi (keskiarvo=139,22) ja Malta (keskiarvo=146,07). Portugalin (keskiarvo=151,73) ja Unkarin (keskiarvo=156,45) seniorit antoivat korkeimmat arvot, mikä osoittaa, että he ovatvarmempia osallistumaan monenlaisiin aktiviteetteihin (ammatillinen ja kulttuuritoiminta, vapaaehtois- ja yhdistystoiminta, vapaa-ajan vietto sekä henkilökohtainen ja sosiaalinen kehittyminen). Portugalilaiset seniorit osoittivat luontaista itsevarmuutta kyvyssään suoriutua päivittäisistä askareista, myös asuessaan vanhainkodeissa joissa heidän ei tarvitse osallistua näihin toimintoihin. Heillä oli taipumus luonnehtia itseään aktiivisiksi, ja jotkut heistä ilmaisivat halua lisätä päivittäisten aktiviteettien määrää jotta he voisivat palata työelämään tai jopa kehittää aktiviteetteja toisten auttamiseksi. Espanjan otoksessa jotkut seniorit olivat harmissaan, koska heillä oli liian vähän aikaa osallistua muunlaisiin aktiviteetteihin (monipuolistaa aktiviteettejaan) ja Kreikan otoksessa löydettiin kahdenlaisia mielipiteitä siitä, miten kiinnostuneita seniorit olivat aktiviteeteista: eräät heistä osoittivat halua löytää työtä jatoiset osoittivattäyttä kiinnostuksen puutetta minkäänlaisiin aktiviteetteihin osallistumiseen. Maltan ja Unkarin otoksissa senioreilla oli taipumusta korostaa aktiivisena pysymisen merkitystä ja tämän positiivisen ominaisuuden tuottamaa henkilökohtaista tyydytystä. Lisäksi Maltalla tutkimukseen osallistuneet korostivat perheen etenkin lasten ratkaisevaa roolia prosessissa, ja kreikkalaiset osallistujatolivat hyvin varovaisiakuvaillessaan pääaktiviteettejaan. Tällä alueella saadut hyvin positiiviset vastaukset saattavat merkitä sitä, että kykyjä arvostetaan suuresti ja että senioreilla on kiinnostustaylläpitää tai kehittää kykyjään. Kykyjensä käyttämisestä kiinnostuneet ikäihmiset saattavat olla avoimia monenlaisille aloille joilla he voivat hyödyntääkykyjään. Halukkuus olla asemassa, jossa voi osallistua monenlaisiin aktiviteetteihin voi johtaahaluun noudattaa joustavaa aikataulua. Kohdatessaan ikäihmisiä, jotka antavat suurta arvoa joustaville aikatauluille, voivat virikeohjaajat päätellä, että seniorit ovat
9 8 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio kiinnostuneita vaihtelevista aktiviteeteista. Tällä saattaa olla yhteys iäkkäämpiä työntekijöitä käsittelevään kirjallisuuteen, jonka mukaan ikäihmiset ovat erityisen kiinnostuneita työtehtävistä joissa työskentelyolosuhteet ovat joustavat. Seniorit, jotka ovat kiinnostuneita sekä työskentelystä että joustavuudesta työpaikoilla, saattavat haluta yhdistää palkkatyön muiden aktiviteettien kanssa. Suhteessa senioreiden aktiivisuuteeneräs ristiriita on otettava huomioon. Samalla kun vaatimukset eläkeiän nostosta ovat jatkuvasti yhteiskunnallisen keskustelun kohteena (tarkoituksena on supistaa yhteiskunnan velvollisuutta huolehtia ikäihmisistä)on myös selvää,että yli 50-vuotiailla työntekijöilläei ole mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Unkarin tilastokeskuksen mukaan tänä päivänä unkarilaisten eläkeläisten enemmistö osallistuisi työelämään viiden ensimmäisen eläkevuotensa aikana, mutta niiden eläkeläisten osuus jotka onnistuvat löytämään itselleen töitä on 0,5 3 prosenttia. 5. Talous Mitä tulee talousasioihin, espanjalaiset (keskiarvo=132,08) ja kreikkalaiset (keskiarvo=134,09) seniorit antoivat tutkimuksen heikoimmat tulokset Maltan (keskiarvo=146,52) tullessa seuraavana. Sveitsi (keskiarvo=155,05), Unkari (keskiarvo=156,31) ja Portugali (keskiarvo=156,93) saivat korkeimmat arvot, mikä osoittaa, että näiden maiden seniorit ovat varmempia ottamaan oman talouden hallintaansa. Tällä alueella on mahdollista löytää enemmän yhtäläisiänäkemyksiä kaikista otoksista, tosin espanjalaisten ja kreikkalaisten osallistujien vastaukset olivatvähemmän ilmaisevia. Yleisesti ottaen seniorit pitivät alhaista tulotasoa suurimpana ongelmanaan, koska se tarkoittaa, että heidän on tultava toimeen rajatulla budjetilla. Tästä huolimatta he ovat vakuuttuneita siitä, että he pystyvät löytämään parhaat ratkaisut tästä rajoituksesta selviämiseksi käyttämällä rahojaan säästäväisesti. Maltan ja Sveitsin otoksissa eräät seniorit mainitsivat perheen merkityksen taloudellisista vaikeuksista selviytymisessä. Pääperiaatteet (Yksilölliset näkökulmat senioreiden tarpeiden tunnistaminen) Itseohjautuvat oppijat ovat tulevaisuuden voittajia, koska heillä on kyky parantaa tietämystään koko elämänsä ajan (Collins, 2006). Kun yksilöt on opetettu itseohjautuvaan oppimiseen he pystyvät oppimaan vuodesta ja tilanteesta toiseen.
