Minäpystyvyysjaarvokasvanh uus -muistio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Minäpystyvyysjaarvokasvanh uus -muistio"

Transkriptio

1 Minäpystyvyysjaarvokasvanh uus -muistio Aktiivisen oppimisen ja ikääntymisen edistäminen vähäosaisten senioreiden keskuudessa

2 1 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio Projektin otsikko: Aktiivisen oppimisen ja ikääntymisen edistäminen vähäosaisten senioreiden parissa Projektin numero: Alaohjelma: Projektin verkkosivu: LLP PT-GRUNDTVIG-GMP Grundtvig Multilateral Projects Laadintapäivä: PALADIN-koordinaattori: WP6-koordinaattori: WP6-koordinointiorganisaatio: Association VIDA. Intergenerational Valorisation and Active Development Gabor Dombi INFORUM [Forum of Hungarian IT Organizations for Information Society] puhelin: sähköposti: Tekijät: Faragó, J. (Ed.), Dombi, G., Oliveira, A. L., Fiordelli, M., Zarifis, G., & Pinto, T. A. Tämä projekti on rahoitettu Euroopan Komission tuella. Tämä julkaisu kuvastaa vain sen tekijöiden mielipiteitä, eikä Komissiota voi pitää vastuussa siitä, miten sen sisältämää tietoa käytetään. Asiakirjaa voi vapaasti kopioida ja levittää sillä edellytyksellä, että muutoksia ei tehdä, että lähde tunnustetaanja että tämä tekijänoikeusilmoitus säilyy asiakirjassa.

3 2 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio Sisällysluettelo Johdanto IOO-lähestymistavan sosiaaliset näkökulmat... 3 PALADIN-projektin tutkimustulokset...erro! Marcador não definido. 1. Kansalaisuus Koulutus Terveys Aktiivisuus Talous... 8 Pääperiaatteet (Yksilölliset näkökulmat senioreiden tarpeiden tunnistaminen)... 8 Toimintaperiaatteet Viitteet Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta... 12

4 3 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio Johdanto IOO lähestymistavan sosiaaliset näkökulmat Sosiaalinen tarve Yhteiskunnan kehitystasoa voidaan mitata sillä, miten hyvin se kohtelee senioreitaan. Itse asiassa seniorit kohtaavat enemmän vaikeuksia kuin eurooppalaisten yhteiskuntien enemmistöt. Eräiden senioriryhmien mukaan suurimmassa osassa EU:n uusia jäsenvaltioita yli 50- vuotiaat työntekijät eivät ehkä onnistu löytämään työtä, mistä johtuen eläkeläisillä (koulutuksestaan riippumatta) ei ole mitään toivoa saada apua yhteiskunnalta. 1 Jos heidän tulonsa laskevat, on olemassa vakava riski, että heidän yhteiskunnalta saamansa tunnustus heikkenee jaheidän ihmissuhdeverkostonsa romahtavat. Nämä vähäosaiset seniorit saattavat tuntea, että heitä ei enää tarvita; lisäksi heidän täytyy taistella toimeentulonsa puolesta käyttämällä rajoitettuja tulojaan parhaalla mahdollisella tavalla, samalla kilpaillen nuorempien kanssa. Vaikka keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä on nousussa, se on matalampi eteläisissä ja itäisissä maissa Länsi- ja Pohjois-Eurooppaan verrattuna. Kontaktin katkeaminen yhteiskuntaan saattaa johtaa psykosomaattisten sairauksien kehittymiseen ja lisääntyviin lääketieteellisiin ongelmiin. Tämän seurauksena yhteiskunnan huomion puute johtaa myös kasvaviin yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Muuttuvan maailman vaatimukset Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut teknis-teknologinen vallankumous, joka on vaikuttanut suoraan senioreiden elämänlaatuun. Informaatioteknologian ja uuden tiedon tarve kasvaa. Myös ikäihmiset ovat myöntäneet suuren osan näiden asioiden hyödyistä. (Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita matkapuhelimet, joita ikäihmiset usein käyttävät avun hälyttämiseen.) Kuitenkaan senioreiden tarpeisiin ei aina vastata 2.Sen sijaan vähemmistössä olevat iäkkäiden sukupolvien onnekkaammat jäsenet (ensisijaisesti paremmin toimeen tulevat ja 1 unkarilaisen tutkimuslaitoksen TARKIn tekemä tutkimus ikäsyrjinnästä) 2 IKT helyzetelemzés 2010 végén (Raportti vallitsevasta ICT-tilanteesta vuoden 2010 lopulta)

