SHANGALALA - JAKARANDAN KONSERTIN TULKKAUS SUOMALAISEL- LE VIITTOMAKIELELLE SYKSYLLÄ 2004

Transkriptio

1 SHANGALALA - JAKARANDAN KONSERTIN TULKKAUS SUOMALAISEL- LE VIITTOMAKIELELLE SYKSYLLÄ 2004 Ella Fagerlund-Evangelista Päivi Kluuskeri Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Fagerlund-Evangelista Ella & Kluuskeri Päivi Shangalala - Jakarandan konsertin tulkkaus suomalaiselle viittomakielelle syksyllä 2004 Turku, syksy sivua, 4 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielentulkki (AMK) Tämän opinnäytetyön tavoite oli tulkata Jakaranda-yhtyeen konsertti ja sitä kautta kehittää taitojamme musiikin tulkkauksessa. Konsertissa esitetty tulkkaus kuvattiin videolle ja sitä apuna käyttäen analysoimme tulkkaustamme. Opinnäytetyöskentelymme ei loppunut tulkkaukseen, vaan jatkui videon analysointiin. Analysoinnin aikana löysimme tulkkauksestamme niin hyviä kuin huonojakin käännösratkaisuja ja niiden kautta pystymme kehittämään taitojamme jatkossakin. Aineistona työlle on koko konsertti, jonka tulkkasimme alkujuonnosta encoreen laululeikkeineen ja välijuontoineen. Keskityimme eniten laulujen tulkkaamiseen, mikä on opinnäytetyömme varsinainen aihe. Konsertin laulut olivat suurimmaksi osaksi yhtyeen uusimmalta vuonna 2004 ilmestyneeltä levyltä Jakaranda & Pentti Lahti: Shangalala. Tulkkaustilanteeseen valmistauduimme kääntämällä lauluja saamamme materiaalin mukaan. Tulkkaustilanteessa emme kuitenkaan esittäneet valmiita käännöksiä, vaan tulkkasimme konsertin valmistelujemme pohjalta. Käytämme tässä työssämme työskentelytavastamme nimitystä valmisteltu tulkkaus. Jakarandan laulujen kääntäminen oli haastavaa, koska osa lauluista oli vieraskielisiä. Tässä opinnäytetyössä haluamme antaa lukijoille tietoa niistä haasteista, joita tulee vastaan, kun käännetään tulkille vieraalta kieleltä suomalaiselle viittomakielelle vain suppean suomennoksen avulla. Musiikin tulkkaus on yksi haastavimpia osa-alueita viittomakielentulkin työsaralla. Työelämässä tällaiseen toimeksiantoon on harvoin, jos koskaan, näin paljon aikaa valmistautua. Opinnäytetyössä aikaa valmistautumiseen on, joten tämä oli yksi syy kiinnostuksellemme tämänkaltaiseen opinnäytetyöhön. Huomioimme tässä opinnäytetyössä erityisesti valmistautumisen tärkeyden. Käytimme tulkkaukseen valmistautumiseen paljon aikaa ja tulkkaustilanteen jälkeen ymmärsimme, että sitä olisi voinut käyttää vielä paljon enemmän. Asiasanat: musiikki, tulkkaus, kääntäminen, valmisteltu tulkkaus, konsertti Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Fagerlund-Evangelista Ella & Kluuskeri Päivi Shangalala - Interpretation of Jakaranda concert to Finnish sign language at autumn 2004 Turku, autumn pages, 4 appendices The Diaconia Polytechnic, Turku unit Degree Programme in Sign Language Interpretation, Sign Language Interpreter The main aim of the present study was to interpret the concert of Jakaranda and thus that increase our skills of interpreting music in general. The interpretation that was performed was also videotaped and the tape was used to analyse the interpretation. So the end of the concert was not the end of our skills improvement, which in fact continued in the process of our written work. The whole concert was the source of this thesis and it was interpreted from beginning to end including every speech and surprise. Although this was done, the aim of the thesis was to interpret music, so the main focus was on the songs. Most of the songs presented were from the Jakaranda s recently published CD called Jakaranda & Pentti Lahti: Shangalala. Preparation to this concert was mostly translating the songs. However, at the concert we did not perform the ready made translations, but they helped us interpret the actul concert. In this thesis the method used will be called prepared interpretation. The real challenge in this thesis was to translate some of the songs, which were not in Finnish and had only limited translations into Finnish. So this written report presents the difficulties in that kind of translating. In sign language interpreters field of work the interpretion of music presents one of the most challenging areas. It is rarely possible for a freelancer interpreter to have so much time for preparation and even if so, the preparation time is hardly ever included in the. This was also one of the reasons for our interest in this topic. This thesis shows that although the interpretation was well prepared, it was not perfect. Hopefully this shows how requiring the interpretion of music is. Keywords: music, interpreting, translating, prepared interpreting, concert Stored at the library of Diaconia Polytechnic, Turku unit

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KULTTUURIN TULKKAUS JA SAAVUTETTAVUUS JAKARANDA JA SEN KONSERTTI MUSIIKIN TULKKAUS Musiikin merkitys viittomakieliselle kulttuurivähemmistölle Erilaisia tapoja tulkata musiikkia Musiikin välittämistä viittomakielelle JAKARANDAN LAULUJEN KÄÄNTÄMINEN Lyriikan kääntämisen ominaispiirteitä Tulkin näkyvyys VIERAIDEN KIELTEN VAIKUTUS LAULUJEN KÄÄNTÄMISEEN Tulkin työkieliä Konsertissa käyttämiämme työkieliä Eri kielten aiheuttamaa vaikeutta tulkkaukseen JAKARANDAN KONSERTIN TULKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Käännöstyön aloitus Musiikin sisäistäminen Tulkkaustavan valinta jakarandan konserttiin Työn ja vastuun jakaminen Tulkkauksen viive Yhteistyö Jakarandan kanssa Jakarandan konsertin markkinointi KÄÄNNÖSRATKAISUJA Rytmi...25

5 8.2 Viittomien rakenteet Symmetria Viittoman mukauttaminen Viittomien lisäys TULKKAUSTILANNE KONSERTISSA POHDINTA LÄHTEET...30 LIITTEET Liite 1. Konsertissa esitettyjen laulujen sanat levyltä Jakaranda & Pentti Lahti: Shangalala, Liite 2. Laulujen sanat glossattuina videon perusteella Liite 3. Mainoskirje Tampereen kuurojen yhdistykselle Liite 4. Video tulkkaustilanteesta

6 1 JOHDANTO Musiikintulkkaus on yksi viittomakielentulkin työn haastavia osa-alueita. Omien kokemustemme perusteella viittomakielentulkeilla on hyvinkin erilaisia käsityksiä musiikintulkkaamisesta. Kimmoke tälle työlle olikin halu kokeilla erilaisia tapoja tulkata musiikkia. Työelämässä saa tuskin koskaan riittävästi aikaa valmistautua tällaiseen tilanteeseen. Nyt kun valmistautumiseen ja tulkkauksen analysointiin oli mahdollisuus, se varmasti rikastutti taitojamme. Valitsimme musiikiksi tähän opinnäytetyöhön Jakarandan, joka on Suomen Lähetysseuran musiikkiryhmä ja esittää eteläisestä Afrikasta vaikutteita saaneita hengellisiä lauluja. Afrikkalainen musiikki on rytmikästä ja eloisaa, joten toivoimme voivamme hyödyntää sitä mahdollisimman paljon tulkkauksessamme. Jakarandan johtaja Pekka Nyman oli alusta lähtien mukana hankkeessa, joten yhteistyö on ollut antoisaa. Käännöstyö lähti liikkeelle maaliskuussa 2004 toisen opinnäytetyön tekijän voimin, kun hän sai Jakarandalta sanat lauluihin. Valmistautumiseen kuului laulujen kuuntelemista Jakarandan uudelta julkaisulta. Kuuntelemisen aikana käännöksiä miettien ja musiikintulkkaukseen liittyvää lähdemateriaalia tutkien ja soveltaen niitä tähän käännöstyöhön. Elokuussa 2004 opinnäytetyöhön tuli mukaan toinen tekijä. Tässä yhdistymisessä opinnäytetyön voimavaraksi tuli kaksi erilaista ja erikätistä viittojaa, jolloin laulujen moniäänisyydet saatiin paremmin esille. Toinen tekijä on toiselta ammatiltaan muusikko, joten hän toi aivan uuden näkökulman musiikkiin. Työmme kohderyhmä ovat ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita musiikin kääntämisestä ja tulkkaamisesta viittomakielelle, eli pääsääntöisesti viittomakielen tulkit tai tulkkiopiskelijat. Siksi oletamme työmme kirjallisessa osassa, että lukijalla on perustiedot viittomakielestä.