10 9 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio Itseohjautuvan oppimisen (IOO) kyvyt ovat perusta elinikäiselle oppimiselle... Jos itseohjautuvan oppimisen kyky on menestyksellisesti hankittu, se antaa oppilaille mahdollisuuden olla elinikäisiä oppijoita (Dynan, Cate & Rhee, 2008). Itseohjautuva oppiminen antaa mahdollisuuden parantaa elämänlaatua,sillä se antaa oppijoille oikeat työkalut elinikäiseen oppimiseen (Yamada, 1994). Itseohjautuvaa oppimista on kutsuttu enemmänkin elämäntavaksi kuin tekniikaksi sillä siinä olennaista on asenne,joka kestää joka tilanteessa ja kautta elämän (Clinton & Rieber, 2010). Voimme parantaa valmiutta itseoppimiseen jos ymmärrämme IOO:n osatekijöitä. Se korostaa autonomiaa, omakohtaista motivaatiota, personalisointia, itsekuria ja kriittistä ajattelua, ja voi auttaa oppijoitatulemaan keskittyneiksi, vilpittömiksi ja menestyviksi(ausburn 2002). (Clark, 2005). Itseohjautuva oppiminen on sitä tehokkaampaa mitä vahvempi oppijan sisäinen motivaatio on. Se nähdään myös tehokkaana voimana ennenaikaista rappeutumista ja riippuvuutta vastaan,koska se pystyy käynnistämään ihmisten motivaation oppia ja kehittyä. Lisäksi sen voimakasta potentiaalia voidaan käyttää kaikilla aloilla ja jokaisen oppijan kohdalla. Samanaikaisesti monet aikuisetkaan eivät ole täysin itseohjautuvia. Asia voidaan nähdä niin, että he sijaitsevat eri paikoissaitseohjautuvuuden jatkumolla, eräiden ollessa autonomisempia ja toisten riippuvaisempia. Alikoulutetut aikuiset ovat usein vähemmän itseohjautuvia kuin korkeammin koulutetut aikuiset (Terry,2006). Meidän täytyy erityisen huolellisesti rohkaista alikoulutettujen itseohjautuvuuttaja avustaa heitäjotta he voivat kasvattaa motivaatiotaan ja itseluottamustaan ja lisätä osallistumistaan oppimisaktiviteetteihin. Lisäksi seniorit eroavat toisistaan huomattavasti yksilöllisten eroavaisuuksien lisääntyessä ikääntymisen myötä. Kaikki ihmiset saavuttavat vanhuuden hyvin erilaisena koska he ovat kulkeneet varsin monenlaisia elämänpolkuja. Jokaisella iäkkäällä aikuisella on toiveita ja tulevaisuudensuunnitelmia. Itseohjautuvan oppimisen tarjoamille mahdollisuuksille on olennaistaprosessia edistävien työkalujen oikea käyttö. Teknologialla on tärkeä rooli modernissa yhteiskunnassa ja se voi palvella myös tutkimaamme asiaa. Kuten Clark on osoittanut tutkimuksessaan, myös (ja etenkin) huono-osaiset yhteisötvoivat hyötyä teknologian käytöstä. Chu ja Tsai (2009) korostavat, että internet-pohjainen oppiminen soveltuu erityisen hyvin vähäosaisille senioreille auttaen heitä (iältään ja yli 60-vuotiaita)
11 10 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio voittamaan oppimiselle asetetut esteet. Sen lisäksi internet on kätevin ja kustannustehokkain oppimisympäristö, joka voi tavoittaa jokaisen ihmisenja kestää koko eliniän. Näistä syistä johtuen se on väline joka sopii hyvin yhteen itseohjautuvan oppimisen kanssa. Toimintaperiaatteet (Suosituksia päättäjille, sosiaalipalveluille ja koulutusrakenteille) PALADIN-projektin tutkimustulosten ja projektiin osallistuneiden asiantuntijoiden kokemusten perusteellavoidaan antaa useita suosituksia toimintatapojen suhteen: Senioreiden itsetunto jatietoisuus senioreiden tarpeellisuudesta pitäisi palauttaa tukemalla ja kannustamallaerilaisia tietoisuutta lisääviä hankkeita. Senioreita koskevia asenteita pitäisi muuttaa jotta voidaan positiivisella tavalla muuttaa ikäihmisten minäkuvaa. Yli 50-vuotiaille tulee tarjota apua modernien taitojen ja tiedon hankkimisessa. Tämä edellyttää, että aikuiskoulutus ei keskity vain työelämän tarpeisiin; kaikkia elinikäisen oppimisen muotoja pitäisi tukea; kaikenlaista itseohjautuvaa oppimista pitäisi kannustaa, jotta seniorit voivat hankkia tarvitsemansa taidot. Terveys, aktiivisuus, koulutus, kansalaisuus, ja talous on vahvistettu senioreiden avainalueiksi. Heidän kykyjensä vahvistaminen näillä alueilla vaikuttaa välittömästi positiivisella tavalla jokapäiväiseen elämään. Senioreiden valmiutta itseohjautuvaan oppimiseen voidaan tukea onlinetai offline-koulutuksella, mikä takaa tutoroidun itseoppimisenjoka