5 4 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio korkeammin koulutetut) etsivät mahdollisuuksiatulla uuden maailman aktiivisiksi jäseniksi. He osallistuvat usein edullisille tai ilmaisille kursseille, ja he ovat myös aktiivisempia hyödyntämään mahdollisuuksia omatoimiseen oppimiseen. Sen sijaan vähäosaisiin kuuluvat yksineläjät, kaukana kaupungeista ja koulutuskeskuksista asuvat, pienituloiset ja vähänkoulutetut. Uusi tieto, uudet teknologiat ja mahdollisuudet eivät saavuta heitä tai saavuttavat vasta pitkän ajan jälkeen. PALADIN-projektin tutkimustulokset PALADIN-projektin tarkoituksena on edesauttaa yli 50-vuotiaiden, huonon kilpailukyvyn omaavien vähäosaisten senioreiden voimaannuttamista ja kehittää välineitä omatoimisen oppimisen valmiuksien tehostamiseen. Yksi PALADIN-projektin päätavoitteista oli laatia viisi asteikkoa vähäosaisten senioreiden itseohjautuvuuden arvioimiseen terveyden, aktiivisuuden, koulutuksen, kansalaisuuden ja talouden alueilla. Toimintatasolla tarkoituksena oli laatia tieteellisesti päteviä asteikkoja, jotka ovat samallasekä visuaalisesti miellyttäviä että helppoja käyttää ja ymmärtää. Ottaen huomioon, että itseohjautuvalla oppimisella ja minäpystyvyydellä itseohjautuvassa oppimisessa on hyvin läheinen yhteys, (Hoban & Sersland, 1999, 2000; Oliveira & Simões, 2001, 2006; Oliveira, 2005, 2009), on asteikot kehitetty näistä kahdesta teoreettisestakäsitteestä: itseohjautuva oppiminen ja minäpystyvyys. Oppimisen ja muuttuvien sosiaalisten olosuhteiden nousevan paradigman valossa PALADIN-projekti painottaa terveyden, aktiivisuuden, koulutuksen, kansalaisuuden ja taloudenolevan yhteiskuntiemme toimimisen avainalueita jakorostaa, ettämeidän tarvitsee vahvistaa kykyämme oppia ja kehittyä edellämainituilla osa-alueillakeinona voimaannuttaa ihmisiä, etenkin vähäosaisia senioreita 3. (Oliveira et al., 2011) 3 yleisesti ottaen vähäosaiset ovat eurooppalaisella sosiaalipolitiikan agendalla se ihmisryhmä, jolla on riittämättömät oppimisresurssit, koska heidän pääsynsä oppimismahdollisuuksien tarjoajien pariin on(useista syistä johtuen) rajallinen tai rajoitettu. Ryhmään kuuluvat työttömät, koulutuksensa keskeyttäneet, siirtolaiset, ammattitaidottomat ja heikosti ammattitaitoiset, henkisistä tai fyysisistä vaikeuksista kärsivät ja ikäihmiset (50+). Georgios K. Zarifis (2011). Disadvantaged seniors: Main identifiers (http://projectpaladin.eu/wp-content/uploads/2010/11/7c.pdf )