7 2 KULTTUURIN TULKKAUS JA SAAVUTETTAVUUS Opetusministeriön asettaman vammaiset ja kulttuuri -toimikunnan ehdotuksessa toimenpideohjelmaksi käsitellään kulttuurin saavutettavuutta kaikille ihmisille yhteiskunnassa. Ehdotuksen mukaan kulttuuripalveluiden tulee olla saavutettavissa eri väestöryhmille kunkin ryhmän vaatimilla erikoistarpeilla. Tätä kautta eri väestöryhmien yhdenvertaisuus paranisi ja tasa-arvo yleistyisi. (Vammaiset ja kulttuuri-toimikunnan ehdotus toimenpideohjelmaksi 2004, 7.) Viittomakielisille ihmisille parhaan mahdollisuuden kulttuurin saavutettavuuteen tarjoaa viittomakielinen tulkkaus. Toimenpideohjelma korostaa, että jokaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus hakeutua sellaisiin kulttuuritapahtumiin, jotka häntä itseään kiinnostavat. Kiinnostuksen kohteen ja osallistumisen mahdollisuuden ei tulisi riippua ihmisen erityispiirteestä, esimerkiksi viittomakielisyydestä. (Emt, 3-7.) Onnistunut viittomakielinen tulkkaus edellyttää, että tulkilla on mahdollisuus ja resursseja perehtyä tulkkauksen aiheeseen, tässä tapauksessa kulttuuritapahtumaan. Valmistautumisen takia olisi hyvä, jos kulttuuritapahtuman järjestävä taho olisi valmis pitkäkestoiseen yhteistyöhön tulkin kanssa ilman, että kulttuuritapahtuman asiakkaalle koituu lisäkustannuksia. Näin kulttuuripalvelut olisivat saatavilla tasavertaisesti. (Emt, 21; 41.) Tilaus tulkkaukseen tulee yleensä kuurolta asiakkaalta, eikä kulttuuritapahtuman tuottajalta, joten aina yhteistyö ja pitkäkestoinen valmistautuminen eivät ole mahdollisia. Nyt kun meillä on mahdollisuus tällaiseen työskentelyyn haluamme olla tämän opinnäytetyön kautta osaltamme välittämässä kulttuuria kuulevien maailmasta viittomakielisten maailmaan.

8 3 JAKARANDA JA SEN KONSERTTI Jakaranda on Suomen Lähetysseuran musiikkiryhmä, joka on perustettu Vuodesta 1990 ryhmää on johtanut Pekka Nyman, joka soittaa Jakarandassa lyömäsoittimia. Jakarandassa on noin 30 jäsentä, soittimina kuorolla on kitaroita, bassoja, puhaltimia sekä erilaisia lyömäsoittimia. (Jakarandan lehdistötiedote 2004.) Ryhmä haluaa olla jakamassa lähetyskentiltä saatua musiikillista rikkautta. Jakarandalta on ilmestynyt kahdeksan äänitettä ja se kiertää ympäri Suomea sekä myös ulkomailla pitämässä konsertteja erilaisin kokoonpanoin. Nimi Jakaranda tulee samannimisestä violetteja kukkia kukkivasta puusta, jota kasvaa Afrikassa, Aasiassa ja Etelä- Amerikassa. (Emt.) Jakarandan kotisivut löytyvät osoitteesta Sivuilta löytyy kuvia, tietoa aiemmin julkaistuista äänitteistä, keikkakalenteri sekä kuorolaisten nimet ja kuoron yhteystiedot. Tulkattava konsertti oli klo Pirkkalan seurakuntatalolla Tampereella. Se oli sovittu pidettäväksi syksyllä 2004 ja tämä tilaisuus oli sopiva mahdollisuus. Konserttien paikat ja ajankohdat riippuvat tilaajista. (Nyman henkilökohtainen tiedonanto ) Konsertti alkoi Pirkkalan seurakuntapastorin tervetulopuheella. Kuoro saapui sisään laulaen laulua Mabaesekala ja tulkit saapuivat tulkaten kuoron mukana. Kuoro toivoi, että tulkit tulevat samassa laulavassa letkassa, eivätkä ole jo lavalla valmiina odottamassa. Laulujen välillä Pekka Nyman sekä muutamat kuorolaiset kertoivat lauluista, niiden taustoista ja selittivät vieraskielisten sanoitusten merkityksiä yleisölle. (Liite 1. Konsertissa esitettyjen laulujen sanat levyltä Jakaranda & Pentti Lahti: Shangalala, 2004.) Puolivälissä konserttia, laulun Vumake jälkeen kuoro opetti yleisölle laululeikin. Tulkit eivät tienneet laululeikkiä etukäteen, vaan opettelivat sen yhdessä yleisön kanssa ja tulkkasivat laulun sen omilla koreografioilla. Ennen kahta viimeistä laulua eräs kuorolainen piti pienen iltahartauden. Viimeisen laulun jälkeen kuoro ja tulkit poistuivat la-

9 valta jälleen jonossa. Yleisön pyynnöstä kuoro palasi esittämään encorea. Encore laulu ei ollut tulkeille tuttu, eikä sitä myöskään ollut Jakarandan levyllä. Tulkit saivat juuri ennen laulun alkua kuulla, että laulun sanat ovat we shall never die. Tämäkin laulu tulkattiin, mutta tulkkauksen taso oli aivan erilainen, kuin valmisteltujen laulujen tulkkauksessa. Kuoron ja tulkkien taas poistuttua lavalta osa kuorolaisista meni kahvitarjoilupöydän viereen laulamaan vielä yhden encoren. Tulkit eivät ehtineet heti mukaan ja laulun alkaessa huomasimme, että niin olikin hyvä. Laulu oli vieraskielinen, eikä sitäkään ollut Jakarandan levyllä, joten se olisi ollut mahdoton tulkata.

10 4 MUSIIKIN TULKKAUS Musiikin tulkkaus on lähtenyt liikkeelle ja saanut vaikutteita tulkatuista tai viitotuista jumalanpalveluksista (Lakner 1993, 2). Sittemmin käännöksiä ja tulkkauksia on tehty kaikenlaiseen musiikkiin, esimerkkinä Marja Forsénin viittomakielelle käännetty musiikkivideo Rockia ja rakkautta (2003), jonka hän teki erikoistumisopintojensa henkilökohtaisen opetussuunnitelman opintokokonaisuuteen. Musiikin tulkkausta tulee vastaan erilaisissa tilanteissa ja tulkkia voidaan pyytää tulkkaamaan jopa kokonainen konsertti. Forsén kertoo tilanteesta, jossa häntä on pyydetty tulkkaamaan musiikkitilaisuus. Kuuroutunut asiakas haluaa kuulla uudelleen musiikin tulkin välityksellä. (Forsén 2003, 7.) 4.1. Musiikin merkitys viittomakieliselle kulttuurivähemmistölle astui voimaan Suomen hallitusmuodon (969/95) perusoikeussäädökset uudistettuina. Kielellisiä oikeuksia koskevassa 14 :n 3 momentissa sanotaan, että viittomakieltä käyttävien ja vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet on turvattu lailla. Vuonna 1990 koulutuspoliittisessa selonteossa todettiin, että Suomessa viittomakieliset kuuluvat kieli- ja kulttuurivähemmistöihin (Lappi 2000, 72.) Outi Rantala kertoo työssään, että rytmiikan osaamisesta on apua niin kuulevalle kuin kuurollekin. Rytmiikan osaaminen edistää persoonallisuuden kehitystä sekä auttaa oppimaan enemmän kehon ilmaisullisista mahdollisuuksista. Reaktio- ja koordinaatiokyky, keskittymiskyky sekä motoriikka kehittyvät monipuolisen rytmiikan osaamisen mukana. (Rantala 2000, 34.) Ensimmäisen kerran kuurojen viittomakuoro on esiintynyt Silloin esitettiin Maamme-laulu Helsingin Kuuromykkäin yhdistyksen joulujuhlassa. Albert Tallroth oli kääntänyt runoja viittomakielelle ja hänen jälkeensä käännöstyötä jatkoi Axel Norsted, joka myös jatkoi kuoron harjoittamista. (Wallvik 2001, 231.) Viittomakuorot ovat varsin yleisiä kuurojen keskuudessa. Kuurojen kulttuuripäivillä on aina viittomakuoro-