asutuskeskuksessa, joka kaupunginosassa, yliopistossa, kulttuurikeskuksessa ja kirjastossa. Ikäihmisten itseohjautuvan oppimisen mentorin tai seniorikouluttajan tehtävää pitää kehittää uutena kutsumusammattina (aikuiskoulutuksen avulla). Tutorintia, neuvontaa ja kaikkia seniorikoulutuksen muotoja ei tulisi rajata vain senioreihin. Sukupolvien välistä oppimista pitäisi edistää, ei ainoastaan joustavana tapana tehostaa oppimista, vaan myös keinonatukea solidaarisuutta ja yhteiskunnan koheesiota. Senioreiden omatoimista järjestäytymistä tulisi tukea vapaa-ajan vietossa, oppimisessaja työllistymisessä. On kuitenkin tärkeää painottaa, että
12 11 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio itseohjautuvuus on useimpien yrittäjien perimässä ja omatoimista oppimista tulee edistää,koska se voi olla merkittävässä roolissaikäihmisten yrittäjäkoulutuksen onnistumisessa. Mm. PALADIN-projektin kehittämien välineiden käyttöä ikäihmisten itseohjautuvan oppimisen valmiuksien parantamiseksi on edistettävä maailmanlaajuisesti. Vanhemman sukupolven jäsenet ovat halukkaampia omaksumaan tiedon samanikäisiltä ihmisiltä. Tämä asenne saatetaan voittaa sukupolvien välisten välittäjien avulla. Vanhempia ihmisiä tulisi voimaannuttaa ja auttaa suuntaan jokavahvistaa heidän omatoimisuutensa minäpystyvyyttä. Joko yksintai yhteistyössä muiden sukupolvien kanssa, ikäihmisissä on suuri yrittäjäpotentiaali jota voidaan käyttää omien yritysten luomiseen (kannattavien tai ei-kannattavien). Yrittäjäkoulutusta yhdessä kansallisten senioriyrittäjäkoulutusohjelmien kanssa tulisi kehittää. PALADIN-tutkimus myös vahvisti joitakin kirjallisuuden tukemia näkökulmia, kuten niitä, joitatulisi kunnioittaaoppimisohjelmia suunniteltaessa: Oppijoiden tulisi antaa päättää mitä, miten ja milloin he oppivat (oppijan ei tarvitse sopia ohjelmaan; ohjelman tulisi sopia oppijalle). Aikuisoppijoidenkehitystarpeitapitäisikunnioittaa. Yksilölliset erot tulisi ottaa huomioon. Oppijoiden omaa tahtia tulisi kunnioittaa: omatahtinen oppiminen on tilaisuus edistyä paljon nopeampaan tai hitaampaan tahtiin, riippuen kustakin oppijasta. Jokainen tarvitsee oman aikansa. Joustaviaosallistumisohjelmiapitäisitarjota. Ystävällisiä ja miellyttäviä oppimisympäristöjä tulee luoda. Oppimiseen osallistumisen esteet on poistettava. Oppijoiden keskinäistä riippuvuutta pitäisi vaalia. Yleisesti tunnustetaan, että elinikäisen oppimisen strategioiden pitäisi löytää joustavampia ja houkuttelevampia väyliä (Council, 2009), minkä tähden itseohjautuvan oppimisen potentiaalia tulee pitää hyvin tehokkaana työkaluna senioreiden
13 12 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio itseohjautuvan oppimisen valmiuden kohentamiseen, varsinkinvähäosaisempien senioreiden kohdalla. Viitteet Oliveira, A. L., Vieira, C., Nogueira, S., Lima, M., Alcoforado, L., & Ferreira, J. A. (2011). PALADIN, WP3 development Report: Development of Self-directed Learning Readiness Scales for disadvantage seniors in health, activity, education, citizenship and finances.coimbra: Universidade, Faculdade de Psicologia e de Ciências da Educação. Collins, A. (2006). How society can foster self-directed learning. Human Development,49(4), Dynan, L., Cate, T., & Rhee, K. (2008).The impact of learning structure on students readiness for self-directed learning.journal of Education for Business, 84(2), Clark, K. (2005). Serving underserved communities with instructional technologies: Giving them what they need, not what you want. Urban Education, 40(4), Council (2009).Council conclusions of 12 May 2009 on a strategic framework for European cooperation in education and training ( ET 2020 ). OJ C (2009/C 119/02).Council of the European Union. Zarifis, G. (2010). Disadvantage seniors in Europe: Main identifiers: A desk research approach. In Chu, R. J.-C., & Tsai, C.-C. (2009). Self-directed learning readiness, internet selfefficacy and preferences towards constructivist internet-based learning environments among higher-aged adults.journal of Computer Assisted Learning, 25(5), Terry, M. (2006). Self-directed learning by undereducated adults. Educational Research Quarterly, 29(4), Aiheeseenliittyvääkirjallisuutta Clinton, G., &Rieber, L. P. (2010). The Studio experience at the University of Georgia: an example of constructionist learning for adults. Educational Technology Research and Development, 58(6),