6 5 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio Tutkimusmetodin ensimmäinen vaiheoli määritellä olennaisiksi toiminnan alueiksi seuraavat viisi: terveys, aktiivisuus, koulutus, kansalaisuus ja talous. Pilottitutkimuksia on toteutettu senioreiden keskuudessa Portugalissa (Coimbra ja Lousada), Espanjassa (Zaragoza), Kreikassa (Thessaloniki), Sveitsissä(Lugano), Unkarissa (Budapest) ja Maltalla (useita kuntia ja kaupunkeja ympäri maata). Tutkimusta varten määritelty kohdeväestö oli yli 50-vuotiaat vähän koulutetut seniorit,joilla on huono kilpailukyky ja alhainen tulotaso (Zarifis, 2010). Seuraava vaihe oli lopullisten tutkimusten toteuttaminen lyhennetyillä ja parannetuilla asteikoilla kaikissa maissa suuremmilla otoksilla. Näin ollen paljon (kvantitatiivista ja kvalitatiivista) tietoa on kerätty vähäosaisilta senioreilta tutkimukseen osallistuneissa maissa, vaikka sitä ei voitu pitää edustavana otoksena kunkin maan vähäosaisesta senioriväestöstä. Alla annetaan lyhyt yhteenveto jokaisesta alueesta. 1. Kansalaisuus Mitä tulee kvantitatiiviseen dataan, Kreikasta saatu otos antoiheikoimmat tulokset (keskiarvo=116,03), jonka jälkeen tuli Espanja (keskiarvo=142,81). Unkari (keskiarvo=153,62) Sveitsi (keskiarvo=156,46), Malta (keskiarvo=159,52) ja Portugali (keskiarvo=162,51) saavuttivat korkeimmat arvot, mikä osoittaa, että maiden seniorit ovat varmempia toimimaan kansalaisuuden asenteiden ja käytöksen mukaan. Kvalitatiiviset tulokset Portugalista ja Maltalta osoittivat, että näiden kahden maan seniorit näkivät itsensä hyvinä kansalaisina ja että he perustivat näkemyksensä kahteen asiaan: he auttavat muitaja he (etupäässä maltalaiset seniorit) tuntevat olevansa hyvin integroituneita yhteiskuntaanja kykeneviä antamaan oman panoksensa yhteisen hyvän puolesta. Sveitsistä saadussa otoksessa eräs seniori totesi, että joskus ihmiset kohtelevat ikäihmisiä aivan kuin heillä ei olisi mitään sanottavaa yhteiskunnallisessa elämässä. Muista otoksista löytyy joitain epätavallisia mielipiteitä, kuten: En hyväksy laiskoja ihmisiä (seniori espanjalaisessa otoksessa) ja Minä olen hyvä kansalainen. Minä jäin eläkkeelle 50 työvuoden jälkeen ja jatkoin vielä työssäkäyntiä (seniori Unkarin otoksessa). Erityisen vahvaa yhteiskunnallisen osallistumisen vakaumustasaattaa seurata halukkuus osallistua yhteiskunnalliseen elämään monipuolisten aktiviteettien kautta. PALADIN-projektissa tutkittujen aktiviteettien lisäksi virikeohjaajat saattavat huomata, että vahvan yhteisöllisen osallistumishalun omaavat ikäihmiset ovat avoimia osallistumaan poliittisiin tapahtumiin, auttamaan epävirallisesti asuinalueillaanja

7 6 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio järjestöissä, joissa he ovat jäseniä, sekä antamaan lahjoituksia arvokkaille yhteisöhankkeille. 2. Koulutus Mitä tulee itsevarmuuteen koulutuksen itseohjautuvuudessa, kvantitatiivinen data paljastaa myös että Kreikan otos tuotti heikoimmat tulokset(keskiarvo=81,47), jota seurasivat Malta (keskiarvo=129.68), Espanja (keskiarvo=141,11) ja Sveitsi (keskiarvo=142,94). Portugalilaiset (keskiarvo=162,72) ja unkarilaiset (keskiarvo=163,40) seniorit saavuttivat korkeimmat arvot, mikä osoittaa, että he ovat varmempiaottamaan vastuun omasta koulutuksestaan. Tällä alueella löydämme kaksi keskeistä ideaa kaikista maista. Ensinnäkin seniorit antoivat suuren arvon koulutukselle ja harjoittelulle, ja he pitivät näitä aktiviteetteja ja aloitteita ratkaisevina välineinä yksilöiden päivittäisen elämänlaadun edistämiselle. Toiseksi, joillakin senioreilla oli epäilyksiä sen suhteen, miten tehokkaasti koulutus- ja harjoitteluaktiviteetit voisivatmuuttaa ikäihmisten elämäntilannetta. Erityisesti Espanjan otoksessa osallistujat olivat taipuvaisia uskomaan, että ihmiset osallistuvat tällaisiin aktiviteetteihin kun niitä on tarjolla (ja senioreilla ei ole muutakaan tekemistä) tai kun he tarvitsevat niitä ammatillisista syistä. Unkarin otoksessa on mielenkiintoista huomata, että osallistujat pitivät informaatio- ja kommunikaatioteknologiakoulutusta tärkeänä. Sveitsissä monet seniorit painottivat, että eläköitymisen jälkeen monet kysymykset eivät enää koskeneet heitä. 3. Terveys Yleisesti ottaen seniorit ovat varmoja ottamaan vastuun omasta terveydestään, tosin tämä vaihteli maittain. Kvantitatiivisesti mitattuna Kreikan otos antoi heikoimmat tulokset (keskiarvo=116,39), jonka jälkeen tulivat Espanja (keskiarvo=132,01), Sveitsi (keskiarvo=138,08) ja Unkari (keskiarvo=140,23). Portugalin (keskiarvo=153,92) ja Maltan (keskiarvo=163.47) seniorit saivat korkeimmat tulokset, mikä osoittaa, että he tuntevat olevansa kykenevämpiä ottamaan vastuun omasta terveydestään. Portugalin otoksen seniorit ilmaisivat monia näkemyksiä suhteestaan terveyteen, mikä osoittaa, että tämä alue on heille hyvin tärkeä. Yleisesti ollaan yhtä mieltä siitä, ettäkaikkien tulisi noudattaa terveitä elämäntapoja kohentaakseen elämänlaatuaan. Lähes kaikki seniorit vakuuttavat tietävänsä mitä heidän tulee tehdä terveydentilansa parantamiseksi. Eräät mainitsivat kokeneensa joitain vaikeuksia ymmärtää