11 esityksiä. Monen ihmisen viittoessa samanaikaisesti musiikin rytmisyys korostuu. (Lakner 1993, 5.) 4.2. Erilaisia tapoja tulkata musiikkia Riippuen siitä kenelle musiikkia tulkataan myös tulkkaustapa vaihtelee. On aivan eri asia tulkata musiikkia syntymästään asti täysin kuurolle henkilölle kuin esimerkiksi aikuisiällä kuulonsa menettäneelle henkilölle. Aikuisiässä kuuroutunut on kuullut musiikkia vuosikymmeniä. Hän tietää millaisia eri musiikkityylit ovat, miltä kenenkin laulajan ääni kuulostaa tai millainen eri instrumenttien äänten ero on. Lähtökieleltään suomenkielistä musiikkia viitottaessa on käytetty kolmea erilaista tapaa mukauttaa viittominen ja huulio yhteen. Ensimmäinen tapa on, että viitotaan puhutun kielen eli tässä tapauksessa suomenkielen sanajärjestyksen mukaan ja huulio on suomenkielen mukainen. Toinen tapa on, että viitotaan viittomakielen sanajärjestyksellä, mutta kuitenkin huulio on puhutun kielen eli suomenkielen mukainen. Kolmannella tavalla viitottaessa viitotaan viittomakielen sanajärjestyksen mukaan ja huulio on myös viittomakielinen. (Marja Forsén 2003, 6.) Konsertissa, jonka tulkkasimme, käytimme kahdenlaista tapaa viittoa. Viitoimme suomalaisen viittomakielen mukaan suomenkielen huuliolla sekä suomalaisen viittomakielen mukaan Afrikan eri kielten huulioilla riippuen laulun lähtökielestä. Viitoimme suomalaisen viittomakielen mukaan suomenkielisellä huuliolla esimerkiksi kappaleissa Sytytä tuleni ja Anna yö peitteekseni. Nämä kappaleet olivat lähtökieliltään jo suomenkielisiä. Laulussa Mabaesekela käytimme suomalaista viittomakieltä, mutta käytimme lähtökielen mukaista huuliota. Lähtökielisten sanojen joukossa oli myös englanninkielinen sana nineteenforty. Virheistä johtuen muutamissa kappaleissa huuliota ei ole lainkaan tai se on melkein olematon. Näissä kohdissa huulion pitäisi olla muu kuin suomenkielen mukainen. Esimerkiksi laulussa Nanti ithemba huulion pitäisi olla zulunkielinen.

12 4.3 Musiikin välittämistä viittomakielelle Lakner oli tarkastellut kahta viittomakielisen ihmisen esittämää käännöstä kahdesta eri laulusta. Hän oli huomioinut molemmista viittomakielen keskeisten elementtien tärkeyden. Roolinvaihto, paikantaminen ja osoitukset kuuluvat normaalistikin viittomakieleen. Lakner kuitenkin mainitsee myös, että vahva tilanteeseen eläytyminen, ilmeet, mimiikka sekä laajat ja plastiset liikkeet toivat käännöksen laulullisuutta esille. (Lakner 1993, 6-7; 12.) Viittomakieli on jo itsessään hyvin rytminen kieli ja useimpiin viittomiin kuuluu olennaisena osana liike (Rissanen 1990, 77). Viittomien rytmiä, intensiteettiä ja toistoa varioimalla voimme muokata viittomista laulullisempaan suuntaan. Musiikin tulkkauksessa täytyy näkyä musiikin rytmi, muuten se on verrattavissa runon tulkkaukseen. Työssämme käytimme kaikkia näitä viittomakielen elementtejä, roolinvaihdot tulivat kahden eri viittojan vuoroviittomisella. Tällä tavalla saimme tuotua kaanonia ja eriäänisyyttä esille myös visuaalisesti. Viittoman JUMALA olimme paikantaneet väliimme ja viittoman paikka pysyi koko ajan samana, koska olemme erikätiset viittojat. Viittomaa JUMALA koskevat osoitukset olivat yleisiä ja osoitukset tulivat väliimme, minne JU- MALA oli aikaisemmin viitottu. Mimiikka oli harjoituksissa koko ajan mukana. Myöhemmin tulkkaustilanteen videota katsellessa ilmeiden vahvuus ei näkynyt siinä niin vahvana miten olimme ajatelleet ne konsertissa esittävämme. Valaistus ja videokameran asettelu heikentävät ilmeiden näkymistä nauhoitetussa versiossa. Afrikkalaisen musiikin viehätys suomalaiselle kuulijalle on lähinnä rytmien erilaisuudessa ja monipuolisuudessa suomalaiseen musiikkiin verrattuna. Halusimme välittää Jakarandan musiikista erityisesti uskonnollisen sanoman ja afrikkalaisen rytmin. Useissa lauluissa sanat olivat lyhyet ja yksinkertaiset, esimerkiksi yksi tai kaksi Raamatun jaetta tai vain yksi lause. Kokonaisuudessaan laulu saattoi kuitenkin kestää kolmesta viiteen minuuttia. Tästä aiheutui, että samaa kerrattiin monta kertaa. Laulun Sana Marena suomennos, joka meille annettiin oli: isä, haluan hääpuvun. Laulussa on neljä erilaista fraasia: sana marena tate ntekele, kubaku hali ja lingaya basha. Viittoja 2. viittoi koko laulun ajan: kun taas viittoja 1. viittoi:, MINÄ HALUTA. Tämän lauseen viittomat vaihtelivat jokai-

13 sessa toistossa, mutta merkityssisältö oli sama. Tätä laulua ei ollut Jakarandan levyllä, joten emme päässeet harjoittelemaan sitä riittävästi. Tilanteessa, jossa luodaan kuurolle asiakkaalle kulttuurinautintoa, voidaan ajatella että myös tulkki on esiintyvänä taiteilijana tässä tilanteessa. Forsén on myös sitä mieltä, että musiikkitilaisuuden tulkkaus sujuu parhaiten, jos esitettävä materiaali on saatavana etukäteen. Näin materiaaliin sekä sen taustaan ja tunnelmaan pääsee perehtymään rauhassa. Valmistautumisen aikana on mahdollisuus miettiä olisiko tulkkaustilanteessa mahdollista käyttää valaistuksellisia, koreografisia tai muita visuaalisia keinoja lisänä. (Forsén 2003, 6-7.)