14 13 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio McMillan, S. J., & Macias, W. (2008). Strengthening the safety net for online seniors: factors influencing differences in health information seeking among older internet users.journal of health communication, 13(8), McMillan, S., Avery, E. J., & Macias, W. (2008). From Have Nots To Watch Dogs. Information, Communication & Society, 11(5), Yamada, Masayuki (Department of Education, Akita University, Akita, J. (1994). Yamada 1994.pdf.Educational Gerontology,
AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.
Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan
LisätiedotPlan Be: Aktiiviset seniorivapaaehtoiset PT01-KA OHJELMAN ESITTELY
Plan Be: Aktiiviset seniorivapaaehtoiset 2015-1-PT01-KA204-012930 OHJELMAN ESITTELY PLAN BE -YHTEISTYÖRYHMÄ FREGUESIA DE CASCAIS E ESTORIL projektin koordinaattori Cascais, Portugali AS- SOCIAÇÃO ANIMAM
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotRIVER projekti. Idea projektin takana
RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of
LisätiedotGrundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012
Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen
LisätiedotCIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT
Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotElinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP
Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotKuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja
Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotAktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien
LisätiedotLiikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys
Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotKOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA
FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri
LisätiedotTyön ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.
Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotPAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012
Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotEuropean Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org
European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotTulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola
Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva
LisätiedotMEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotMotoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY
Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotEU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien
EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa aikuiskoulutukselle Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%)
LisätiedotKotitalousalan opettajankoulutuksen suunnittelu
Kotitalousalan opettajankoulutuksen suunnittelu Käytännön tarpeiden, työkalujen, materiaalien ja suositusten kerääminen Gefördert durch This ProfESus project has been funded with support from the European
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotJatkuvan oppimisen Suomi
Jatkuvan oppimisen Suomi Osaamisen tulevaisuuspaneeli Matti Kajaste, OKM Osaamisen tulevaisuuspaneeli Nimitetty syyskuussa 2017 Toimii vaalikauden loppuun Mukana: Puheenjohtaja: Anne Brunila, Hanken Jäsenet:
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotJoustavia polkuja osaamisen tunnistamisella
Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Synergiaseminaari TPY 10.10.2017, Hämeenlinna Anni Karttunen, vastaava asiantuntija Opetushallitus Kansainvälistymispalvelut Visio osaamisperustaisuudesta Viestintää:
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotTulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia
Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotNäkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись
Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?
LisätiedotPoimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä
Poimintoja mietittäväksi Juha Ristilä 16.4.2013 1. poiminta: Y-sukupolvi 2. poiminta: Työelämä odottaa koulutukselta 3. poiminta: Uusi opettaja 4. poiminta: Ammatillisen opettajan osaaminen 5. poiminta:
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotTutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena?
Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Raimo Vuorinen, KT ELGPN -koordinaattori Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos KEHA-keskus & VOKES Webinaari 25.8.2015 klo 13.00-14.00 Koettuja
LisätiedotSuuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena
Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotRakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotMielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki
Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat
LisätiedotKoulutus on ihmisen elinkaarelle sijoittuva jakso käynnistyy koulutukseen johtavasta nivelvaiheesta sisältää sivistystä, taitoja ja hyvinvointia
Koulutus on ihmisen elinkaarelle sijoittuva jakso käynnistyy koulutukseen johtavasta nivelvaiheesta sisältää sivistystä, taitoja ja hyvinvointia lisäävän ja vahvistavan koulutussisällön päättyy kiinnittymiseen
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot
LisätiedotKouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja
LisätiedotNUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU
NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU Miksi viides palveluväylä (uudet sukupolvet palvelu) - Mahdollistaa tehokkaan väylän paikkakunnan nuorten tukemiseen - Tarvitaan
LisätiedotOpiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin
Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
LisätiedotTyöpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus
Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon
LisätiedotEuroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1
Urheilun ja liikunnan mahdollisuudet ja tunnusluvut Euroopassa Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 harjoittaa urheilua tai harrastaa liikuntaa vähintään kerran viikossa. Euroopassa on yli 700 000
LisätiedotLiity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!
Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa
Lisätiedot- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?
THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut
LisätiedotPidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa
ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää
LisätiedotEloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä
Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotNivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit
Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotOPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA
SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS
LisätiedotOhjausta palveleva eurooppalainen verkosto
Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa
LisätiedotMitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico
Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta
LisätiedotKaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan
viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman
LisätiedotSulautuva sosiaalityö
Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotIisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi
Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma
LisätiedotSuomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia
Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,
LisätiedotOPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta
OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe
LisätiedotMoninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen
Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotVerkosta virtaa Vertaisopastajan opas. Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana
Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana Tervetuloa vertaisopastajaksi! Verkosta virtaa -toiminnan vertaisopastajaksi ovat tervetulleita
LisätiedotSuomalaisten aikuisten digitaaliset taidot
Hyvät perustaidot kunniaan Helsinki 17.11.2015 Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot PIAAC-tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto antero.malin@jyu.fi Kansainvälinen
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotKatja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013
Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen
LisätiedotSyksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja
Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn
LisätiedotPäättökysely 2017 tulokset
Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus TELMA-koulutus Päättökysely opintonsa päättäville opiskelijoille Päättökysely toteutettiin Webropol-kyselynä keväällä 2017 Kyselyssä oli kolme teemaa: elämänlaadun
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi. Läpäisyohjelman kokemusten hyödyntäminen. Kokous OKM
Ammatillisen koulutuksen reformi. Läpäisyohjelman kokemusten hyödyntäminen Kokous OKM 11.1.2016 Yksilöä tuetaan yhteisön hyvinvointia kehittämällä Ongelmaisia opiskelijoita tuetaan kaikkien hyvinvointia
LisätiedotTarvitseeko työelämä kansainvälistä osaajaa?
Tarvitseeko työelämä kansainvälistä osaajaa? Mika Saarinen Ykiskön päällikkö Ammatillinen koulutus CIMO Sisältö Hieman taustaa Mitä kansainvälisyys työelämässä on nyt? Mitä kansainvälinen osaaminen on
LisätiedotOHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista
LisätiedotTUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija
TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA Seinäjoki 14.11. Terveystieteiden jatko-opiskelija TOIMINTAMUODOT 2 PALKKA /PALKKIO PERUSTA OMA- KOHTAINEN KOKEMUS Kokemusasiantuntijatoiminta Vertaistuki Ammatillinen
LisätiedotKulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 25.2.2011 2010/2211(INI) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta
LisätiedotCanon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen
Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotOppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa
Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. lokakuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. lokakuuta 2016 (OR. en) 13413/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto EDUC 331 SOC 630 EMPL 426 MI 646
LisätiedotSEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ
Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016
YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa
Lisätiedot