8 7 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio terveydenhoitoalan ammattilaisia, ja toiset tunnustivat rajalliset resurssinsa terveen elämäntyylin kehittämiseen. Muina esimerkkeinä mainittiin tarve harrastaa enemmän liikuntaa ja syödä terveellisemmin. 4. Aktiivisuus Kvantitatiivisesti mitattuna Kreikan otos antoi heikoimmat tulokset aktiivisuuden suhteen (keskiarvo=109,66).seuraavina tulivat Espanja (keskiarvo=134,24), Sveitsi (keskiarvo=139,22) ja Malta (keskiarvo=146,07). Portugalin (keskiarvo=151,73) ja Unkarin (keskiarvo=156,45) seniorit antoivat korkeimmat arvot, mikä osoittaa, että he ovatvarmempia osallistumaan monenlaisiin aktiviteetteihin (ammatillinen ja kulttuuritoiminta, vapaaehtois- ja yhdistystoiminta, vapaa-ajan vietto sekä henkilökohtainen ja sosiaalinen kehittyminen). Portugalilaiset seniorit osoittivat luontaista itsevarmuutta kyvyssään suoriutua päivittäisistä askareista, myös asuessaan vanhainkodeissa joissa heidän ei tarvitse osallistua näihin toimintoihin. Heillä oli taipumus luonnehtia itseään aktiivisiksi, ja jotkut heistä ilmaisivat halua lisätä päivittäisten aktiviteettien määrää jotta he voisivat palata työelämään tai jopa kehittää aktiviteetteja toisten auttamiseksi. Espanjan otoksessa jotkut seniorit olivat harmissaan, koska heillä oli liian vähän aikaa osallistua muunlaisiin aktiviteetteihin (monipuolistaa aktiviteettejaan) ja Kreikan otoksessa löydettiin kahdenlaisia mielipiteitä siitä, miten kiinnostuneita seniorit olivat aktiviteeteista: eräät heistä osoittivat halua löytää työtä jatoiset osoittivattäyttä kiinnostuksen puutetta minkäänlaisiin aktiviteetteihin osallistumiseen. Maltan ja Unkarin otoksissa senioreilla oli taipumusta korostaa aktiivisena pysymisen merkitystä ja tämän positiivisen ominaisuuden tuottamaa henkilökohtaista tyydytystä. Lisäksi Maltalla tutkimukseen osallistuneet korostivat perheen etenkin lasten ratkaisevaa roolia prosessissa, ja kreikkalaiset osallistujatolivat hyvin varovaisiakuvaillessaan pääaktiviteettejaan. Tällä alueella saadut hyvin positiiviset vastaukset saattavat merkitä sitä, että kykyjä arvostetaan suuresti ja että senioreilla on kiinnostustaylläpitää tai kehittää kykyjään. Kykyjensä käyttämisestä kiinnostuneet ikäihmiset saattavat olla avoimia monenlaisille aloille joilla he voivat hyödyntääkykyjään. Halukkuus olla asemassa, jossa voi osallistua monenlaisiin aktiviteetteihin voi johtaahaluun noudattaa joustavaa aikataulua. Kohdatessaan ikäihmisiä, jotka antavat suurta arvoa joustaville aikatauluille, voivat virikeohjaajat päätellä, että seniorit ovat