14 5 JAKARANDAN LAULUJEN KÄÄNTÄMINEN Seleskovitchin mukaan kääntäminen ja tulkkaaminen ovat prosesseina hyvin erilaisia. Lähtökielinen teksti on pysyvä, staattinen, joten sitä pitää tutkia tarkasti ennen sen kääntämistä tulokielelle. Kääntämisen kirjallinen lopputulos on käännös, joka on pysyvä ja johon voidaan palata. Tulkkaus taas on hetkessä tapahtuvaa, josta tulkille jää selvimmin mieleen vain lähtökielen kertoma merkitys, ei sen muoto. (Vuorikoski 2003, 323.) Tässä opinnäytetyössä käytämme projektistamme määritelmää valmisteltu tulkkaus. Tulkkaustilanteeseen valmistautumisemme oli suurimmaksi osaksi laulujen kääntämistä, ja toisin kuin normaalissa työelämän tilanteessa, meillä oli aikaa tehdä käännöksiä. Kuitenkaan emme tehneet käännösprosessin valmista tuotosta, käännöstä, vaan valmistelemiamme käännöksiä hyödyntäen tulkkasimme Jakarandan konsertin. Kääntämisessä joudutaan ratkomaan erilaisia ongelmia. Ratkaisujen löytäminen vaatii kääntäjältä tietoa ja kokemusta lähtökielen ja tulokielen eroista sekä kuinka näitä kieliä käytetään luontevasti. Tämä siksi, että jos kohdekieltä käännetään suoraan sanasta sanaan tulokielelle, ei lopputuloksesta tule luontevaa kieltä. Niin lähtö- kuin tulokielisen tekstin tulisi toimia kunkin kielen omilla ehdoilla. (Vehmas-Lehto 2003, 41.) Kääntäjän pitää muun muassa ratkaista milloin tekstin sisällöllinen merkitys on suurempi kuin tekstin muodon merkitys. Kääntäjän vastuulla on ratkaista kumman johtoajatuksen mukaan hän tekstin kääntää. (Ingo 1990, 24.) Tässä kääntäjän vastuu on suuri. Hänen pitää tulkita tekstiä ja päättää ratkaisumallit oman itsensä kautta, mutta samalla tarkastella itseään kriittisesti, ettei välitä käännöksensä kautta omia ajatuksiaan ja asenteitaan tekstin vastaanottajille. (Teva 2003, 33.) Jakarandan konsertti on tulkkaustilanne, joten voimme valmistautua kääntämällä lauluja ja itse tilaisuudessa tulkata käyttäen hyväksi valmistelemiamme käännöksiä. Tulkkaustilanteessa voi eteen tulla mitä vain, vaikka kyseessä olisi järjestetty tilaisuus, kuten nyt oli kyseessä konsertti. Puhuja voi unohtaa asiansa, joku voi laulaa väärin tai tulkille yllätyksenä kesken kaiken voidaan opettaa yleisölle laululeikki, josta tulkki ei ole etukä-

15 teen tiennyt mitään. Siksi tulkin on oltava jatkuvasti valppaana ja tulkattava kuulemansa, eikä vain esitettävä valmista käännöstä. 5.1 Lyriikan kääntämisen ominaispiirteitä Laulutekstien ja runouden kääntäminen on yleisen mielipiteen mukaan vaativampaa kuin tavallisen tekstin kääntäminen. Tämä johtuu erityisesti siitä, että tällaisissa teksteissä kielen muoto on lähes yhtä tärkeää kuin se, mitä tekstissä sanotaan. Laulutekstit rakentuvat joissain tapauksissa runomitan, alku- ja loppusoinnun, poljennon, onomatopoeettisuuden ja äännemaalailun varaan. Ongelmaksi muodostuukin usein tasapainon säilyttäminen ulkoasun ja merkityksen välillä. ( Ingo 1990, 19, 45.) Yleensä kääntämisessä viestin sisältö on tärkein asia ja se säilytetään käännöksessä. Sisältöä säilytetään, vaikka muoto kärsisi sisällön kustannuksella. Kuitenkin poikkeuksena on esimerkiksi lyriikka ja laulutekstit. Näissä muoto on erityisen tärkeä ja sitä korostetaan. Käännöksessä voi esiintyä semanttista katoa muodon eduksi. (Sorvali 1988, 63.) Lyyrisessä tekstissä sanojen ja merkitysten suhde on usein uniikki. Kirjoittajan tekstiin panema merkitys voi olla niin yksilöllisesti värittynyt, ettei se aukene kääntäjälle tai kääntäjän kautta tulokielelle. Onnistuneessa käännöksessä kääntäjä pystyy välittämään lähtökielen merkityksen ilman lähtökielen merkkejä, eli käyttämään kulttuuritulkkausta ja kääntämään tekstin tulokielelle ja sen kulttuurille. (Lautamatti 1981, 6-7.) Tulkki toimii tulkatessaan paitsi kielen, myös kulttuurin välittäjänä (Hynynen, Pyörre & Roslöf 2003, 63). Näin ollen tulkin pitää olla kulttuurin asiantuntija välittäessään kieleen sidoksissa olevia merkityksiä ja välittää merkitykset koherentilla tavalla vastaanottajan kielelliseen kulttuuriin sopiviksi (Lautamatti 1981, 7). Tässä opinnäytetyössä käännämme lähtökielestä, joka on meille tuntematon, esimerkiksi Nanti ithemba- laulun kieli on zulu. Joudumme siis nojautumaan Jakarandalta saamiimme suomennoksiin lähtökielistä, joten meidän pitää keskittyä välittämään myös lähtökielen kulttuuria, eikä vain suomennoksen mukaista suomen kielen välittämää kult-

16 tuuria. Lähtökielen kulttuurin löytämisessä meille ovat olleet avuksi keskustelumme Pekka Nymanin kanssa. 5.2 Tulkin näkyvyys Visuaalisuus on tärkeä osa viittomakieltä. Oman haasteensa tälle projektille luokin se, että Jakarandan konsertti on jo itsessään hyvin visuaalinen. Kuorolla on omat koreografiansa jokaiseen lauluun ja niistä voimme ottaa mallia ja ideoita myös tulkkauksen visuaaliseen puoleen. Joskus tulkin on kuitenkin oltava yrittämättä liikaa ja vain suunnata asiakkaiden huomio kuorolaisiin, jotka ovat myös nähneet vaivaa opetellessaan koreografiat ja tanssit. Tulkin pitää olla riittävän näkyvä, jotta saa välitettyä viestin ja tunnelman viittomakielellä, mutta kuitenkin sen verran näkymätön, ettei varasta esitystä (Lakner 1993, 10-11).

17 6 VIERAIDEN KIELTEN VAIKUTUS LAULUJEN KÄÄNTÄMISEEN Lauluja kääntäessämme käytimme skoposteoriaa. Skopos tarkoittaa kääntämisen tai käännöksen funktiota. Skoposteoria korostaa käännöksen tarkoitusta ja käännöksen skopos määräytyy tavalla, jolla käännös toteutetaan. Skoposteoria ei vaadi käännöksen olevan ekvivalentti lähtötekstiin nähden. Ainoa määritelmä on, että käännöksen on oltava hyvä. Skoposteoria ei sulje kuitenkaan ekvivalenttia käännöstä hyvän käännöksen määritelmän ulkopuolelle, sillä mahdollinen skopos voi olla ekvivalenssiin pyrkiminen. (Vehmas-Lehto 1999, 92.) Mietimme miksi ja ketä varten käännämme näitä lauluja. Käänsimme lauluja saadaksemme vankemman pohjan laulujen tulkkaukselle ja oppiaksemme jotain uutta. Vaikka käännöstyön hyöty oli ensisijaisesti ajateltu meidän ammattitaitomme kehittämiseksi, mietimme myös tilanteeseen saapuvia asiakkaita ja miten käännöksemme palvelisi heitä mahdollisimman hyvin. 6.1 Tulkin työkieliä Normaalisti tulkilla tai kääntäjällä on kaksi aktiivista työkieltä, A-kieli ja B-kieli. A- työkieli on se kieli, joka on tulkin tai kääntäjän äidinkieli ja B-työkieli on kieli, jonka tulkki tai kääntäjä on oppinut niin hyvin, että voi käyttää sitä lähde- tai kohdekielenä työskennellessään. Vaikka A-työkieli on tulkin tai kääntäjän äidinkieli, pitää kielen tason olla viestinnän ammattilaisen tasoa, pelkkä natiivin kielitaidon taso ei riitä. (Hietanen 2003, ) A-työkielen kaikki osa-alueet tulee hallita täydellisesti, mutta B-työkielessä sallitaan lieviä puutteita idiomeissa sekä sävyissä, A-työkielen vaikutus voi näkyä B-kielen käytössä tai kieli- ja informaatio aineksen käyttö voi olla hitaampaa. (Emt, ) Tulkilla voi olla käytössään kolmas kieli tai useampiakin kieliä, niitä kutsutaan C- työkieleksi ja niitä käytetään ainoastaan lähdekielenä. C-työkieltä sanotaan passiiviseksi kieleksi, koska siitä tulkataan yleisesti ottaen vain A-työkieleen, joskus harvoissa tapa-

18 uksissa B-työkieleen, mutta C-työkieleen ei koskaan. (Emt, 284; 285.) Poikkeuksena tästä viittomakielentulkit tekevät myös englanti-suomalainen viittomakieli-englanti tulkkauksia (Laine 2003, 34). Tämä tarkoittaa, että he työskentelevät C-työkielestä B- tai A-työkieleen riippuen tulkin äidinkielestä. 6.2 Konsertissa käyttämiämme työkieliä Meidän A-työkielemme on suomenkieli ja B-työkielemme viittomakieli. Tässä käännösja tulkkausprosessissa meillä ei ollut C-työkieltä, vaikka käänsimmekin eteläafrikkalaista, angolalaista ja ghanalaista musiikkia. Konsertin ensimmäinen encorekappale oli nimeltään We shall never die ja siinä tulkkasimme C-työkielestä B- työkieleen, joka on harvinaista. Yleensä C-kielestä tulkataan A-työkieleen. Osa lauluista on Angolasta, Ghanasta ja Etelä-Afrikasta, joten emme voineet kääntää niitä suoraan lähtökielestä suomalaiselle viittomakielelle. Saimme epävirallisia käännöksiä laulujen sanoihin Jakarandalta ja Suomen Lähetysseuralta ja niistä lauluista, joista ei ole minkäänlaista käännöstä, olemme saaneet selvityksiä niiden sisältöön. Koska laulujen alkuperäiset tekstit olivat muunmuassa Angolasta, Etelä-Afrikasta ja Ghanasta niin yhtenä vaihtoehtona meillä olisi ollut viittoa nämä laulut niiden alkuperäisillä viittomakielillä. Tämä vaihtoehto olisi ollut ideaali, mutta jouduimme sulkemaan sen pois, koska osoittautui mahdottomaksi löytää apua laulujen kääntämiselle näille viittomakielille. Teimme ratkaisun käyttää kulloisessakin kappaleessa sen alkuperäiskielen huuliota. Konsertin kulkuun kuului, että aina ennen laulua yhtyeen johtaja Pekka Nyman kertoi mitä seuraavan laulun sanat tarkoittavat. Näin kuulevat saivat ajatuksen laulun merkityksestä ja viittomakielisille selvisi jo siinä vaiheessa, että seuraava laulu ei ole suomenkielellä. On eri asia kääntää jo valmiista käännöksestä, kuin suppeasta sisällön selvityksestä. Koulutuksemme antaa meille työvälineet tulkata suomalaisesta viittomakielestä suo-

19 meen ja takaisin suomalaiseen viittomakieleen, joten otimme haasteen vastaan aloittaessamme kääntämään lauluja suomalaiseen viittomakieleen meille täysin vieraista kielistä. 6.3 Eri kielten aiheuttamat haasteet tulkkaukseen Laulujen rakenteen oli tarkoitus olla sama kuin CD:lläkin. Konsertti on elävä esitys ja jännitys ja muut tilanteeseen vaikuttavat tekijät saattavat muokata esitystä suunnitellusta suunnasta, joskus jopa päinvastaiseen suuntaan. Tässä tulkkausta vaikeutti vielä lähtökielen outouden aiheuttama pitkä prosessointi. Laulussa Mabaesekela esilaulajaa tulkkaava viittoja 1. oli laskenut montako kertaa viittoma POLKUPYÖRÄ tulee ja montako kertaa tulevat viittomat TUHAT YHDEKSÄNSATAA NELJÄKYMMENTÄ. Konserttitilanteessa etukäteisvalmistautuminen ja viittomien laskeminen ei auttanut, koska esilaulaja lauloi eri version. Olimme valmistautuneet siihen, että laulajat voivat laulaa eri versioita ja virheitä voi tulla. Konsertissa kuoro tuli letkana sisään laulaen Mabaesekelaa ja kuorolaiset esittivät ajavansa polkupyörällä. Olimme kuoron mukana letkassa suurinpiirtein letkan keskivaiheilla. Esilaulajan tekemät muutokset eivät kuuluneet tai kuulohavainto tuli niin myöhään, että esilaulajaa viittovan oli tehtävä viittomaratkaisunsa ennen kuulohavaintoa, koska toisen viittojan kuorovastaus olisi muuten myöhästynyt. Miten tulkin pitäisi reagoida tilanteessa, jossa esiintyjä tai puhuja tekee selvän virheen? Herbert esittää, että puhujalle olisi sopivaa että tulkki korjaa virheen tulkatessaan. Tulkki taas voi kääntää katseensa yleisöstä puhujaan ja antaa mikroeleen merkiksi, että jotain odotetusta poikkeavaa tapahtui. Kuitenkin Herbertin mielestä parasta on tulkata epäselvä viesti epäselvästi eteenpäin niin, että yleisölle tulee selväksi, että epäselvyys ei johdu tulkista vaan puhujasta. (Frishberg 1990, 53.) Tulkkaamassamme konsertissa emme voineet käyttää näitä keinoja vaikuttaaksemme laulajan laulamaan versioon tilanteen luonteen takia. Meidän oli vain sopeuduttava tilanteeseen ja yrittää aavistaa ensimmäisen äänteen perusteella seuraavaksi laulettava fraasi.

20 7 JAKARANDAN KONSERTIN TULKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Opinnäytetyön ensimmäinen askel oli ottaa yhteyttä Jakarandaan syksyllä Silloin neuvoteltiin alustavasti yhteistyöstä. Jakarandan uusi levy ei ollut vielä valmis, joten sovittiin, että saamme laulujen sanat heti, kun levy ilmestyy. Helmikuun lopussa 2004 toinen opinnäytetyön tekijöistä palasi kahden kuukauden työharjoittelusta Tansaniasta, jossa hän oli tarkkaillut afrikkalaista rytmiä ja kulttuuria ja hankkinut esiintymisvaatteet konserttiin. Maaliskuussa oli ensimmäinen tapaaminen Pekka Nymanin kanssa. Toinen tekijä tähän opinnäytetyöhön tuli mukaan elokuussa 2004, juuri silloin kun tulkkaustyö alkoi näyttää liian ylivoimaiselta yhdelle. Yhden tekijän varassa tulkkaus olisi ollut paljon puutteellisempaa; kaksiäänisyydet ja kaanonit olisivat jääneet kokonaan pois. Kuvasimme tulkkaustilanteen kokonaisuudessaan videolle. Sitä ei ole tarkoitettu musiikkivideoksi, vaan apuvälineeksi, jonka kautta arvioimme omaa tulkkaustamme. Liitteenä olevasta videosta on poistettu puheet ja juonnot, jotta se olisi sopivan pituinen katsottavaksi. Lopputulos on nyt 40 minuuttia. Myöskään juontojen tulkkaukset eivät olleet työssämme keskeisessä osassa. Ne olivat kuitenkin tulkkaustilanteessa tarpeellisia, jotta koko konsertti saatiin viittomakieliseksi ja niin palvelemaan asiakkaita. 7.1 Käännöstyön aloitus Tulkkaustilanteeseen tulee aina valmistautua, jotta tulkkaus olisi sujuvaa. Asioimistulkin ammattisäännöstön kohta 9 velvoittaa seuraavaa: Tulkki valmistautuu tehtäväänsä huolellisesti ja ajoissa. (Asioimistulkin ammattisäännöstö 2004). Tulkkasimme konsertin kokonaisuudessaan, joten kokonaisuuteen myös valmistauduimme. Tässä keskityimme erityisesti musiikin tulkkaukseen ja valmistauduimme siihen kääntämällä lauluja, jotka tulkkasimme tilanteessa käännöstemme pohjalta. Napier listaa erilaisiin valmistautumismenetelmiin muun muassa etukäteismateriaaliin tutustumisen, tiedon etsinnän aiheesta sekä tilanteen pohtimista tulkkiparin kanssa (Napier 2002, 61). Näitä tapoja käytimme valmistautuessamme tulkkaamaan konsertin alku-, väli- ja loppujuontoja. Valmistautumisessa suureksi avuksi oli hyvä yhteistyö Jaka-