9 8 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio kiinnostuneita vaihtelevista aktiviteeteista. Tällä saattaa olla yhteys iäkkäämpiä työntekijöitä käsittelevään kirjallisuuteen, jonka mukaan ikäihmiset ovat erityisen kiinnostuneita työtehtävistä joissa työskentelyolosuhteet ovat joustavat. Seniorit, jotka ovat kiinnostuneita sekä työskentelystä että joustavuudesta työpaikoilla, saattavat haluta yhdistää palkkatyön muiden aktiviteettien kanssa. Suhteessa senioreiden aktiivisuuteeneräs ristiriita on otettava huomioon. Samalla kun vaatimukset eläkeiän nostosta ovat jatkuvasti yhteiskunnallisen keskustelun kohteena (tarkoituksena on supistaa yhteiskunnan velvollisuutta huolehtia ikäihmisistä)on myös selvää,että yli 50-vuotiailla työntekijöilläei ole mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Unkarin tilastokeskuksen mukaan tänä päivänä unkarilaisten eläkeläisten enemmistö osallistuisi työelämään viiden ensimmäisen eläkevuotensa aikana, mutta niiden eläkeläisten osuus jotka onnistuvat löytämään itselleen töitä on 0,5 3 prosenttia. 5. Talous Mitä tulee talousasioihin, espanjalaiset (keskiarvo=132,08) ja kreikkalaiset (keskiarvo=134,09) seniorit antoivat tutkimuksen heikoimmat tulokset Maltan (keskiarvo=146,52) tullessa seuraavana. Sveitsi (keskiarvo=155,05), Unkari (keskiarvo=156,31) ja Portugali (keskiarvo=156,93) saivat korkeimmat arvot, mikä osoittaa, että näiden maiden seniorit ovat varmempia ottamaan oman talouden hallintaansa. Tällä alueella on mahdollista löytää enemmän yhtäläisiänäkemyksiä kaikista otoksista, tosin espanjalaisten ja kreikkalaisten osallistujien vastaukset olivatvähemmän ilmaisevia. Yleisesti ottaen seniorit pitivät alhaista tulotasoa suurimpana ongelmanaan, koska se tarkoittaa, että heidän on tultava toimeen rajatulla budjetilla. Tästä huolimatta he ovat vakuuttuneita siitä, että he pystyvät löytämään parhaat ratkaisut tästä rajoituksesta selviämiseksi käyttämällä rahojaan säästäväisesti. Maltan ja Sveitsin otoksissa eräät seniorit mainitsivat perheen merkityksen taloudellisista vaikeuksista selviytymisessä. Pääperiaatteet (Yksilölliset näkökulmat senioreiden tarpeiden tunnistaminen) Itseohjautuvat oppijat ovat tulevaisuuden voittajia, koska heillä on kyky parantaa tietämystään koko elämänsä ajan (Collins, 2006). Kun yksilöt on opetettu itseohjautuvaan oppimiseen he pystyvät oppimaan vuodesta ja tilanteesta toiseen.