21 randan kanssa. Pystyimme kysymään meitä askarruttaneita asioita niin laulujen sisällöstä, kuin käytännön järjestelyistäkin. Tietoa Jakarandasta ja sen historiasta saimme myös Jakarandan kotisivuilta Musiikin sisäistäminen Kaikki Jakarandan levyllä olevat laulut eivät kuuluneet konsertin ohjelmaan. Tiesimme tämän jo etukäteen, mutta emme tienneet mitkä laulut kuuluvat ja mitkä eivät kuulu. Tämänkään takia emme voineet aloittaa aktiivista käännösprosessia kovin aikaisin, vaikka teimmekin töitä laulujen kanssa. Saimme konsertin ohjelman noin kuukautta ennen konserttia ja aloitimme silloin varsinaisen kääntämisen. Yllätyksiäkin tuli vastaan. Juuri ennen konsertin alkua saimme tietää, että laulu Savanni Huokaa joudutaan jättämään pois, koska soololaulaja ei ollut päässyt paikalle. Ennen varsinaista käännöstyötä keskityimme sisäistämään musiikkia kuuntelemalla sitä usein. Keskittyen musiikkiin tai tehden samanaikaisesti jotain muuta ja vain alitajuisesti eläytymällä. Välillä viittoen sitä, mutta harvemmin aktiivisesti miettien korrektia käännöstä. Jollain kuuntelukerralla tajusi taas jotain uusia merkityksiä laulun sanoissa ja tätä kautta saimme taas uusia ideoita erilaisista käännösratkaisuista. Kun olimme saaneet päällimmäisen käsityksen millaisesta musiikista on kyse, aloimme tutkia sanoja. Luimme niitä läpi ja mietimme niiden sisältöä ja merkitystä sekä miten ne rytmittyvät musiikkiin. Vieraalla kielellä olevissa sanoissa vertailimme suomenkielisiä tulkintoja lähtökielen sanoihin ja yritimme miettiä ratkaisuja näistä ristiriidoista aiheutuviin ongelmakohtiin. Joissain lauluissa jouduimme tekemään päätöksen minkä lähdekielisen sanan kohdalla viitomme mitä, kun emme tienneet sanatarkkoja käännöksiä lauluihin. Kuuntelimme musiikkia yhdessä ja omilla tahoillamme. Pyrimme siihen, ettemme ennen yhteistä harjoituskertaa Jakarandan kanssa tee mitään käännöstä, vaan kokoamme erilaisia ideoita. Yhteisissä harjoituksissa meillä oli sitten mahdollisuus neuvotella kuorolaisten kanssa. Käännökset siis muokkautuivat ajan myötä.

22 Tämän jälkeen aloimme tehdä käännöstyötä. Tavatessamme toinen toisemme esittelimme jo tehdyt käännökset ja kysyimme apua vaikeisiin kohtiin. Muokkasimme käännöksiä yhdessä paremmiksi. Ennen konserttia kävimme vielä näyttämässä käännöksiämme 1. ohjaajallemme ja hän karsi sieltä vielä joitain huonon näköisiä vaihtoehtoja pois. Viimeisellä viikolla ennen konserttia harjoittelimme cd:n kanssa lauluja päivittäin Tulkkaustavan valinta Jakarandan konserttiin Musiikin tulkkauksessa tulkkausmenetelmä valitaan yleensä asiakkaan mukaan. On otettava huomioon asiakkaan käyttämä kieli; viittomakieli vai viitottu puhe, asiakkaan vieraan kielen taito, jos sitä käytetään huuliossa sekä kaikki mahdolliset asiakkaan erityispiirteet ja toivomukset. Tilanne on tämän projektin kohdalla erilainen, sillä kukaan asiakas ei ole tilannut meitä tulkkaamaan. Mainostimme tulkattua konserttia ja odotimme paljon asiakkaita paikalle. Kuitenkaan emme voi mukauttaa tulkkausta mahdollisten asiakkaiden mukaan, koska usean ihmisen toivomukset todennäköisesti menisivät ristiin. Valitsimme tulkkaustavaksi suomalaisen viittomakielen eli kaikki laulut viitottiin suomalaisella viittomakielellä ja vieraskielisissä lauluissa pyrimme pitämään lähtökielen mukaisen huulion. 7.2 Työn ja vastuun jakaminen Jaoimme vastuun konsertista niin, että kummallakin oli puolet lauluista käännettävänään. Vastuuseen kuului laulun kääntäminen kokonaisuudessaan. Kaikissa paitsi yhdessä laulussa tarvittiin kaksi viittojaa. Se, kenen vastuulla kyseinen laulu oli, viittoi pääsääntöisesti sooloa / pää-ääntä. Toinen viittoi kaanonia tai toista ääntä, jonka vastuussaolija oli kääntänyt. Pääasiallisesti konserttijärjestyksessä vastuulaulut olivat vuorotellen. 7.3 Tulkkauksen viive

23 Viive on se aika, jolloin tulkki kuulee lähtökielen ennen kuin hän tulkkaa merkityksen kohdekielelle. Cokely on esittänyt mallin, jonka mukaan lyhyt viive aiheuttaa virheitä ja poisjättöjä, eli mahdollisimman pitkä viive olisi suositeltavaa.(laine 2003, 25.) Laulujen tulkkauksessa viive on ongelmallinen asia sen takia, että päästäkseen mukaan musiikin rytmiin tulkin on pidättäydyttävä pitkästä viiveestä. Opinnäytetyössämme tämä tuli konkreettisesti esiin laulussa Mabaesekela. Viittoja 1 tulkkasi soololaulajaa, joka lauloi mabaesekela tai ka nineteenforty. Etukäteisvalmistautuminen eli laulun harjoittelu CD levyn kanssa opetti viittojalle, kuinka monta kertaa kumpaakin sanaa laulettiin. Tulkkaustilanteessa laulaja kuitenkin improvisoi, eikä toistanut sanoja samassa tahdissa kuin levyllä. Niinpä tulkki ei voinut luottaa muistissaan olevaan valmiiseen käännökseen, vaan hänen oli antauduttava tulkkaamaan kuulonsa perusteella. Tällaisessa tilanteessa tulkin, eli viittoja 1, olisi pitänyt jättää sen pituinen viive, että hän olisi ehtinyt kuulla kumman sanan soololaulaja laulaa. Näin tehdessään hän olisi kuitenkin jäänyt rytmissä jälkeen, kun välittömästi soololaulajan jälkeen kuoro toisti lauletun sanan ja viittoja 2 tulkkasi tämän. Tästä syystä laulun Mabaesekela tulkkauksessa on virheitä viittoja 1:n osalta 7.4 Yhteistyö Jakarandan kanssa Yhteistyö on alusta asti toiminut hyvin. Jo heti ensimmäisestä puhelinkeskustelusta lähtien kuoron johtaja Pekka Nyman oli innokkaasti mukana järjestämässä viittomakielelle tulkattua konserttia. Yhteistyö on ollut tärkeää jo siksikin, että toisin kuin kuorolaiset, me emme ole Jakarandan laulujen asiantuntijoita. Olimme mukana Jakarandan harjoituksissa Helsingissä Suomen Lähetysseuran talolla. Harjoituksissa emme ehtineet käymään kaikkia lauluja lävitse, mutta pääsimme harjoittelemaan kuoron kanssa varsinkin vieraskieliset laulut sekä kolme laulua, joita ei ollut levyllä. Koimme myös, että oli todella tärkeää tavata kuoro ennen konserttia, koska olimme olleet yhteydessä vain johtajaan Pekka Nymaniin. Vaikka emme pyrkineetkään päästä kuorolaisiksi kuorolaisten paikalle, niin meille, kuten myös varmasti heillekin, oli mukava tutustua. Niin tulkkauksemme ei ollut vain sitä, että hyppäsimme lavalle ja tulkkasimme.