10 9 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio Itseohjautuvan oppimisen (IOO) kyvyt ovat perusta elinikäiselle oppimiselle... Jos itseohjautuvan oppimisen kyky on menestyksellisesti hankittu, se antaa oppilaille mahdollisuuden olla elinikäisiä oppijoita (Dynan, Cate & Rhee, 2008). Itseohjautuva oppiminen antaa mahdollisuuden parantaa elämänlaatua,sillä se antaa oppijoille oikeat työkalut elinikäiseen oppimiseen (Yamada, 1994). Itseohjautuvaa oppimista on kutsuttu enemmänkin elämäntavaksi kuin tekniikaksi sillä siinä olennaista on asenne,joka kestää joka tilanteessa ja kautta elämän (Clinton & Rieber, 2010). Voimme parantaa valmiutta itseoppimiseen jos ymmärrämme IOO:n osatekijöitä. Se korostaa autonomiaa, omakohtaista motivaatiota, personalisointia, itsekuria ja kriittistä ajattelua, ja voi auttaa oppijoitatulemaan keskittyneiksi, vilpittömiksi ja menestyviksi(ausburn 2002). (Clark, 2005). Itseohjautuva oppiminen on sitä tehokkaampaa mitä vahvempi oppijan sisäinen motivaatio on. Se nähdään myös tehokkaana voimana ennenaikaista rappeutumista ja riippuvuutta vastaan,koska se pystyy käynnistämään ihmisten motivaation oppia ja kehittyä. Lisäksi sen voimakasta potentiaalia voidaan käyttää kaikilla aloilla ja jokaisen oppijan kohdalla. Samanaikaisesti monet aikuisetkaan eivät ole täysin itseohjautuvia. Asia voidaan nähdä niin, että he sijaitsevat eri paikoissaitseohjautuvuuden jatkumolla, eräiden ollessa autonomisempia ja toisten riippuvaisempia. Alikoulutetut aikuiset ovat usein vähemmän itseohjautuvia kuin korkeammin koulutetut aikuiset (Terry,2006). Meidän täytyy erityisen huolellisesti rohkaista alikoulutettujen itseohjautuvuuttaja avustaa heitäjotta he voivat kasvattaa motivaatiotaan ja itseluottamustaan ja lisätä osallistumistaan oppimisaktiviteetteihin. Lisäksi seniorit eroavat toisistaan huomattavasti yksilöllisten eroavaisuuksien lisääntyessä ikääntymisen myötä. Kaikki ihmiset saavuttavat vanhuuden hyvin erilaisena koska he ovat kulkeneet varsin monenlaisia elämänpolkuja. Jokaisella iäkkäällä aikuisella on toiveita ja tulevaisuudensuunnitelmia. Itseohjautuvan oppimisen tarjoamille mahdollisuuksille on olennaistaprosessia edistävien työkalujen oikea käyttö. Teknologialla on tärkeä rooli modernissa yhteiskunnassa ja se voi palvella myös tutkimaamme asiaa. Kuten Clark on osoittanut tutkimuksessaan, myös (ja etenkin) huono-osaiset yhteisötvoivat hyötyä teknologian käytöstä. Chu ja Tsai (2009) korostavat, että internet-pohjainen oppiminen soveltuu erityisen hyvin vähäosaisille senioreille auttaen heitä (iältään ja yli 60-vuotiaita)

11 10 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio voittamaan oppimiselle asetetut esteet. Sen lisäksi internet on kätevin ja kustannustehokkain oppimisympäristö, joka voi tavoittaa jokaisen ihmisenja kestää koko eliniän. Näistä syistä johtuen se on väline joka sopii hyvin yhteen itseohjautuvan oppimisen kanssa. Toimintaperiaatteet (Suosituksia päättäjille, sosiaalipalveluille ja koulutusrakenteille) PALADIN-projektin tutkimustulosten ja projektiin osallistuneiden asiantuntijoiden kokemusten perusteellavoidaan antaa useita suosituksia toimintatapojen suhteen: Senioreiden itsetunto jatietoisuus senioreiden tarpeellisuudesta pitäisi palauttaa tukemalla ja kannustamallaerilaisia tietoisuutta lisääviä hankkeita. Senioreita koskevia asenteita pitäisi muuttaa jotta voidaan positiivisella tavalla muuttaa ikäihmisten minäkuvaa. Yli 50-vuotiaille tulee tarjota apua modernien taitojen ja tiedon hankkimisessa. Tämä edellyttää, että aikuiskoulutus ei keskity vain työelämän tarpeisiin; kaikkia elinikäisen oppimisen muotoja pitäisi tukea; kaikenlaista itseohjautuvaa oppimista pitäisi kannustaa, jotta seniorit voivat hankkia tarvitsemansa taidot. Terveys, aktiivisuus, koulutus, kansalaisuus, ja talous on vahvistettu senioreiden avainalueiksi. Heidän kykyjensä vahvistaminen näillä alueilla vaikuttaa välittömästi positiivisella tavalla jokapäiväiseen elämään. Senioreiden valmiutta itseohjautuvaan oppimiseen voidaan tukea onlinetai offline-koulutuksella, mikä takaa tutoroidun itseoppimisenjoka asutuskeskuksessa, joka kaupunginosassa, yliopistossa, kulttuurikeskuksessa ja kirjastossa. Ikäihmisten itseohjautuvan oppimisen mentorin tai seniorikouluttajan tehtävää pitää kehittää uutena kutsumusammattina (aikuiskoulutuksen avulla). Tutorintia, neuvontaa ja kaikkia seniorikoulutuksen muotoja ei tulisi rajata vain senioreihin. Sukupolvien välistä oppimista pitäisi edistää, ei ainoastaan joustavana tapana tehostaa oppimista, vaan myös keinonatukea solidaarisuutta ja yhteiskunnan koheesiota. Senioreiden omatoimista järjestäytymistä tulisi tukea vapaa-ajan vietossa, oppimisessaja työllistymisessä. On kuitenkin tärkeää painottaa, että

12 11 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio itseohjautuvuus on useimpien yrittäjien perimässä ja omatoimista oppimista tulee edistää,koska se voi olla merkittävässä roolissaikäihmisten yrittäjäkoulutuksen onnistumisessa. Mm. PALADIN-projektin kehittämien välineiden käyttöä ikäihmisten itseohjautuvan oppimisen valmiuksien parantamiseksi on edistettävä maailmanlaajuisesti. Vanhemman sukupolven jäsenet ovat halukkaampia omaksumaan tiedon samanikäisiltä ihmisiltä. Tämä asenne saatetaan voittaa sukupolvien välisten välittäjien avulla. Vanhempia ihmisiä tulisi voimaannuttaa ja auttaa suuntaan jokavahvistaa heidän omatoimisuutensa minäpystyvyyttä. Joko yksintai yhteistyössä muiden sukupolvien kanssa, ikäihmisissä on suuri yrittäjäpotentiaali jota voidaan käyttää omien yritysten luomiseen (kannattavien tai ei-kannattavien). Yrittäjäkoulutusta yhdessä kansallisten senioriyrittäjäkoulutusohjelmien kanssa tulisi kehittää. PALADIN-tutkimus myös vahvisti joitakin kirjallisuuden tukemia näkökulmia, kuten niitä, joitatulisi kunnioittaaoppimisohjelmia suunniteltaessa: Oppijoiden tulisi antaa päättää mitä, miten ja milloin he oppivat (oppijan ei tarvitse sopia ohjelmaan; ohjelman tulisi sopia oppijalle). Aikuisoppijoidenkehitystarpeitapitäisikunnioittaa. Yksilölliset erot tulisi ottaa huomioon. Oppijoiden omaa tahtia tulisi kunnioittaa: omatahtinen oppiminen on tilaisuus edistyä paljon nopeampaan tai hitaampaan tahtiin, riippuen kustakin oppijasta. Jokainen tarvitsee oman aikansa. Joustaviaosallistumisohjelmiapitäisitarjota. Ystävällisiä ja miellyttäviä oppimisympäristöjä tulee luoda. Oppimiseen osallistumisen esteet on poistettava. Oppijoiden keskinäistä riippuvuutta pitäisi vaalia. Yleisesti tunnustetaan, että elinikäisen oppimisen strategioiden pitäisi löytää joustavampia ja houkuttelevampia väyliä (Council, 2009), minkä tähden itseohjautuvan oppimisen potentiaalia tulee pitää hyvin tehokkaana työkaluna senioreiden

13 12 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio itseohjautuvan oppimisen valmiuden kohentamiseen, varsinkinvähäosaisempien senioreiden kohdalla. Viitteet Oliveira, A. L., Vieira, C., Nogueira, S., Lima, M., Alcoforado, L., & Ferreira, J. A. (2011). PALADIN, WP3 development Report: Development of Self-directed Learning Readiness Scales for disadvantage seniors in health, activity, education, citizenship and finances.coimbra: Universidade, Faculdade de Psicologia e de Ciências da Educação. Collins, A. (2006). How society can foster self-directed learning. Human Development,49(4), Dynan, L., Cate, T., & Rhee, K. (2008).The impact of learning structure on students readiness for self-directed learning.journal of Education for Business, 84(2), Clark, K. (2005). Serving underserved communities with instructional technologies: Giving them what they need, not what you want. Urban Education, 40(4), Council (2009).Council conclusions of 12 May 2009 on a strategic framework for European cooperation in education and training ( ET 2020 ). OJ C (2009/C 119/02).Council of the European Union. Zarifis, G. (2010). Disadvantage seniors in Europe: Main identifiers: A desk research approach. In Chu, R. J.-C., & Tsai, C.-C. (2009). Self-directed learning readiness, internet selfefficacy and preferences towards constructivist internet-based learning environments among higher-aged adults.journal of Computer Assisted Learning, 25(5), Terry, M. (2006). Self-directed learning by undereducated adults. Educational Research Quarterly, 29(4), Aiheeseenliittyvääkirjallisuutta Clinton, G., &Rieber, L. P. (2010). The Studio experience at the University of Georgia: an example of constructionist learning for adults. Educational Technology Research and Development, 58(6),