24 7.5 Jakarandan konsertin markkinointi Markkinoimme konserttia Tampereella ja toivoimme saavamme paikalle kuuroa yleisöä. Lähetimme mainosjulisteen saatekirjeineen Tampereen kuurojen yhdistykselle. Lähetimme myös sähköpostia Tampereella työskenteleville kuurojen työntekijöille ja pyysimme heitä ystävällisesti kertomaan asiasta eteenpäin. Yhdeltä työntekijältä saimmekin vastauksen, jossa hän kertoi mielellään välittävänsä tietoa eteenpäin. Markkinoinnin lopputulos oli kuitenkin huono. Paikalle ei saapunut yhtäkään viittomakielistä ihmistä. Ainoastaan yksi henkilö, joka kertoi meille tekevänsä työtään viittomakielellä. Vasta jälkeenpäin ymmärsimme, kuinka paljon enemmän markkinointiin olisi pitänyt panostaa. Esimerkiksi resurssien salliessa olisi ollut hyvä matkustaa Tampereen kuurojen yhdistykselle henkilökohtaisesti kertomaan konsertista. Pelkkä mainos ei ehkä herättänyt riittävästi mielenkiintoa.

25 8. KÄÄNNÖSRATKAISUJA Tässä luvussa kerromme ratkaisuistamme ja niihin johtaneista pohdinnoistamme. 8.1 Rytmi Korostimme käännöksissämme rytmiä, koska Jakarandan musiikki oli niin rytmikästä. Muutamia käännösratkaisuja olemme tehneet pelkästään rytmiä ajatellen. Laulun Ondjimbondjimbo yohole lopussa toistuu lause rakkaus ei koskaan katoa. Viittomakielen sanajärjestyksen mukaan käännöksen olisi pitänyt olla RAKKAUS HÄVITÄ EI- KOSKAAN. Me kuitenkin käänsimme lauseen RAKKAUS EI-KOSKAAN HÄVITÄ. Tämä sen tähden, että viittomaa HÄVITÄ on helppo venyttää musiikin rytmin mukaan. Jos lauseen viimeinen viittoma olisi ollut EI-KOSKAAN, olisi siitä tullut töksähtävä, eikä niin hyvin rytmiin sopiva. 8.2 Viittomien rakenteet Näyttävyyden ja viittomien tekemisen perusteella käänsimme laulusta Ondjimbondjimbo Yohole juuri nuo ensimmäiset sanat merkitykseltään toisin päin. Laulu siis alkaa näillä sanoilla, ja tiesimme niiden tarkan käännöksen. Ondjimbondjimbo tarkoittaa suurin ja yohole tarkoittaa rakkaus. Laulussa toinen viittoo kokoajan tätä lausetta Ondjimbondjimbo yohole yohole yohole. Jos olisimme noudattaneet sanatarkkaa käännöstä, eli suurin on rakkaus, olisi viitottu SUURIN RAKKAUS RAKKAUS RAKKAUS. Kuitenkin viittomassa RAKKAUS ei ole liikettä, joten se ei olisi näyttänyt hyvältä jos sitä olisi toistettu kolme kertaa peräkkäin koko laulun ajan. Niinpä käänsimme järjestystä RAKKAUS SUURIN SUURIN SUURIN, koska viittomaa SUURIN on helppo toistaa ja se näyttää hyvältä.

26 8.3 Symmetria Käytimme hyväksemme sitä, että toinen viittoja on oikeakätinen ja toinen viittoja vasenkätinen. Tämän otimme huomioon jo asettautumisessa. Seisoimme rinnakkain niin päin, että kummankin aktiivinen käsi oli toisen aktiivisen käden vieressä. Esimerkiksi viittoman JUMALA paikka oli näin meidän välissämme. Laulussa Hola mukweni on kohta, jossa viitomme vuorotellen: HERRA OMA JUMALA RAKKAUS ANTAA-4y SIE- LU KOKONAISUUS ANTAA(mol. käs.)3y. HERRA OMA-1 JUMALA RAKKAUS ANTAA-4y AJATUS KOKONAISUUS ANTAA(mol. käs.)3y. (Viittoja viittoo kursivoidut osat.) Kaikki viittomat ANTAA viitotaan siis samaan kohtaan. 8.4 Viittoman mukauttaminen Laulu Nanti ithemba oli tempoltaan nopea, joten lyhensimme esimerkiksi viittomaa HALLELUJA. HALLELUJA koostuu yleensä viittomista YLISTÄÄ ja KUNNIA. Nyt jätimme KUNNIA viittoman pois, koska muuten viittominen olisi ollut liian nopeaa, jotta siitä olisi saanut mitään selvää, eikä se olisi sopinut rytmiin. 8.5 Viittomien lisäys Monissa lauluissa oli hyminää tai sanan viimeisen kirjaimen venytystä. Nämä elementit kuuluvat lauluihin, mutta niitä on vaikea tulkata viittomakielelle. Osassa lauluista olemme jättäneet ne kääntämättä, mutta muutamiin lauluihin saimme niille sopivan käännösvastineen. Laulussa Sytytä tuleni kertosäkeessä toistuu sytytä tuleni, lähetä laivani. Molemmat viittojat viittovat tätä lausetta kaanonissa. Kun viittoja 1. on viittonut kyseisen lauseen, jäävät soolo laulajat hymisemään aa aa aa kun samaan aikaan toiset laulajat ja viittoja 2. aloittavat lauseen toiston kaanonissa. Liitimme tähän hyminään tulkkauksen siten, että siinä kohtaa viittoma LAIVA kelluu viittojan edessä neutraalitilassa hyminän tahdissa.

27 9 TULKKAUSTILANNE KONSERTISSA Saavuimme Pirkkalan seurakuntatalolle kolmea tuntia ennen konsertin alkamista, kuten Jakarandakin. Kuorolaisten järjestellessä tavaroitaan ja avatessa ääntään pystyimme vielä kyselemään ja keskustelemaan tulevasta. Olimme miettineet jo etukäteen sijoittumistamme lavalle suhteessa laulajiin ja soittajiin. Kuitenkin lopullisen päätöksen sijoittautumisesta pystyimme tekemään vasta paikan päällä, koska kumpikaan meistä ei ollut käynyt Pirkkalan seurakuntatalolla aiemmin. Tila oli hyvin pieni, eikä meillä ollut kovinkaan paljon vaihtoehtoja paikan valitsemisen suhteen. Olimme selästämme kiinni koristekasvissa, jota näin jälkeenpäin ajatellen olisi ehkä voinut siirtääkin. Varasimme yhden rivin tuoleja viittomakielisille asiakkaille sellaisilta paikoilta, joista näki hyvin meidät. Valitettavasti vain yhtään asiakasta ei tullut paikalle. Kameran paikka suhteessa meihin ei ollut sama kuin se olisi ollut asiakkaisiin nähden. Olimme melkein kylki kameran päin, koska pidimme kuitenkin katsekontaktin oletettuihin asiakkaisiin koko konsertin ajan. Tämän takia kuvakulma videolla ei ole paras mahdollinen. Välillä näyttää, että kätemme olisivat päällekkäin, mitä ne todellisuudessa eivät olleet.