14 13 Minäpystyvyys ja arvokas vanhuus -muistio McMillan, S. J., & Macias, W. (2008). Strengthening the safety net for online seniors: factors influencing differences in health information seeking among older internet users.journal of health communication, 13(8), McMillan, S., Avery, E. J., & Macias, W. (2008). From Have Nots To Watch Dogs. Information, Communication & Society, 11(5), Yamada, Masayuki (Department of Education, Akita University, Akita, J. (1994). Yamada 1994.pdf.Educational Gerontology,

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa aikuiskoulutukselle Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%)

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena?

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Raimo Vuorinen, KT ELGPN -koordinaattori Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos KEHA-keskus & VOKES Webinaari 25.8.2015 klo 13.00-14.00 Koettuja

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 Urheilun ja liikunnan mahdollisuudet ja tunnusluvut Euroopassa Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 harjoittaa urheilua tai harrastaa liikuntaa vähintään kerran viikossa. Euroopassa on yli 700 000

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa GRUNDTVIG-ohjelma - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa Grundtvig-ohjelma Monialaista aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä useilla aikuiskoulutuksen kehittämisalueilla Tarjoaa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Lohkon puheenjohtajan itsenäisesti suoritettava koulutus

Lohkon puheenjohtajan itsenäisesti suoritettava koulutus Lohkon puheenjohtajan itsenäisesti suoritettava koulutus Moduuli 2: Lohkon puheenjohtaja lohkon hallintojohtajana TYÖKIRJA Tässä moduulissa keskitytään lohkon puheenjohtajan rooliin lohkon hallintojohtajana.

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 25.2.2011 2010/2211(INI) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta Uusi peruskoulu visiotyöpaja 19.1.2017, Lappeenranta #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Vahvan itsetunnon omaava motivoitunut oppija, joka on

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ Miksi tarvitaan ohjausta? Ohjaus käsitteenä mainitaan kaikissa uusissa opetussuunnitelmien perusteissa Käsitys oppimisesta (learning) ja opettamisesta (teaching) sekä muutokset

Lisätiedot

Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu. Raporttien yhteenveto vuodelta 2011

Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu. Raporttien yhteenveto vuodelta 2011 Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu Raporttien yhteenveto vuodelta 2011 Verkostotapaaminen 19.4.2012 Seurantatietoja Aloittaneet, valmistuneet ja keskeyttäneet opiskelijat koulutusaloittain 300 259

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. toukokuuta 2014 (12.05) (OR. en) 9012/14 JEUN 64 EDUC 128 SOC 298 CULT 64

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. toukokuuta 2014 (12.05) (OR. en) 9012/14 JEUN 64 EDUC 128 SOC 298 CULT 64 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. toukokuuta 2014 (12.05) (OR. en) 9012/14 JEUN 64 EDUC 128 SOC 298 CULT 64 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea (Coreper

Lisätiedot

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere OPS ja oppimiskäsitys OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere Esiopetus Perusopetus Oppiminen pohjautuu aikaisempaan osaamiseen ja kokemuksiin. Oppiminen on aikaisempiin =etoihin, taitoihin, tunteisiin ja kokemuksiin

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma,

Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma, Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma, 2011-2013 Anna Maija Siljander & Hannele Niemi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia & CICERO Learning verkosto 8.5.2012 1 Hankkeen visiona

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

Lontoo-Malaga julistus. Astmatutkimukseen panostamisesta

Lontoo-Malaga julistus. Astmatutkimukseen panostamisesta Lontoo-Malaga julistus Astmatutkimukseen panostamisesta Johdanto Astma on sairaus, joka vaikuttaa 30 miljoonan eurooppalaisen ja yhteensä 300 miljoonan ihmisen päivittäiseen elämään maailmassa. Vuoteen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista - ja kansallisistakin Mikko Nupponen 8.2.2011 Feb- 11 Eurooppalaisista linjauksista ja kansallisista EU 2020 Hallitusohjelma Youth

Lisätiedot