28 10 POHDINTA Kirjoittaessamme käännösratkaisujamme tähän kirjalliseen osaan työtämme ja analysoidessamme tulkkaustamme, olemme löytäneet videolta sekä hyviä että huonoja tulkkausratkaisuja. Koko prosessi on ollut meille arvokas, koska olemme oppineet enemmän omista työskentelytavoistamme, kääntämis-, tulkkaus- ja viittomistaidoistamme. Tavoitteemme tämän opinnäytetyöskentelyn suhteen on toteutunut. Pystyimme tulkkaamaan koko konsertin ja tulkkaustilanteessa sekä sen jälkeen olemme kehittäneet musiikintulkkaus taitojamme. Tässä työssä olemme saaneet keskittyä pitkään tähän yhteen konserttiin ja miettiä ja analysoida työtämme useaan otteeseen ja monista eri näkökulmista. Erilaisia näkökulmia antamassa ja erityisenä apuna ovat olleet molemmat ohjaajamme, Ulla Veitonen ja Marja Forsén. Käännös- ja analysointityössä nämä mielipiteet ovat olleet tärkeitä, sillä liian helposti olemme keskittyneet työhön vain omasta näkökulmastamme ja jonkin ratkaisun löydettyämme tyytyneet siihen. Suuremmalla ryhmällä tehty käännöstyö olisi varmasti tuonut vielä lisää uusia ideoita ja toteutusmalleja. Yksi puute työssämme on ollut äidinkieleltään viittomakielisen henkilön palautteen puuttuminen. Sekä käännöksistä että tulkkauksista olisi varmasti tullut laadukkaampia ja visuaalisempia, jos olisimme pystyneet käyttämään viittomakielistä palautteen antajaa. Valitettavasti meidän aikamme ei riittänyt tähän ja tiedostamme sen olevan laatua vähentävä tekijä työssämme. Tulevaisuudessa tehtäviin vastaaviin projekteihin suosittelemme lämpimästi viittomakielistä kielen tarkkailijaa. Meille erittäin hyödyllinen tapa analysoida käännöksiä ja tulkkaustamme on ollut glossaus. Glossasimme kaikki laulut videolta, jotta voisimme helpommin tarkastella sekä jokaista viittomaa, että kokonaisuutta. Työ oli hidasta ja hankalaa, mutta myös erittäin palkitsevaa. Huomasimme, kuinka hyvä olisi ollut tehdä sama työ jo ennen tulkkaustilannetta. Glossit antoivat aivan uuden näkökulman käännöksiin ja auttoivat myös irtautumaan lähtötekstistä enemmän.

29 Kuten glosseista näkee, teimme virheitä tulkkauksessamme. Siitäkin voi päätellä, että vaikka olimme valmistautuneet, niin tulkkaustilanne on aina tulkkaustilanne ja tulkki on ihminen. Tulkkaustilanteessa tulleet virheet aiheutuivat monista syistä. Unohduksia oli monenlaisia, jonkun laulun alussa unohtui viittoma, jolla laulun tulkkaus piti aloittaa ja taas toisen laulun nopeassa tahdissa keskeltä lausetta jäi jokin viittoma pois. Nopeudesta ja unohduksista johtuen joissain kohdissa näkyi myös vääriä käsimuotoja, vääriä paikannuksia tai kokonaan vääriä viittomia. Muutamaan laulussa tai juonnossa tehtyyn virheeseen liittyy myös tilan huonohko akustiikka. Tulkki ei kuullut, alkoiko laulu jo vai ei, tai kuuli väärin. Väärin kuulemisia tapahtui esimerkiksi kuorolaisten esittelyssä, jossa jokainen kuorolainen kertoi nimensä. Toivomme, että tulevaisuudessa tulkkiopiskelijoita kiinnostaisi minkä tahansa musiikin tulkkaus ja että he voisivat kehittää käännöstyötä paremmaksi ja itselleen sopivaksi. Toivomme, että meidän antamastamme mallista joku tulkkiopiskelija voisi saada vinkkejä kuinka rakentaa omannäköisensä musiikin tulkkaukseen valmistautuva prosessi.

30 11 LÄHTEET Painetut lähteet: Frishberg, N Interpreting: An itroduction. Silver Spring, MD:RID Publications. Hietanen, K Tulkkausviestintä ammattina. Teoksessa Oittinen, R. ja Mäkinen, P. (toim.) Alussa oli käännös. 3.painos. Tampere: Tampere University Press, s Humphrey, J. & Alcorn, B So You Want To Be An Interpreter? An Introduction to Sign Language Intrepreting. 3.painos. Amarillo, Texas: H & H Publishing Company. Hynynen, H., Pyörre, S. & Roslöf, R Elämä käsillä Viittomakielentulkin ammattikuva. Helsinki: Multiprint oy Ikola, O Nykysuomen opas. Turku: Åbo Akademis tryckeri Ingo, R Lähtökielestä kohdekieleen johdatusta käännöstieteeseen. Juva: WSOY Lautamatti, L Lyriikka ja kääntäjä. Teoksessa Lahdelma, T., Kainulainen, P. ja Kovala, U. (toim.) Lyriikan kääntämisestä, kääntäjäseminaari Jyväskylässä Lappi, P Viitomakielen lainsäädännöllinen asema. Teoksessa Malm, A. (toim.) Viittomakieliset Suomessa. Helsinki: Finn Lectura, s Napier, J Sign language interpreting linguistic coping strategies. Gloucestershire, England: Douglas McLean. Oittinen, R. ja Mäkinen, P. (toim.) Alussa oli käännös. 3. painos. Tampere: Tampere University Press.

31 Rissanen, T Viittomakielen perusrakenne. 2. painos. Helsingin yliopisto: Yleisen kielitieteen laitos. Sorvali, I Kielenkääntäminen tutkimuksen ja opetuksen ongelmia. Helsingin yliopisto: Yliopistopaino. Teva, T Kääntäjä yhteiskunnan ytimessä. Teoksessa Oittinen, R. ja Mäkinen, P. (toim.) Alussa oli käännös. 3.painos. Tampere: Tampere University Press, s Vehmas-Lehto, I Kopiointia vai kommunikointia? Johdatus käännösteoriaan. 2., korjattu painos. Helsinki: Finn Lectura Vehmas-Lehto, I Kääntäjän työ. Teoksessa Oittinen, R. ja Mäkinen, P. (toim.) Alussa oli käännös. 3.painos. Tampere: Tampere University Press, s Vuorikoski, A-R Tulkkauksen tutkimus. Teoksessa Oittinen, R. ja Mäkinen, P. (toim.) Alussa oli käännös. 3.painos. Tampere: Tampere University Press, s Wallvik, B Viitotulla tiellä. Tampere: Finn Lectura Painamattomat lähteet: Asioimistulkin ammattisäännöstö. Viitattu page=ammattisaannosto. Tuloste on tekijöiden hallussa. Forsén, M Musiikin kääntäminen viittomakielelle- rockia ja rakkautta. Tutkielma: Diakonia-ammattikorkeakoulun erikoistumisopinnot. Liitteenä video. Jakaranda & Lahti, P Shangalala. CD. Jakarandan kotisivut. Jakarandan lehdistötiedote. Viitattu

32 jakaranda_suomeksi.rtf. Tuloste on tekijöiden hallussa. Laine, J Englanti-suomalainen viittomakieli-englanti- tulkkaus: tulkilta edellytettävät erityistaidot ja tulkkauksen kulku. Opinnäytetyö: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turku Lakner, K Laulut viittomakielelle tulkkauksen näkökulmasta. Tutkielma: Pohjois-Savon kansanopisto. Nyman, P. Henkilökohtainen tiedonanto Taide tarjolle, kulttuuri kaikille: Vammaiset ja kulttuuri- toimikunnan ehdotus toimenpideohjelmaksi. Viitattu /opm29/_Toc Tuloste on tekijöiden hallussa. Rantala, O Kuurojen musiikkikasvatus integroidussa ammatillisessa koulutuksessa Suomessa. Opinnäytetyö: Turun Taideakatemia.